PATTOIN PERINTÖTALO PATTOIN PERINTÖTALO Pattoin perintötalon talomuseossa voi vierailla kesäaikaan. Ympäri vuoden voi ulkoilla ja retkeillä omatoimisisesti talon pihamailla ja poluilla. Jukajärven rannalta löytyy Pattoin laavu, soutumatka kir- PATTOIN PERINTÖTALO TALOMUSEO Pattoin perintötalo Kettulantie 315 51900 JUVA konkylältä noin 3 kilometriä. Lisätietoja: Kaisa Suhonen, kulttuuri– ja nuoriso-ohjaaja Puhelin: 040 483 5597 Sähköp.: [email protected] Kesällä 2012 Oppaan puhelin 040 566 9047 "Myö käyää kahtomassa teillä uutta, käykee työ kahtomassa meillä vanhoo" Kalle Nikulainen Avoinna 27.6.-26.8.2012 Ke-su 11-17:00 Henkilölippu 3 e. Sisältää käynnin oppaan kanssa saunassa, talossa, tallissa ja navetassa. O.Mantere Oy, Rauma Anna Regina Pattoilla juhannuksena 1984. Kuva T.Kurki-Suonio Puhelin oppaalle 040 566 9047 Pattoin perintötalo Nikulaisten suku Pattoin tila Pattoin päärakennus kertoo ajasta, jolloin perinteinen elämäntapa ja elinkeinot olivat vielä voimissaan. Tilalla harjoitettiin kaskiviljelyä, maanviljelystä, karjanhoitoa, metsästystä ja kalastusta. Näin tehtiin muillakin eteläsavolaisilla tiloilla. Anna Regina vistin edustalla Kotitila oli mahdollisimman pitkälle omavarainen. Se elätti asukkaansa, ja lähes kaikki tarpeellinen saatiin tilalta ja sitä ympäröivistä metsistä. Tämä vuotuiskierron rytmittämä elämänmuoto on lyönyt leimansa niin tilan pihapiiriin, rakennuskantaan kuin esineistöönkin. Huomionarvoiseksi Pattoin tekee se, että samoja elinkeinoja on harjoitettu siellä vain vähäisin muutoksin 1800- luvun alkupuolelta 1980- luvulle saakka. Joistakin 1950- ja 60luvulla tehdyistä peruskorjauksista huolimatta tila on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa. Myös sähköt, sekä vesi- ja viemäröintijärjestelmät puuttuvat. Karl Gustaf Nikulainen osti nykyisen Pattoin tilan morsiamensa Helenan vanhemmilta 350 hopearuplalla 1830-luvulla. Tuolloin paikkaa kutsuttiin Paimensuorannan torpaksi. Torpan asuintalo on sijainnut samassa pihapiirissä nykyisen talon kanssa. Karl Wilhelm , Karl Gustafin ja Helenan vanhin poika, jatkoi torpan elämää. Karl Wilhelm oli naimisissa Alexandra Kiiskisen kanssa, yhteensä heillä oli viisi lasta. Yhdessä Karl Wilhelm ja Alexandra poikansa Villen kanssa viljelivät 180 hehtaarin alueeksi kasvanutta tilaa 20 vuotta. Tyttäret Hilma ja Hilja olivat naimisissa ja asuivat muualla, ja he saivat äidin kuoltua rahaperinnön. Pojista Kalle Viljami sai perintönä kirkonkylästä kauppakiinteistön. Kalle Viljami osallistui aktiivisesti kunnallispolitiikkaan, hän oli kunnallislautakunnan puheenjohtajana 1919-1930. Ville peri viljellyn tilan ja toinen poika Albin peri 104 hehtaarin ranta-alueen. ja August haavoittuivat sodan aikana. Anna Regina kävi talouskoulun Kuopiossa ja hänellä oli myös sulhanenkin, mutta äiti Alma velvoitti tyttären pitämään huolta lapsuuskodista. Alman ja Villen kuoltua tila jaettiin sisarusten kesken, jokainen peri tilasta määrittelemättömän yhden neljänneksen. Aaro muutti aluksi Helsinkiin ja lopulta pysyvästi Mikkeliin, hän kävi kesäisin hoitamassa omaa osuuttaan. Kalle, August ja Anna Regina asuivat ja viljelivät tilaa. Kukaan sisaruksista ei mennyt naimisiin eikä saanut perillisiä. Anna Regina kuoli viimeisenä sisaruskatraasta vuonna 2003. Juvan kunta anoi perintötilan omistajuutta valtiolta vuonna 2005 Anna Reginan valtiolle menneestä omaisuudesta. August, Aaro, Anna Regina ja Kalle Kuva, G. Grotenfelt Villelle siunaantui neljä lasta vaimonsa Alman kanssa. Lapset August, Kalle, Aaro ja Anna Regina olivat tilan viimeiset Nikulaiset. Kaikki pojat olivat sodassa. Aaro
© Copyright 2024