SALON SEUDUN SANOMAT Perjantaina 2. lokakuuta 2015 Urheilu Vinkkaa juttu! ■ Olli Mäntylä, Juha Tuuna ja Tuomas Reinikainen (02) 7702 309 [email protected] ■ Näin pelataan ■ Avauskierros ■ Euro-ottelut Kymmenen joukkueen nelinkertainen runkosarja (36 ottelua), jonka kahdeksan parasta selviää pudotuspeleihin ja viimeiseksi sijoittunut putoaa ensi kaudeksi Divisioona A:han. Puolivälierät pelataan edelleen paras viidestä -järjestelmällä (kolmella voitolla jatkoon). Välierät ja finaalit pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä (neljä voittoa finaaliin). Välierän hävinneet pelaavat yksiosaisen pronssiottelun. Kaudeksi 2016–2017 Korisliigaan nousee Divisioona A:n voittaja. Tänään: Kobrat–Karhu klo 18.30 Lapuan Urheilutalolla. Huomenna: Vilpas–Pyrintö klo 17 Salohallissa. Sunnuntaina: Seagulls–Bisons klo 16.30 Helsingin jäähallissa ja BC Nokia–KTP-Basket klo 17 Nokian Palloiluhallissa. Maanantaina: Kataja–Kouvot klo 18.30 Joensuu Areenassa. Kataja Basket ja KTP-Basket pelaavat uudistettua Fiba Europe Cupia, jonka alkulohkot alkavat 28.10. Bisons Loimaa pelaa Itä-Euroopan VTB-liigaa, jonka 30 ottelua sisältä runkosarja alkaa huomenna. Bisonsin ensimmäinen ottelu on 7. lokakuuta Vantaalla Petteri Koposen Himkiä vastaan. KORISLIIGA 2015–2016 SAINIO Kovempaa, nopeammin, paremmin Korisliiga supistui kymmenen joukkueen sarjaksi. Se tarkoittaa kovempaa kilpailua. Koventuvaa kilpailua viimeisistä pudotuspelipaikoista, pudotuspelien kotiedusta, mestaruudesta. Kilpailua luopuneiden seurojen liigatasoisista pelaajista. Onneksi Korisliiga oli kaukaa viisas, eikä päästänyt suomalaisten pelaajien palkkapyyntöjä kohoamaan taivaisiin. Siihen avuksi tuli mahdollisuus palkata riveihinsä neljäs ulkomaalaispelaaja, joka usein on paljon halvempi kuin hädin tuskin saman tasoinen kotimainen kilpailijansa. Tarvetta hyville kotimaisille pelaajille on aina, mutta yksi jenkki lisää kokoonpanossa tarkoittaa yhtä paikkaa vähemmän ”kakkoskorin junnulle” penkin kylmemmässä päässä. Samalle paikalle voi nyt saada säästyneillä euroilla pykälää kovemman kotimaisen nimen. Hyvät pelaajat tulevat edelleen saamaan peliminuuttinsa, eivätkä oikeasti lupaavat pelaajat pääse ”unohtumaan”. Lopettakaa siis oman kylän junnujen tulevaisuuden perään itkeminen, tai älkää ainakaan pelätkö sääntöuudistuksia. Nykyinen tilanne päinvastoin ajaa rajatapauksiksi luokiteltavat juniorit hakemaan tärkeitä peliminuutteja divarista (Salon tapauksessa Perniöstä) sen sijaan, että he istuisivat koko kauden pyyhe jalkojen lämmittimenä kuunnellen huoltajan huonoja puujalkavitsejä. Kaikki joukkueet eivät tätä neljän ulkomaalaisvahvistuksen sääntöä ole vielä käyttäneet, jotkut eivät sitä tule käyttämäänkään. Joillain joukkueilla on varaa Joonas Cavéniin, joillain ei. Mutta ne jotka käyttävät, Vilpas mukaan lukien, saavat jalkeille kenties laajemman ja ennen kaikkea laadukkaamman ryhmän kuin useana muuna vuonna on ollut mahdollista. Laadukkaampi ja laajempi kokoonpano tarkoittaa sitä, että minuutteja voi huoletta jakaa pelaajille numero 9–11 muutaman enemmän joka ilta. Ja se taas vie kuormaa pois niiltä pelaajilta, jotka muodostavat joukkueensa keihäänkärjen. Tästä syystä Korisliigan pelillinen ilme tulee olemaan tulevalla kaudella fyysisempi, aggressiivisempi, aktiivisempi ja nopeampi. Ja kun pelin taso nousee, ovat ottelut tätä kautta pykälän viihdyttävämpiä, ja katsojat tulevat huomaamaan sen. Joukkueiden rekrytointipolitiikka tukee muutosta. Kouvot panosti puolustuspään osaajiin, tavoitteenaan pitää tempo korkeana ja hyökätä stoppien jälkeen aina nopeasti, kun se fyysisesti vain on mahdollista. Nokialla on huhujen mukaan menty entistä kovempaa koko kesä, siirtymäpelaaminen kaiken tekemisen keskipisteenä. Pyrinnön leiristä kuuluu samaa säveltä, olkoonkin että joukkueen tähtipelaajistoon kuuluu eienää-niin-nuori Damon Williams. Ainoat poikkeukset ovat olleet oikeastaan Joensuun Kataja ja KTP-Basket. Katajan moottorina toimii Teemu Rannikko, jonka jalat eivät toimi ehkä enää yhtä nopeasti kuin miehen aivot. KTP:lla oli läpi kesän ongelmia pelaajien rekrytoinnin kanssa, eivätkä Devonne Giles ja Aleksander Herrera edusta pelaajina varsinaisesti run-and-gun-pelifilosofian timantteja. Kauhajoella pelataan siinä määrin nopeaa koripalloa kuin vain Bojan Sarcevicin jalat antavat myöden. Salohallin parketille astelee lauantaina kotijoukkue, joka on rakennettu myös nopeaa ja aktiivista koripalloa silmällä pitäen. Jokainen pelaaja pystyy pelaamaan naama korille päin ja hyökkäämään kohti rimaa kuljetuksesta, myös vitospaikan Cavell Johnson. Puolustuspäässä tullaan näkemään aktiivisin ja aggressiivisin Vilpas muutamaan vuoteen, mikä toivottavasti johtaa entistä parempiin tuloksiin myös toisessa päässä kenttää. Kerrankin sääntöuudistus, joka paransi pelin laatua – tervetuloa vauhdikkaamman ja paremman Korisliigan pariin. Hyvät pelaajat tulevat edelleen saamaan peliminuuttinsa Okko Järven parhaat puolet 19-vuotias ikihonka on vahva puolustaja, nopea heittäjä ja ajaa hanakasti korille. SSS | JUHA TUUNA [email protected] 29. toukokuuta tuli odotettu ja ikävä uutinen: Suomen suurimman koripalloseuran, lähes tuhannen lisenssipelaajan Tapiolan Honka luopuu talousvaikeuksien vuoksi paikastaan miesten Korisliigassa. Hetken kummastelun ja voivottelun jälkeen katse kääntyi Hongan pelaajalistaan, josta nousi esiin yksi nimi ylitse muiden: 19-vuotias Okko Järvi. – Tuo jätkä sopisi Vilppaaseen täydellisesti, muistan miettineeni. Kaksi viikkoa Hongan suru-uutisesta ja Vilpas tiedotti hankkineensa Okko Järven. Järvi on ikäisekseen vahva ja hyvä puolustaja. Hän pystyy käyttämään saamansa heittopaikat riittävän tehokkaasti (kolmoset 30–35 %) ja ajaa hanakasti korille ja pääsee paljon vapaaheittoviivalle. ”Pysäytä vastustajan paras pelaaja” Järvi ei ole tullut Vilppaaseen totuttelemaan liigavauhtiin. Viime kaudella Järvi pelasi kaikki Tapiolan Hongan 40 OKKO JÄRVI l Syntynyt: 12.1.1996 l Pituus/paino: 192 cm/86 kg ”Tällä kaudella nähdään Okko Järven läpimurto.” Pelipaikka: heittävä takamies, pystyy pelaamaan myös pienen laitahyökkääjän paikalla. l Kasvattajaseura: Tapiolan Honka l Saavutukset: A- ja Bpoikien SM-kulta. A-poikien SM-sarjan korikuninkuus. l Viime kausi Korisliigassa: 40 ottelua, keskimäärin 25 minuuttia, 6,9 pistettä ja 2.3 levypalloa. Heittoprosentit: 1p: 78,7, 2p. 55,6, 3p. 32,5. l Yhteensä 40 nuorten maaottelua 7,8 pisteen keskiarvolla. l Esikuva? – Ei ole. Olen Dallas Mavericksin ja Dirk Nowitzkin, vaikka en ”ihan” samantyyppinen pelaaja olekaan. ottelua 25 minuutin, 6,9 pisteen ja 2,3 levypallon keskiarvoilla. Häneltä voi odottaa jo nyt paljon, kunhan muistaa, että Järvi on syntynyt vuonna 1996. – Tällä kaudella nähdään Okko Järven läpimurto, Järveä nuorten maajoukkueessa KTP:n ja Suomen U20-maajoukkueen päävalmentaja Anton Mirolybov. valmentanut KTP:n päävalmentaja Anton Mirolybov vakuutti Korisliigan avaustilaisuudessa. Järvellä oli iso rooli kesällä Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueeseen, joka voitti EM-kisojen B-divisioonan ja nousi ensi kaudeksi A-divisioonaan. – Okko tuli ensimmäisenä tai toisena vaihdosta kentälle ja hänellä oli vain yksi tehtävä: pysäyttää vastustajan paras pelaaja. Okko onnistui siinä erinomaisesti, Mirolybov kehui. ”Näin heti, että pärjään” Neljävuotiaasta asti Honkaa edustanut Järvi on tottunut voittamaan. Häneltä löytyy kaapistaan A- ja B-juniorien SM-kulta. Viimeisellä junnukaudellaan 2013–2014 hän voitti A-poikien SM-sarjan korikuninkuuden 25,1 pisteen keskiarvolla. Viime kaudella voitot olivat tiukassa. Korisliigan jumboksi jäänyt Honka voitti koko kaudella vain kymmenen ottelua. – Ei se ollut raskasta, vaan erilaista. Tiesimme, ettemme kuulu kärkijoukkueisiin, Järvi kertoo. Kaudesta tuli Järvelle todellinen kasvun paikka. Alkukaudesta peli kulki ja heitto upposi, kun kukaan ei tajunnut puolustaa häntä kaarella. – Näin heti, että pärjään kun pelaan täysillä. Silti 25 minuutin peliaika oli vähän liikaa. En pystynyt pelaamaan koko aikaa täysillä ja alkukauden onnistumiset toivat paineita. Minun oli pakko onnistua, Järvi muistelee. Keskustelut päävalmentaja Tuomas Iisalon kanssa auttoivat. Vaikka pisteitä ei tiukemmassa vartioinnissa syntynyt, auttoi Järvi joukkuetta puolustamalla ja luomalla tilaa. – Yllätyin, miten hyvin pärjäsin, vaikka puolustin kaksimetrisiä kolmospaikan jenkkejä. Ok, voimassa jäin jälkeen, harteikas Järvi hymähtää. Vilppaan kauden viimeisessä kotiottelussa Järvi sai pallon kulmaan, teki heittoharhautuksen, ajoi korille päätyrajaa pitkin ja donkkasi voimalla pallon sukan läpi. Bravuuriko? – Ei kai. Minulle tulee paljon tilanteita, joissa saan pallon kulmassa ja minua puolustetaan (läheltä) heittäjänä. Oikean käden päätyraja-ajoissa pääsen hyppäämään vahvemmalla oikealla jalallani, ja sitten ehkä pystyn donkkaamaan. Ikävä tieto kantoi metsäleirille Järvi oli kesällä Puolustusvoimien Urheilukoulun metsäleirillä Santahaminassa, kun tieto Hongan luopumisesta tuli. – Olin saanut jo aikaisemmin seurajohdolta puhelun, että tilanne on vaikea, mutta yritys on kova. Toivoin silloin vielä parasta. Järvi myöntää, että ura olisi jatkunut Hongassa, mikäli luopumista ei olisi tullut. – Silloin fiilis oli outo, mutta nyt uskon, että tämä tekee hyvää minulle. Järvellä oli paljon vaihtoehtoja, mutta maajoukkuekaveri Ville Hännisen suositus ja päävalmentaja Mikko Tupamäen tarjoama rooli sai hänet valitsemaan Vilppaan. – Täällä on olosuhteet kunnossa, treenaamaan pääsee omallakin ajalla ja peliaikaa on luvassa. Halusin myös palata kakkospaikalle ja Tupamäki ajatteli asiasta samalla tavalla. ”Minut on jo tunnistettu” Eikä muutto tunnin moottoritiematkan päähän Saloon ole ollut shokki. – Espoossa oli kaikenlaista häiriötekijää, täällä voin keskittyä vain korikseen. Salossa kaikki on lähellä kaikkea. Espoossa treenimatka kesti bussilla kolme varttia. Nyt kävelen viidessä minuutissa hallille, Mököisten mäellä Sami Ikävalkon ja Austin Dufaultin tavoin asuva Järvi vertailee. Koripalloilijan saama huomio on myös eri luokkaa. – Espoossa kukaan ei tuntenut minua. Täällä minut on jo tunnistettu kassajonossa, Järvi nauraa. Ja kun peli kulkee, niin joku saattaa tulla jopa juttelemaan... Vilppaan tavoite kuulostaa utopistiselta n Kirjoittaja on salo- lainen urheilufani, wannabe-toimittaja, entinen juniorikoripalloilija, nykyinen divaripalloilija ja junnuvalmentaja. VILPPAAN LOKAKUU l l l l Pimeä, märkä ja raskas lokakuu antaa suunnan koko kaudelle. SSS | JUHA TUUNA [email protected] Vilpas ei lähde tähän korisliigakauteen tylsällä ”yritetään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää” -tavoitteella. Korisliigan virallisessa kausioppaassa uudistuneen Vilppaan tavoite on kova – mitalipelit. Tavoitetta voi kutsua myös utopistiseksi, sillä vaikka Korisliiga on tällä kaudella etukäteen ennätystasainen, on se myös ennätyskova. Mikko Tupamäen Vilpas on pelannut edellisten neljän kauden aikana yhteensä kuusi pudotuspeliottelua, jotka se on kaikki hävinnyt. Vilppaan edellisestä pudotuspeliottelusta on siitäkin aikaa, se pelattiin huhtikuussa 2013. Tosin edellisten kausien saavutuksilla ei saa hyvityspisteitä tälle kaudelle. Jokainen joukkue lähtee nollasta pisteestä liikkeelle. – Aikaisempina vuosina on enemmän puhuttu jostain abstraktimmasta asiasta kuin varsinaisesta tuloksesta. Aika sen sitten näyttää. Leveyttä kokoonpanossa on ehkä enemmän kuin ennen, Tupamäki kertoi medialle Korisliigan avaustilaisuudessa Helsingissä. – Loppujen lopuksi se meidän taso määräytyy paljolti siten, että mikä on minkäkin yksittäisen pelaajan taso. Ja sen loppuviimein näyttää sitten se kun päästään pelaamaan. Neljä harjoitusottelua on niin pieni otanta, ettei pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi niistä vielä vetää, Tupamäki muis- tuttaa. Yhdeksän ottelua 28 päivään Lähtökohtaisesti Vilppaan minimitavoite on jättää yksi joukkue taakseen ja varmistaa sarjapaikka. Sillä vältetään katastrofi. Realistinen tulostavoite on jättää kaksi joukkuetta taakse ja selviytyä ensimmäistä kertaa kolmeen kauteen puolivälieriin. Rohkea tavoite on kamp- pailla paikasta kuuden joukossa, joka tarkoittaisi lukuisia voittoja paperilla Vilpasta paremmista joukkueista. Vilppaan kaudelle suuntaa antaa pimeä ja märkä lokakuu, jonka aikana Vilpas pelaa neljänneksen koko runkosarjasta. Yhdeksän ottelua 28 päivään on kova rypistys, jonka aikana on saavutettava vähintään 3–4 voittoa, jotta minimitavoitteen sijaan voitaisiin puhua edelleen joukkueen virallisesta tavoitteesta. l l l l l JUUSO SAINIO Lehtikuva/Vesa Moilanen La 3.10. Pyrintö (k) Ke 7.10. KTP (v) Su 11.10. BC Nokia (v) Ke 14.10. Karhu (v) La 17.10. Kataja (k) Ke 21.10. KTP (k) La 24.10. Kobrat (v) Ti 27.10. Seagulls (k) Pe 30.10. Bisons (v) Vilppaan ottelut kuukausittain: l l l l l l Lokakuu: Marraskuu: Joulukuu: Tammikuu: Helmikuu: Maaliskuu: 9 4 5 6 5 7 Runkosarja päättyy 26.3. Vilppaan kapteenin Juho Nenosen heiton on upottava koko kauden, jotta joukkue pysyy tavoitteessaan. SALON SEUDUN SANOMAT Perjantaina 2. lokakuuta 2015 KORISLIIGA 2015–2016 Mihin Korisliiga on menossa? Peli ja pelaajat ovat kehittyneet, kaikki muu on kellunut paikallaan. SSS | JUHA TUUNA [email protected] Suomalainen koripallo elää Susijengi-ilmiön luoman lumebuumin jälkiliukkailla. Myönnetään, että olen oman sanomalehteni sivuilla ruokkinut tätä buumia, aina kun sille on löytynyt paikka ja perusteet. Isot arvokisojen fanimassat ja kohtalaisen hyvä menestys painoivat kaasua lattiaan, vaikka olisi pitänyt käyttää käsijarrua. Sillä suomalaisen koripallon lippulaiva ei ole heinäkuusta syyskuuhun pyörivä Susijengi, vaan lokakuusta toukokuuhun pyörivä Korisliiga. Ja ainoa asia, mikä Korisliigassa on Susijengi-ilmiön aikana selvästi parantunut on pelin ja pelaajien laatu. Liigapaikkakuntien olosuhteet ja yleisömäärät eivät ole merkittävästi parantuneet. Eikä yhteistyökumppaneiden tuki. Vapaaehtoisvoimin pyörivissä liigaseuroissa eletään edelleen lyhytjänteisesti kausi kerrallaan kädestä suuhun. Eikä kovin monen kotimaassaan pelaavan suomalaisen koripalloilijan veroilmoituksessa lue ammatin kohdalla edelleenkään koripalloilija. Pienten kaupunkien ykköslaji Korisliiga onkin merkittävä ja iso sarja vain paikallisesti. Kun kausi starttaa, tunkeutuu Vilpas salolaisiin kassajonoihin, kapakoihin ja tekstaripalstoille. Sama tapahtuu Loimaalla, Kotkassa, Kauhajoella, ehkä myös Lapualla ja kenties tulokaspaikkakunta Nokialla. Kaikki nämä ovat pieniä tai keskisuuria suomalaisia kaupunkeja. Neljässä suurimmassa korisliigakaupungissa, Kouvolassa, Helsingissä, Joen- KORISLIIGAN TUNNUSLUKUJA 2010-LUVULLA Korisliigan yleisökeskiarvo l Korisliigaseurojen yhteenlaskettu budjetti l l l l l l l l l l l l 2009–2010: 894 2010–2011: 868 2011–2012: 949 2012–2013: 787 2013–2014: 881 2014–2015: 952 Viime kauden kokonaiskatsojamäärä oli 239 954 katsojaa l 2009–2010 (12 joukkuetta): 4 490 000 euroa 2010–2011 (12): 4 700 000 euroa 2011–2012 (11): 4 445 000 euroa 2012–2013: (12): 5 030 000 euroa 2013–2014 (12): 5 350 000 euroa 2014–2015 (11): 5 500 000 euroa 2015–2016 (10): 4 780 000 euroa Korisliigaseurojen keskimääräinen budjetti l l l l l l l 2009–2010 (12 joukkuetta): 374 000 euroa 2010–2011 (12): 392 000 euroa 2011–2012 (11): 404 000 euroa 2012–2013: (12): 419 000 euroa 2013–2014 (12): 446 000 euroa 2014–2015 (11): 500 000 euroa 2015–2016 (10): 478 000 euroa A Vasemmalla Korisliigan vanha klassinen logo ja oikealla uusi, sanotaanko mielenkiintoinen logo. suussa ja Tampereella koripallo jää talvella (ja keväällä) jääkiekon jalkoihin. Hyvä esimerkki Korisliigan suosiosta on 2000-luvun parhaan suomalaisen koripalloseuran Katajan kotikaupunki Joensuu, jossa ei ole Helsingin, Tampereen tai Kouvolan tavoin jääkiekon liigaseuraa. Jokipoikien nousun toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen näki Mehtimäen jäähallissa maaliskuussa 2 700 katsojaa. Toukokuussa Kataja varmisti seurahistoriansa ensimmäisen Suomen mestaruuden samassa hallissa 2 500 katsojan edessä. Jäähallifinaalit ja Helsinki Seagullsin uutuudenviehätys nostivat Korisiigan katsojakeskiarvon viime kaudella ennätyslukemaan 952. Se on vain kolme enemmän kuin edellisellä ennätyskaudella 2011–2012. Kasvu on myös maltillinen, jos vertaa ennen Susijengin keksimistä pelatun kauden 2009–2010 lukemaan 894. Se luku on kasvanut viidessä vuodessa vain kuusi prosenttia. Kun täksi kaudeksi Korisliigan joukkue- ja ottelumäärät putoavat, sama tapahtuu myös kokonaiskatsojamäärille ja lipputuloille. Viime kaudella Vilpas houkutteli Salohalliin yhteensä 19 400 katsojaa 970 katsojan keskiarvolla. Sama kokonaismäärä vaatisi tällä kaudella 1 077 katsojan keskiarvon. Tulot ja menot paremmin balanssissa? 2010-luvun Korisliigan ikävin ilmiö ovat olleet seurojen talousvaikeudet ja sarjasta luopumiset. 2000-luvun alun menestysseurat Espoon Honka, Torpan Pojat, Lappeenrannan NMKY ja Namika Lahti ovat joutuneet vastuuttoman taloudenpidon takia luopumaan liigastatuksestaan – Honka jopa kahdesti. Niinpä 11–12 joukkueen voimin pelattu sarja on tällä kaudella vain kymmenen joukkueen sarja. Tiukentuneen talouskurin merkkejä on kuitenkin ilmassa. Seurojen ilmoittamat kokonaisbudjetit ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Kaudella 2009–2010 keskiarvo oli 374 000 euroa ja viime kaudella jo 500 000 eurooa. Matkalla haudatut seuraruumiit ja tiukentuva taloustilanne ovat kuitenkin saaneet seurat laskemaan menonsa ja tulonsa tarkemmin ja realistisemmin. Täksi kaudeksi budjettien kasvu on taittunut: liigaseurojen keskiarvobudjetti on nyt 478 000 euroa. Kymmenestä seurasta kuusi on pienentänyt budjettiaan täksi kaudeksi. Kolme seuraa, mukaan lukien Vilpas, ovat nostaneet budjettiaan maltillisesti. Seurojen yhteenlaskettu budjetti laskee täksi kaudeksi 5,5 miljoonasta eurosta 4,78 miljoonaan euroon. Se kuulostaa suurelta summalta, mutta on normaalin suomalaisen pienyrityksen vuoden liikevaihto. 4,78 miljoonasta eurosta peräti 65 prosenttia, eli 3,13 miljoonaa euroa, menee pelaajien ja valmentajien palkkoihin – monella liigaseuralla ei ole ainuttakaan palkattua työntekijää toimistolla. Jos pidetään vertailukohtana jääkiekkoliigaa, niin hyvä taloudellinen nyrkkisääntö pitää yhä paikkaansa: Koko Korisliiga maksaa saman verran palkkaa kuin yksi jääkiekon liigaseura ja yhden korisliigaseuran koko kauden palkkakuluilla saa palkattua jääkiekon liigaseuraan ykkösketjun laitahyökkääjän. Uusi logo ei peitä seurojen turhautumista Ennen Lahden ja Hongan luopumisia Korisliiga kohtasi keväällä karmeita imagotappioita. Korisliigan uskottavuus ja urheilullisuus joutuivat todelliseen testiin, kun paljastui, että runkosarjan voittoa tavoitellut KTP-Basket oli unohtanut maksaa Jukka Matisen lisenssin. Myös sarjajärjestelmää vatkattiin edestakaisin ja putoamistaistelu lopetettiin päättämällä kesken kauden, ettei yksikään joukkue putoa. Myös ulkomaalaispelaajien määrää päätettiin nostaa täksi kaudeksi kolmesta neljään, juuri ennen kuin Tapiolan Honka ja Namika Lahti ehtivät luopua liigapaikastaan ja viedä monelta kotimaiselta liigapelaajalta pelipaikan alta pois. Niinpä Koripalloliitto päätti kesken strategiatyön (vai osana sitä?) julkaista juuri ennen liigakauden alkua maineikkaalla mainostoimistolla teetetyn Korisliigan uuden logon – alleviivatakseen uutta ja puhdasta starttia. Samalla kun liitto levittää uudella logolla varustettuja tiedotteita ja mainoksia, liiton toimintaan kyllästyneissä liigaseuroissa mietitään, miten Korisliigan saisi eritytettyä maajoukkuetoimintaan keskittyvästä liitosta. Susijengi ulvoo seuraavan kerran arvokisoissa aikaisintaan kesällä 2017, joten aikaa sopuun, lihavaan riitaan tai toiminnan uudelleenorganistointiin kyllä riittää. Veikkaan, että näillä mennään, eikä mikään muutu. Tossunpohjat maassa ja vetoketju kiinni Katajan mestaruuden jokerikortti Tommi Huolila lähtee takamatkalta kauteen. Lehtikuva/Minna Raitavuo MATTI SINKKONEN Korisliigan viides finaali Mehtimäen jäähallissa ja vastassa Susijengi-sentteri Tuukka Kotti. Tilastoihin komeat 20 pistettä ja seitsemän levypalloa, päähän kultainen työmiehen kypärä ja kaulaan joensuulaisten kauan himoitsema kultainen mitali. Jollakin yksilöllä saattaisi tossun pohjat ruveta hieman irtoamaan maan kamaralta ja takin vetoketju aukeamaan, mutta tässä tapauksessa kyseistä vaaraa ei liene olemassa. Vilppaassa koripallouransa aloittanut ja tammikuussa 23 vuotta täyttävä Tommi Huolila vaikuttaa edelleen samalta kaverilta kuin ennen finaalihuumaakin. Myös miehen kommentit kertovat paljon siitä, etteivät mestaruuskrapula tai suuret odotukset tulevaisuudesta ole saaneet alaa nuorukaisen pääkopassa. – Olen muutenkin hirveän huono asettamaan mitään odotuksia mihinkään eli en usko. Mitään selkeää visiota alkavasta kaudesta ei vielä ole, vaan olen antanut sen vaan tulla. Odotan mielenkiintoista kautta ja neljän jenkin sääntö tuo oman mausteensa, Huolila tuumi. Joukkue (sijoitus viime kaudella) 1) Päävalmentaja (kausia liigassa) 2) Kokonaisbudjetti (ero viime kauteen) 3) Palkkabudjetti 4) Omien kasvattien määrä 5) Keskipituus/keskipaino 6) Keski-ikä 7) Tärkein kotimainen pelaaja Joensuun Kataja (hallitseva mestari) 1) Jukka Toijala (8) 2) 720 000 euroa (+45 000) 3) 456 000 euroa 4) Kolme 5) 194,7/91,1 6) 26,4 7) Teemu Rannikko SSS-arvio: Pekka Salminen vaihtui Jukka Toijalaan ja kohuhankinta Matti Nuutinen lähtikin Kreikkaan, mutta Teemu Rannikko pysyi. Maestro on levännyt ja terve, joten Kataja on tänäkin keväänä mitalipeleissä. Vilpas-kasvatti Tommi Huolilan rooli uuden valmentajan alaisuudessa on täysi arvoitus. Loimaan Bisons (2.) 1) Greg Gibson (6) 2) 700 000 euroa (-120 000) 3) 495 000 euroa 4) Yksi 5) 195,7/90,7 6) 25,3 7) Tuukka Kotti SSS-arvio: Paras, laajin ja kallein pelaajamateriaali, jossa suomalaistunut Ronnie Clark on rivimies. Raskas VTB-liiga vie mahdollisuuden taistella runkosarjan voitosta. Viime kaudella kotiedun menettäminen maksoi mestaruuden. Siitä huolimatta tämän(kin) kauden suurin mestarisuosikki. KTP-Basket (3.) 1) Anton Mirolybov (2) 2) 414 000 euroa (-86 000) 3) 209 500 euroa 4) Viisi 5) 196,2/89,9 6) 23,1 7) Joonas Lehtoranta SSS-arvio: Ikävä vastustaja. Materiaali on kapea, mutta laadukas. Yksi liigan pisimmistä aloitusviisikoista, johon on hankittu heittokone Samuel Haanpää sekä takuuvarma ja tuttu mörssäri Devonne Giles. KTP yllättää ja selviää mitalipeleihin, mikäli muistaa tällä kertaa maksaa lisenssit ajoissa. Kauhajoen Karhu (4.) 1) Sami Toiviainen (8) 2) 488 000 euroa (-32 000) 3) 312 000 euroa 4) Neljä 5) 193,3/86,1 6) 22,8 7) Antti Kanervo SSS-arvio: Harjoituspeleissä isoja ongelmia. Bojan Sarcevicin pyörittämä hyökkäys tuottaa tulosta, mutta suurimmat ongelmat luvassa puolustuksessa. Aloittanee kautensa nihkeästi, mutta parantaa kevättä kohden. Ei saa kuitenkaan tarvitsemaansa kotietua puolivälieriin ja jää ulos mitalipeleistä. Kouvolan Kouvot (5.) 1) Jyri Lehtonen (9) 2) 562 000 euroa (+42 000) 3) 350 000 euroa 4) Kaksi 5) 193,9/90,9 6) 23,1 7) Ville Kaunisto SSS-arvio: Fiksusti rakennettu Jyri Lehtosen näköinen joukkue. Amerikkalaisten vahvuudet puolustuspelaamisessa ja monipuolisuudessa. Hyökkäyksessä kova kotimainen kolmikko Hirvonen–Kaunisto–Madsen pystyy luomaan ja viimeistelemään. Kamppailee runkosarjan voitosta ja selviää mitalipeleihin. Tampereen Pyrintö (6.) 1) Ilkka Palviainen (3) 2) 395 500 euroa (- 9 500) 3) 301 000 euroa 4) Neljä 5) 196,5/91,0 6) 26,1 7) Damon Williams SSS-arvio: Damon Williams–Antero Lehto-kaksikko pyörittää Pieti Poikolan ajasta nopeutettua hyökkäystä. Tällä hetkellä kokoonpanossa vain kaksi ulkomaalaispelaajaa, joista toinen (Chukwudiebere Maduabum) täysi arvoitus. Ainekset sensaatioon tai toiseen tasapaksuun kauteen. Helsinki Seagulls (8.) 1) Mikko Larkas (1) 2) 508 000 euroa (-122 000 euroa) 3) 413 000 euroa 4) Nolla 5) 193,7/89,6 6) 26,4 7) Carl Lindbom SSS-arvio: Vuoden kokeempi Mikko Larkas käskyttää Antto Nikkarisella, Timo Heinosella ja Jason Conleylla vahvistunutta joukkuetta. Tulee voittamaan enemmän otteluita kuin häviämään, mutta mitalipelit jäänevät haaveeksi, ellei löydä jostain neljänneksi ulkomaalaiseksi todellista vahvistusta. Lapuan Kobrat (9.) 1) Derrick Crayton (2) 2) 293 000 euroa (-7 000) 3) 185 000 euroa 4) Neljä 5) 192,8/93,3 6) 25,6 7) Aubrey Conerly SSS-arvio: Edelleen sarjan halvin ja jenkkiriippuvaisin joukkue. Peluuttanee pitkät pätkät viisikkoa, jossa on neljä amerikkalaista ja Suomen kansalaisuuden saanut ex-Vilpas Aubrey Conerly. Yksilöpainotteinen freestyle-joukkue, joka ei kestä loukkaantumisia ja jonka vaihtopenkin taso ei riitä koko pitkää kautta. Jää jumboksi ja putoaa I divisioonaan. Oman kylän pojan menestys huomattiin Kesälomaa Huolila ei kauheasti ehtinyt viettämään, sillä varsin nopeasti finaalisarjan jälkeen edessä oli haastajamaajoukkueen leiritys, joka huipentui EteläKoreassa käytyihin Universiadeihin. Tosin muutakin kuin koripalloa kesään on mahtunut. – Kalassa ja mökillä olen yrittänyt nauttia kesäisistä päivistä. Universiadit oli hieno kokemus, pääsi näkemään isot kisat. Peli oli kotimaan parketeille verrattuna nopeampaa ja atleettisempaa, fyysisyyt- FAKTAT JA ARVIOT KORISLIIGAJOUKKUEISTA Susijengin luottosentteri ja Korisliigan ehkä paras sisäpuolustaja Tuukka Kotti (vas.) ei saanut Katajan Tommi Huolilaan mitään otetta viime kauden finaalisarjassa. Se ratkaisi lopulta Katajalle seurahistorian ensimmäisen Suomen mestaruuden. tä oli puolestaan vähemmän kuin Korisliigassa, 198-senttinen sisäpelaaja pohti. Huolilan mukaan myös salolaiset kaverit ja tuttavat huomioivat ”oman kylän pojan” menestyksen. – Kyllähän sieltä viestejä tuli ja pitkin kesääkin on tullut kommentteja. Muutamat kahvit ja ateriat on saanut mestaruuden kunniaksi. Ilmeisesti mesta- ruus oli sinnekin mukava yllätys. Toijalan antama rooli on vielä arvoitus Alkavaan kauteen valmistautuminen on Huolilan osalta sujunut viime viikkoina poikkeuksellisesti, sillä kesän aikana ärtynyt ylävartalovamma on pitänyt miehen poissa pallosta ja joukkueharjoituksista. Viiva- juoksua on ollut ohjelmassa kiitettävästi eli fysiikka on varmasti kunnossa. Lisäksi viime kaudella Katajaa valmentanut Huolillalle varsin tuttu valmentaja Pekka Salminen vaihtui paluumuuttaja Jukka Toijalaan. – Sarjan alkuun mennessä pitäisi päästä mukaan harjoituksiin täydellä teholla. Toijala tuli vasta pari viikkoa sitten joukkueen mukaan EM-kisoista eli vielä emme ole hirveästi ehtineet ajatuksia vaihtamaan. Uskoisin ”Toikan” valmennustavan soveltuvan itselleni erittäin hyvin. Samasta syystä valmentaja Toijalakaan ei halunnut vielä tässä vaiheessa syvemmin kommentoida Huolilan ominaisuuksia tai tulevaa roolia. Huolila itse ei ole vielä selvillä roolistaan alkavalla kaudella, mutta vaikuttaa siltä, että kaikki vaihtoeh- dot sopivat paremmin kuin hyvin. – Varmaan aika lailla sama rooli kuin viime vuonnakin on luvassa. Lähden kyllä haastamaan jenkkejä ihan tosissaan avausviisikon paikasta, mutta ei penkiltä tuleminenkaan ota egon päälle. Kun tulen kentälle, niin tuon sinne virtaa ja puolustukseen energiaa sekä ääntä. Otan puolustuksen haltuun. Salon Vilpas (10.) 1) Mikko Tupamäki (4) 2) 373 500 euroa (+23 500) 3) 219 000 euroa 4) Neljä 5) 194,0/90,3 6) 23,6 7) Juho Nenonen SSS-arvio: Tiivis yhdeksän miehen rotaatio, joka on koottu nopeampaa ja aktiivisempaa pelitapaa tavoitellen. Roolitus on selvä ja ilman loukkaantumisia parantaa koko kauden peliään. Ottaa viimeisen pudotuspelipaikan BC Nokian ja Kobrien edestä. BC Nokia (sarjatulokas) 1) Oliver Vidin (0) 2) 326 000 euroa (viime kauden tietoja I divisioonasta ei saatavilla) 3) 190 000 euroa 4) Yksi 5) 197,1/91,0 6) 26,5 7) Antti Nikkilä SSS-arvio: Kokenut sarjanousija, jonka vahvuudet ovat David Kravishin ja Antti Nikkilän sisäpelaamisessa sekä vahvassa 1 vs. 1 -puolustamisessa. Pudotuspelipaikkaan vaadittava korintekovoima puuttuu, jos ei löydä nopeasti uusia vahvistuksia. Sarjan pisin joukkue, joka puolustaa tarvittavat voitot Kobrista ja uusii sarjapaikkansa. ARVIOT: JUUSO SAINIO JA JUHA TUUNA
© Copyright 2024