15.6.2015 LAUSUNTO Asia: Lausunto julkaisuehdotuksesta RIL 249–2015 Energiatehokas asuinrakennus Olemme käsitelleet aineistoa ensin lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten valossa. Lisäksi esitämme yksittäisiä kommentteja tekstin eri kohtiin. Koko tekstin kattava kommentointi ei ole lausuntoajan puitteissa ollut mahdollista. Yleistä - onko julkaisun rakenne selkeä ja looginen? Julkaisun rakenne ja jäsentely on suurelta osin selkeä ja looginen, ensin yleistä tietoa ja sitten mennään hankinta- ja toteutusprosessiin, mutta --korjausrakentamista koskeva luku 6 tulisi siirtää luvun 8 jälkeen, nyt se on rakentamisprosessia käsittelevien lukujen keskellä -- luku 9, joka käsittelee tulevaisuuden näkymiä, sopisi paremmin liitteeseen 2 yhdistettäväksi. RIL249-2009- kirjaan verrattuna jäsentely on kuitenkin yleisesti ottaen parempi eli kokonaisuus jaettu useampaan lukuun. - onko esitystapa selkeä? --teksti sisältää paljon pitkiä ja vaikeaselkoisia lauseita ja kappaleita, joista ei ensi lukemalla saa selvää mitä niissä tarkoitetaan. (esimerkkejä myöhemmin kohdassa ” kommentteja yksityiskohtiin”) --kuvien vaihteleva laatu antaa keskeneräisen kuvan koko julkaisusta --koska matala- tai lähes nollaenergiarakentaminen sisältää paljon uutta asiaa ja uusia käsitteitä, tulisi perusasioita valottaa esimerkein myös itse tekstissä enemmän. --esitystapa on paikoin ”selvitysraportti”- tyyliin kirjoitettua, vrt s. 90 alku ” Vuonna 2013 toteutetussa opinnäytetyössä vertailtiin tarjousten ja elinkaarikustannustarkastelujen avulla keskitetyn ja asuntokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän taloudellisuutta…”. - onko laajuus sopiva? --Julkaisussa on noin 100 sivua vähemmän kuin vuoden 2009 versiossa. Etenkin korjausrakentamisen osuus on mielestämme supistunut liikaa, samoin esimerkkejä kaivattaisiin sekä varsinaiseen tekstiosaan ja liitteisiin lisää. Muilta osin tekstejä voisi supistaakin, vrt edellä ja jäljempänä kommenttimme kappaleiden ja lauseiden vaikeaselkoisuudesta. --Yleisesti ottaen rakennetekninen osuus on paikoin liiankin laaja ja talotekniikka kuvattu paikoin liian suppeasti (alla tästä joitakin esimerkkejä, lisäksi mm. kohdassa 2.9.3 on talotekniikka kuitattu yhdellä ”pallukalla” kun taas rakennetekniikkaa on puolen sivun verran). Yksityiskohdat - onko asioiden painotus oikea? --ei kauttaaltaan, vrt. kommentit jäljempänä. Etenkin rakennusautomaatiota (kohdassa 5.11) sekä talotekniikkakorjauksia (luvussa 6) on käsitelty niiden merkitykseen nähden aivan liian suppeasti. Painotuksen osalta oli RIL 249-2009 huomattavasti tasapuolisempi - onko joitakin asioita käsitelty liikaa tai liian vähän? vrt, edelliset kommenttimme. Lisäksi: --luku 4 käsittelee laajalti kaikkeen rakentamiseen yleispäteviä asioita – tulisi keskittyä asioihin, joihin matala- tai lähes nollaenergiarakentaminen asettavat erityisiä vaatimuksia, eli luku voisi supistua 1-2 sivuun? Myös ainakin kohta 5.11 näyttää (osittain) samalla tavalla yleispätevältä, eli tulisi keskittyä kuvaamaan kirjan aihealueen erityiskysymyksiin ja –ratkaisuihin --kohta 6.1.2 on merkitykseensä nähden suhteettoman suppeasti esitetty --liitteen 4 kohdekuvauksiin tarvittaisiin laajemmat selostukset ja ennen kaikkea konkretismia. Tulisi myös selkeästi kirjoittaa auki mitkä tiedot ovat laskennallisia ja mitkä toteutuneita. - onko yksityiskohtia, joita pitäisi tarkentaa ja selkeyttää? --tähän emme pysty vastaamaan kattavasti annetun lausuntoaikataulun puitteissa. Jäljempänä on muutamia yksittäisiä havaintoja ja niihin ehdotuksia - ovatko käsitteet selkeät? --osittain ovat, mutta osa määritelmistä on oudosti kirjoitettuja tai epätäsmällisiä. Luvussa 2 tulisi käsitteet laittaa aakkosjärjestykseen, kuten liitteen 1 kohdalla on menetelty. Joitakin uusia keskeisiäkin käsitteitä on kokonaan määrittelemättä, kuten ”lähienergia” , ”rakennuksen standardikäyttö” tai ”kustannusoptimaalinen taso”. Kohdassa 2.2 on nyt osin käsitteiden määritelmiä, osin monisanaisia selostuksia, esitystapa tulisi yhtenäistää. Liitteeseen 1 voisi lisätä taulukon jossa ovat keskeisimmät termit suomeksi ja englanniksi. Esimerkiksi ”Hyvät sisäolosuhteet” on määritelty oudosti, siitä puuttuu kokonaan ilman puhtaus eikä ”riittävä” ole oikea sana kuvaamaan tarkoituksenmukaisia akustisia olosuhteita tai oikeaa ilman liikenopeutta. --tekstissä joitakin käsitteitä on kirjoitettu usealla tavalla: ilmanvaihtohormi po. ilmanvaihtokanava; ilmanpitävyys, ilmatiiviys, tiiviys, tiiveys – näissä kysymys lienee yhdestä ja samasta asiasta, ”tiiviys” Kommentteja kirjan lukuihin ja yksityiskohtiin: -luku 2 --näyttää paikoin liian rakennetekniikka- painotteiselta. --Onko FinZEB-hankkeen tulokset otettu kattavasti mukaan? --Viittaukset standardeihin tulisi vielä tarkistaa, nyt esim viitataan joihinkin CEN/TC 371:n työdokumentteihin. Pikkudetalji: Uusin D2 on vuodelta 2012, ei 2010. -Taseraja tulisi selostaa ja kirjoittaa auki omana kohtanaan mieluummin kuin energiamääräykset- kohdassa 2.5. Siinä tulisi myös selostaa esimerkein taseen eri osatekijät ja myös se, että taseraja on eri maissa erilainen (mm. valaistus ja laitesähkö jossakin mukana, jossakin ei) ja siten eri maissa annetut vaatimukset ja suositukset eivät ole aina vertailukelpoisia -s. 33 Taulukossa on talotekniikkaa hyvin vähän mukana, ainakin rakennusautomaation tasosta ja yleisratkaisusta tulisi mainita. LTO:n osalta tavoitearvo tarkoittanee vuosihyötysuhdetta, siihen 85% on parhaassakin luokassa epärealistinen. Sivun 35 taulukossa nämä käsitteet ovat oikein. -s.36 taulukosta puuttuu joitakin keskeisiä osioita kuten lämmönjakolaitteet, vesi – ja viemärilaitteistot sekä rakennusautomaatio -s.47 Kuvan sisältö ei oikein vastaa otsikkoa, siitä ei käy ilmi mitkä osiot kuuluvat millekin suunnittelijalle, kuka vastaa mistäkin ja miten yhteistyö oikeasti toimii - on kuin olisi vain lueteltu alaotsikoita -s.55 esimerkki kappaleesta, joka antaa koko tekstistä vaikeaselkoisen ja epätäsmällisen vaikutelman : ”Aurinkoenergiaa passiivisesti hyödyntävissä rakennuksissa pyritään usein välttämään kokonaan jäähdytysjärjestelmän rakentaminen. Tämä on perusteltua, koska lämmitystarpeen pienenemisen ei haluta johtavan jäähdytysenergiantarpeen kasvamiseen. Jonkinlainen jäähdytysjärjestelmä saattaa kuitenkin olla perusteltu, kun halutaan ennakoida tulevia muutoksia rakennuksen käytössä ja ilmasto-olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan nostavan keskilämpötilaa ja lisäävän sään ääri-ilmiöitä Suomessa. Vaikuttaa siltä, että suomalaisissa aurinkotaloissa on syytä toteuttaa vähintään ilmanvaihdon sisään ottamaa ulkoilmaa esiviilentävä (ja talvella esilämmittävä) maaliuospiiri, jotta talotekniikalla voidaan vaikuttaa sisälämpötiloihin mahdollisten pitkien hellejaksojen aikana.” -kohta 5.5.1 sisältää osin spekulatiivista tietoa, joka tulisi siirtää liitteeseen ja tekstissä vain todeta ilmastonmuutoksen mahdollisuus ja 1-2 arvioitua lukuarvoa -kuva 5.10 – sisältö ei vastaa otsikkoa -Taulukoiden 5.1 ja 5.2 hymiöesitys on kyseenalainen -s. 72 ”koneellinen tuuletus” – mitä tämä on? Jos tässä tahdotaan sanoa että ikkunatuuletuksen ajaksi tulee sulkea koneellinen ilmanvaihto, niin annetaan harhaanjohtavaa tietoa. -kuvassa 5.21 ulkoilma- ja jäteilma-aukot on piirretty vierekkäin, kuvassa 5.22 (kerrostalo) ei näitä ole piirretty lainkaan. Aukkojen vähimmäisetäisyydet on esitetty D2:ssa ja niitä on noudatettava. -iv/LTO- kohdassa s. 89-91 on joitakin hiukan oudolta tuntuvia tekstejä mm eri LTO-tekniikoiden soveltumisesta eri kohteisiin. Regeneratiivinen (pyörivä) LTO ei yleisesti sovellu keskitettyihin järjestelmiin, huoneistokohtaisiin soveltuu. Tämä on kyllä tekstissä todettu, mutta tärkein syy tähän ei suinkaan ole jäätymisriski vaan epäpuhtauksien siirtyminen poistoilmasta tuloilmaan, mikä huoneistokohtaisessa ratkaisussa vielä on hyväksyttävissä. Lämpötilahyötysuhteen ja vuosihyötysuhteen välinen ero on selostettu kohtuullisen hyvin sivun 91 alaosassa, tosin siihen vaikuttavia tekijöitä on tuotu esiin hiukan hajanaisesti, voisi keskittää yhteen kappaleeseen. Vuosihyötysuhteiden lukuarvot eivät ole täysin loogisesti esitettyjä, 85% vuosihyötysuhteet ovat ainakin vielä epärealistisia -s.90 kuva epäselvä (kärsinyt kopioinnissa), lisäksi kuvatekstissä tulisi luetella vaihtoehdot ylhäältä alaspäin -luku 5/ kohta 5.8.3 – asia on selostettu aika hyvin, SFP tulisi kirjoittaa yhtenäisellä tavalla (ei ”sfp”) -luku 5 / kohta 5.10 – on ilahduttavaa, että sähkö ja rakennusautomaatio ovat nyt julkaisussa mukana ja huomiota on kiinnitetty oikeisiin asioihin mm. kodinkoneet ja valaistus. Tämä kohta on kuitenkin edelleen koko rakennuksen energiankäyttöä ajatellen suhteettoman suppea - sähkön osuus rakennusten energiankäytöstä on hyvin suuri ja sen suhteen on vielä paljon käyttämätöntä säästöpotentiaalia myös asuinrakennuksissa. Etenkin rakennusautomaatiota ja sen oikeaa käyttöä tulisi korostaa enemmän. -korjausta käsittelevässä luvussa 6, etenkin kohta 6.6 tulisi olla tarkempia tekstejä erilaisista LVIratkaisuista. Korjaustarpeen osalta kyllä mainitaan kuntotutkimus, mutta ilman viittauksia YM:n oppaisiin tai SuLVIn julkaisemiin LVV- ja IV-kuntotutkimusaineistoihin, joissa on kuntotutkimusmenettelyt selostettu perusteellisesti. -kuva 6.2 tekstit suomennettava, lisäksi kuvan sanoma jää liikaa arvattavaksi ilman selostavaa tekstiä -6.5 alun kursivoitu teksti kuuluisi kohtaan 6.1 -s. 140 alin kappale: ”… koneellinen ilmanvaihto…” po ”… koneellinen poistoilmanvaihto…” -s. 153-154 kuva 8.1 jakautuu kahdelle sivulle, ilmeisesti kuvasta myös puuttuu jotakin -s. 157 kohta ”Ilmanvaihdon säätäminen” , tulisi tarkentaa ja puhua oikeilla termeillä ja viitata opetushallituksen julkaisuun ”Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja tasapainotus”, jossa myös käsitteet ovat oikein. Ilmanvaihdon puhdistus ei läheskään aina ole yksinomaan ”palotekninen”. -liitteessä 1 tulisi ensin esittää kaikki käsitteet määritelmineen, eli esimerkkitaulukko tulisi siirtää liitteen loppuun -liite 2 s.172, sivun lopussa viitataan Passiivitalon suunnitteluohjeeseen. Onko siinä ja RIL 249:ssa samoja asioita, jos on niin RIL 249- julkaisua voisi keventää ja tasapainottaa välttämällä toistoa ja viittaamalla tarkemmin ko. suunnitteluohjeeseen -liitteen 4 kohdekuvaukset ovat hyvin ylimalkaisia. Niissä tulisi esittää (ellei kyseessä ole aivan uusi tai hiljattain korjattu kohde) konkreettisia esimerkkejä toteutuneista parannuksista / säästöistä, niitä kyllä esimerkeissä on mutta enemmän tai vähemmän "piilossa" tai jopa yhdellä lukuarvolla kuitattu. Eikö esimerkiksi Pietarsaaren jo 1994 valmistuneesta talosta ole kulutushistoriaa jakautumineen ja/tai konkreettisia kokemuksia – missä onnistuttiin kerralla, missä oli ongelmia ja miten ongelmat ratkaistiin? Niitä tarvittaisiin, ei vain luetteloa talon rakenteista / järjestelmistä ja yksittäisiä lukuja joista ei selviä mikä on laskennallista ja mikä todellista. ”Lantti”- kohteesta kopioitu infosivu on hyvä, mutta kun kohde on ollut valmiina jo pian kolme vuotta, niin tulisi olla mukana toteutunut tase osatekijöineen ja vertailu laskennallinen vs toteutunut sekä arviointia todetuista kulutuseroista. Toimituksellisia kommentteja: -osa kuvista epäselviä, uusittava (yksittäisiin kuviin teknisiä tai toimituksellisia kommentteja edellä ja alla) -viittaukset rakentamismääräyksiin tulisi tehdä yhdenmukaisella esitystavalla. Nyt on paikoin ”Suomen RMK/D3/2012”, ”D3/2012”, ”RakMK D3 2012” jne. Yleensähän viitataan voimassaolevaan joten vuosiluku on tällöin tarpeeton, siis ”RakMK D3” -s.16 kohta 2.5.1: Uusin D2 on vuodelta 2012, ei 2010. -s. 33 ”Tarvelähtöinen ilmanvaihto” po ”Tarpeenmukainen ilmanvaihto”. -otsikon 5.6.2 yläpuolella oleva kuva on irrallinen ja mitäänsanomaton, kuvateksti puuttuu mutta se tuskin tekee kuvasta käyttökelpoista. Sama pätee otsikon 5.9.4 yläpuolella olevaan kuvaan -s. 105 outo rinnastus ”uuneissa ja ilmastointilaitteissa”. Energiamerkintä on jo pakollinen huoneilmastointilaitteissa, pientalojen ilmanvaihtokoneissa v 2016 alkaen -luvusta 6 alkaen on lukujen otsikot numeroitu virheellisesti, esim. 8 po. 9 -kuvan 6.3 kuvateksti piilossa -s.149 SFS 6000661 virheellinen / vanhentunut viite, lisäksi puuttuu lähdeluettelosta (SFS 6000-6??) -lähdeluettelo ei kaikilta osin standardinmukainen, joitakin lähteitä on mainittu kahteen kertaan. Yleisesti: tulisi viitata vain (helposti) saatavilla oleviin lähteisiin aina kun mahdollista