PATTOIN PERINTÖTALO
PATTOIN PERINTÖTALO
Pattoin perintötalon talomuseossa voi
vierailla kesäaikaan. Ympäri vuoden voi
ulkoilla ja retkeillä omatoimisisesti talon
pihamailla ja poluilla. Jukajärven rannalta löytyy Pattoin laavu, soutumatka kir-
PATTOIN PERINTÖTALO
TALOMUSEO
Pattoin perintötalo
Kettulantie 315
51900 JUVA
konkylältä noin 3 kilometriä.
Lisätietoja: Kaisa Suhonen, kulttuuri– ja nuoriso-ohjaaja
Puhelin: 040 483 5597
Sähköp.: [email protected]
Kesällä 2012
Oppaan puhelin 040 566 9047
"Myö käyää kahtomassa teillä
uutta, käykee työ kahtomassa
meillä vanhoo"
Kalle Nikulainen
Avoinna 27.6.-26.8.2012
Ke-su 11-17:00
Henkilölippu 3 e.
Sisältää käynnin oppaan kanssa saunassa,
talossa, tallissa ja navetassa.
O.Mantere Oy, Rauma
Anna Regina Pattoilla juhannuksena 1984. Kuva
T.Kurki-Suonio
Puhelin oppaalle
040 566 9047
Pattoin perintötalo
Nikulaisten suku
Pattoin tila
Pattoin päärakennus
kertoo ajasta, jolloin
perinteinen
elämäntapa
ja elinkeinot olivat
vielä voimissaan.
Tilalla harjoitettiin
kaskiviljelyä, maanviljelystä, karjanhoitoa, metsästystä ja kalastusta. Näin tehtiin muillakin
eteläsavolaisilla tiloilla.
Anna Regina vistin edustalla
Kotitila oli mahdollisimman pitkälle omavarainen. Se elätti asukkaansa, ja lähes kaikki tarpeellinen saatiin tilalta ja sitä ympäröivistä
metsistä. Tämä vuotuiskierron rytmittämä elämänmuoto on lyönyt leimansa niin tilan pihapiiriin, rakennuskantaan kuin esineistöönkin.
Huomionarvoiseksi Pattoin tekee se, että samoja elinkeinoja on harjoitettu siellä vain vähäisin muutoksin 1800- luvun alkupuolelta
1980- luvulle saakka. Joistakin 1950- ja 60luvulla tehdyistä peruskorjauksista huolimatta
tila on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa.
Myös sähköt, sekä vesi- ja viemäröintijärjestelmät puuttuvat.
Karl Gustaf Nikulainen osti nykyisen Pattoin tilan morsiamensa Helenan vanhemmilta 350 hopearuplalla
1830-luvulla. Tuolloin paikkaa kutsuttiin Paimensuorannan torpaksi. Torpan asuintalo on sijainnut samassa
pihapiirissä nykyisen talon kanssa.
Karl Wilhelm , Karl Gustafin ja Helenan vanhin poika,
jatkoi torpan elämää. Karl Wilhelm oli naimisissa Alexandra Kiiskisen kanssa, yhteensä heillä oli viisi lasta.
Yhdessä Karl Wilhelm ja Alexandra poikansa Villen
kanssa viljelivät 180 hehtaarin alueeksi kasvanutta
tilaa 20 vuotta. Tyttäret Hilma ja Hilja olivat naimisissa ja asuivat muualla, ja he saivat äidin kuoltua rahaperinnön. Pojista Kalle Viljami sai perintönä kirkonkylästä kauppakiinteistön. Kalle Viljami osallistui aktiivisesti kunnallispolitiikkaan, hän oli kunnallislautakunnan
puheenjohtajana 1919-1930. Ville peri viljellyn tilan
ja toinen poika Albin peri 104 hehtaarin ranta-alueen.
ja August haavoittuivat sodan aikana. Anna
Regina kävi talouskoulun Kuopiossa ja hänellä
oli myös sulhanenkin, mutta äiti Alma velvoitti
tyttären pitämään huolta lapsuuskodista.
Alman ja Villen kuoltua tila jaettiin sisarusten
kesken, jokainen peri tilasta määrittelemättömän yhden neljänneksen.
Aaro muutti aluksi Helsinkiin ja lopulta pysyvästi Mikkeliin, hän kävi kesäisin hoitamassa
omaa osuuttaan. Kalle, August ja Anna Regina
asuivat ja viljelivät tilaa. Kukaan sisaruksista ei
mennyt naimisiin eikä saanut perillisiä. Anna
Regina kuoli viimeisenä sisaruskatraasta vuonna 2003. Juvan kunta anoi perintötilan omistajuutta valtiolta vuonna 2005 Anna Reginan
valtiolle menneestä omaisuudesta.
August, Aaro, Anna Regina ja Kalle
Kuva, G. Grotenfelt
Villelle siunaantui neljä lasta vaimonsa Alman kanssa.
Lapset August, Kalle, Aaro ja Anna Regina olivat tilan
viimeiset Nikulaiset. Kaikki pojat olivat sodassa. Aaro