1. No category

OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE
Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja
hengityssairaan hyvää elämää.
Mikä on uniapnea?
Uniapnea eli ylähengitysteitä ahtauttava uni­
apneaoireyhtymä on sairaus, jossa esiintyy tois­
tuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Katkok­
set syntyvät, kun nielun alueen lihakset veltos­
tuvat unen aikana ja nielun kudokset painuvat
kiinni aiheuttaen osittaisen tai täydellisen ylä­
hengitysteiden tukkeuman.
Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnis­
ta jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korah­
dukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikka
­hänellä ei ole mielikuvaa havahtumisestaan
­jälkeenpäin.
2 | Opas uniapneaa sairastaville
Toistuvat katkokset häiritsevät syvää unta,
­heikentävät unen laatua ja saattavat aiheuttaa
hapenpuutetta. Seurauksena on päiväaikaista
väsymystä, nukahtelutaipumusta ja katkeilevaa
kuorsausta.
Lisääntyvän tietoisuuden ja tehostettujen tutki­
musten myötä uniapnea diagnosoidaan entistä
useammin. Uniapnean voidaan sanoa olevan jo
kansantaudin luokkaa. Sitä sairastaa Suomessa
ainakin 300 000 henkilöä.
Opas uniapneaa sairastaville | 3
Syyt uniapnean taustalla
Merkittävin uniapneaa aiheuttava tekijä on yli­
paino. Uniapneaa sairastavista 50–70 prosenttia
on ylipainoisia. Ylipainoisilla ylähengitysteiden
alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selin­
makuulla ylähengitysteitä. Keskivartalon rasva
painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan.
Normaalipainoisilla uniapneaa sairastavilla kas­
vojen ja kaulan rakenteelliset tekijät voivat altis­
taa uniapnealle; heillä on usein pieni alaleuka ja
kupera kasvojen profiili, heillä esiintyy myös
ristipurentaa muita useammin.
Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat ra­
kenteellisesti ahdas nielu, pitkäaikainen nenän
tukkoisuus ja suuret nielurisat. Myös kilpi­
rauhasen vajaatoiminta voi altistaa uniapnealle.
Unenaikaisia hengityskatkoja esiintyy noin
kymmenellä prosentilla kuorsaavista henkilöis­
tä. Ei tiedetä tarkkaan, miksi joillekin kuorsaa­
jille kehittyy uniapnea. Todennäköisesti kysees­
sä on monen eri tekijän yhteisvaikutus, mutta
myös perintötekijöillä on merkitystä.
Uniapnea mielletään usein vain keski-ikäisten
miesten sairaudeksi. Tämä ei kuitenkaan pidä
täysin paikkaansa. Uniapneaa esiintyy niin
­miehillä kuin naisilla, mutta naissukuhormonit
suojaavat naisia osittain. Vaihdevuosien jälkeen
uniapnea on yhtä yleistä miehillä ja naisilla.
Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla, mutta
sitä voi esiintyä myös lapsilla.
4 | Opas uniapneaa sairastaville
Obstruktiivinen eli ylähengitysteitä
ahtauttava uniapnea
Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa
­hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai
estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden
unenaikaisesta ahtautumisesta.
Sentraalinen uniapnea
Sentraalisen uniapnean taustalla on
­harvinaisempi hengityksen säätelyhäiriö,
joka keskeyttää ilmavirtauksen ja
­hengitysponnistelut. Vain 5–10 prosen­
tilla sairastuneista esiintyy tätä uni­
apnean muotoa.
Uneen liittyvä hypoventilaatio eli
­vähentynyt keuhkotuuletus
Tarkoittaa voimakasta hengityksen vai­
menemista ja hapen puutetta unen aika­
na. Taustalla ovat unenaikaiset muutok­
set hengityksen säätelyssä ja hengitys­
lihasten toiminnassa yhdessä jo valveilla
olon aikana esiintyvän hengityksen
­vajaatoiminnan kanssa.
Hypoventilaatiota esiintyy erityisesti
­rintakehän seinämän liikkuvuutta
­rajoittavissa sairauksissa ja vaikeassa
keuhkoahtaumataudissa.
Uniapnean oireet
Uniapnea aiheuttaa unenaikaisia hengitys­
katkoksia. Ne ovat toistuvia ja kestävät jopa ­yli
minuutin kerrallaan.
Hengityskatkos näyttää ulkopuoliselle siltä, että nukkuja pidättää hengitystään. On taval­
lista, että uniapneatutkimuksiin hakeudutaan
sen jälkeen, kun puoliso tai joku muu samassa
huoneessa nukkuva henkilö huomauttaa äänek­
käästä kuorsauksesta tai huolestuu hengitys­
katkoksista.
Kuorsaus ei aina tarkoita, että henkilöllä on
uniapnea, mutta uniapneaa sairastavilla kuor­
saus on yleinen oire. Kuorsaus on äänekästä ja
katkeilevaa.
Sairastunut saattaa heräillä tukehtumisen tun­
teeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen
tai voimakkaaseen hikoiluun nukkuessa. Hänel­
lä voi olla myös unettomuutta.
Uniapnean tavallinen oire on päiväaikainen
­väsymys, joka voi olla voimakastakin. Hoita­
matonta uniapneaa sairastava voi tuntea olonsa
herätessään yhä uniseksi ja päivällä uupuneek­
si. Paikallaan istuessaan hänen on vaikea pysy­
tellä hereillä ja hän nukahtaa helposti esimer­
kiksi television ääreen.
Tunnista uniapnean oireet
• Unenaikaiset hengityskatkokset
• Kuorsaus ja suun kuivuminen
• Päiväaikainen väsymys ja nukahtelu
esimerkiksi television eteen
• Heräily tukehtumisen tunteeseen,
lisääntyneeseen virtsaamistarpee­
seen tai voimakkaaseen hikoiluun
• Aamupäänsärky
• Ärtyneisyys ja masentuneisuus
• Sukupuolivietin aleneminen
• Keskittymiskyvyttömyys ja
muistamattomuus
Opas uniapneaa sairastaville | 5
Uniapnean toteaminen
Uniapnean tunnistaminen ja hoitaminen on
­tärkeää, koska hoitamattomana vaikea-asteinen
uniapnea altistaa monille muille sairauksille. Se lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuoni­
sairauksiin 3–6-kertaisesti ja lisää riskiä myös
tyypin 2 diabetekseen, aivoverenkierron­
häiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin.
Hoitamatonta uniapneaa sairastavilla on taval­
lista useammin myös masennusta ja mieliala­
sairauksia. Lieväänkin uniapneaan liittyy
­lisääntynyt verenpainetaudin riski.
purkaa ­laitteen sekä tulostaa laitteesta yöllä ker­
tyneet mittaustulokset.
Uniapnean vaikeusasteen määrittely riippuu
­siitä, kuinka paljon hengityskatkoja yön aikana
esiintyy. Hengityskatkoja esiintyy normaalisti
kaikilla ihmisillä, mutta silloin niiden määrä jää
alle viiteen katkoon tunnissa. Määrittelyssä ote­
taan huomioon myös oireisuus.
Uniapnean vaikeusaste
Hoitamaton uniapnea aiheuttaa univajeen kal­
taista väsymystä ja on sen vuoksi turvallisuus­
riski liikenteessä. Väsyneenä ajamiseen liittyy
aina riski joutua liikenneonnettomuuteen, hoitamatonta uniapneaa sairastavilla se on jopa seitsemänkertainen. Riski suurenee, vaikka ­päiväväsymystä ei esiintyisikään. Uniapnea lisää myös työtapaturmien riskiä.
5–15 hengityskatkoa tunnissa
> Lievä uniapnea
16–30 hengityskatkoa tunnissa
> Keskivaikea uniapnea
Yli 30 hengityskatkoa tunnissa
> Vaikea uniapnea
Yön kestävä tutkimus
Uniapnea todetaan yön yli kestävällä tutkimuk­
sella. Siinä mitataan nukkujan unenaikaisia
hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happi­
pitoisuutta. Tutkimuksiin tarvitaan lääkärin
­lähete esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työ­
terveyshuollosta.
Unirekisteröinti voidaan tehdä aivosähkökäyrän
(EEG) sisältävänä unipolygrafiana tai suppeam­
pana eli yöpolygrafiana sairaalassa tai kotona.
Rekisteröinnistä voidaan päätellä hengitys­
katkoksien määrä ja pituus, veren happipitoi­
suus sekä se, missä nukkuma-asennossa kat­
kokset esiintyvät ja kuinka tutkittava liikkuu
nukkuessaan.
Unitutkimus tehdään useimmiten kotona, jol­
loin saadaan luotettavampi käsitys normaalista
nukkumisesta kuin sairaalassa. Rekisteröinti­
laite haetaan tutkimusyksiköstä yön ajaksi ja
palautetaan aamulla takaisin. Hoitohenkilö­
kunta asettaa rekisteröintilaitteen anturit ja
­johdot paikalleen iholle tai antaa ohjeet, miten
se tehdään kotona. Aamulla hoitohenkilökunta
6 | Opas uniapneaa sairastaville
Uniapneaa tutkittaessa selvitetään
• Painoindeksi
• Verenpaine
• Nenän tukkoisuus
• Kielen ja nielurisojen koko
• Pehmeän suulaen pituus ja velttous
• Kasvojen ja leukojen rakenne
Seuranta
Uniapean seuranta voidaan Suomessa toteuttaa
monella eri tavoin. Se voi olla etäseurantaa tai
­seurantakäyntejä perusterveydenhuollossa tai
erikoissairaanhoidossa. Seurannan välin mää­
rittää lääkäri.
Tarvittavan seurannan toteuttaa ­yleensä uni­
hoitaja joko terveyskeskuksesta tai erikois­
sairaanhoidosta, tarvittaessa lääkäri tai kun­
toutusohjaaja.
Uniapnea ammattiautoilijalla
Uniapnean hoitaminen on erityisen tärkeää sil­
loin, kun uniapneaan sairastunut työskentelee
ammattikuljettajana. Hoidossa oleva uniapnea
ei ole este toimia ammattimaisessa liikenteessä.
Autoilijan kannattaa hakeutua tutkimuksiin,
kun havaitsee itsessään tiettyjä hälyttäviä
­merkkejä. Niitä ovat esimerkiksi jatkuva väsy­
mys tai nukahtelu epätavallisissa tilanteissa,
­kuten liikennevaloissa odottaessa. Hoidettuna
uniapnean aiheuttama päiväväsymys häviää ja
riski joutua liikenneonnettomuuteen laskee.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan
ajokorttiluvan terveysedellytykset eivät täyty
ammattikuljettajilla, joilla on hoitoon reagoima­
ton ja varmistettu uniapneasta johtuva pysyväis­
luonteinen vireystilan häiriö. Uniapneaa sairas­
tava voi jatkaa ammatissaan, kun hän on hoidon
ansiosta oireeton.
Opas uniapneaa sairastaville | 7
Uniapnean hoito
Uniapneaan sairastuneella itsellään on suuri
vastuu hoidon onnistumisesta. Hänellä on
­hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan hyvin­
vointiinsa. Jos uniapnean pääaiheuttaja on yli­
paino, laihduttaminen lieventää oireita huomat­
tavasti tai poistaa ne jopa kokonaan.
Hengityskatkoja lisää nenän tukkoisuus. Sen
hoito voi usein auttaa etenkin lievää uni­apneaa
sairastavia.
Hoito uniapneaan valitaan sairauden vaikeus­
asteen ja sairastuneen kokeman hoidontarpeen
mukaan. Uniapnean hoito perustuu uniapneaa
aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden poista­
miseen. Käytännössä se tarkoittaa ylipainon
­pudottamista tai hengitysteiden tukkeutumisen
estämistä apuvälineiden avulla.
Yleisin hoito uniapneaan on nenän kautta an­
nettava ylipainehengityshoito eli nenä-CPAP
(Continuous Positive Airway Pressure) -hoito.
Hengityskatkoja esiintyy yleisimmin selällään
nukuttaessa, jolloin nielu on kapeimmillaan. Jos katkoja esiintyy vain silloin, saattaa hoidoksi
riittää se, että henkilö välttää selällään nukku­
mista. Asentohoitoa voidaan toteuttaa niin sa­
notulla pallopaidalla, jossa yöpaidan selkämyk­
seen kiinnitetty pallo estää selällään nukkumi­
sen, tai kaupallisella uniapneavyöllä.
8 | Opas uniapneaa sairastaville
CPAP-laite
CPAP-hoidossa hengitetään huoneilmaa yli­
paineella nenämaskin kautta, jolloin CPAP-
laitteen puhaltama ilmavirta pitää hengitystiet
auki nukkuessa. Sitä käytetään erityisesti keski­
vaikean ja vaikean uniapnean hoidossa. Hoito­
muoto sopii lähes kaikille uniapneaa sairastavil­
le, ja sen vaikutus alkaa nopeasti, jo 1–2 hyvin
nukutun yön jälkeen.
CPAP-laite ei paranna itse tautia, mutta paran­
taa unen laatua poistamalla hengityskatkot,
­jolloin väsymys ja muut oireet jäävät pois.
Uniapneakisko
Leikkaushoito
Vaihtoehtona CPAP-hoidolle voidaan käyttää
hampaisiin kiinnitettävää uniapneakiskoa.
Leikkaushoidosta on apua harvoille ja leikkauk­
sella hoidettavat valikoidaan tarkoin. Leikkaus
voidaan tehdä nenän, nielun tai leuan alueelle.
Leuan aluetta voidaan operoida tuomalla ylä- ja
alaleukaa eteenpäin.
Kisko laitetaan suuhun illalla ja otetaan herättyä
pois. Se tuo alaleukaa eteenpäin ja estää kielen
painumista taakse.
Kisko auttaa parhaiten lieväoireisia, normaali­
painoisia uniapneaa sairastavia, joilla hengitys­
katkot esiintyvät lähinnä selällä nukkuessa. Sitä
käytetään toisinaan myös silloin, jos CPAP-hoito
ei jostain syystä onnistu. Haittana hoidosta voi
olla leukanivelten kipeytyminen ja lisääntynyt
syljen eritys kiskon ollessa suussa.
Uniapneakiskon tarpeen arvioi erikoishammas­
lääkäri. Arvioon pääsee lähetteellä. Kisko sovi­
tetaan ja tehdään yksilöllisesti jokaiselle sopi­
vaksi. Uniapneakiskoa ei yleensä tehdä henki­
löille, joilla on merkittävää ylipainoa tai vaikea
hampaiden kiinnityskudossairaus. Kisko voi
myös pahentaa joitakin purentavirheitä.
Myös lihavuusleikkauksesta voi olla hyötyä
uniapneaa sairastavalle, mutta se ei läheskään
aina poista esimerkiksi CPAP-hoidon tarvetta.
Kuorsauksen hoitoon paljon käytetty ns. RFA
(radio frequency ablation) -polttohoito ei ole
riittävä hoito uniapnean oireisiin.
Sähköstimulaatiohoito
Sähköstimulaatiohoito on kokeellista hoitoa
­tarkoin valikoiduille henkilöille. Siinä solisluun
alle asennettava laite stimuloi sähköisesti kielen
liikehermoa unen aikana vakauttaen ja laajen­
taen hengitysteitä ja helpottaen hengittämistä.
Stimulaattorilaitteen lisäksi kielen hermoon
­laitetaan kirurgisesti elektrodi ja kylkilihasten
väliin asennetaan hengitystä tarkkaileva mittari.
Laitteen voi itse laittaa päälle yöksi.
Opas uniapneaa sairastaville | 9
CPAP-laitteen käyttö ja huolto
Uniapneaa sairastava saa CPAP-laitteen lääkärin
määräyksellä maksutta lainaksi terveyden­
huollosta lääkinnällisen kuntoutuksen apu­
välineenä. Hänelle valitaan sopiva CPAP-laite ja
siihen liittyvät tarvikkeet, kuten maski.
Hoitohenkilökunta, yleensä unihoitaja, opettaa
laitteen ja tarvittaessa kostuttimen käytön,
­sovittaa oikeanlaisen maskin sekä opastaa nii­
den huollossa. Jotta laite pysyisi kunnossa, sen
oikea käyttö ja säännöllinen huolto on tärkeää.
CPAP-hoitoa suositellaan käytettävän koko yön
ajan, mutta vähintään neljän tunnin ajan joka
yö. Hoito tehoaa vain, kun laitetta käytetään
säännöllisesti. Jos laitteen käyttö lopetetaan,
­oireet palaavat jo 1-2 yön jälkeen.
CPAP-laitteen käyttöön tottuminen voi joskus
vaatia aikaa. Nenälle unen ajaksi asetettavaan
maskiin totuttelu voi vaatia kärsivällisyyttä sai­
rastuneelta ja hänen läheisiltään. Vieressä nuk­
kuvankin on totuttauduttava laitteen ääneen.
Kärsivällisyys kuitenkin kannattaa. CPAP-lait­
teen säännöllisen käytön on todettu parantavan
unen laatua ja siten helpottavan uniapnean
­oireita. Se hoitaa tehokkaasti myös uniapnean
liitännäissairauksia.
Nenämaski
10 | Opas uniapneaa sairastaville
Maski ja laite
CPAP-laitteeseen kuuluu maski, josta johtaa
­letku itse CPAP-laitteeseen. Maski sovitetaan
yksilöllisesti. Yleisimmin käytössä on nenä­
maski, nenä-suumaski tai sierainmaski. Ole­
massa on myös suumaskeja ja kasvot kokonaan
peittäviä maskeja.
Maski asetetaan kasvoille remmistön avulla.
Hoidon onnistumiseksi on tärkeää, että maski
sopii hyvin omille kasvoille. Joskus sopivan
maskin löytäminen voi vaatia useita sovituksia
ja kokeiluja. Jos jokin malli ei istu käyttäjän kas­
voille tai se vuotaa, painaa tai puristaa, on maski
vaihdettava.
Itse CPAP-laite on kevyt liikutella ja helppo kul­
jettaa matkoillakin mukana. Laite vaatii toimi­
akseen sähkövirtaa. Nykyiset CPAP-laitteet ovat
hyvin hiljaisia ja pienikokoisia.
CPAP-laitteessa voi olla lisäksi lämminvesi­
kostutin. Kaikki eivät tarvitse kostutinta, mutta
se voidaan ottaa käyttöön, jos laitehoito aiheut­
taa nenän tai suun limakalvojen kuivumisongel­
mia. Laitemallista riippuen kostutin voi olla lait­
teessa sisäänrakennettuna tai se voi olla erilli­
nen laite, joka kiinnitetään CPAP-laitteeseen.
Kostuttimen käyttö, huolto ja puhdistus neuvo­
taan sen käyttöönoton yhteydessä.
Nenä-suumaski otsatuella
Kostutinta käytettäessä täytyy varoa erityisesti
sitä, ettei siitä pääse vettä CPAP-laitteeseen.
­Laite ei toimi, jos siihen pääsee vettä. Vesisäiliö
pitää ottaa aina pois ennen laitteen liikuttelua.
Varsinkin silloin, kun CPAP-laitteessa on kostu­
tin, laite kannattaa asettaa samalle tasolle tai
hieman alemmaksi nukkujaan nähden. Lattialle
sitä ei kuitenkaan pidä laittaa. Tämä vähentää
kondensaatiota ja mahdollista veden hyörysty­
mistä letkuun ja maskiin. Mikäli kondensaatio­
ta kuitenkin esiintyy, kannattaa kokeilla lämpö­
letkua.
Laitteen huolto
Laite, kostutin ja maski on puhdistettava ja
huollettava säännöllisesti, jotta ne kestävät
­käytössä paremmin. Maskin huonosta huollosta
voi seurata esimerkiksi iho-ongelmia.
CPAP-LAITTEEN HUOLTO
Tehtävä päivittäin:
• Maski ja ilmaletku irrotetaan laitteesta.
• Maskin tyynyosa pestään miedolla
saippuavedellä.
• Mahdollisen kostuttimen vesi
vaihdetaan ja säiliö huuhdellaan. Tehtävä kerran viikossa:
• Maski ja remmit pestään miedolla
saippuavedellä.
• Ilmaletku ja kostuttimen säiliö pestään
laimennetulla astianpesuaineliuoksella.
Kostutinkammion voi pestä myös
astianpesukoneen ylätasolla. Ilmaletkun
annetaan kuivua mahdollisimman
suorana.
Muu huolto:
CPAP-laite toimitetaan tarvittaessa tarkastet­
tavaksi hoitavaan yksikköön mahdollisen
­seurantakäynnin yhteydessä.
• Suodatin tarkistetaan kuukausittain. Se vaihdetaan vähintään puolen vuoden
välein.
• Maski uusitaan vuoden–kahden välein,
myös tarvittaessa silloin kun sen
ilmatiiviys häviää.
• Letku vaihdetaan tarvittaessa.
Nenä-suumaski
Sierainmaski
Opas uniapneaa sairastaville | 11
CPAP-hoidon sivuvaikutusten
hallinta
Onnistunut omahoito
Nenäoireet ovat uniapneaa sairastavilla yleisiä
ja hoito saattaa lisätä niitä. Jos CPAP-hoidon
­aikana tapahtuu ilmavuotoa suun kautta, se ­
voi lisätä nenän kuivuutta ja tukkoisuutta. Sitä­voidaan vähentää lämminvesikostuttimen
tai nenä-suumaskin avulla.
Uniapnean omahoito on tärkeää, sillä sairas­
tuneella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa
omaan hyvinvointiinsa. Yksi tärkeimmistä
asioista omahoidossa on painonhallinta, sillä jo
5-10 kilon laihduttaminen lieventää uniapnean
oireita. Painon putoaminen lähelle normaali­
painoa voi vähentää CPAP-laitehoidon tarvetta.
Limakalvojen kuivumista voi hoitaa myös
­esimerkiksi nenää kostuttavilla ja hoitavilla
­sumutteilla tai nenähuuhtelukannulla.
Myös liikunta on tärkeää sairastuneelle. Se aut­
taa uniapnean hoidossa ja oireiden hallinnassa,
vaikka paino ei sen johdosta putoaisikaan.
Osalla potilaista CPAP-hoidon aloitusvaihee­
seen liittyy vesinuhaa. Se vähenee yleensä hoi­
don jatkuessa. Mikäli ongelma ei häviä hoidon
jatkuessa, kannattaa limakalvoja kosteuttaa,
­sillä vesinuha on oire nenän limakalvojen
­kuivumisesta.
Osa uniapneaa sairastavista voi hyötyä tuki­
sukkien käytöstä. Päivän mittaan alaraajoihin
kertyy nestettä, joka makuuasennossa yön aika­
na siirtyy ylävartalolle ja saattaa ahtauttaa ylä­
hengitysteitä. Sukat laitetaan jalkaan aamulla ja
riisutaan illalla.
CPAP-hoito voi johtaa myös suun kuivumiseen.
Ongelmaan auttaa usein nenän limakalvojen
hoitaminen, koska nenän ollessa avoin hengit­
täminen sujuu sen kautta. Tällöin suun ja nielun
limakalvot eivät kuivu niin voimakkaasti. Myös
kostutin ja nenä-suumaski voivat auttaa. Suun
limakalvoja voi myös kostuttaa apteekissa myy­
tävillä suuta kostuttavilla geeleillä tai esimer­
kiksi ruokaöljyllä.
Laitehoidon alkuvaiheessa saattaa esiintyä il­
man kertymistä vatsaan. Yleensä oireet häviävät
laitteeseen tottumisen myötä. Tarvittaessa ilma­
vaivoja voi hoitaa tilapäisesti apteekista saata­
villa ilmavaivalääkkeillä. Usein maskityypin
vaihtaminen tai kostutuksen lisääminen laite­
hoitoon voi vähentää ilman kertymistä.
Painonhallinta
Laihduttamisen ja pysyvän painonhallinnan
­onnistumisessa tärkeää on säännöllinen ateria­
rytmi. Pitkät välit ruokailujen välillä kasvattavat
nälkää ja makeanhimoa.
Aterioita suositellaan nautittavaksi kolmen–
neljän tunnin välein. Osa niistä voi olla väli­
paloja, jotka sisältävät ­esimerkiksi täysjyvä­
viljaa, rasvattomia maitotuotteita tai kasviksia ja hedelmiä.
Painonhallinnassa auttaa myös annoskoon
­pienentäminen ja lautasmallin käyttö: puolet
lautasesta täytetään vihanneksilla ja toinen puo­
li muulla ruualla. Kasviksia, juureksia, hedelmiä
tai marjoja on hyvä nauttia joka aterialla, koska
ne täyttävät vatsaa mutta sisältävät vähän kalo­
reita.
On hyvä valita vähärasvaisia ruokalajeja. Laihduttajakin tarvitsee rasvaa, mutta sen pitää olla pehmeää – kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa on hyvä välttää. Lisätietoa painon­
hallinnasta saa esimerkiksi netistä osoitteesta
www.sydanliitto.fi.
12 | Opas uniapneaa sairastaville
Liikunta
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen
kuluttaa kaloreita ja edesauttaa laihtumista ja
painonhallintaa. Oleellista ei niinkään ole, millä
tavalla liikuntaa saa, vaan miten paljon liikkuu.
Terveyden ylläpitämiseksi pitäisi liikkua kohta­
laisen rasittavalta tuntuvalla tasolla vähintään
30 minuuttia viikossa, tai ­mieluummin 20 minuuttia päivittäin. Viikoittaiseksi liikunta-
annokseksi suositellaan ­yhteensä ainakin 2,5
tuntia kestävyyskuntoa ­parantavaa liikuntaa.
Paras vaihtoehto on harjoittaa perus- ja arki­
liikuntaa päivittäin ja täydentää sitä muutaman
kerran viikossa tapahtuvalla kuormittavammal­
la kestävyysliikunnalla. Reipas kävely sopii
useimmille, sillä sen tehoa voi säädellä helposti
ja sitä voi harrastaa lähes missä tahansa.
Kestävyyttä harjoittavat hyvin lajit,
joissa tarvitaan suuria lihasryhmiä:
• sauvakävely
• hiihto
• pyöräily
• hölkkä
• uinti
• tanssi
Päiväannoksen voi jakaa osiin. On tärkeää, että aktiivisuudesta tulee osa päivittäistä arkea.
Liikunta-annoksen voi saada harrastamalla
­hyötyliikuntaa esimerkiksi pihatöissä tai työ­
matkalla. Rasittava liikuntaa kuluttaa kuitenkin
lyhyemmässä ajassa enemmän energiaa.
Kannattaa valita itselle mieluinen liikunta­
muoto, jota jaksaa harrastaa vielä alkuinnostuk­
sen jälkeenkin. Mielekkyyttä liikkumiseen voi
saada siitä, kun harrastaa sitä yhdessä ystävän
tai perheenjäsenen kanssa.
Parhaaseen tulokseen päästään silloin, kun
­laihduttamalla saavutettu paino pysyy ja uudet
ruokailutottumukset jäävät osaksi elämää.
Säännöllisen liikunnan ottaminen elämän­
tavaksi kaikkina vuodenaikoina auttaa pysy­
mään tavoitteessa.
Päihteiden ja lääkkeiden käyttö
Tietyt unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet la­
maavat nielun alueen lihaksistoa ja heikentävät
hengitystoimintaa. Koska ne saattavat lisätä
hengityskatkoksien määrää ja kestoa, niiden
käyttöä tulisi välttää. Lääkitystä ei kuitenkaan
tule lopettaa ilman lääkärin lupaa.
Myös alkoholi voi lisätä hengityskatkoksia ja
sen käyttöä tulisi välttää. Jo yksi annos alkoholia
ennen nukkumaan menoa pahentaa uniapneaa.
Tupakoinnin on todettu lisäävän ylähengitys­
teiden limakalvojen turvotusta, ja sen lopetta­
minen saattaa lievittää uniapnean oireita.
Apua tupakoinnin lopettamiseen saa Hengitysliiton Stumppi-neuvontapuhelimesta.
Maksuton puhelin palvelee arkisin klo 13–18 numerossa 0800 148 484. Lisäksi sivustolla
www.stumppi.fi on paljon tietoa tupakoinnin
haitoista, savuttomuuden hyödyistä ja neuvoja
lopettamiseen.
Opas uniapneaa sairastaville | 13
Kuntoutus
Uniapnean hoidon onnistuminen edellyttää,
että sairastunut ymmärtää hoidon merkityksen
hyvinvoinnilleen ja on valmis hoitamaan it­
seään kotona itsenäisesti. Se ei aina ole helppoa,
sillä elämäntapamuutokset ja CPAP-laitteen
käyttöön tottuminen vaativat usein opettelua.
Kuntoutuskursseilta uniapneaan sairastunut
saa tietoa sairaudestaan, hoidon merkityksestä
sekä työkaluja ja motivaatiota elämäntapa­
remontin aloittamiseen. Kuntoutuskursseja on
suunnattu sekä työelämässä oleville että työ­
elämästä poissaoleville.
Painonhallinnan opettelu on tärkeä osa kurs­
sien sisältöä. Kursseista hyötyvät eniten ne, joiden uniapnean syynä on ylipaino, joilla on
työ- tai toimintakykyä haittaavaa väsymystä,
vaikeuksia tottua CPAP-laitteen käyttöön tai
muuhun hoitomuotoon.
Matkustaminen ja uniapnea
CPAP-hoitoa ei kannata keskeyttää lomankaan
ajaksi, sillä oireet palaavat jo 1–2 ilman laitetta
nukutun yön jälkeen. Tarvittaessa laitteeseen
voi hankkia akkumuuntajan esimerkiksi mök­
keilyä varten.
Lentomatkalle CPAP-laite kannattaa pakata käsi­
matkatavaroihin, vaikka sitä ei lennon aikana
käyttäisikään. Esimerkiksi Finnair suosittelee,
että pakattaessa CPAP-laite käsimatkatavaroihin
siitä ilmoitetaan lentoyhtiölle ennen matkaa.
Ohjeet saattavat vaihdella lentoyhtiöittäin, joten
asia kannattaa varmistaa aina ennen matkaa.
Neuvoa voi kysyä myös matkanjärjestäjältä.
Jos laitetta haluaa käyttää kaukolennolla, mah­
dollisuudesta pitää kysyä lentoyhtiöltä. Matkus­
tajan pitää olla varautunut lentämään myös il­
man laitteen käyttöä.
Lentokentän turvatarkastusta varten hoitavasta
yksiköstä tai laitevalmistajalta saa matkustusto­
distuksen, jossa kerrotaan CPAP-laitteen käyttö­
tarkoitus. Laitteen voi läpivalaista turvallisesti.
14 | Opas uniapneaa sairastaville
Näin haet kuntoutukseen:
Täytä Kelan lomake KU 132. Sen voi täyttää ja tulostaa myös Kelan verkkosivuilla osoitteessa www.kela.fi/lomakkeet.
Liitteeksi tarvitaan B-lääkärin­
lausunto tai vastaavat tiedot sisältävä
lääketieteellinen selvitys, josta
ilmenee sairaus, suositeltu kuntoutus
ja sen tavoitteet.
Kelan kuntoutus on kuntoutujalle
maksutonta. Lisää tietoa saa Kelan
kuntoutuksen asiakasneuvonnasta
arkisin kello 8.00–18.00
puhelinnumerosta 020 692 205 tai osoitteesta www.kela.fi/
kuntoutuskurssihaku hakusanalla
uniapnea.
Vertaistukea Hengitysliitosta
Hengitysliiton ja sen eri puolilla Suomea toimi­
vien paikallisten hengitysyhdistysten yksi kes­
keisimmistä toimintamuodoista on vertaistuen
tarjoaminen.
Vertaistuella tarkoitetaan samankaltaisessa
­elämäntilanteessa olevien ihmisten keskinäistä
tukea. Se on vuorovaikutuksessa olemista,
­kokemusten ja tuntemusten vaihtamista sekä
oman sairaushistorian tarkastelua ja jakamista
toisten kanssa. Ennen kaikkea se on tuen saa­
mista arkielämään.
Vertaistuki antaa sairastuneille mahdollisuuden
pohtia omaa tilannettaan yhdessä toisten kans­
sa, vertailla kokemuksia sekä saada ja antaa tu­
kea. Vertaisten välisissä keskusteluissa jokainen
voi pohtia, miten oma elämä, voimavarat ja sai­
raus poikkeavat tai toisaalta ovat samanlaisia
toisten kanssa.
läheisten kuormittamista liikaa omilla huolilla
ja ­sairauskokemuksilla.
Vertaistapaamisissa omasta sairaudesta ja vai­
keistakin asioista voi puhua avoimesti, huumo­
riakin viljellen. Parhaimmillaan vertaistuki voi­
maannuttaa niin tuen antajaa kuin saajaa.
Monet hengitysyhdistykset järjestävät uni­
apneaa sairastaville vertaisryhmiä. Tapaamisis­
sa kuullaan usein asiantuntija-alustuksia, mutta
aikaa on aina varattu vertaiskeskustelulle ja
­ajatustenvaihdolle.
Vertaistukea voi hakea myös Hengitysliiton
verkkosivujen keskustelupalstoilta.
OPPAAN ASIANTUNTIJOINA OVAT TOIMINEET KEUHKOSAIRAUKSIEN VS. PROFESSORI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
TARJA SAARESRANTA SEKÄ UNIHOITAJA SARI MELKKO
Sairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä.
­Monet kokevat, että toisten samassa tilanteessa
olevien kanssa sairaudesta keskusteleminen on vapauttavaa, kun ei tarvitse pelätä omien TURUN YLIOPISTOLLISESTA KESKUSSAIRAALASTA.
OPAS ON TOTEUTETTU YHTEISTYÖSSÄ RESMED FINLAND
OY:N JA PHILIPS OY:N KANSSA.
Opas uniapneaa sairastaville | 15
Tule mukaan toimintaan
– saat tietoa, tukea ja neuvoja arkeen
Jäsenenä saat sekä paikallisen hengitysyhdistyksen että Hengitysliiton palvelut käyttöösi.
Yhdistyksestä saat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Tapaat muita samassa tilanteessa olevia,
joko verkossa tai vertaisryhmissä. Voit osaltasi vaikuttaa hengityssairauden asioihin
ja olla mukana tärkeässä terveydenedistämistyössä.
Liity osoitteessa www.hengitysliitto.fi
tai tilaa liittymislomake soittamalla Hengitysliittoon, p. 020 757 5000.
Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja
hengityssairaan hyvää elämää.
www.hengitysliitto | p. 020 757 5000
VALOKUVAT: IINA PUOLANNE, RESMED FINLAND OY, PHILIPS OY. PIIRROSKUVAT: MIKKO SALLINEN. TAITTO: VITALE AY. ERWEKO 2015. 15 000 KPL.
Tutustu osoitteessa www.hengitysliitto.fi/julkaisut myös muihin Hengitysliiton oppaisiin.