Levottomat jalat
LEVOTTOMAT JALAT Levottomat jalat Hapenpuute voi liittyä levottomiin jalkoihin Levottomat jalat -oireyhtymän syinä on pidetty dopamiinin tai raudan puutetta. Aaro Salminen osoitti väitöskirjatyössään, että oireiden taustalla voi olla myös jalkojen hapenpuute. Jatkotutkimusta olisi syytä tehdä, sillä uuvuttavan vaivan hoitolinjauksiin kaivataan uudistusta. Tutkija Aaro Salminen pääsi vuonna 2010 kesätöihin tamperelaiseen Uni- ja hengitysklinikka Unestaan, jossa tutkitaan ja hoidetaan erilaisia uniongelmia. Klinikan lääkärit tekevät kansainvälistä tutkimustyötä, joten Salmiselle avautui mahdollisuus valita väitöstutkimuksensa suuntautuminen monesta erilaisesta projektista. Levottomat jalat -oireyhtymään liittyvä tutkimus kiinnosti häntä eniten, sillä myös hänen omassa suvussaan esiintyy tätä sairautta. – Yleensä tälle tutkimusaiheelle on vaikeaa saada rahoitusta, koska oireyhtymää ei oteta vakavasti. Ihmiset, jotka itse eivät siitä kärsi, vähättelevät vaivaa. Pahimmassa tapauksessa potilaat kuitenkin nukkuvat vain tunnin tai kaksi yössä, Salminen kertoo. – Kun levottomista jaloista kärsivät ihmiset yrittävät levätä illalla tai yöllä, jalkoihin tulee todella epämiellyttävä tunne. He eivät pysty rauhassa lepäämään tai edes katsomaan televisiota, kun jalkoja pitää koko ajan liikuttaa. Liikuttaminen auttaa vaivaan hetkellisesti, mutta pienen paikallaanolon jälkeen oire palaa. Oireilu vaivaa nimenomaan illalla ja levossa, hän kuvaa sairauden luonnetta. Suhteellisen yleinen vaiva Kymmenen prosenttia väestöstä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä levottomista jaloista, mutta vain yksi prosentti tai vähemmän tarvitsee lääkitystä tai hyötyisi lääkityksestä. Oireyhtymä liittyy erityisesti munuaissairauksiin, joiden yhteydessä oireet ovat pahimpia. Vaiva pahenee raskauden aikana ja liittyy raudanpuutosanemiaan. Usein se menee ohi synnytyksen jälkeen, raudanpuutteen korjaamisen tai munuaissiirteen saamisen jälkeen. Aikaisemmin Ruotsissa on tehty muutama tutkimus, joissa on tutkittu levottomat jalat -potilaiden pohjelihaksen rakennetta Tutkija Aaro Salminen toteaa väi- sekä molekyyli- että maktöstutkimuksensa avaavan uusia rotasolla. Tutkimuksissa teitä. Hän toivoo, että joku myös havaittiin merkkejä hypokinnostuu tekemään jalkojen ha- siasta eli hapenpuutteesta penpuutteeseen liittyvää jatko- lihaksessa. Merkit voisivat johtua hapenpuutteesta, tutkimusta. 34 Niveltieto 3 / 2015 mutta selittäviä tekijöitä voi olla muitakin. Ruotsalaistutkimuksissa ei lopulta saatukaan selville, oliko syynä hapenpuute vai joku muu, joka näitä markkereita aiheuttaisi. Niinpä Unesta-klinikalla haluttiin mitata, oliko kyse juuri hapenpuutteesta. Tutkimuksen toteutus Salmisen väitöskirjatutkimuksen aineisto kerättiin niin, että Unesta-klinikalle saapui illaksi 15 levottomat jalat -oireyhtymästä kärsivää potilasta ja 15 tervettä koehenkilöä. Heille tehtiin SITtestejä, joissa potilasta pyydetään olemaan puoli-istuvassa asennossa tunnin ajan. Tarkoituksena oli provosoida levottomat jalat -oireita. Testin aikana mitattiin hapen ja hiilidioksidin osapainetta ja iholämpötiloja testihenkilöiden jaloista ja rinnan päältä, sekä veren happisaturaatiota. Tutkimustulokset osoittivat, että levottomat jalat -potilailla oli matalampi hapen osapaine jalkojen kudoksissa kuin terveillä verrokeilla, mutta hiilidioksidissa tai veren happisaturaatiossa ja ihon lämpötiloissa ei testiryhmien välillä ollut mitään eroja. – Johtopäätöksenä on, että levottomat jalat -potilailla tuntuu olevan vähemmän happea jaloissa kuin terveillä koehenkilöillä. Näiden tutkimusten perusteella ei voi vielä sanoa, onko levottomien jalkojen ja hapenpuutteen välillä suoraa syy-seuraus-yhteyttä. Siihen tarvitaan lisätutkimuksia, Salminen täsmentää. Vaikka Salmisen väitöskirjaan liittyvässä tutkimusuutisoinnissa on otsikoitu innostuneesti, että levottomat jalat -oireyhtymään on nyt löydetty syy, ei Salmisen mukaan ihan näin voi vielä sanoa. Myös ns. ”vanhat selitykset” dopamiinin ja raudan puutteen merkityksestä tässä Lääkityksen teho lyhytkestoinen – Lääkehoito ei ole vielä kohdallaan. Usein se auttaa alkuun, mutta noin puolella potilaista oireet palautuvat vuoden tai puolen vuoden kuluttua – ja usein ne palaavat vielä aiempaa pahempina. Dopamiinilääkitys on sama kuin Parkinsonin taudissa, mutta le- vottomien jalkojen hoitoon sitä käytetään paljon pienempinä annoksina kuin Parkinsonin tautiin, Salminen kertoo. Dopamiinilääkityksen ensimmäisen jakson jälkeen levottomat jalat -oireyhtymän hoitoon käytetään joissakin maissa opiaatteja. – Joissakin tapauksissa on pakko mennä siihen, muuten potilaalta menee työkyky, Salminen toteaa. Jonkin verran on tutkittu myös epilepsialääkkeinä käytettävien alfa-2-delta-antagonistien (mm. gapapentiinin ja pregapaliinin) tehoa oireyhtymän hoidossa. – Mikään ei ole osoittautunut täydelliseksi lääkkeeksi, jolla vaivan saisi pois kaikilta ja se myös pysyisi poissa, Salminen sanoo. Jatkotutkimusta tarvitaan Väitöskirjatyönsä jälkeen Aaro Salminen on siirtynyt tutkimaan levottomat jalat -oireyhtymän genetiikkaa, sillä vaiva on vahvasti perinnöllinen. Hän kuitenkin toi- voo, että myös hapenpuutteeseen liittyvä tutkimus saisi jatkoa. – Tutkimuksemme oli ihan ensimmäinen tutkimus, jossa vasta kartoitettiin näitä kaasujen ja eri kudoskaasujen pitoisuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää levottomat jalat -oireen mekanismeja, ja se avaa uuden tutkimusnäkökulman. Havaittu raajojen hapenpuute oli tilastollisesti merkittävä mutta ei kuitenkaan kliinisesti merkittävä. Ihan ensimmäiseksi sama tutkimus pitäisi toistaa riippumattomassa ympäristössä ja isommalla aineistolla, Salminen toteaa. Jos hapenpuutten vaikutus pystytään osoittamaan jatkotutkimuksilla kliinisesti merkittäväksi, levottomien jalkojen hoidot voivat päätyä uusille linjoille. LEVOTTOMAT JALAT oireilussa pitävät hyvin todennäköisesti edelleen paikkansa. Voi olla niinkin, että dopamiinin ja raudan puute ovat yhteydessä jalkojen hapenpuutteeseen. – Dopamiinilla on vaikutusta verisuonistoon, rauta on puolestaan hapenkuljetuksessa hyvin vahvasti esillä, Salminen sanoo. Raudalla onkin selkeä yhteys levottomat jalat -oireyhtymään. Potilailla on havaittu aivojen tietyissä tumakkeissa raudanpuutetta, ja oireyhtymän hoidossa on yleisesti käytetty rauta- ja dopamiinilääkitystä. Katri Kovasiipi Väitös: tampub.uta.ſ/handle/10024/96762 KÄRSITKÖ POLVEN NIVELRIKOSTA? ® SYNVISC pistos lievittää kipua jopa vuoden ajan. 23 miljoonan pistoksen kokemuksella.* Kysy lääkäriltäsi! Lue lisää: WWW.SYNVISC.FI Sanofi Oy – PL 22, Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki, Puh. 0201 200 300 * SYNVISC Syringe Sales 1997-2012 FII-SYN FIFI Y -15 YN 15-0 15 -02 0022-05 2-05 0055 Niveltieto 3 / 2015 35
© Copyright 2024