Sijoittajat
Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936 1940 1944 1948 1952 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Suomen valtionvelka %/BKT 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tilaisuus, Esittäjä Lähde: Arola (2006) 2 Suomen bruttokansantuote %-muutos 12 10 8 6 4 2 0 -2 -4 -6 -8 -10 Lähde: Tilastokeskus Mika Arola 3 Rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen 1870Suuri maltillistuminen ja euro Klassinen kultakanta Toinen kultakanta Bretton Woods 2005 1999 1992 1985 1978 1972 1965 1958 1951 1945 1938 WW2 1931 1924 1918 1911 1904 1897 1891 1884 1877 1870 WW1 Lähde: Obstfeld ja Taylor (2004), Arola (2006) Mika Arola 4 Suuri rahoitusmarkkinakriisi • Sub-prime kriisi 2007 - • Pankkikriisi 2008 - • Arvopaperistaminen ja taseen ulkopuoliset erityisrahoituslaitokset Lehman Brothers ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetin kuivuminen Valtioiden velkakriisi 2010 Mika Arola - Julkisen velan maailmanlaajuinen kasvu - Kreikan kriisi ja euroalueen tulevaisuus 5 Valtion lainanotto Tilaisuus, Esittäjä 6 Rahoitusjärjestelmä Rahoituksen kanavat Ylijäämäsektori (rahoituksen tarjonta) = Valtionvelan sijoittajat Mika Arola Rahoituksen välittäjät Rahoitusmarkkinat Alijäämäsektori (rahoituksen kysyntä) =Valtiolliset liikkeeseen laskijat Laillinen valtuutus Eduskunta • • valtion lainanotto ja maksimivelkamäärä hyväksytään eduskunnassa valtuudet johdannaisten käyttöön Valtioneuvosto • • valtuuttaa Valtiokonttorin päättämään lainanotosta valtuuttaa Valtiovarainministeriön päättämään yleisestä ohjeistuksesta Valtiovarainministeriö • • määrittää yleiset toimintaohjeet ja valvoo Valtiokonttoria ohjeistaa lainanottoa, velanhallintaa, kassavarojen hallintaa sekä riskienhallintaa Valtiokonttori • Operatiivinen toimija VM:n toimintaohjeiden puitteissa Toimintaan liittyviä riskejä Rahoitusriski – rahoituksen saatavuus - Maksuvalmiusriski (alle 12 kk) - likviditeetinhallinta - Jälleenrahoitusriski (yli 12 kk) - erääntymisprofiilin hallinta Luottoriski – vastapuolen maksukyvyttömyys Markkinariskit - Korkomenojen lisäys - Korkoriski, valuuttakurssiriski Operatiivinen riski Oikeudellinen riski Strategiariski Valtiokonttorin toiminta • Lainanotto - • • Brutto EUR 26.7 mrd. vuonna 2011 Netto EUR 8.1 mrd. vuonna 2011 Kassasijoitukset - yhteensä EUR 259 mrd. vuonna 2010 - josta kolmikantarepo EUR 163 mrd. - josta talletukset EUR 96 mrd. Salkunhallinta - valtion nettoportfolion korkoriskin säätely valtiovarainminiteriön asettamien rajojen sisällä - korkoriskin hallinnan eriyttäminen rahoitusriskin hallinnasta Jälleenrahoitus Swappien jälkeen milj. € 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 11 12 13 14 15 16 Viitelainat Tilaisuus, Esittäjä 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Muu velka 11 Brutto ja nettolainanotto Mrd. € 30 25 20 15 10 5 0 -5 -10 99 00 01 Uudet emissiot Tilaisuus, Esittäjä 02 03 04 05 Kuoletukset 06 07 08 09 10 11 Nettolainanotto 12 Valtionvelan kehitys 1995-2010 Swappien jälkeen mrd. € % 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0 95 96 97 98 Ulkomaan valuutassa 99 00 01 02 03 Kotimaan valuutassa 04 05 06 %/BKT* 07 08 09 10 Euro * VM:n ennuste 13 Valtionvelan rakenne Milj. € 7 605 7 471 57 675 Viitelainat Tilaisuus, Esittäjä Muu pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka (VVS:t) 14 Viitelainat milj. € 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2019 2020 2025 Erääntymisvuoden mukaan 15 Rahoitusjärjestelmä Rahoituksen kanavat Ylijäämäsektori (rahoituksen tarjonta) = Valtionvelan sijoittajat Mika Arola Rahoituksen välittäjät Rahoitusmarkkinat Alijäämäsektori (rahoituksen kysyntä) =Valtiolliset liikkeeseen laskijat Päämarkkinatakaajat Morgan Stanley JP Morgan Citigroup BAML Nordea HSBC Barclays Pohjola RBS Danske Bank Deutsche Bank Crédit Agricole Credit Suisse BNP Paribas Société Générale 17 Sijoittajat Julkiset instituutiot; 3 % Muut omaisuudenhoitaj at; 5 % Muut ; 2 % Vakuutusyhtiöt; 6 % Omaisuudenhoita jat; 17 % Pankit ja rahoituslaitokset; 43 % Keskuspankit; 24 % Vuonna 2016 erääntyvä viitelaina Tilaisuus, Esittäjä 18 Sijoittajien maantieteellinen jakauma Muut; 11 % Suomi; 8 % Pohjoismaat; 17 % Aasia; 14 % Saksa ja Itävalta; 12 % Muu Eurooppa; 18 % Britannia; 20 % Vuonna 2016 erääntyvä viitelaina Tilaisuus, Esittäjä 19 Jälkimarkkinakapankäynti 12/2009-12/2010 milj. € milj. € 8000 1800 7000 1600 1400 6000 1200 5000 1000 4000 800 3000 600 2000 400 1000 200 0 Kuukausi 0 1 2 3 4 5 Asiakaskaupat Tilaisuus, Esittäjä 6 7 8 9 10 11 12 MTS vaihto (oik. asteikko) 20 Budjettitalouden korkokulut 1990-2011 milj. € 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 11* * arvio Korot Budjettiuudistuksesta johtuva laskentamuutos 21 Likviditeetinhallinta Tilaisuus, Esittäjä 22 Kassa %/valtionvelasta mrd. € 16 50 14 40 12 10 30 8 20 6 4 10 2 0 Kassa kuukauden lopussa 2010 2009 2008 2007 2006 0 %/valtionvelasta 23 Likviditeetinhallinta • Valtion maksuvalmius tulee turvata kaikissa olosuhteissa • Likviditeetin lähteet - • Verotulot, erääntyvät sijoitukset, yksityistämistulot Likviditeetin käyttö - Kulutusmenot, veronkannon menoerät, velan erääntymiset • Tilanteen mukaisesti Valtiokonttori joko sijoittaa ylimääräisiä kassavaroja tai toteuttaa lyhytaikaista lainanottoa • Kassaennustejärjestelmä - tietojen oikeellisuus ensiarvoisen tärkeä Kassanennustejärjestelmä Likviditeetinhallinan ja varainhankinnan päätöksenteko Sijoitukset & lainat Tulo- ja menoennuste Tilivirasto 1 Tulo- ja menoennuste Tulo- ja menototeumat Pankki 1 Menototeumat Pankki 2 Menototeumat Pankki 3 Rahakas Tilivirasto 2 Tulo- ja menoennuste Tilivirasto 3 Tulo- ja menoennuste Tilivirasto n Tulo- ja menoennuste ennusteet ja toteumat Luottoriskin välttäminen Kassasijoitukset • Korkeatasoiset vastapuolet –luottoluokitus • Hajauttaminen (limiitit) • Sijoitukset muihin EU-valtioihin (talletukset, VVS:t) • Kolmikantarepo-sopimukset Johdannaissopimukset • Vakuudet (Credit Support Annex) Varainhankinnan strategia Rahoituskriisin jälkeinen toimintaympäristö • • Riskiä hinnoitellaan rahoitusmarkkinoilla paljon aiempaa tiukemmin - Euromaiden korkoerot ovat nousseet - Markkinat palkitsevat hyvästä taloudenpidosta Obligaatioiden liikkeeseen laskujen onnistuminen ei ole enää itsestäänselvyys - Ajoitus - Sijoittajamarkkinointi - Hinnoittelu • Uusia ja uudentyyppisiä liikkeeseen laskijoita • Kehittyvistä talouksista yhä tärkeämpiä sijoittajia Tilaisuus, Esittäjä 28 Tilaisuus, Esittäjä 1.2.2011 1.1.2011 1.12.2010 1.11.2010 1.10.2010 1.9.2010 1.8.2010 1.7.2010 1.6.2010 1.5.2010 1.4.2010 1.3.2010 1.2.2010 1.1.2010 1.12.2009 1.11.2009 1.10.2009 1.9.2009 1.8.2009 1.7.2009 1.6.2009 1.5.2009 1.4.2009 1.3.2009 1.2.2009 1.1.2009 10-vuoden korkoero Saksaan korkopiste 1200,0 1000,0 800,0 Suomi 600,0 Irlanti Itävalta Portugali 400,0 Belgia Espanja 200,0 Kreikka 0,0 Lähde Bloomberg 29 Strategia “Maailmanlaajuisesti hajautunut sijoittajapohja” Viitelainat 15 vuoteen asti Kaksi uutta viitelainaa vuosittain 5- ja 10-vuoden obligaatiot Mahdollinen 15 –vuoden obligaatio Huutokaupat neljännesvuosittain Viitelainat € milj. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2019 2020 2025 Painopiste likviditeetissä: päämarkkinatakaajat ja 4 markkinapaikkaa EMTN –lainat ja velkasitoumukset 30
© Copyright 2024