13.10.2012 Vaa)va työ ja terveys Rekkakuskin uni, työ, terveys ja vireys Säätytalo 10.10.2012 Markku Partinen LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen ja liikennelääketieteen erityispätevyys Unilääketieteen erikoislääkäri NOSMAC, Somnologi-Sleep Expert (ESRS) Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Sitratori 3, 00420 Helsinki VALT, Onnettomuustutkimuskeskus, SLLY [email protected] Sairauksien esiintyminen onnettomuuksissa (kyllä / ei tiedossa olevien osuus; N = 1651 / VALT) Kaikki onnettomuudet Väsymysonnettomuudet Unettomuus 2.3 % / 18.7 % 3.1 % / 21.2 % Nukahtamistaipumus 0.9 % / 18.7 % 1.4 % / 21.2 % Tajuttomuus/ epilepsia 0.13 % / 19.7 % 0.8 % / 19.9% Alhainen mieliala 13.7 % / 19.1 % 5.0 % / 21.8 % Psykiatrinen sairaus 2.4 % / 18.7 % 3.0 % / 21.2 % Sydänsairaus 8.1 % / 19.6 % 7.6 % / 19.9 % Verenpainetauti 5.4 % / 18.7 % 6.0 % / 21.2 % Diabetes 2.5 % / 18.7 % 3.3 % / 21.2 % Ei pitkäaikaissairautta 49.7 % / 19.7 % 51.0 % / 20.0 % 1 13.10.2012 Biologiset rytmit ja vireystaso Body temp Cortisol Vigilance Somatotr Melatonin 24 3 6 9 12 15 18 21 24 3 6 9 12 Kellonaika markku.par)nen@helsinki.fi Miksi ihmisen täytyy nukkua? • Täytetään aivojen energiavarastot – LaktaaF ja glukoosivarastot – Ollaan rii2ävän vireitä valveilla • Korjataan valveen aikaiset vauriot (elimistö elpyy) • Ylläpidetään vastustuskykyä (immuniteeF) tulehduksia vastaan • Aineenvaihdunnan tasapainon takia • Useimmat tarvitsevat 6 – 9 tun)a unta 2 13.10.2012 Univaje on keskivartalolihavuuden ja aikuisiän diabeteksen riskitekijä • Kahden tai kolmen perättäisen yön valvominen tai yli 6 vuorokauden osittainen univaje à glukoosinsieto ø , insuliiniresistenssi , viskeraalinen rasva • Univaje à keskivartalolihavuus , aikuisiän diabetes , metabolinen oireyhtymä [1] Spiegel ym. Lancet 1999; 354: 1435-1439. [2] Spiegel ym. J Clin Endocrinol Metab 2004; 89: 5762-5771. [3] Knutson ym. Sleep Med Rev 2007; 11: 163-178. [4] Fogelholm ym. Int J Obes 2007; 31: 1713-1721. [5] Tuomilehto ym. Sleep Med 2008; 9: 221-227. [6] Tuomilehto ym. Diabetes Obes Metab 2008; 10: 468-475. [email protected] Tilastoja USA:sta (NSF 2005) ja Suomesta (VALT) USA:ssa 800,000-1.88 miljoonaa kuljettajaa on ollut väsymysonnettomuudessa viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana. Väsymys on osallisena suuressa osassa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. USA:ssa 37% kuljettajista on nukahtanut rattiin ainakin kerran ajaessaan ja kaikkiaan 8% viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana. 3 13.10.2012 Overlay of Vehicle Accident Data, Performance Errors, and Circadian Rhythm Midnight 6 AM Noon 6 PM Midnight Mitler MM, et al. Sleep. 1988. Valvomisen vaikutuksia • Vireystaso î ja nukahtamistaipumus ì à tahattoman nukahtamisen vaara ì • • • • • Tarkkaavaisuus ja hajautettu tarkkaavaisuus î Impulssikontrolli heikkenee (”pinna ei pidä”) î 16-18 tunnin valvominen vastaa n. 0,5 promillen vaikutusta 24 tunnin valvominen vastaa 1,0 promillen humalatilaa 36 tunnin valvominen vastaa n. 1.5 promillen humalatilaa Dawson D, Reid K. Fatigue, alcohol and performance impairment. Nature 1997; 388: 235. [email protected] 4 13.10.2012 Edellisenä yönä nukutun unen määrän suhde onnettomuuksiin (N = 1259 fatal accidents) 60 Percentage 50 40 30 Accidents 20 10 0 <5h 5-6 h 6-7 h 7-8 h 8-9 h >9h Sleeping time on the preceding night Partinen. VALT data; 2003 [email protected] [email protected] 5 13.10.2012 Use of alcohol increases sleepiness; à Alcoholrelated accidents are related to sleepiness Åkerstedt et al. 2008 markku.par)nen@helsinki.fi OR related to traffic density (OR 0800h=1; N=2465) 50.0 45.0 40.0 35.0 Odds Ratio 30.0 25.0 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 [email protected] 6 13.10.2012 Verster et al. 2011 markku.par)nen@helsinki.fi Unikuorma; N=1097 Sairaus/ Oire Esiintyvyys Kuulon huononeminen 25.0% Ahdistus 22.6% Korvien soiminen (tinnitus) 16.7% Päänsärky (muu kuin migreeni) 15.9% Uniapnea 15.1% Muu krooninen sairaus 12.0% Verenpainetauti (hoidossa) 11.4% Huimaus 8.9% Masentuneisuus (depressio) 8.8% Unettomuus 5.2% Astma 5.1% Migreeni 3.8% Koronaaritauti (sepelvaltimotauti) 1.9% Aivoverenkiertohäiriöitä 0.5% Partinen & Hirvonen 2006 [email protected] 7 13.10.2012 Uniapnea • Jokaöinen kuorsaus ja hengityskatkot • Yöllinen virtsaustarpeen lisääntyminen (> 2 kertaa virtsalla öisin) • Päiväaikainen väsymys, nukahtelualFus • Verenpainetau?, diabetes Uniapnean altistavia ja/tai pahentavia tekijöitä – Anatomiset tekijät • Ahtaat ylähengitystiet, paksu kaula, leuanalusrasva – Unilääkkeet, alkoholi – Keskivartalolihavuus • Miehillä > 100 cm • Naisilla > 90 cm [email protected] 8 13.10.2012 [email protected] markku.par)nen@helsinki.fi 9 13.10.2012 Uniapnean esiintyminen suomalaisilla rekkakuskeilla • AHI > 5/hour à 41,9% • ODI > 5 à 25.1 % • AHI > 5 and MWT (40’) < 19,4’ à 7,9%. • à Suurin osa uniapneaa rekkakuskeista pystyy ylläpitämään vireystasonsa riittävänä • AHI > 5 and MWT < 8 min à 3.6% • à n. 4 %:lla rekkakuskeista on uniapnea, johon liittyy selvästi poikkeavan suuri vaara nukahtaa rattiin • ESS > 10 64.7 %:lla kun ODI > 5 Par)nen ja Hirvonen. Unikuorma 2004 Kiitos: TSR [email protected] Power Naps: Miten vireystasoa voidaan tilapäisesti nostaa ? 1. Kofeiinia 150 – 200 mg 2. Kofeiinin nauttimisen jälkeen nukutaan lyhyet nokoset (15 – 30 minuuttia) - Herätys esim kännykällä tai avainnipulla (”avainunet”) Vireystaso saadaan nousemaan merkitsevästi 2 – 5 tunnin ajaksi. [email protected] 10 13.10.2012 Päiväaikainen väsymys raskaan liikenteen kulje2ajilla Suomessa – 11 vuoden seurantatutkimus Riikka Huhta, Markku Par)nen Kiitos: Rahtarit ry 30 Painon kehitys (BMI; N=44) Lukumäärä 25 20 15 2001 2012 10 5 0 16-‐25 25-‐30 30-‐40 >40 BMI 11 13.10.2012 Sairauksien esiintyminen (N=44) 16 14 Lukumäärä 12 10 8 2001 2012 6 4 2 0 Verenpainetau) Sepelval)motau) Diabetes Uniapnea Väsyneet (MWT<19.4 ja ei-‐väsyneet vuonna 2001. Tilanne vuonna 2012 Muu2uja MWT < 19.4 min MWT ≥ 19.4 min Verenpainetau) 2 (13.3 %) 5 (17.9 %) Diabetes 3 (20.0 %) 4 (14.3 %) Koronaaritau) 1 (6.7 %) 1 (3.6 %) ESS ≥ 11 5 (33.3 %) 4 (14.3 %) Uniapnea 3 (20.0 %) 3 (10.7 %) Onne2omuuksia 5 (33.3 %) 4 (14.3 %) Nukahtanut raFin 1 (6.7 %) 2 (7.1 %) Vähällä nukahtaa raRin 7 (46.7 %) 11 (39.3 %) 12 13.10.2012 Yhteenvetoa seurantatutkimuksesta • Moni kuljegaja on onnistunut laihtumaan eikä uusia uniapneadiagnooseja tehty seuranta-‐aikana • Uniapneaa sairastavat hoitavat hyvin itseään eikä heillä ole ollut ongelmia enempää kuin niillä, joilla ei ole uniapneaa. – Tilanne on erilainen, jos uniapneaa ei ole tunnistegu • Väsymys ja vähällä nukahtaminen raFin on yleistä ja se seligyy raskaalla työllä, ylipainolla, pitkillä työrupeamilla ja vähäiseksi jääneellä unella. • Onnegomuuksia on erigäin vähän ajokilometriä koh) laskeguna (noin 1 jokaista 400 000 ajokilometria koh) yhteensä 5 viime vuoden aikana) (Erigäin harva tavallinen ihminen ajaa viiden vuoden aikana yli 400 000 kilometria) Uniapneapotilaan ajokortti • > 50 % uniapneapotilaista on normaali vireystaso à ei ongelmia • CPAP-vaste hyvä ja vireystaso ok à R1-2 – MWT – Min 90 min ajokoe • Tarvittaessa MWT esim. CPAP:n ja modafiniilin käytön aikana à R1-2 • HUOM ! ESS:n ja AHI:n perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä ammattiautoilijan ajokyvystä [email protected] 13 13.10.2012 Metrimies-hanke (UKK-instituutti, Vitalmed, TTL, Suomen Akatemia) www.thenutri)onsource.org [email protected] 14 13.10.2012 Yhteenveto • Väsymys ja/tai rattiin nukahtaminen on yleinen vakavien liikenneonnettomuuksien syy • Aamuyön onnettomuus ja/tai iltapäivällä (etenkin raskaan aterian jälkeen) johtuu useimmiten ainakin osittain väsymyksestä (paitsi jos joku muu syy voidaan osoittaa todeksi) • Hoitamaton uniapnea lisää liikenneonnettomuusriskiä, mutta suuri osa uniapneapotilaista kykenee säilyttämään vireystasonsa normaalina à vireystason selvittäminen --- laatukriteeri yrittäjälle ! • Raskaan liikenteen kuljettajat ovat keskimäärin tavallista turvallisempia ajajia • Raskaan liikenteen suurin terveysongelma liittyy ylipainoon ! • Keinoja hallita paino: – Riittävä uni – Vältetään nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja liiallista alkoholia [email protected] 15
© Copyright 2024