Yläraajan laskimoiden
ultraäänitutkimus
sonograaferin tekemänä
Mika Ojansivu
Sonograferi HUS-Kuvantaminen
Peijaksen sairaala
YAMK Kliininen asiantuntija
Yläraajan syvä laskimotukos?
• - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen kivun ja tai
turvotuksen vuoksi.
• - Laboratorio kokeissa FIDD on terveillä 0.3 ja laskimotukos epäilyt
alkavat heti arvosta 0.5 eteenpäin. FIDD osoittaa tuoreen
laskimotukoksen herkemmin.
• - Huomioi myös että FIDD arvoon vaikuttaa nostavasti myös useat
sairaudet, leikkausten jälkitilat ja raskaus. Jos tukoksen
todennäköisyys on suuri, kuvantamistutkimukset ovat tarpeen.
(Duodecim:Käypähoito.2015)
Tutkimustekniikka
• Matalataajuinen
”Doppler herkkä”
lineaarianturi on
paras.
• Kapea peili helpottaa
solisalueella ja
kainalon seudussa.
• Kaikki moodit
käytössä.
• Taajuusalue 8 – 10
MHz
• Minulla käytössä
50mm leveä anturi.
• B-Kuva +
komprimointi, väripulssi Doppler sekä
valsalva menetelmä.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Sormien molemmilta sivuilta löytyy
laskimorakenteet.
Katson sormien laskimot vain jos
siihen on erityinen syy.
Yleensä sormien patit ovat
jännerakenteiden ongelmia.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Kämmenselässä sormien laskimot
yhtyvät. V. basilica saa alkunsa
pikkusormen alueelta ja v.
cephalica saa alkunsa etusormi
peukalo linjalta.
- Kämmen ja kyynärvarren laskimot
katson yleensä niin että potilas
istuu ja pitää sylissään tyynyä, joka
on suojattu kroonarilla.
- Kämmenselän tutkimus on
aiheellista varsinkin jos seudulle on
laitettu tai on yritetty laittaa
kanyyliä. Kanylointi seuduissa voi
olla hematoomaa ja tai
laskimotromboosia.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Kyynärvarren alueella syvätlaskimo
runkoparit ulnaris ja radialis.
Pinnallisina laskimoina basilica ja
cephalica ja mediaalinen
antebrachialis
- Ranteen ja kyynärvarren alueella
potilaan kämmen ylöspäin.
- Syvät laskimot on helpointa
paikantaa ranteen seudusta, jolloin
ne ovat lähimpänä anturia
- Pinnallisissa laskimoissa erittäin
kevyt kontakti, jotta et itse
komprimoi suonta pois näkyvistä.
Doppleria käytettäessä virtaus
näissä on yleensä verkkaista, mutta
komprimoi kämmenestä, niin saat
laskimoon selkeän virtauksen.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
-
Doppler helpottaa suonten
etsimisessä. Majakkana toimii
arteria, jonka seurana
laskimoparit ovat. Seuraa
runkopari kerrallaan.
-
Jänteiden erottelussa helpottaa
anisotropia, jossa anturia
tilttaamalla pystyt selvittämään
onko kyseessä jänne tai suoni.
Potilaan sormien liikuttelu on
hyvä konsti.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Ranteen ja kyynärvarren alueella
tutkimuksen tekoa vaikeuttaa useat
jänne ja hermo rakenteet.
Medianus hermo
Hermo näyttää poikkileikkeessä ”pepperone pizzan” kaltaisena
rakenteena, joka ei komprimoidu eikä liiku sormia liikuttamalla.
Pitkittäisleikkeessä hermo näyttää enemmän jänteeltä.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Kyynärtaipeen alueella radialis ja
ulnaris yhdistyvät brachialis
runkopariksi.
Pinnallisista laskimoista medialinen
cubital laskimo yhdistää cephalicaa
ja basilicaa.
- Kyynärtaipeessa saattaa olla
hematoomaa labran jäljiltä tai peräti
röntgenin ohiruiskutettua
varjoainetta luomassa haastetta
kyynärtaipeen tutkimiselle.
- Tutki myös nivelen seutua jos
siinä on turvotusta.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Syvä laskimo pari Brachialis ja
pinnallisina Basilica ja Cephalica.
- Potilas voi olla joko istuvaltaan tai
makuulla. Brachialis ja Basilica
tulee esiin paremmin kun potilas
kääntää kättä ulospäin.
- Brachialis runkopari
komprimoidaan koko olkavarren
alueella. Brachialiksen ”kanavassa”
kulkee myös medianus hermo.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Cephalica kulkee hauiksen päällä ja
löytyy suhteellisen helposti. Ivhuumeiden käyttäjillä Cephalica ja
Basilica voi olla aika käytetyt,
arpeutuneet ja surkastuneet.
- Seuraan Cephalicaa aina dist.
Subclavia junktioon saakka ja otan
kuvan väridopplerin kanssa.
Cephalica tromboosi
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Basilica on yleensä Cephalicaa
kookkaampi.
- Basilica löytyy helpommin, kun
potilas kääntää kättä ulospäin.
- Seuraan Basilicaa dist. Axilaris
junktioon saakka ja otan kuvan väri
Dopplerin kanssa. Basilicassa voi
myös käyttää pulssi Doppleria jos
haluaa.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Axilaris löytyy kun potilas nostaa
käden ylös. Axilariksen ympärillä on
joukko hermorakenteita. Seuraan - Axilariksen niin pitkälle Subclavian
puolelle kuin se vain on
mahdollista. Otan Axilariksesta
kuvan pulssi- ja väri Doppleri
kanssa.
- Axilariksen virtausprofiilissa
yleensä näkyy jo fluktaatiota.
- Jos potilas ei pysty nostamaan
kättä ylös, niin avaa
mahdollisimman paljon olkavartta ja
tutki näkyviltä osin.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Distaalisen Axilariksen ja
distaalisen Subclavian välille yhtyy
Cephalica, Basilica ja
Subscabularis laskimot.
Sub. + Ax. + Cep. tromboosi
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Subclavia on toisinaan hankala
suoni kuvantaa, koska solisluu on
laskimon edessä.
- Potilas on makuulla. Käännä
potilaan kasvot poispäin
tutkittavalta alueelta, jotta saat
paremmin tilaa.
- Tutkin Subclavian solisluun ylä- ja
alapuolelta. Otan kuvan parhaasta
suunnasta. Kuvaan otan Subclavia
virtausspektrin, joka tulee olla
fluktoiva. Vertaan virtauskuvaajaa
vastakkaiseen puoleen.
- Käytä vasalvaus tekniikkaa
testaaksesi virtauksen vaihteluja.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Vasalvauksessa pyydän potilasta
vetämään keuhkoihin ilmaa ja
pidättämään hengitystä.
Pidätyksen aikana laskimovirtaus
pysähtyy.
Tällä saat viitteitä Subclavian
proksimaaliosista ja
Brachiocephalican tilanteesta.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Katson aina tutkittavan puolen
Jugulariksen ja varsinkin Subclavia
junktioalueen.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Brachiocephalica kuvautuu yleensä
aika hankalasti. Pieni mikro convex
olisi paras väline Brachiocephalican
tutkimiseen. Itselläni sitä ei ole.
Käytän virtuaalista konvexia, joka
levittää näkyväisyyttä tarpeeksi.
- Prachiochepalica kuvautuu
parhaiten jos lasket potilaan
pääpuolta vähän alemmas, jolloin
saat laskimoihin maksimaalisen
täytön.
Yläraajan laskimo
anatomia ja
tutkimustekniikka
Superiorinen Vena Cava ei
tietenkään kuvaudu, mutta
vasalvaten olet saanut viitteellistä
tietoa tästä näkymättömästä
pätkästä.
Potilastapaus
38 vuotias nuori nainen hakeutui
sairaalaan turpoavan ja
sinertävän käden vuoksi.
Heti Subclavioissa oli merkittävä
virtaus ero.
Potilastapaus
Aivan proksimaalisessa osaa
Subclaviaa näkyi sekakaikuista
trombimassaa.
Potilastapaus
Trombimassan ohitse ja limitse oli
kuitenkin virtausta havaittavissa.
Potilastapaus
Potilas pääsi Meilahteen
trombektomiaan.
Potilastapaus
Trelliksellä trombimassaan porattiin
reikä ja liuotus päästiin aloittamaan.
Potilastapaus
Liuotushoidon jälkeen trombi
tietenkin suli, mutta kohteessa
havaittiin kaventumaa, jota
pallotettiin. Pallotus tulos oli
tyydyttävä, mutta ilmeinen ahtaus
johtuu tiukasta solis- kylkiluu
kanavasta. Kylkiluusta päätettiin
luopua.
Potilastapaus
Kylkiluun poiston jälkeen
provokaatiossakin saatiin hyvä
laskimovirtaus todennettua.
Hoito on onnistunut ja potilas voi
hyvin.
Lausunto yläraajojen
laskimoista
Oikean yläraajan syvien laskimoiden ultraäänitutkimus.
Oikealla Vena Jugularis kuvautuu avoimena. Vena Subclaviassa
nähdään hyvä fluktoiva virtaus, joka jatkuu Vena Axilarikseen.
Vena Brachialis runkopari komprimoituu normaalisti, eikä näissä
nähdä laskimotukoksiin viittaavaa. Vena Basilica ja Vena
Cephalica kuvautuvat avoimian. Kyynärvarren syvät ja pinnalliset
laskimot kuvautuvat ja komprimoituvat avoimina.
-Ei syvään laskimotukokseen viittaavaa
Sonograaferi
M.Ojansivu
Kiitoksia