1765-2015
TUORINIEMEN SUKU
250 VUOTTA
Matti Niemi 4.7.2015
Suvun juuret
●
●
Eliaksen vanhemmat
–
isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden
vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin
Virolaisen talosta
–
äiti Reetta Kaaprontytär Emoniemen
Sammallahden talon tytär
Matleenan vanhemmat
–
isä Lauri Laurinpoika oli Hiidenniemen
Pennasia
–
äiti Anna Laurintyttären suku tuntematon
Vanhempien asuinpaikat
Mistä Tuoriniemen isäsuku on
tullut?
●
●
●
Virolainen 1631, Tapani → Sammallahti
1708, Niilo Niilonpoika → Tuoriniemi 1765,
Elias Niilonpoika
Mistä Tapani Virolainen (1598-1674) tuli
Pyhäjärvelle?
Mitä DNA-tutkimus kertoo?
Tietoja Virolaisista
●
Tapanin isänimeä ei löydy asiakirjoista
●
Vanhin poika oli nimeltään Pekka.
●
●
●
Muut poikien nimet: Tapani ja Niilo (Niilo
Niilonpojan isä).
Nimet valittiin usein lähisuvun nimistä,
lapsen vanhemmilta ja isovanhemmilta.
Oliko Tapanin isä Pekka Virolainen?
Pyhäjärveä lähimmät Pekka
Virolaiset
Y-kromosomitesti
●
●
●
Y-kromosomi periytyy
isältä pojalle muutoksitta.
Jos kahdella miehellä on
samanlainen Y-kromosomi,
he ovat saman miehen
poikalinjaisia jälkeläisiä.
Tutkitaan poskesta
otettavilla solunäytteillä.
Y-kromosomin tulosuunta
Kuva: FTDNA
Y-DNA-testin tulokset
Y-tuloksen tulkintaa
●
●
●
Anglosaksien yhteiset esi-isät elivät n.
4000 vuotta sitten.
Pääjoukko heimosta päätyi Britanniaan tai
Saksaan. Pieniä ryhmiä Pohjoismaissa.
Suomen testatuissa I1-Z382 on hyvin
harvinainen.
–
●
Kolmen ”pyhäjärvisen” testatun lisäksi vain
yksi muu suomalainen (yhteinen esi-isä
1800 vuotta sitten).
Testattuja on vielä vähän.
Muutto vuonna 1765
●
●
●
Vuoden 1765 henkikirjassa näkyy Eliaksen
muutto Tuoriniemeen.
Verotettavia olivat 1 isäntä, 1 vaimo, 1 tytär,
yhteensä 3, savuja 1, yhteensä 1.
Reetta (Margeta) oli ainoa verotettu lapsi.
Perheen muut lapset olivat vielä alaikäisiä.
Salon retken asuinpaikat
Asuinpaikkoja Pyhäjärvellä
Kantavanhempien tyttärien talot
Tuoriniemen isännät
●
●
●
Tuoriniemessä on kaksi taloa: Tuoriniemi I
Tuoriniemi ja Tuoriniemi II Tyvelä
Kantaisä Elias oli isäntänä vuodet 17651791. Vuoden 1792 alussa hän muutti
Saloisiin Siniluodon taloon. Mukaan lähti
suurin osa perhettä.
Vanhin poika Lauri (1748-1808) jäi
Tuoriniemeen.
Lauri Eliaksenpojan isännyys
●
1799 Lauri myi tilan pojilleen Eliakselle,
Pekalle ja Aatamille. Kuva: lainhuuto (osa)
Eliaksen, Pekan ja Aatamin
omistuskuviot
●
●
●
Kansanrunoilija Eliaksen (1772-1840)
avioliitossa ei syntynyt poikia. Hän myi
puolet osuudestaan tilasta Pekalle (17781837) vuonna 1834. (Ja luultavasti toisen
puolen Aatamille.)
166 hopearuplaa ja 32 kopeekkaa jaettiin
Eliaksen kolmen tyttären perheille.
Lisäksi Pekan piti elättää Elias ja tämän
rakas vaimo Anna (1778-1841) (“syytinki”).
Kauppakirjan 1834 syytinkipykälä
ja että hän kuolinpäivään asti elättää ja huolehtii
minusta ja rakkaasta vaimostani Annasta, samoin
kunniallisesti meidät hautaa kuolemamme jälkeen
leposijallemme.
Myöhemmät vaiheet
●
●
●
Pekan suku sai tilan Tuoriniemi I, Aatamin
(1791-1856) suku sai tilan Tuoriniemi II.
Ville Pekanpoika (1818-1891) isännöi tiloja
Aatamin kuoltua.
Pekan poika, puukkoseppä Samuli (18231915) hankki tilat itselleen 1872 ja 1888.
Samuli myi tilat 15.9.1900 veljensä Aatamin
pojanpojille, Leanderinpojille Samuli ja
Aatami (Aatu) sekä Aatun pojille Leander,
Matti ja Aatami (Aatu).
Tuoriniemi 1900-luvulla
●
●
●
Kauppahinta oli 6000 markkaa, joka
kuitattiin pääasiassa hoitamalla Sepän
velat.
Samuli sai tilan Tuoriniemi I. Tila on
pysynyt hänen jälkeläistensä
omistuksessa.
Aatu ja pojat saivat Tyvelän. Tila on
pysynyt hänen jälkeläistensä
omistuksessa.
Siirtolaiset
●
●
●
Pyhäjärveltä lähdettiin innokkaasti
Amerikkaan 1880-1910.
Sukupuun kuolinajattomat yleensä
siirtolaisia.
Tyypillinen reitti oli Hanko→Hull
(laiva)→Liverpool (juna)→USA/Kanada
(laiva) →Michigan Upper Peninsula, USA
Arcturus ja Lusitania
Houghtonin piirikunta, Michigan
Amerikan Tuoriniemet
●
●
●
Matin sukuhaarasta
Ansu Juhonpojan
jälkeläiset
Villen sukuhaarassa
ainakin Antti Villenpojan
jälkeläisiä
Kuvassa Sakari
Antinpoika Tuoriniemi
1869-1946
Vaikeat ajat
●
Pyhäjärven tai koko Suomen väestö on
kohdannut monia koettelemuksia
●
Punatauti ja lavantauti 1830-luvun alussa
●
Nälkävuodet 1866-1868
●
Sisällissota 1918
●
Sotavuodet 1939-1945
●
Miten Tuoriniemen suku selvisi niistä?
Nälkä ja taudit
●
●
Loppukesällä ja syksyllä 1833 taudit
tappoivat Pyhäjärvellä kokonaisia
perhekuntia.
–
Tuoriniemen talossa ei kuollut kukaan
–
Ei joukkokuolemia suvussa
Kato- ja nälkävuodet 1866-1868
–
Muutamia lapsia ja vanhoja kuoli sekä
Aatami Pekanpoika Niemi
–
Kuolleita selvästi enemmän kuin 18631865 tai 1869-1871
Sotavuodet
●
●
Sisällissotaan osallistui muutamia suvun
jäseniä. Tiedossa ei ole kaatuneita.
Sodissa 1939-1945 kaatuivat ainakin
seuraavat suvun jäsenet:
–
Suvun miehet: Heikki, Hiskias, Johannes,
Samuli ja Veikko Matti Tuoriniemi
–
Äiti sukua: Veikko Herranen, Väinö Oskari
Kauranen, Kaarle Johannes Kinnunen,
Heikki Lamminaho, Eero Leskelä,...
1939-1945 kaatuneet
–
Äiti sukua (jatkuu): Emil Sakari ja
Johannes Malila
–
Armeijan tuberkuloosisairaalassa kuoli
Matti Artturi Lamminaho
–
Kesken varusmiespalveluksen kuolivat
Tauno Rauha ja Veikko Olavi Vesamäki
–
Kaatuneet, joiden vaimo oli sukua: Vilho
Laitinen (Kerttu Saimi Tuoriniemi) ja Erkki
Niemelä (Vieno Auroora Liuska)
250-vuotias Tuoriniemen suku on laajalle
levittäytynyt, elinvoimainen suku.