Yläraajan syvien laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin
Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? • - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen kivun ja tai turvotuksen vuoksi. • - Laboratorio kokeissa FIDD on terveillä 0.3 ja laskimotukos epäilyt alkavat heti arvosta 0.5 eteenpäin. FIDD osoittaa tuoreen laskimotukoksen herkemmin. • - Huomioi myös että FIDD arvoon vaikuttaa nostavasti myös useat sairaudet, leikkausten jälkitilat ja raskaus. Jos tukoksen todennäköisyys on suuri, kuvantamistutkimukset ovat tarpeen. (Duodecim:Käypähoito.2015) Tutkimustekniikka • Matalataajuinen ”Doppler herkkä” lineaarianturi on paras. • Kapea peili helpottaa solisalueella ja kainalon seudussa. • Kaikki moodit käytössä. • Taajuusalue 8 – 10 MHz • Minulla käytössä 50mm leveä anturi. • B-Kuva + komprimointi, väripulssi Doppler sekä valsalva menetelmä. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Sormien molemmilta sivuilta löytyy laskimorakenteet. Katson sormien laskimot vain jos siihen on erityinen syy. Yleensä sormien patit ovat jännerakenteiden ongelmia. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Kämmenselässä sormien laskimot yhtyvät. V. basilica saa alkunsa pikkusormen alueelta ja v. cephalica saa alkunsa etusormi peukalo linjalta. - Kämmen ja kyynärvarren laskimot katson yleensä niin että potilas istuu ja pitää sylissään tyynyä, joka on suojattu kroonarilla. - Kämmenselän tutkimus on aiheellista varsinkin jos seudulle on laitettu tai on yritetty laittaa kanyyliä. Kanylointi seuduissa voi olla hematoomaa ja tai laskimotromboosia. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Kyynärvarren alueella syvätlaskimo runkoparit ulnaris ja radialis. Pinnallisina laskimoina basilica ja cephalica ja mediaalinen antebrachialis - Ranteen ja kyynärvarren alueella potilaan kämmen ylöspäin. - Syvät laskimot on helpointa paikantaa ranteen seudusta, jolloin ne ovat lähimpänä anturia - Pinnallisissa laskimoissa erittäin kevyt kontakti, jotta et itse komprimoi suonta pois näkyvistä. Doppleria käytettäessä virtaus näissä on yleensä verkkaista, mutta komprimoi kämmenestä, niin saat laskimoon selkeän virtauksen. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka - Doppler helpottaa suonten etsimisessä. Majakkana toimii arteria, jonka seurana laskimoparit ovat. Seuraa runkopari kerrallaan. - Jänteiden erottelussa helpottaa anisotropia, jossa anturia tilttaamalla pystyt selvittämään onko kyseessä jänne tai suoni. Potilaan sormien liikuttelu on hyvä konsti. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Ranteen ja kyynärvarren alueella tutkimuksen tekoa vaikeuttaa useat jänne ja hermo rakenteet. Medianus hermo Hermo näyttää poikkileikkeessä ”pepperone pizzan” kaltaisena rakenteena, joka ei komprimoidu eikä liiku sormia liikuttamalla. Pitkittäisleikkeessä hermo näyttää enemmän jänteeltä. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Kyynärtaipeen alueella radialis ja ulnaris yhdistyvät brachialis runkopariksi. Pinnallisista laskimoista medialinen cubital laskimo yhdistää cephalicaa ja basilicaa. - Kyynärtaipeessa saattaa olla hematoomaa labran jäljiltä tai peräti röntgenin ohiruiskutettua varjoainetta luomassa haastetta kyynärtaipeen tutkimiselle. - Tutki myös nivelen seutua jos siinä on turvotusta. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Syvä laskimo pari Brachialis ja pinnallisina Basilica ja Cephalica. - Potilas voi olla joko istuvaltaan tai makuulla. Brachialis ja Basilica tulee esiin paremmin kun potilas kääntää kättä ulospäin. - Brachialis runkopari komprimoidaan koko olkavarren alueella. Brachialiksen ”kanavassa” kulkee myös medianus hermo. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Cephalica kulkee hauiksen päällä ja löytyy suhteellisen helposti. Ivhuumeiden käyttäjillä Cephalica ja Basilica voi olla aika käytetyt, arpeutuneet ja surkastuneet. - Seuraan Cephalicaa aina dist. Subclavia junktioon saakka ja otan kuvan väridopplerin kanssa. Cephalica tromboosi Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Basilica on yleensä Cephalicaa kookkaampi. - Basilica löytyy helpommin, kun potilas kääntää kättä ulospäin. - Seuraan Basilicaa dist. Axilaris junktioon saakka ja otan kuvan väri Dopplerin kanssa. Basilicassa voi myös käyttää pulssi Doppleria jos haluaa. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Axilaris löytyy kun potilas nostaa käden ylös. Axilariksen ympärillä on joukko hermorakenteita. Seuraan - Axilariksen niin pitkälle Subclavian puolelle kuin se vain on mahdollista. Otan Axilariksesta kuvan pulssi- ja väri Doppleri kanssa. - Axilariksen virtausprofiilissa yleensä näkyy jo fluktaatiota. - Jos potilas ei pysty nostamaan kättä ylös, niin avaa mahdollisimman paljon olkavartta ja tutki näkyviltä osin. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Distaalisen Axilariksen ja distaalisen Subclavian välille yhtyy Cephalica, Basilica ja Subscabularis laskimot. Sub. + Ax. + Cep. tromboosi Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Subclavia on toisinaan hankala suoni kuvantaa, koska solisluu on laskimon edessä. - Potilas on makuulla. Käännä potilaan kasvot poispäin tutkittavalta alueelta, jotta saat paremmin tilaa. - Tutkin Subclavian solisluun ylä- ja alapuolelta. Otan kuvan parhaasta suunnasta. Kuvaan otan Subclavia virtausspektrin, joka tulee olla fluktoiva. Vertaan virtauskuvaajaa vastakkaiseen puoleen. - Käytä vasalvaus tekniikkaa testaaksesi virtauksen vaihteluja. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Vasalvauksessa pyydän potilasta vetämään keuhkoihin ilmaa ja pidättämään hengitystä. Pidätyksen aikana laskimovirtaus pysähtyy. Tällä saat viitteitä Subclavian proksimaaliosista ja Brachiocephalican tilanteesta. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Katson aina tutkittavan puolen Jugulariksen ja varsinkin Subclavia junktioalueen. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Brachiocephalica kuvautuu yleensä aika hankalasti. Pieni mikro convex olisi paras väline Brachiocephalican tutkimiseen. Itselläni sitä ei ole. Käytän virtuaalista konvexia, joka levittää näkyväisyyttä tarpeeksi. - Prachiochepalica kuvautuu parhaiten jos lasket potilaan pääpuolta vähän alemmas, jolloin saat laskimoihin maksimaalisen täytön. Yläraajan laskimo anatomia ja tutkimustekniikka Superiorinen Vena Cava ei tietenkään kuvaudu, mutta vasalvaten olet saanut viitteellistä tietoa tästä näkymättömästä pätkästä. Potilastapaus 38 vuotias nuori nainen hakeutui sairaalaan turpoavan ja sinertävän käden vuoksi. Heti Subclavioissa oli merkittävä virtaus ero. Potilastapaus Aivan proksimaalisessa osaa Subclaviaa näkyi sekakaikuista trombimassaa. Potilastapaus Trombimassan ohitse ja limitse oli kuitenkin virtausta havaittavissa. Potilastapaus Potilas pääsi Meilahteen trombektomiaan. Potilastapaus Trelliksellä trombimassaan porattiin reikä ja liuotus päästiin aloittamaan. Potilastapaus Liuotushoidon jälkeen trombi tietenkin suli, mutta kohteessa havaittiin kaventumaa, jota pallotettiin. Pallotus tulos oli tyydyttävä, mutta ilmeinen ahtaus johtuu tiukasta solis- kylkiluu kanavasta. Kylkiluusta päätettiin luopua. Potilastapaus Kylkiluun poiston jälkeen provokaatiossakin saatiin hyvä laskimovirtaus todennettua. Hoito on onnistunut ja potilas voi hyvin. Lausunto yläraajojen laskimoista Oikean yläraajan syvien laskimoiden ultraäänitutkimus. Oikealla Vena Jugularis kuvautuu avoimena. Vena Subclaviassa nähdään hyvä fluktoiva virtaus, joka jatkuu Vena Axilarikseen. Vena Brachialis runkopari komprimoituu normaalisti, eikä näissä nähdä laskimotukoksiin viittaavaa. Vena Basilica ja Vena Cephalica kuvautuvat avoimian. Kyynärvarren syvät ja pinnalliset laskimot kuvautuvat ja komprimoituvat avoimina. -Ei syvään laskimotukokseen viittaavaa Sonograaferi M.Ojansivu Kiitoksia
© Copyright 2024