Miksi ja miten valtio ottaa velkaa?
Valtion menojen rahoitus
Studia Monetaria
15.2.2011
Mika Arola
Valtiokonttori Rahoitus
1860
1864
1868
1872
1876
1880
1884
1888
1892
1896
1900
1904
1908
1912
1916
1920
1924
1928
1932
1936
1940
1944
1948
1952
1956
1960
1964
1968
1972
1976
1980
1984
1988
1992
1996
2000
2004
2008
Suomen valtionvelka
%/BKT
80,0
70,0
60,0
50,0
40,0
30,0
20,0
10,0
0,0
Tilaisuus, Esittäjä
Lähde: Arola (2006)
2
Suomen bruttokansantuote
%-muutos
12
10
8
6
4
2
0
-2
-4
-6
-8
-10
Lähde: Tilastokeskus
Mika Arola
3
Rahoitusmarkkinoiden
globalisoituminen 1870Suuri
maltillistuminen
ja euro
Klassinen
kultakanta
Toinen
kultakanta Bretton Woods
2005
1999
1992
1985
1978
1972
1965
1958
1951
1945
1938
WW2
1931
1924
1918
1911
1904
1897
1891
1884
1877
1870
WW1
Lähde: Obstfeld ja Taylor (2004), Arola (2006)
Mika Arola
4
Suuri rahoitusmarkkinakriisi
•
Sub-prime kriisi 2007
-
•
Pankkikriisi 2008
-
•
Arvopaperistaminen ja taseen ulkopuoliset
erityisrahoituslaitokset
Lehman Brothers ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetin
kuivuminen
Valtioiden velkakriisi 2010
Mika Arola
-
Julkisen velan maailmanlaajuinen kasvu
-
Kreikan kriisi ja euroalueen tulevaisuus
5
Valtion lainanotto
Tilaisuus, Esittäjä
6
Rahoitusjärjestelmä
Rahoituksen kanavat
Ylijäämäsektori
(rahoituksen
tarjonta)
= Valtionvelan
sijoittajat
Mika Arola
Rahoituksen välittäjät
Rahoitusmarkkinat
Alijäämäsektori
(rahoituksen kysyntä)
=Valtiolliset
liikkeeseen
laskijat
Laillinen valtuutus
Eduskunta
•
•
valtion lainanotto ja maksimivelkamäärä hyväksytään
eduskunnassa
valtuudet johdannaisten käyttöön
Valtioneuvosto
•
•
valtuuttaa Valtiokonttorin päättämään lainanotosta
valtuuttaa Valtiovarainministeriön päättämään yleisestä
ohjeistuksesta
Valtiovarainministeriö
•
•
määrittää yleiset toimintaohjeet ja valvoo Valtiokonttoria
ohjeistaa lainanottoa, velanhallintaa, kassavarojen hallintaa sekä
riskienhallintaa
Valtiokonttori
•
Operatiivinen toimija VM:n toimintaohjeiden puitteissa
Toimintaan liittyviä riskejä
Rahoitusriski – rahoituksen saatavuus
-
Maksuvalmiusriski (alle 12 kk) - likviditeetinhallinta
-
Jälleenrahoitusriski (yli 12 kk) - erääntymisprofiilin hallinta
Luottoriski – vastapuolen maksukyvyttömyys
Markkinariskit
-
Korkomenojen lisäys
-
Korkoriski, valuuttakurssiriski
Operatiivinen riski
Oikeudellinen riski
Strategiariski
Valtiokonttorin toiminta
•
Lainanotto
-
•
•
Brutto EUR 26.7 mrd. vuonna 2011
Netto EUR 8.1 mrd. vuonna 2011
Kassasijoitukset
-
yhteensä EUR 259 mrd. vuonna 2010
-
josta kolmikantarepo EUR 163 mrd.
-
josta talletukset EUR 96 mrd.
Salkunhallinta
-
valtion nettoportfolion korkoriskin säätely
valtiovarainminiteriön asettamien rajojen sisällä
-
korkoriskin hallinnan eriyttäminen rahoitusriskin
hallinnasta
Jälleenrahoitus
Swappien jälkeen
milj. €
22000
20000
18000
16000
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
11
12
13
14
15
16
Viitelainat
Tilaisuus, Esittäjä
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
Muu velka
11
Brutto ja nettolainanotto
Mrd. €
30
25
20
15
10
5
0
-5
-10
99
00
01
Uudet emissiot
Tilaisuus, Esittäjä
02
03
04
05
Kuoletukset
06
07
08
09
10
11
Nettolainanotto
12
Valtionvelan kehitys
1995-2010
Swappien jälkeen
mrd. €
%
80
70
70
60
60
50
50
40
40
30
30
20
20
10
10
0
0
95
96
97
98
Ulkomaan valuutassa
99
00
01
02
03
Kotimaan valuutassa
04
05
06
%/BKT*
07
08
09
10
Euro
* VM:n ennuste
13
Valtionvelan rakenne
Milj. €
7 605
7 471
57 675
Viitelainat
Tilaisuus, Esittäjä
Muu pitkäaikainen velka
Lyhytaikainen velka (VVS:t)
14
Viitelainat
milj. €
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2019
2020
2025
Erääntymisvuoden mukaan
15
Rahoitusjärjestelmä
Rahoituksen kanavat
Ylijäämäsektori
(rahoituksen
tarjonta)
= Valtionvelan
sijoittajat
Mika Arola
Rahoituksen välittäjät
Rahoitusmarkkinat
Alijäämäsektori
(rahoituksen kysyntä)
=Valtiolliset
liikkeeseen
laskijat
Päämarkkinatakaajat
Morgan Stanley
JP Morgan
Citigroup BAML
Nordea
HSBC
Barclays Pohjola
RBS
Danske Bank
Deutsche Bank
Crédit Agricole
Credit Suisse
BNP Paribas
Société Générale
17
Sijoittajat
Julkiset
instituutiot; 3 %
Muut
omaisuudenhoitaj
at; 5 %
Muut ; 2 %
Vakuutusyhtiöt; 6
%
Omaisuudenhoita
jat; 17 %
Pankit ja
rahoituslaitokset;
43 %
Keskuspankit; 24
%
Vuonna 2016 erääntyvä viitelaina
Tilaisuus, Esittäjä
18
Sijoittajien maantieteellinen
jakauma
Muut; 11 %
Suomi; 8 %
Pohjoismaat; 17
%
Aasia; 14 %
Saksa ja Itävalta;
12 %
Muu Eurooppa;
18 %
Britannia; 20 %
Vuonna 2016 erääntyvä viitelaina
Tilaisuus, Esittäjä
19
Jälkimarkkinakapankäynti
12/2009-12/2010
milj. €
milj. €
8000
1800
7000
1600
1400
6000
1200
5000
1000
4000
800
3000
600
2000
400
1000
200
0
Kuukausi
0
1
2
3
4
5
Asiakaskaupat
Tilaisuus, Esittäjä
6
7
8
9
10
11
12
MTS vaihto (oik. asteikko)
20
Budjettitalouden korkokulut
1990-2011
milj. €
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10*
11*
* arvio
Korot
Budjettiuudistuksesta johtuva laskentamuutos
21
Likviditeetinhallinta
Tilaisuus, Esittäjä
22
Kassa
%/valtionvelasta
mrd. €
16
50
14
40
12
10
30
8
20
6
4
10
2
0
Kassa kuukauden lopussa
2010
2009
2008
2007
2006
0
%/valtionvelasta
23
Likviditeetinhallinta
•
Valtion maksuvalmius tulee turvata kaikissa olosuhteissa
•
Likviditeetin lähteet
-
•
Verotulot, erääntyvät sijoitukset, yksityistämistulot
Likviditeetin käyttö
-
Kulutusmenot, veronkannon menoerät, velan erääntymiset
•
Tilanteen mukaisesti Valtiokonttori joko sijoittaa ylimääräisiä
kassavaroja tai toteuttaa lyhytaikaista lainanottoa
•
Kassaennustejärjestelmä
-
tietojen oikeellisuus ensiarvoisen tärkeä
Kassanennustejärjestelmä
Likviditeetinhallinan ja
varainhankinnan
päätöksenteko
Sijoitukset &
lainat
Tulo- ja
menoennuste
Tilivirasto 1
Tulo- ja
menoennuste
Tulo- ja
menototeumat
Pankki 1
Menototeumat
Pankki 2
Menototeumat
Pankki 3
Rahakas
Tilivirasto 2
Tulo- ja
menoennuste
Tilivirasto 3
Tulo- ja
menoennuste
Tilivirasto n
Tulo- ja
menoennuste
ennusteet ja
toteumat
Luottoriskin välttäminen
Kassasijoitukset
•
Korkeatasoiset vastapuolet –luottoluokitus
•
Hajauttaminen (limiitit)
•
Sijoitukset muihin EU-valtioihin (talletukset, VVS:t)
•
Kolmikantarepo-sopimukset
Johdannaissopimukset
•
Vakuudet (Credit Support Annex)
Varainhankinnan strategia
Rahoituskriisin jälkeinen
toimintaympäristö
•
•
Riskiä hinnoitellaan rahoitusmarkkinoilla paljon aiempaa
tiukemmin
-
Euromaiden korkoerot ovat nousseet
-
Markkinat palkitsevat hyvästä taloudenpidosta
Obligaatioiden liikkeeseen laskujen onnistuminen ei ole
enää itsestäänselvyys
-
Ajoitus
-
Sijoittajamarkkinointi
-
Hinnoittelu
•
Uusia ja uudentyyppisiä liikkeeseen laskijoita
•
Kehittyvistä talouksista yhä tärkeämpiä sijoittajia
Tilaisuus, Esittäjä
28
Tilaisuus, Esittäjä
1.2.2011
1.1.2011
1.12.2010
1.11.2010
1.10.2010
1.9.2010
1.8.2010
1.7.2010
1.6.2010
1.5.2010
1.4.2010
1.3.2010
1.2.2010
1.1.2010
1.12.2009
1.11.2009
1.10.2009
1.9.2009
1.8.2009
1.7.2009
1.6.2009
1.5.2009
1.4.2009
1.3.2009
1.2.2009
1.1.2009
10-vuoden korkoero Saksaan
korkopiste
1200,0
1000,0
800,0
Suomi
600,0
Irlanti
Itävalta
Portugali
400,0
Belgia
Espanja
200,0
Kreikka
0,0
Lähde Bloomberg
29
Strategia
“Maailmanlaajuisesti hajautunut
sijoittajapohja”
 Viitelainat 15 vuoteen asti
 Kaksi uutta viitelainaa
vuosittain
 5- ja 10-vuoden
obligaatiot
 Mahdollinen 15 –vuoden
obligaatio
 Huutokaupat
neljännesvuosittain
Viitelainat
€ milj.
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2019 2020 2025
 Painopiste likviditeetissä:
päämarkkinatakaajat ja 4
markkinapaikkaa
 EMTN –lainat ja
velkasitoumukset
30