kokemuksia Biomaint-hankkeesta

Lämpölaitosten ylläpito –
kokemuksia Biomaint -hankkeesta
DI, lehtori Kirsi Niininen
Korjaavaa vai ennakoivaa kunnossapitoa?
€
Kokonaiskustannukset
Ennakoivan kunnossapidon
optimimäärä
Tuotannon
menetyskustannukset
Tavoitealue
Korjaavan
kunnossapidon
kustannukset
Voitelu yms.
Ennakoivan kunnossapidon
kustannukset
0
27.4.2015
Ennakointiaste 100%
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Biomaint -projekti
• Biomaint - Bioenergiatuotannon kunnossapidon nykytila ja
kehitystarpeet –projekti oli esiselvitystyyppinen projekti, joka
toteutettiin 1.2 – 31.12.2014.
• Projektin toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja
toteutusvastuu oli teknologiayksikön projektiorganisaatiolla.
• Projekti oli Euroopan sosiaalirahaston osarahoitteinen projekti.
• Rahoittajana toimi Keski-Suomen ELY-keskus.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mikä oli tavoitteemme?
• Muodostaa selkeä näkemys eri kokoluokan lämpölaitosten
kunnossapitotoiminnasta ja sen kehittämistarpeista.
• Saada selvillä millaiset kunnossapitostrategiat ovat
bioenergiateollisuuden (etenkin lämmöntuotannon) kannalta
tehokkaimpia.
• Haastatella sekä erillisiä lämmöntuotantolaitoksia että sähkön- ja
lämmönyhteistuotantolaitoksia (CHP-laitoksia) eri kokoluokissa.
• Haastatella lisäksi myös kaksi puutarhaa, jotka tuottavat kasvihuoneisiin
vaadittavaa lämpöä omalla lämpölaitoksella.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Ketä haastattelimme?
• 5 kpl alle 5 MW:n eli pieneen kokoluokkaan kuuluvaa
lämpölaitoskohdetta (joissa 10 erillistä lämpölaitosta).
• 2 kpl 5-20 MW:n eli keskikokoluokkaan kuuluvaa lämpölaitoskohdetta
(joissa 4 erillistä lämpölaitosta).
• 2 kpl yli 20 MW:n eli suureen kokoluokkaan kuuluvaa
lämpölaitoskohdetta (joissa 4 erillistä lämpölaitosta).
• CHP – laitoksia oli 4.
• Pienen kokoluokan kohteista 2 kpl oli puutarhojen
lämmöntuotantolaitoksia.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Ketä haastattelimme?
Polttoaineet, joita näissä lämpölaitoksissa käytetään:
• Erilaiset hakkeen/murskeen ja turpeen seokset
• Puupelletit
• Karsittu rankahake
• Kuori
• Metsähake
• Sahanpuru
• Öljy
• Kivihiili
• Maakaasu
• Tuotekaasu (biomassa)
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä kysyimme yrityksiltä?
• Millainen on kunnossapidon suoritustapa yrityksessänne?
• Kuka tekee ja millä perusteella?
• Teettekö itse vai ostatteko?
• Onko systematiikkaa vai korjataanko rikkoutuessa?
• Millaista ennakoivaa kunnossapitoa yrityksessänne tehdään?
• Rasvausta, voitelua, öljyn vaihtoa?
• Lämpömittausta / värähtelymittausta?
• Aikatauluun perustuvia laitevaihtoja?
• Mitkä ovat teillä käytetyt kunnossapidon raportointimenetelmät sekä
raporttien tallennustapa vai onko sellaista lainkaan?
• Manuaalinen vai sähköinen?
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä kysyimme yrityksiltä?
• Mitä ovat teillä käytetyt kunnossapidolliset mittarit ja niiden
seurantavat?
• Seurataanko esim. vikaantumisten määrää vuositasolla?
• Millaiseksi oletatte laitoksenne elinkaaren / teknisen käyttöiän?
• Milloin laitos on käynnistetty?
• Kuinka kauan oletatte sen toimivan nykyisellä
kokoonpanolla?
• Arvio kunnossapidon kustannusvaikutuksesta yrityksessä
• €/v, osuus liikevaihdosta
• Onko edelliseen arvioon olemassa selkää kirjallista
seurantatietoa?
• Arvio teille palveluna ostetun kunnossapidon osuudesta
kunnossapidon kokonaiskustannuksista
• % tai €
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä kysyimme yrityksiltä?
• Millainen mielikuva teillä on LAITEVALMISTAJAN tarjoamista
jälkimarkkinapalveluiden saatavuudesta ja soveltuvuudesta
käyttöönne?
• Toimiiko luvattu päivystysluonteinen palvelu, esim. 24/7 myös
viikonloppuisin ja iltaisin?
• Onko teillä omakohtaisia kokemuksia tietyistä laitevalmistajista?
• Millaisella vasteajalla haluaisitte / vaatisitte palvelun olevan
saatavilla?
• Millainen mielikuva teillä on muiden palveluntarjoajien tarjoamista
kunnossapitopalveluista?
• Onko teillä omakohtaisia kokemuksia?
• Millaisella vasteajalla haluaisitte / vaatisitte palvelun olevan
saatavilla?
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä kysyimme yrityksiltä?
• Millaisia kunnossapidon palveluita ensisijaisesti tarvitsisitte?
• Huoltoa?
• Korjausta?
• Mittausta?
• Säätöä?
• Jotain muuta?
• Onko yrityksellänne / teillä kiinnostusta osallistua lämpölaitosten
kunnossapidon kehittämiseen koulutuksen kautta?
• Kuinka paljon logiikan ja ohjausjärjestelmien keräämää tietoa
hyödynnetään?
• Kuinka paljon ns. vakiokäyttöliittymällä saadaan ”ilmaista”
kunnossapitodataa?
• Onko logiikassa tai ohjausjärjestelmässä olemassa lokikirjasovellusta?
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä saimme selville?
Pieni kokoluokka eli alle 5 MW
• Päivittäinen kunnossapito tehtiin pääsääntöisesti itse.
• Vaativampia, esim. erikoistekniikoita tai – varaosia vaativia töitä voitiin
myös ostaa ulkopuolelta.
• Ennakoiva kunnossapito oli tyypillisesti seisokeissa tapahtuvaa
huoltoa, esim. vuosihuoltoja.
• Kunnossapidon raportointi tapahtui perinteisesti ”kynä ja vihko” –
menetelmällä.
• Sähköistä kunnossapidon raportointijärjestelmää ei ollut käytössä
missään kohdeyrityksessä.
• Tarvetta siirtyä sähköiseen kunnossapidon seurantaan ei myöskään
koettu olevan, koska sen arveltiin olevan liian raskasta ja aikaa vievää.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä saimme selville?
Pieni kokoluokka eli alle 5MW
• Laitevalmistajien kunnossapitopalveluissa ongelmia koettiin olevan
lähinnä palvelujen ja varaosien saatavuudessa.
• Muiden kunnossapidon palveluja tarjoavien yritysten kohdalla
ongelmia nähtiin palvelujen laadun ja laajuuden vaihtelevuudessa.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä saimme selville?
Puutarhat
• Vaatimukset lämmön ylläpidolle ja oikealle kosteudelle ovat
kriittisempiä lopputuotteen eli kasvien kannalta, koska
pidempiaikainen lämpötilan lasku esimerkiksi voi vaurioittaa alttiissa
kasvuvaiheessa olevia taimia ja kasveja.
• Lämpölaitoksissa tehtiinkin jatkuvaa määräaikaista kunnossapitoa.
• Ulkopuolisilta kunnossapitopalveluiden tuottajilta ostettiin esim.
huolto-, korjaus-, mittaus- ja säätöpalveluita.
• Mitä nopeammin energian keskeytyminen aiheuttaa taloudellisia
tappioita (vrt. lämpöyrittäjät ja kasvihuoneyrittäjät), sitä
kiinnostuneempia oltiin kunnossapidon koulutuksesta ja
kehittämisestä.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä saimme selville?
Keskikokoluokka (5-20 MW)
• Päivittäinen käytön aikainen kunnossapito tehtiin pääosin itse.
• Pidemmissä seisokeissa, kuten kesäseisokit, oli useimmiten mukana
myös ulkopuolisia kunnossapidon palveluntarjoajia.
• Erikoistekniikkoja vaativia tehtäviä ostettiin usein ulkopuolelta.
• Tyypillistä oli omien verkostojen ja paikallisia toimijoiden
hyödyntäminen.
• Hyötynä nähtiin aiemmin lämpölaitosta huoltaneiden henkilöiden
tuntemus laitoksesta ja sen toiminnasta.
• Ennakoivaa kunnossapitoa löytyi kattavasti, sekä määräaikaista että
mittaavaa kunnossapitoa.
• Kunnossapidon raportointi tapahtui sähköisesti
kunnossapitojärjestelmän kautta.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä saimme selville?
Keskikokoluokka (5-20 MW)
• Kirjausten tarkkuudessa myönnettiin olevan puutteitakin.
• Pääosin kunnossapidon jatkuvaa mittarointia ei ollut, vaikka yksittäisiä
tekijöitä kuten esimerkiksi käytettävyyttä saatettiin seurata.
• Laitosten elinkaareksi arvioitiin 30–40 vuotta.
• Palveluna ostetun kunnossapidon osuuden arvioitiin olevan puolet
kunnossapidon kokonaiskustannuksista.
• Laitevalmistajien kunnossapitopalveluista mainittiin että ymmärrys
pienten toimijoiden tarpeista puuttuu, mutta osaan palveluista oltiin
hyvinkin tyytyväisiä.
• Muiden kunnossapidon palveluja tarjoavien yritysten kohdalla koettiin
tyytymättömyyttä.
• Paikallisten yritysten palveluihin oltiin yleensä tyytyväisiä.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Mitä saimme selville?
Suuri kokoluokka yli 20 MW
• Kunnossapidosta tehtiin itse noin 50 %.
• Erikoistöitä ja/tai lakisääteisiä töitä ostettiin tyypillisimmin
laitetoimittajilta.
• Ennakoivassa kunnossapidossa tehtiin esim. värähtelymittauksia ja
voiteluhuoltoa.
• Laitevalmistajien kunnossapitopalveluihin oltiin pääsääntöisesti
tyytyväisiä.
• Kunnossapidon raportointi tapahtui sähköisesti kunnossapidon
tietojärjestelmän avulla.
• Kunnossapidon mittaroinnilla seurattiin esim. erilaisia
käytettävyysmittareita ja kunnossapitotoiminnan toteumaa.
• Laitosten elinkaarta arvioitaessa arveltiin merkittävimpien uudistusten
sijoittuvan 2020–30-luvuille.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Miten toimintaa voisi kehittää?
• Lähdimme liikkeelle näkemyksestä nykyaikaisesta kunnossapidosta,
jonka mukaan kunnossapidon tehtävänä on ylläpitää pääomakannan
tuottavuutta ja kilpailukykyä.
• Kunnossapito ei siis ole vain kustannustekijä, vaan se tukee yrityksen
liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista.
• Kunnossapidon merkitys energian tuotannossa on yhtä tärkeää kuin
muillakin teollisuuden aloilla.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Miten toimintaa voisi kehittää?
Pieni kokoluokka eli alle 5MW
• Oleellinen kysymys on tuotantokatkoksien hinta.
• Mitä kalliimpaa lopputuotteen eli lämmön puuttuminen on
lämpöyrittäjälle, sitä tärkeämpää on pyrkiä vikaantumisten
ennaltaehkäisyyn tai niiden seurausten pienentämiseen.
• Ennakoiva kunnossapito ei ole itsetarkoitus, vaan sen hyötyjä
kannattaa pohtia kriittisesti.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Miten toimintaa voisi kehittää?
• Manuaalinen tiedonkeruu on pienissä laitoksissa yhtä hyvin toimiva
kuin sähköinen järjestelmäkin, mikäli sitä käytetään asianmukaisesti ja
kaikki tapahtumat kirjataan.
• Mahdollisia motivaatio- tai asenneongelmia ei sähköinenkään
järjestelmä itsessään korjaa.
• Jonkinlainen kevyt kunnossapidon tietojärjestelmä voisi kuitenkin
tuoda muita etuja tässäkin kokoluokassa:
• Mahdollisuus seurata vikaantumisia ja häiriöitä polton aikana
suhteessa polttoaineen laatuun esim. verrattaessa eri raaka-aineeriä.
• Mahdollisuus seurata päivystys- ja varallaolotilanteiden (ilta, yö)
aikaista työtä  kuka todellisuudessa tekee mitäkin ja milloin?
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Miten toimintaa voisi kehittää?
…Lisää etuja ja mahdollisuuksia:
• Mahdollisuus seurata lämpöyrittäjän oman työn hintaa (yrittäjä voi
ajatella itse tehdyn työn olevan ”ilmaista” ).
• Mahdollisuus kuvata ja kirjata ylös tietoa sekä lämpölaitoksen yleisistä
että kunnossapidon toimintatavoista:
• Miten yrityksessä toimitaan?
• Mikä on työnjako?
• Mitkä ovat parhaat toimintatavat?
•  Hiljaisen ja muun kokemustiedon näkyväksi saattaminen.
•  Tiedonkulun helpottuminen esim. sukupolven vaihdoksissa ja
perehdytystilanteissa.
•  Mahdollisuus hallita paremmin kriisitilanteita.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Miten toimintaa voisi kehittää?
• Olisivatko laitevalmistajat, esim. kattilavalmistajat, kiinnostuneita
rakentamaan kevyen kunnossapidon tietojärjestelmän pienen
kokoluokan tarpeisiin ja tätä kautta seuraamaan toimittamiensa
laitteiden luotettavuutta?
• Laitevalmistajilla on myös kentän tuntemusta eli ymmärrystä
lämpölaitosten toiminnasta jolloin ohjelmisto oli varmasti myös
helposti käyttöön otettavissa.
• Kunnossapidon tietojärjestelmän tulisi tietenkin olla myös edullinen.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Miten toimintaa voisi kehittää?
• Oppilaitoksilla ja muilla julkisilla toimijoilla olisi paljon annettavaa eri
kokoluokan lämpölaitoksille.
• Monia pienen ja keskikokoluokan kehittämiskohteita voitaisiin
ratkaista opiskelijaprojektien ja opinnäytetöiden avulla.
• Lämpölaitosten henkilöstölle voisivat olla avuksi kunnossapidon
asiantuntijoiden, esim. oppilaitosten tai koulutuspalveluita tarjoavien
yritysten, koulutus –ja kehittämispalvelut.
• Selvittämisen arvoista olisikin tulevaisuudessa etsiä mahdollisuuksia
löytää julkista rahoitusta koulutustoimintaan, joka kohdistuisi
pieneen kokoluokkaan eli useimmiten lämpöyrittäjien omistamiin ja
hoitamiin lämpölaitoksiin.
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
Kysymyksiä?
27.4.2015
Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti