kokemuksia Biomaint-hankkeesta
Lämpölaitosten ylläpito – kokemuksia Biomaint -hankkeesta DI, lehtori Kirsi Niininen Korjaavaa vai ennakoivaa kunnossapitoa? € Kokonaiskustannukset Ennakoivan kunnossapidon optimimäärä Tuotannon menetyskustannukset Tavoitealue Korjaavan kunnossapidon kustannukset Voitelu yms. Ennakoivan kunnossapidon kustannukset 0 27.4.2015 Ennakointiaste 100% Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Biomaint -projekti • Biomaint - Bioenergiatuotannon kunnossapidon nykytila ja kehitystarpeet –projekti oli esiselvitystyyppinen projekti, joka toteutettiin 1.2 – 31.12.2014. • Projektin toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja toteutusvastuu oli teknologiayksikön projektiorganisaatiolla. • Projekti oli Euroopan sosiaalirahaston osarahoitteinen projekti. • Rahoittajana toimi Keski-Suomen ELY-keskus. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mikä oli tavoitteemme? • Muodostaa selkeä näkemys eri kokoluokan lämpölaitosten kunnossapitotoiminnasta ja sen kehittämistarpeista. • Saada selvillä millaiset kunnossapitostrategiat ovat bioenergiateollisuuden (etenkin lämmöntuotannon) kannalta tehokkaimpia. • Haastatella sekä erillisiä lämmöntuotantolaitoksia että sähkön- ja lämmönyhteistuotantolaitoksia (CHP-laitoksia) eri kokoluokissa. • Haastatella lisäksi myös kaksi puutarhaa, jotka tuottavat kasvihuoneisiin vaadittavaa lämpöä omalla lämpölaitoksella. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Ketä haastattelimme? • 5 kpl alle 5 MW:n eli pieneen kokoluokkaan kuuluvaa lämpölaitoskohdetta (joissa 10 erillistä lämpölaitosta). • 2 kpl 5-20 MW:n eli keskikokoluokkaan kuuluvaa lämpölaitoskohdetta (joissa 4 erillistä lämpölaitosta). • 2 kpl yli 20 MW:n eli suureen kokoluokkaan kuuluvaa lämpölaitoskohdetta (joissa 4 erillistä lämpölaitosta). • CHP – laitoksia oli 4. • Pienen kokoluokan kohteista 2 kpl oli puutarhojen lämmöntuotantolaitoksia. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Ketä haastattelimme? Polttoaineet, joita näissä lämpölaitoksissa käytetään: • Erilaiset hakkeen/murskeen ja turpeen seokset • Puupelletit • Karsittu rankahake • Kuori • Metsähake • Sahanpuru • Öljy • Kivihiili • Maakaasu • Tuotekaasu (biomassa) 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä kysyimme yrityksiltä? • Millainen on kunnossapidon suoritustapa yrityksessänne? • Kuka tekee ja millä perusteella? • Teettekö itse vai ostatteko? • Onko systematiikkaa vai korjataanko rikkoutuessa? • Millaista ennakoivaa kunnossapitoa yrityksessänne tehdään? • Rasvausta, voitelua, öljyn vaihtoa? • Lämpömittausta / värähtelymittausta? • Aikatauluun perustuvia laitevaihtoja? • Mitkä ovat teillä käytetyt kunnossapidon raportointimenetelmät sekä raporttien tallennustapa vai onko sellaista lainkaan? • Manuaalinen vai sähköinen? 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä kysyimme yrityksiltä? • Mitä ovat teillä käytetyt kunnossapidolliset mittarit ja niiden seurantavat? • Seurataanko esim. vikaantumisten määrää vuositasolla? • Millaiseksi oletatte laitoksenne elinkaaren / teknisen käyttöiän? • Milloin laitos on käynnistetty? • Kuinka kauan oletatte sen toimivan nykyisellä kokoonpanolla? • Arvio kunnossapidon kustannusvaikutuksesta yrityksessä • €/v, osuus liikevaihdosta • Onko edelliseen arvioon olemassa selkää kirjallista seurantatietoa? • Arvio teille palveluna ostetun kunnossapidon osuudesta kunnossapidon kokonaiskustannuksista • % tai € 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä kysyimme yrityksiltä? • Millainen mielikuva teillä on LAITEVALMISTAJAN tarjoamista jälkimarkkinapalveluiden saatavuudesta ja soveltuvuudesta käyttöönne? • Toimiiko luvattu päivystysluonteinen palvelu, esim. 24/7 myös viikonloppuisin ja iltaisin? • Onko teillä omakohtaisia kokemuksia tietyistä laitevalmistajista? • Millaisella vasteajalla haluaisitte / vaatisitte palvelun olevan saatavilla? • Millainen mielikuva teillä on muiden palveluntarjoajien tarjoamista kunnossapitopalveluista? • Onko teillä omakohtaisia kokemuksia? • Millaisella vasteajalla haluaisitte / vaatisitte palvelun olevan saatavilla? 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä kysyimme yrityksiltä? • Millaisia kunnossapidon palveluita ensisijaisesti tarvitsisitte? • Huoltoa? • Korjausta? • Mittausta? • Säätöä? • Jotain muuta? • Onko yrityksellänne / teillä kiinnostusta osallistua lämpölaitosten kunnossapidon kehittämiseen koulutuksen kautta? • Kuinka paljon logiikan ja ohjausjärjestelmien keräämää tietoa hyödynnetään? • Kuinka paljon ns. vakiokäyttöliittymällä saadaan ”ilmaista” kunnossapitodataa? • Onko logiikassa tai ohjausjärjestelmässä olemassa lokikirjasovellusta? 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä saimme selville? Pieni kokoluokka eli alle 5 MW • Päivittäinen kunnossapito tehtiin pääsääntöisesti itse. • Vaativampia, esim. erikoistekniikoita tai – varaosia vaativia töitä voitiin myös ostaa ulkopuolelta. • Ennakoiva kunnossapito oli tyypillisesti seisokeissa tapahtuvaa huoltoa, esim. vuosihuoltoja. • Kunnossapidon raportointi tapahtui perinteisesti ”kynä ja vihko” – menetelmällä. • Sähköistä kunnossapidon raportointijärjestelmää ei ollut käytössä missään kohdeyrityksessä. • Tarvetta siirtyä sähköiseen kunnossapidon seurantaan ei myöskään koettu olevan, koska sen arveltiin olevan liian raskasta ja aikaa vievää. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä saimme selville? Pieni kokoluokka eli alle 5MW • Laitevalmistajien kunnossapitopalveluissa ongelmia koettiin olevan lähinnä palvelujen ja varaosien saatavuudessa. • Muiden kunnossapidon palveluja tarjoavien yritysten kohdalla ongelmia nähtiin palvelujen laadun ja laajuuden vaihtelevuudessa. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä saimme selville? Puutarhat • Vaatimukset lämmön ylläpidolle ja oikealle kosteudelle ovat kriittisempiä lopputuotteen eli kasvien kannalta, koska pidempiaikainen lämpötilan lasku esimerkiksi voi vaurioittaa alttiissa kasvuvaiheessa olevia taimia ja kasveja. • Lämpölaitoksissa tehtiinkin jatkuvaa määräaikaista kunnossapitoa. • Ulkopuolisilta kunnossapitopalveluiden tuottajilta ostettiin esim. huolto-, korjaus-, mittaus- ja säätöpalveluita. • Mitä nopeammin energian keskeytyminen aiheuttaa taloudellisia tappioita (vrt. lämpöyrittäjät ja kasvihuoneyrittäjät), sitä kiinnostuneempia oltiin kunnossapidon koulutuksesta ja kehittämisestä. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä saimme selville? Keskikokoluokka (5-20 MW) • Päivittäinen käytön aikainen kunnossapito tehtiin pääosin itse. • Pidemmissä seisokeissa, kuten kesäseisokit, oli useimmiten mukana myös ulkopuolisia kunnossapidon palveluntarjoajia. • Erikoistekniikkoja vaativia tehtäviä ostettiin usein ulkopuolelta. • Tyypillistä oli omien verkostojen ja paikallisia toimijoiden hyödyntäminen. • Hyötynä nähtiin aiemmin lämpölaitosta huoltaneiden henkilöiden tuntemus laitoksesta ja sen toiminnasta. • Ennakoivaa kunnossapitoa löytyi kattavasti, sekä määräaikaista että mittaavaa kunnossapitoa. • Kunnossapidon raportointi tapahtui sähköisesti kunnossapitojärjestelmän kautta. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä saimme selville? Keskikokoluokka (5-20 MW) • Kirjausten tarkkuudessa myönnettiin olevan puutteitakin. • Pääosin kunnossapidon jatkuvaa mittarointia ei ollut, vaikka yksittäisiä tekijöitä kuten esimerkiksi käytettävyyttä saatettiin seurata. • Laitosten elinkaareksi arvioitiin 30–40 vuotta. • Palveluna ostetun kunnossapidon osuuden arvioitiin olevan puolet kunnossapidon kokonaiskustannuksista. • Laitevalmistajien kunnossapitopalveluista mainittiin että ymmärrys pienten toimijoiden tarpeista puuttuu, mutta osaan palveluista oltiin hyvinkin tyytyväisiä. • Muiden kunnossapidon palveluja tarjoavien yritysten kohdalla koettiin tyytymättömyyttä. • Paikallisten yritysten palveluihin oltiin yleensä tyytyväisiä. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Mitä saimme selville? Suuri kokoluokka yli 20 MW • Kunnossapidosta tehtiin itse noin 50 %. • Erikoistöitä ja/tai lakisääteisiä töitä ostettiin tyypillisimmin laitetoimittajilta. • Ennakoivassa kunnossapidossa tehtiin esim. värähtelymittauksia ja voiteluhuoltoa. • Laitevalmistajien kunnossapitopalveluihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. • Kunnossapidon raportointi tapahtui sähköisesti kunnossapidon tietojärjestelmän avulla. • Kunnossapidon mittaroinnilla seurattiin esim. erilaisia käytettävyysmittareita ja kunnossapitotoiminnan toteumaa. • Laitosten elinkaarta arvioitaessa arveltiin merkittävimpien uudistusten sijoittuvan 2020–30-luvuille. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Miten toimintaa voisi kehittää? • Lähdimme liikkeelle näkemyksestä nykyaikaisesta kunnossapidosta, jonka mukaan kunnossapidon tehtävänä on ylläpitää pääomakannan tuottavuutta ja kilpailukykyä. • Kunnossapito ei siis ole vain kustannustekijä, vaan se tukee yrityksen liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. • Kunnossapidon merkitys energian tuotannossa on yhtä tärkeää kuin muillakin teollisuuden aloilla. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Miten toimintaa voisi kehittää? Pieni kokoluokka eli alle 5MW • Oleellinen kysymys on tuotantokatkoksien hinta. • Mitä kalliimpaa lopputuotteen eli lämmön puuttuminen on lämpöyrittäjälle, sitä tärkeämpää on pyrkiä vikaantumisten ennaltaehkäisyyn tai niiden seurausten pienentämiseen. • Ennakoiva kunnossapito ei ole itsetarkoitus, vaan sen hyötyjä kannattaa pohtia kriittisesti. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Miten toimintaa voisi kehittää? • Manuaalinen tiedonkeruu on pienissä laitoksissa yhtä hyvin toimiva kuin sähköinen järjestelmäkin, mikäli sitä käytetään asianmukaisesti ja kaikki tapahtumat kirjataan. • Mahdollisia motivaatio- tai asenneongelmia ei sähköinenkään järjestelmä itsessään korjaa. • Jonkinlainen kevyt kunnossapidon tietojärjestelmä voisi kuitenkin tuoda muita etuja tässäkin kokoluokassa: • Mahdollisuus seurata vikaantumisia ja häiriöitä polton aikana suhteessa polttoaineen laatuun esim. verrattaessa eri raaka-aineeriä. • Mahdollisuus seurata päivystys- ja varallaolotilanteiden (ilta, yö) aikaista työtä kuka todellisuudessa tekee mitäkin ja milloin? 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Miten toimintaa voisi kehittää? …Lisää etuja ja mahdollisuuksia: • Mahdollisuus seurata lämpöyrittäjän oman työn hintaa (yrittäjä voi ajatella itse tehdyn työn olevan ”ilmaista” ). • Mahdollisuus kuvata ja kirjata ylös tietoa sekä lämpölaitoksen yleisistä että kunnossapidon toimintatavoista: • Miten yrityksessä toimitaan? • Mikä on työnjako? • Mitkä ovat parhaat toimintatavat? • Hiljaisen ja muun kokemustiedon näkyväksi saattaminen. • Tiedonkulun helpottuminen esim. sukupolven vaihdoksissa ja perehdytystilanteissa. • Mahdollisuus hallita paremmin kriisitilanteita. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Miten toimintaa voisi kehittää? • Olisivatko laitevalmistajat, esim. kattilavalmistajat, kiinnostuneita rakentamaan kevyen kunnossapidon tietojärjestelmän pienen kokoluokan tarpeisiin ja tätä kautta seuraamaan toimittamiensa laitteiden luotettavuutta? • Laitevalmistajilla on myös kentän tuntemusta eli ymmärrystä lämpölaitosten toiminnasta jolloin ohjelmisto oli varmasti myös helposti käyttöön otettavissa. • Kunnossapidon tietojärjestelmän tulisi tietenkin olla myös edullinen. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Miten toimintaa voisi kehittää? • Oppilaitoksilla ja muilla julkisilla toimijoilla olisi paljon annettavaa eri kokoluokan lämpölaitoksille. • Monia pienen ja keskikokoluokan kehittämiskohteita voitaisiin ratkaista opiskelijaprojektien ja opinnäytetöiden avulla. • Lämpölaitosten henkilöstölle voisivat olla avuksi kunnossapidon asiantuntijoiden, esim. oppilaitosten tai koulutuspalveluita tarjoavien yritysten, koulutus –ja kehittämispalvelut. • Selvittämisen arvoista olisikin tulevaisuudessa etsiä mahdollisuuksia löytää julkista rahoitusta koulutustoimintaan, joka kohdistuisi pieneen kokoluokkaan eli useimmiten lämpöyrittäjien omistamiin ja hoitamiin lämpölaitoksiin. 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti Kysymyksiä? 27.4.2015 Lämpöyrittäjäpäivät 2015, Kirsi Niininen, Biomaint -projekti
© Copyright 2024