Finn-Tiimi 2015.2 - Norrköpings kommun
Norrköpingin ja Finspångin suomenkielisten yhteinen lehti 2/2015 Suomenkielisten vanhusten hoito on edistymässä Norrköpingissä. Kävimme tutustumassa vanhustenkoteihin Mariabacken ja VrinneviHus Kuvassa: Eila Rantanen, joka oli tervehtimässä veljeään Eino Sevònia Mariabackenilla. Tällä uimarannalla olivat lentokoneet lähellä saapua suoraan syliin, sanan täydessä merkityksessä. Eeva Heikkinen ja Pertti Luostarinen tekivät ikimuistoisen matkan. Ruotsin kirkon suomenkielisellä seurakunnalla on ollut paljon toimintaa kesän aikana. Kerromme osasta tapahtumista. Painos/tryck: 1000kpl/ex. FINN-TIIMI Finn Tiimiin osoitettu materiaali toimittaja: Riitta Stenberg [email protected] Norrköpingin suomalaisten yhteinen lehti. Julkaisija HAR, suomenkielen hallintoalue Norrköpingissä ja Finspångissa. 073-965 57 20 vastaava toimittaja/taitto: Kari Osara [email protected] 073-981 31 52 SUOMENKIELISET VANHEMMAT Esikouluasiat, kouluasiat sekä kaikki suomenkielistä lastentoimintaa koskevat asiat. Materiaalia voi myös jättää kirjallisesti oman yhdistyksensä kontaktihenkilölle tai postittaa toimitukselle. Seuraava lehti ilmestyy jouluksi 2015. [email protected] Lehtiä saatavana mm. yhdistyksistä, kirjastoista ja kunnantalolta. Ilmaisjakelu. PURSI Yhdyshenkilö: Aili Timonen Paino: Ringqvist Tryckeri AB 011 – 18 99 12 PRO-finska FINN-TIIMI Yhdyshenkilö: Leila Kaija 011 – 13 06 82 [email protected] Ilmestyy myös verkkolehtenä Norrköpingin kunnan suomenkielisillä sivuilla. SUOMENKIELINEN SEURAKUNTATYÖ www.norrkoping.se Yhdyshenkilö: Eija Luukkonen Jatka edelleen klikkaamalla Suomi painiketta oikeassa yläkulmassa. 011 – 24 14 03 076-762 71 73 [email protected] ILTATÄHTI Yhdyshenkilö: Anna-Liisa Ankerman 011-300 21 99 Pertti Luostarinen 076-842 99 46 [email protected] NORRKÖPINGIN SUOMI-SEURA Yhdyshenkilöt: Saini Karman 011 – 10 20 60 [email protected] Hanna Räisänen 011 – 14 28 29 Tietokonekurssit suomalaisille jatkuvat syksyllä alkaen tiistaina 8. syyskuuta kello 9.00 Finspångissa ja keskiviikkoisin että torstaisin Norrköpingissä alkaen 9. ja 10. syyskuuta. Uudet osanottajat ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä Pekka Lehtiseen, puh 070 7967145. Älä epäile vaan tule mukaan ja ilmoita itsesi!!! PERINNEYHDISTYS Yhdyshenkilö: Anneli Saari 011 – 631 89 FINN-TIIMIN ilmoitushinnat 1/1 sivu (A4) 1.200kr 1/2 sivua 700kr 1/3 sivua 500kr 1/4 sivua 350kr Pikkumainokset 250kr Jos Teillä on omia ehdotuksia. Voimme aina keskustella mainoksien hinnoista Lehdelle saapuneiden tietojen mukaan on JIM-tiimi lopettanut karaoke-toimintansa. 2 Hallintoalue uutisia vastaan. Haluamme myös vihjeitä mitä sivustolla voisi olla lisää, mitä uupuu jne. Kesäloma on vietetty, uusia voimia on kasattu ja nyt uusien haasteiden kimppuun. Tässä tulee pieni yhteenveto kevään toiminnasta ja mitä syksyllä on tulossa. Tapaamispisteiden kohtalo Tapaamispaikat tulevat jatkamaan toimintaansa mutta henkilökuntaa tullaan vähentämään ja tarkoitus on että vapaaehtoistyötä kannustetaan ja lisätään. Kuinka paljon tämä poliitikkojen päätös tulee vaikuttamaan suomenkielisiin toimintoihin, on vielä epävarmaa. On vielä paljon suunnittelua jäljellä kuinka toiminnat saataisiin parhaiten järjestymään. Nadian raportti Harjoittelija Nadia Bednarekin raportti hallintoaluetyöstä on nyt valmis ja Raijalta saatavissa. Nadia pysäytti opiskelunsa yliopistossa ja alkoi projektipäällikön työt toimistossa Byrån mot Diskriminering. Hän laittaa oikein lämpimät terveiset kaikille ruotsinsuomalaisille, jotka ovat häneen olleet yhteydessä jollain tavalla kevään aikana. Teatteria Syksyn yhteistyö Riksteatterin kanssa tulee olemaan näytös Ilta Emmin kanssa Lilla Teatern, Repslagaregatan 9-11 perjantaina 9.10 klo 19. Lippuja saa paikan päältä ennen näytöstä. 150 kr (120 kr jos on jonkun ruotsinsuomalaisen yhdistyksen tai Riksteatterin jäsen). Katso ilmoitus tässä lehdessä. Asuntola Trumpetaregatan 2, (Mariabacken) Vanhusten asuntola, Trumpetaregatan 2, on nyt profiloitu suomenkielinen yksikkö, lähinnä dementoiduille vanhuksille. Avajaiset vietettiin 8. kesäkuuta ja ruotsinsuomalaisia tuli ihan mukavasti tilaisuuteen. Asuntolan profilointi huomioitiin myöskin eri medioissa, esim. SISU-radiossa, Sveriges radio Östergötland ja paikallisessa lehdistössä. SVT Uutiset ovat myöskin tehneet reportaasin asuntolasta. Trumpetaregatan 2 on Norrköpingin kunnan asuntola. Kiertävä esikoulunopettaja Vihdoinkin koulutuskonttori sai hallintoalue asiat pyörimään. Esikoulunopettaja Hilkka Luukkonen on kevätlukukauden kiertänyt esikouluissa, missä ei ole kaksikielisiä esikoulunopettajia, mutta ruotsinsuomalaisia esikoululapsia. Syksyksi hän tulee kiertämään n. kuudessa eri esikoulussa. Hän osallistuu esikoulujen päivittäiseen toimintaan suomenkielellä. Kieltä ei siis opiskella pienissä ryhmissä tai yksitellen, vaan sen harjoittelu ja käyttö on luontevasti sulautettu kaksikielisen ryhmän yhteisiin puuhiin. Suomenkieli tehdään näin eläväksi osaksi arkea, n. 2,5 tunnin ajan. Omaiskeskus Omaiskeskuksessa jatkuu suomenkielinen toiminta, suomenkielisien omaisryhmien sekä yksityisten tapaamisten kanssa. Avoin kahvila, joka on ollut torstai iltapäivisin, tullaan syksyllä lopettamaan, koska kävijöitä ei ole ollut tarpeeksi. Mahdollisuus on kuitenkin saada kahvia kun tavataan. Ota yhteyttä Merja Kanervaan, hän voi kertoa enemmän. Puh. 011-157968. Omainen ei tarvitse olla sukulainen. Omainen voi olla myös ystävä. Syksyn projekti Emma Jensen (Nadian koulutoveri valtiontieteen maisterikoulutuksessa) tulee projektimuodossa tekemään työtä hallintoalueella 24/8-18/12. Hänen tehtävänsä tulee olemaan kartoituksia ja kieli-kulttuuri-, ja vapaa-ajantoiminnan rakentamista ruotsinsuomalaisille lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Projektin päämääränä on saada kasaan kunnan toimintasuunnitelma koskien miten kunnan tulisi rakentaa hyödyllistä kieli-, kulttuuri- ja vapaaajantoimintaa kohderyhmälle. Jos on mahdollista, niin yhteistyöfoorumin rakentaminen kohderyhmän kanssa olisi kermaa muusille. Hallintoalueilla koko Ruotsissa on ollut hankaluuksia saada nuoriso mukaan ruotsinsuomalaisten toimintoihin ja yhteistöihin, joten toivomme, että saisimme tällä tavalla yhteyden kohderyhmään. Nuoret eivät halua olla ruotsinsuomalaisissa yhdistyksissä mukana. He vaativat toisenlaista toimintaa, kuin mitä yhdistykset voivat tarjota. Haasteena on siis löytää kiinnostavia toimintoja ja tapahtumia, jotka houkuttelisivat nuoremmat mukaan ja kieltä elvyttämään. Tämän projektin saimme aikaan, koska koulutuskonttori ei tule käyttämään kaikkia budjetoituja varoja tänä vuonna. Kontakti suomeksi Sinulla on mahdollisuus saada neuvoa ja apua suomenkielellä jos on hoito- ja hoiva-alan kysymyksiä. Voit soittaa Merja Kanervalle puh. 011-157968. Jos en pysty sillä hetkellä vastaamaan, niin jätä viesti. Minä soitan sitten takaisin. Syksyllä ja ensi vuonna tulen olemaan puoliaikaa suomen kielen hallintoalueen töissä hoito-ja hoivatoimistossa ja toisen puoliajan olen hoito- ja hoivatoimistossa muissa kunnan kehitystöissä. Cnema Syksyn suomalaiset elokuvat ovat varattu Cnemassa ja tänä syksynä on myös kolme suomalaista lastenelokuvaa tarjolla. Teemme tämän lasten elokuvien satsauksen kokeilumielellä, koska yleisömäärä on aikaisemmin ollut heikonlainen, myös muissakin suomalaisissa elokuvissa. Suunnittelemme myös juttutuokioita lasten elokuvien näytöksien yhteydessä Hilkka Luukkosen vetämänä, ihan vain kielen elvytyksen vuoksi. Toivomme myös, että yleisömäärä suurenisi nyt syksyllä. Katso ilmoitus elokuvista tässä lehdessä. Kulttuuripäivä Norrköpingin kunta viettää Kulturnatten 26. syyskuuta ja me ruotsinsuomalaiset haluamme myöskin näkyä siinä yhteydessä. Vietämme kulttuuripäivää Matteusgårdenilla klo 16–19. Katso ilmoitus tässä lehdessä. Kunnan uudet verkkosivut Kunnan uudet verkkosivut ovat nyt käynnissä. Suomenkielisille sivuille pääsee kautta www.norrkoping.se Sivuston yläkantissa lukee suomi ja klikkaamalla sitä sanaa pääsee suomenkielisille sivuille. Me rakennamme suomenkielisiä sivuja koko ajan eteenpäin ja jos huomaatte virheitä, niin otamme mielellään tietoja niistä HAR:n tulevaisuus Monelta tahdolta on tullut ehdotuksia, että HAR:n (Hallintoalueryhmän) työ tulisi jakaa seniori- ja lapsi/ nuoriso/lapsiperhe työryhmiksi. Meillä on nyt ehdotus, että 3 Merja Kanerva osallistuisi senioriryhmään ja Hilkka Luukkonen lapsiperhe ja nuorisoryhmään. Raija Arvidsson olisi sitten mukana kummassakin ryhmässä tiedotta massa. Tämä tietää sitä, että tarvitsemme uusia kykyjä, eritoten lapsiperheiden ja nuorison ryhmään. Tervetuloa! miten saavuttaisimme oikeuksistamme. lisää tuntemusta kielellisistä Mutta kaikesta huolimatta. On korkea aika antaa ryhmälle, joka kielelliset oikeudet meille hankki, kaikki arvostus sekä omalla työpanoksella osoittaa tukevansa suomenkielelle haluttuja pyrkimyksiä. Kari Osara Lämpimät syystervehdykset! Raija ja Merja _____________________________________________ Suomalaisprojektin jatkuminen Aloitamme uuden palstan jossa eläkkeelle jäänyt Norrköpingin kuluttaja-asiamies (konsument ombudsman) vastaa lukijoiden pohdintoihin meitä askarruttavista kuluttajakysymyksistä. Järjestelmällisyyden sikamaisuus sekä ihanuus piilottelee siinä hirveässä sääntömäärässä, joka suojaa sen eheyttä läpipääsemättömän muurin lailla. Järjestelmän ulkopuolella vaikuttavan voimakasluonteisen yksilön on vaikea saada hedelmällisiä ajatuksiaan kukkimaan muurin molemmilla puolilla. On siis toimittava osana kyseisessä järjestelmässä. Tämä taas vaatii erityistä lojaalisuutta järjestelmän rakenteelle sekä siellä toimiviin ihmisiin. Ruotsin yhteiskunta on ajan myötä oppinut tärkeitä asioita suuresta joukosta maahanmuuttajia. Sanaa Integraatio ei valitettavasti tunnettu 50- ja 60-luvulla. Kun suomalaiset tulivat tänne töihin, ei uskallettu vaatia erityisiä oikeuksia. Sen on moni saanut katkerasti kokea näin jälkeenpäin. Nyt kun oikeuksia hiljalleen saamme, ei kannata uhmamielellä lähteä taistelemaan esim. hoitoalan tai koululaitoksen rakennetta vastaan. Loppujen lopuksi. Joukko, joka meille kielelliset oikeudet Ruotsissa hankki, on pikkuriikkinen verrattuna meidän täällä asuvien kokonaismäärään. Monet eivät vieläkään edes tiedä tapahtuneesta, tai mitä se pitää sisällään. Miksi eri ryhminä yrittää kulkea omaa tietään, kun on määrätietoisesti valmiiksi rakennettu edessämme? Näistä asioista voi helposti päästä perille esim. Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton kotisivuilta: www.rskl.se. Pekka Lehtinen Kuluttajan Palsta Kehotus toimia ruotsinsuomalaisena kansanryhmänä ja tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä, houkuttaa ainakin minua. Onhan meillä sen lisäksi oikeuksia, mitä ruotsalaisilla ei ole. Lähetä kysymyksesi kuluttajan oikeuksista tai jos haluat neuvoa jossain kuluttaja-asiassa kirjeitse tai sähköpostina, Norrköpingissä Raija Arvidssonille ja Finspångissa Tiina Mauritzellille. FinnTiimi lehti tullee jatkossa julkaisemaan kuluttajaa koskevaa informaatiota. Osa kysymyksistä tullaan julkaisemaan FinnTiimi lehdessä tietenkin nimettömänä ja kaikille lähetetään vastaus joko sähköpostina tai kirjeitse. Siksi meidän on myös opittava tuntemaan vallitsevat lait ja meitä koskevat säännökset. Niiden avulla muuttuukin se vaikea muuri vaivattomaksi esteeksi. Kantaväestön ja meidän välinen kanssakäyminen helpottuu ja tulee läheisemmäksi, kun on jotakin yhteistä asiallista puhumista ja tekemistä. Mikä on takuu (garanti) jos ostat auton, TV:n tai älypuhelimen? Tuntuu, ettei hallintoalueprojekti oikein kunnolla pääse käyntiin. Kuljemme hitain askelin eteenpäin. Vauhdin on lisäännyttävä, jotta ehdimme maaliin ajoissa. Vaasanhiihdossakin vedetään köysi ladun yli, jotta oikein hitaat voivat keskeyttää. Luulisi meissä olevan enemmän puhtia yhteiselle asialle omien kiireidemme lisäksi. Takuu on täysin vapaaehtoinen sitoutuminen myyjän puolesta. Ei ole olemassa mitään lakia joka sanoo että myyjän on annettava sinulle takuu. Takuu voi olla yksi, kaksi tai monivuotinen. Myyjän vapaaehtoinen takuu tarkoittaa sitä että hän ottaa vastuun myydyn tavaran toiminnasta takuuajan ja korjaa sen ilmaiseksi tai vaihtaa uuteen. Myyjän vastuu ja takuu eivät ole voimassa jos käytät väärin tavaraa tai vahingoitat sitä. Siinä tapauksessa sinun pitää kääntyä kotivakuutuksesi puoleen ja pyytää korvausta vakuutusyhtiöltä. Jos tavara menee rikki ja myyjän vapaaehtoinen takuu (usein yksi vuosi) on mennyt umpeen, on sinulla vielä Onko vika tiedotuksessa? Mitä kanavia pitkin saatte tietoa hallintoalueen tapahtumista sekä mahdollisuudesta osallistua kielemme vaalimiseen? Tietoa levittää mm. TV, radio, kunnan kotisivut, kasvo-kirja ja lehtien välityksellä. Vieläkö jonkun muunkin foorumin kautta? Olisi hyvä tietää mistä asiat meille valkenevat ja 4 mahdollisuus valittaa, mutta sinun pitää nyt todistaa että tavara oli viallinen jo ostohetkellä. Ei mikään helppo tehtävä mikä koskee teknisiä laitteita. Siksi annetaan näille aina takuu. Kuluttajaostolain (konsumentköplagen) mukaan on valitusaika nimittäin kolme vuotta ostohetkestä laskien. [email protected] tai Norrköpings kommun, Raija Arvidsson, 601 81 Norrköping, [email protected] tai Finspångs kommun, Tiina Mauritzell, 612 80 Finspång Viimeinen käyttöpäivä (bäst före dag) internetistä. Jonkin verran tulee myös seurattua suomen politiikkaa, mikä nyt ei paljon eroa ruotsista koska molemmat kuuluvat Euroopan Unioniin. Samalla nuoret tähdentävät äänestyksen tärkeyttä, onhan olemassa vielä monia maita, joissa tavallisella kansalaisella ei ole oikeuksia eikä mahdollisuutta vaikuttaa maan politiikkaan. Lähikauppani myy usein ruokatavaraa vaikka viimeinen käyttöpäivä on mennyt umpeen. Haluan nyt tietää saako ruokakauppa myydä elintarvikkeita viimeisen käyttöpäivän (bäst före dag) jälkeen? Kyllä! Se on täysin mahdollista myydä elintarvikkeita viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Monta kertaa ovat nämä tuotteet täysin syötäviä ja käyttökelpoisia. Tuotteiden valmistaja asettaa viimeisen käyttöpäivän ja vastaa että tuote on täysin käyttökelpoinen siihen asti. Jälleenmyyjä voi kuitenkin myydä tuotteen viimeisen käyttöpäivän jälkeen jos hän tykkää että elintarvike on täysin syötävä ja käyttökelpoinen. Kauppias ei saa kuitenkaan myydä elintarvikkeita jotka vaarantavat ihmisten terveyttä. Pekka Lehtinen _____________________________________________ Ahvenanmaalaiset osallistuivat huomioitavasti äänestykseen. Tässä osa heistä kuvassa vaalitoimitsijoiden kanssa. Kuvat ja teksti: Riitta Stenberg _____________________________________________ Lapsille suomenkieltä Anna Kanervo Lähetin Raijan (Raija Arvidsson) kautta viestin suomenkielisten perheiden meililistalle, ja kyselin löytyykö ryhmästä muita, joita kiinnostaisi löytää suomenkielistä leikkiseuraa lapsilleen. Suomen eduskuntavaalit 2015. Norrköping oli yksi Suomen eduskuntavaalien ennakkoäänestys paikoista. Norrköpingin Suomi Seura isännöi molempina äänestyspäivinä jo vuosikymmenien ajan tuomalla rutiinilla. Sain nopeasti kolme vastausta. Yksi perheistä ei pystynyt tulemaan sopimanamme ajankohtana, joten heidät tapasin toisella kertaa. Kaikissa näissä perheissä toinen vanhemmista on suomenkielinen. Yhdessä perheessä perheen ruotsalainen äiti on se, joka halusi olla mukana tapaamisissamme. Hän on jopa itse opiskellut jonkin verran suomea, jotta voisi itsekin käyttää kieltä lapsien kanssa. Lapset olivat 1,5–3,5 vuotiaita (+ yksi 8-vuotias). Tapasimme meillä kotona. Meillä oli tosi mukavaa, ja sovimme että jatkamme tapaamisia ehdottomasti kesälomien jälkeen. Toistaiseksi lapset ovat sen verran pieniä, että eivät vielä varsinaisesti "leiki" yhdessä, mutta tärkeää onkin tässä vaiheessa että me vanhemmat tutustumme toisiimme ja alamme tavata säännöllisesti. Kaveruus tulee sitten toivon mukaan ajan myötä. Norrköpingissä asuva Milja Niskajärvi oli poikansa Juhan kanssa äänestämässä toisena vaalipäivänä. Juttelimme mm. siitä, mitä mahdollisuuksia on saada suomenkielen "opetusta" päiväkodeissa Norrköpingissä. Osa meistä oli päässyt mukaan kaupungin järjestämään kokoukseen, ja kertoi sieltä kuulumisia. Jos löytyy muita, joilla on pieniä lapsia, ja jotka haluaisivat tulla mukaan, ovat ovet toki avoinna kaikille! Toistaiseksi tämä on täysin järjestäytymätöntä toimintaa, joten ihan kaveripohjalta tässä toimitaan. Mutta ehdottomasti saa minuun olla yhteydessä, jos löytyy kiinnostuneita [email protected] Milja kertoo äänestävänsä aina, sehän kuuluu kansalaisvelvollisuuteen. Suomen politiikkaa hän ei seuraa aktiivisesti, kuitenkin vaalivuosina tietoa löytyy lehdistä ja internetistä. Linköpingissä asuvat Ahvenanmaalta kotoisin olevat nuoret, Sebastian Lindman, Karolin Törnroos ja Josefin Nordlund kertovat äänestävänsä aina kun siihen on tilaisuus. On tärkeää että käytämme ääni oikeuttamme itsenäisessä demokraattisessa maassa. Yhteiskunta politiikkaa he seuraavat Ahvenanmaan lehdistä ja 5 Mariabackenin avajaiset nyt on kaksi paikkaa valita Vrinnevihus ja Mariabacken. Hoidon taso suomalaisille on kuitenkin korkea molemmissa. Lopuksi saimme kiertää eri osastoilla tutustumassa paikkaan lähemmin oppaanamme Birgit Pöllänen. Huolenpito meistä suomalaisista alkaa pikkuhiljaa kantaa hedelmää. Kesän aikana on radiossa ja TV:ssä esitelty suomenkielisen vanhustenhoidon tarvetta Norrköpingissä. Pariin paikkaan on jo sijoitettu ruotsinsuomalaisia, mutta täysin oma osasto puuttuu vielä. Mariabacken on uusi paikka meille, johon keskitetysti suomalaisia pääsee hoitoon. Vaikka talokompleksia kutsutaan Mariabackeniksi, on sen virallisempi nimi Trumpetaregatan 2. Asuntoja kahteen eri osaan on järjestetty 52. Sinne on sijoitettu asumaan vanhuksia sekä demenssisairaita erikseen. Ruotsinsuomalaiselle asumiselle on koetettu saada suomalainen profiili. Trumpetaregatan 2 sijaitsee luonnon helmassa. Vrinnevin metsän kupeessa. Hoitolassa on jo jonkin aikaa toiminut suomenkielinen hoitohenkilökunta, joten suomalaisten sijoittaminen sinne on käynyt mutkattomasti. Kuitenkin Mariabacken haluttiin vihkiä erityisesti myös suomalaisten käytölle valmiiksi 8/6. Hoito- ja hoiva-alan (Vård- och omsorgsnämnden) puheenjohtaja Eva-Britt Sjöberg (KD) avasi paikan suomalaisille ja vertauskuvallisesti leikkasi osastot auki ruotsinsuomalaisin värein varustetun nauhan avulla. Birgit Pöllänen vastaili moneen kysymykseen. Yleiskuvana jäi mieleen siisteys sekä uusien paikkojen puhtaus. Muutamat tapaamamme hoidokit, kiertokäynnin aikana, säteilivät tyytyväisyyttä ja rauhallisuutta. Onnea suomalaisten uudelle hoitolaitokselle. Haastattelimme Mirja Toivosta joka on jo kauan työskennellyt vanhusten parissa. Näin hän kertoi Mariabackenin toiminnasta. Meitä on neljä suomea puhuvaa apuhoitajaa päivä-iltatuurissa sekä kaksi yöhoitajaa. Me neljä olemme töissä eri dementtiosastoilla. Tällä hetkellä (heinäkuun alussa) asuu vanhainkodissa yhdeksän suomenkielistä, mutta kaikki heistä ymmärtää myös jotenkin ruotsia. Osa pärjää oikein hyvin ruotsinkielellä. Ruotsalaiset hoitajat ottavat usein suomalaisen vanhuksen mukaansa ja tulevat tervehtimään meitä suomalaisia hoitajia. Puhumme sitten suomea ja taasen on hyvä mieli. Meillä asuneet suomalaiset ovat olleet Ruotsissa 40 – 60 vuotta. Olen huomannut ettei kieli ole ollut probleema. Dementiaa potevilta asukeilta ovat kaikki kielet häipyneet, mutta suomenkielen kuuleminen rauhoittaa heitä. Silloin Hoito- ja hoiva-alan puheenjohtaja Eva-Britt Sjöberg leikkasi nauhan. Koordinoija Raija Arvidsson seuraa saksien terävyyttä. Puheessaan Eva-Britt Sjöberg tähdensi hoidon saannin tärkeyttä omalla kielellä. Jatkossa tulisi myös ottaa huomioon muitakin kieliryhmiä jotka ovat suuria. Suomalaiset ovat kuitenkin tällä saralla uranuurtajia. ”Invigning betyder också utveckling” (avajaiset tarkoittavat myös kehitystä), tähdensi Eva-Britt Sjöberg. On hyvä, että 6 he ymmärtävät paremmin sen vähän aikaa mitä dementiaa sairastava muistaa. Outoa, että monet omaiset puhuvat heille suomen asemasta ruotsia. Hyvin ovat kaikki viihtyneet Mariabackenissa suomalaiset ja muut maahan asettuneet. Olemme järjestäneet itsenäisyyspäiväjuhlat, syömme mämmiä ja juomme simaa. Joskus leivomme piirakoita ja torttuja. Soitamme suomalaisia lauluja YouTuben kautta, mikä on erittäin suosittua. Joskus katselemme Suomen karttaa ja niitä entisiä tuttuja suomalaisia paikkoja tietokoneen kautta. Oikein mukavaa. Joskus järjestämme suomalaisia lukutuokioita ynnä muuta hauskaa yhdessäoloa. Mielestäni on tärkeää, että ulkomaalaiset saavat tavata omankielisen hoitajan useasti, ei välttämättä joka päivä. Ne vanhukset jotka pääsevät/joutuvat vanhainkotiin ovat yleensä huonokuntoisia ja sairaita. Monella on Alzheimerin tauti tai dementia. Suomalaisia vanhustenhoitajia on ympäri kaupunkia sekä kotihoidossa että työterapiahommissa. Että kyllä meitä Norrköpingistä löytyy. Teksti ja kuvat. Kari Osara Fakta om Mariabacken Trumpetaregatan 2 (Mariabacken) är ett finskt profilerat äldreboende för personer med finsk bakgrund men även för andra nationaliteter. Behovet styr om man prioriteras plats på boendet, inte nationalitet. Viktigt ändå att lämna önskemål om att komma till profilerat boende eftersom önskemålet tillgodoses om möjlighet finns. Fokus finns på språk, mat och kultur samt att tillgodose de behov som finns hos personer med finsk bakgrund. Det finns individuella önskemål som personalen tar hänsyn till och upprättar en genomförandeplan tillsammans med den enskilde. Trumpetaregatan har i många år haft många boende med finsk bakgrund och haft mycket aktiviteter ex. firat finska högtidsdagar och haft möjlighet att kunna prata finska. Det är roligt att nu kunna bli ett profilerat finskspråkigt boende officiellt och det finns nu större möjlighet för finskt förvaltningsområde att stötta och hjälpa för att utveckla den finska verksamheten. Kulttuuri-ilta Norrköpingissä lauantaina 26.9 2015 Trumpetaregatan 2 har för närvarande 9 finska boende och 6 finsktalande personal. Detta är ett kommunalt boende vilket ger större valmöjlighet eftersom det redan finns ett privat profilerat boende VrinneviHus. Antalet finsktalande boende har ökat och troligen kommer att öka ännu mer i framtiden. I Mariabacken finns 52 lägenheter i två avdelningar där den ena avdelningen har demensinriktning. Det finns fin utemiljö, fina innegårdar med trädgård och en stor altan. Många lägenheter har också en egen liten uteplats. Tervetuloa yhdessä viettämään Norrköpingin kulttuuri-iltaa suomalaisittain! Aika: Lauantaina 26.9 2015 klo 16-19 Paikka: Matteusgården, Norra Promenaden 108 Ohjelmassa mm Puheita Esiintymisiä (mm. muusikko Vilho Lahtela) Luentoja, esim. kuluttaja-asioista (Pekka Lehtinen) Pientä purtavaa ja kahvitarjoilu Näyttelypöytiä Lapsille puuhailu nurkkaus jne. Merja Kanerva Vapaa pääsy! Mitenkä toimivat suomalaisten tietoyhteydet netissä? TERVETULOA! SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE JA RUOTSIN KIRKKO Pääseekö PC:n äärestä myös muualle osallistumaan? 7 Miten edistyy Vrinnevi Hus Vierailimme VrinneviHusin suomalaisten asukkaiden yhtei-sessä keskiviikkohetkessä. Istuskelimme aurinkovarjon alla ulkona kahden hoitajan ja kuuden suomenkielisen asukkaan seurassa. Osastoilla on monikielisiä asukkaita ns. sekaosastoja, yksi dementiaosasto on kuitenkin olemassa. Toiveena on nyt rakennuksen alla oleva uusi talo, johon tulisi suomalainen osasto, senioriasunto- ja vanhustenosasto, siis kaksi uutta rakennusta. Sauna olisi kiva saada, kaipaan sinne viikoittain, sanovat monet yhdestä suusta. Suomenkieltä emme voi käyttää yksistään koska asukkaat ovat monikielisiä ja ruotsinkieli on käyttökielenä yleisesti. Huoneessa puhumme sitten suomea kun ollaan kaksistaan. Hoitajat korostavat kuitenkin myös ruotsin kielen käyttämistä, koska monien lapset ja omaiset ovat ruotsinkielisiä. Yhteiset suomalaiset hetket on meidän suunniteltava. Erityisen tykättyä on musiikki ja suomenkielisen PRO:n laulukuoron vierailut ovat todella piristäviä. Toiveena ovat myös yhteiset tapaamiset esim. Mariabackenin kanssa. Ehkä se on vaikeaa toteuttaa mutta se olisi hienoa. Sitten kun suomalainen osasto valmistuu, tulee kaikki olemaan paljon helpompaa, uskovat Irene ja Riitta. Olemme myös ajatelleet suomalaisen Diakonin vierailua. Sairaalassa kun on suomalainen diakoni kertoo Riitta. VrinnrviHusin ruotsinsuomalaiset asukkaat olivat pirteinä ulkosalla kaunissa ilmassa. Vasemmalta: Toivo Ahonen, Maria Hirvonen, Mauno Virtanen, Elvi Manner ja Elma Laaksonen. Suomenkielistä henkilökuntaa pitäisi saada lisää. Muistisairaiden ja vanhusten hoidossa on hyvin tärkeää lääkehoidon lisäksi yhteinen kieli, siitä yhdessä saadaan ns, kokonaisvaltainen hoito. Sen onnistuminen edellyttää aina saumatonta hoitoketjua sekä yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti vanhuuden ja oireiden edetessä. Hoidon kokonaisuus, minkä perustana on säännöllinen seuranta ja ohjaus, parantaa aina hoidon laatua. Lähde “muistikordinaattori” Teksti: Riitta Stenberg Fakta om Vrinnevi Hus VrinneviHus är ett äldreboende med 64 lägenheter naturskönt beläget med Norrköpings sjukhus som närmaste granne. Huset byggdes 1993 och verksamheten har sedan dess haft A&O som huvudman. VrinneviHus har två våningsplan med fyra avdelningar på varje plan. Huset har ett eget storkök där alla måltider lagas. Centralt i huset finns också samlingsrum, utrymme för hår- och fotvård samt de boendes egen café. VrinneviHus har dygnet runt omsorg med sjuksköterskor, undersköterskor samt sjukgymnast och arbetsterapeut. Läkare kommer från Vilbergens vårdcentral. VrinneviHus är ett så kallat profilerat äldreboende för personer med finsk bakgrund. För att vara ett profilerat äldreboende arbetar vi med språk, mat och kultur med finsk anknytning. Detta betyder att det på VrinneviHus finns tillgång till personal som kan finska, vi lagar med regelbundenhet finska maträtter och uppmärksammar finsk kultur och traditioner. VrinneviHus är dock inte ett finskt äldreboende där all personal kan finska och enbart personer med finsk bakgrund bor utan det är ett äldreboende med speciell kunskap och kompetens för målgruppen. Personer från alla bakgrunder och kulturer är välkomna till VrinneviHus och får biståndsbeslut och plats enligt behov. Irene Klytseroff Kylmäluoma ja Riitta Johansson haluavat enemmän suomenkielistä henkilökuntaa luomaan suomalaista toimintaa vanhainkodissa. Eräs asukkaista kertoo hänellä olevan kissan mukana ja siitä hän on tosi kiitollinen. Tämä on nyt kotini ja minulla on aina ollut kotieläimiä. Toinen taas kertoo, että kun muutin tänne oli vaikeaa aluksi. Kaipasin niin kovasti omia tavaroitani, koska asuntoni täällä on paljon pienempi, niin suurin osa irtaimistosta meni Erikshjälpeniin. Hyvään tarkoitukseen kuitenkin. Nyt olen huomannut että olisin ehkä voinut hieman enemmän ottaa mukaani vaikka hyvin pärjään tälläkin kalustolla. Kaikki kuitenkin kertovat viihtyvänsä uusissa kuvioissa. Ihminenhän on onneksi sopeutuva. Täällä on hyvä asua. Idag har vi 8 stycken finsktalande boende. Aktiviteter fortsätter som tidigare en/gång i veckan och av finsktalande personal. Vi fortsätter att uppmärksamma finsk högtider och tar tacksamt emot idéer på aktiviteter mm. Tyvärr har vi sett att Finsk butiken upphört och det försvårar våra inköp en del. Idag har vi tre personal som är finsktalande och 3 vikarier som pratar finska. Merja Kanerva Pernilla Johansson 8 Jo ulkoapäin on Kolmårdenin kirkko erikoinen. Uskon, että arkkitehti on saanut inspiraatiota Helsingin Temppeliaukion kirkosta. Se on osittain räjäytetty Kolmårdenin peruskallion sisään ja sulautuu hyvin Kolmårdenin jylhään maisemaan. Astuessasi kirkkoon, huomaat ehkä ensin seiniä peittävät tuhannet särmikkäät kivet. KIRKKO KESKELLÄ BAMSEN MAAILMAA. Oli hieman pilvinen heinäkuun maanantai, kun lähdimme Riitta Stenberg ja allekirjoittanut matkalle Kolmårdeniin. Olimme luvanneet toimia kirkkoväärteinä Kolmårdenin kirkossa. Mukana olivat myös ”juniori-kirkkoväärtit”: Leiah, Felicia ja Kasandra, kolme viehättävää nuorta tyttöä. Kaikki norrköpingiläisetkään eivät ehkä tiedä, että siellä, eläinten ja Bamse-maailman keskellä, on aktiivinen kirkko! Lähdimme matkalle jo aikaisin, koska tiesimme että eläimet ja Bamse ovat suosittuja ja houkuttelevat lapsiperheitä läheltä ja kaukaa Kolmårdenille. Parisen viikkoa sitten oli eläintarha sulkenut porttinsa jo ennen aikaa, koska väkeä oli tullut tungokseen asti. Vuosi 2015 on lisäksi Kolmårdenin eläintarhan 50.s ja siis juhlavuosi! Olimme perillä hyvissä ajoin, rantatien autojonoista huolimatta. Jokainen kivi on uniikki, niin kuin me ihmisetkin! Kirkko on ekumeeninen, mikä tarkoittaa että 13 eri kristittyä kirkkoyhteisöä on mukana yhteistyössä ja jakaa keskenään muun muassa kirkkoväärtin tehtäviä. Kirkko on avoinna klo 11–17 kesäaikana ja antaa kävijöille tilaisuuden pysähtyä hetkeksi kirkon ja luonnon antamaan rauhaan ja hiljaisuuteen. Kuningas Carl XVI Gustav on kirkon suojelija ja käy monesti paikalla. Kirkossa on 200 istumapaikkaa. Väärteinä ollessamme, tuli kirkkoon ryhmä ihmisiä; pappi ja nuoripari seurueineen. He valmistelivat paikan päällä lauantaina pidettävää vihkiäis-seremoniaansa. Arvokkaampaa ja tunnelmallisempaa paikkaa tuskin voi löytää vihkimistilaisuuteen! Kirkko on suosittu myös kaste- ja hautajaistilaisuuksiin. Siellä pidetään myös seminaareja ja konsertteja. Kirkon eteläseinältä avautuu eteesi Bråviken, Itämeri lahtineen ja edempänä siintää Vikbolandet. Sanat eivät riitä kuvaillessani kirkkoa. Mene paikalle ja koe sen pyhä tunnelma ja karu kauneus! Riitta ja minä hoidimme väärtin tehtäviä Sankt Olofin seurakunnan suomenkielisen työn edustajina. Tapasimme mukavia ihmisiä, sekä läheltä että kaukaa sinne tulleita. Vaihdoimme ajatuksia, autoimme ehkä hiukan tarvittaessa. Päivä meni joka tapauksessa nopeasti ja olo tuntui hyvältä illalla kotiin tulessa. Me väärtit ajoimme suoraan kirkkoon ”oman portin” kautta. Aukaisimme kirkon ovet. Kaikki toimi; sytytimme valoja ja saimme musiikkilaitteen toimimaan. Sytytimme kynttilöitä ja poimimme villikukkia kirkon moniin maljakkoihin. Meillä oli myös mukana suomenkielinen kyltti jonka seurakunnan suomenkielinen assistentti Eija oli valmistanut ja jossa toivotettiin tervetulleiksi kirkkoon suomenkielellä. Kävimme viemässä sen näkyvälle paikalle. Minä olin tehnyt kotona Riitalle ja itselleni sinivalkoiset nimikyltit, halusin ketoa että kuulumme seurakuntamme suomenkieliseen toimintaan. Kaipasimme enemmän ja parempaa informaatiota suomeksi sekä kirkon että koko eläintarhan toiminnasta! Pikku-väärtit auttoivat kykyjensä mukaan, häipyen sitten eläintarhaan, Bamse ja eläimet kai houkuttelivat! Teksti ja kuvat: Sirpa Ingvaldsson 9 Yhdistysten toiminnasta Heinäkuun 15 päivänä ovat emäntinä Riitta Nisula ja Sisko Lindström. Sisko kertoo olevansa mukana ensimmäistä kertaa mikä on jännittävää. Hedvikin pappila ei ole hänelle tuttu ennestään ja hänen mielestään rakennus on kiva ja tunnelma yllättävän mukavaa. PRO Monet Norrköpingin suomenkieliset yhdistykset lopettavat toimintansa kesäkuukausien ajaksi. PRO Finska jatkaa kuitenkin toimintaa koko kesän ulkoillen keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 15:00 Himmelstalundissa. Mitäs siellä sitten tehdään? no pelataan minigolfia tietenkin. Yksi kierros kestää tunnista kahteen, riippuen pelaajien lukumäärästä ja siinä on 18 erilaista rataa. Heinäkuun 15 päivänä on radalle kokoontunut 3 PROn jäsentä. Saara Vierula, Raimo Vierula ja Leila Kaija. Riitta kertoo kaiken olevan hänelle tuttua, hän on ollut mukana jo vuosikausia. Kerran kesässä toimin emäntänä, ja muina keskiviikkoiltoina osallistujana. Tämä keskiviikko on neljäs tänä kesänä ja ilmat ovat olleet huonot joten puutarhassa emme ole vielä olleet kertaakaan. Ainoastaan silloin, kun vierailimme Oxelösundissa, oli lämmin ja aurinkoinen ilta. Tuolloin oli kesän toinen tapaaminen ja väkeä oli paikalla nelisen kymmentä henkilöä. “Kesäkeskiviikko” teki vastavierailun Oxelösundiin suomenkielisen seurakuntatyön kutsumana ja sinne mentiin linja-autolla. He ovat nimittäin olleet vieraanamme jo kahtena aikaisempana kesänä. Tiedustelen illan suunnittelusta, kertovat emännät itse päättävänsä tarjoilusta ja ohjelmasta. Tänä iltana tarjotaan voileipää ja kahvia, minkä jälkeen sitten kilpaillaan ja lauletaan yhdessä. Sisko kertoo olleensa Riitan luona edellisellä viikolla ja tuolloin he suunnittelivat oman iltansa. Molemmat harmittelevat sateista säätä vaikkakin pappilassa on hyvää tilaa sisällä. Paikalle on saapunut parisen kymmentä seurakuntalaista viettämään yhteistä iltaa. Teksti ja kuvat: Riitta Stenberg _____________________________________________ Ilma on puolipilvinen mutta lämmin ja kun pallot ja mailat on vuokrattu niin päästään pelaamaan. Pelin lomassa heitellään iloisia kommentteja ja muistutetaan kirjanpitäjää pisteiden kirjaamisessa. Ilmassa väreilee jännityksen tuntua. Tänään kuluu 65 minuuttia kun kierros on tehty ja pisteet laskettu. Voittajaksi selviytyy Raimo 45 lyöntiä, Saara toiseksi 46 lyöntiä ja Leila hännänhuippuna 54 lyöntiä eli pistettä. Lopuksi syödään jäätelöt ja vaihdellaan kuulumisia. Saara kertoo että on tärkeää levätä, golf nimittäin väsyttää vaikka sitä ei moni uskoisikaan, seurustelu rentouttaa ja on mukavaa kuulla mitä toiset ovat puuhailleet kesäpäivinään. Itse he Raimon kanssa viettävät aikaa siirtolapuutarhassa, siellä on aina työtä jos ei muuta niin vaikkapa kerätä etanoita, joita on paljon tänä kesänä ja ovat nälkäisiä senkin kummajaiset. Leila kertoi kulkevansa polkupyörällä aina kun ilma on suosiollinen, eikä pieni sadekaan haittaa lämpiminä kesäpäivinä. Minigolf harrastus on kuulunut PRO Finskan kesätoimintaan jo yhdeksän vuoden ajan, kertoo Leila. Aikaisempina vuosina pelasimme myös talvisin Villberg hallissa, mutta ettei siellä ole oltu enää kahteen vuoteen. Huomasimme että hallissa oleva koko lattia matto aiheuttaa monille nuhaa ja limakalvojen ärsytystä. Lopuksi he vielä toteavat yhdestä suusta, että golf on virkistävää, hyvää tasapaino harjoitusta, terveellistä nivelille. Maasto on vaihtelevaa kallioilla ja radat ovat eri tasoissa joten portaita on kiivettävä, joskus laskettava ja peli vaatii myöskin omansa. Kesäterveisin PRO Finska / Riitta Stenberg Suomiseuran syksy Norrköpingin Suomiseura jatkaa entistä uraa, mutta kylvää myös uusia. Toimintapaikka vaihtui keväällä Timmermannin tiloihin missä seuralle on annettu erinomaiset toimintaedellytykset. Seuran jäsenkokoukset, mm syyskokous, on tärkeä osa toimintaa. Kokouksissa jokainen jäsen saa mahdollisuuden lausua mielipiteensä ja jättää toimintaideoita. Näin kaikki jäsenet pystyvät vaikuttamaan seuran toimintaan. Tietysti ideoita voi myös jättää milloin tahansa kirjeitse tai jollekin johtokunnan jäsenelle. Ja emme saa unohtaa seuran suosittua joululounasta! Myös sinä joka et ole jäsen olet tervetullut! Seurakunta Ruotsin kirkon suomenkielinen seurakuntatyö Norrköpingissä ei myöskään ole lomalla kesän aikana. Kesäkeskiviikot vapaaehtoistyöläisten voimin Hedvikin puutarhassa ja pappilassa kello 17:0019:00. 10 PRO:n syksy Norrköpingin suomenkielinen eläkeläisyhdistys PRO Finska aloittaa toimintansa tiistaina elokuun 18 päivänä Nockenilla. Tapaamiset jatkuvat siis tiistaisin ja syyskausi päättyy Joulujuhlaan joulukuun 8 päivänä. Sitä ennen on kuitenkin monenlaisia tapahtumia ns. kerhopäivien lisäksi. Syyskuun 8 päivänä vietetään Virkistyspäivää erilaisten kilpailujen ja leikkien lomassa ruokaillaan ja kahvitellaan, pidetään muutenkin hauskaa monin eri tavoin. Tiedossa on monenlaista virkistystä mikä sopii kaikille. Lokakuun 27 päiväksi on suunnitteilla “kummitusjuhla” Halowen. Mitä silloin tapahtuu? on vielä epäselvää, mutta pelkurit pysykööt kotona. Yllätysmatkaa suunnitellaan alkusyksyksi, päivämäärä ja kohde ovat kuitenkin vielä epäselvät. Mikäli olet kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta, olet tervetullut Nockenille tiistaisin kello 12.00–16.00. Paikka sijaitsee Norrköpingin Hagebyssä Grundläggaregatan 151. Jos olet kiinnostunut yhdistyksen jäsenyydestä, on jäsenmaksu 250 kruunua vuodessa mikä antaa sinulle mahdollisuuden olla mukana kaikessa toiminnassa. Jäsenyyteen sisältyy myös PRO lehti, mikä ilmestyy kerran kuukaudessa ja siinä on tiedotusta aina välillä myös suomen kielellä, mikäli liittotasolla on tärkeää tiedotettavaa. Muutenhan lehti on ruotsinkielinen. PRO Finska tiedottaa tapahtumistaan myös “viidakko puhelimella” ja FB ryhmä Norsut sivulla. Norsut = Norrköpingin suomalaiset sivuilta löydät kaikenlaista muutakin tietoa ja huvitusta. Tervetuloa Nockenille. PRO Finskan puolesta/ Riitta Stenberg Kevään Karaoketanssikokeilu oli onnistunut. Jatkamme syksyllä neljän laulu- ja tanssitapahtuman tahtiin. Varaa seuraavat lauantait Karaoketanssille: 19:s syyskuuta, 17:s lokakuuta 21:s marraskuuta ja 12:s joulukuuta. Norsujen Facebook-sivulla muistutus ennen jokaista iltaa. Tervetuloa niin jäsen kuin ei jäsen! Seuran eläkeläiset kokoontuvat maanantaisin 31:s elokuuta lähtien klo 10 – 12. Kokousmuodollisuuksien lisäksi mukavaa jutustelua, bingoa ja arpoja. Tärkeää toiminta kaikille eläkeläisille koska tekee hyvää välillä päästä pois kotiympäristöstä ja tavata muita. Jos olet kiinnostunut toiminnasta, olet tervetullut mukaan tutustumaan vaikka et ole jäsen. Yhdessä Suomenkielisen seurakuntatyön kanssa aloitamme askartelu- ja satutoiminnan lauantaina 5:s syyskuuta. Toiminta jatkuu tämän jälkeen joka toinen lauantai ja syyskauden päättäjäiset ovat 28: marraskuuta ”joulukivan” merkeissä. Toimipaikka on vielä avoin. Seuraa Norsujen Facbook-sivua missä tiedotamme tästä. Toiminnan tarkoitus on tukea lasten suomenkielen kehitys, mutta suomenkielen taito ei kuitenkaan ole pakollinen. Vastuuhenkilöt ovat kaikki kaksikielisiä. Ovet ovat avoinna lapsille (ja aikuisille) klo 10 – 12. Paikalla voi olla alusta loppuun tai miten haluaa. Aukiolon aikana vähintään kaksi aikuista tulee olemaan läsnä. Myös tämä toiminta on tietysti avoinna kaikille. Ei siis tarvitse olla Suomiseuran niin kuin ei myös kirkon jäsen. Jan Ekman, puh.joht. Lasten satu- ja askarteluhetki KARAOKETANSSIT RiksCityssä La 5.9 – 19.9 – 3.10 – 17.10 – 14.11: Tule laulamaan ja tanssimaan. Lastentoimintaa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Stallet, Hedvigin pappilassa klo 10–12 Launtaina 19. syyskuuta klo 18 – 23. Tervetuloa Hyvä tunnelma, grillmakkaroita, limsa ja arpajaiset. Pursi Pursi-seuran syyskauden toiminta alkaa 7 pv syyskuuta tavalliseen tapaan. Keskustellaan kesän tapahtumista, lauletaan juodaan kahvit ja pelataan Bingoa. Alustavasti puhutaan mahdollisesta syysjuhlasta 17pv lokakuuta, ohjelmasta ja tarjoilusta. Sisäänpääsy 80,-, sis. pullakahvit TERVETULOA! Järjestäjä: Norrköpingin Suomiseura Onko kirjastossa käynti hankalaa? Terveisin Leena ja Heidi Pursi-seurasta. Lähetämme maksutta kirjoja kotiin henkilöille, jotka korkean iän, toiminnanvajaavuuden tai pitkäaikaisen sairauden takia eivät itse voi käydä kirjastossa. Iltatähden syysjuhla Soita tai kerro sähköpostilla, mitä olet kiinnostunut lukemaan. Meillä on lukuisia kirjoja suomeksi, niin romaaneja kuin asiakirjallisuuttakin. Voit myös lainata äänikirjoja (ljudbocker). Tuomme haluamasi kirjat sinulle kotiin. Luettuasi ilmoitat meille ja me tulemme vaihtamaan kirjat. Lainausaika on enintään 8 viikkoa. la 5.9.2015 klo 11 alkaen os. Smedstugugatan 10 c Haga. Puh 011-3002199 Ohjelmassa mm. hevosajelua, veikkauskävely, tikanheittoa, makkaranpaistoa, lohisoppaa, arpajaisia, jne. Kirppis on avoinna. Suuri määrä juuri sisään saatua posliinia ja lasia edullisiin hintoihin! Tervetuloa! Mikäli tavallisten kirjojen lukeminen on sinulle vaikeata, sinulla on oikeus lainata äänikirjoja. Äänikirjoja voi kuunnella erityisillä äänikirjojen lukulaitteilla (talboksspelare), mp3-soittimella, DVD-soittimella tai tietokoneella. Suomenkieliset äänikirjat haetaan sähköisesti valtion äänikirja-arkistosta. Valittavana on yli 1500 nimikettä. Päiväkeskus Iltatähti Kahvila ja Kirppis ovat avoinna ma-to 10–16, pe 10–15 Ruokailu keskiviikkoisin klo 11–13 Bingoa pelataan joka torstai alkaen klo 12 Perjantaisin verenpainemittaukset sekä kunto- ja liikuntahuone ovat avoinna kaikille kuntoaan vaaliville! Lahjoituksia otetaan vastaan. Isommat erät noudetaan sopimuksen mukaan. Tervetuloa Iltatähteen viihtymään! Ota yhteys halutessasi tietää lisää! bokenkommer@norrköping.se Puh: 011-15 27 20 (jätä puhelinvastaajaan viesti, niin soitamme) 11 Osa kirjaston infobrosyyristä: boken kommer på finska Papin palsta RUOTSIN KIRKON SUOMENKIELINEN TOIMINTA NORRKÖPINGISSÄ Tänä vuonna on kulunut viisi vuotta, siitä kun astuin virkaani kaksikielisenä pappina. Tieni on ollut mutkikas, mutta näin jälkeenpäin katsottuna, vakaa. Se oli ikään kuin tarkoitettu. Syyskausi 2015 – Suomenkieliset Jumalanpalvelukset Su 30.8, Matteuksen kirkko 13.30 Musiikkivieraana: David Tigranov & Eva Grenberg Minä aloin yliopiston uskontieteellisen lukemiseni 90-luvun loppuaikana. Silloin ei vielä ollut papinvirka mielessäni, vaan ehkä pikemminkin uskonnontietäjän tai mahdollisesti opettajan ura. Tiet ja omituiset tapahtumat veivät minut kuitenkin muille teille; papin tielle. Su 20.9, Hedvigin kirkko 13.30 Rukoushelmien jumalanpalvelus. Kuoro esiintyy Su 11.10, Matteuksen kirkko 13.30 Kiitospäivä. Musiikkivieraana: Hannu Lehtikangas Su 1.11, Matteuksen kirkko 13.30 Muistojumalanpalvelus. Kuoro esiintyy Minä olin jo ruvennut käymään hartaasti kirkossa, silloin vielä asuessani silloisessa Tingstadin seurakunnassa (nykyään Tingstadin ja S:t Johanneksen seurakunnat on yhdistetty). Minä osallistuin myös raamattupiiriin ja myöhemmin, S:t Johanneksen seurakunnassa, ryhdyin kirkkoväärtiksi. Siellä on jo vuosikausia ollut tapana lukea evankeliumin toisella kiellellä, kirkkoväärtinä suostuin lukemaan suomeksi. Muuten minulla ei ollut mitään suunnitteluja harrastaa suomenkielistä seurakuntatoimintaa. Su 29.11, Matteuksen kirkko 13.30 1. Adventti. Kuoro esiintyy Su 5.12, Hedvigin kirkko 17.00 Kauneimmat joululaulut. Musiikkivieraana: Hannu Lehtikangas Pe 25.12, Matteuksen kirkko 9.00 Jouluaamun jumalanpalvelus Ke 6.1 2016, Matteuksen kirkko 13.30 Loppianen Jo varhain noina aikoina rupesin, jostakin syystä jota en enää muista, kuitenkin osallistumaan myös suomenkieliseen toimintaan. Minä en muista kuka minut houkutteli sinne, mahtoikohan olla Wassbergin Kaisa, diakoni? Silloin oli ensin Helena Nikula pappina, ja vähän myöhemmin, Lea. Minua pyydettiin vetämään raamattupiiriä sekä virsi-iltoja ja suostuin. Mutta minun täytyy tunnustaa, että en silloin vielä olisi ollut valmis aloittamaan mitään vakituisempaa; se oli pikemminkin harjoitusta minulle. – Muu toiminta alkaa v. 36 Ma joka viikko klo 14.00: Aikuistenkerho Ke 30.9 – 28.10 – 25.11: Virsi-ilta Matteusgårdenilla, klo 15.00. Ke 2.9 – 7.10 – 4.11 – 2.12: Keskustelupiiri ”Elämän tarkoituksia” Matteusgårdenilla, klo 13.30. To parillinen viikko klo 12.00: Soppalounas Näin kuitenkin aloin tutustumaan suomenkieliseen toimintaan. Ja, mikä vielä tärkeämpi; suomenkieliset seurakuntalaiset alkoivat oppia tuntemaan minut! Ja niin. Tammikuun 15 päivä 2006, kun minut vihittiin papiksi Linköpingin tuomiokirkossa, oli siellä monta suomenkielistä seurakuntalaista mukana. Se lämmitti minun sydäntä! To joka viikko klo 17.30: Kuoroharjoitus La 5.9 – 19.9 – 3.10 – 17.10 – 14.11: Lastentoimintaa yhteistyössä Suomiseuran kanssa. Stallet, Hedvigin pappilassa klo 10–12 La 14.11 Hedvigin kirkko, klo 18.00: Konsertti – lisätietoja myöhemmin La 28.11 Joulupaja, joulutupa Matteusgårdenilla, klo 10–14 ja Silloisen Matteuksen seurakunnan (Matteuksen ja S:t Olain seurakunnat ovat nykyään yhdistetty nimellä S:t Olofin seurakunta) silloinen kirkkoherra, Björn Rydberg, kysyi minua suomenkieliseen virkaan, kun minulla oli ensimmäinen virkani silloisessa S:t Olain seurakunnassa. Mutta minä en vieläkään ollut valmis siihen. Minulla ei kerta kaikkiaan ollut aikomusta aloittaa mitään suomenkielistä virkaa. joulubasaari Su 6.12 Suomen itsenäisyyspäivän juhlat Matteusgårdenilla 17.00 – Yhteystiedot Jyrki Myöhänen, Pappi: 011-24 14 14 Myöhemmin hiippakunta kutsui meidät suomenkieltä osaavat papit, kuten minä, Anna Toivonen ja Matti Peroharju, palaveriin. Hiippakunta halusi kuulustella meitä, että miten suomenkielinen toiminta kiinnostaisi ja että voisiko siitä laatia siten, että olisi kaksikielinen virka? Minä olin kylmä ehdotukseen! Minulla ei ollut minkäänlaista aikomusta aloittaa mitään suomenkielistä virkaa! Eija Luukkonen: 011-24 14 03 http://norpanenkelit.blogg.se ”Tulkaa, niin näette” Seuraavaksi sain viran Kolmårdenin seurakunnasta, silloinen Kvillingen seurakunta. Ja kun olin ollut siellä noin kolme vuotta, eli yhteensä neljä vuotta vihkimisestä, 12 Pether Ström Broman puhui minut ympäri tarjoamalla lounaan ja hyvät ehdot. Kyseessä oli kaksikielinen virka S:t Olofin seurakunnassa, ja kas; nyt minä vihon viimein olin valmis tehtävään! Saavuttuaan kotiin hän soitti minulle ja kertoi matkaan kuluneen 10 vuorokautta. Motala-Tukholma 2 vrk, ja Tukholma-Turku 8 vrk. Kesäinen sää suosi soutajaa, vaikkakin Tukholman saaristossa oli sumua ja kova tuuli, mikä hidasti matkantekoa. Ihailin matkan varrella kauniita hyvin hoidettuja rantoja ja rakennuksia puutarhoineen. Jos näin katsotaan minun mutkikasta matkaa, niin eikö sinustakin näyttäisi, että tämä se loppujen lopuksi oli tarkoitus? Eikö sinustakin näytä siltä, että tieni on jatkuvasti ja peräänantamattomasti johtanut juuri tähän, että minusta tulisi suomenkielisten kristittyjen palvelija? Ja nyt on siis kulunut viisi vuotta, enkä ole katunut päivääkään! Kiitos Luoja, ettet antanut periksi! Mielestäni ruotsalainen maisema on hyvin kaunis, muistelee Asko. Kuva ja teksti: Riitta Stenberg Jyrki – pappi Elämästä Mies ja mela Iäisyyden mittakaavassa elämä on lyhyt. Ei edes silmäräpäyksen mittainen. Mutta ajattele. Siihen mahtuu lukematon määrä hetkiä. On yhteisiä hetkiä. Onnellisia hetkiä. Riemun ja naurun hetkiä. Mutta on myös surun hetkiä. On itkun hetkiä. On eripuraisuuden hetkiä. Ota kaikki hetket. Säilytä ne sydämessäsi. Tulee päivä jolloin olet kiinni eilispäivässä. Tarvitset apua päästäksesi eteenpäin. Ota silloin hetket esille. Jotta jaksat jatkaa huomiseen. _____________________________________________ Tapasin polkupyörä retkelläni suomalaisen Asko Aution Karlsborgin suluilla Götan kanavalla Söderköpingissä elokuun neljäntenä päivänä. Asko oli matkalla Motalasta Turkuun. Kulkuvälineenä oli kanootti ja matka taittui meloen. Mies ei suinkaan istunut kajakissaan ensimmäistä kertaa.” Vuosien aikana olen kuluttanut satoja tunteja melomiseen ja matkaa on kertynyt tuhansia kilometrejä. Esimerkiksi 224/8 1997 meloin Kilpisjärveltä Turkuun, matkaa kertyi 1295 km”. Asko Autio on hyvin tuttu monille talviurheilusta kiinnostuneille jo vuosien takaa. Hän edusti Suomea maastohiihdossa ja voitti mm. Davosin kansainvälisten kilpailujen 15 km. hiihdon 1978. Lake Placidin Olympialaisissa 1980 tuli 9 sija 50 km matkalla. 1981 Suomen mestaruus 30 että 50 km matkoilla sekä Oslon MMkisoissa 1982 5 sija 50 km. Asko Autio on kotoisin pohjanmaalta Ylivieskasta ja asuu nykyisin Turussa perheineen. Jan Ekman Et enää ole Haen iloisen katseesi, mutta en löydä sitä. Se on poissa. Et enää ole. Kuuntelen helisevää nauruasi, Mutta en kuule sitä. Se on poissa. Et enää ole. Kuulen yöllä kramppisi. Kun käyn katsomassa. Huoneesi on tyhjä. Et enää ole. Kävelen ilman osoitetta. Edessäni on kivi. Maria 1975 - 1992. Et enää ole. Jan Ekman 13 Finspångin seurakunta elämääni ja työhöni tässä Finspångin seurakunnan Suomenkielisessä Diakoniatyössä. Herra siunatkoon elämääsi toiv. Silja Hei. Minun nimeni on Silja Edvardsson, olen työssä Finspångin seurakunnassa, teen 50% suomalaista ja 50% ruotsalaista diakoniatyötä. Olen syntynyt pohjoisen lapissa, Ivalossa, ja olen viisilapsisen perheen toiseksi nuorin. Kasvoin kahden veljeni välissä, ja opin kyllä puolustamaan itseäni veljiltäni. Sytkyt nukketeatteri JANNE Rakastan pohjoista ja erikoisesti sen kevättä ja syksyä. Kesästä en niinkään välitä kun siellä on niin paljon ”sääskiä”. Laulu ”Inarin” järvestä saa aina kyyneleet silmiini, se todella värisyttää minun juuriani perusteellisesti, koska minulla on niin paljon muistoja siitä järvestä. Ei tule enää matkustettua lappiin kotitanhuvia katsomaan, koska siellä ei ole enää Äitiä eikä Isää, he ovat muuttaneet jo taivaan kotiin ja siellä heillä on hyvä olla. Nukketeatterisatu Sibeliuksesta 4. lokakuuta 2015 klo 15.00 raatihuoneella Juha Laukkanen, näyttelijä Antti Seppänen, tanssija Katso tarkempi ilmoitus: www.norrkoping.se/sprak/suomi/ Tervetuloa! Pienenä halusin tulla ”nunnaksi”. Mutta sitä minusta ei kylläkään tullut. Äitini opetti Isämeidän ja iltarukouksen. Ne olivat matkaeväänäni kun lähdin Ruotsiin. Tulin Motalaan vanhimman siskoni luokse lapsenpiiaksi v.1969 ja tässä minä olen vieläkin. Olen 59 vuotias, minulla on kolme lasta ja neljä ihanaa lastenlasta. Näin elämä menee eteenpäin. Löysin uskon Jeesukseen v.1983. ja siitä alkoi uusi vaihe minun elämässäni. Jumala opetti ja ohjasi elämääni ja nyt olen sitten tässä työssä, joskus kun katson peruutuspeiliin, niin ihmettelen oikein kaikkea mitä tielläni on ollut. Mutta kaiken kokemani jälkeen voin vain sanoa laulun sanoin ”En päivääkään vaihtaisi pois, vaik` Luoja sen uudelleen sois, on elämäin kaunista ollut niin, kuin kudottu lankoihin kultaisiin”. vapaa pääsy Hieman ohjeita avustamaan toimituksen työtä Kun kirjoittaa lehteen tekstiä tietokoneella, helpottaa lehdentekijän työtä melkoisesti jos ottaa huomioon muutamia seikkoja. Ensiksi. Jos käyttää tekstityyliä Arial ja kirjoittaessaan 12p tekstikokoa. Silloin on vastaanottajan helppo lukea teksti ja käsitellä sitä laittaessaan sen lehden sivulle. Käytämme ensisijaisesti Arialia lehden teksteissä. Erittäin tärkeää on tietää Enterin käyttö. Kirjoittajan tulee itse valita milloin haluaa uuden kappaleen kirjoituksessaan. Jos Enterillä koko ajan valitsee uuden tekstirivin, on lehden tekijän vaikea tietää miten kirjoittaja on halunnut jaotella tekstinsä. Siis, asiansa tuoda julki kappalejaotuksella kirjoittamalla ns. leipätekstiä. Työni seurakunnassa: Olin ensin todella epävarma suomen kielestäni, mutta en sanonut sitä kenellekään. Tuntui siltä, että puhuminen oli niin kamalan kankeaa. Niinpä keksinkin, että Eeva Peltonen entinen (Parkkonen), joka on yksi meidän vapaaehtoisista, voisi olla se joka puhuu minunkin puolestani, ”määrätyissä tapaamisissa”. Eeva oli todella suuri apu minulle siinä tilanteessa, ja teki niin kuin pyysin. Eeva on tärkeä minulle vieläkin. Aika kului ja nyt tämä luistaa hyvin, tunnen itseni varmemmaksi sen asian suhteen. Kun kirjoittaa tekstiä, ei tarvitse itse huolehtia uudelle riville siirtymisestä. Sen tekee tietokone automaattisesti. Samaten välilyöntien turha käyttö, tasoittaakseen tekstiä tai oma-aloitteisesti puuttumalla tekstin ulkoasuun, tuottaa usein melkoisesti turhaa työtä lehden tekijälle. Sellaiset toiminnot pitää aina poistaa, ennen kuin lehden tekijä voi alkaa tekstejä suunnittelemilleen sivuille latomaan. Tekstinsä voi kyllä täyttää sähköpostia käsittelevälle sivulle, mutta mieluiten otamme vastaan tekstin dokumenttina sähköpostiin oheistettuna. Itse sähköpostiviestiin voi kirjoittaa ohjeita tai esittää toivomuksia miten juttunsa haluaa julkaistavaksi. Teen kotikäyntejä, sairaalakäyntejä, käyn selvitys osastolla.? Olen mukana hautajaisissa, jos on omaisia Suomesta. Keskustelen omaisten kanssa puhelimitse Suomeen, jos he eivätkä osaa puhua niin paljon Ruotsia. Vien kotiin keittoa, keskiviikkoisin niille vanhuksille jotka sitä toivovat, (siis kirkko tarjoaa tämän). Olen joskus tulkkina sairaalassa tai kotona. Kirjoittelen paljon ja käännän kirjoitukseni Ruotsiksi tai päinvastoin. Työni on mielenkiintoista ja antoisaa, mutta myös energiaa vievää. Meillä ei ole omaa Suomea puhuvaa pappia, vaan lainaamme papin joko Norrköpingistä tai Motalasta. Sunnuntaimessu-ystäväntupa on kerran kuukaudessa. Olen suunitellut että jäisin kohtapuoliin eläkkeelle, mutta sen saa tulevaisuus näyttää. Tämä oli pieni katsaus minun Jos lähettää kuvia mukana, on hyvä tietää henkilöiden nimet. Jos juttu vaatii, myös tittelit tai asiaan kuuluvat tehtävät. Sitten. Arvostamme kaikkea lehdelle tullutta materiaalia. On se sitten lähetetty sähköpostilla tai lyijykynällä ruutupaperille kirjoitettuna. Toimitus 14 Lilla Teatern, Repslagaregatan 9-11 fredag 9/10 kl. 19 – perjantaina 9.10 klo 19 Biljetter/Liput: 150 kr (120 kr för föreningsmedlemmar/yhdistysten jäsenet) ”Jag drivs av lusten att se att alla har riktigt, riktigt roligt!”. Detta var den finska skådespelaren och regissören Emmi Jurkkas motto. Och det är också mottot för denna föreställning där hennes liv på teatern skildras av skådespelaren Erkki Saarela. I föreställningen Ilta Emmin kanssa får vi möta en av finsk teaters största stjärnor, Emmi Jurkka. Emmi porträtteras med humor och värme av den välkända skådespelaren Erkki Saarela som med hjälp av sång och skratt ger liv åt Emmis minnen och erfarenheter. Föreställningen är ett gästspel från Teatteri Jurkka. Den spelas på finska och textas till svenska. ”Minä jaksan siitä halusta, että kaikilla olisi oikein, oikein hauskaa”, oli suomalaisen näyttelijän ja ohjaajan Emmi Jurkan periaate. Se on myös mottona tälle esitykselle, jossa näyttelijä Erkki Saarela tulkitsee Emmin elämää teatterissa. Näytöksessä Ilta Emmin kanssa pääsemme tutustumaan yhteen kirkkaimmista tähdistä Suomen teatteritaivaalla, Emmi Jurkkaan. Tunnettu näyttelijä Erkki Saarela heittäytyy Emmin rooliin huumorilla ja lämmöllä ja tuo esille tämän muistoja ja kokemuksia laulun ja naurun säestyksellä. Näytös esitetään Teatteri Jurkan vierailuesityksenä. Se esitetään suomeksi ja tekstitetään ruotsiksi. 15 Kesämökki myytävänä halvalla 22 km Teuvasta. Talo 4 huonetta ja keittiö ja suuri ulkokartano missä on sauna. Sähkö ja vesi kunnasta. Tontti 3000 m2. Hinta 195 000 kr Sähköposti: [email protected] • Puh: 0706-98 84 21 Ajomatkaa kertyi reilu 5000 kilometriä kolmen viikon aikana ja päiviin mahtui monenlaista. Erikoisesti mieleeni jäi Buchenwaldin keskitysleiri saksassa, mihin pysähdyimme muutamaksi tunniksi menomatkalla. Leiri sijaitsee Ettersbergin alueella Weimarin kaupungista pohjoislänteen. Historia kertoo, että vuosien 1937–1945 välisenä aikana leirin läpi kulki 239 000 vankia, joista kuoli ja tapettiin 56 000 ihmistä. Vangit olivat miehiä, naisia ja lapsia ja heitä oli 18 eri kansallisuutta. Vangit työskentelivät mm, lähistöllä olevissa asetehtaissa ja osa heistä joutui lääketieteellisiin kokeiluihin ja tutkimuksiin, jotka useimmiten johtivat kuolemaan pitkän kärsimyksen ja kidutuksen jälkeen, minkä jälkeen heidät sitten poltettiin suurissa polttouuneissa. Buchenwaldissa ei kuitenkaan kaasutettu ihmisiä kuoliaiksi, kuten esimerkiksi Auschwitzissä. Totuus ihmisen julmuudesta koskettaa syvälle sisimpääni kun kuljeksin kaiken keskellä, katsellessani polttouuneja ja seisoskellessani desinfiointihuoneessa. Kaikki on niin todellista, tapahtumasta on kulunut ainoastaan 70 vuotta. Kuudentena matkapäivänä jätämme Itävallan ja matkaamme Italian ja Slovenian kautta Kroatiaan, Novigradin kaupunkiin, missä asumme viikon ajan, retkeillen vuoristossa, tutustumme nähtävyyksiin ja maan asukkaisiin. Vierailemme mm, maailman pienimmässä kaupungissa, joka sijaitsee Istrian maanosassa pohjoisKroatiassa, korkealla vuoren rinteessä noin 70 kilometrin päässä Novigradista. Kaupunki on nimeltään HUM ja siellä on ainoastaan yksi katu, kirkko, hautausmaa, kappeli sekä harmaita kivitaloja, asukkaita siellä on 23 henkilöä. Kadun varrella on pari pientä myymälää joissa on tarjolla käsitöitä, hunajaa, oliiviöljyä ja viiniä, kauempana rinteessä on ravintola. Kävimme myös KRK’n saarella mikä on Kroatian toiseksi suurin saari naapurisaaren CRES’in jälkeen, saaret sijaitsevat Adrianmeressä, Rijekan kaupungin lähellä. Saarella on kansainvälinen KRK’n lentokenttä ja saarelle on luonnollisesti myös laivayhteys. Me matkaamme kuitenkin maantiellä ja ylitämme meren KIR’n siltaa pitkin, mikä onkin huikea kokemus. Silta on ns. kaarisilta joka on yksi maailman pisimmistä betoni silloista. Sillan toinen kaari, ns. betoni kaari on maailman toiseksi pisin mitä on Moottoripyörällä Eurooppaan Tämän vuoden kesäkuussa teimme mieheni Peterin kanssa matkan moottoripyörällä Kroatiaan. Muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitella, että eläkkeelle jäädessäni innostuisin moottoripyöräilystä. Kaksi vuotta sitten tekemämme kolmen viikon mittainen matka Eurooppaan oli ensimmäinen kokemus ja nyt viime talvena suunniteltu matka oli vihdoinkin toteutumassa. Itse en aja, matkustaminen on kuitenkin mukavaa takaistuimelta. 16 valmistettu. Silta on 1430 metriä pitkä ja 67 metriä korkea ja valmistui 1980. Ensimmäiset ajoneuvot ylittivät sillan heinäkuun 19 päivänä kyseisenä vuonna. Vuosittain sillan ylittää noin miljoona ajoneuvoa. vuorokautta. Tulli asemalta sen olisi voinut ostaa, mutta heillä oli ainoastaan merkkejä Itävallan teiden käyttöön. Ostimme merkin ja se maksoi 5 euroa. Lupasimme seuraavan kerran Sloveniaan tullessamme hankkia luvan. Viiden ajopäivän jälkeen saavuimme sateiseen Söderköpingiin juuri Juhannusaatoksi. Moottoripyöräily on suosittua Euroopassa ja vuoristotiet todella mielenkiintoisia matkaajalle. Suomalaisia tai ruotsalaisia emme kuitenkaan tavanneet matkamme aikana. Kuvat ja teksti: Riitta Stenberg Tärkeä ilmoitus Skärblackalaisille! Uusi aika Hallegårdenin kohtaamispaikan suomalaiselle toiminnalle. Tapaaminen torstaisin klo 13.00–16.00 HUM:in kaupungin pääkatu. Se ainoa katu. Syksyn ensimmäinen 3/9 KRK n saari on suosittu turisti ja lomakohde ja siellä on myös Kroatian parhaat uimarannat. Asukasmäärä on yli 19 000 ja saarella on noin 2000 hotellia. Maantiet ovat oivallisia nimenomaan moottoripyörillä liikkujille. Kroatiassa vietetty viikko kului nopeasti ja kotimatka sujui melkeinpä kommelluksitta. Sloveniassa kuitenkin jäimme kiinni tietulliin kun olimme juuri siirtymässä Itävallan puolelle. Emme olleet tutustuneet tarpeeksi hyvin maan liikenne lakiin ja nyt sitten meiltä puuttui lupa käyttää Slovenian maanteitä. Lupa on tarra merkki mikä lunastetaan maahan tullessa esimerkiksi bensa asemalta, kiinnitetään näkyvälle paikalle tuulilasiin ja on voimassa 15 Tervetuloa! Kirjapaketteja suomalaisille lapsiperheille Oletteko suomalainen perhe tai onko teillä suomalainen tausta? Haluatteko, että lapsenne suomenkielen taito säilyy tai kohentuu? Norrköpingin kunta, suomen kielen hallintoalue, tarjoaa ilmaiseksi kirjapaketteja lapsiperheille Norrköpingissä. Tarjoamme: Yhden lapsen perheelle – 4 kirjaa Kahden lapsen perheelle – 6 kirjaa Kolmen lapsen perheelle – 8 kirjaa Yli kolmen lapsen perheelle – 10 kirjaa Tarjous koskee esi- ja peruskoululapsia. Ottakaa yhteyttä Norrköpingin kunnan koordinoijaan: Raija Arvidsson: puh. 011-15 21 36 tai [email protected] esittelyä ja tilausta varten. 17 Loistoristeilijällä Karibialta Välimerelle Catalina Island, Tortola, Antigua ja Martinique Laiva lähti illalla merelle ja aamulla ankkuroimme Catalina Islandin rannikon ulkopuolelle. Isot moottoriveneet ja osa laivan pelastusaluksista hoiti edestakaisin liikennettä saaren ja Magican välillä. Yöllä siirryimme eteenpäin ja päivisin tutustuimme kohteisiin. Seuraava kohde oli Brittiläisten Neitsytsaarten entinen merirosvojen pesäpaikka Tortola. Tämä alue on nykyään purjehtijoiden paratiisia. 9.6 Antigua oli vuorossa. Kiinnityimme St Johnsin sataman laituriin. Antigua on kuuluisa edullisista timanteistaan Saint Maartenin ohella. DeBeersin sivuliike Diamond International myy näillä saarilla timantteja suoraan asiakkaille ilman välikäsiä. DeBeersin kontrolloidessa 80–90 prosenttia Maapallon timanttikaivoksista. Saatavilla on löytöjä puolesta karaatista kymmeneen karaattiin myös kultakoruihin valmiiksi asennettuina. Valikoimat olivat todella edustavat. Saaren puuterihiekkarannat ja koralliriutat ovat kuuluisia. Aikoinaan saarta asuttivat cibonay-intiaanit. Karibian nimikin juontaa varhain sukupuuttoon kuolleesta intiaaniheimosta. Antigualta järjestetään helikopterisafareita Montserratin tulivuorelle, joka purkautui 1997 haudaten alleen Plymouthin kaupungin yli kymmenmetrisen tuhkakerroksen alle. Amiraali Nelsonin restauroitu telakka on yksi saaren päänähtävyyksistä. Martinique (386.000 as.)joutui Ranskan hallintaan jo 1635. Saari on tunnettu rommitislaamoistaan, banaaniviljelmistään ja creolilaisesta arkkitehtuuristaan. Lisäksi saarta kohtasi tulivuoren purkaus 1902, jolloin St Pierren kaupunki hautautui kokonaan asukkaineen laavatuhkan alle vain yhden vangin säilyessä purkauksesta hengissä. 30.000 kuolonuhria. Tilasimme syksyllä 2014 Globetrotterin DN:n ilmoituksen innoittamana Costa Magican 24 vrk:n risteilyn Karibian saarilta Teneriffan, Madeiran ja Gibraltarin kautta Välimerelle. Costa-yhtiön yksi viidestätoista lippulaivasta edustaa sisustukseltaan ylistyslaulua Italialle ja sen kulttuurille. Alus on 272 m pitkä, paino 102.000 tn ja mukaan sopii 3500 matkustajaa ja 1100 miehistön jäsentä. Lensimme 5.4 Arlandasta Hispaniola-saaren Dominikaanisen Tasavallan pääkaupunkiin Santo Domingoon, jossa meillä oli yhden vuorokauden aikaerosopeutus beach-hotellissa ja pääsimme tutustumaan heti Karibian pehmeään lämpöön, hienorakeiseen lähes valkoiseen hiekkarantaan ja 24 asteiseen meriveteen. Seuraavana iltapäivänä oli sisään kirjaus aluksellemme La Romanan satamassa. Käteen annettiin hyttikortti, joka oli ainoa maksuväline laivalla matkan aikana. Matkan lopussa ”all inklusiven” ja maksetun juomapaketin valikoiman ulkopuolella tehdyt erikoisostokset otettiin suoraan luottokortilta kuittien mukaan. Laivayhtiö ei hyväksy debitkortteja vaan creditkortit Master Card, American Express ja Visa. Matkalaukut oli toimitettu suoraan huoneisiin. Meidän hyttinumeromme oli 6389, parvekehytti 5 krs. Guadalupe, Saint Maarten, Dominica, St. Lucia ja Barbados Guadalupella (403.000 as.) asuivat aikanaan sotaisat arawak-intiaanit.Sittemmin saari on kuulunut Ranskalle. pk. Pointe Pitre. Sokeriruokoplantaasheja, mausteita, markkinoita ja käsitöitä. Vesiputouksia, joista korkein 120 m. Trooppista sademetsää ja rikintuoksuisia terveyslähteitä. Teimme päiväretken saaren sisäosiin, jossa sademetsät olivat vallitsevina. Maaperän ollessa erittäin hedelmällistä. Tutustuimme rikkilähteisiin, vesiputouksiin ja sademetsän monimuotoiseen luontoon laaksoista ylös vuorille asti. Costa Magicamme Karibian saaren syväsatamassa Loistoristeilijä teemana Italia Costa Magican kannet on nimetty italialaisten suurmiesten mukaan kuten: Tizian, Leonardo, Caravaggio, Botticelli, Raffaello jne. Sisustukset käytäviä ja hissejä myöten teeman mukaiset. Laivaan otettiin vain huolellisen turvatarkastuksen kautta. Matkan aikana ostetut alkoholit pantiin säilöön, josta ne luovutettiin matkan lopussa. Magicalla oli useita lähes koko ajan auki olevia perusravintoloita pois lukien yön myöhäiset tunnit. Lisäksi altaiden äärillä oli itsepalvelubaareja ja iltaisin menuillallinen hienossa ravintolassa. Meille osui toinen kattaus Smeraldassa pöydässä nro 130. Kahtena-kymmenenäkolmena iltana kahdeksanhengen pöydässä aina samaan aikaan klo 21. Hyttipalvelija kävi kolmesti päivässä hoitamassa hytin parvekkeineen kuntoon. Tyynyliinat, lakanat ja käytetyt pyyhkeet vaihdettiin päivittäin samoin kuin baarikaappi täydennettiin käytetyltä osin. Televisiossa oli satakunta kanavaa jos aika muuten kävi pitkäksi. St. Lucian Pitonin kaksoisvuori 18 Saint Maarten pk. Marigot. Kävimme jalokivikaupassa ja Eeva löysi mieleisensä safiirikorvakorut. Otimme aurinkoa Maho-Beachilla suurten matkustajakoneiden laskeutuessa juoksevalta hihnalta muutaman metrin korkeudessa hiekkarannan yli heti vieressä alkavalle Prinsessa Julianan lentokentän kiitoradalle. Koneet näyttivät tulevan suoraan kohti ja syliin, mutta onneksi onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Lähtökiihdytyksessä ilmavirta heitteli nurin seisomassa olleita uskalikkoja hiekkapilven keskellä. Otin videolle pitkiä otoksia laskeutuvista koneista. Dominica on Dominikaanisen tasavallan saaria. Pysähdyskohteemme on saanut nimensä löytöpäivän sunnuntain mukaan. Alueella oli aikoinaan hallitsevana taino-intiaaniheimo. Tulokkaat orjuuttivat intiaaneja, joista suurin osa kuoli sukupuuttoon. Eurooppalaisten tuomat kulkutaudit tappoivat myös suuren osan. St. Lucia (174.000 as.) itsenäistyi 1967. Puhekielenä englanti. Saari kuuluu Pieniin Antilleihin. Nähtävyyksiin kuuluu Drive in Vulcano, rikkilähteet ja The Pitons-vuoret. Tien varsilla tapaa myös boakäärmeitä haltijoineen. Moni kuvauttaa itsensä iso boa kaulan ympärillä pikku maksua vastaan. Barbados (279.000) oli viimeinen Karibian kohteistamme. Saari on hyvin matala profiililtaan. Korkein kohta vain 300 m meren pinnan yläpuolella. Pk. Bridgetown. Väestöstä 91 % mustia kuten Antiguallakin. Saaren hiekkarannat ja koralliriutat hotelleineen ovat suosittuja. venäläinen Pariisissa asuva nuori rouva kertoi olleensa juuri puolentoista kuukauden Etelä-Amerikan rannikkoa kiertäneellä risteilyllä ja jatkavansa tämän risteilyn jälkeen toiselle kulmalle Maapalloa. Suuri osa matkustajista oli hyvin toimeentulevia eläkeläisiä, joilla työura oli jo takanapäin. Illallisilla pöydässämme kaikki kertoivat vitsejä, elämänviisauksia, filosofisia keskusteluja käytiin ja vaihdettiin matkamuisteluita eri puollilta maailmaa. Usein keskustelut päätyivät vasta kun valomerkki oli pakko antaa ainoastaan meidän pöytämme ollessa jäljellä 500 hengen ravintolassa puolen yön nurkilla. Sitten matka jatkui usein tanssiravintolan puolelle tai joskus johonkin lobbyyn istumaan musiikkia kuuntelemaan. Televisiosta löytyi myös mielenkiintoista katseltavaa ja kohta olimmekin perillä Teneriffalla ilman suurempia merenkäyntejä. Yleensä tuuli vain 8-12 m/s vastatuulta. Atlantin ylitys oli tapahtunut erittäin suotuisissa sääoloissa. Atlantin yli kuudessa vuorokaudessa Barbadokselta Costa Magicamme suuntasi keulan kohti Teneriffaa. Ensimmäisen tuhannen km:n aikana meressä oli koko ajan sargassoeliön ketjulauttoja, joista Sargassomeri on saanut nimensäkin. Matka sujui tuntikausia parvekkeella istuen aurinkoa ottamassa ja merta tarkkaillen. Koko aikana näimme vain yhden rahtilaivan horisontissa ja neljä lentokalaa. Matka sujui kuitenkin rattoisasti. Illalla oli suuri show eri taiteen alueilta. Oli magiikkaa, tanssiesityksiä loistokkain puvustoin, Victoria Horne lauloi, professori Stefano Paba piti korkeatasoisia esitelmiä, uima-altailla tapahtui koko ajan. Tanssikouluja, partyjä, juhlahetkiä, syntymäpäivämaljoja. Kasinolla voitimme 60 euroa ja sitä pidimme riittävänä tuloksena. Cocktail baarissa kuuntelimme pianon soittoa. Tanssilattialla muutaman pyörähdyksen. Teneriffan Guimarin porraspyramideja Teneriffa,Madeira ja Gibraltar Teneriffa on Kanarian suurin saari, pk. St Cruz. Olemme käyneet Tejde-tulivuorella aiemmin kahdesti, joten valitsimme Quimarin pyramidit. Museo on quantse-pyramidien ja kuninkaiden hautapaikkojen lisäksi Heyerdalin elämäntyön yksi pääesittelypaikka. Maailman pyramidirakennelmat on kerätty tänne yhteen hyvin kuvattuina. Sama koskee Heyerdalin matkoja kaislalaivoillaan valtamerten yli. Madeira pk. Funchal. Paikka on tosi edustava ja siisti. Hyvin kaunis kaupunki kasvitieteellisine puutarhoineen, rakennuksineen, osa kaupungista pengerrettynä vuorten rinteille. Pääkatu kukkineen, kojuineen, kahviloineen ja liikkeineen oli elämys sinänsä. Unohtamatta korkealaatuisia madeiroita. Saari on todella vehreä ja vuorille on kaivettu valtava määrä tunneleita ja kanaaleita. Gibraltariin saavuttiin Afrikan rannan läheltä. Kuvauksellinen salmi ja vuoret molemmin puolin salmea. Kahden meren yhtymäkohta. Professorimme Paba oli esitelmässään kertonut Herakleksen patsaiden tarkoittaneen alunperin Gibraltarin niemen nokalla sijainneen foinikialaisen Melkart-jumalan temppelin edessä olleita pronssipylväitä, josta sitten vääntyi nykytulkinta Herakleksen patsaista salmen molemminpuolisista vuorenseinämistä. Se oli minullekin uusi tieto. Matkoilla oppii kaikenlaista uutta. Liikenne salmessa on tiheä. Koko ajan näkyvissä oli kolmisen kymmentä alusta. Illallispöydästä nro 130. Lääkäripariskunta, Eeva sekä kirjoittaja. Kuvan otti tarjoilija. Aika kului hyvin. Tapasimme useita sellaisia matkustajia, jotka lähes asuvat koko ajan näillä risteilyaluksilla. Eräs 19 Esiintyjiä omasta takaa Nähtävyyksistä vuorten rinteiden vanhat luoliin tehdyt linnoitusrakennelmat olivat mielenkiintoisia, vuoren apinat samoin ainoana luonnonvaraisena apinalajina Euroopassa ja kaksi mahtavaa tippukiviluolaa. Kaupungin automaateista herui vain puntia ulos. Englannin leima näkyi katukuvassa. Halpa ostospaikka. Vuorelta avautui mahtava näköala kahdelle merelle ja itse salmeen aluksineen. Mitä kaikkea tämä salmi on nähnytkään historiansa aikana. Joskus kuulee kuinka meidän yhteisten tapaamisten ohjelmisto on kuihtunut. Meiltä ei tahdo löytyä montaakaan, jotka haluaisivat viihdyttää yleisöä. Sirpa ja Bertil Ingvaldsson on poikkeus. Sirpa esittää laatimiaan runoja sekä laulunlurituksia. Bertil taas on ammattimuusikko säestäen Sirpaa ja myös yhteislaulua. Gibraltarin tippukiviluolassa Palamos, Marseille ja Savona 27.4 oli jo Palamoksen vuoro. Lähdimme mukaan Gironnen retkelle. Kaupunki on kuulu Salvador Dalistaan ja Gaudista, joka on muokannut joenrannan värikästä katukuvaa. Tutustuimme juutalaiseen museoon ja kylpylään. Suuri määrä arvokasta juutalaista esineistöä ja kirjoituksia. Opas kertoi myös vainoista kristittyjen työnnettyä maorit Afrikan puolelle Kaarle Suuren ja Rolandin voiton jälkeen. Suuri määrä juutalaisia oli tapettu juutalaisessa kaupunginosassa sen vuoksi, etteivät halunneet ottaa kristinuskoa. Sama ilmiöhän koettiin Suomessa miekkakasteen aikoina. Marseillessa emme myöskään viihtyneet vaan menimme retkelle Provenceen. Kaupungin katedraali oli todella näkemisen arvoinen vanhoine isoine maalauksineen ja muine taideteoksineen. Samoin ranskalainen torielämä tuntui mukavalta. Kahvilat olivat viihtyisiä. Loppumatka Savonaan oli myrskyistä 30 m/s tuulta, mutta laiva ei pahemmin edes keinunut myötälaitaisessa. Ennen Savonaa tehtiin matkaselvitykset kassoilla ja siirryttiin linja-autoihin, jotka veivät meidät San Remon ja Monacon kautta Nizzaan. Sieltä sitten lyhyeltä tuntunut lento Arlandaan. Sirpa soittaa joskus huuliharppuakin. Bertil komppaa. On aivan ilmeistä, että näin suuresta kaupungista täytyy löytyä suomalaisia musiikki sekä kulttuuri-ihmisiä. Toivottavasti tapaamme uusia tuttavuuksia ja jos joku ennen mukana ollut innostuu uudestaan, tulee moni meistä todella iloiseksi. Toimitus Sävelten värinää Tutut sävelet radiosta kuulet pysähdyt ja kohta itkeväsi luulet Matka jäi mieleen todellisena elämysmatkana. Sopeutuminen arkisiin olosuhteisiin otti kuitenkin muutaman päivän palvelutason laskemisen takia. Ei tunnu mahdottomalta, jos valitsemme kohta uuden pitkän risteilyn jollakin maailman kulmalla. Näkee paljon suhteellisen lyhyessä ajassa. Ja matkan teko on ruhtinaallisen miellyttävää. Päässäsi pyörii sekavat tuumat kyyneleet silmissäis kiehuu kuumat Pala joka sinulla on nielussa kätkössä piilossa syvällä sielussa Onnea ympärilläis leijuu aitoa Tämä on nöyrää elämän taitoa. Kari Osara Teksti: Pertti Luostarinen Kuvat: Eeva Heikkinen 20 Kohtauspaikka Timmermannen Raijan kanssa kummatkin omille puolillemme asemaa löytääksemme kuuluisuudet, kun he astuivat junasta. Mielessä käväisi leikkisä ajatus, mitäs jos olisi punainen matto laittaa. No, se ajatus katkesi ja muuttui pelkoon. Missä ihmeessä he ovat!? Raija puisteli päätänsä toisella puolella asemalaituria ja minä olin tarkistanut toisen laidan, tai ainakin luulin niin. Mielessäni ehti käydä monta pelottavaa ajatusta, jospa he eivät tulekaan, mistä me käymme kyselemään heidän peräänsä, mitä me sanomme kaikille konserttivieraille?! Mutta sitten he vain olivat siinä, MA paljon lyhkäisempänä kuin olin olettanut ja väen seasta etsinyt. Automatkan aikana Finspångiin kävi heti selväksi että kyydissämme oli kaksi hyvin leppoisaa ja tavallista miestä, diivamaisuudesta ei ollut tietoakaan. Käsite vahvistui vielä enemmän lounaan aikana, kun söimme kunnon voileivät, Coca-Cola kurkunkostuttajana ja jäätelö jälkiruokana. Syyskauden suomenkielinen toiminta Timmermannenissa alkoi tiistaina 18/8. Paikalla olivat, paitsi me, noin parikymmentä juttutupalaista, myös paikan johtaja Lena Furudal ja Merja Kanerva. He tiedottivat suomenkielisen toiminnan jatkuvan tiistaisin Timmermannenissa entiseen malliin. Kohtauspaikkojen kohtalostahan on käyty ja käydään edelleenkin kovaa keskustelua. Ensi tiistaina klo 13.00 on kokous ja silloin päätetään tarkemmin meidän syyskauden ohjelmasta. Selvää on jo nyt, että Jan Ekman vetää JUTTUTUPAA jatkossakin. Lounasruokaa voi tilata Timmermannenista 30 kr hintaan, kuten aikaisemminkin. Paikalla oli myös ruotsalainen ”tietokonemies” joka lupasi opastaa halukkaita älypuhelimien käytössä klo 9.00 -10.00, siis ennen Juttutuvan alkamista. Toivomuslistallamme oli myös saada paikalle asiantuntijoita jotka kertoisivat meille dementia sairaudesta ja ravinto-opista. Istumajumppaa luvattiin. Toivomuslistallamme oli myös sauvakävely ja Minigolfin peluu. Asta ja Benny viihdyttävät meitä kuten aikaisemminkin noin kerran kuussa. Toiminta jatkuu siis Timmermannenissa täysillä! He kertoivat leppoisesti artistielämästään ja naureskelivat muistoillensa. He muistelivat myös sitä, että ovat olleet aikaisemminkin sekä Norrköpingissä että Finspångissa, vaikka siitä on jo vuosia ja siitä syystä myös paikkojen nimet olivat jääneet unholaan. Sirpa Ingvaldsson Syksyn suomalaiset elokuvat: Aikuisille: ARMI ELÄÄ Keskiviikko 23/9 klo 17.45 Lauantai 26/9 klo 13.00 AUTOLLA NEPALIIN Keskiviikko 21/10 klo 17.45 Lauantai 24/10 klo 13.00 Pedro ja MA leppoisalla juttutuokiolla. VIIKOSSA AIKUISEKSI Keskiviikko 18/11 klo 17.45 Lauantai 21/11 klo 13.00 Lapsille: Saimme myös olla mukana kun Kultursidan.nu reportteri Michael Strandhed haastatteli MA:ta ja Pedroa. Samalla leppoisuudella ja nöyryydellä kertoivat he hänelle urastansa. Tiesitkö esimerkiksi että he ovat tuottaneet 30– 35 levyä suomen kielellä (he eivät muistaneet tarkkaa määrää), 11 ruotsin kielellä, 3 - 4 saksaksi ja 2 englanniksi? Saksassa he ovat erittäin suuria ja pikavisiitin jälkeen kotona he jatkoivat keikkaa Berliinissä, missä he esittivät ”Finnischen Tango und neorustikale Bauernjazz”. MA kertoi myös siitä, miten heidän musiikkinsa aina on riippuvainen sen illan yleisöstä ja että heillä ei koskaan ole valmista illan ohjelmaa. Itse konsertin he aloittivat kysymällä kuinka moni oli suomenkielinen ja noin puolen katsomon reilusta 60lukuisesta yleisöstä kohottivat kätensä. Sillä ilta Finspångissa alkoi, niin kuin he itse ilmaisivat; ”niin että kaikki ymmärtävät”, täysisuomalaisella kappaleella, Jörn Donnerin dokumentti-elokuvasta vuodelta 1971. Kappale oli lyhyt ja ytimekäs ja sisälsi yhden sanan, Perkele! Siitä se konsertti alkoi ja yleisö oli mielissään. Ilman muuta saimme kuulla Kumipallo ja monta muuta tuttua kappaletta heidän noin tunnin kestävän konsertin aikana. Ei ollut ihme, kun konsertti oli ohi, että myös artistit kaipasivat lepoa hotellissaan. Onhan M.A. Numminen jo 75 vuotta vanha ja Pedro lähentelee 70 hänkin. Ja kun kyyditys hotelliin Norrköpingissä oli toimitettu, niin myös illan yksityiskuski ja assistentti sai lähteä kotiin levolle. RISTO RÄPPÄÄJÄ JA VIILEÄ VENLA Sunnuntai 18/10 klo 13.00 LOMASANKARIT Sunnuntai 1/11 klo 13.00 ONNELI JA ANNELI Sunnuntai 6/12 klo 13.00 Päivä M. A. Nummisen ja Pedro Hietasen kanssa Finspångissa Norrköpingin ja Finspångin kunnat järjestivät yhteistyössä Finspångin Kulttuuritalon kanssa, M. A. Nummisen ja hänen ainaisen kumppaninsa, Pedro Hietasen, konsertin 17. toukokuuta Finspångissa. Raija Arvidssonin (Norrköpingin kunnasta) rooliksi tuli olla heille yksityiskuskina ja minun roolini oli olla assistenttina. Raijan kanssa olimme heitä vastassa jo Norrköpingin rautatieasemalla, kuljettaaksemme heidät hotellin kautta Finspångiin. Tuntui tietenkin jännittävältä olla asemalla odottamassa henkilöitä, jotka ovat olleet kuuluisia jo silloin kuin itse olin vielä pieni ja asuin Suomessa. Asetuimme Tiina Mauritzell, Finspångin kunta 21 Finspång Suomalaisten tapaamispiste muuttaa Pirtiltä, Vallonvägeniltä Storängsgårdenin kahvilaan ja samalla muuttuu myös päivä tiistaiksi, eli uusi aika on tiistaisin klo 13-15. Muuttoon on monta syytä, se päällimmäinen on, että Pirtillä ei ollut WC liikuntarajoitetuille sovellettu. Samalla katsottiin, että kun Storängsgårdeniin ohjataan niitä vanhuksia ketkä haluavat suomenkielistä vanhustenhuoltoa, niin mikä on sen parempaa kuin, että myös päivätoiminnan tapaamispiste on samassa paikassa. Mutta yksi syy oli myös, että Pirtin tilat alkoivat jäädä liian pieniksi. FINSPÅNGIN KUNTA Tiina Mauritzell. Vastuussa Suomen kielen hallintoalueen työstä Puh 0122-850 24, S-posti: [email protected] VANHUSLUOTSI Arkisin klo 11 – 12 Puh: 0725-25 98 97 JATKUVAA TOIMINTAA: Vanhusten tapaamispiste: Storängsgårdenin kahvilassa, S:a Storängsvägen 50. Kunnan suomenkielistä vanhusten päivätoimintaa, laulua, tarinaa ja muuta mukavaa tiistaisin klo 13–15. Tervetuloa! Seniorien tietokonekurssi tiistaisin klo 09-11 Finspångin ABF-talolla. Ilmoittautuminen Tiinalle. Suomen kielen alkeiskurssi, suunnitteilla on järjestää kurssi myös syksy lukukaudeksi, paikka ja päivä eivät ole vielä varmat. Ilmoittautuminen Tiinalle Tiina Mauritzell Finspångissa tapahtuu 15.10 klo 9:30 – 15:30 Finspångissa Finspångin Suomi-Seura järjestää 26.9 klo 11 Myyjäiset ja hirvikeittoa Pirtillä. Ohjelmassa myös erilaisia pelejä ja kahvitarjoilua. klo 14 Kuntovaunu klo 17 Makkarangrillausta FINSPÅNGIN SUOMI-SEURA Vallonvägen 20, 612 30 Finspång Yhteyshenkilö: Riitta Saapunki Puheenjohtaja: 073-338 58 91 Sirkka Soininen Sihteeri: 070-111 27 71 JATKUVAA TOIMINTAA PIRTILLÄ: Arkipäivisin aamusta voit liittyä korttiporukkaan tai ihan muuten vain käydä juttusilla. Maanataisin klo 10 voi näperrellä käsitöitä. Klo 12 voima- ja tasapainojumppaa. Torstaisin klo 10 kokoontuvat eläkeläiset. Pidetään opintokerhoa, jumpataan ym. Lisä tietoja : Pentti Rantala puh 0122-162 81 Sunnuntaisin klo 18 kokoontuvat viskistäytyjät RUOTSIN KIRKKO FINSPÅNGISSA Mariagården, Vallonvägen 23 Posti osoite: Box 22, 612 21 Finspång Yhteyshenkilö: Silja Edvardsson, suomenkielinen diakoni, puh 0122-857 11, sms 073-061 88 39 Ruotsin kirkon Finspångin seurakunnan suomenkielinen diakoniatyö- Mariagårdenilla Su. 30.8. klo: 13.00. Sunnuntaimessu Matti Peroharju. Ma. 14.9. klo: 14.00. Ystäväntupa Ke. 23.9. klo: 16.00. Musikkikahvila Su. 27. 9. Klo: 13.00. Sunnuntaimessu Matti Peroharju. ELÄKELÄISYHDISTYS AURA c/o Heikki Marttila, Filarevägen 1, 612 41 Finspång Heikki Marttila, puheenjohtaja, puh 072-183 59 40 s-posti: [email protected] JATKUVAA TOIMINTAA: Pelaamme bingoa, seurustelemme kahvikupposen ääressä. Kokoonnumme joka keskiviikko klo. 10.00–13.00 Södra Storängsvägen 64 Tervetuloa tutustumaan AURAN toimintaan, ota yhteytä Heikkiin. Finspångin kunta tiedottaa Suomen hallintoalueen toiminnasta Senioripäivä Kulttuuritalo Ma. 12.10. klo: 14.00. Ystäväntupa Ke. 21. 10. Klo: 16.00. Musikkikahvila Su. 25.10. Klo: 13.00. Sunnuntaimessu Matti Peroharju. Ma. 9.11. klo: 16.00. Ystäväntupa Su. 22.11. Klo: 13.00. Sunnuntaimessu Matti Peroharju. Su. 6.12. klo: 16.00. Suomen Itsenäisyyspäivän konsertti Suomesta! Hannu Lehtikangas ja Pekka Soranummi. kielen Matka Suomalaismetsiin Storängsgården on Finspångin kunnan vanhustenasunto mikä on suomakielisellä profiililla. Tällä hetkellä on osastolla vain kaksi suomenkielistä hoitajaa mutta tavoitteena on saada muutama lisää ajan mittaan. 8. – 10. kesäkuuta järjesti Eläkeläisyhdistys Aura matkan Suomalaismetsiin, innostuneena viimevuotisesta onnistuneesta ja arvostetusta matkasta. Kunnassa on myös suomenkielinen vanhusluotsi joka auttaa kunnan suomenkielisiä vanhuksia heidän yhteyksissä kuntaan. Vanhusluotsin voi tavoittaa arkisin klo 11–12. puhelinnumero 0725-25 98 97. Matkassa oli reilut kolmekymmentä henkeä, suurin osa oli Finpångin senioreja, mutta matkaan mahtui myös muutama Norrköpingistä ja yksi peräti Karlskogasta. Oppaana oli tänäkin vuonna Seppo Remes, jonka tunte- 22 mus suomalaismetsistä on aivan ainutlaatuinen. Finspångin kunta tuki matkaa rahallisesti, Suomen kielen hallintoalueen toimintana. Matkareitti oli suurin piirtein se sama kuin viime vuonna, eli asuimme Mattilassa ja vierailimme tälläkin kertaa sekä Ritamäen ihanassa savupirtissä, Myllylässä ja Rikkenbergissa. Viimeisenä päivänä löytyi aivan uutta ohjelmaa myös heille, jotka olivat mukana jo viime vuonna. Ritamäen savu-pirtille vaellus, 1,3 km jatkuvaa ylämäkeä, ei ollut esteenä suurimmalle osalle matkan pirteille senioreille, vaan taival onnistui hyvin ja maisemat ja näkymät perillä olivat punnerruksen väärtti. Myllylässä käytiin syömässä nyt jo monelle tuttua Muttia, eli paahdetusta kaurajauhosta (Skrädmjöl) keitettyä puuroa, mikä tarjottiin Ruotsissa perinteellisesti läskin, puolukka-hillon ja puolukkajuoman kera. Suurin osa metsä-suomalaisia ovat lähtöisin Savosta, mutta Mutti ei ole Savossa, vaan Pohjosessa tunnettu ruoka. Tosin siellä oli Muttipuuroa niin kovaksi keitetty että sen ”voi kirveenvarrella viedä metsään” ja siellä se tarjoiltiin voisilmän kanssa ja juomana Huitua, eli kirnupiimää. Tällä kertaa pääsimme tutustumaan Lekvattenissa olevaan Finnkultur-keskukseen eli Värmlannin metsäsuomalaisten kulttuurikeskukseen. Viime vuonnahan me osuimme juuri keskuksen muuttovaiheeseen, ja Torsbyssä silloin oleva Finnkultur-keskus, oli juuri sulkenut ja uusi Lekvattenissa aukaisi vasta päivää meidän matkan jälkeen. Finnkultur-keskuksessa löytyy paljon kirjallisuutta metsäsuomalaisista ja heidän elämästään. Siellä on myös pieni elokuvasali missä he näyttelevät lyhkäisiä filmejä missä metsä-suomalaiset kertovat elämästään Suomalaismetsissä. Johtuen hiukan ajan puutteesta, mutta myös siitä että oletan kiinnostuksen olevan suuri myös heillä jotka eivät päässeet mukaan matkaan, niin emme katsoneet näitä Matkan aivan uudet kohteet olivat vierailu Bjurbergetin kautta Nyskogaan ja siellä hautausmaalle missä löytyi monien metsäsuomalaisten hautoja. Lounas syötiin Anttilassa, mikä on monelle tuttu vanhana hiihtopaikkana. Anttila tarjosi myös mitä mahtavimmat näköalat, ja tietenkin maukkaan ruuan. Anttilasta lähdettiin pikaiselle vierailulle Nickelin kotiseutumuseoon, missä on säilytetty paljon Suomalaismetsien asujilta perittyä katseltavaa. Ja sitten olikin aika suunnata bussinnokka kohti etelää ja Finspångia, ja mikä on sen mukavampaa kuin, että laulut ja vitsit hauskuuttavat matkan, silloin matka sujuu ihan hetkessä. Ensi kesäksi ei ole suunnitteilla uutta matkaa, mutta voin suositella että jos olette lähettyvillä tai vaikka lähdette ihan varta vasten, niin matka Suomalaismetsiin on vaivan arvoinen matka. Tiina Mauritzell Välkomna till Kryddans Thé & Kaffehandel i Finspång! Mån-Fre 10-18, Lör 10-14 Bergslagsvägen 6, 61230 Finspång 0122-10027 Vi tillhandahåller ett brett sortiment av exklusivare kaffe, te och choklad. Hos oss hittar du även över 100 olika sorters kryddor. Suomalaisesta valikoimastamme löydät muun muassa: Hk'n Lenkkiä, Aitoa Nakkia, Leipäjuustoa, Koskenlaskija juustot, (Uutuus Kylmäsavustettu poro), Auran sinappia, Lihapiirakat, Karjalanpiirakat ja paljon muuta herkullista. Meiltä löydät myös Suomalaista leipää sekä Kanelikorppuja. Jos kaipaat vielä jotain Suomalaisesta valikoimastamme voit käydä juttusilla niin ehkä voimme tilata puuttuvan. Ritamäki, aivan kuten Itäsuomessa tai Savossa. Maisemat puhuttelevat suomalaisen silmää. filmejä paikan päällä vaan tulemme järjestään niiden näyttöjä Finspångissa syksyn mittaan. Kolmannen ja viimeisen päivän ohjelmaan kuului, aamiaisen ja kevyen mökin siivouksen jälkeen matka kohti Rikkenbergin katselemaan heidän savutupaa ja aitanoveen veisteltyjä taikoja. Tapa oli kuulemma, että jos esimerkiksi mies halusi itselleen heilan niin jos veisti naisenkuvan oveen, niin kohtapuoleen kohtasi heilansa. Leivät tulevat keskiviikkoisin klo. 14.00 ja tuoreet tuotteet torstaisin. 23 i n n Missä asuu... Var bor... O Kaksikielinen hyvän tuulen esitys koko perheelle En tvåspråkig skojig föreställning för hela familjen Onni-kissa seikkailee maailman ääriin tanssien, laulaen ja mustikkapiirakan tuoksuista tarinaa kertoen. Tekstit, musiikki, tanssi ja esitys: Paavo Kerosuo, Hannu Risku ja Panu Varstala Matteusgårdenissa, Norra Promenaden 108, lauantaina 29. elokuuta klo 14. Katten Onni bakar en blåbärspaj och berättar om ett äventyr runt om i världen med dans och sång. Texter, musik och sång: Paavo Kerosuo, Hannu Risku och Panu Varstala Matteusgården, Norra Promenaden 108, på lördag 29 augusti kl. 14. Kaikki tervetulleita! Alla är välkomna! Vapaa pääsy! Fritt inträde! Suomen kielen hallintoalue, Ruotsin Kirkko ja www.apinatarha.fi
© Copyright 2024