Päätoimittajalta - Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry
S Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehti 1/ 2015 Ystävistä voimaa arkeen Työpaikkana vankilan perheosasto Tämän lehden liitteenä jäsenmaksulaskusi n i m o t t a lv u h n e d Vuo VIIKONLOPPU! 10.–12.4.2015 Messukeskus Samaan aikaan: Kannen kuva: Päivi Tolonen K Ä D E N TA I T O la-su Harrastuksia, pelejä, puuhapajoja, temppuratoja ja suosikkihahmoja! Tietoa raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja terveydestä. Vaunuja, vaatteita ja vauvanruokia, vinkkejä odottajille ja pienten lasten vanhemmille! www.lapsimessut.fi Avoinna pe klo 9–18, la klo 9–18, su klo 9–17. Liput: 18 /11/ 6 €, alle 4-vuotiaille maksuton sisäänpääsy. Perhelippu (max 2 aikuista ja lapset 4–15 v.) 39 €. Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. 2 Osta liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta ilmanAITOJA toimituskuluja: shop.messukeskus.com OIKEITA KOHTAAMISIA. ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Päätoimittajalta Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi Gsm 050-502 3010 E-mail: [email protected] Tule hyvä laki! Liiton toimisto Postiosoite: PL 120, 00060 Tehy Puhelin: (09) 5422 7501 E-mail: [email protected] kotisivut: www.slal.fi Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten yhteinen järjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Tarjoamme koulutusta, ratkomme arjen haasteita, vaikutamme alan tulevaisuuteen ja tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti. Slalli -lehti Julkaisija Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry 49. vuosikerta ISSN 1456-8349 Päätoimittaja Eila Seppälä-Vessari [email protected] Toimitusneuvosto Tarja Helminen [email protected] Heli Junno [email protected] Hanna Rasila [email protected] Eila Seppälä-Vessari [email protected] Lehden ulkoasu Sanakuva/Heli Soikkeli Painopaikka Wellprint Oy Ilmoitusmyynti Liiton toimisto Puhelin: (09) 5422 7501 [email protected] Slalli -lehdessä julkaistut jutut eivät ole aina järjestön virallinen linja. Lehdessä voidaan esitellä myös erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. V uosi on taas hurahtanut vauhtiin hyvällä sykkeellä. Varhaiskasvatuslain uudistamisen kanssa on tehty paljon työtä, valistaen mm. päättäjiä lainvalmisteluun liittyviä asioita jäsentemme näkökulmasta. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella (LTO, KM Piia Roos) lapset viihtyvät päiväkodissa. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriön vanhemmille suunnatun kyselyn perusteella suomalaisvanhemmat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä lastensa varhaiskasvatukseen. Suomi on vuodesta toiseen ollut PISA-tutkimuksen kärkeä. Asiat eivät siis taida olla kovin huonosti. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri vaikutus lasten ja perheiden hyvinvoinnille. On tärkeää, että varhaiskasvatus perustuu lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaksi kokonaisuudeksi, eikä päivähoitoa ja varhaiskasvatusta tule erottaa omiksi toiminnoikseen. Päiväkotiikäiset lapset tarvitsevat paljon muutakin kuin ohjattua opetusta, sitä mitenkään väheksymättä. He tarvitsevat myös lähellä olevaa ja turvaista aikuista, joka ottaa syliin tai niistää nenän juuri silloin kun on sen aika tai huolehtii lapsen erityisen hoidon tarpeesta. Näin ainakin kuvittelisin monen vanhemman oman lapsensa kohdalla tahtovan ja toivovan. 75 vuotta täyttävän liittomme logo ja ulkoinen ilme ovat uudistuneet. Tuore ja raikas ilme tulee vastaasi kotisivuilla, Facebookissa, lehdessä ja liiton tuottamissa materiaaleissa. Logon suunnittelusta sekä lehtiuudistuksesta on vastannut Sanakuva/ Heli Soikkeli. Myös lehdessä on siis muutosten tuuli puhaltanut nimeä myöten. Toivottavasti hetket Slalli -lehden parissa ovat miellyttäviä ja antoisia myös tästä eteenpäin. Jäsenmaksulasku tulee poikkeuksellisesti tämän lehden liitteenä. Kannattaa huolehtia jäsenmaksun maksamisesta eräpäivään mennessä, näin osallistut kahden kauniin Kalevalakorun Suojassa-riipuksen arvontaan. Toiminta jatkuu aktiivisena tänäkin vuonna. Lapsimessuilla huhtikuussa järjestämme luentoja ja keväällä olemme mukana lähihoitajapäivillä Tampereella, jossa on oma osuus lastenhoidon parissa työskenteleville. Syyspuolella järjestämme omaa koulutusta Helsingissä, Jyväskylässä sekä Oulussa. Osallistumme myös yhdessä Tehyn ja muiden yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa Työhyvinvointipäivään Tampereella, jossa on myös paljon lastenhoitajia koskettavia luentoja. Seuraa lehteä, kotisivuja sekä Facebookia, joista saat tarkempaa tietoa. Aktiivista vuotta! Eila Seppälä-Vessari toiminnanjohtaja, päätoimittaja Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 3 Teksti ja kuvat Anne Tarsalainen Intohimona uusien asioiden oppiminen Ahaa, tämä kuulostaa kiinnostavalta. Ei kun menoksi!, luonnehtii Heli Junno pitkää opiskelutaivaltaan. Myös Hanna Rasilan elämää opiskelu on rikastuttanut. H eli Junno, 45, syntyi Järvenpään Haarajoella perheeseen, jossa arvostettiin lukemista. Hänen vanhempensa eivät saaneet kouluja käydä, mutta tiedonhalua se ei estänyt. – Vanhemmille oli itsestään selvää, että he haluavat antaa lapsilleen sen mahdollisuuden, joka heiltä itseltään puuttui. Minun oli mentävä lukioon, vaikka opiskelu ei minua tuossa vaiheessa juurikaan kiinnostanut. Heli sai valkolakin, mutta lukiotodistukseen hän ei ollut tyytyväinen. – Olin saanut opiskelusta tarpeekseni ja päätin pitää välivuoden. Minulla ei ollut minkäänlaisia selkeitä suunnitelmia tulevaisuuteni suhteen. Nuori ylioppilas sai pätkätöitä opettajan sijaisena ja videovuokraamon asiakaspalvelusta. – Mietin tuolloin, että voisin pyrkiä yliopistoon lukemaan luokanopettajaksi tai psykologiksi, mutta lukiotodistukseni oli niin huono, etten uskonut pääseväni sisälle. Kisakallion urheiluopistossa oli alkamassa keväällä 1990 liikunnanohjaajan peruskurssi, joka kiinnosti nuorta naista. – Ajattelin, että kurssilta saisin lisävahvistusta mahdollisesti luokanopettajan opintoihin haussa. Kurssilla meidän piti järjestää liikuntapäivä pienille lapsille, ja silloin koin ahaa-elämyksen. Minä haluan työskennellä lasten parissa! Valmistuminen laman keskelle Liikunnanohjaajan peruskurssin käytyään Heli päätti hakea sijaisuuksia päiväkodeista. – Työpätkiä alkoi siunaantua, ja sain jopa koko 4 kevätkauden pituisen ryhmäavustajan sijaisuuden. Ajattelin kuitenkin, että en halua elää koko elämää sijaisuuksien ja pätkätöiden varassa. Päätin hankkiutua koulutukseen, joka takaisi minulle vakituisen työpaikan. Näin kuvittelin. Heli pääsi Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen ylioppilaspohjaiseen päivähoitajakoulutukseen, joka kesti puolitoista vuotta. – Valmistuin joulukuussa 1992, jolloin lama oli pahimmillaan. Töitä ei ollut juurikaan tarjolla, mutta onnistuin lopulta saamaan neljän kuukauden sijaisuuden lastenkodista. Kesällä pääsin tekemään sinne yövuoroja. Syksyllä 1993 Heli onnistui vihdoin saamaan sijaisuuden järvenpääläisestä päiväkodista. – Sijaisuuksia sijaisuuksia perään. Minulle ei ollut luvassa muuta kuin pätkätöitä, minkä vuoksi en uskaltanut perustaa perhettäkään. Kesät jouduin olemaan työttömänä. Muistan hyvin ne keväät, jolloin rinnassa oli ahdistus tulevasta. Vuonna 1997 työtilanne alkoi parantua. Sijaisuudet alkoivat olla pidempiä, ja Heli uskalsi ryhtyä suunnittelemaan myös omaa henkilökohtaista tulevaisuuttaan. – Esikoinen syntyi vuonna 1998. Ennen äitiyslomaa jouduin olemaan työttömänä pienen pätkän. Helin poika oli seitsemän kuukauden ikäinen, kun äitiä kutsuttiin töihin. – Jalkaa täytyi pitää oven raossa. Ensimmäisen vakituisen lastenhoitajan paikan Heli sai syksyllä 1999. – Oli iso helpotus tajuta, että nyt minun ei tarvitse miettiä, että missä olen seuraavana syksynä. Kesät olin ollut työttömänä, mutta ensimmäinen vakipaik- ”On ollut aivan mahtavaa tavata lastenhoitajia eri puolilta Suomea ja kuulla millaisia käytäntöjä on muualla.” ka tarkoitti nyt myös sitä, että sen kesän olisin ilman lomaa. Täydennyskoulutusta ja ay-toimintaa Sijaisuuksia tehdessään Heli oli kuullut, miten kiinnostavia täydennyskoulutuksia oli tarjolla, mutta niihin sijaiset eivät päässeet osallistumaan. – Nyt minullekin avautui mahdollisuus päästä täydennyskoulutuksiin! Ihan ensin pääsin opiskelemaan tukiviittomia kohdennettuna ammatillisena täydennyskoulutuksena. Tukiviittomia käytän työssäni edelleen. Tästä koulutuksesta on ollut valtavan paljon hyötyä. TheraPlay-vuorovaikutusleikkikoulutuksesta Heli on myös kiitollinen. – Sain olla ensimmäisten joukossa, joita koulutettiin. Huomaan käyttäväni arjen työssä edelleen TheraPlay-menetelmiä. Heli synnytti tyttären vuonna 2001, jolloin hän jäi lasten kanssa kotiin kahdeksi vuodeksi. Ammattiyhdistystoiminta piti hänet kuitenkin koko ajan kiinni siinä, mitä työrintamalla tapahtuu. – Kiinnostus ay-toimintaa heräsi vuosituhannen vaihteessa. Suoritin Tehy:n luottamusmiesopintoja Aktiivi-instituutissa. Heli oli lukenut Suomen Lastenhoitoalan Liiton opintopäivistä, joille olisi itsekin halunnut osallistua. – Sitten huomasinkin olevani opintopäivillä toimijana! Sittemmin olen osallistunut lukuisille Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton järjestämille kursseille. Kun Heli valmistui vuonna 1992 päivähoitajaksi, hän päätti, että opiskelee toisen tutkinnon, jossain vaiheessa. – Näin vuonna 2009 ilmoituksen Tikkurilan ammattikorkeakoulu Laureassa alkavista sosionomiopinnoista. Kun sitten sain opiskelupaikan ajattelin, että kauheaa, esikoinen on yläkoulussa kun minä valmistun. Sain sosionomin paperit joulukuussa 2012, tasan kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun olin valmistunut päivähoitajaksi. Opiskelukaverinsa kehotuksesta Heli haki lastentarhanopettajan sijaisuutta suorittaakseen viimeisen harjoittelujakson ja sillä tiellä hän on edelleen. – Työskentelen Järvenpäässa Jampan päiväkodissa 2–4-vuotiaiden ryhmässä. Tykkään työstäni, mutta on mielenkiintoista ajatella, missä olen tasan 20 vuoden kuluttua. 5 ” Joskus laulan tai viheltelen, että lapsi jaksaisi pysyä paikallaan.” toimi, vakinaistettiin. Hannan työuraa voi pitää melko poikkeuksellisena, sillä hän on työskennellyt koko uransa samassa rakennuksessa. – Työskentelen silmäklinikalla lasten osastolla, johon kuuluu polikinikka- ja vuodeosastotyötä, josta suurin osa on päiväkirurgista toimintaa. Maailma avartuu Koulutus ylläpitää työvireyttä Hanna Rasila on työskennellyt lastenhoitajana vuodesta 1987 alkaen Silmäklinikan lasten yksikössä ja opiskellut työn ohessa muun muassa hoitotiedettä – Urallani en halua edetä, vaan kehittyä juuri tässä työssä mahdollisimman hyväksi. Vantaalla sinkkuna asuva Hanna Rasila sanoo harrastavansa säännöllisesti aivojumppaa, jonka paras muoto on opiskelu. Itsensä monipuolisesta kehittämisestä kiinnostunut Hanna kertoo olleensa nuoruudessaan keskiverto-oppilas. – Koulussa lempiaineitani olivat historia sekä biologia ja myöhemmin lukiossa aikuisiällä psykologia. Hanna kävi peruskoulun jälkeen Emäntäkoulun, jonka jälkeen pääsi koulunkäyntiavustajaksi erityiskouluun, jossa työskenteli kaksi vuotta. Kun erityiskoulun nuoret hakivat yhteishaussa opiskelupaikkoja, päätti Hannakin jatkaa opintojaan. – Hain ja pääsin Kätilöopiston lastenhoitajakoulutukseen, josta valmistuin vuonna 1987. Onnekseni sain pian valmistumisen jälkeen työpaikan Silmäklinikalta. Koeajan jälkeen virka, sittemmin 6 Kun Hanna oli saanut vakituisen lastenhoitajan työpaikan, hän päätti hakeutua iltalukioon. Ylioppilas-tutkinnon hän suoritti vuonna 1991. Työn ja opiskelun yhdistäminen oli melko rankkaa, ja Hanna pitikin opiskeluista muutaman vuoden tauon, kunnes eteen tuli kiinnostava mahdollisuus. – Työpaikkani aloitti vuonna 1999 kaksivuotisen hoitohenkilökunnan kehittämisohjelman, joka oli suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Koulutukseen kuului hoitajan opintojen päivityksen muun muassa tietotekniikan ja äidinkielen opiskelua. Hoitohenkilökunnan kehittämisohjelmaan kuului myös työkierto eri osastoilla. – Silloin tutuksi tuli lasten- ja nuorten infektioosasto, jossa olin kolme kuukautta. Työpaikan järjestämä koulutus innosti Hannaa omaehtoisten lisäopintojen pariin. – Suoritin hoitotieteen abrobaturin vuonna 2006. Moni kyseli, että haluanko nyt edetä lastenhoitajan työstä ”ylöspäin”, mutta en todellakaan halua. Minä viihdyn lastenhoitajana ja koen saavani työssäni aivan riittävästi haasteita. Hannan työ on muuttunut melkoisesti alkuvuosista, joten täydennyskoulutus on ollut paikallaan. Elokuussa 2008 aloitettiin oppisopimuskoulutuksena lähes vuoden mittainen somaattisen erikoissairaanhoidon täydennyskoulutus HUS:n toisen asteen koulutuksen saaneelle henkilökunnalle. Tämä pilottikoulutus on sittemmin saanut jatkoa. Lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttavan luvan Hanna sai vuonna 2008. Lupa täytyy uusia tenttimällä viiden vuoden välein sekä antaa näyttö osaamisesta. – En saa antaa suonensisäisiä lääkkeitä, mutta muuten työni ei juurikaan poikkea osastomme sairaanhoitajan työstä. HUS on tarjonnut työntekijöilleen mahdollisuuden täydennyskoulutukseen, josta Hanna on kiitollinen. – Osastonhoitaja tiedottaa säännöllisesti, mitä on tarjolla. Ketään ei patisteta, mutta kaikilla on mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Hanna osallistuu mielellään myös oman ammattiliittonsa Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton järjestämiin koulutuksiin. – On ollut aivan mahtavaa tavata lastenhoitajia eri puolilta Suomea ja kuulla millaisia käytäntöjä on muualla. Teksti ja kuva Anne Tarsalainen Töistä ei ole pulaa Erika Vilkman vamistuu toukokuussa lähihoitajaksi ja katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen. – Uskon, että saan mieluisan työpaikan. Paras kiitos on halaus Hanna työskentelee poliklinikalla lääkärin työparina. Hänen tehtävänään laittaa lapselle tipat ja avustaa lääkäriä potilaan tutkimisessa. Hän joutuu käyttämään joskus runsaasti luovuuttaan, että saisi lapsen yhteistyöhaluiseksi. – Joskus laulan tai viheltelen, että lapsi jaksaisi pysyä paikallaan. Haluan viestittää lapselle, ettei meillä ole mikään hätä. Vuodeosastotyössä Hannan tehtävänä on ottaa suunnitellusti vastaan perheitä sekä myös päivystyspotilaita. – Valmistan lapsen tulevia toimenpiteitä varten ja huomioin myös vanhemmat. Toimenpiteen jälkeen huolehdin leikkauksesta toipumisesta ja sen jälkeen kotiuttamisesta. Hanna saa kohdata lähes päivittäin haasteellisia tilanteita. – En valehtele lapselle, että tipan laittaminen ei tunnu pahalta. Tippa kirvelee ja tuntuu ikävältä. Mutta kerron myös sen, että lapsi kestää hienosti tipan laittamisen. Lastenhoitoyksikössä annamme aikaa lapselle. Minun tehtäväni on voimaannuttaa lasta, olla hänen tukenaan. Kaikkein haasteellisimpia tilanteita Hannalle ovat olleet tilanteet, joissa on käynyt ilmi, että lapsella on vakava sairaus, kuten esimerkiksi Retinoblastooma, joka on silmän verkkokalvon syöpä. Suurin osa lapsista on kuitenkin perusterveitä, joilla on jokin näkemistä haittaava ongelma. – Jokaiselle lapselle ja tämän vanhemmalle sairaalassa käynti on usein jännittävä ja ainutkertainen tapahtuma. Vaikka lapsia tulee toisinaan kuin liukuhihnalta haluan suhtautua jokaiseen omana yksilönään, olla aidosti läsnä. Hyvän kontaktin saaminen palkitsee. Kaikkein paras kiitos on se, kun lapsi tutkimuksen päätteeksi halaa ja vilkuttaa iloisesti poislähtiessään. E rika Vilkman, 18, elää jännittäviä aikoja. Hän on juuri muuttanut saman katon alle poikaystävänsä kanssa. Oma koti tuntuu maailman ihanimmalta paikalta. Elämä on muutenkin reilassa, koska hän valmistumassa ammattiin, jossa on hyvät työnäkymät. – Avoimia työpaikkoja ja sijaisuuksia lähihoitajille näyttää olevan tarjolla kiitettävästi. Toivon pääseväni töihin päiväkotiin, koska suoritin erikoistumisjakson lasten ja nuorten hoidosta. Työharjoittelujaksot Erika suoritti alakoulussa sekä päiväkodissa. – Työharjoittelupaikoissa minut otettiin hyvin vastaan. Sain näiltä jaksoilta kiitettävät arviot. Paras palaute oli se, kun minua pyydettiin kesällä sijaiseksi päiväkotiin. Tuntuu tosi hyvältä, että minuun luotetaan. Erika katseli päiväkodissa kaikkea toimintaa myös kriittisin silmin. – Tuntui todella pahalta, kun eräälle vammaiselle lapselle huudettiin, kun tämä ei totellut. Otin asian puheeksi oman opettajani sekä työssäoppimisohjaajan kanssa. Molemmat olivat kanssani samaa mieltä siinä, että tällainen lapsi tarvitsee ennen kaikkea syliä ja turvaa, eikä kovia käskyjä. Sain kuulla lapselle huutaneelta työntekijältä, että tämä oli väsynyt. Mutta silti, oli tilanne mikä tahansa, niin lapselle ei saa huutaa. Päiväkodissa tekemänsä työharjoittelujakson parhaaksi anniksi Erika kokee lapsilta saamansa palautteen. – He ottivat minut tosi hyvin vastaan, ehkä siksikin, koska omasta lapsuudestani ei ole niin kovin pitkä aika. 7 Teksti xxxx Ksylitolin jako sujuu hyvin Ksylitolipastillien jako päiväkodeissa ja siihen liittyvät hankaluudet nousevat ajoittain keskusteluun. Uuden kyselytutkimuksen mukaan pastillien jakamista ei kuitenkaan pidetä vaivalloisena. Y livieskan seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan päiväkotien henkilökunta suhtautuu erittäin myönteisesti ja innokkaasti ksylitolipastillien jakamiseen. Kyselytutkimuksessa asiaa tiedusteltiin niiltä, jotka käytännössä pastillisirkusta päiväkodeissa pyörittävät. Ksylitolipastillien jakamista ei koeta ylimääräiseksi vaivaksi. Päinvastoin, päiväkotien hoitajien asenteet päiväkodissa tehtävää suun terveyden edistämistä kohtaan olivat tutkimuksen mukaan erittäin positiivisia. Pastillien jakamisen ei koettu vievän liikaa aikaa tai olevan hankalaa ja niiden jakamista haluttiin jatkaa myös tulevaisuudessa. – Sekä päiväkodin henkilökunta että lasten vanhemmat ovat suhtautuneet ksylitolin jakamiseen myönteisesti. Asialla on sekä kasvatuksellinen että terveydellinen näkökulma, tiivistää Varhaiskasvatuspalveluiden palvelupäällikkö Sari Suhonen Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta. Tutkimuksessa kaikki vastaajat kokivat lasten suunterveyden edistämisen tärkeäksi. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että on tärkeää pyrkiä vähentämään lasten sokeripitoisten välipalojen ja juomien saantia ruokailuiden välillä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Peruspalvelukuntayhtymä Kallion (PPKY Kallio vastaa terveyspalveluista Ylivieskassa, Nivalassa, Alavieskassa ja Sievissä) kaikissa kunnallisissa päiväkodeissa toukokuussa 2013. Kyselyssä kartoitettiin lastenhoitohenkilökunnan käsityksiä ja mielipiteitä suunterveydestä sekä ksylitolipastillien jakamisesta päiväkodissa. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, ja loma- 8 ke täytettiin nimettömänä. Kyselyyn vastasi 95 prosenttia (142/150) lastenhoitoon osallistuvasta henkilökunnasta. Käytännöt vaihtelevat kunnittain – Ylivieskan seudun esimerkki osoittaa, että kun suun terveydenhuollon ja päivähoidon välinen yhteistyö onnistuu, ksylitolipastillien jakaminen päiväkodeissa voi sujua ongelmitta, sanoo hammaslääketieteen tohtori Marja-Liisa Laitala Oulun yliopistosta. Säännöllisellä ksylitolin käytöllä päivähoidossa on osoitettu olevan lasten hammasterveyttä edistävä vaikutus ja Suomessa useissa päiväkodeissa on jaettu ksylitolipastilleja tai -purukumia. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi lokakuussa 2013 suosituksen, jonka mukaan lapsille tulisi jakaa maksuton ksylitoliannos (1–2 pastillia / purukumia) päivähoidossa ruokailun jälkeen. Osa kunnista ja kaupungeista kustantaa jaettavat ksylitolit, kun taas joillakin paikkakunnilla vanhemmat ostavat itse lapsilleen päivähoidossa jaettavat ksylitolipastillit tai -purukumit. Helsingissä ksylitolipastillien jakaminen alle esikouluikäisille lopetettiin vuoden 2013 alussa käytännön ongelmien vuoksi, mutta myöhemmin samana vuonna jakaminen päätettiin aloittaa uudelleen. Nykyisin pastillit kustantaa Helsingin kaupunki. Myös Ylivieskan alueella lapsille jaetaan kaksi ksylitolipastillia lounaan jälkeen, ja PPKY Kallio maksaa kulut. SLaL toimii Innostuneet osaajat toimivat paikallisesti Pajunpunontaa ja glögiä Uudenmaan Lastenhoitoalanyhdistys (ULHY) vietti pikkujoulua 7. marraskuuta 2014 Koiramäen Pajutallilla, Tuusulantien kupeessa. Saimme upean kurssin pajunpujonnasta ja hienot, omin käsin taiteillut pajukoristeet kotiin viemisiksi. Lopuksi istuimme ja nautimme tietenkin glögiä ja piparkakkuja. Kiitos kaikille osallistuneille iloisesta ja tuotteliaasta illasta! Hallitus Kuusenkaatajaiset Keski-Suomen lastenhoitajat kävivät virkistäytymässä Peurungan kylpylässä yhdistyksen Kuusenkaatajaisissa tammikuussa. Uimassa, keilailemassa ja ruokailemassa oli mukana kaksikymmentä lastenhoitajaa Jämsä-Petäjävesi-Jyväskylän alueelta. Vinkkejä musiikkihetkiin Kahtena lokakuisena keskiviikkoiltana kokoontui Sammon päiväkodin saliin Tampereelle innokas joukko Pohjois-Hämeen Lastenhoitoalan yhdistyksen jäseniä. Iltojen kouluttajana oli musiikkiterapeutti Elina Kaari. Ensimmäisenä iltana valmistimme rummut kahdesta savikukkaruukusta. Rumpukalvot teimme kymmenkertaisesta voipaperista liisteröimällä. Kieli keskellä suuta väkersimme malletit grillitikuista, sähköteipistä ja villalangasta. Toisena iltana musisoimme rummuillamme ja saimme mukavan yksinkertaisia vinkkejä päiväkodin musiikkihetkiin. Kurssilaiset toivoivat jatkoa ensi keväälle! Terveisin mukana ollut Leena Lehtiniemi 9 Teksti ja kuvat Päivi Tolonen Opintopäivät motivoivat Opintopäivistä saa uusia ideoita ja motivaatiota työntekoon. Osassa työpaikkoja opintopäiville osallistumista on tiukennettu. L astenklinikalla työskentelevät Margit Pasola ja Mervi Toppinen ylistivät SLaL:n opintopäivien luentoa ”Ensitieto vammaisen lapsen vanhemmille” erinomaiseksi. Toppisen mielestä Kaija Hännisen tärkein viesti oli, että sairaalan henkilökunnan tulisi ymmärtää ja arvostaa sitä, millaisena vanhemmat näkevät vammaisen lapsensa. – Jo hänen ensimmäinen lauseensa pysäytti: Lapsi itsessään on tärkein, eikä suinkaan diagnoosi vammasta. Vanhemmille hän on aina heidän oma lapsensa, yhtä rakas kuin muiden vanhempien terveet lapset. Itse olen esimerkiksi hoitanut 10 ”Parasta on, kun huomaa, että noinhan minä olen tehnytkin!” paljon lapsia, joilla on esimerkiksi Downin syndrooma ja nähnyt, kuinka kaikki lapset ovat ihania pienokaisia, oli heillä vamma tai ei. Toppinen muistelee tilannetta, jossa lapsi oli vakavasti sairas. – Huomasin, ettei äiti enää jaksanut ajatella muuta kuin sairautta, koska tilanne oli hänelle hy- vin raskas. Kun tein lapselle joitakin toimenpiteitä ja hoidin häntä äidin vieressä, aloin kertoa ääneen havaintojani: ”Voi kuinka sinä jokeltelet kivasti! Nyt tuli kaunis hymy. Ai sinä tykkäät tuosta lelusta!” Pikku hiljaa äitikin oppi huomioimaan tällaisia asioita ja alkoi ottaa eri tavalla kontaktia lapseen. Helppo osallistua Kun Margit Pasola on kohdannut työssään vammaisia lapsia, hän on pohtinut, miten haluaisi omaa lastaan kohdeltavan samassa tilanteessa. – Olen miettinyt, kuinka kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Miten tärkeää on olla joka tilanteessa ihminen ihmiselle. Naiset olivat kuunnelleet myös aamun ensimmäisen luennon ”Positiivisen kasvatuksen keinoja lastenhoitajan työhön”. Se ei koskettanut samalla tavalla lastenklinikkalaisia kuin Hännisen luento. – Siellä puhuttiin muun muassa vanhempien tukemisesta erilaisissa ongelmissa. Meillä sairaalassa on onneksi käytettävissä sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jotka osaavat tukea parhaiten vanhempia. Jos vanhempi tarvitsee tukea kotiin, sosiaalityöntekijä hoitaa meillä yleensä asian. Naiset kiittelevät työnantajaansa siitä, että pääsevät mutkattomasti opintopäiville. – Ensin teemme osastonhoitajalle anomuksen, ja hän yleensä puoltaa sitä. Sitten se menee ylihoitajan päätettäväksi, Toppinen kertoo. – Joskus toki vuorotellaan, mutta meitä lastenhoitajia alkaa olla sairaaloissa enää niin vähän, että sekin varmaan helpottaa koulutuksiin pääsemistä, Pasola lisää. Ahaa-elämyksiä Sairaaloissa ja päiväkodeissa työskentelevien lastenhoitajien näkökulmat ja koulutustarpeet vaihtelevat. Päiväkahvejaan nauttivat porvoolaispäiväkotien työntekijät Seija Laine, Jaana Etholen ja Siv Boström nimittäin kokivat positiivista kasvatusta käsittelevän luennon tärkeäksi. – Kun näin opintopäivien ohjelmassa tämän Tuula Seppäsen luennon, ajattelin heti että tuota haluan päästä kuuntelemaan, sanoo Etholen. – Omassa takaraivossa herää sellaisia ahaa-elämyksiä, että tuotakin voisi kokeilla, Laine pohtii. KkjfdskjdskdMaximodipsum faceprae explia siminisim si sita veri dundebi tempos culpa dolumet, sim que eos dolupta tiorem ”Vanha tarttee välillä asioiden päivitystä.” – Ja parasta on, kun huomaa, että noinhan minä olen tehnytkin! Se antaa taas uutta motivaatiota omaan työhön, Etholen myhäilee. Siv Boström kiittelee opintopäivien raikastavan ajatuksia. – Minulle tulee pian 40 vuotta täyteen lastenhoitajan työssä. Ajat ja lapset ovat muuttuneet sinä aikana paljon, joten vanha tarttee välillä asioiden päivitystä, hän naurahtaa. Tatu Hirvosen luento ”Riskin rooli kasvatuksessa” teki naisten mukaan tehtävänsä: he alkoivat pohtia omaa suhtautumistaan lasten rajumpiin leikkeihin. – Kun meidän Omenatarhan päiväkotiin tuli uudet verkkokeinut, niin menin itse kokeilemaan niitä ja pyysin lapsia antamaan vauhtia. Vauhdit tuntuivat minusta lujilta, vaikka eivät sitä lasten näkökulmasta varmasti edes olleet. Sitten pyysinkin, että lopettakaa jo, Laine naurahtaa. – Sitä ei aina ymmärrä, miten lapset ovat tottuneita vauhtiin, Boström sanoo. – Toki lapset ovat nykyisin myös levottomampiakin kuin ennen, Laine pohtii. – Totta, ja liikunta auttaa purkamaan energiaa, Jaana Etholen jatkaa. Opintopäiville ei päiväkodista ole enää niin helppoa päästä kuin aiemmin. – Meillä pitää perustella kirjallisesti, miksi tarvitsen tätä koulutusta. Kuulin myös muiden kaupunkien lastenhoitajilta, että joissakin kaupungeissa perustellaan opintopäiville pääsyn rajoituksia sillä, että kaupungilla on omia koulutuksia, Etholen lisää. 11 Teksti Susanna Päivi Tolonen Saano, proviisori, FaT Kuva Eila Seppälä-Vessari Lääkehoito tutuksi – pitkäaikaissairas lapsi päivähoidossa Lapsen lääkehoidon toteutus onnistuu päivähoidossa turvallisesti, kun henkilökunnalla on riittävästi tietoa lääkehoidon toteuttamisesta ja yhteisistä toimintatavoista on sovittu lapsen vanhempien ja työtovereiden kesken. 12 P äivähoidon ja varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu terveiden lasten lisäksi joukko pitkäaikaissairaita tai vammaisia lapsia, jotka tarvitsevat hoitopäivän aikana lääkehoitoa. Lääkehoito pyritään toteuttamaan pääasiassa lapsen ollessa kotona tai terveydenhuollon yksikössä. Silti on monia tilanteita, joissa lapsi tarvitsee lääkettä myös hoitopäivän aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi allerginen reaktio, epilepsiakohtaus ja diabeteksen hoito. Tällöin lapsen tulee saada tarvitsemansa lääkehoito. Edellytykset lääkehoidon toteuttamiselle Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (STM 2005:32) tavoitteena on yhtenäistää lääkehoidon periaatteita, selventää vastuita ja määritellä vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä. Opasta päivitetään parhaillaan, ja uudistettu versio ilmestyy v. 2015. Myös sen tavoitteena on lääkehoidon turvallisuuden varmistaminen kaikissa yksiköissä, joissa lääkehoitoa toteutetaan – mukaan lukien lääkehoidon toteutuksen kannalta epätyypilliset alueet, kuten päivähoito, opetusja nuorisotoimi. Lääkehoidon toteuttaminen terveydenhuoltopalvelujen ulkopuolella ei kuitenkaan aina ole ongelmatonta. Lapsen tarve saada lääkitystä voi tulla nopeasti, kukaan paikalla olleista ei ehkä osaa antaa lääkettä, tai yhteisistä toimintatavoista ei ole sovittu. Jotkin lääkehoidot voivat olla pelottavia, kuten adrenaliinin pistäminen lihakseen voimakkaan allergisen reaktion yhteydessä. Tällainen lääkehoito on kuitenkin lapselle elintärkeä. Ennen kuin lääkehoitoa tarvitseva lapsi aloittaa päivähoidossa, johdon on huolehdittava, että hoidosta on sovittu yhdessä vanhempien ja päivähoidon henkilöstön kanssa, ja että henkilökunta on saanut riittävän perehdytyksen ja lisäkoulutuksen lapsen lääkehoitoon. Henkilöstön tulee lisäksi ymmärtää lääkehoidon merkitys osana hoidon kokonaisuutta. Tietoa työn tueksi Miten saada lapsen lääkehoito onnistumaan niin, ettei se tuota stressiä henkilökunnalle? Tiedon tai yhteisten toimintatapojen puute voi johtaa epävarmuuteen tai pelkoon. Lapsen vanhemmille ja lapselle voi olla ahdistavaa, jos he eivät ole varmoja hoituuko lääkehoito turvallisesti hoitopäivän aikana. Siksi on tärkeää, että henkilökunta saa riittävästi kohdennettua tietoa niistä lääkehoidon tilanteista, joita he saattavat työpäivänsä aikana kohdata. Kuopion yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ovat tehneet yhteistyötä kahdeksan vuotta lääkehoidon osaami- sen varmistamisen eteen. Työn tuloksena on syntynyt Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) -verkkokoulutus, joka koostuu kahdeksasta erillisestä koulutuksesta. Lisäksi useita osia on tekeillä. Vaikka suurin osa koulutuksista on suunnattu terveydenhuollon ammattihenkilöille, on valmiina myös kaksi lääkehoitoon kouluttamattomille tarkoitettua kurssia. Toinen niistä on vanginvartijoille kohdennettu koulutus, joka on testattavana. LOVe-kurssien käyttäjiä on laajasti ympäri valtakuntaa, muun muassa 15 sairaanhoitopiiriä, noin 20 kuntaa ja lähes saman verran yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia. Keväällä 2014 aloitettiin Itä-Suomen yliopistossa vuoden kestävä projekti, jonka tarkoituksena on luoda verkkokoulutusmateriaali päiväkotien ja koulujen henkilöstön lääkehoidon osaamisen tueksi. Parhaillaan ryhmä proviisoreiksi opiskelevia farmaseutteja rakentaa kurssia yhteistyössä paikallisen opetustoimen kanssa. Työn ohjaajina toimivat dosentti Kirsi Vainio ja proviisori, tutkija Piia Siitonen Itä-Suomen yliopistosta sekä farmasian tohtori Susanna Saano Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Kurssin sisällössä otetaan huomioon lasten kanssa työskentelevien ja lääkehoitoa tarvitsevien lasten vanhempien tarpeet sekä päivitetyn STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaan vaatimukset. Materiaali tukee myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkekasvatussivujen käyttöä (www.laakekasvatus.fi). Kurssi pilotoidaan, ja sen on tarkoitus olla käyttövalmis syksyllä 2015. Lääkehoitosuunnitelma toteutuksen perustaksi Kaikkien lääkehoitoa toteuttavien yksikoiden tulee tehdä lääkehoitosuunnitelma, jossa linjataan kyseisen yksikön vastuut, velvollisuudet ja käytännöt. Suomen lastenhoitoalan liitto ry. on yhdessä Tehyn kanssa tehnyt mallin päivähoidon ja varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmasta. Malli auttaa yksiköitä tekemään oman toimipaikan tarpeiden ja tilanteiden mukaisen lääkehoitosuunnitelman lapsen turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Malli löytyy Suomen lastenhoitoalan liiton verkkosivuilta (www.slsl.fi). Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten turvallisen lääkehoidon toteuttaminen edellyttää päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) mukaisesti riittäviä henkilöstöresursseja. Lisäksi tarvitaan riittävää lääkehoidon osaamista ja yhdessä sovittuja toimintatapoja. Toivottavasti päiväkotien ja koulujen käyttöön tulossa oleva LOVe-kurssi osaltaan edistää turvallisen lääkehoidon toteutumista päivähoidossa ja henkilöstön jaksamista tärkeässä työssä. 13 Teksti Päivi Tolonen Kuva Rodeo Sairaus koskettaa koko perhettä Sairaan lapsen perheen tukeminen on aina tapauskohtaista. Olennaista on, että työntekijä kohtaa perheen kumppanina, ei tietäjänä. K 14 un päiväkodin tai sairaalan lastenhoitaja kohtaa ensimmäisen kerran sairaan lapsen perheen, on olennaista, että hän on valmistautunut tilanteeseen. – Kannattaa muistaa, että perheellä on poikkeava hätä, ja siksi perheenjäsenten reaktiot ja ilmikäyttäytyminen ovat todennäköisesti erilaisia kuin normaalisti. Kun pitää mielessä, että on luonnollista reagoida epänormaaliin tilanteeseen, se on hyvä lähtökohta tapaamiseen, neuvoo osastonhoitaja, psykoterapeutti VET Jaakko Maijala. Kun yksi perheenjäsenistä sairastuu, se on toki ensisijaisesti hänelle merkittävä kokemus. – Silti se on kuin kiven heittäisi veteen, ja siitä syntyy renkaita. Samalla tavoin sairaus heijastuu muihin perheenjäseniin. Aluksi voi työntekijästä tuntua siltä, että pitäisi tehdä ja selittää ”hirveästi”. Rauhallinen ensikontakti on kuitenkin tärkeä. – Usein pelkkä kuunteleminen riittää. Että osoittaa olevansa perheen tukena. Muutenkin pitäisi tarkkailla itseään, ettei tee asioita liikaa vanhempien puolesta, vaan kunnioittaa heidän vanhemmuuttaan. perheessä sairautta tai ei. Jos reaktiot kuuluvat normaalin kehitykseen, siihen tulisi puuttua eri tavoin. Perhe elää sairaudesta huolimatta myös normaalia elämäntilannettaan. – Olisi hyvä huomioida perheen muu avun tarve, kuten kotiapu ja ohjata perhe tarvittaessa palveluiden äärelle. Oikean tiedon antaminen on ensiarvoisen tärkeää. – Tiedon tulee olla riittävää ja tarkoituksenomaista. Moniammatillisen yhteistyön piirissä pitää olla selvillä, kuka antaa mitäkin tietoa sairaudesta ja perheen kokonaistilanteesta. Useiden tutkimusten mukaan lastenhoitajan rooli on sairaalassa erittäin tärkeä. – Vaikka lastenhoitajasta saattaisi tuntua siltä, että hänen sairaanhoidollinen panoksensa olisi vähäinen, vanhemmat kokevat lapsen aktiivisen huolenpidon ja hyvän perushoidon merkittäväksi asiaksi. Lastenhoitajalla on usein myös enemmän aikaa kohdata perhe, joten hän voi antaa psyykkistä tukea perheelle. Perhettä rauhoittaa tieto, että lapsi saa hyvää hoitoa eikä esimerkiksi joudu odottamaan pitkään toimenpiteitä. Lastenhoitajan rooli tärkeä Pidä yllä uskoa ja toivoa! Lapsi tarvitsee erityisesti sairaana pysyvyyden ja jatkuvuuden tunteita siitä, että elämä jatkuu sairaudesta huolimatta normaalisti. – Työntekijälle voi olla haasteellista asettaa rajoja sairaalle lapselle, mutta lapsi tarvitsee rakkautta ja turvallisia rajoja. Kaikki reaktiot eivät johdu aina sairaudesta. Murrosikäinen paiskoo ovia, oli Kaikessa vuorovaikutuksessa on olennaista, että työntekijä kohtaa perheen kumppanina, ei tietäjänä. – Toiminnan pitää lähteä yksittäisestä perheen tilanteesta, huolimatta mielessä olevista ennakkokaavoista. Vaikka muistan, että tein Virtasen perheen kanssa näin, Lahtisen kanssa en voi toimia samalla tavoin. ”Vaikeissa tilanteissa on tärkeää pitää yllä uskoa ja toivoa, sillä se auttaa toipumisessa.” 15 Kyetäkseen toimimaan tilanteenmukaisesti ja joustavasti, on työntekijän sopeuduttava ei-tietämisen tilaan. – Hänen ei edes ole tarkoituksen mukaista tietää etukäteen, miten pitäisi toimia. Sen sijaan hänen olisi hyvä pohtia yhdessä perheen kanssa, mitä on tapahtumassa ja sitten mitä pitäisi tehdä. Somaattisella puolella on tiedettävä heti mitä tekee, esimerkiksi haavaa puhdistettaessa. Psyykkisellä puolella se ei toimi. Olennaista ei ole se mitä vaan miten sanoo. – Levollinen kehonasento ja rauhalliset äänenpainot toimivat hyvin, koska ihmiset lukevat henkilökunnan kehonkieltä erityisesti hankalissa tilanteissa. Vanhempien tunnelma tulee vastaanottaa, mutta ei mennä liikaa mukaan siihen. On hyvä viestittää: olen kuullut, mitä sanoit. Viralliseen ammattirooliin asettuminen on perhettä kunnioittavaa. ”Virtasten kanssa ei voi toimia samalla tavalla kuin Lahtisten.” – Siten pystyy säätelemään etäisyyttä asiakkaaseen, ja se suojelee työntekijää hänen omaa tunnekuormaansa vastaan… Jossakin tilanteissa taas on tarkoituksen mukaista näyttää enemmän tunteita. Ottaa asiakasta hartiasta kiinni tai vaikka halata häntä. Kannattaa kuunnella omaa itseään näissä tilanteissa, mutta ammattiroolinsa säilyttäen, Maijala neuvoo. Perheiden kanssa työskentelevän henkilön tulisi pitää vaikeissa tilanteissa yllä uskoa ja toivoa, sillä se auttaa toipumisessa. Parantuminen on elämänmuutos Perheen muutkin lapset saattavat olla levottomia, kun sisarus on sairastunut. – Sisarukset reagoivat usein lapsen sairauteen myös siksi, että perheessä eletään paljon sairastuneen lapsen ehdoilla. Kannattaa selvittää, mitä perhe on kokeillut ongelmatilanteissa. Jos vanhempi on jo kehottanut lasta katselemaan lempivideoitaan, mutta sisarus ei rauhoitu tai jos hän tulee kiukkuisena isovanhempien luota hoidosta, tietää vanhempi, etteivät ne keinot toimi. Sisarusten pitäisi saada osallistua sairaan lapsen hoitamiseen. – Toki ei ole tarkoitus, että isosisko olisi sairaan pikkusisaren pääasiallinen hoitaja, mutta se ei saisi olla kielletty alue. Jos hän saa osallistua omalla panoksellaan hoitoon, se opettaa lapselle empatian kykyjä. Maijalan mukaan usein jää vähemmälle huo16 miolle, millaiseksi perheen tilanne muuttuu, kun sairaus on ohi. – Se on yhtä suuri elämänmuutos kuin sairastuminen. Perinteisesti ajatellaan niin, että toipumisen jälkeen kaikki on hyvin, mutta senkin jälkeen voi ilmetä normaalista poikkeavia reaktioita, kun koko perhesysteemi hakee taas uutta elämisen paikkaansa. Harrastukset ja muu kotielämä muuttuvat. Olen huomannut näitä reaktioita erityisesti työskennellessäni leukemialasten ja heidän perheidensä kanssa. Hoidot ovat sen verran pitkiä ja raskaita, että kun ne loppuvat, perheen rytmi muuttuu totaalisesti. Älä pelkää rankkoja leikkejä Perheen sisäiseen kommunikointiin vaikuttaa myös se, että perhemuodot tänä päivänä hyvin moninaisia. Lasten ja aikuisten perhekäsitys voi poiketa toisistaan uusioperheissä. – Isä voi olla uudessa avioliitossa, ja lapsi asuu hänen kanssaan. Äidillä taas on lapsi uuden aviopuolison kanssa. Vanhemmat saattavat ihmetellä, miksi yhteinen lapsi reagoi voimakkaasti puolisisarensa sairauteen, vaikka tämä ei edes asu samassa taloudessa, Maijala kuvailee. Perheenjäsenten erilaiset sisäiset mielikuvat sairaudesta ja sen vaiheesta voivat poiketa suuresti toisistaan. – Voi olla tilanne, jossa diabetesta sairastava nuori elää sairauden kieltämisen vaihetta. Äiti taas on sairauden asettaman haasteen vaiheessa, eli hän etsii tapoja selviytyä sairauden kanssa. Isä sen sijaan on luovuttamisen vaiheessa, ja hän kokee, että nyt on seinä vastassa. Sitten kun nämä kolme käyvät keskustelua lounaspöydässä ja mukana on vielä pari nuorempaa sisarusta imemässä kaikilta vaikutteita, voi tilanne olla aika haastava. Tässä vaiheessa työntekijä voi olla tärkeässä asemassa. – Hän voi ottaa selville haastattelemalla ja havainnoimalla, kuinka perheenjäsenet kommunikoivat keskenään ja tulkitsevat toisiaan. Sitten hän voi tukea avointa ja hyvää vuorovaikutusta. Perheen tulee myös miettiä, mitä sairaudesta kerrotaan perheen ulkopuolisille henkilöille ja kenen tehtävä se on. – Kerrotaanko sairaudesta esimerkiksi lapsen koulutovereille, ja tekeekö sen opettaja vai vanhempi. Saavatko kaverit tulla kylään ja miten sairaudesta yleensä puhutaan. Lasten rankkoja katastrofileikkejä ei pidä pelätä, kun sairaus on läsnä perheessä. – Hetkelliset pettymyksen, tuskan ja hädän tunteet eivät ole vaarallisia lapselle, jos ne eivät ole jatkuvia. Hän oppii sietämään niitä paremmin käsitellessään leikin avulla tunteitaan. Jos hirveltä on koko ajan pää poikki tai nukelta katkaistaan käsi, se ei haittaa. Jukka Maarianvaara Edunvalvontajohtaja, Tehy ry Sote-uudistus ja varhaiskasvatuksen edunvalvonta S ote-järjestämislaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Mikäli se tulee hyväksytyksi ja voimaan suunnitellussa aikataulussa, aloittavat uudet sote-alueet toimintansa vuoden 2015 aikana. Sote-palveluiden tuotantokuntayhtymät (tai joissakin tapauksissa vastuukunnat) puolestaan rakennetaan viimeistään vuoden 2016 aikana, ja niiden pitäisi aloittaa toimintansa 1.1.2017. Sotejärjestämislakia koskevan hallituksen esityksen mukaan tuotantoalueita tulisi yhteensä 19 – eli ne noudattaisivat pitkälti nykyistä sairaanhoitopiirijakoa. Sote-uudistus merkitsee historiallisen suurta rakenneuudistusta, jolla pyritään yhdistämään nykyistä tehokkaammin sosiaali- ja terveyspalvelut ja toisaalta perus- ja erityistason palvelut. Puhutaan palvelujen ”vertikaalisesta ja sosiaalisesta integraatiosta”. Uudistuksen tavoitteena on saada aikaan saumattomampia hoitoketjuja ja vahvistaa lähipalveluja. Sote-uudistus tarkoittaa tehyläisten kannalta ennen kaikkea sitä, että valtaosalla työnantaja vaihtuu. Varhaiskasvatus on kuitenkin siirretty sivistystoimen alaisuuteen, ja näin ollen se jää sotetuotantoalueiden ulkopuolelle. Huolena onkin se, miten lasten ja perheiden palvelut järjestetään siten, että yhteys sosiaali- ja terveyspalvelujen ja varhaiskasvatuksen välillä ei katkea. Sote-järjestämislaissa asetetaan kunnille, sotealueille ja tuottajakuntayhtymille velvollisuus edistää toiminnassaan suunnitelmallisesti kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä – tässäkin varhaiskasvatuksella on olennainen rooli. Tehyn haasteena on varhaiskasvatuksen tehyläisten edunvalvonnasta huolehtiminen tässä uudessa tilanteessa. Kun peruskuntien tehyläisistä suuri osa siirtyy uusien sote-tuottajakuntayhtymien palvelukseen, meidän on mietittävä uudelleen luottamusmies- ja ammattiosastorakenteitamme, Sote-uudistus merkitsee historiallisen suurta rakenneuudistusta. jotta varhaiskasvatuksen paikallinen edunvalvonta voidaan jatkossakin hoitaa tehokkaasti. Näemme tämän muutoksen myös mahdollisuutena. Peruskunnissa varhaiskasvatus ei jää enää muiden toimintojen ja ammattiryhmien varjoon, jolloin voimme panostaa varhaiskasvatuksen tehyläisten edunvalvontaan uudella tavalla niin paikallisesti kuin keskustasollakin. Tehyllä ja sen yhteistyöjäsenjärjestöllä SLaL:lla on valtavasti tietotaitoa varhaiskasvatuksen asioissa – olimme muun muassa mukana varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamista pohtineessa työryhmässä – ja jatkossa voimme saada osaamisemme tehokkaammin käyttöön. Tehyssä ammatillinen ja työmarkkinaedunvalvonta muodostavat kaikkien tehyläisten ammattiryhmien osalta vahvan kokonaisuuden. Tehy edustaa suurta osaa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä lähi- ja lastenhoitajista, ja tuloksellisella edunvalvonnalla voimme edelleen vahvistaa tätä rooliamme. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät luottamusmiehemme ovat ammattitaitoisia ja asiantuntevia. Näillä vahvuuksilla voimme jatkossakin parantaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien jäsentemme palkka-, työaika- ja muita työsuhteen ehtoja. Tehylle jokainen jäsen on tärkeä. 17 Teksti ja kuvat Päivi Tolonen Äitien ja lasten tukena vankilassa Aija Norokallio vaihtoi työpaikkansa päiväkodista vankilan perheosastolle, jossa hän auttaa äitejä arjen askareissa. P uiden reunustama kuja johtaa luonnonkauniille paikalle, jossa on siellä täällä muutama rivitalo. Olemme saapuneet perhetyöntekijä Aija Norokallion työpaikalle, Vanajan naisten avovankilan perheosastolle. Vankilasta ei viesti muu kuin päivystys, jossa vierailijan tulee kirjata puumerkkinsä siellä työskentelevän virkapukuisen vartijan edessä. Norokallio on työskennellyt vankilan perheosastolla lähes viisi vuotta. – Kun luin Hämeen Sanomista jutun, että tänne perustetaan perheosasto, johon tarvitaan 7 lastenhoitajaa töihin, sanoin miehelleni, että tuossa on tuleva työpaikkani. Norokallio aloitti perhetyönohjaajana, mutta koulutusvaatimukset muuttuivat ja titteli muuttui perhetyöntekijäksi. Hänen työnantajansa ei ole vankila, vaan Kanta-Hämeen perhetyö ry, joka on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys. Lastenhoitajaksi kouluttautuneella Norokalliolla on takanaan yli 20 vuotta Hämeenlinnan kaupungin 18 päiväkodeissa, viimeksi Jukolan päiväkodissa. – Meidän perhetyöntekijöiden tärkein tehtävä on tukea vankilassa olevien äitien ja heidän lastensa välistä vuorovaikutusta ja hyvää arkea. Äideillä on vastuu omasta lapsestaan ja me kunnioitamme heidän vanhemmuuttaan. Lapsia on ollut äitiensä kanssa vankiloissa aina. Aiemmin heitä ei vain dokumentoitu mitenkään. – Kun uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 2010, siinä säädettiin että lapsi voi tulla äidin kanssa asumaan vankilan perheosastolle lastensuojelun sijoituksella alle kahden vuoden iässä ja saa asua siellä kolmevuotiaaksi. Sijoittavan kunnan lastensuojelu siis tekee päätöksen, onko se lapsen edun mukaista. Luottamus herää vähitellen Äidit asuvat lasten kanssa soluhuoneistoissa, joissa on yhteinen keittiö. Perhetyöntekijä tukee äitiä arjen käytännöissä. – Ohjaamme häntä tarvittaessa ruuan laitossa, Ammattina lastenhoitaja pyykinpesussa ja siivouksessa. Tärkeä tehtävä on tukea äitiä pitämään huolta lapsen säännöllisestä päiväjärjestyksestä. Että lapsi ruokailee, nukkuu ja ulkoilee kehityksensä kannalta oikeaan aikaan ja riittävästi. Jokaisella perheellä on oma työntekijäpari, jonka kanssa äiti keskustelee viikoittain perheosastojakson tavoitteiden mukaisesti. Myös isät yritetään saada mukaan keskusteluihin ja lapsen elämään. – Lapset puheeksi -koulutus antoi minulle hyvät eväät koko perheen kanssa työskentelyyn ja vahvistamaan vanhemmuutta. Äidin luottamuksen voittaminen kestää aikansa. – Osa äideistä on kohdannut huostaanoton edellisen lapsen kohdalla ja heitä saattaa pelottaa, että tehtävämme on vahtia, ovatko he hyviä äitejä. Hieno kokemus onkin, kun näen äidin luottavan minuun ja uskovan siihen, että tarkoitukseni on tukea eikä tuomita. perheosasto oli perustettaessa ja on edelleenkin ainutlaatuinen Suomessa.Hän on saanut mahdollisuuden osallistua koulutuksiin, joihin on halunnut. – Voimauttava valokuva -koulutus on ollut yksi parhaista koulutuksista. Olen kuvannut sillä menetelmällä äitejä. He saavat itse päättää, miten heitä kuvataan ja miten he haluavat tulla nähdyksi. Työväline ei oikeastaan ole valokuvaus, vaan katse ja näkemisentapa. Nämä kuvausretket ovat olleet voimauttavia myös minulle itselleni. Syyskuussa Norokallio kävi vauvasirkusohjaaja -koulutuksen. – Muut työntekijät menivät perhetyön koulutukseen, mutta minä pyysin ja pääsin vauvasirkus- koulutukseen. Sain tilata tänne sirkustarvikkeet kurssin jälkeen ja nyt pidän sitä äideille ja lapsille viikottain, hän iloitsee. ICDP:n eli kannustavan vuorovaikutuskoulutuksen kautta hän on oppinut omien sanojensa mukaan valtavasti. – Se on enemmän kuin menetelmä, se on tapa tehdä työtä. Korostan äideille vuorovaikutuksen kautta, että olen heidän rinnallaan kulkija ja tukija, enkä hierarkiassa hänen yläpuolellaan. Jaksan uskoa positiivisen vuorovaikutuksen voimaan! ”Ilman uskoa huomiseen en voisi työskennellä vankilassa”. Valokuvausta ja sirkusta Norokallio on tyytyväinen siihen, että hän on saanut olla mukana kehittämässä työnkuvaansa. – Kysyin työhaastattelussa, mitä työnkuvaan kuuluu. Esimieheni sanoi, ettei tiedä sitä, koska minun ja muiden työntekijöiden tehtävänä olisi miettiä menetelmät ja työkäytännöt. Vankilan ”En vaihtaisi takaisin” Jos äiti perheosastolla ollessaan aloittaa opiskelun tai työllistyy, lapsi menee päivittäin tavalliseen päiväkotiin. – Se on yksi juttu, joka viestii siitä, ettemme ole lastenhoitajia. Norokallion toinen työpiste on Hämeenlinnan vankilan suljetulla osastolla. Siellä ollaan työvuorossa yksin, Vanajalla taas on aina useampi työntekijä per vuoro. Lapset saavat lomailla isän ja muiden sukulaisten luona tilanteen mukaan, jos se katsotaan lapsen edun mukaiseksi. – Kun äiti saa lomaoikeuden, hän saa lähteä yhdessä lapsen kanssa lomille kolmeksi vuorokaudeksi kahden kuukauden välein. Aija Norokallio ei vaihtaisi työtään hevillä päiväkotiin, niin hyvin hän viihtyy nykyisessä työssään. – Päämääräni on, että perheellä olisi mahdollisuus elää vapauteen päästyään rikoksetonta elämää. Ilman uskoa siihen en kykenisi tekemään tätä työtä, hän sanoo hiljaa. Aija Norokallio pitää vauverosirkusta vauvatin kera. 19 Lukuiloa Teksti Hannele Karppinen osketuksen k n a v le o ä sn ä L a ja sadun taika Satuhieronta Kirjoittaja Sanna Tuovinen WSOY 2014 Satuhieronnassa yhdistyvät kosketus, satujen maailma ja kevyt hieronta. Siinä kädet maalavat ja piirtävät tarinan, sadun tai vaikkapa runon tapahtumia selkään, käsiin, jalkoihin tai pään alueelle. Satuhieronnan elementit ovat tuttuja monille jo lapsuudesta. Esimerkiksi Harakka huttua keittää -lorussa kosketus yhdistyy lorun mielikuviin. WSOY julkaisi loppuvuodesta 2014 Satuhieronta-kirjan, jonka on kirjoittanut Satuhierontavalmennuksen kehittäjä Sanna Tuovinen. Hän on tutkinut, koonnut teoriatietoa ja käytännön kokemuksia yli kymmenen vuoden ajan. Tuovinen kertoo, että satuhieronta on kehittynyt lukuisien vaiheiden kautta vuorovaikutuksessa varhaiskasvattajien ja kasvatustieteilijöiden kanssa. Tuovinen on opiskellut muun muassa taideopintoja, varhaiskasvatusta ja hänellä on hierojan ammattitutkinto sekä erilaisia hierontakoulutuksia. Satuhieronta on lapsilähtöinen ja luova menetelmä, jolla on myönteisiä vaikutuksia niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin. Satuhieronnan filosofiaan ovat vaikuttaneet erityisesti Rosen-terapia, Theraplay ja N.L.P. Satuhieronta-menetelmän avulla on saatu hyviä kokemuksia siitä, kuinka lasten itsetuntemus paranee, motoriikka ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Oleellista on se, että satuhieronnan avulla luodaan aitoja yhdessäolon hetkiä, jotka auttavat sekä lasta että aikuista rentoutumaan. Tuovinen on koonnut Satuhieronta-kirjaansa eri ammattilaisten näkemyksiä kosketukseen perustuvan ja lapsilähtöisen satuhierontamenetelmän toteutuksista. Oleellinen osa hänen kirjaansa on se, että siinä ohjataan, kuinka satuhierontaa kannattaa tehdä. Länsimaissa keskitytään usein rationaalisen tiedon opettelemiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kirjoittaa Satuhieronnasta: ”Satuhieronta on helposti opittava ja toteutettava tapa välittää lapselle tärkeitä arvoja: toisen ihmisen ja oman itsen arvostus, ilon merkitys, leikin keskeinen osa ihmisenä olemisessa.” Mäkelä toteaa, että lempeä kosketus ja syli rauhoittavat hermostoa ja vähentävät stressiä. Erityisen ansiokasta Satuhieronta-kirjassa on se, että siinä on lukuisia valmiita satuja tai loruja, joihin on kehitetty vinkit, miten satuhierontaa voi toteuttaa vaikkapa oman lapsen tai lapsiryhmän kanssa. Kirja on kauniisti kuvitettu: Kirja ikään kuin hengittää levollista oloa. Siinä on viehättävät piirrokset sekä lämpöä huokuvat valokuvat. Satuhierontaa voisi kuvata, Sanna Tuovisen mukaan, sydämen kieleksi, jonka avulla voimme opetella empatiataitoja, oman itsen ja toisten arvostamista. 20 Raskaudenaikainen alkoholialtistus aiheuttaa ongelmia koko elämän S ikiöaikana äidin runsaalle alkoholinkäytölle altistuvat FAS-lapset pärjäävät aikuisena selvästi ikätovereitaan huonommin. Muun muassa työttömyys ja mielenterveysongelmat ovat heillä tavallista yleisempiä, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 79 keskimäärin 32-vuotiasta sikiön alkoholisyndroomasta (FAS) kärsivää sekä 3 200 tervettä verrokkia. Tulosten perusteella sikiön alkoholisyndroomasta kärsivät olivat tarvinneet muita todennäköisemmin erityisopetusta ja olivat todennäköisemmin työttömiä. Oireyhtymää potevista peräti 51 prosenttia oli työttömiä, kun verrokeista työttömiä oli 15 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle oireyhtymää potevista oli joutunut kolmannes ja yhtä moni sairasti jotain mielenterveyden häiriötä. Myös alkoholiongelmat ja psyykenlääkitykset olivat heillä yleisempiä kuin verrokeilla. FAS- eli sikiön alkoholisyndrooma aiheutuu äidin runsaasta alkoholinkäytöstä raskauden aikana. Oireyhtymä aiheuttaa erilaisia hermostollisia ongelmia, mm. oppimisen, käytöksen, tarkkaavaisuuden ja muistin häiriöitä. FAS-lapsilla on myös usein oireyhtymään kuuluvia kasvojen rakennepoikkeamia ja muunlaisia rakenteellisia ongelmia. Suomessa syntyy vuosittain noin sata FAS-lasta, mutta huomattavasti useammat altistuvat äidin alkoholinkäytölle ja voivat saada lievempiä oireita. Raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei tiedetä turvallista rajaa. Tämän vuoksi alkoholista olisi hyvä pidättäytyä kokonaan raskauden aikana. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Pediatrics-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim SLaL ottaa kantaa Esitä/ilmianna Vuoden lastenhoitajaa! Vuoden lastenhoitaja on aktiivinen lastenhoitoalan ammattilainen, joka työssään ja vapaaajallaan toimii esimerkillisesti ja vireästi lasten puolestapuhujana. Hän on innokas toimeen tarttuja ja saa positiivisuudellaan muutkin mukaan toimimaan. Vuoden lastenhoitaja julkistetaan ja palkitaan Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa 10.4.2015. Vapaamuotoiset hakemukset liiton toimistolle : Suomen Lastenhoitoalan Liitto, PL 120, 00060 Tehy, 13.3.2015 mennessä. Kuoreen tunnus ”Vuoden lastenhoitaja” tai sähköpostitse [email protected] aihekenttään: Vuoden lastenhoitaja Lapsen korvakipu hellittää viikossa, flunssa kahdessa Flunssat ja muut hengitysteiden infektiot saattavat lapsilla kestää pitempään kuin lääkärit yleensä arvioivat. Tuoreen tutkimuksen tulokset voivat auttaa vanhempia ja lääkäreitä entistä paremmin arvioimaan miten pitkään lapset todennäköisesti oireilevat ja milloin oireet jatkuvat epätavallisen pitkään. Nyt julkaistut arviot perustuvat lähes 50 tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin. Tutkimuksissa oli selvitetty eri ikäisten lasten flunssien, korva- ja kurkkukipujen, yskän ja mm. ilmatiehyttulehdusten kestoja. Tulokset osoittivat, että 90 %:lla lapsista korvakivut kestivät noin 7–8 päivää, kurkkukivut 2–7 päivää, ns. kuristustauti 2 päivää, ilmatiehyttulehdus 21 päivää, akuutti yskä 25 päivää, flunssa 15 päivää ja epätyypilliset hengitysteiden infektiot 16 päivää. Havainnot viittaavat siihen, että lasten hengitystieinfektioiden oireet voivat kestää pitempään kuin on totuttu ajattelemaan. Esimerkiksi rinoviruksen aiheuttamien flunssien arvioidaan nykyisin kestävän lapsilla keskimäärin 7–12 päivää. Tarkempi tieto yleisten hengitystieinfektioiden kestoista voi parhaimmassa tapauksessa vähentää myös tarpeettomia antibioottihoitoja. Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. Uutispalvelu Duodecim Ryhmäkokokatto varhaiskasvatuslakiin SLaL:n toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari oli mukana Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kuulemisessa kertomassa, mitä varhaiskasvatus mielestämme on. S eppälä-Vessari jakoi SLaL:n lausunnon varhaiskasvatuslaista osallistujille sekä kertoi puheenvuorossaan, mitä varhaiskasvatus jäsentemme mielestä käytännössä on. SLaL pitää tärkeänä, että uusi laki saataisiin voimaan vielä tämän hallituskauden aikana. SLaL pitää hyvänä varhaiskasvatukseen lakityöryhmän raportissa esitettyä määritelmää: ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta.” Liiton lausunnon mukaan varhaiskasvatuspalveluiden tulee turvata, että lapsi kokee päivittäin tulevansa nähdyksi, kuulluksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on, turvallisessa ja sensitiivisessä yhteisössä. SLaL:n mielestä varhaiskasvatuslakiin on kirjattava mukaan ryhmäkokokatto, joka varmistaa päivähoidon laatua ja estää ryhmien paisuminen liian suuriksi. Tämä on ollut selkeästi sekä vanhempien, että henkilöstön toiveena. Varhaiskasvatuslain on turvattava myös nykyisen henkilöstörakenteen säilyttäminen. Päivähoitoryhmässä pedagoginen vastuu ja kehittäjän rooli on lastentarhanopettajalla tai sosionomilla. Hoivan ja perushoidollisen osaamisen tarve korostuu erityisesti pienten, alle 3-vuotiaiden ryhmissä. Li- säksi lasten- ja/tai lähihoitajien osaamista tarvitaan erityisesti pitkäaikaissairaiden lasten lääkehoidon toteuttamisessa. Lapsiryhmässä on turvattava oikea henkilöstömitoitus koko päivän ajan. Poikkeaminen säädetystä mitoituksesta tulee olla tarkoin rajattu ja mahdollinen vai äkillisissä sairauspoissaoloissa, jotta päivähoidon laatu ja turvallisuus voidaan taata. Lakimuutosesityksessä on hyvin esitetty poikkeaminen säädetystä mitoituksesta. Päivähoidon laadun takaamiseksi on tärkeää, että kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin on lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan suorittaminen tai lapsi- ja perhetyön perustutkinto. SLaL pitääkin tärkeänä, että lähihoitajakoulutusta kehitetään, niin että lasten hoidon ja kasvatuksen opintojen osuus korostuu tai kokonaan oman perustutkinnon saaminen lastenhoitoalan tehtäviin. On koulutuksen ja ammattitaidon aliarvioimista, mikäli suoritetulla koulutusohjelmaopinnoilla ei katsota olevan merkitystä. SLaL:n mielestä eri ammattiryhmien välisen vuorovaikutuksen ylläpito varhaiskasvatuksessa on välttämätöntä. Työtä tehdään moniammatillisessa työyhteisössä, jossa on tärkeää kunnioittaa ja käyttää hyödyksi kaikkien osaamista. 21 Nämä kaikki jäsenmaksun hinnalla! • Koulutuksia Käy katsomassa SLaL:n internetsivuilta www.slal.fi tai Facebookista liiton tulevat koulutukset. • Apurahoja Koulutusapurahaa voi hakea Hilda Kinnusen rahastosta työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen, tutkimukseen tai opintomatkoihin. Hakukaavakkeita voi tilata liiton toimistosta (SLaL ry, PL 120, 00060 Tehy tai [email protected]) tai voit tulostaa sen kotisivuilta www.slal.fi. • Jäsenlehti Ajankohtaista tietoa ja virkistäviä lukuelämyksiä tarjoava Slalli-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. • Etuja nettipuodissa Kirjoja, kasseja, paitoja yms. voi tilata jäsenetuhintaan liiton internetsivuilta www.slal.fi. Myös ammattikirjallisuutta edulliseen jäsenhintaan: esim. Lupa liikkua, Leppäkertun keinutuoli, Ipanakerä ja Satuhieronta. • Etuja työasuista ja -jalkineista Suomen suurin työvaatevalmistaja Image Wear Oy tarjoaa työasuja, työjalkineita ja Tempur-tuotteita jäsenetuhintaan. Edun saa myymälässä kertomalla jäsennumeronsa sekä verkkokaupassa käyttäen erillistä alennuskoodia. Lisäksi 10 % alennus kaikista tuotteistamme. Etu voimassa 31.12.2015 saakka. Lähin myymäläsi www.imagewear.eu • If-vakuutukset SLaL:n jäsenillä on mahdollisuus hankkia Ifistä kattava henki- ja tapaturmavakuutus markkinoiden edullisimpaan hintaan. Saat etuja myös Ifin vahinkovakuutuksista, kun keskität vähintään kolme vakuutusta Ifiin. Lue lisää ja ota vakuutus www.if.fi/tehy tai soita 010 19 19 19, ma–pe klo 8-20. • Lasten Keskus Kirjoja Lasten Keskuksen verkkokaupasta. 22 • Kelttikorut Kelttikorujen valikoimasta löytyy upeiden hopeakorujen lisäksi myös tinakorut, joissa on aiheena erilaisia kelttien ja viikinkien mytologisia hahmoja tai symboleja. Verkkokaupassa käytetään alennuskoodia, joka oikeuttaa saamaan -10% kaikista ostoksista kelttikorut nettikaupassa www.kelttikorut.com. Löydät tilausohjeet ja alennuskoodin jäsensivuilta. • Holiday Clubin tarjoukset SLaL:n jäsenistö saa vähintään 15 % alennuksen Holiday Clubin loma-asuntojen ja kylpylähotellien päivän hinnoista (sis. majoituksen ja aamiaisen). Holiday Club tarjoaa SLaL:n jäsenille erillisiä kampanjatarjouksia, joissa alennus voi olla loma-asuntojen vuokrahinnoista jopa 40 %. Holiday Club tarjoaa myös vaihtuvia lyhytaikaisia kampanjaetuja. • Juntus-koruja alennuksella Saat jäsenenä Juntus-korujen verkkokaupasta 10 % alennuksen hopeakoruista alennuskoodilla. Kotimaiset yksilölliset hopeakorut itselle tai lahjaksi. Suomalaista käsityötä. www.juntuskorut. com • S-ryhmän hotellitarjouksia S-ryhmän Sokos Hotellit ja Radisson Blu hotellit tarjoavat liiton jäsenille vapaa-ajan majoituksiin kausittain vaihtuvia tarjouksia. Sokos Hotelleja käytössänne yli 50 hotellia 28 eri paikkakunnalla Suomessa sekä Sokos Hotel Viru, Tallinnassa ja Pietarissa upeat Original Sokos Hotel Olympia Garden, Solo Sokos Hotel Vasilievsky sekä Solo Sokos Hotel Palace Bridge kylpyläpalveluineen. Lisäksi Suomessa on seitsemän laadukasta Radisson Blu Hotellia. • Bellapuu Varastossa olevista pipoista ja tuubihuiveista 15 % alennusta. Yli 80 €:n arvoiset tilaukset postikuluitta. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja koodit verkkokauppoihin www.slal.fi => intrat => jäsenintra. Äänestä -sivuja lapsille n eu Slalli -lehden 6/2014 paras juttu -äänestyksessä eniten ääniä sai juttu Vanhat leikit heräävät eroon. Parhaaksi kuvaksi äänestettiin s. 6 kuva.. Onni suosi vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa Pirjo Aarnisuoria Laukaasta sekä Riitta Pehkonen Pietarsaaresta. Palkinnot on toimitettu voittajille. vo e. fi S Minä osaan ja onnistun k a sp e r h Äänestä lehden 1/2015 paras juttu ja kuva Käy äänestämässä 1.3.2015 mennessä lehden 1/15 paras juttu ja kuva kotisivuillamme www.slal.fi kohdassa Slalli -lehti > äänestä paras juttu ja kuva. Vastaajien kesken arvotaan SLaL-tuotteita. Lika ja pöpöt suojaavat lasta allergioilta ja astmalta Pikkulapset saattavat säästyä allergioilta ja astmalta, jos he altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille. Olennaista on, että altistuminen tapahtuu ensimmäisen elinvuoden aikana. Myöhemmin lapsuudessa altistus saattaa päinvastoin lisätä sairastumisvaaraa. Tulokset perustuvat yhdysvaltalaistutkimukseen, jossa viittäsataa kaupunkilaislasta seurattiin syntymästä kolmevuotiaaksi. Tutkijat keräsivät lasten kodeista allergeeninäytteitä, minkä lisäksi lapsille tehtiin allergia- ja astmatestejä. Kun tutkijat yhdistivät mittausten tulokset, he havaitsivat allergiat ja astmaan viittaavan hengitysvinkunan harvinaisemmaksi lapsilla, jotka alle vuoden ikäisinä olivat altistuneet mm. kissan hilseelle sekä torakoiden jätöksille. Sama havaittiin niissä kodeissa, joiden pölynäytteistä tutkittiin myös bakteerien kirjoa ja määrää. Mitä monipuolisemmin bakteereja kodin pölyssä oli sitä epätodennäköisemmin lapsi sairastui. Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Heikko hygienia ja huonot asuinolot voivat kuitenkin myös altistaa monille sairauksille. Tulokset julkaistiin Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim Neuvokas perhe on Suomen Sydänliiton ja Yksi elämä -kokonaisuuden lapsiperhetoimintaa teemalla ”Iloa, innostusta ja kannustusta elintapoihin!”. N euvokas perhe tarjoaa tukea perheille sekä ammattilaisille, jotta he voivat löytää arkeen sopivia pieniä valintoja, jotka lisäävät hyvää oloa ja edistävät terveyttä. Myönteinen ilmapiiri ja yhdessä toimiminen ovat tärkeitä seikkoja ja tutkitusti tukevat myös terveitä elintapoja. Materiaalivinkki päivähoitoon: Neljä erilaista internetistä tulostettavaa sivua, joissa on hauska kuvitus, kysymyksiä ja piirustustilaa liittyen lapsen omaan osaamiseen ja taitoihin, iloisiin puuhiin, liikkumiseen ja syömiseen. Tehtävät sopivat 4–7-vuotiaille lapsille ryhmässä täytettäviksi tai kotona vanhempien kanssa pohdittavaksi. Täytetyt sivut voi koota kasvunkansioon tai päiväkodin seinälle näyttelyksi. Hauskaa on, jos myös aikuiset täyttävät sivut! Näiden hauskojen tehtävien tarkoitus on vahvistaa lapsen itsetuntoa ja itsetuntemusta sekä kiinnittää huomiota omaan osaamiseen, onnistumiseen ja arjessa tapahtuviin hyviin asioihin. Tehtävien taustalla on ajatus: Minä olen hyvä juuri tällaisena kuin olen! Tehtävät on koottu Minä osaan ja onnistun -kirjasta. Lisäksi Neuvokas perhe -verkkosivuilta löytyy tietoa ja vinkkejä perhearkeen, lasten liikkumiseen, syömiseen ja ylipainoon liittyen. Artikkeleiden ja videoiden aiheita ovat muun muassa Hyvän mielen perherutiineja, Lapseni ei syö kasviksia – mitä tehdä, Liikkumiseen kannustavan vanhemman muistilista ja Huomaa hyvä lapsessa. Myös ammattikasvattajille sivuilta löytyy monenlaisia materiaaleja ja vinkkejä Minä osaan -sivujen lisäksi. Lisätietoja ja materiaalit: 23 Teksti ja kuva Eila Seppälä-Vessari Lapsista iloa joka päivä Aurinkoinen ja aktiivinen lastenhoitaja Iiris Helander poimii omaan arkeensa voimaa läheisistä ja ystävistä. 24 Voimaa arkeen palstaa selittävä lause tähän vaikka pitkäkin M änttä-Vilppulassa asuva lastenhoitaja Iiris ”Iikku” Helander ottaa minut vastaan kauniissa, vaaleassa kodissaan. Kaikesta näkee, että huoneiston omistajalla on silmää ja taitoa luoda ympärilleen kaunis ja harmoninen ympäristö. Iiris pohti aikaa, jolloin ammatinvalinta oli ylioppilaaksi valmistuttua ajankohtainen. Hän kertoi, että ammatinvalinta lastenhoitajaksi johtui siitä, että lukeminen ja pänttääminen ei oikein kiinnostanut silloin ja lastenhoitajana pääsi nopeasti ammattiin käsiksi. Tosin myös kätilön koulutus kiinnosti Iiristä, ja se olikin oikeastaan se toiveammatti nuorena. Tuohon aikaan oli mahdollista lyhemmällä koulutuksella opiskella lastenhoitajasta kätilöksi työkokemuksen kartuttua. Tämä mahdollisuus tosin poistui jo pian Iiriksen valmistuttua. Kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja varmuutta valinnalleen Iiris oli saanut harjoitteluista esikouluryhmässä sekä lastenkodissa. Iiris oli aikanaan päässyt myös lastentarhanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin. Hän kertoo, että ei kuitenkaan osallistunut, koska oli kuullut, että pääsykokeessa joutui laulamaan. Omasta mielestään hän kun ei osannut laulaa ollenkaan. Elämä on kuitenkin opetanut ja madaltanut itsekritiikkiä, että jokainen laulaa äänellään ja lasten kanssa laulaminen luonnistuu hyvin. – Lapsille voin kyllä laulaa. Aikuisille laulaessa astuu jännitys kuvaan ja pelkään unohtavani sanat. Kuitenkin paljastuu tuota pikaa, että Iikku on esiintynyt esimerkiksi Tiernapoikana vanhuksille, yksinäisten joulujuhlassa sekä myös paikallisessa ravintolassa. Eli se siitä esiintymiskammosta aikuisten edessä. yhdistää muutakin, esimerkiksi laulua, loruilua tai tarinaa. Esiintyminen eri rooleja hyväksikäyttäen sai siis alkusysäyksen. – Kun on pukeutuneena roolihahmoon, ei ole omana itsenä esillä ja voi heittäytyä enemmän. Ja lapset osallistuvat myös mukavasti. Lapset tietävät ja tunnistavat, kuka roolihahmoksi on pukeutunut, mutta he heittäytyvät tarinaan täysillä mukaan. Iiriksen päiväkodissa juhlat ja tapahtumat ovat nykyään paljolti erilaisia teemajuhlia: merirosvojuhlia, joulupolkua, lännenjuhlia jne. – Juhlamme ovat hetkiä, joissa ei esiinnytä, vaan ollaan yhdessä. Villimmänkään lapsen vanhempien ei siis tarvitse jäädä siitä syystä pois, että pelkää ettei lapsi osaa käyttäytyä tai istua hiljaa paikallaan esityksiä seuraten. Lastenhoitajana Iiris haluaa olla aidosti läsnä lapsen lähellä häiriöttä. Hän kyseenalaistaa, onko se aitoa läsnäoloa, jos koko ajan joutuu kirjaamaan asioita ylös ja pohtimaan, mihin suuntaan lasta tulee ohjata? Asiat ja havainnot ovat pitkään työssä olleella ammattilaisella muistissa, josta ne tarvittaessa kaivetaan raportteihin. Tärkeää on olla lapselle itse esimerkkinä ja mallina, maalaisjärkeä käyttäen. ”Mitä vanhemmaksi tulee, sen paremmin läheisten ja ystävien arvon huomaa.” Roolihahmot apuna Päiväkotimaailmassa Iiris käyttää lasten kanssa työskennellessä myös monipuolisen esiintyjän taitoja heittäytyen eri rooleihin. Työpariensa kanssa hän hyödyntää paljon eri hahmoja. Innostus tähän lähti liikkeelle siitä, että Iiristä pyydettiin yhdessä lastentarhanopettaja Sirpa Luukon kanssa kirjastoon johonkin tapahtumaan lukemaan satuja. Yhdessä he tuumasivat, että ohjelmaan pitäisi Synkkiin hetkiin Aina ei elämässä mene niin kuin on ajatellut tai suunnitellut. Iiris kertoo, että murheen tai huolten osuessa kohdalle hän purkaa pahaa oloa kirjoittamalla. Siihen tarkoitukseen on varattu surujen mustakantinen vihko. – Sinne kirjoitan asioita, jotka aiheuttavat tunteen räjähtämispisteessä olevista asioista. Asioiden kirjoittaminen helpottaa, se tyhjentää olon ja joskus kirjoittaessa tulee itkeä tirautettuakin. Saattaa olla, että myöhemmin luen tekstiä ja tulee mietityksi, että noinko tosiaan olen tuntenut. Iiris toivoo, että asioista, jotka vaativat työelämässä toimenpiteitä tai muutosta, voidaan keskustella, mutta kuitenkin valittamatta. Niin helposti jäädään tuulimyllyn omaisesti pyörimään ongelmiin, kuitenkaan asialle mitään tekemättä. Juttu jatkuu sivulla 31. 25 Yksissä tuumin Yhdistykset ilmoittavat tällä palstalla tulevista tapahtumista Etelä-Kymen ly:n vuosikokous Lapin ly:n vuosikokous Etelä-Kymen ly:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ke 4.3. alkaen klo 18 vanhassa Meripirtin päiväkodissa (Haukkavuorenkatu 5, Kotka). Esillä sääntömääräiset asiat, mm. tilinpäätös 2014 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015 sekä sääntömuutosehdotus. Tule vaikuttamaan mm. Lau-koulutussuunnitelman toteuttamiseen ja antamaan vinkkejä alkaneen vuoden toimintaan. Tapaamisiin jutellen ja kahvitellen! Hallitus Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 26.2.2015 klo 18.30 Tehyn toimistolla, os. Maakuntakatu 29- 31, B rappu, 3. kerros, Rovaniemi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutosesitys. Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja vuosiksi 2015 – 2017 sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Tule kertomaan toiveesi tulevaan toimintaan. Yhdistys tarjoaa pientä iltapalaa. Tervetuloa! Hallitus Etelä-Saimaan ly:n vuosikokous Etelä-Saimaan lastenhoitoalan yhdistys ry:n vuosikokous to 19.2.2015 klo 18. Paikka: Lappeenranta Tehy-toimisto. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä myös sääntömuutos. Tarjoilua! Ilmoittautumiset: [email protected], viim. 12.2. mennessä. Keski-Pohjanmaan ly:n vuosikokous Keski-Pohjanmaan lastenhoitoalan yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 11.3.2015 klo 18 Tervanpolttajan päiväkodissa, Tervanpolttajankatu 6, 67100 Kokkola. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutos. Tarjoilua varten ilmoittautumiset UMA:lle 4.3. mennessä: [email protected] tai tekstiviestillä 040 776 5330. Tervetuloa! Hallitus Keski-Suomen ly:n vuosikokous Keski-Suomen Lastenhoitoalan yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ke 18.3.2015 klo 18.30 Tehylässä, Järjestöjentalo, Kalevankatu 4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä yhdistyksen sääntömuutos. Iltapalatarjoilu. Tervetuloa mukaan päättämään yhdistyksen tulevaisuudesta! Hallitus 26 Pohjois-Karjalan ly:n vuosikokous Pohjois-Karjalan Lastenhoitoalan yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 18.3.2015 klo 17.30. Paikkana Tehyn Joensuun aluetoimisto, Siltakatu 12 A 2, Joensuu. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat, puheenjohtajan ja hallituksen valinta sekä liiton ja paikallisyhdistyksen sääntömuutokset. Yhdistys tarjoaa pientä iltapalaa. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittamaan tulostasi 11.3.2015 mennessä: Jyrki Ikonen, 044 585 0824, työ 050 439 8904, jyrkikal@hotmail. com, [email protected]. Kutsuvieraana paikalla myös SLaL:n hallituksen puheenjohtaja Minna Leppäkorpi. Tervetuloa! Hallitus Pohjois-Pohjanmaan ly:n vuosikokous Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan Lastenhoitoalan yhdistys ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen 12.3 klo 18 Tehyn Oulun aluetoimistolle, Torikatu 23. Kahvitarjoilu. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen sääntömuutos. Hallitus P.S. Muistathan yhdistyksen lomaosakkeen Rokualla. Pohjois-Savon ly:n vuosikokous Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään 26.3.2015 klo 18 Tehyn tiloissa Puijonkatu 29B, 3 kerros, Kuopio. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus 2015–2017. Esillä on myös mahdollinen sääntömuutosesitys. Tule keskustelemaan ja ideoimaan yhdistyksemme toimintaa. Osallistumalla voit vaikuttaa! Olet lämpimästi tervetullut. Hallitus Päijät-Hämeen ly:n vuosikokous Päijät-Hämeen lastenhoitoalan yhdistys ry:n vuosikokous pidetään ke 18.3.2015 klo 18 Humpulan päiväkodissa, Laaksokatu 6, Lahti (sisäänkäynti Kannaksenkadun parkkipaikan kautta). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Tervetuloa! Hallitus Satakunnan ly:n vuosikokous Kutsu vuosikokoukseen ti 24.2.2015 klo 18, kuvataidepäiväkoti Viikarin Pikkuviikari, Mikonkatu 8, Pori. Kokouksessa sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Liitosta saamme vieraaksemme yhdistyksemme Kummin, Outin. Helmisen Tarja antaa vinkkiä ”Miten virkistän itseäni arjessa”. Iltapalatarjoilu. Ilmoittaudu 17.2. mennessä, ilmoita mahd. ruoka-allergiat: [email protected] tai 040 517 7431. Tervetuloa jäsenet Porin keskustaan! Hallitus Turun seudun ly:n vuosikokous Turun seudun lastenhoitoalan yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 17.3.2015 klo 18 Tehyn aluetoimistossa, Eerikinkatu 17 C, Turku. Esillä on sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Tarjolla pientä iltapalaa, jonka vuoksi ilmoittautumiset 9.3. mennessä: [email protected] . Tervetuloa! Hallitus ULHY vierailee Ateneumissa Uudenmaan Lastenhoitoalan Yhdistyksen (ULHY) jäsen! Lähdemme la 21.3.2015 klo 11 Ateneumiin Sibelius ja taiteen maailma -näyttelyyn oppaan johdolla. Näyttely tarkastelee säveltäjän elämäntyön yhteyksiä ajan kuvataiteeseen sekä henkilökohtaisella että laajemmin taidesuuntausten tasolla. Esillä ovat Sibeliuksen nuoruus ja kansainvälinen läpimurto, fantasiat ja myytit, sekä sinfoniset maisemat ja luontoaiheet. Muotokuvat kertovat säveltäjästä niin vuosisadan vaihteen nuorena nerona kuin 1960-luvun lopussa valmistuneen ainutlaatuisen monumentin aiheena. Mukaan pääsee kympin omavastuulla ja mukaan mahtuu 20 nopeinta. Kokoonnumme Ateneumin sisäpihan kohtauspaikan luona odottamaan opasta. Sitovat ilmoittautumiset ti 17.2.2015 klo 18-19 Päiville puh. 040 540 1414. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita jäsennumerosi. Jäsenen omavastuuhinta 10 € (omavastuuta ei palauteta) tulee maksaa 6.3.2015 mennessä yhdistyksen tilille: FI60 5720 1020 1085 99 käyttäen ilmoittautuessa saatavaa viitenumeroa. Ilmoittaudu mukaan iloiseen rohkeiden ammattilaisten joukkoon! Hallitus ULHY:n vuosikokous ja kevätkauden toimintaa Olemme lähettäneet viime vuonna neljä jäsenkirjettä sähköpostitse jokaiselle, jonka sähköpostiosoite jäsenrekisteristä löytyy. Harmittavan monelta sähköpostitieto uupuu tai on virheellinen! Käy pikaisesti korjaamassa yhteystietosi ajan tasalle: www. slal.fi -> Jäsenhakemus/ tietojen päivitys ja olet ensimmäisten joukossa saamassa tiedon tulevista tapahtumista. Hallitus on jo tehnyt suunnitelmaa ensi vuodelle ja sinulla on tuhannen taalan paikka tulla vuosikokoukseen vaikuttamaan, millainen on yhdistyksemme ja sen toiminta. Tässä esimakua suunnitelmasta: • helmikuu vuosikokous Pasilassa (25.2.) • maaliskuu Sibelius ja taiteen maailma -näyttely Ateneumissa (21.3.) • huhtikuu Italian matka Lady Clubin kanssa sekä Lapsimessut (10.–12.4. tarjoamme lipun messuille) • toukokuu päivä Pokrovan luostarissa (23.5.) • elokuu viikonloppuretki Hankoon (22.–23.8.) • marraskuu pikkujoulut Yrjönkadun uimahallissa Tapahtumien omavastuuhinta on yleensä vain puolet todellisesta hinnasta ja osa tapahtumista on täysin maksuttomia. Huomasithan jäsenmaksusi eräpäivän siirtyneen pois tammikuulta, näin jäsenistön toiveesta. ULHYn jäsenenä vuoden 2015 jäsenmaksusi on yhteensä 40 euroa. Tarkastamme jäsentapahtumiin ilmoittautuneiden jäsenmaksusuorituksen. Nähdään vuosikokouksessa ja muissa tapahtumissa! Hallitus 27 Ihanat ideat Teksti Päivi Tolonen Kuva Eila Seppälä-Vessari Lusikkapuput & tiput Piirrä ja maalaa hauskat pääsiäishahmot kevätruohon joukkoon. Lusikat on helppo istuttaa runsasmultaiseen kasviin tai kevätruohoon. Kissanruohon joukkoon maalattiin pääsiäismunia ja avarakatseinen pupu. Jos multaa on vähemmän, voi lusikan varren katkaista saksilla sopivan mittaiseksi. 28 Mallit ja ohje Kaarina Korventaka Kuvat Antti Ruusuvuori Tarvitset • kertakäyttölusikoita: isoja pupuihin, pikkulusikoita tipuihin • maalitussit tai merkkaustussit, esim. Decopen • askartelumaalia • kartonkia • höyheniä • sakset • liimaa, liimapisteitä, teippiä ihana ihana vieraisilla minikodeissa as ka rt elu ★ käsit yö t s ★ kie rr äty Ihan parasaskartelu lehti IHANA ★ la pse t 1 / 2015 8,90 € taiteile ia batiikkimun VIRKKAA MATTO KÖYDESTÄ PUNO RISUSTA KAUNIIT PAPERIVALAISIMET kevätpuuhat vat houkutta ll itys - uu sin vi Do od la ilu TILAA OMAKSI! vain 30 euroa / vuosi LASTEN KANSENHSA UONEEN ✓ LAST SISUSTUS ✓ RANNEKORUJA ✓ TIPUKORTTEJA ✓ MONOTYPIA- PAINANTA Raikas Kevätnumero nyt Lehtipisteissä! Lusikkapuput Näin se käy: 1. Piirrä lusikoihin pupuhahmojen kasvot: silmät, nenät, suu... Käytä piirtämiseen permanentti-, merkkaus- tai maalitussia. Kuvan hahmojen kasvot maalattiin Marker-tussilla. Värilliset pääsiäismunat maalattiin mattapintaisilla Decopen koristelutusseilla. 2. Leikkaa valkoisesta kartongista korvat. 3. Kiinnitä korvat lusikan reunaan sitkeäliimaisilla liimapisteillä, ne pitävät hyvin liukkaissakin pinnoissa. Lusikkatiput Maalaa lusikka ensin askartelumaalilla ja koristele maalin kuivuttua piirtämällä silmät sekä liimaamalla nokka ja pyrstöhöyhenen. Hyvin peittävä ja mattapintainen maali on Soy Paint askartelumaali. Pikkulusikoista valmistuu pieniä tipuja. Tarvikkeet: Soy Paint askartelumaali, maahantuonti Donno. Decopen koristelutussi, maahantuonti Saksaconsult. a u l e t r a k s A ä t s y t ä r r e i K ja o t i a t n e d Kä www.ihanalehti.fi 29 Tehyn lähihoitajapäivä OHJELMA ti 28.4. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere 8.00 Ilmoittautuminen 9.00 9.15 Päivien avaus Työntekijänä sote-muutoksessa Mirja Kinnunen, lakimies, Tehy ry uentosali 1 L 10.00 Mitä vanhuus on? Maaria Seppälä, geriatri 11.00 Hoivakoti kuntoon Susanna Kaunisto, palveluasumisen esimies, Palvelutalo Tervaskanto 12.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 Työhyvinvointi lähihoitajan työssä Merja Hanhela, opinto-ohjaaja, TJS Opintokeskus 14.00 Hoitajan jaksaminen fyysisessä työssä Virva Läärä, lehtori, TtM, Tredu Luentosali 2 10.00 Kun pienet lapset kiusaavat Laura Repo, varhaiskasvatuksen maisteri, väitöstutkija ja lastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuksen koulutuspalvelut LK Oy 11.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.30 Kiusaamisen ehkäisyn keinot varhaiskasvatuksessa Laura Repo, varhaiskasvatuksen maisteri, väitöstutkija ja lastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuksen koulutuspalvelut LK Oy 13.30 Tunnesäätely pitää oppia Janne Pöyhtäri, perheterapeutti, psykoterapeutti, TAYS 15.00 Asenne, mitä se ratkaisee? Ilona Rauhala, psykologi ja ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja, Palomacorento Oy 16.00 Päivien päätössanat ja iltapäiväkahvit Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon suorittaneille mukaan lukien muut toisen asteen opinnot mm. apu-, perus- ja lastenhoitajat. Koulutuspäivä maksaa Tehyn jäsenille 70 euroa. Hintaan kuuluu ruokailu. Tehy ei korvaa matkakustannuksia. Ilmoittaudu Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat Jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Sitovat ilmoittautumiset ti 7.4. mennessä. Vahvistus osallistumisesta lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Lasku lähetetään kirjeenä huhtikuun loppuun mennessä kotiosoitteeseesi, ellet toisin ilmoita osoitteeseen [email protected]. Osallistumisen voi peruuttaa 12.4. asti kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 150 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 200 ensiksi ilmoittautunutta. 34 30 55 TEHY t 3–2015 Jatkoa sivulta 25. Sisarukset ja ystävät voimavarana Iiris pitää kiinteästi yhteyttä lähellä toisiaan asuvien sisartensa kanssa. Heidän kanssa on tehty muun muassa Tiernapoika-esityksiä ainoastaan siksi, että siitä saa hyvän mielen. Sisarusparvi kokoontuu joka kuukauden toinen lauantai yhteiselle aamiaiselle paikalliseen kahvilaan. Silloin syödään hyvä aamiainen, parannetaan maailmaa ja käydään vielä yhdessä kävelyllä. Sisarukset tekevät marjastusretkiä yhdessä ja reissaavat myös pieniä päivän parin pyrähdyksiä kotimaassa tai rytyreissulla erämaamökillä. Ensi syksyn kohokohtana ja suunnitelmissa on kuitenkin hieman pidempi matka sisarusten serkun luokse Floridaan. Myös ystäväjoukko, neljän naisen porukka, kokoontuu usein maailmanparannussessioihin. – Mitä vanhemmaksi tulee, sen paremmin läheisten ja ystävien arvon huomaa, iloinen ja nauravainen Iiris toteaa. Kiusaaminen jättää elinikäiset jäljet – moni oireilee vielä 50-vuotiaana Lapsena kiusaamisen uhriksi joutuneet eivät välttämättä toivu koskaan, tuore brittitutkimus osoittaa. Tulosten perusteella lapsena toistuvan ja pitkäkestoisen kiusaamisen uhriksi joutuneilla on tavallista enemmän masennusta, ahdistuneisuutta ja itsemurha-ajatuksia, ja usein ne jatkuvat pitkälle aikuisikään. Mielenterveysongelmien lisäksi heillä on taloudellisia ongelmia sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita selvästi enemmän kuin samanikäisillä, jotka ovat säästyneet kiusaamiselta. Brittitutkijoiden tulokset osoittavat lapsuudessa tapahtuneen kiusaamisen jättävän jälkiä, jotka vaikuttavat mahdollisesti koko loppuelämän. Vaikutus on verrattavissa muihin lapsuusiän vastoinkäymisiin kuten koulukotiin tai sijaisperheeseen joutumiseen. Tutkimukseen osallistui 7 800 vuonna 1958 syntynyttä brittiä, joita seurattiin viidenkymmenen vuoden ajan. Tulokset julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim Sari Sarkomaa Pikkukettu auttaa puhumaan alkoholista L apsen elämässä vanhemman alkoholinkäyttö aiheuttaa usein käsin kosketeltavia ongelmia. Tämä on asia, joka valitettavan usein jää pimentoon tai asiaan puuttumiseen ei syystä tai toisesta löydetä oikealta tuntuvaa tapaa. Alkoholinkäyttö lasten kotona ja sen seuraukset mietityttävät useita lasten kanssa päivittäin työskenteleviä ammattilaisia. Olin syksyllä mukana Varhaiskasvatusmessuilla. Messuille osallistui myös Alkon vastuullisuusohjelma Lasten seurassa, jonka yhteistyökumppaneita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Suomen Vanhempainliitto. Lasten seurassa -ohjelman tarkoituksena on vähentää vanhempien ja aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille aiheutuvia suoria ja epäsuoria haittoja. Tilanteet perheissä ovat usein erilaisia ja niihin voi olla hankala puuttua. Alkoholinkäytön puheeksi ottamisen tueksi on onneksi laadittu erilaista materiaalia. Minulla oli ilo olla mukana messuilla ja todeta, miten hyvän vastaanoton sai Salla Kurkelan lastenkirja ”Pikkuketun salaisuus”. Pikkuketun mukava leikkipäivä isän kanssa katkeaa, kun isäkettu kutsutaan aikuisten juhlaan. Seuraa monenlaisia harmeja. Mikä voisi auttaa pikkukettua? Kirjaa voi käyttää varhaiskasvatuksen työvälineenä helpottamassa kodin alkoholinkäytön ja muiden vaikeiden aiheiden puheeksiottoa lasten kanssa. Varhaiskasvatusyksiköt voivat tilata painettua kirjaa omakustannushintaan A-klinikkasäätiöstä. Kirja on myös ladattavissa pdf-tiedostona suomeksi ja ruotsiksi http:// www.lasinenlapsuus.fi/ladattava-aineisto Hilda Kinnusen apuraha Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsen, muista, että voit hakea Hilda Kinnusen rahastosta työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen, tutkimukseen, tai opintomatkoihin. Lisätietoja www.slal.fi => Hilda Kinnusen rahaston apurahat. 31 Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto, Suomen Röntgenhoitajaliitto, Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Lastenhoitoalan Liitto ja Tehy järjestävät yhteisen koulutuspäivän Työhyvinvointiseminaari 17.–18.9.2015 Torstai 17.9. 8:00–9:30 9:30 9:30–11:00 11:00–11:30 11:30–12:30 Solo Sokos Hotel Torni, Ratapihankatu 43, 33100 Tampere Ilmoittautuminen ja aamukahvi Koulutuspäivän avaus Mielenterveys voimavarana elämänkaaren eri vaiheissa, Esa Nordling, THL Miten hölmöys edistää hyvinvointia, Sairaalaklovnit Lounas LASTENSUOJELU 12:30–14:00 Lastensuojeluilmoituksien tekeminen, Mirjam Araneva, Merikratos lastensuojelu Oy 14:00–14:30 Kahvi MITEN KÄYTTÄYDYN TYÖPAIKALLA? 14:30–16:00 Sopuisa työyhteisö – kohti epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen nollatoleranssia, Maarit Vartia, Työterveyslaitos 16:00–16:10 16:10–17:10 Tauko Tulosta vähemmällä – Juha T. Hakala Ilmoittautuminen: www.suomenrontgenhoitajaliitto.fi, www.slal.fi, www.sehl.fi, www.smthl.net TYÖSKENTELENKÖ TERVEESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ? 12:30–13:15 Sisäilmaongelmat ja niiden selvittäminen, Paavo Rautiainen, Kuopion yliopistollinen sairaala 13:15–14:00 Huonon sisäilman vaikutus terveyteen, nn 14:00–14:30 Kahvi MITEN SÄILYTÄN TYÖKYKYNI PIDEMPÄÄN? 14:30–15:15 Osatyökykyiset työssä -hanke STM, nn 15:15–16:00 Miten työhön paluuta helpotetaan, Kirsti Yli-Rahnasto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16:00–16:10 Tauko 16:10–17:10 Tulosta vähemmällä – Juha T. Hakala Perjantai 18.9. 8:30–9:30 9:30–10:00 Voiko onnellisuutta oppia – Markku Ojanen Kahvi MITEN HALLITSEN VÄKIVALTAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA? 10:00–11:00 Miten yleistä väkivalta on sosiaali-ja terveydenhuollossa, Janne Sysi-Aho, Tapaturmavakuutuslaitos 11:00–12:00 Miten koulutetaan henkilöstö ja miten väkivallan kanssa oppii elämään, Matti Laukkanen, OYS 12:00–13:00 Lounas 13:00–14:30 Väkivallan kohtaaminen työpaikalla, Veli-Matti Saarinen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TERVEYDEN- JA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖT 10:00–10:50 Ammattihenkilöiden lainsäädäntö, Kirsi Markkanen, Tehy 10:50–11:40 Ammatin vetovoimaisuus, Mervi Flinkman, Tehy 11:40–12:00 Keskustelua 12:00–13:00 13:00–15:00 Lounas Maahanmuuttajat ja monikulttuurinen perhe sosiaali- ja terveydnhuollon asiakkaana, Jonna Roos ja Inga-Lill Leskinen-Sundqvist
© Copyright 2024