Finn-Tiimi 2015.1
Norrköpingin ja Finspångin suomenkielisten yhteinen lehti 1/2015 Keihästyttö Satu Tossavainen treenaa isänsä Ismo Tossavaisen kanssa. Kerromme kuinka päättäväisesti jatketaan eteenpäin. Norrköpingissä ja Finspångissa juhlittiin ruotsinsuomalaisten päivää. Finspång liittyy Finn-Tiimin yhteiseen Perheeseen. Esittelemme heidän tapaansa toimia hallintoalueena. Pertti Luostarisen artikkeli (toinen osa) Erkki Frin sotalapsuus vuosista jatkuu. Monna kävi Suomessa hiihtolomallaan. Matkapäiväkirja Monnalta. Painos/tryck: 1000kpl/ex. 1 FINN -TIIMI Finn Tiimiin osoitettu materiaali toimittaja: Riitta Stenberg [email protected] Norrköpingin suomalaisten yhteinen lehti. Julkaisija HAR, suomenkielen hallintoalue Norrköpingissä. 073-965 57 20 vastaava toimittaja/taitto: Kari Osara [email protected] 073-981 31 52 SUOMENKIELISET VANHEMMAT Esikouluasiat, kouluasiat sekä kaikki suomenkielistä lastentoimintaa koskevat asiat. Materiaalia voi myös jättää kirjallisesti oman yhdistyksensä kontaktihenkilölle tai postittaa toimitukselle. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2015. [email protected] Lehtiä saatavana yhdistyksistä, kirjastoista ja kunnantalolta. Ilmaisjakelu. PURSI Yhdyshenkilö: Aili Timonen Paino: Ringqvist Tryckeri AB 011 – 18 99 12 PRO-finska FINN -TIIMI Yhdyshenkilö: Leila Kaija 011 – 13 06 82 [email protected] Ilmestyy myös verkkolehtenä Norrköpingin kunnan suomenkielisillä sivuilla. www.norrkoping.se SUOMENKIELINEN SEURAKUNTATYÖ Yhdyshenkilö: Eija Luukkonen Jatka edelleen klikkaamalla Suomi painiketta oikeassa yläkulmassa. 011 – 24 14 03 076-762 71 73 [email protected] Suomen eduskuntavaalien 2015 Ennakkoäänestys Ruotsissa ILTATÄHTI Yhdyshenkilö: Anna-Liisa Ankerman 011-300 21 99 Pertti Luostarinen 076-842 99 46 [email protected] NORRKÖPINGIN SUOMI-SEURA Yhdyshenkilöt: Saini Karman 011 – 10 20 60 [email protected] Hanna Räisänen 011 – 14 28 29 PERINNEYHDISTYS Yhdyshenkilö: Anneli Saari Äänestys Norrköpingissä 011 – 631 89 Perjantaina 10.4.2015 klo 14.00 – 18.00 Lauantaina 11.4.2015 klo 10.00 – 14.00 JIM-Team Vaalihuoneisto: Osoite: Yhteyshenkilö: Marko Salmikangas 0768 161180 [email protected] FINN-TIIMIN ilmoitushinnat 1/1 sivu (A4) 1.200kr 1/2 sivua 700kr 1/3 sivua 500kr 1/4 sivua 350kr Pikkumainokset 250kr Jos Teillä on omia ehdotuksia. Voimme aina keskustella mainoksien hinnoista 2 Timmermannen Timmermansgatan 62 (Vastapäätä edellistä äänestyspaikkaa) Hallintoalue uutisia johtaja Pernilla Johansson ja Merja Kanerva yhdessä Suomi-seurojen kanssa ovat pitäneet kaksi yhteistyökokousta. Raija ja Nadia Bednarek (harjoittelija) olivat läsnä viime kokouksessa. Lahjoitusten kautta toteutettu suomalainen nurkkaus toimii siellä hyvin. Suomalaista toimintaa on keskiviikkoisin 12.00–12.30, myös seurat ja yksityishenkilöt ovat pitäneet laulu- ja lukuhetkiä, sekä leiponeet erilaisia leivonnaisia juhlatilaisuuksiin. Suomenkielinen toiminta on osoittautunut suosituksi. Joulujuhlaa 4/12 ja Suomen itsenäisyyspäivää 6/12 juhlittiin asukkaiden ja suomenkielisen työhenkilökunnan kesken. Nyt on joulu jo ohi ja uusi vuosi on alkanut uusien tuulien kera. Saa nähdä, mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Olemme jo melko pitkällä kevään tapahtumien suunnittelussa. Ilmoittakaa meille, jos teillä on uusia ideoita eri toiminnoille. Varsinkin lasten ja nuorten vapaa-ajan viettoon liittyviä vihjeitä otamme mielellään vastaan. Senioreille suunnattu vapaa-ajan toiminta on kohtuullisella mallilla, eikä tilanne ole yhtä kiireellinen sen kohdalla. Kunnanhallituksen tapahtumia Trumpetaregatan 2 asuntola Rahat, jotka saimme valtiolta hallintoaluetyöhön 2014, tulivat käytettyä. Samalla tappion osuudeksi jäi 30 000:-. Tappio oli kohtuullisen pieni kokonaisbudjettiin nähden. Kunnanhallituksen kanslia kattaa alijäämän budjetistaan. Tämän vuotiseen toimintaan tarkoitetut varat tulevat olemaan kuitenkin samat, niin kuin edellisvuosina (1 milj. 980 000 kruunua). Eritoten kulttuurityöhön panostamme tänä vuonna enemmän. Mariabacken on vaihtanut nimensä asuntolaksi Trumpetaregatan 2. Kaikki muutkin kunnan yksiköt ja asuntolat vaihtavat nimensä, niin että osoite/sijainti on uutena nimenä. Suomenkielisiä asukkaita on 9 henkilöä ja työntekijöitä 5. Kaikki suomenkieliset, työntekijät mukaan lukien viettivät suomalaista joulua ja itsenäisyyspäivää perinteisesti. Torttuja leivottiin ja juhla-ateria oli katettu. Itsenäisyyspäivänä olivat Suomen liput pöydillä, kuvan voit katsoa kunnan suomenkieliseltä verkkosivulta. Konttoriimme on tullut uusi harjoittelija nimeltään Nadia Bednarek (valtiotieteiden opiskelija Linköpingistä). Hän aloitti harjoittelunsa 26. tammikuuta ja valmistelee sitä kautta raportin hallintoaluekehityksen tiimoilta koskien itse hallintoalueprosessin alkuvaiheita, mutta myös tämänhetkistä tilannetta sekä tulevaisuutta. Nadia kiertää eri toiminnoissa ja haastattelee ruotsinsuomalaisia. Raportin odotetaan olevan valmis tämän vuoden kesäkuussa, jolloin hänen harjoitteluaikansa loppuu. Suomalainen tapaamispiste Timmermansgatan 62 Uutta keväällä tulee olemaan Karaoke, filminäytökset ja Ipad-harjoittelu. Aukiolo tulee jatkumaan tiistaisin klo 9.00– 15.00. Ikävä kyllä Yoga loppuu keväällä, mutta uusia vaihtoehtoja suunnitellaan toivomusten mukaan. Olemme myös käyttäneet kunnan omia henkilökuntaresursseja, mm. sairaanhoitaja on kertonut eri sairauksista. Pyrimme hyödyntämään erilaisia resursseja myös jatkossa. Suomalainen tapaamispiste Ribbingsholmsväg 3 b Skärblacka Maakäräjät (Landstinget) on muuttanut 1. tammikuusta 2015 lähtien toimintamuotojaan lisäämällä kulttuuria toimintoihinsa yhdessä entisen Östsamin kanssa. Samalla nimi vaihtuu Region Östergötlandiksi. Käytännössä entinen Maakäräjät nykyinen Region Östergötland jatkaa yhteistyötä hallintoaluekuntien kanssa, jolloin kunnat eri paikkakunnilla vaikuttavat virkamiesten yhteistyöverkoston kehittämiseen Motalan, Finspångin ja Norrköpingin kunnissa. Suomalainen toiminta on alkanut myös Skärblackassa, tapaamispisteen aukioloaika on perjantaisin 13.00–16.00. Avajaiset onnistuivat hyvin 23/1, jolloin paikalle tuli paljon väkeä (40 henkilöä) ja myös paikallislehdet olivat paikalla. Ensimmäiseen tapaamiseen seuraavana perjantaina saapui jopa 18 suomenkielistä vierailijaa mm. suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Toiminnan alkusuunnittelu osoittautui hyväksi, silloin huomaa mm. tapaamispaikan tärkeyden suomalaisille. Tapaamispaikkoihin Timmermansgatan 62 sekä Ribbingsholmsvägen 3 b on tilattu ruotsinsuomalaiset lehdet yleisölle luettavaksi. Suomenkielen kurssit kolmannen polven ruotsinsuomalaisille Pentti Salmenrannan johtamana ovat alkaneet myös tänä vuonna. Kurssit ovat tosi suosittuja ja osallistujamäärä vain kasvaa entisestään. Pekka Lehtisen senioreille tarkoitetut tietokonekurssit ovat käynnissä ja ovat myös suosittuja. Pekka on myös Timmermannenilla opettamassa kiinnostuneille iPad:in käyttöä. Omaiskeskus Kunnan verkkosivujen uudistaminen on viivästynyt ja uusi aikaraja on kesällä 2015. Tämä tietää paljon työtä osallisille, jotta saataisiin suomenkieliset sivut uuteen muotoon. Yksityishenkilöille tarkoitettu tuki Omaiskeskustoiminta jatkaa, kuten ennenkin. Ainainen päänsärky: Miten saisimme nuoret mukaan toimintaan? Yksityishenkilöt voivat ottaa yhteyttä Merjaan saadakseen tukea ja tietoa vanhempiin liittyvistä asioista. Kunnan yksiköt ovat myös saaneet tietoa koskien erilaisia ratkaisuja suomenkielisten tuen saamiseksi omalla kielellään. Tapahtumat hoito ja hoiva-alalla Toimintaa/Kulttuuria ruotsinsuomalaisille VrinneviHus asuntola Suomen kielen hallintoalue järjesti asukkaille kulttuuriyönä VrinneviHusissä sekä Trumpetaregatan 2 asuntoloissa lukuhetken. Suomenkielinen näyttelijä Tukholmasta tulkitsi Tove Janssonin tekstejä. Asukkaat olivat kuin liimattuja is- VrinneviHusin suomenkielisten asukkaiden määrä on kasvanut, nyt on seitsemäs asukas jo tulossa. VrinneviHusin 3 tuimiinsa kuunnellessaan tekstejä. Suomenkieliset ”vapaaehtoisnaiset” ovat käyneet laulamassa ja lukemassa asuntoloiden asukkaille ja leiponeet mm. torttuja. Asukkaat arvostavat suuresti heille järjestettyä suomenkielistä toimintaa. Merja Kanerva piti oman puheensa suomeksi, ja muistutti vielä Skärblackan suomalaisten eteen tehdyn työn tärkeydestä. Paikkakunnalla asuu paljon suomalaisia, joilla on nyt mahdollisuus itse vaikuttaa minkä laatuista viihdytystä tai informaatiota itselleen tahtovat kohtaamispaikassa. Sauna on myös avoinna suomenkielisille S:t Persgatan 134 torstaisin 11.00–12.30. Kurssit/Kehitys Hallintoalue on järjestänyt suomenkielen kurssin syksyllä suomenkieliselle henkilökunnalle; aloitus- sekä jatkokurssin, ensisijassa ammattikielen sanastoa. Suomenkielinen kotihoidon mahdollisuus on jo suunnitteilla. Keskustelut hoitoalan johtajien kanssa on aloitettu. Vanhuksille ja heidän läheisille sekä apuhoitajille tarkoitettu suomenkielinen elämänkertomusta koskeva materiaali on saatavilla hoito-ja hoivapuolella. Otamme vastaan muitakin toivomuksia koskien erityyppisiä käännöksiä. Vasemmalta taustalla: Raija Arvidsson koordinoija suomen kielen hallintoalue, Satu Poikela apuhoitaja suomalainen tapaamispaikka Ribbingsholmsvägen 3 b, Paula Illikainen apuhoitaja suomalainen tapaamispaikka Ribbingsholmsvägen 3 b, Merja Kanerva projektijohtaja suomen kielen hallintoalue hoito- ja hoiva-alalla, Eva-Britt Sjöberg kunnan hoito ja hoiva-alan lautakunnan puheenjohtaja, Inger Larsson Ribbingshomsvägen 3b tapaamispaikan johtaja. Koulutuskonttorin tapahtumia Esikoulupuolen kiertävän opettajan virkaa ei ole vielä saatu aikaiseksi erinäisistä syistä johtuen. Asia on kuitenkin vireillä ja haluamme katkaisun mahdollisimman pian. HARkokouksessa saimme muutaman vihjeen lapsiperheiltä koskien vapaa-ajan tapahtumia. Esim. lasten teatteria, talviretkeä, elokuvia lapsille ja nuorille, kesällä retkeä maatilalle sekä syksyllä sieniretki metsään Pirjon kanssa on ehdotettu. Osa vihjeistä on jo suunnitteluvaiheessa, lasten teatteri ja talviretki ensimmäisinä. Vihje konttorista: Voisiko meidän yhteistyöseurat järjestää lapsille teatteria, niin että seuran jäsenet toimisivat näyttelijöinä? Voisimme avustaa rekvisiitan hankinnoissa. Entä karaokea? Lasten kirpputori? Tämmöisestä aktivoinnista ilostuisivat sekä vanhat että nuoret, pienemmistä lapsista puhumattakaan. Samalla tietenkin elävöitetään suomen kieltä viihteen tiimoilta. Hyvää talvenjatkoa Toivottavat Avustamassa osaston suomenkielistä toimintaa on kaksi henkilöä, Satu Poikela ja Paula Illikainen. He leikkasivat sinivalkoisen nauhan poikki ja julistivat toiminnan avatuksi erityisesti suomalaisille. Erittäin tärkeää on että kävijät itse ovat suunnittelemassa ja jättävät mielipiteet mitä toimintaa halutaan. Satu ja Paula tekevät ohjelman kuukaudeksi eteenpäin. Lehti tulee tapaamispaikkaan, siellä on myös suomalaisia filmejä, kirjoja ja musiikkia. Kaikki ovat tervetulleita! Tapaamispaikassa voi ostaa edullisesti kahvit ja myös lounas on tarjolla. Sen voi tilata päivää ennen, ennen klo 12. puh. 011 – 15 24 08. Tapaamispaikkaan voi myös mennä muina päivinä. Silloin paikalla on vain ruotsalainen henkilökunta. Raija Arvidsson Merja Kanerva Anne Pehkonen ______________________________________________ Skärblackalainen Veikko Heinonen on mielissään uuden tapaamispaikan avaamisesta. Skärblackassa ei ole suomalaisille ollut yhteistä paikkaa mennä pitkään aikaan. Meillä oli ennen seuratoimintaa ja suomalaiset kokoontuivat yhteen joukoittain. Suomalaisilla on kaipuu toistensa seuraan, ja tiedän että monet tuttavani käyvät esimerkiksi Iltatähdessä tapaamassa suomalaisia. Toivon, että tämä uusi kohtaamispaikka tulee suosituksi ja että suomalaiset ottavat paikan omakseen. Toiminta Norrköpingissä laajenee Skärblackassa ei ole ollut pitkään aikaan keskitettyä toimintaa alueen suomalaisille. Nyt avautuu uusi mahdollisuus tavata toisiaan ja puhua suomea. Perjantaina 23/1 vihittiin käyttöön uusi kohtaamispaikka Norrköpingissä. Hallegården sijaitsee aivan keskellä Skärblackaa Ribbingholmsvägen 3B. Siellä kokoonnutaan suomalaisen toiminnan puitteissa perjantaisin klo 13 - 16. Avajaispuheessaan tapaamispaikan johtaja Inger Larsson mainitsi toiminnan riippuvan melko paljon siellä kävijöiden halusta luoda toiminta sellaiseksi, että se miellyttää. Eva-Britt Sjöberg kunnan hoito ja hoiva-alan lautakunnan puheenjohtajan mielestä avajaiset merkitsevät kehitystä. Ja hän oli kovasti tyytyväinen saatuihin tuloksiin. Vasta vähän aikaa toimineena hän on saanut jo osallistua kolmiin avajaisiin. Kuvat ja teksti: Kari Osara 4 Suomiseura muuttaa Iltatähden kevätjuhla Norrköpingin Suomiseura muuttaa uusiin toimitiloihin. 1. maaliskuuta lähtien nykyiset Hyresgästföreningenin tilat Timmermangatanilla suljetaan korjausten takia. Mutta ei syytä huoleen. Heti pihan toisella puolella, Timmermannin palvelupisteestä, löytyvät mainiot uudet tilat. Timmermannin johtaja Lena Furedal ja henkilökunta ovat iloisia siitä että Timmermannin suomenkielinen toimintaa kasvaa tällä tavalla. la 9.5.2015 klo 11.00 Smedstugugatan 10 c Haga. Ohjelmassa mm. veikkauskävely, hevosajelua, makkarangrillausta, lohisoppaa, tikanheittoa, arpajaisia ja loppis! Hyvät palkinnot kaikissa kilpailuissa ja arpajaisissa. Timmermannista löytyy johtokunnalle että eläkeläisille pienempikokoinen kokoushuone ja myös isompi huone jäsenkokouksille ja muille isoimmille tempauksille. Myös perinteinen joulujuhla jatkuu ilman ongelmia uusissa tiloissa. Samaa koskee Suomen eduskuntavaaleja, nekin onnistuvat mainiosti Timmermannissa. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Suomiseuran johtokunta näkee muuton positiivisena asiana. On tietysti aina vaikeaa kun tutusta ympäristöstä on muutettava, mutta uudet toimitilat antavat hyvät mahdollisuudet kehittää uusia toimintamuotoja. Tervetuloa tutustumaan seuran uusiin toimitiloihin! Iltatähden viikkokalenteri Lounas keskiviikkoisin klo 11 - 13. Hinta 40 kr Joka torstai klo 12 Bingo. Rahapalkinnot. Perjantaisin verenpainemittausta ja liikuntahuone laitteineen käytössä. Jan Ekman Suomiseuran puheenjohtaja Tervetuloa Iltatähteen viihtymään! Norrköpingin Suomi-Seuran Eläkeläiskerho Hilpiät Iltatähden kevään tapahtumat Kokoontuminen maanantaisin Klo 10.00 Timmermannissa, Timmermansgatan 62 Tervetuloa 1. Pääsiäispöytä 1. huhtikuuta 2015. Hinta 50 kr. 2. Iltatähden kevätjuhla la 9.5.2015 klo 11 alkaen. Norrköpingin Suomi-seuran 3. Iltatähden jäsenristeily Helsinkiin to 4.6.2015. Viking Line. sääntömääräinen kevätkokous 13/4 klo 13.00 Timmermannissa, Timmermansgatan 62 ______________________________________________ Tervetuloa! ______________________________________________ Suomalaisia säveliä, konsertti lauantaina 21/3 Klo. 17.00 Hedvigin kirkossa ”Jo valkenee kaukainen ranta” - konsertti Pääsiäisherkut Meiltä! Tervetuloa viihtymään liikkeessämme. Kuva, Stefan Lundaahl Foto. Edit, Jessica Edlund Marko Jaakko Kerola, bariton Minna Teriö, soprano Nigar Dadasheva, piano 5 Kulttuurista kiinnostuneet eilisillasta lähtien valmiina odottamassa tulitikkua. Sytytän tuohen ja kohta punakeltainen, lämmittävä valkea loimuaa hellassa. Laitan kahvipannun, sekin jo valmiina, täynnä lähdevettä, kuumenemaan. Kahvinpavut ovat valmiiksi jauhettuina. En saa herättää häntä vielä kahvimyllyn yksitoikkoiseen ääneen. Istun hellan eteen. Pitkän, mustan, paksun tukkani, öisin "vapaana" olevan, kampaan huolellisesti ennen kuin letitän sen ja käärin nutturalle. Laitan sen kiinni tyttäreltäni saamilla hiusneuloilla. Niissä on valkoisia helmiä. Olen tyytyväinen työni tulokseen. Olen ylpeä tukastani. Siinä ei ole ollut permanenttia koskaan. En laita vielä huivia päähän, ehkä en ollenkaan. Vaikka tänään ei ole pyhäpäivä, vaan on jotain vieläkin suurempaa. Kahvi maistuu hyvältä, paremmalta kuin pitkään aikaan. Aamu alkaa sarastaa. Punavalkoruudulliset verhot laskevat valoa sisään. Katson ulos ikkunasta ja näen muutamien lumihiutaleiden leijuvan ilmassa. Tänään ei lumi saa panna tietä tukkoon. Sen täytyy olla ajokunnossa. Olen varmaan yliherkkä, tiedän sen ennestäänkin. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, onhan minulla kahdeksan lasta ja jopa lapsenlapsiakin. Teen mielessäni, vielä kerran, tarkistuksen, päivän askareista. Kohta täytyy laittaa tuli pirtin uuniin, sinnehän pistetään kaalilaatikko muhimaan. Sehän on heidän lempiruokaansa. Minulla on tapana sanoa ettei kukaan tee niin hyvää kaalilaatikkoa muin minä, ja varsinkin puulämmitteisessä, isossa pirtin uunissa. Perunat ovat vedessä valmiiksi kuorittuina ja puolukkahillo valmiina vähän sokerisempana kuin mitä me itse sen haluamme. Kyllä he varmaan tulevat ennen pimeän tuloa. Mutta siihen on vielä monta tuntia. Makuuhuoneen ovi aukeaa. Mieheni tulee sieltä raidallisessa pyjamassaan, unen pöpperössä. Hänestä on tullut oikea unikeko. – Huomenta! Oletko sinä jo ylhäällä? hän kysyy vaikka tietää vastauksen. Hän ottaa kupin kahvia, kaataa siihen maitoa ja pistää sokerin suuhunsa. Se on hänen tapansa juoda aamukahvia. Kahvi ensin ja tupakka sitten. Nykyisin hän polttaa punaista "Norttia". Siihen hänellä on varaa, nyt kun he ovat ihan vain kahdestaan. Tänään tulee poltettua muutama enemmän kuin tavallisesti. Se kuuluu asiaan. – Missähän ne minun paremmat housut ja paitani ovat, en löytänyt niitä komerosta? Hänkin muistaa että tästä päivästä on tulossa erikoinen. Ei tarvitse muistuttaa siitä. Hän menee ja istahtaa keinutuoliin joka on käännettynä tielle päin. Siinä hän viettää suurimman osan tästä päivästä. Hän on oikein "fiksun" näköinen "pyhävaatteissaan". – Ovatko nyt kaikki hommat hyvässä jamassa? hän kysyy. Käyn nopeasti läpi kaikki tehtävät mitä minulla oli jäljellä ja vastasin hänelle myöntävästi. Entä sinulla? Muistathan että saunanpataan pitää kantaa vettä ja panna sauna lämpiämään, niinhän me sovimme. – Sen minä tein jo eilen. Tänään minä haluan vai odottaa!! Hän istuu silmät tarkkana tielle päin, kuten aina, kun hän odottaa. Minä kysyn silloin tällöin: -Näkyykö jotain? Haluan olla ajan tasalla. Päivä alkaa kääntyä iltaan päin, eikä tiellä näkynyt muuta kuin valkoista lunta. Kunhan vaan ei heille ole tapahtunut jotain! No, olisivat he varmaan soittaneet siinä tapauksessa. Aina meillä on huoli kun joku on tulossa meitä tervehtimään. Perunat ovat kypsiä, pöytä on katettu, kaalilaatikko on paistettu ja sauna on kylpyvalmis. Saunojat ja ruokavieraat vaan paikalle! Norrköpingissä on toiminut jonkin aikaa ryhmä naisia, joille yhteinen kiinnostus kulttuurielämään on lähellä sydäntä. Olemme jo aiemmin kertoneet heidän tavastaan kokoontua kirjallisuuspiirissä, kirjailijavierailuja järjestämällä sekä viime keväänä järjestetyn kirjoittajakurssin parissa. Nyt järjestetylle kurssille kutsuttiin mukaan myös Finn-Tiimin toimittajat. Heillä oli ilo lähemmin tutustua kirjoittamisesta innostuneeseen joukkoon. Ryhmän selkäranka Sirpa Ingvaldsson touhuaa yhteyksissä hallintoalueeseen sekä kirjailijoihin. Heti alussa selvisi innostuksen syy. Kaikilla on halu elvyttää suomenkielen taitoa pystyäkseen käyttämään sitä kirjoittamisessa. Monet ovat työnsä takia kömpelöityneet kielensä kanssa. Kurssilla opettajana toimi uudelleen kirjailija Paula Vartiainen. Koska toimittajat olivat melko epätietoisia vastaavista kirjoituskursseista, niin ei osattu odottaa näin mukavaa yhdessäoloa. Paula Vartiainen piti kiinnostuksen korkealla koko ajan. Kukaan ei päässyt liikaa esittämään, eikä ketään liioin unohdettu. Ensimmäisenä päivänä annetuista aiheista tuli esille mukavia yksityiskohtia, kun niitä yhteisesti kuunneltiin ja niistä keskusteltiin. Mutta jo viimeisenä päivänä kaivoivat oppilaat sisimmästään esille sielua koskettavia tarinoita. Kirjoitusinnosta päätellen ei kenenkään tarvinnut edes suuremmin miettiä mitä paperille laittoi. Opettaja oli mielissään tehtäväksi annettujen aiheiden ideoiden rönsyilystä ja kukkaan puhkeamisesta. Yleensä aihetta kohti saatiin 515min. jonka jälkeen niitä tutkittiin yhdessä. Kurssille jatko tapahtui kahden viikon päästä eli 21/2. Tälle kerralle saatiin kotiläksyksi kirjoittaa pieni kappale aiheesta ”Odotus”. Ne piti sähköpostittaa Paula Vartiaiselle hyvissä ajoin ennen tapaamista. Kaikki yllättivät tarinoista. Kun ne luettiin vuorotellen, myönnettiin yksin mielin kunkin onnistuminen. Hyvin oli kirjoitettu. Ainoastaan opettajan huomautukset sekä apu kirjoittajien kieliasioissa, muistutti kirjoitusasun vajaavaisuudesta. Saimme vihjeitä mistä saa oppia ja vihjeitä parantaakseen taitojaan. Myös mitä pitää tehdä saadakseen kirjoittamisen käyntiin. Henkilökohtaisesti minuun vaikutti erään kurssilaisen tarina odotuksesta. Hän oli löytänyt isänsä sotilaspassin. Sitä tutkiessaan tytär näki missä isä oli taistellut sodan aikana, ja otti selvää paikoista sekä tapahtumista juuri ennen lopputaistelujen ratkeamista. Vaikuttava kertomus miehisestä aiheesta naisen kuvaamana. Esittelemme kaksi kurssilla syntynyttä kirjoitusta. Sisko Lindströmin Odotus ja Kaarina Kahaneckin runon Pysähdy ODOTUS Sisko Lindström Yö on ollut rauhaton - en saa nukkua "pommiin". Käännän kylkeä ja katson raksuttavaan kelloon. Johan se on kohta puoli neljä. Ei aivan vielä, puolen tunnin päästä. En uskalla sulkea silmiäni, parempi että nousen ylös. Tästä on tulossa tärkeä päivä. Otan ruskean aamutakkini naulakosta, se lämmittää mukavasti aamun viileässä keittiössä. Puuhella on ollut jo 6 Suomalaisia kirjoja Enebyssä Autonvalot kirkastavat tienoon, moottorin ääni kaikuu korviin niin kuin iloinen melodia: Täältä tullaan, täältä tullaan! Mikä vapauttava sävel. Sen haluan kuulla aina kun päivä tuntuu pitkältä! Enebyn kirjastossa on avattu suomalainen osasto. Osasto haluttiin, koska alueella asuu paljon ruotsin-suomalaisia. Annikki Aitonurmi on asian puolesta käynyt monet taistelut. Siksi juuri hän säteili onnea avajaisissa. Pysähdy Muistathan pysähtyä Älä kiirehdi Elämä kiitää kiireettäkkin Matele kuin etana Että ehtisit Viipymään Sinisessä hetkessä Illan hiipiessä sisään Mustikkamehun kanssa Pippurisena maukkaana Jan Persson Enebyn kirjaston esimies. ______________________________________________ Ilman odotuksia Vain nautittavaksi Toimintaneuvosto Ihmisen omaksi iloksi (Kari Osara) Suomenkielisellä seurakuntatyöllä Norrköpingissä on tärkeä apuelin. Sen toimintaneuvosto toimii seurakunnan sekä kirkon suomenkielisen toiminnan työntekijöiden yhteisenä foorumina kun toimintaa suunnitellaan suomenkielellä. Hiljaiseksi hetkeksi Pysähdy Katti Toimintaneuvosto on ollut olemassa jo monta vuotta, mutta on elänyt hiljaisuudessa. Kööpenhaminaan tehdyn opintomatkan (Finn-Tiimi 2014.1) jälkeen on toimintaneuvoston tehtävää tarkennettu ja sittä on koetettu saada aktiivisempi sekä seurakunnalle läheisempi. Nyt toimintaneuvoston jäsenistö on vaihtunut melkein kokonaan, joten on myös suuri mahdollisuus tuoda uutta innostusta suomenkieliselle seurakuntatyölle. Osa tästä uudistuksesta onkin jo käynnissä. Matteusgårdenilla pidettiin ensimmäinen tapaaminen uskonnollisten ja elämää koskevien kiperien kysymysten parissa. Kokoontuminen tapahtuu kerran kuukaudessa ja ensimmäisellä kerralla keskusteltiin ”Elämän tarkoituksesta”. Mukana olleet kehuivat siellä olleen mielenkiintoisen mukavaa. Kaikilla tapaamisilla on eri keskustelunaihe. Tarkoituksena on kunnioittaa ilmaistuja mielipiteitä ja antaa mahdollisuus kaikkien tuoda myös niitä julki. Suomalainen toimintaneuvosto on ruotsalaisen (S:t Olofs församling) seurakunnan alaisuudessa. Jos nyt yllättäen suomenkielinen seurakuntatyö jäisi ilman työntekijöitä, vastaa toimintaneuvosto kirkon suomenkielisen toiminnan jatkuvuudesta. Kirjailija Paula Vartiainen antoi hyvää potkua kirjoittamaan alkaville. Vapautuneesti, huumorin rikastuttamalla tavalla, saimme sukeltaa kielellisiin labyrintteihin, kuitenkaan sinne eksymättä. (kuva ja teksti: Kari Osara) Suomenkielisen työn jatkuvuus kirkon parissa saa paremman perustan, jos aktiivisesti osallistutaan tarjottuihin tapahtumiin. Meillä on myös mahdollisuus ehdottaa uusia virkistäviä toimintoja. 7 Ruotsinsuomalaisten päivä Kyselimme muutamilta seuraavat kysymykset. Järjestettiin tänä vuonna Thapperskan koululla. Tilaisuuteen saapui runsaasti väkeä. Hyvin viihdyttiin, ja melkein kaikki olivat mukana loppuun asti. 1. Onko tarpeen viettää ruotsinsuomalaisten päivää? 2. Mistä sait tietää että 24/2 on juuri se päivä? tilaisuuteen osallistuneilta Eila Jormalainen. RS päivä on ihan kiva ja täällä kuulee paljon tärkeää asiaa. Päivän ohjelman avasi Norrköpingin hallintoalueen koordinoija Raija Arvidsson. Puheessaan Raija mm. muistutti miksi juuri tästä päivästä tuli meidän merkkipäivämme, toivoen että jo ensi vuonna päivä mainittaisiin kalenterissa. Hän mainitsi ruotsinsuomalaisten lipun hulmuavan, 24/2 Motalan virran ylittävällä sillalla, merkkinä meidän kuulumista hallintoalueeseen. Tapahtumasta sain tietää edellisestä FinnTiimi lehdestä ja Raija Arvidsonilta Tilaisuudessa antoi hoitoalan suomenkielinen henkilökunta hyvää tiedotusta toiminnasta sekä mahdollisuuksista. Yhdistyksillä oli myös mahdollisuus esitellä toimintaansa. Valitettavasti ei suuremmin toimintoja mainostettu. Anne Ylihuttula. Mahtava kun on RS oma päivä. Se vahvistaa identiteettiä ja on hienoa seurustella suomenkielellä, sekä tavata ja tutustua muihin suomalaisiin. Välillä haukattiin pikkupurtavaa. Käytiin kahvilla ja yleensä liikuskeltiin keskustelemassa eri ryhmissä tuttujen parissa, joten kello kahdeksi suunniteltu musiikkiesitys siirtyi melkoisesti. Tilaisuudesta sain tietää Norsujen FB sivulta ja kunnan kotisivulta. Ruotsinsuomalaisten päivän päätteeksi esiintyi hanuritaiteilija Ari Haatainen yhdessä tyttärensä Hannan kanssa. Hanna laulaa mielellään uudempaa musiikkia, Isän pyynnöstä kuitenkin myös vanhaa suomalaista. Ari on ainoa ruotsissa asuva kiertävä ammattihanuristi ja on lähdössä toukokuun alussa seitsemännelle Amerikan kiertueelle. Ensiesiintyminen tapahtuu suurien tähtien kanssa Las Vegasissa. Ari Haatainen oli kymmenvuotias muuttaessaan vanhempineen Helsingistä Eskilstunan. Hän opiskeli musiikinopettajaksi ja työskenteli ensin Tukholmassa ja Eskilstunassa. Vuonna 1989 hän esiintyi Luciano Pavarottin kanssa ja on siitä asti elättänyt itsensä hanuristina esiintymällä mm. Ranskassa, Norjassa, Ruotsissa. Suomessa Ari on säestänyt 5 vuotta Tangomarkkinoilla. Suomen Harmonikkaliitton mielestä Ari onkin suomen lahja ruotsille ja siellä harmonikkamusiikin ystäville. Ruotsin Suomalainen lehti on järjestänyt runokilpailun ja viiteen parhaaksi valitsemaansa runoon on Ari tehnyt musiikin ja sävellykset. Kilpailujen tulokset julkaistaan Tukholmassa maaliskuun 27 päivänä niin sanotussa Juhlakonsertissa. Teksti: Riitta Stenberg ja Kari Osara. Kuvat, Kari Osara Hyvä muistaa Kun kävin koulua, oli tapana saada muistovärssyjä ystäviltä ja koulutovereilta. Äitini täti oli meillä kylässä, ja pyysin häntä kirjoittamaan minulle muistovärssyt. Hän kirjoitti: Pääskynen pieni lintu pääsi päällä lentää, monta on sinulla ystävää vaan muista minua sentään. On kulunut liki 50 vuotta noista ajoista. Täti on mennyt maan majoille. Silti muistan hänen kirjoituksensa kuin eilisen päivän. Leena Kaakinen, Pursi Kielikurssit jatkuvat Suomen kielen alkeiskurssit jatkuvat edelliseen tapaan. Osanottajia on tullut ja mennyt, mutta muutama sinnikäs on ollut mukana alusta lähtien. Tämä on tuonut tullessaan sen, että olemme nyt yrittäneet parhaamme mukaan jakaa opetuksen kahdelle tasolle. Eli jos suvussasi tai tuttavapiirissäsi on joku joka ei osaa suomea, mutta haluaa oppia, tai myöskin jos osaat suomea, mutta haluat parantaa kieltäsi, olet tervetullut! Kurssi on ilmainen, opintomateriaalin saat paikan päältä. Alaikäraja 18 vuotta. Kurssit pidetään kahtena iltana viikossa Norrköpingin Raatihuoneella, maanantaisin (vasta-alkajat) ja torstaisin (pitemmälle edenneet). Ilmoittautumiset: Raija Arvidsson 011-15 21 36, 0730-20 22 95 e-post/sähköposti: [email protected] Norrköpingissä asuva muusikko Heimo Sova oli lähtenyt kuulemaan hanuritaiteilijaa. Heimo soittaa hanuria itsekin ja kertoi sormenpäitä kutittavan kun kuulee tuttuja kappaleita, joita itsekin on soitellut vuosikymmenet. Hän kertoo edelleenkin soittavansa päivittäin. Nykyisin hän soittaa kuitenkin enimmäkseen omaksi ilokseen. Onko Norrköpingissä muita suomalaisia hanuristeja? (Miettii toimitus.) Pentti Salmenranta, kurssin vetäjä 8 Keihästyttö huipulle Kun kysyn isän taidoista valmentajana, kertoo Satu luottavansa isäänsä ja kehuu hänen olevan hyvä valmentaja heittotekniikassa. Ismo Tossavainen on pahoillaan tyttärensä loukkaantumisesta. Suomessa monilla valmentajilla on liian raju tapa opettaa heittämistä. Heidän mielestään pitää heiton perustua voimaan ja äkkinäiseen repäisyyn, jossa vauhti on melkein pysähtynyt eikä liike jatku heiton suuntaan. Tällöin moni kehon osa joutuu äärimmäisen kovalle koetukselle ja heittoliikkeestä tulee hidas. Minun tapani opettaa heittämään perustuu matematiikkaan ja liikkeen jatkuvuuteen. Mekaniikan lakien mukaan soveltuvat vauhti, voima sekä soviteltavat heittokulmat olosuhteisiin. Silloin kehon liikkeet harmonisoituvat voiman kanssa ja kaikki voima voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Heittolajeissa vaikuttavat heiton pituuteen ainoastaan heittovälineen lähtönopeus ja lähtökulma. Norrköpingiläinen Ismo Tossavainen on koko elämänsä ajan ollut kiinnostunut urheilusta. Hänen uransa laajemman lajivalinnan suhteen katkesi jo nuorena. Polvi vammautui niin pahoin että jatkossa oli valittava rauhallisempia lajeja. Kaikesta huolimatta on hän kuitenkin saanut olla siellä missä viihtyy urheilijana. Lajeiksi tulivat pesäpallo ja keilaus. Ruotsiin muuton jälkeen oli Ismon päälaji keilailu. Hän edusti Ruotsia huipulla Norrköpingissä seuroissa IK Sleipner ja BK Kaskadia. Hän kävi myös usein Suomessa kilpailemassa hyvällä menestyksellä. Ruotsissa hän voitti mm. kolme kertaa RSKL:n (ruotsinsuomalaisten keskusliiton) mestaruuden ja oli vuonna -87 neljäs Ruotsincupin finaalissa. Kilpailussa oli 35000 kilpailijaa. Hän on ollut toimitsijana useissa suurissa urheilukilpailuissa, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Ismo ei ole koskaan vaihtanut kansalaisuuttaan, joten Tampereen Pyrintöön kuuluminen on itsestään selvää. Satu Tossavainen edustaa nykyisin Norrköpingiläistä Tjalve -urheiluseuraa jossa hän paransi ikäluokkansa seuran ennätystä yli yhdeksän metriä. Ismo Tossavainen on seurassa aktiivisesti tukemassa kilpailutoimintaa. Satu edustaa Suomen kilpailuissa Tampereen Pyrintöä. Kun sitten hänen nuorin tyttärensä kiinnostui yleisurheilusta, harrastettuaan ensin ratsastusta ja uintia, tunsi isä tietysti aitoa urheilumieltä sekä onnea. Satu Tossavainen alkoi jo nuorella iällä tehdä huipputuloksia voittaen kilpailuja sekä Suomessa että Ruotsissa. Vuonna 2011 Växjössä hän voitti Ruotsin koulumestaruuden keihäänheitossa F 16 sarjassa ylivoimaisesti, edustaen Huddingen urheilulukiota. Tulos 46,03 oli yli seitsemän metriä pidempi kuin kakkosella ja yli kuusi metriä pidempi kuin vanhemmissa luokissa voittotulos. Tulos oli vain 11 cm heikompi kuin ikäluokan paras tulos Suomen vuositilastossa. Samana vuonna tuli myös hopeaa 16vuotiaiden tyttöjen SM-kisoissa Jyväskylässä. Muutama viikko sitten heidät kutsuttiin myös Ruotsin nuorten maajoukkueleirille Växjöön. Sinne oli kutsuttu joka ikäluokasta kaikkien heittolajien kolme parasta ja heidän valmentajat. Koska Satu oli Suomen kansalainen, huomioitiin nuoren kyvyt myös siellä ja tuli kutsu nuorten maajoukkueleiritykseen Pajulahteen ja Kuortaneelle. Leirillä toimivat valmentajina Kimmo Kinnunen ja Kari Ihalainen. Suomen valmennustavat eivät kuitenkaan sopineet Sadulle ja hän loukkaantui leirillä. Kahdessa selkänikamassa todettiin hiusmurtumia, jonka johdosta Sadun keihäsharjoittelu katkesi kahdeksi vuodeksi. Tyttö ei kuitenkaan lannistunut vastoinkäymisestä vaan kokeili kylmiltään heittää yhden kilpailun ja voitti siinä toisen Ruotsin koulumestaruutensa. Nyt hän on valmis jatkamaan harjoittelua. Jo viime kesänä alettiin kilpailla varovaisesti. Satu kertoo harjoittelevansa joka päivä. Vammat ovat tervehtyneet. – Käyn töissä, mutta töiden jälkeen lähden treenaamaan koska pidän siitä. Minulla on tarkat ohjeet, joten pystyn treenaaman yksin melko paljon. Heittoharjoituksiin tulee aina isä Norrköpingistä. Tällä hetkellä olen Ruotsissa kolmas ikäryhmässäni. Sofi Flink on kärjessä joten on helppo pitää tavoitteita koska taso täällä hänen jälkeensä on melko tasainen. Viihdyn taas keihäsharjoituksissa ja isä auttaa minua heittotekniikassa. Näissä kisoissa Satu Tossavainen voitti hopeaa. Asetamme määrätietoisesti uusia tavoitteita. On mielenkiintoista seurata Satu Tossavaisen kilpailuja ensi kesänä. Toivokaamme Sadulle ja Ismolle menestyksekästä kilpailukautta. Teksti: Kari Osara 9 Papin palsta Tämä ajatus sai minut uskomaan, että vaikka en löytäisi mitään kirjoittamista Papin palstalle tällä kertaa, niin ei se haittaa: ehkä se onnistuu paremmin ensi kerralla. Oli jo hämärää kun istuin tietokoneeni eteen kirjoittamaan Papin palstalle FinnTiimiin. Kello oli jo vailla viisi ja olin tehnyt työtä koko päivän, silti minulla oli vielä monta tuntia edessäni, kun illalla odotti kokous. Lisäksi tuhat ja kaksi asiaa pyöri päässäni, enkä oikein pystynyt keskittymään kirjoitukseen. Kolme kertaa yritin saada jonkun aiheen lähtemään, mistä voisin kirjoittaa, mutta mitään ei irronnut. Koneen monitori jäi tyhjäksi. myytävänä Minä pyörittelin yhtä ideaa kauan päässäni, nimittäin lapsuuden muistoja. Kun olin pieni, leikin usein intiaania. Mulla oli isän tekemä jousipyssy ja puukko tuppineen kiinnitetty housun vyöhön. Nuolet tein itse, jokainen nuolista taisi olla eri paksuinen. Jos löysin variksen tai pulun höyhenen, pistin höyhenen nauhaan, jonka olin sitonut pääni ympäri; kotkan sulkia en koskaan löytänyt. Sitten minä hiivin siellä metsään, olin olevinani intiaani. Jyrki Myöhänen Pappi Kevätkausi 2015 Jumalanpalvelukset klo 13.30 Matteuksen kirkossa Sunnuntai 8.3 Messu Palmusunnuntai 29.3 Messu – Matteuskuoro esiintyy Pitkäperjantai 3.4 Jumalanpalvelus – Viulisti Päivikki Wirkkala-Malmqvist Pääsiäispäivä 5.4 Messu – Viulisti Päivikki Wirkkala-Malmqvist Sunnuntai 3.5 Messu – Matteuskuoro esiintyy Mutta ei se idea oikein lähtenyt sekään; mitä siitä, että minä leikin intiaania lapsuudessani? Mitä minä sillä halusin sanoa? Ei, minä viskasin senkin idean menemään ja jäin tuijottamaan tyhjää monitoria. Sunnuntai 31.5 – Kansanlaulujumalanpalvelus Hedvigin kirkossa Matteusgårdenilla Sitten ajattelin, että kai noiden lapsuuden leikeistä silti voisi jotakin kirjoittaa? Ehkä intiaanien luonnon kunnioittamisesta? Luin paljon intiaaneista lapsuudestani, sekä kirjoja että sarjakuvia, ja katsoin lännenkuvia, ja näin opin paljon intiaaneista. Minä opin myös paljon luonnosta, eläimistä ja jumalasta. Intiaanit olivat hyvin uskovaisia ja kunnioittivat luontoa ja eläimiä. Kun intiaani kaatoi riistaa, hän kääntyi jumalalleen ja kiitti, mutta pyysi myös anteeksi, kun joutui riistan tappamaan. Olisiko tässä jotakin aihetta josta voisin kirjoittaa? Elämän tarkoituksia – keskustelupiiri elämästä ja uskosta klo 13.30 Ke 1.4 Ke 6.5 Virsi-ilta klo 17.00 – Ke 25.3 säestäjänä Fredrik Ingå – Ke 22.4 säestäjänä Anna Sköldh La 14.3 klo 10.30 Pääsiäisaskartelu (ilm.viimeistään 11/3 Eijalle) ja klo 12.00 Pääsiäisbasaari kahvitarjoilu ja myytävänä mämmiä. Ei, ei sekään idea syventynyt sen enempää. Mikään idea ei vain kerta kaikkiaan kypsynyt. Näin se voi joskus olla, että ihminen ei aina ole loistovireessä. En minä erikoisen väsynytkään ollut, mutta jotenkin tyhjä. Silti pitäisi vain jaksaa. Enhän minä ainoa ole, jolta näin on käynyt; näin edessäni miten yksinhuoltajat, etenkin naiset (mutta totta kai myös miehet), ovat vain joutuneet taistelemaan, vaikka aina ei jaksaisi. Ja entä sotauhrit? Kuinka moni on joutunut, ja edelleen joutuu, pakenemaan sotaa?! Heille olisi luksusta, jos saisivat istua hetken ja tuijottaa tyhjää tietokonemonitoria! Muita tapahtumia La 21.3: ”Jo valkenee kaukainen ranta” – Konsertti Hedvigin kirkossa klo 17.00 Ke 20.5: Seurakuntamatka:”pimeä matka”. Viimeinen ilm.päivä 15.5 Su 31.5: Kevätjuhla Hedvigin pappilassa jumalanpalveluksen jälkeen n.15.00 Mukana soittamassa Iivoset Silti pitää vain uskoa. Eräs Viktor Frankl löysi keskitysleirilläkin elämästään tarkoituksen, ja totesi näin: ”kun tietää miksi elää, voi kestää melkein mitä tahansa”. Frankl joutui nimittäin itse keskitysleirille ja pääsi sieltä elävänä pois. Auschwitzissa hän totesi että jokaisella ihmisellä on hirvittävissäkin olosuhteissa valinnan vapaus. Ja hän totesi myös että henkisesti vahvat ihmiset saattoivat kestää paremmin kuin vahvan ruumiinrakenteen omaavat, vaikka olisivat fyysisesti heiveröisempiä. Hänen johtopäätös oli se, että kun ihminen menettää kokonaan uskonsa tulevaisuuteen, hän rappeutuu nopeasti, sekä henkisesti että fyysisesti. Kesäillat: v. 26-31 Hedvigin pappilassa Yhteystiedot: Jyrki Myöhänen, pappi: 011-24 14 14 Sähköposti: [email protected] Eija Luukkonen: 011-24 14 03 Sähköposti: [email protected] http://norpanenkelit.blogg.se 10 Erkki Frin tie sotalapsena Ruotsiin. porteilla, muistelee Ruotsissa. II osa (jatkoa Pertti Luostarisen haastatteluun) Erkki sen ajan sotatunnelmia – Papinrouva Hanna otti kaikki kolme mukaansa, ettei lapsia tarvitsisi erottaa toisistaan. Väliasemalla kirkkoherra tuli meitä vastaan ja nousi linja-autoon. Kirkkoherra oli partainen ja mustatukkainen. Kyösti huusi: ”Mustalainen”. Karjalassa hän oli kuullut, että mustalaiset ryöstivät lapsia ja myivät niitä lapsettomille pareille ulkomaille. Minäkin hermostuin. Meidät poistettiin bussista mutta lopulta pääsimme rauhoituttuamme takaisin ja tulimme itkien pappilaan. Olimme riehuneet, sylkeneet, kirkuneet ja huutaneet itsemme uuvuksiin koko 25 metrin matkankin portilta pappilaan sisään, Erkki puhuu hiljaisella vakavalla äänellä. Vastaanotto Ruotsissa Arcturus-aluksen saavuttua Turusta Tukholman Skeppsbrolle kaikki sotalapset saivat riisuutua pesua ja suihkua varten. Samalla tapahtui luteiden poisto, jos jollakin niitä sattui olemaan. Ne lapset, joilla oli rikkonaisia vaatteita, saivat siistejä käytettyjä tilalle. Sen jälkeen lapset vietiin kokoontumispaikoille lepoa varten. Monet olivat nukkuneet huonosti Suomen pommitusten ja vaikeiden matkaolosuhteiden takia. – Aamiaisen jälkeen 1.1.1941 meidät jaettiin ryhmiin, jotka lähetettiin eri puolille Ruotsia. Nuorempia Kyöstiä ja Heikkiä ei erotettu toisistaan vanhempien toivomuksen mukaan ja kaksikko pantiin Värmlannin joukkoon. Minä jouduin Etelä-Ruotsiin lähtevään ryhmään ja kun näin veljieni loittonevan ampaisin heidän peräänsä niin kovaa kuin pystyin. Virkailijat katsoivat tapahtumaa sormien läpi ja arvelivat, ettei kannata käyttää aikaa karkulaisen palauttamiseksi ja sallivat minun liittyvän veljieni Heikin ja Kyöstin seuraan, kertoo Erkki Ruotsin alkutapahtumista. Elämää pappilassa – Pappilassa oli lämmintä ja sähkövalot. Ehkä ne olivat omiaan rauhoittamaan meitäkin ja sopeuduimme vähitellen uusiin olosuhteisiin. Itkeskelimme kuitenkin pitkään. Pappilassa oli suuret huoneet ja saimme leikkiä sotilaita. Olimme laihoja ja nälkäisiä. Suomessa ruokailut olivat olleet lapsilaumassa usein vaikeita tilaisuuksia ja olimme oppineet suojaamaan lautasemme kyynärvarren avulla. Niinpä teimme monta kuukautta samalla tavalla pappilan ruokapöydässä, mutta pappilan väki varmaankin arvasi mistä tuo varovaisuus johtui. Sitten aloimme vähitellen syödä kuin muutkin ihmiset ilman pelkotiloja, arvioi Erkki alkuaikoja pappilassa. – Karlstadiin junamatka otti 8 tuntia. Asemalla meidät pantiin kahteen jonoon paririviin ja matka jatkui marssien Betlehemin kirkkoon. Huoneissa oli kaksikerroksiset armeijasängyt. Joka päivä aidatulla alueella saimme ulkoilla klo 10 ja 14 välisenä aikana. Aidan takana kävi uteliasta väkeä katselemassa meitä kuin eläintarhan eläimiä. Kuului huutoja: Tuon tai tuon minä haluan. Silloin valintaprosessi oli jo lähtenyt käyntiin. Vastaavana oleva rouva kirjasi ylös henkilön ja lapsen, mistä tämä oli kiinnostunut. Samalla pakattiin mukaan lapsen tavarat. Kun havaitsimme mitä oli tapahtumassa, piilouduimme Kyöstin kanssa sängyn alle, emmekä menneet ulos ollenkaan. Parin päivän päästä temppumme kuitenkin havaittiin ja rouvat tulivat patistelemaan meitä ulos puoliväkisin. Usein pystyimme kuitenkin välttämään pihalle joutumisen siirtymällä siirrettävien sänkyjen alla niin nopeasti, etteivät valvojat meitä aina havainneet. – Piispanrouva ei osannut suomea, mutta hän ilmoitti kirkkoherra Gustaf Fredrikssonille ja hänen Hannarouvalleen, että meillä täällä Betlehemissä on kaksi ihanaa vallatonta lasta Suomesta. Ne ovat hauskoja ja eloisia kaikkine temppuineen. Pariskunnalla ei ollut omia lapsia ja niinpä ajateltiin meidän tuovan elämää ja iloa juuri rakennettuun uuteen pappilaan. Samalla siellä luultiin sodan kestävän enää lyhyen ajan Saksan ja Suomen ollessa niskan päällä ja joukot Leningradin sekä Moskovan – Hanna ei osannut suomea ja me emme osanneet ruotsia. Ei ollut helppoa saada meitä järjestykseen. Hanna oli lisäksi tiukan uskonnollinen. Tiukan linjan kasvatusta tehostettiin sängyssä makaamis-rangaistuksin ja vanhan ajan vitsakurituksella. Emme saaneet liikkua maantielle asti tai jouduimme heti sänkyihin määrätyiksi. Meidät 11 opetettiin koko kasvuaikamme seisomaan ikäjärjestyksessä asennossa tervehtimässä pappilassa käyviä vieraita. Häitä, hautajaisia, kastajaisia, ompeluseuroja ja muita kunnankin kokouksia riitti, koska kasvatti-isä oli mukana kunnallisissa tehtävissä. Lauantaisin kirkonkellojen soiton jälkeen sunnuntai-iltaan saakka mitään pallopelejä ei pappilassa sallittu. Siihenkin tottui vähitellen vaikka ruotsalaiset lapset olivat leikkimässä, kiipeilivät puissa ja uivat rannalla sekä pelasivat meiltä kiellettyjä palloleikkejä. Jumalanpalvelus alkoi joka sunnuntai klo 11. Sen jälkeen saimme istua piirustaa tai lukea jotakin sopivaa kirjallisuutta, kertoo Erkki. Lapsuustunnelmistaan. sittemmin Värmlandsbankenin Kilin toimipaikassa ja lopuksi Götebörg Bilspeditionin palveluksessa Karlstadissa, joka on hänen kotipaikkansa edelleen. Hän on saanut vaimonsa kanssa neljä lasta ja useita lapsenlapsia. – Itse menin naimisiin juhannuksena 1963 Haapaveden vanhassa kirkossa Ritvan kanssa ja meillä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta, kertoo Erkki Fri. Työt toivat Norrköpingiin 1971 Erkki on ollut useiden yritysten palveluksessa jo ennen Norrköpingiin tuloaan. Töissä Erkki oli alussa Hannäs Ansåg AB i Kil, sittemmin Skogsägarförfeningen, Karlstad mekaniska verkstad, Goodyear Gummi Fabriks AB, Gusum Blixtlås AB ja lopuksi vuodesta 1971 alkaen eläkkeelle jäämiseen saakka 1995 Ericsson Telefon AB, rele- ja nauhuriosastolla. Erkillä on kolme lasta avioliitosta Mats Erik 1963, Lans Henrik 1965 ja Emmy Jenny Elizabeth 1984. Erkillä on kaksi lastenlasta. – Ruokapöydästä ei saanut nousta, ennen kuin kaikki olivat syöneet ruokansa. Usein kaikki ruoka ei maistunut ja syöminen venyi pitkälle ennen kuin viimeinen oli valmis. Korvapuustit ruokapöydässä eivät olleet epätavallisia ruokahalun lisäämiseksi ja järjestyksen säilyttämiseksi. Kerran tuli pahasti korville, sanoin maidon olevan pahaa enkä suostunut juomaan. Myöhemmin kirkkoherra kysyi mikä vikana ja pyysi Hannalta maitoa maistaakseen itse. Hän sylkäisi maidon ulos ja totesi sen olevan hapanta. Silloin Hanna pyysi minulta anteeksi mitä oli tehnyt, mutta sen tapahtuman jälkeen minulla on aina ollut vähän vaikea maitoa juoda. Kesätöitä Vänernin rannoilla – Kesäni vietimme siihen aikaan huomattavilta osin Vänernin rannalla kuivalla suopellolla heinää seipäälle nostaen niittokoneen jäljiltä. Minulla oli heinäallergia, mutta eihän sellaisia siihen aikaan tunnettu vaan luultiin minun olevan vain vilustunut. En saanut edes mennä uimaan muiden veljieni kanssa. Gustav ja Hanna purjehtivat usein Vänernin selillä, kun me sillä aikaa paiskimme töitä pellolla tai olimme keräämässä metsissä mustikoita 3 litraa päivässä. Näin tapahtui kesäisin lapsuuden ja nuoruudenkin aikana. Komento pappilassa oli kova mutta kasvatusvanhemmat olivat omalla tavallaan myös oikeudenmukaisia. Siihen aikaan kuritussäännöt poikkesivat meidän aikamme peruskasvatuksesta melkoisesti. Vapaa-ajan harrastuksiin Erkillä on kuulunut kuorolaulu, kirkollisissa asioissa avustaminen ja usein kansalaistoimintoihin kuuluvia aktiviteettejä. Hän on jäsenenä myös Riksförbundet Finska Krigsbarn eli Ruotsin sotalapsiyhdistyksessä, jonka kautta hän myös saanut jonkin verran asiantuntija-apua. Mainittakoon että Erkki on tehnyt perusteellista työtä hankkiessaan sotalapsihistoriansa arkistoista ja monilta eri henkilöiltä sekä virastoista Suomesta ja Ruotsista. Kyseessä on harvinaisen yksityiskohtainen tutkimus noista vaikeista ajoista tarkkoine muistitietoineen ylös kirjattuna, joka antaa harvinaisen autenttisen kuvan sen ajan tapahtumista ja ilmapiiristä lapsen ja nuoren silmin nähtynä ja koettuna. Erkki Fri on toiminut paljon Matteusgårdenin piirissä ja on auttanut myös usein Iltatähden ruoanlaiton valmistelussa osallistuen yhdistysten elämään positiivisin tavoin monilla saroilla. Erkki on tehnyt työtä myös suvaitsevamman yhteiskunnan puolesta. – Kerran myöhemmin siellä vanhoilla seuduilla liikkuessani tapasin entisen koulukaverin, joka pyyteli kovasti jälkikäteen anteeksi käytöstään kouluaikoina. Suomenkieliset joutuivat usein ”mobbauksen” kohteeksi ja vaikka olin unohtanut sellaiset asiat mielestäni, niin kuuntelin hänen katumustaan näin jälkikäteen. Mies oli kouluttautunut sittemmin metsänvartijaksi ja sanoi että suomalaiset ovat niillä kulmin olleet aina parhaita ja luotettavia metsätyömiehiä, Mikä tietenkin lämmitti sydäntäni, kertoo Erkki koulukaverin tapaamisesta. Kasvatusisä Fredriksson Kyösti-veli menehtyi Englannissa Erkki Frin kasvatusisä kirkkoherra Gustaf Fredriksson eli 97-vuotiaaksi ja oli kunnallinen vaikuttaja sekä arvostettu henkilö myös hiippakunnan alueella. Omia lapsia hänellä ei ollut mutta kuolinilmoituksessa pojat on mainittu ainoina lähiomaisina ja omina lapsina. Poikia oli kasvatettu vanhakantaisessa uskonnollisessa hengessä tiukan kurin vallitessa säännöllisiä kotiintuloaikoja valvoen. Pienistäkin rikkomuksista tuli helposti vitsaa, tukkapöllyä tai korvapuusteja. – Veljistäni Kyösti sai palata Suomeen 1947 ja myöhemmin hän kävi perämiehen tutkinnon ja palveli kauppa-aluksilla pitkillä reiteillä. Hän menehtyi hukkumisonnettomuudessa Englannissa 1985 sydänkohtauksen saatuaan. Hänet on haudattu Stora Kilin hautausmaalle. Hän oli hyvin pidetty perämies myös miehistön ja varustamon väen keskuudessa mikä tuli korostetuksi esille hänen muistokirjoituksessaan. Toinen veljeni Heikki kävi kansakoulun, jatkokoulun ja Karlstadin kauppaopiston ja teki töitä Kilin postikonttorissa Kasvatusisä Gustaf kuoli vuonna 1989. 12 70.000 sotalasta Ruotsiin Rääppiäiset PRO:ssa Suomesta evakuoitiin yhteensä 70.000 sotalasta Ruotsiin vuosien 1938–1945 välisenä aikana. Lasten iät vaihtelivat nollasta neljääntoista vuoteen. Lapset saivat koteja täysin vieraskieliseen ympäristöön. Tullessaan heillä oli vain osoitelappu kaulassaan. Tällainen erottaminen biologisista vanhemmista jätti useimmille syviä haavoja sisimpään. Nykyään on olemassa yhdistys nimeltä Riksförbundet Finska Krigsbarn joka on pyrkinyt selvittämään sotalapsikysymystä ja auttamaan jäseniään eri tavoin. PRO-Finska juhli ruotsinsuomalaisten päivää Nockenilla Norrköpingissä, mikä sattuikin heidän viikoittaiselle toimintapäivälle ja päivän teema oli laskiainen. Tavanomaisesta laskiaisriehasta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan päivän nimi oli Rääppiäiset, koska laskiaistiistai oli ollut edellisellä viikolla. Laulettiin, muisteltiin menneitä, syötiin hernekeittoa ja kotitekoista laskiaispullaa. Teksti ja kuvat: Pertti Luostarinen ______________________________________________ Erikoinen tapa oppia suomea Asioidessasi Norrköpingissä sijaitsevassa makkarakaupassa sinut ottaa lämpimästi vastaan pirteä Anna Saarijärvi. Hän on työskennellyt kaupassa kohta vuoden. Annan perheessä on neljä lasta ja aviomies Risto, jonka äidinkieli on suomi. Kotikielenä perheessä on ruotsinkieli mutta suomenkieltäkin yritetään ylläpitää. Anna kertoo oppivansa suomea työpaikallaan päivittäin ja iloitsee jokaisesta oppimastaan uudesta sanasta. Vertaillessaan makkarakauppaa suurempiin liikkeisiin vetää se ehdottomasti pitemmän korren. Anna on ihmisrakas ja kertoo asiakaspiirin koostuvan monista eri kansallisuuksista ja kulttuureista, eikä suinkaan ainoastaan suomalaisista kuten niin monet vielä nykyisinkin olettavan. Työssään Annalla on mahdollisuus palvella jokaista asiakasta erikseen. Henkilökohtainen palvelu on hyvin tärkeää juuri näinä aikoina stressin ja ainaisen kiireen keskellä. Makkarakaupassa voi rauhoittua vaikka jono joskus kasvaakin jopa ulko-ovelle asti. Voit mietiskellä tai seurustella ja vaikkapa ottaa kupin kahvia odottaessasi, kertoo Anna. Suomalainen ruokakulttuuri on tykättyä ja Anna on tutustunut itsekin uusiin ruoka-lajeihin, erityisesti joulun herkut, laatikot ovat nyt hänen suosikkejaan. Pääsiäisen erikoisuuksista on Mämmi kaikista kysytyintä ja Anna syö sitä kyllä itsekin kermavaahdon kera. Asiakkaat alkavat kysellä mämmiä jo tammi- helmikuussa vaikka pääsiäiseen on vielä aikaa. Vasemmalta: PRO finskan sihteeri taloudenhoitaja Leila Kaija, PRO finskan puheenjohtaja Eila Mielonen Puheenjohtaja Eila Mielonen esitteli kevään kurssi toimintaa, mikä lähinnä on tarkoitettu uusille yhdistyksen luottamustehtävissä oleville henkilöille ja johtokunnan jäsenille. Uutta yhdistyksessä on kerran kuukaudessa pidettävä nostalginen tuokio: Muistelmia menneiltä ajoilta. Vasemmalta: Kerttu Viitakannas, Kerttu Karjanmaa ja Siiri Aaltonen valmistautumassa yhteislauluun. Tuolloin kuuntelemme vanhaa musiikkia mikä herättää muistoja, samalla on mahdollisuus myös tanssia. Pääsiäisjuhlaa vietetään pääsiäisviikolla 31. maaliskuuta ja kevätkausi päättyy yhteiseen tapahtumaan toukokuun 12 päivänä. Mitä silloin tehdään, jääkööt salaisuudeksi. Jotain jännää kuitenkin. Toimintapäivä edelleenkin kerran viikossa, tiistaina. Tervetuloa. Teksti ja kuvat: Riitta Stenberg Perinteinen Äitienpäiväjuhla Matteusgården 10/5 klo 15.00 Kahvitarjoilu Tervetuloa! Anna viihtyy työssään, jos haluat tutustua häneen lähemmin, tiedät mistä hänet löydät, Makkarakaupasta. Kuva ja teksti: Riitta Stenberg 13 Monnan hiihtoloma Suomessa Päivä 5!! Tänään lähdetään hiihtämään!! Me leikittiin ensin vähän. Sitten lähdettiin. Me lähdimme yhdelle urheiluradalle missä oli ladut. Mutta Leonan sukset lipsuivat ylämäessä niin me ostettiin suksi voidetta. Sitten hiihdettiin puolitoista kilometriä ja minä olin nopein! Se oli kivaa ja oli monta alamäkeä. Sitten lähdettiin kelkalla K-markettiin ostamaan jätskit. Minä ostin suklaatuutin ja Leona Toffeetuutin. Kotona vaari tuli kotiin litimärkänä. Se oli hiihtänyt kuusitoista kilometriä tänään. Me syötiin jätakit ja tehtiin hamahelmilautoja. Sitten mentiin nukkumaan.! ! Kirjoitti Monna Orraryd 9v. toka luokka Päivä 1! Minä ja isi lähdettiin kello 12:35 bussilla Tukholman satamaan. Minulla oli sukset pussissa ja matkalaukussa vaatteet ja monot. Kello 03:30 bussi oli perillä ja me käveltiin terminaaliin. Me saatiin liput ja hyttikortit, sitten me käveltiin viimeisen matkan. Me astuimme laivaan ja Ville Vikinki seisoi portilla. Laiva oli Viking Line ja sen nimi oli Mariella. Me käveltiin kannelle 6 ja siellä meidän hytti oli. Se oli hytti nr. 6206. Sisällä oli kaksi sänkyä, pöytä, vessa, naulakot ja peili. Me lepäsimme vähän. Sitten syötiin ja menimme nukkumaan. Yöllä tuuli ja laivan piti ajaa hitaammin, se myöhästyi 45 minuuttia. ! ! Päivä 2!! Aamulla me syötiin aamupalaa ja pakattiin. Men lähdimme laivasta pois. Men käveltiin ratikkaan. Me saatiin tietää että minun Serkku Leona oli sairas ja me missatiin juna elikkä tänään ei voitu hiihtää. Me lähdettiin seuraavaksi metrolla, Sitten Leonan isi Risto ”Rike” haki meidät asemalta. Me lähdettiin niitten kotiin. Siellä mummu oli. Hetken kuluttua isi lähti. Rike vei sen isin lentokentälle. Minä ja Leona leikimme kun Leona oli pirteämpi ja sitten menimme nukkumaan. Meillä oli Leonan huoneessa siskonpeti. ! ! Päivä 3!! Aamulla me päätimme että tänään lähdimme mummulaan. Tänään ei hiihdetty mutta ylihuomenna. Me söimme ja lähdimme rautatieasemalle. Me ajettiin ensin junalla 4 tuntia ja sitten vaihdettiin junaa ja ajettiin sillä 2 tuntia. Sitten vaari haki meidät ja vei meidät mummulaan. Minä ja Leona leikimme ja mummu keitti puolukkapuuroa. Sitten oli nukkumaanmenoaika. ! ! Päivä 6!! Aamulla me pakattiin laukut. Tänään me lähdimme Helsinkiin Leonan luokse. Me ajoimme autolla rautatieasemalle ja lähdettiin junaan. Juna ajoi 2 tuntia ensin ja me vaihdettiin junaa. Sillä me ajettiin neljä tuntia. Me syötiin ruokavaunussa ruokaa ja minä söin hampurilaista. Leona söi lohikeittoa. Kun oltiin perillä Leonan äiti Marja ja Leonan pikkuveli Remo haki meidät autolla ja vei meidät Leonan kotiin. Leonan kotona Leonan kaveri Emilia tuli ja me leikimme ja nikkaroimme pöytää. Kun Emilia lähti minä ja Leona leikii´mme yksin. Sitten oli nukkumaanmenoaika. Meillä oli taas siskonpeti Leonan huoneessa. ! ! Päivä 4!! Aamulla pelattiin nintendo ds:ällä ja me päätettiin että tänään lähdimme uimahalliin. Me pakattiin pyyhkeet ja uimapuvut. Me lähdettiin kajaaniin ensin meidän vanhamummulle. Meidän vanhamummu Hilma joka on 95 vuotias tarvitsi apua ruuan kanssa. Mummu lämmitti hänelle ruokaa ja minä ja Leona leikkimme. Kun me lähdettiin minä ja Leona pelattiin autossa nintendo ds:ää taas. Kun me oltiin perillä käveltiin parkkipaikalta uimahalliin. Me vaihdoimme pukuhuoneessa uimavaatteet mutta mummu oli unohtanut uimapuvunsa niin se vuokrasi uimapuvun. Sitten mentiin suihkuun ja sitten uimaan. Me leikittiin lastenaltaassa ja monitoimialtaassa. Sitten levättiin porealtaassa missä oli +38°c ainakin. Uimavahti sanoi niin. Kun lähdettiin kotiin me ensin saunoimme +85 asteisessa saunassa. Sitten lähdettiin kotiin. Minä ja leona piirsimme. Sitten syötiin ja mentiin nukkumaan.! ! Päivä 7!! Aamulla minä pakkasin tänään piti lähteä kotiin ruotsiin. Minä lähdin mummun kanssa lentokentälle. Me tehtiin tarkastukset, ostettiin syötävää ja mentiin odotushuoneeseen. Yhtäkkiä minulle tuli huono olo ja paleli. Minulle nousi korkea kuume ja oksetti. Mummu sai kioskista pussin. Kun piti mennä lentokoneeseen en halunnut mutta sain lääkkeen ja minun saattaja meni minun kanssa lentokoneeseen. Lentomatka kesti yks tuntii ja kaksikymmentä minuuttia. En oksentanut mutta oli korkea kuume. Kun oltiin perillä san matkalaukut ja sain mennä äitin ja isin luokse. Olin niin heikko etten meinannu osata kävellä. Kotona mittasin kuumeen ja mittari näytti 38:1. Huomenna en lähde kouluun. Huono loppu mutta tämä oli paras hiihtoloma koko elämässäni! 14 Kesäruno evästykseksi kukkiville kedoille. Finn-Tiimi toivottaa oikein hyvää kesää kaikille lukijoille! Sanan nousu siiville Päivä paahtaa ja tuntuu kuumalta en voi estää itseäin oudolta tuumalta kun pieni hyönteinen kulkee napaani kohti laiskuutta, autiutta oloni hohti. Kedon kukka ainoastaan kauneuttaan loistaa köyhä aina kurjuuttaan toistaa linnun laulu ylistystä luojan ihmisen elo tyhjää vailla ystävän suojan. Kaikkeuden järvessä jokaisella on lahti siihen laineen lyö sydämen tahti suvantoon joutsenkin laskee lepoon veli ja veden pintaan peilaa paksujen pilvien peli. Näin purkaa itselles saatat hetkesi tuskaa tunnet, mut´ yksin vain tiedät retkesi mielesi varjoon, aistien purskaan huutaa iloaan ilmoille saattaako mieli hurskaan. Pieni hyönteinen pysähtyy kesken matkaa kuin katsoo minua ennen kuin jatkaa siima-antennejaan päässään hieroo jalalla selkälevyt aukaisee ja lentää hetken katseeni alalla. Aurinko paistaa ja ilma hehkuu poutaa kukkia haka on täynnä, pörisevä väki mettään noutaa sinne liittyy joukkoon muiden hymniin yhtyy kedon hunajasuiden. Kari Osara Toimitukselle tuli viesti: Tässä muutama nopea idea. Jos yhtäkkiä tulisi kutsu meille suomalaisille alle 50-vuotiaille lakritsin- ja salmiakinmaistiaisiin (tietysti suomeksi), niin minä tulisin oitis!!! Suomessa on joku mies jopa väitellyt tohtoriksi salmiakista. Voisiko hänet kutsua tänne puhumaan? Lapsille tuli mieleen, että voisiko heille järjestää kirjapiirin tyylistä keskustelua vaikka Pentin kanssa juuri niistä kirjoista, joita he ovat kunnalta saaneet ja lukeneet? Ei haittaisi, vaikka kaikki olisivat lukeneet eri kirjoja, hehän voisivat esitellä niitä toisilleen. Suomalaiset sipsit ja vaikka Angry Birdslimppa voisi houkutella. Voisiko Pentin palkata keräämään meille suomalaisen nykymusiikin Spotify-listaa, jos hän seuraa Suomen musiikkielämää ja tietää, mitä 20–40-vuotiaat siellä aina kullakin hetkellä kuuntelevat? Minua oikeasti kiinnostaa se, mitä siellä kuunnellaan, mutta ei ole aikaa itse seurata! Radiota en juuri kuuntele, Spotify on usein päällä. T. Tanja 15 Peräänkuulutimme lukijoilta kevätrunoja. Tässä tuotanto. Aamun hetki Aurinko nousee ja heikosti tuulee, paljon ääniä metsästä kuulee. Tekee mieleni metsään mennä, katsella, kuunnella, käveleskellä. Kun on näin kirkas aamun hetki tehkäämme nyt siis luontoretki. Laulun kuulet täältä tuolta, kurjetkin jo peltosuolta. Kaikki kuorossa jo laulaa metsä niitä pauhaa. Lehdossa kultainen käkönen kukkuu kuoroa johtaen. Solisti peipponen innoissaan panee aina parastaan. Oravatkin jo ihmeissään niilläkin kevättä rinnoissaan. Oksilta menoa katsovat ja viimein latvaan karkaavat. Sieltä ne sitten kurkistaa ruskeasta turkistaan. Nallekarhukin kurkkii pesästään siristellen silmiään. Onhan tuo nälkä, mutt´ kylmä ei mikähän täältä lumen vei. Koivuissa lehti jo pilkistää pellolla vähän myös vihertää. Kalat, sammakot, siilitkin kevät innostaa niitäkin. Ei ihminen näitä säädellä voi, ne kaikki tänne kun Luoja loi. Väinön ajatuksia Våren kommer Nu har våren kommit och varmt det börjar bli. Det är soligt och blommorna slår ut. Nu är vintern förbi. Våren. Nu är våren här. Snart blir det fullt av bär. Fram kommer det en massa djur, då kan man inte vara sur. Leiah//11år Kevät. Kallion kupeessa kotikuusi köröttää. Kaksi kyyhkystä kuhertelee kuusessa keimaillen, korsia keräten, korjaten kotiaan. Kurjet korkeuksissa kailottavat, kaartaen koillista kohti. Kuovi kuikuttaa kunnes kiurunkin kaukaa kuulen. Koira kujalla kuljeksii, kissa kellarin katolla köllöttää. Kupeella kellarin keltaiset krookukset kukkivat, korret kevättuulessa keinuvat. Karja karsinoissa kauloja kurkotellen katselee konien kirmailua keväisellä kedolla. Kansa kevätkengissään kaduilla kulkee, kersat kisailevat kallioilla, keinuvat, kirkuvat. Kevät koitti. Kohtako käkösen kukkuvan kuulen? Riitta Stenberg Kevät Tuletko luokseni Taas kevät saa, alkaa ihana kesän aika. Taas kevät saa, tuntuu luonnossa suven taika. Kukkiin jo puhkeaa tämä kaunis maa. Linnut tullessaan kevään viestin toivat. Sirkat kedolla karkeloivat. Oi tämä ihana, kaunis maa. Tuletko luokseni tänään, tuletko luokseni huomenna, ylihuomenna ja aina. Tulen luoksesi, huomenna, ylihuomenna ja aina, koska rakastan sinua. Pertti Rantanen Civila samhälle Hiljaa vain Näyttely Työn museossa Ollaan hiljaa vain, kaksittain. Ei sanoja, ei itkua, ei naurua. Ollaan hiljaa vain, lähekkäin, on hyvä näin. 14. maaliskuuta Eila Rantanen Yhdistys Iltatähti on yksi näyttelyn järjestäjistä. Raija Arvidsson on lomalla 26/3 – 20/4 välisenä aikana Merja Kanervaan voi ottaa yhteyttä suomalaisten asioissa. 16 Eila Rantanen klo 10.00 – 15.00 Vapaa pääsy. Tervetuloa! Finspångin kunta tiedottaa hallintoalueen toiminnasta omantunnon minkä saat omia sukulaisiasi ja suomalaisia ystäviäsi kohtaan, häpeämällä omaa kansalaisuuttasi. Ei sillä että olisin itse katsonut että suomalaisuudessa on vikaa. Vaan sillä että en halunnut ympäristön luokittelevan minut siihen heidän laatimaan kuvaan suomalaisista. Halusin mieluimmin olla heidän silmissä ruotsalainen. Ehkä tämä oli vain sama oire mikä nuorilla on pukeutua saman muodin mukaan ja olla stereotyyppi, en halunnut olla erilainen kuin toiset. Täten ymmärrän hyvin toisia jotka ovat erkautuneet suomalaisuudestaan. Ymmärrän myös heidän tunteen juurettomuudesta ja tunteesta että et ole mitään, et suomalainen etkä ruotsalainen. Mutta tiedän ja olen kokenut sen että omimallani juureni saan myös itselleni identiteetin ja hyvänolon tunteet, ja tunnen kuuluvani johonkin kansaan ja kulttuuriin. Tämä innoittaa minua tekemään työtä sen eteen että toisen ja kolmannen polven suomalaiset voivat ja oppivat tuntemaan itsensä ylpeiksi suomalaisuudestaan ja myöntämään juurensa. Haluan aloittaa kiittämällä Raija Arvidssonia, suomenkielen hallintoalueen koordinoija Norrköpingin kunnassa, Riitta Stenbergiä ja Kari Osaraa Finn-Tiimin toimituksessa siitä että Finspångin kunta pääsi osalliseksi Finn-Tiimin laatimiseen ja sen jakeluun nyt myös Finspångissa. No, kukas on näitä näppäimiä naputtelemassa? Minä olen Tiina Mauritzell, Kotkasta kotoisin. Muutin Tukholmaan -69, sieltä -93 Uppsalan lääniin ja sitten Norrköpingiin 2001 Elokuussa 2013 aloitin työni tiedottajana ja Suomen kielen hallintoalueen toiminnan kehittäjänä Finspångin kunnassa, josta tuli suomenkielen hallintoalue helmikuussa samana vuonna. Olin 11 vuotta kun muutin tänne ja asetuimme paikkakunnille missä ei ollut paljon suomalaisia. Luokallani olin useimmiten ainoa suomalainen tai ulkomaalainen. Kielen virkistys – esikoulu toimintaa Olen hyvin tietoinen virheestäni että en ole opettanut lapsilleni suomea mutta olen myös tietoinen siitä minkä takia voi olla helppoa tai luonnollista jättää se pois. Tämän takia tulen tekemään paljon työtä sen eteen että saisimme nuoret ja lapset omimaan suomen kielen. Tärkeää tässä työssä on saada vanhemmat joilla on suomalaisjuurisia lapsia, osasivat he itse suomea tai ei, antamaan lapsilleen sen mahdollisuuden että he voisivat rikastuttaa itseänsä ylimääräisellä kielellä. Ei pelkästään sen takia että voivat täten jutella myös sukunsa kanssa Suomessa. Eikä sen että on tutkittu ja todettu että kaksikielisyys kohentaa aivotoimintaa ja helpottaa myös toisten kielien oppimisen. Vaan että se myös avaa sinulle mainiot mahdollisuudet eri työmarkkinoille Ruotsissa missä on enemmän ja enemmän kysyntää suomenkielen taitoisista työläisistä, Suomen teollisuuden ja tekniikka-yhteyksien laajetessa ulkomaille. Ja tietenkin suomenkielen hallintoalue kunnissa on kyse ja puute suomenkielisistä työläisistä. Tämän tietäen haluan panostaa että suomenkieliseen esikouluun hakee lapsia jotka ovat kiinnostuneita suomenkielisestä toiminnasta. Tämä johtuen ystäväpiirini koostui ruotsinkielisistä ja että minun neljän lasten isät (2) ovat ruotsalaisia. Siinä tilanteessa tuli otettua se helpoin tie ja puhuimme ainoastaan ruotsia kotona. Minun vanhemmat lapset oppivat vähän suomea siltikin, ja ymmärtävät vähän mutta he eivät puhu muuten kun on oikein pakko. Nuorimmat lapseni eivät puhu ollenkaan, tosin kokeilen nyt patistella keskimmäistä poikaani joka asuu Norrköpingissä menemään Raijan järjestämille suomenkielen kursseille, ehkä onnistun joskus. Hyvät eväät matkassa No miksi minä haaskaan näitä palstamillimetrejä tähän itsestäni höpöttämiseen? No, yksi syy on että tiedätte miksi minun suomenkielessä on toivon varaa, ehdin jo alkaa sen unohtamaan kun en käyttänyt sitä kun hyvin harvoin. Näiden viimeisten parin vuoden aikana on ilokseni suomenkieleni käyttö taas parantanut ja jopa kehittänyt. Muutama vuosi vielä lisää ja olen ehkä täydellinen, vaikken varmaakaan en koskaan virheetön. Ja jos minä onnistuin tässä, niin tiedän että se onnistuu toisiltakin. Se päällimmäinen ja tärkein syy on että voin näin näyttää että minulla on hyvät eväät työhöni. Ymmärtämys alkuvaikeuksiin Se että olen asunut melkein koko ikäni täällä ja ollut osana Ruotsin yhteiskuntaa antaa samalla minulle myös ymmärtämyksen siihen että kaikilla ei ole täydellistä kuvaa tämän asian tärkeydestä, mikä venyttää ja pitkittää toiminnan aikaansaannin. Tähän ainoa lääke on tiedonantoa ja tiedonantoa ja tiedonantoa. Miten mennään Finspångissa Kuinka pitkällä on Finspångin kunta hallintoalueen toiminnassa? Mitkä ovat meidän toiveet ja määränpäät. Vanhustenhoito Olen Suomessa syntynyt ja siellä 11 vuotta elänyt joten tiedän mistä elämästä meistä useimmat ovat tänne tulleet. Muistan minkälaista oli olla kielitaitottomana täällä ennen kuin oppi puhumaan ruotsia. Meillä on myös monen kanssa yhteinen pelko siitä että vanhuuden tai dementin myötä voin taas juotua samaan kielitaidottomaan tilanteeseen. Tiedän miten tärkeää on saada vanhustenhoito toimimaan suomenkielellä. Kartoitus - kysyntä suomenkielisestä vanhusten hoidosta 2013 syksyllä tein kartoituksen siitä miten suuri tarve on suomenkielisestä vanhustenhoidosta Finspångin kunnassa. Vastauksen voi lyhkäisesti antaa seuraavasti; tämän hetkinen on mitättömän pieni, kiinnostuneita ainoastaan 6 henkilöä hoidossa. Mutta muutaman vuoden sisällä voi olla sitäkin enemmän, sillä reilut 100 vastasi että haluavat suomenkielistä hoitoa kun tarve tulee. Ja huomioon ottaen että suurin ikäryhmä vastaajista oli 72–76 vuotta, voimme olettaa että moni tulee vaatimaan tätä muutaman vuoden päästä. Ylpeys suomalaisuudesta Olen myös kokenut sen miten ruotsissa elävä irvikuva suomalaisesta, juoppo ja puukolla tappeleva mölli, teki että en halunnut tunnistaa itseäsi kuuluvan samaan ryhmään. Ja vaikka en ikinä juuriani kieltänyt niin en sitä myöskään kaiuttanut turhaan. Tunnistan myös sen huonon 17 Tällä hetkellä on enemmänkin kyse päivätoiminnasta, minkä avasimme Pirtillä maaliskuussa 2014. Pirtti on Finspångin Suomi-seuran talo, minkä Finspångin kunta vuokraa kunnan omaan vanhusten toimintaan keskiviikko iltapäivisin. Lähtökuopissa on myös vanhusten osasto suomenkielisellä profiililla Storängsgårdenin vanhustentalolla. Myös aivan lähitulevaisuudessa tulee suomenkielinen Vanhusluotsi toimimaan kunnassa. Vanhusluotsi auttaa ja informoi vanhuksia ja heidän omaisiaan löytämään oikean kanavan hoito- ja huoltoasioissa. Vanhusluotsi on myös mukana tilanteissa missä avuntarpeenkäsittelijä tarvitsee tulkkaus apua. heillä on kumminkin seuraa toisistaan. Tähtäimenä on tietenkin saada niin paljon suomenkielistä henkilökuntaa että se riittää ympäri vuorokauden. Suomalaista kulttuuria Kulttuuri puolella olemmekin jo pitkällä ja monta konserttia jo takanapäin ja edessäkin löytyy muutama. Suomalaisia teatteriesityksiä tullaan pitämään toivon mukaan vuosittain. Nyt olemme vihdoinkin saaneet myös suomalaisia elokuvia tänne omaan kuntaan, kun Suomen instituutti meinasi aikaisemmin että se riittää että Norrköpingissä löytyy. Nuoria suomalaisia Nuoria suomalaisia on vaikeampi löytää ja olen kokeillut monella eri keinolla. Nyt on kokeilla saada suomalaisjuurisia nuoria aikuisia jäämään keskustelemaan keskenään elokuvasta suomalaisen kuvan jälkeen. Ehkä pitemmän päälle voi ajatella jonkinlaista elokuva/musiikki kerhoa missä voivat tavata ja katsella ihan heille omia elokuvia ja keskustella niistä ja musiikista. Kartoittaa suomenkielistä henkilökuntaa Suomalaisjuurisia työläisiä on useasti monella eri alalla, niin myös Finspångissa. Mutta jos he eivät halua, ehkä jo huonontuneen kielen takia, puhua suomea virassaan sitä on pakko kunnioittaa ja ketään ei saa pakottaa. Samalla tiedämme toisten kuntien kokemuksesta että jos alat vaatimaan, että esimerkiksi vanhusten hoitopuolen tai esikoulun henkilökunta täytyy vaihtaa työpaikkaa tai osastoa tarpeen mukaan, niin määrä heitä jotka haluavat toimia suomenkielellä kutistuu aika lailla. Harva varmaakin meistäkään haluasi yhtä äkkiä pakosta vaihtaa tuttua työseuraa ja pomoa, vaan haluamme että se on meidän omasta toivomuksesta. Arvostamme suomenkielisten oikeuksia omaan kieleensä mutta samalla myös työntekijöiden oikeutta tuntea itsensä turvallisiksi työpaikoistaan, ja tällä näkökulmalla toimitamme asioita eteenpäin. Suomalaisjuuriset lapset Lapsille on ollut myös vaikea löytää toimintaa mikä kiinnostaisi heitä. Kirjastossa on kirjapaketteja, mutta niitä ei ole ollut suuremmin kysytty. Satutunnit loppuivat lasten häipymisen myötä. Nuorten teatteri- ja lukuilta ei saanut alkua ollenkaan. Nyt toivon että lasten laulukonsertti Pressan katit houkuttelevat lapset paikalle. Jos teillä on vihjeitä, toivomuksia tai muuten vain mielipiteitä, ottakaa minuun yhteyttä. Näppäimiä naputtamassa: Tiina Mauritzell Suomen kielen hallintoalueen toiminnassa Finspångin kunnassa ----------------------------------------------------------------------------- Mahdottomuus tyydyttää kaikkia Harmittavaa on, että aina ne löydetyt ratkaisut eivät ole kaikille tyydyttäviä, vaan sitä toimintaa mitä ollaan saatu aikaiseksi ei käytetä, sillä se on vika paikassa. Tai että sillä suomea puhuvalla henkilöllä joka on saatu toimimaan vanhusten hyväksi, on väärä etnisyys, suomea puhuva suomenruotsalainen ei kelpaa kaikille. Tietenkin jokainen ihminen on tärkeä ja sydäntäni särkee kun en voi vaikuttaa siihen että kaikille löytyisi se heille kaikkein paras ratkaisu. Mutta todellisuus on se että näinkin pienessä kunnassa kun Finspång ei kerta kaikkiaan riitä resurssit järjestää vanhustenhoitoa ja esikoulutoimintaa joka yksikköön vaan on jouduttu menemään sen mukaan mikä on kokonaisuudessaan se paras ratkaisu. Kun kunnassa on lapsia jotka haluavat suomenkielistä toimintaa vain 1-2 kpl, niin on mahdottomuus saada heidän kumpaankin esikouluun omaa suomenkielistä toimintaa. Silloin ollaan oltu pakotettuja löytämään ratkaisu mikä on paras mahdollinen ottaen huomioon kaikki näkökulmat. Finspångissa tapahtuu Suomalaiset elokuvat Kultturitalolla Finspångissa 20.3 klo 19 – Kekkonen tulee 24.4 klo 19 – Mieletön elokuu 29.5 klo 19 – Kaappari Lasten- ja nuorten elokuvat 28.3 klo 15 – Lomasankarit. 23.5 klo 15 – Risto Räppääjä; Suomalainen lasten- ja nuorten elokuva Konsertti 17.5 klo 17.00 M.A. Nummisen konsertti Kulttuuritalolla. Finspångin Suomi-Seura järjestää 29.3 klo 11–14 Kevätmyyjäiset Pirtillä. Leivonnaisia ja muuta mukavaa tarjolla. 01.5 klo 20–01 Vappuhulinat 21.6 klo xx Juhannuskeilailu, Finspångin vanhalla puukeilaradalla Samaten ovat asiat vanhusten hoidossa, sitä ei voi saada kaikkialle vaan jos haluaa suomenkielistä toimintaa niin sitä tarvitsee olla valmis hakeutumaan sinne missä sitä on. Tällä näkökannalla voi tietenkin olla omat haitat jollekin yksittäiselle henkilölle, mutta jos katsomme kokonaisuutta niin edut voittavat. Sillä tietenkin on parempi että kaksi lasta voi leikkiä ja puhua suomea keskenään koko päivät, sen sijaan että heidän kumpaankin omaan esikouluun tulee joku laatimaan suomenkielestä toimintaa muutaman tunnin viikossa? Sama pätee vanhusten hoidossa. On tietenkin parempi että kokeilemme saada suomenkieliset vanhukset saman katon alle vaikka siellä ei olisikaan vielä tällä hetkellä ympäri vuorokauden suomenkielistä henkilökuntaa, sillä Eläkeläisyhdistys Aura järjestää 8-10.6 Kolmen päivän bussimatka Suomimetsiin Värmlandiin, katso erillinen mainos. Ruotsin kirkon Finspångin seurakunnan suomenkielinen diakoniatyö- Mariagårdenilla 16.3. klo: 14.00. ystäväntupa. 22.3. klo: 13.00. Sunnuntaimessu. Matti Peroharju 2.4. klo: 17.00. kiirastorstain hartaus/kirkkoväärtit 13.4. klo: 14.00. Ystäväntupa 19.4. klo: 13.00. Sunnuntaimessu. Matti Peroharju 18 Finspång vietti ensimmäistä kertaa Ruotsinsuomalaista päivää 23.4. klo: 16.00. Yhteislaulua Suomeksi. Astan ja Bennyn seurassa. 10.5. klo: 15.00. Äitienpäivä- kevätjuhla. 24.5. klo: 13.00. Sunnuntaimessu. Matti Peroharju 11.6. klo: 16.00. Yhteislaulua Suomeksi. Astan ja Bennyn seurassa. Finspångin kunta järjesti yhteistyössä Suomi-seuran ja eläkeläisyhdistys Auran ja Ruotsin kirkon kanssa Ruotsinsuomalaisten päivä juhlat 24. helmikuuta Högbyn vanhustenasuntolan tapaamispisteessä. FINSPÅNGIN KUNTA Tiina Mauritzell Vastuussa Suomen kielen hallintoalueen työstä Puh 0122-850 24, S-posti: [email protected] JATKUVAA TOIMINTAA: Vanhusten tapaamispiste Pirtti, Vallonvägen 20 Kuntan suomenkielistä vanhusten päivätoimintaa, laulua, tarinaa ja muuta mukavaa keskiviikkoisin klo 13–15. Tervetuloa! Seniorien tietokonekurssi tiistaisin klo 09-11 Finspångin ABF-talolla. Ilmoittautuminen Tiinalle. Suomen kielen alkeiskurssi, Finspångin kunnatalolla keskiviikoisin klo 17:30–19. Ilmoittautuminen Tiinalle ______________________________________________ Päivän kunniaksi hulmusivat ruotsinsuomen liput Bergslagenin sillalla ja toivottivat Finspångin keskukseen tulevat tervetulleiksi. Itse juhlapaikassa oli läsnä yli 50 henkilöä joille ohjelma tarjosi sekä viihdettä että tietoa. FINSPÅNGIN SUOMI-SEURA Ohjelmassa oli sekä Pirkko Laitisen runonlausuntaa, Heikki Marttilan, Auran puheenjohtajan, kertomus ruotsinsuomalaisten historiasta, Ole Kattilakosken laulua ja musiikkia sekä Suomiseuran tarjoamia sketsejä ja tanhua. Tiina Mauritzell Finpångin kunnasta kertoi kunnan toiminnasta suomenkielen hallintoalueena. Vallonvägen 20, 612 30 Finspång Yhteyshenkilö: Riitta Viinikkala Puheenjohtaja: 073-338 58 91 Sirkka Soininen Sihteeri: 070-111 27 71 JATKUVAA TOIMINTAA PIRTILLÄ: Arkipäivisin aamusta voit liittyä korttiporukkaan tai ihan muuten vain käydä juttusilla. Maanataisin klo 10 voi näperrellä käsitöitä. Klo 12 voima- ja tasapainojumppaa. Torstaisin klo 10 kokoontuvat eläkeläiset. Pidetään opintokerhoa, jumpataan y.m. Lisätietoja: Pentti Rantala puh 0122-162 81 Sunnuntaisin klo 18 kokoontuvat virkistäytyjät ______________________________________________ Myös tarjoilupöytä oli komeana ja kotitekoiset karjalanpiirakat munavoilla ja suklaakakut saivat kauppansa kovien kehujen säestyksellä sekä tietenkin ruotsinsuomalaisella lipulla koristettu täytekakku hävisi myös monen suuhun. Vieraat olivat tyytyväisiä illan ohjelmaan ja ensi vuonna teemme tämän jo perinteenä. ELÄKELÄISYHDISTYS AURA c/o Heikki Marttila, Filarevägen 1, 612 41 Finspång Heikki Marttila, puheenjohtaja, puh 072-183 59 40 s-posti: [email protected] JATKUVAA TOIMINTAA: Pelaamme bingoa, seurustelemme kahvikupposen ääressä. Kokoonnumme joka keskiviikko klo. 10.00–13.00 Södra Storängsvägen 64 Tervetuloa tutustumaan AURAN toimintaan, ota yhteytä Heikkiin. ______________________________________________ RUOTSIN KIRKKO FINSPÅNGISSA Mariagården, Vallonvägen 23 Posti osoite: Box 22, 612 21 Finspång Yhteyshenkilö: Silja Edvardsson, suomenkielinen diakoni, puh 0122-857 11, sms 073-061 88 39 19 Juha Laukkanen, nukketeatteri Sytkyt Suomesta, esittää Prinsessa Ruusunen Missä? Norrköpingin Raatihuoneella. Raijalta saatavissa ilmaisia parkkilippuja Raatihuoneen parkkipaikalle. Milloin? Sunnuntaina 22. maaliskuuta klo 14:00 (25 minuutin näytelmä) Matkustamme ”kaiken ikäisten” lasten kanssa Ruusujen valtakuntaan. Perinteinen satu ruusunukeilla ja tietysti Tsaikovskin musiikin maailmaan. Näytös on ilmainen kaikille! Mahdollisuus käydä Raatihuoneen tornissa näytöksen jälkeen! Tervetuloa! SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE JA KOULUTUSKONTTORI 20
© Copyright 2024