Kuljetus 7/15 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Yrittäjä Hinausautoyrittäjä Kaj Sulinko: Tässä työssä ei tule koskaan valmiiksi Kummitoiminta SKAL Kuljetusbarometri: laatujärjeskomeasti käyntiin telmissä mennään asiakkaan ehdoilla Jorma Tupamäki Oy on vaarallisten aineiden turvallinen kuljettaja 1 Pääkirjoitus Purraan normeja J oka ei ole koskaan kuullut norminpurkutalkoista ei ole elänyt Suomessa tai jos on, on asunut erämaamökissä ilman sähköä ja tietoliikenneyhteyksiä. Kaikkihan sen tietävät, että normi on jotakin, mitä pitää hävittää tai ainakin rankasti karsia. Entä mikä tämä uhanalainen normi oikeastaan on? Liittyykö se vain lakeihin ja asetuksiin vai laajemmin yhteiskuntaan, jossa elämme? Mitä normeja kuljetusalalta tulisi hävittää? Normeja löytyy kaikesta toiminnastamme, jota ihminen on ehtinyt hiukan miettiä ja systematisoida, mukaan lukien arvot sekä yleiset käsitykset oikeasta ja väärästä. Teollisen toiminnan standardisoinnin mestarit, saksalaiset, ovat luoneet oman instituutinkin normittamista varten (DIN). EU-Suomessa normit koetaan ikävinä ja turhina. Ne vaativat vaikkapa, että sikoja täytyy ruokkia ruostumattomasta teräksestä valmistetuista suorakaiteenmuotoisista hinkaloista, vaikka markkinoilla olisi ylitarjontaa pyöreistä ruokinta-astioista. Pyöreät jäävät myymättä, koska eivät täytä normeja. Klassinen esimerkki turhista EU-normeista oli ruokahävikki, jonka käyrien kurkkujen standardoiminen alempaan laatuluokkaan aiheutti. Tavoitteena oli muun muassa järkeistää kurkkujen kuljetus, mutta lopputuloksena syntyi ivattu kurkkudirektiivi ja huono maine normeille. EU ei suinkaan ole keksinyt normeja ja byrokratiaa. Hallinnon mutkikkuutta on päivitelty niin kauan kuin on ollut järjestäytyneitä yhteiskuntia. Eurooppalaiset hallitsijat tapasivat perustaa tyhjänpäiväisiä virkoja saadakseen maksaa palkkaa suosikeilleen. Harmejahan siitä tuli kaikille, joihin kyseinen viranhaltija vaikutti. Eiköhän vain Ranskan hovistakin löytynyt joku komeljanttari, joka pyrki määräämään sikojen ruokinnasta. Englantilainen Charles Dickens kirjoitti mehukkaasti maansa mahtipontisesta ja mielivaltaisesta hallinnosta, puhumattakaan Franz Kafkan Oikeusjutusta. Itse asiassa, jos vertaa historian tuntemiin älyttömyyksiin, nykyinen normisto vaikuttaa paikoitellen melkein järkevältä. Ainakin periaatteessa laeilla ja asetuksilla pyritään hyvään, yhtenäiseen, olosuhteita tasoittavaan ja turvaavaan toimintamalliin, eikä pönkittämään perusteetta jonkin pienen ihmisryhmän etuja. Normit ovat vaikeita, koska niihin ei osata sisällyttää kokonaistarkastelua. Normi kun ei tunne yksilöllisiä tapauksia. Yhteiskunnalla ei ole resursseja tarkastella ihmistä hänen näkökulmastaan. Tarkastelu normien näkökulmasta on monesti epäreilua, katsotaanpa vaikka Hesarin juttua työttömäksi jääneestä huippuasiantuntijasta, joka ryhtyi etsimään töitä erorahan turvin. Voidakseen tehdä työnhaun lomassa jotakin pientä hän perusti yrityksen. Seuraukset voitte arvata. Työnhakijasta tuli kerta heitolla statukseltaan yrittäjä, ja hän menetti työttömyysturvansa ilman että oli ansainnut kassaansa euroakaan. Jos olisimme onnistuneet rakentamaan yksilön huomioivan normiston, häntä olisi tutkittu ”keissinä” ja hän olisi saanut tehdä pieniä toimeksiantoja rauhassa kunnes uusi palkkatyö löytyisi. Sellainen arviointi vain olisi liian kallista. Sosiaalipuolella on toisaalta huomattu, että yksilöllisen arvioinnin laiminlyönti voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Kun EU alkoi itse etsiä turhia säädöksiä, päätyi listalle muun muassa kuljetusyrittäjien työaikadirektiivi. Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että se joutaa romukoppaan. Noin muuten suhtaudun normeihin kunnioituksella, vaikken niitä rakastakaan. Voisimmeko vain hiukan puraista normejamme, eihän niistä tarvitse ihan kokonaan luopua? Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä varatoimituspäällikkö Ulla Eskelinen [email protected] tai [email protected] Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Sakari Kokkonen Laura Ristolainen (vanhempainvapaalla) Heli Satuli (Bryssel) Jaana Sivén (vanhempainvapaalla) Stina Varkkola Käännökset Olli Blomberg Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 [email protected] Ilmoitustrafiikki [email protected] Ulkoasu Faktor Oy / Anu Flinck Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 9 000 kpl KANNEN KUVA Ulla Eskelinen Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X 441 612 Painotuote [email protected] PEFC/02-31-162 PS. On aika jälleen etsiä ja palkita kuljetusalan sankari. Ilmianna esimerkillinen toimija osoitteessa www.ammattinasankari.fi 3 Lokakuu 07 / 2015 kuljetusten turvallisuus 9 24 30 Kuljetusyrittäjä Ville Lamberg kuorma-autoineen ilahdutti Hattelmalan päiväkodin lapsia syyskuussa. TÄSSÄ NUMEROSSA: kuljetusten turvallisuus Pääkirjoitus 3 Ajankohtaista juuri nyt 6 Toimitusjohtajalta 17 Kuljetusyrittäjät sisäänajoivat 8 syysistuntokauden SKAL kummiohjelman yrittäjillä kyydissä oma kansanedustaja Kummitoiminta hurahti käyntiin 10 Tunnetko kutsumusta liittyä joukkoon? SKAL Kuljetusbarometri 3/2015 Asiakkaiden ratkaisut hallitsevat laatu- ja ympäristöjärjestelmiä 14 48 Vakuutusturvan tarve muuttuu Onko vakuutuspalettisi ajan tasalla? 34 Päättymätön päivystysvuoro Hinausautoyrittäjä Kaj Sulingolle työstä on tullut elämäntapa 18 Raskaat koneet Hyvinkäällä 36 Maanrakennus- ja ympäristöhoitokoneet MAXPO:ssa Jorma Tupamäki Oy:ssä Vaaralliset aineet kulkevat turvallisesti 24 Ex tempore 61 Heli Satuli avustaa lehteämme Brysselissä Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 26 uudistuvat ISO 9001- ja ISO 14001 lähemmäksi liiketoimintaa Lasse Kyllönen, Peura-Trans: Laatujärjestelmä on selkänoja 28 Liikenneturvallisuus on yhteinen asiamme Kuljetusyrittäjät vievät liikenneturvallisuusviestiä 30 Profiili Reetta Putkonen on Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö 66 vakiot SKAL ajassa Onnea Svensk resume 46–59 60 62–65 5 Ajankohtaista Juuri nyt istuntokausi Eduskunnan syys jat a. Kansanedusta alkoi 8. syyskuut aatkastaan kuorm taittoivat osan m a, kts. s. 8. ja pakettiautoill Ole loistava! Iltojen pimetessä, on oikea aika laittaa heijastin heilumaan. Pienellä ja yksinkertaisella tavalla parannat omaa turvallisuuttasi merkittävästi. 25.10. siirrytään talviaikaan. Tulossa: 5.-6.11. Maarakennusseminaari Jyväskylässä 3.12. ADR-seminaari Helsingissä Muista siirtää kelloja tunti taaksepäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 04.00 > 03.00. 16.10. Hyvä moninkertaistuu kun keskitymme siihen. Negatiivisuus moninkertaistuu kun keskitymme siihen. Kumpaa me haluamme lisää? Maailman ruokapäivä Ruokapäivän aikana voi tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Kiinnitä huomiota annoskokoon, äläkä heitä ruokaa pois! Ravinnosta ja myös liikunnasta puhutaan kuljettajien työhyvinvointikoulutuksessa. Katso sivulta 38, miten kuljetusyrittäjä Petri Hapulahti venyttelee. Twitteristä poimittua: Kuljetusbarometri: Puolella #kuljetusala'n yrityksistä laatujärjestelmä, asiakkaiden ja kumpp. ratkaisut dominoivat. 7.9.2015 SKAL ry @SKALry Jukka Kangasalusta: Valion toiminta perustuu tehokkaaseen ja täsmälliseen #jakeluun @valiofi #skal #kuljetusala 17.9.2015 SKAL ry @SKALry Suomen parhaan työpaikan johtaja: "Meillä anteeksi saa helpommin kuin luvan" http://bit.ly/1Pt5hrZ #yrittäjät #nuoretyrittäjät #yrittäjyys 24.9.2015 Nuoret Yrittäjät @nyrittajat 6 i Ajankohtaista Kuljetusyrittäjät sisäänajoivat syysistuntokauden Tiistaina 8.9. kolmekymmentäyhdeksän kansanedustajaa taittoi osan työmatkastaan kuorma- tai pakettiautolla. SKAL-kummiohjelman yrittäjät saivat kyyditä oman edustajansa syysistuntokauden avajaisiin. Stina Varkkola SKAL-pirtille saapui ensimmäisenä Matti Vanhanen (Kesk.) kuljetusyrittäjä Marko Järvimäen kyydissä. Kuvassa vasemmalta Iiro Lehtonen, Teppo Mikkola, Timo Rantanen, Marko Järvimäki, Matti Vanhanen, Håkan Stara ja Heini Polamo. E duskuntatalon remontin vuoksi kuljetusten päätepiste oli tänä vuonna Kansalaistorilla, jossa matkalaisia odotti SKAL:n toimiston väki kahvitarjoilun kera. Osa kuljetuksista toteutettiin maakunnissa ja osa jo edellisenä päivänä. Suurin osa autoista saapui Helsinkiin puolen päivän maissa. Aikaisimmat olivat lähteneet liikenteeseen jo aamulla ennen viittä. Matkan aikana kummiyrittäjät pääsivät kertomaan edustajilleen alasta ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. SKAL:n pirtillä Kansalaistorilla puhuttiin muun muassa tieverkon korjausvelan hoidosta, tiemaksuista ja raskaan liikenteen valvonnasta. SKAL:n kummitoiminta jatkuu nyt toista vaalikautta. Kummien tarjoamat kuljetukset ovat arvokas tapa luoda suhteita kansanedustajien ja kuljetusyrittäjien välille. SKAL:n vierailut liikenne- ja viestintävaliokuntaan sekä eduskuntaryhmiin ovat tärkeitä tiedonvaihtokanavia, ja monet kansanedustajat kiittelivätkin yhdistystä tiiviistä yhteydenpidosta. SKAL:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Mikkolan ja kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanervan kädenpuristus oli ponteva ja lämmin. 8 Kansanedustaja Sampo Terho (PS) sekä Jari Rasi kertoivat kummisuhteestaan hauskasti liikennemerkillä. Yle Turku seurasi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilää (Kesk.) tämän matkatessa kuljettaja Jari Lehtisen kyydissä Helsinkiin. Sari Sarkomaan (Kok.) kummiyrittäjä Timo Vuori osallistui SKAL:n kuljetustempaukseen jo toista kertaa. Huolehtivainen yrittäjä oli käynyt etukäteen tutustumassa liikenneympäristöön edustajan kotiseudulla. Ison myllyn kanssa paikalle saapuivat kokoomuksen Kai Mykkänen (keskellä) ja helsinkiläinen kuljetusyrittäjä Jukka Horkka (oik.). Katja Taimela (SDP) ja Mikaela Nylander (RKP) viettivät keskipäivän kahvihetken SKAL-pirtillä ennen eduskuntaan menoa. Matkalla Jyväskylän lentokentälle kummi Hanna Puikkonen ja Sinuhe Wallinheimo (Kok.) ehtivät syventyä tiestön kunnossapitoon. Molemmat olivat tyytyväisiä tempaukseen, vaikka ajomatka jäikin aikataulusyistä lyhyeksi. Punavuorelainen Kaffa Roastery tarjoili kuumien kupposten lisäksi kylmäuutettua kahvia. Kuvassa juomaan tutustumassa kokoomuksen Eero Lehti, taaempana puolekumppaninsa Anne-Mari Virolainen. Keskustapuolueen kansanedustaja Antti Kaikkonen viihtyi pitkään SKAL:n pirtillä ajankohtaismateriaaliin tutustuen ja kuulumisia vaihtaen. Matka Kellokoskelta oli sujunut hyvin Uolevi "Uokki" Laakson kyydillä. 9 Ajankohtaista SKAL Kuljetusbarometri 3/2015: Asiakkaiden vaatimukset ja ratkaisut dominoivat kuljetusyritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmiä SKAL Kuljetusbarometrin suhdanneviisarit piirtävät edelleen negatiivista käyrää, vaikka näkymät ovat hieman viimevuotista valoisammat. Kuljetusala odottaa infrarakentamisesta kansantalouden elvyttäjää. Liikenneverkon korjausvelan hoitoon kohdistetut eurot parantaisivat myös liikenneturvallisuutta. K uljetusyrityksillä oli hieman enemmän kuljetettavaa kesän aikana viime vuoteen verrattuna. Joka viides yrittäjä (21 %) kertoi tonnimäärien kasvaneen, kun vuonna 2014 kasvua raportoi joka kuudes (16 %). Myös ajosuorite eli kuljetetut kilometrit oli kasvanut useammalla kuin viime vuonna samaan aikaan (21 % vs. 17 %). Yrittäjien ennusteet kuljetusmääristä ovat 5 vuoden tarkastelussa loivassa nousussa. Se kertoo, että toimiala uskoo tulevaan. Työvoiman määrä kuljetusyrityksissä on kääntynyt loivaan kasvuun. Useampi kuin joka kuudes yrittäjä (17 %) oli palkannut lisää väkeä, kun puolestaan 12 % oli vähentänyt väkeä. Kalustomäärän kehityksessä ei ollut merkittäviä muutoksia viimevuotiseen. SKAL Kuljetusbarometriin vastanneista 8 % oli lisännyt kalustoaan (vrt. 7 % 2014). Kuljetuskaluston rekisteröintimäärissä vuoden alusta alkaen näkyy 5,6 prosentin kasvu viime vuoteen nähden. Elokuussa rekisteröitiin 234 ajoneuvoa, yli 20 prosenttia enemmän kuin elokuussa 2014*. liittynyt arvioi hyötyneensä siitä ainakin jonkin verran. Sertifioinnin oli teettänyt joka kuudes. ISO-järjestelmää käyttävistä kolmannes katsoi, ettei hyötynyt siitä. Avoimissa vastauksissa sen arvioitiin nielevän turhaan aikaa ja rahaa, sillä asiakas valitsisi joka tapauksessa halvimman hinnan perusteella. Jotkut kokivat, että osaisivat toimia laadukkaasti ilman muodollisia kaupallisia järjestelmiäkin. Vastanneilla oli eniten käytössään asiakkaiden ja kumppaniverkostojen tarjoamia tai itse räätälöityjä laatujärjestelmiä. Näistä yrittäjistä runsas neljännes oli ottanut järjestelmän käyttöön asiakkaiden vaatimuksesta. Seuraavaksi merkittävimmät motiivit olivat yritystoiminnan kehittäminen (16 %), kumppaniverkoston vaatimukset (13 %) ja turvallisuuden parantaminen (11 %). Asiakkaiden tai kumppaniverkoston vaatimukset olisivat kyselyn perusteel- la merkittävin syy laatujärjestelmän käyttöönottoon niille yrittäjille, joilla ei sellaista jo ollut. Kilpailuedun saaminen ja järjestelmien vaivattomuus olisivat myös motivoivia tekijöitä. Työtapaturmia sattuu erityisesti kuorman lastaus- ja purkutilanteissa Toisessa ajankohtaiskysymyksessä kysyimme työtapaturmien yleisyydestä ja luonteesta, liikenneonnettomuuksista sekä työtapaturmiin varautumisesta. Kyselyn perusteella kuorman lastaus- ja purkutilanteet sekä ajoneuvoon nouseminen ja siitä laskeutuminen ovat kuljettajille vaarallisimmat työtilanteet. Vakava liikenneonnettomuus oli sattunut 11 prosentissa vastaajayrityksistä, joista miltei puolessa oli seurauksena osallisen työntekijän vähintään 1–4 vii- Asiakkaiden vaatimukset ja ratkaisut dominoivat kuljetusyritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmiä Noin joka toisessa vastaajayrityksessä oli käytössä laatu- tai ympäristöjärjestelmä. Joka neljännellä kaikista vastanneista oli asiakkaan tai kumppaniverkoston tarjoama järjestelmä ja joka viidennellä ISO-järjestelmä. SKAL:n tarjoaman laatuhyväksynnän oli hankkinut vajaat 6 % vastaajista. ISO-järjestelmistä yleisimmät olivat odotetusti ISO 9001 -laatujärjestelmä (17 %) ja ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä (9 %). Joka kolmas ISO-järjestelmään 14 Lastaus- ja purkuvaiheen tapaturmia löytyi kyselyssä kahdelta viime vuodelta 141 ja ajoneuvoon nousu- tai poistumistapaturmia 61. Varastointitilanteissa sattui 30 työtapaturmaa ja huolto- sekä korjaustöissä 23 tapaturmaa. kuljetusmäärä/tonnit kannattavuus ● Arvio touko-elokuu 2015 kon työkyvyttömyys (39 tapausta). Pysyvä työkyvyn heikentyminen tai työtehtävien vaihto oli seuraus neljässä tapauksessa. Vapaissa vastauksissa yrittäjät viittasivat muun muassa kuljettajien pelkoihin, joita aiheuttavat vastaantulevalle kaistalle ilmeisen tahallaan ajavat ajoneuvot. Parhaillaan liikenneministeriön johdolla työskentelevä työryhmä selvittää muun muassa sitä, miten tällaisia tapauksia käsitellään kuljetusyrityksissä. ● Toteuma touko-elokuu 2015 ● Ennuste syys-joulukuu 2015 Suurin osa vastaajayrityksistä (73 %) tarjoaa työntekijöilleen vähintään tavanomaiset työterveyspalvelut. Yrityksistä 55 prosentilla on vakuutusyhtiön tai työterveyspalvelujen tuottajan kanssa laadittu suunnitelma työtapaturmien varalta. Riskienkartoitusta teki 41 % kaikista vastanneista. Yksinyrittäjät eivät välttämättä pitäneet tarpeellisena varautua työtapaturmiin suunnitelmallisesti. ■ *Lähde: Autoalan tiedotuskeskus. Sähköinen barometrikysely lähetettiin elokuussa noin 3 900 jäsenyrittäjälle ja siihen vastasi 722 yrittäjää. SKAL Kuljetusbarometri julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Tutustu raporttiin www.skal.fi/kuljetusbarometrit. asianajorengas SKAL-asianajorenkaan kautta jäsenyritykset saavat osaavan avustajan niin liiketoimintaan liittyviin kuin henkilökohtaisiin oikeudenkäynteihinsä. Seuraavassa renkaaseen kuuluvat toimistot alueittain: HELSINKI Asianajotoimisto Juridicus Oy, Eero Heinänen, Korkeavuorenkatu 30, 4 krs, 00130 Helsinki, puh. (09) 684 4060, fax 6844 0644 Kuljetusalan Lakiasiaintoimisto Oy, Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki, puh. (09) 4789 9432, 045 658 1333 fax (09) 454 6036 HÄMEENLINNA Asianajotoimisto Portaanpää Oy, Raatihuoneenkatu 8, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 626 210, fax 626 2111 JYVÄSKYLÄ Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy, Väinönkatu 28 A, 40100 Jyväskylä, puh. (010) 3221 890, fax 010 3221 899 KAJAANI Asianajotoimisto Antti Kejo Oy, Kauppakatu 26 D 25, 87100 Kajaani, puh. (08) 622 436, fax 627 517 KOUVOLA ROVANIEMI KUOPIO SEINÄJOKI Asianajotoimisto Salo & Salo Oy, Jukka Salo, Kauppalankatu 12, 45100 Kouvola, puh. (05) 311 0345 Asianajotoimisto Kolari & Co Oy, Kauppakatu 39 A, 70100 Kuopio, puh. (017) 265 7777, fax 261 1085 MIKKELI Asianajotoimisto Suhonen Oy, Maaherrankatu 8 A 5, 50100 Mikkeli, puh. (015) 321 540, fax 150 696 OULU Asianajotoimisto Laki-Forum Oy, Rovakatu 13, 2 krs, 96100 Rovaniemi, puh. (016) 340 0520, fax 311 841 Asianajotoimisto Ristikangas Kinnunen & Koskinen Oy, Koulukatu 12, 60100 Seinäjoki, puh. (06) 4219 200, fax 4144 610 VAASA Asianajotoimisto Ch. Eriksson, Alatori Unitas, 65100 Vaasa, puh. (06) 312 7958, fax 312 7908 Asianajotoimisto Botnia Oy, Hallituskatu 21, 90100 Oulu, puh. 020 779 7500, fax 020 779 7501 PIETARSAARI Asianajotoimisto Ch. Eriksson, Isokatu 17, 68600 Pietarsaari, puh. (06) 723 5944, fax 723 2620 15 [email protected] Toimitusjohtajalta 2020-luvun massat ja mitat Suomi näyttää suuntaa muulle Euroopalle kuljetuskaluston koon kasvattamisessa. Syynkin ymmärtää. Logistiset kustannukset vaikuttavat osaltaan Suomen kilpailukykyyn ja elinkeinoelämä tarvitsee tehokkaat kuljetusratkaisut. Me siirryimme yhdessä yössä kaksi vuotta sitten 76 tonnin enimmäismassoihin metsäteollisuuden vaatimuksesta.Toki samalla Suomen tavaravirtoja ohjattiin pois ratakiskoilta ja vankistettiin kuorma-auton asemaa tärkeimpänä kuljetusvälineenä. Kaluston kokoa on edelleen lisätty liikenteen turvallisuusvirasto Trafin poikkeusluvilla ja ylitetty 100 tonnin ja 30 metrin rajapyykit. Nämä HCT-luvat on myönnetty ajoneuvokohtaisesti ja ajoneuvon haltija vastaa lupaehtoihin sisältyvistä velvoitteista. Poikkeuslupa edellyttää monivuotista tutkimusprojektia, johon osallistuvat tutkimuksen tekijöiden lisäksi autojen ja perävaunujen toimittajat, kuljetusten operoijat sekä asiakkaat. Ensimmäisellä HCT-luvalla käynnistyivät Speedin konttikuljetukset 20.11.2013 Vuosaaren satamasta. Tällä hetkellä Sevitrans Oy operoi Speedin kuljetuksia neljällä konttienvetäjällä, joiden yhdistelmämassat vaihtelevat välillä 68–90 tonnia. Merikonttikuljetuksia kokeilee myös Fisole Oy B-junan tyyppisellä 68 tonnin ja 28,5 metrin yhdistelmällä. Puutavarakuljetuksia UPM tehostaa yhdessä Orpen kanssa Saimaan ympäristössä 94 tonnin yhdistelmällä ja vara-autolla, jolle sallitaan 88 tonnin yhdistelmämassa. Ketosen Kuljetus Oy:llä on puolestaan lupa ajaa Inarista Kemiin Metsähallituksen, Stora Enson ja Metsä Groupin raakapuuta 104 tonnin ja 33 metrin yhdistelmällä. Myös K-kauppojen ja S-ryhmän kuljetuksia kehitetään HCT-luvilla. Keslog tehostaa K-kauppojen tavarankuljetuksia Vantaan ja Kempeleen terminaalien välillä Mikko Niskala Oy:n 90 tonnin ja 34,5 metrin yhdistelmällä, jonka kahteen kaksitasoperävaunuun mahtuu kaksinkertainen määrä rullakoita. S-ryhmä etsii uutta toimintatapaa Espoon ja Lahden välille Kilon Osuus-Auton 68 tonnin ja 32 metrin yhdistelmällä, jolla on kolmanneksen suurempi kuljetuskapasiteetti mutta 20 % pienemmät päästöt tavaramäärään nähden. Kokeilut HCT-luvilla eivät jää tähän. Trafissa on käsittelyssä yli kymmenen poikkeuslupapyyntöä. Miten niihin pitäisi suhtautua? SKAL pitää tinkimättä kiinni siitä, että kokeiluilla tulee parantaa suomalaista osaamista, tehokkuutta ja liikenneturvallisuutta, mutta niillä ei saa vääristää kilpailua markkinoilla. Trafilla pitää olla tiheä seula lupakäsittelyssä, eikä samalle toimijalle saa antaa useita lupia. Kokeilut loppuvat aikanaan, entä niiden jälkeen? Ruotsi siirtynee 74 tonnin kokonaispainoihin rajoitetulla osalla tieverkkoa syksyllä 2016. Muu Eurooppa vielä pähkäilee, olisiko uskallusta sallia 60 tonnin moduulit. Myös robottirekat ovat osa lähitulevaisuutta ja niiden kokeiluihin valmistaudutaan myös Suomessa. Kuljetusalamme yhteistä näkemystä valmistelee parhaillaan SKAL:n logistiikkavaliokunta. Vielä ei ole hoppu etsiä järkevä lopputulos, joka ottaa huomioon myös kuljetusyritysten edut. Kun HCT -tutkimustulokset valmistuvat, olemme valmiit määrittämään 2020-luvun massat ja mitat. iiro lehtonen 17 Hinausautoyrittäjä Kaj Sulingon Päättymätön päivystysvuoro Työ muuttuu elämäntavaksi, kun siitä pitää riittävästi. Silloin on selvää, että kaikki asiakaspuhelut tulevat omaan puhelimeen 24/7. Kaj Sulingolle työstä versoi myös harrastus. Ulla Eskelinen H inausautot K. Sulinko Oy toimii Lempäälässä Helsingintien ja Ideaparkan välissä. Kiinteistön omistaa Konenotko Oy. Hinausautot K. Sulingon osuus hallista on varattu oman kaluston huoltoon ja korjauksiin. Yläkerrassa ovat toimistotilat. Kaj Sulinko tulee toimistolle aamulla aikaisin. Silloin on hyvä tehdä illan ja yön töistä laskutus ennen kuin työmatkaliikenne alkaa. Illalla Kaj hoitaa vastaavasti päivän laskutukset valmiiksi Pia Sulingolle. Entisen avioparin työnjako yhteisessä yrityksessä on selkeä ja toimiva. Kaj ottaa työt vastaan, jakaa ne, laskuttaa sekä ajaa myös hinausautoa, pääasiassa raskaan kaluston autoa. Pia hoitaa reskontran ja rahaliikenteen sekä osan laskutuksesta. Onnettomuudesta alku yrittäjyydelle Kaj on ajanut ja korjannut autoja siitä saakka kun sai ajokortin. Vuonna 1994 sattui työtapaturma, jossa hän loukkasi selkänsä. Sairauslomaa seurasi työkyvyttömyyseläke. 18 – Liikuntakykyni kuitenkin palautui lähes normaaliksi vuoteen 1996 mennessä. Pohdiskelin, etten halua mennä enää palkkatyöhön. Jos selkä ei kestäkään, olen rasite työnantajalle. Huoltoasematoimintaa aloitteleva yrittäjä tarjosi sopivasti Kaj'lle korjaamoa perustettavaksi. Ensimmäisen oman yrityksen nimeksi tuli Pikahuolto K. Sulinko ja sen toimenkuvaan kuuluivat autojen huolto- ja korjaustoiminta. Pian paikallinen hinausyrittäjä tarjosi autoaan Kaj'lle ja hän perusti Lempäälän Hinauspalvelun. Raskaan kaluston hinaukset lisääntyivät kun Kaj osti vuonna 2012 Tampereen Hinauspalvelu Oy:n. Kaupassa tuli yritykseen toinen raskaan kaluston hinausauto. Yhtiömuodon muutoksen yhteydessä otettiin käyttöön yrityksen nykyinen nimi. – Korjaamotoiminnan lopetimme vuonna 2003 ja keskitimme yritystoiminnan kokonaan hinausalaan. Vuonna 2006 solmimme franchising-sopimuksen kansainvälisen hinaus- ja tiepalveluverkosto Falckin kanssa. Nykyisin Sulingon pääsääntöinen toiminta-alue on Pirkanmaalla Iittala–Sastamala–Parkano–Virrat–Jämsä -vyöhykkeellä. Falck hoitaa ketjun isot sopimukset ja hallinnoi niitä. Falck tarjoaa yhteistyökumppaneilleen valtakunnallista, pohjoismaista ja eurooppalaista näkyvyyttä. Ketjun yrittäjät saavat palvelukeskuksesta tarvittaessa apua ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa esimerkiksi tulkkauksessa sekä maksutakuiden järjestämisessä. Falck on Sulingon suurin asiakas. Muita ovat muun muassa raskaan kaluston maahantuojat, kuljetusliikkeet, paikalliset korjaamot, linja-autoyhtiöt sekä vakuutusyhtiöt. Määrällisesti suurin ryhmä ovat henkilöautoilijat. Tiepalveluihin kuuluvat muun muassa lukittujen ajoneuvojen ovien avaus, apukäynnistys, väärintankkauksen hoito sekä renkaiden paikkaus. Saattovalvojakoulutus yrityksessä on vain Kaj'lla, saattotöitä hän ehtii tehdä lähinnä Lempäälän venekuljetukselle. – Yrityksemme kalusto- ja kuljettajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina, mutta nyt kalustomäärä on optimissa tämän hetkisille auto- ja liikennemäärille. Pyrin tekemään työt paremmin kuin muut – Hinauspalvelu on ammatti, jossa ei tule koskaan valmiiksi. Haluan tehdä työt aina parhaalla mahdollisella tavalla, paremmin kuin muut. Falckin tarjoamista koulutuksissa pitkän linjan ammattilainenkin löytää toisilta yrittäjiltä vinkkejä erilaisista työtavoista. Palvelualttiudestaan, toimintavarmuudesta ja ammattitaidostaan tunnettu Kaj on valittu vuonna 2011 Lempäälän vuoden yrittäjäksi ja vuoden Falck-yrittäjäksi. Yritys on valittu tänä vuonna Tampereen Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n ja Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n vuoden yritykseksi. Kaj Sulinko tuurasi myös kansanedustaja Pauli Kiurun vakituista kummiyrittäjää ja kuljetti Kiurun 8.9. eduskunnan syysis- Kaj Sulinko ja Scania R620 suuntasivat Ruotsiin Ramseleen näyttelyyn 17.–19. syyskuuta. Sijoitus siellä oli hienosti ensimmäinen. › 19 tuntokauden avaukseen. Sujuvasanainen Kaj ehti matkalla valottaa hinausalan yrittäjän arkea monipuolisesti. Motivoitunut kuljettaja nostaa alan imagoa Sulingon kuljettajilla on omat nimikkoautonsa, jotka he huoltavat ja korjaavat itse. Hinausalalle ei ole olemassa valmistavaa koulutusta, vaan työnantaja kouluttaa työntekijät. Kevyen kaluston hinaustehtäviin pääsee muutaman viikon vieriopetuksen jälkeen, mutta raskaan kaluston töihin valmistumiseen menee 2–3 vuotta. – Kiperissä tilanteissa me hyödynnämme esimerkiksi multimediaa. Kuljettaja lähettää Kaj'lle kuvan, jonka perusteella hän antaa neuvoja, tai varmistuksen kuljettajan omalle työnsuunnittelulle, Pia kertoo. Ajoneuvot pysyvät paremmassa kunnossa, kun kuljettajat huolehtivat niistä. Kaluston laskettu käyttöikä on noin 15 vuotta ja uusin autoihin hankitaan sellaiset päällirakenteet, että ne kestävät koko käyttöiän. Kuljettaja voi odotteluaikoina viedä auton kotiinsa ja elää normaalia perhe-elämää. Pia kertoo esimerkin päivystyslähdöistä heidän aiemmasta perhe-elämästään. Kaj lähti sukulaislapsen rippijuhlista kahdeksan kertaa töihin. Aluksi juhlapuku vaihtui työasuun ja taas takaisin, mutta kuudennen kerran jälkeen työasu sai jäädä päälle. Yhteisöllisyyttä parantaa se, että kuljettajat tekevät hiljaisina aikoina töitä hallilla yhdessä. Silloin vaihdetaan vaikkapa auton moottori ja maalataan kalustoa. Koko kaluston renkaat vaihdetaan aina porukalla. 20 Hinausautot K. Sulinko Oy • • • • • • Pääomistajat: Kaj Sulinko, Pia Sulinko Kevyen ja raskaan liikenteen hinauspalvelut ja monipuoliset tiepalvelut 7 vakituista kuljettajaa Kotipaikkakunta Lempäälä Perustettu vuonna 1996 Kolme raskaan kaluston ja 11 kevyemmän kaluston hinausautoa, matalapaine nostotyynyt, vetopöytäauto, nosturiauto sekä huolto- ja tiepalveluauto, joka toimii myös erikoiskuljetusten saattoautona. • ISO 9001 laatusertifikaatti, ISO 14001 ympäristösertifikaatti Suuret riskit Hinausauton kuljettajan työ varsinkin moottoriteillä on suojatonta. Ohikulkijat eivät hiljennä nähdessään hinausauton työssään. Väistöliikkeitäkään he eivät voi tehdä, koska liikennetiheys on niin suuri. Autoilijat ovat niin tottuneita kaikkialla vilkkuviin keltaisiin varoitusvaloihin, etteivät kiinnitä myöskään niihin erityisemmin huomiota. Ruotsissa hinausautot saavat käyttää myös sinistä valoa. – Otin selvää tietöissä käytettävän törmäyssuojan hankkimisesta, mutta se on hirveän kallis kertaostos. Jos esimerkiksi henkilöauton vakuutus korvaisi hinauksen lisäksi törmäyssuojan käytön moottoriteillä, hinausyrittäjät voisivat hankkia suojia ja hinnoitella ne palveluunsa, Kaj vinkkaa. Harrastus toi lomia Viime vuoden kevääseen saakka Kaj oli aina töissä, eikä hänellä ollut harrastuksia. Sitten harrastus löytyi työn ääreltä. Nykyisin Kaj rakentaa pikkutarkasti raskaan kaluston hinausautoaan näyttelyihin. Viimeistelty Scania R620 sijoittui Ruotsissa ykköseksi kaksi kertaa ja kerran hopealle hinausautoluokassa viime vuonna. Auto on palkittu tänä vuonna Power Truck Show'ssa upeimpana erikoisautona ja parhaista päällirakenteista sekä voittanut kolme kertaa hinausautoluokan Ruotsissa. Ruotsissa järjestetyssä Nordic Trophyssä auto sijoittui toiseksi erikoisautoluokassa. – Ajan autolla päivittäin. Töitä on tehtävä huolellisesti, ettei autoon tule kolhuja. Olen aina halunnut, että automme erottuvat massasta, mutta nälkä kasvaa syödessä. Sisustin auton tänä keväänä uudestaan. – Harrastus on tuonut minulle lomia. Loma alkaa, kun pesen auton ja starttaan kohti tapahtumia. Päivystysvastuu siirtyy Vesa Kivirannalle ja voin rentoutua matkojen ajan. Ruotsista olen löytänyt jo useita harrastajia, joiden kanssa vaihdamme kuvia, tietoja ja näkemyksiä muun muassa Facebookin kautta. ■ Sulingon päivittäin töissä käyttämä, pikkutarkasti viimeistelty Scania on voittanut useita palkintoja. Tankkaa sitä ykköstä Air1® on kansainväliset ISO-laatukriteerit täyttävä AdBlue®-lisäaine, jota saat jo 250 jakelukumppanimme D-asemalta ympäri Suomea. Ensiluokkaisen Air1 AdBluen avulla varmistat SCR-teknologialla saavutettavat säästöt ja dieselajoneuvon matalat pakokaasupäästöt. Tervetuloa tankille! Air1 AdBlue D-asemasi löydät www.air1.info Asiakaspalvelu puh. 010 215 1025 (myös pakkaukset) Lataa ilmainen Air1-sovellus iPhone- ja iPad-mobiililaitteellesi. Air1® on Yara International ASA:n rekisteröimä tavaramerkki. AdBlue® on Verband der Automobilindustrien e.V (VDA) rekisteröimä tavaramerkki. 21 Jorma Tupamäki Oy Vaarallisten aineiden turvallinen kuljettaja Vaarallisten aineiden maantiekuljetuksissa turvallisuutta on vaalittava monelta eri kantilta. Liikenne- ja tuoteturvallisuuden lisäksi myös ympäristön turvallisuudesta huolehditaan. Kuljetusyrittäjät Jorma ja Ari Tupamäki tietävät millaista on arki vaarallisia aineita kuljettavassa yrityksessä. J Mikko Voutilainen Ari Tupamäki esittelee säiliöajoneuvon purkukaapin tekniikkaa ja turvavarusteita. Ajoneuvon oranssi varoituskilpi (30/1202) kertoo kyydissä olevan palavien nesteiden luokkaan kuuluvaa diesel-, kaasu- tai kevyttä polttoöljyä. 24 orma Tupamäki aloitti kuljetusyrittäjänä vuonna 1990 työskenneltyään ensin pitkän ajanjakson säiliöajoneuvoyhdistelmän kuljettajana. Jorman keräämä laaja kokemus vaarallisten aineiden kuljettamisesta on nyt siirtymässä seuraavalle sukupolvelle, kun Jorman poika Ari Tupamäki otti yrityksen vetovastuun vuoden 2015 alusta. Ari on ollut yrityksen toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien. Tänä päivänä Tupamäkien yritys liikennöi neljällä täysperävaunuyhdistelmällä North European Oil Trade Oy:n (NEOT) ja Lämpöpuiston kuljetuksissa. Kaksi kolmasosaa kuljetettavista aineista on kiinteistöjen lämmittämiseen käytettävää polttoöljyä ja loppuosa vuosisuoritteesta koostuu käytännössä bensiinistä ja dieselistä. Huoltoasemille päättyvien kuljetusten yhteydessä paluukuormaksi tulee huoltoaseman säiliöistä kerättyjä polttoainehöyryjä, jotka kuljetetaan takaisin terminaaleille uudelleen tiivistykseen. Jorma Tupamäki Oy:llä on seitsemän vakituista kuljettajaa. – Henkilökuntamme on osaavaa ja motivoitunutta, eikä tästä ilman heitä mitään tulisikaan, Ari Tupamäki korostaa. Yritys liikennöi tarvittaessa moneen eri suuntaan, vaikka keskisuomalaisen yrityksen kuljetukset suuntautuvatkin lähinnä Keski- ja Sisä-Suomeen. Vuositasolla ajoneuvojen matkamittareihin kertyy noin 180 000 kilometriä. Jorma ja Ari Tupamäki uskovat yrityksensä kilpailukyvyn löytyvän kolmesta elementistä. – Joustava toimintatapamme mahdollistaa nopean reagoinnin kiireellisiin keikkoihin, keskeisen sijaintimme ansiosta pystymme operoimaan lähes koko Suomessa ja ammattitaitoiset työnteki- Ari Tupamäki (istumassa) jatkaa isänsä Jorma Tupamäen perustaman yrityksen operatiivista johtamista. Yrityksen toimistolla Keuruulla tulostetaan rahtikirjat sähköisesti välitetyille kuormatilauksille. jämme takaavat laadukkaan työnjäljen, miehet linjaavat. Toimiva tekniikka tuo etua Yrityksen yhdistelmien vetoautot ovat kaikki Scania R500:a, kolme näistä on vuosimallia 2013 ja yksi vuodelta 2011. Uudempien autojen hankinta ajoittui harmillisesti juuri aikaan ennen mitta- ja massa asetusmuutosta, jolloin isoa investointia ei vielä pystytty suunnittelemaan tulevia yhdistelmäpainoja silmällä pitäen. Yritys liikennöi nyt seitsemänakselisilla ja 60 tonnin kokonaispainoisilla säiliöyhdistelmillä. Vetoautoina toimivat V8-Scaniat ovat Opticruise-automaattivaihteisia ja muiltakin osin varusteltu vakiovarustusta paremmin. – Kuljettajien työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden takia olemme halunneet tietoisesti valita autoihimme myös ajomukavuutta lisääviä varusteita, Ari kertoo. Jorma ja Ari tunnustautuvat Scanian miehiksi. Ajo-ominaisuudet ovat käyttäjien mieleen ja merkin autot ovat osoittautuneet myös varsin luotettaviksi. – Ja sen vähän mitä merkkihuoltoa olemme tarvinneet, on sekin toiminut moitteettomasti, yrittäjät kehuvat. Rengasremontteja ja perushuoltoja Jorma ja Ari tekevät itsekin. Remonttipaikkana toimii yrityksen oma lämmitetty halli, johon mahtuu tarvittaessa koko yhdistelmä. Arin serkulla on lisäksi aivan hallin lähistöllä autokorjaamo, jossa ajoneuvoihin tehdään öljynvaihdot ja muut normaalit huoltotoimenpiteet. Ajoneuvojen päällä oleviin säiliörakenteisiin liittyvät korjaukset ja huollot tehdään aina niiden erikoisosaajalla, Euro Tank Oy:lla. Säiliörakenteet ovat oleellinen osa kuljetusturvallisuutta ja niiden kuntoa valvotaan vielä ajoneuvoalustaakin tarkemmin. Säiliöt tarkastutetaan vuosittain Truck Safety Controlissa Helsingin Rahtarinkadulla. Ajallaan tehdyt tarkastukset ovat edellytys sille, että ajoneuvoilla ylipäänsä saa liikennöidä tuoteterminaaleissa. Kaluston lisäksi myös työntekijöiden tietotaidosta pidetään huolta. Luonnollisesti kaikilla kuljettajilla on oltava ADR-luvat, minkä lisäksi kuljettajat osallistuvat vuosittain terminaalikohtaisiin koulutuksiin. Terminaalialueella työskentely edellyttää tämän koulutuksen suorittamista. Kokonaisvaltaista turvallisuutta Jorma Tupamäki Oy:n säiliöyhdistelmillä kuljetetaan vuodessa yli 66 miljoonaa litraa eri valmisteita. Yksittäisiä purkutapahtumia voi kertyä työpäivän aikana jopa kolmisenkymmentä. Turvallisuusnäkökulmasta kuljetusketjun kriittisimpiä vaiheita ovat nimenomaan kuorman lastaus ja purku. Kipinöinnin tai muiden sellaisten sähkömagneettisten häiriöiden estämiseksi ajoneuvot ovat suojamaadoitettuja. – Maadoitusjohdin kytketään purkualueen maadoittimeen. Ajoneuvossa olevan tekniikan ansiosta purkujärjestelmä ei käynnisty lainkaan, mikäli automatiikka tunnistaa, että ajoneuvon suojamaadoituspiiri on katkennut, Ari kuvaa. Myös purkukaapin sähkölaitteiden tulee olla Ex-standardin mukaisesti suojattuja. Ex-suojausta vaaditaan aina ATEX*-direktiivin määrittelemissä räjähdysvaarallisissa tiloissa oleville laitteille. Tällainen turvatekniikka ei ole aina sieltä edullisimmasta päästä, sillä esimerkiksi pelkkä työvalo pe- rävaunun purkukaappiin maksaa Ex-suojattuna noin 600 €, kun tavallisen työvalon osalta puhuttaisiin muutamasta kymmenestä eurosta. Säiliörakenteet on jaettu erillisiin osastoihin, joita on perävaunuissa 6–8 ja vetoautossa 5 kappaletta. Samassa osastossa voidaan kuljettaa eri tuotteita eri keikoilla, joten kuljetettujen ainesjäämien hallinta on tuotteen laadunvarmistamisen kannalta tärkeää. Tässäkin teknologia rientää yrittäjän avuksi, sillä Tupamäkien säiliöyhdistelmät ovat varustettu tyhjätilan valvontajärjestelmällä. Järjestelmä tunnistaa ja hälyttää, mikäli säiliöön on jäänyt litrankin verran ainetta. Ympäristöstä kannetaan huolta yhtälailla. Ympäristön suojelumääräykset ovat tiukat ja esimerkiksi pohjavesialueella ei saa jättää perävaunua yksin, eikä alueilla koskaan siirretä kuormaa perävaunusta vetoautoon. – Näitäkin määräyksiä luonnollisesti noudatetaan. Kuljettajillamme on tiedossa tarkka luettelo huoltoasemista ja muista käyntikohteistamme, jotka sijaitsevat pohjavesialueella, Ari Tupamäki sanoo. ■ Jorma Tupamäki Oy • • • • • • Kotipaikka Keuruu Perustettu vuonna 1990 Yrittäjät Jorma ja Ari Tupamäki Kalusto: neljä 7-akselista säiliöperävaunuyhdistelmää 7 työntekijää Vaarallisten aineiden säiliöautokuljetukset *) ATEX - laitedirektiivi (94/9/EY) määrittelee räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävien laitteiden turvallisuusvaatimuksia. Näiltä laitteilta vaaditaan mm. direktiivin mukainen räjähdyssuojaus, joka ilmoitetaan laitteiden Ex - merkinnällä sekä ryhmän, laiteluokan ja sen käyttöympäristön osoittavilla merkinnöillä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES vastaa ATEX - laitteiden markkinavalvonnasta. 25 Laatu- ja ympäristöjärjestelmät uudistuvat Lähemmäksi liiketoimintaa Kansainväliset laatu- ja ympäristöstandardit, ISO 9001 ja ISO 14011, uudistuvat. Muutokset tuovat järjestelmien sisällöt lähemmäksi käytännön liiketoimintaa. Yrityksillä on kolmen vuoden siirtymäaika uudistusten toteuttamiseksi. Anneli Similä S KAL on jo pitkään tarjonnut jäsenyritystensä käyttöön SKAL-laatusekä SKAL-ympäristöhyväksyntöjä, jotka vastaavat ISO 9001- ja ISO 14001 -standardeja hiukan kevyemmässä muodossa. SKAL:n logistiikkajohtaja Sakari Backlund vastaa järjestelmien koulutuksesta ja käyttöönotosta kuljetusyrityksissä. – Laatu- ja ympäristöstandardien uudet sisällöt on jo pääosin lyöty lukkoon kansainvälisissä elimissä. Eritasoisia muutoksia on luvassa. Osa vanhoista vaatimuksista poistuu kokonaan ja vastaavasti uutta sisältöä ja määrittelyä on tulossa. Muutokset otetaan huomioon luonnollisesti myös SKAL:n tulevissa laatu- ja ympäristöhyväksynnöissä. Päivityskoulutus aloitetaan, kunhan standardien teksti julkistetaan suomeksi. Mikä muuttuu? Punaisena lankana standardien uudistamisessa on saada niiden sisältö lähemmäksi jokapäiväistä käytännön liiketoimintaa. – ISO 9001 -laatujärjestelmässä uutena tulevat mukaan yrityksen toimintaympäristöön liittyvät asiat. Muun muassa yrityksen sidosryhmien tarpeet ja odotukset saavat enemmän huomiota. Riskienhallintaan liittyvät asiat tulevat myös tärkeämmiksi. Vastaavasti ISO 14001 -ympäristöstandardiin tulee muutoksia. 26 – Ympäristöhallintajärjestelmän puolella tulee kuvata liiketoiminnan pääkohdat ja se, miten ympäristöasiat liittyvät liiketoimintaprosesseihin. Prosessiajattelu korostuu sekä laatu- että ympäristöjärjestelmissä ja niiden valvominen on tärkeää. Muutoksiin on reagoitava ja varmistettava, että prosessit pysyvät ajan tasalla. Ympäristöasioiden mittaamiseen tulee muutoksia. – Mittauskohteiden määrittely tarkentuu. Yrityksen on esitettävä järjestelmässään selkeät ympäristöasioiden mittaustavat ja mittaustiheys, Sakari Backlund kertoo. Sakari Backlund muistuttaa, että edellä mainittujen standardien lisäksi ovat olemassa myös työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä ISO 18001- sekä ISO 39001vastuullisuusjärjestelmät. – SKAL:n tulevaan kehitystyöhön kuuluu miettiä, miten kaikkien näiden edellä mainittujen järjestelmien rakentaminen ja käyttöönotto saataisiin yrityksille mahdollisimman joustavaksi ja yrityksen toimintaa entistä paremmin hyödyttäväksi. Lähemmäksi käytäntöä Koulutuspäällikkö Eino Simonen KH FIN Oy:stä on perillä tulevista laatu- sekä ympäristöstandardeista. KH FIN Oy tuottaa palveluja laatujärjestelmäasioissa PKY-LAATU -tuotteella, johon kuuluu netissä toimiva standardien mukainen ohjelmisto, koulutus, konsultointi sekä auditointi ja sertifiointipalvelut. – PKY-LAATU tuotteella on tehty järjestelmät yli 1 000 yritykseen. Tuote on toimialasta riippumaton. Kuljetusalan lisäksi esimerkiksi yllättävän useat hoito- ja muiden palvelualojen yritykset ovat ottaneet sen käyttöön, Eino Simonen kertoo. – Yleistymisen syynä on asiakasvaatimusten lisääntyminen esimerkiksi tarjous- ja sopimusneuvottelutilanteissa. KH FIN järjestää asiakkaillensa koulutuskierroksen, kun suomenkielinen standardi on julkistettu marraskuussa. Simonen kiteyttää standardien uudistuksen bisnestä lähemmäksi tuleviksi. Sidosryhmät huomioidaan paremmin ja riskienhallintaan kiinnitetään enemmän huomiota. PKY-LAATU toimii sähköisesti, joten Eino Simosen mukaan asiakkaat saavat syötettyä tekemänsä muutokset helposti omiin järjestelmiinsä. Käytössä olevat järjestelmät päivitetään vastaamaan uusia standardeja netin kautta. Jos yritys tulee asiakkaaksi uutena käyttäjänä ja järjestelmä luodaan alusta lähtien, suositeltava kokonaisaika projektille on noin neljä kuukautta, johon sisältyy 2–4 koulutuspäivää, yrityksen lähtötilanteesta riippuen. Tämän jälkeen yritys on valmis ottamaan vastaan ulkoisen auditoinnin näin halutessaan. – Sisällöt vaihtelevat luonnollisesti yri- ” Punaisena lankana standardien uudistamisessa on saada niiden sisältö lähemmäksi jokapäiväistä käytännön liiketoimintaa. Laatujärjestelmillä kehitetään toimintaa ja parannetaan turvallisuutta SKAL:n barometrikysely lähetettiin elokuussa noin 3 900 jäsenyrittäjälle ja siihen vastasi 722 yrittäjää. Vastanneilla oli eniten käytössään asiakkaiden ja kumppaniverkostojen tarjoamia tai itse räätälöityjä laatujärjestelmiä. Näistä yrittäjistä runsas neljännes oli ottanut järjestelmän käyttöön asiakkaiden vaatimuksesta. Seuraavaksi merkittävimmät motiivit olivat yritystoi- minnan kehittäminen (16 %), kumppaniverkoston vaatimukset (13 %) ja turvallisuuden parantaminen (11 %). ISO-järjestelmistä yleisimmät olivat odotetusti ISO 9001 -laatujärjestelmä (17 %) ja ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä (9 %). SKAL:n tarjoaman laatuhyväksynnän oli hankkinut vajaat 6 % vastaajista. Onko yritykselläsi käytössä kattavasti tai osittain jokin järjestelmä laadun ja/tai turvallisuuden johtamiseen? (monivalinta) ISO 9001 -laatujärjestelmä ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä ISO 18 001 -työterveys ja turvallisuusjärjestelmä ISO 39 001 -vastuullisuusjärjestelmä Jokin muu ISO-järjestelmä SKAL Laatuhyväksyntä PKY-laatujärjestelmä Itse rakennettu järjestelmä Asiakkaan tai kump.verkoston tarjoama järjestelmä Jokin muu Ei tyksen toiminnan ja tarpeiden mukaan. Järjestelmiin voi rakentaa myös ohi standardien vaatimusten esimerkiksi oman sisäisen intran, kuten työohjeita, ilmoitustaulun, reklamaatioiden seurannan ja niin edelleen. Tällöin puhutaan jo toimintajärjestelmästä, Eino Simonen toteaa. Yhteistyösopimus SKAL:n kanssa SKAL:n ja KF FIN Oy:n välille on solmittu sopimus laatujärjestelmien neuvonnasta ja koulutustarjonnasta. Sopimuksen mukaisesti KH FIN tarjoaa jäsenyrityksille ja SKAL-organisaation toimihenkilöille mak- sutonta neuvontaa toimintajärjestelmiin liittyvissä asioissa ja järjestelmiin liittyvä kurssitarjonta on jäsenten käytettävissä. Yhteyshenkilöinä toimivat toimitusjohtaja Matti Kilpeläinen ja koulutuspäällikkö Eino Simonen. ■ 27 › Lasse Kyllönen, Peura-Trans: Laatujärjestelmä on selkänoja – Ajan tasalla olevat laatu- ja ympäristöjärjestelmät ovat viesti siitä, että yrityksen toiminta on hallittua ja sitä seurataan, sanoo Peura-Transin laatuvastaava Lasse Kyllönen. Anneli Similä kuvat Peura-Trans K uhmolainen Peura-Trans Oy on suuri, sekä kotimaan- että ulkomaanliikennettä harjoittava kuljetusyritys. Kalustoa on kotimaassa 37 täysperävaunua ja 8 jakeluautoa, ulkomaan liikenteessä vajaat 60 perävaunua. Lasse Kyllönen vastaa yrityksessä laatukäsikirjan ylläpidosta sekä auditoinneista. Lisäksi hänen vastuullaan on kaluston kunnossapito. Yrityksen ulkomaanliikenteen ”komentokeskus” sijaitsee Vantaan Hakkilassa, jossa myös Lasse Kyllönen toimii. Viikoittain terminaalista lähtee ulkomaille noin 30 autokuormaa. Käytössä SKAL:n laatu- ja ympäristöhyväksyntä Peura-Transilla on jo 1990-luvulta lähtien ollut käytössään SKAL:n laatu- ja ympäristöhyväksyntä. Lasse Kyllönen kävi juuri syyskuussa SKAL:n Sakari Backlundin kanssa läpi järjestelmiä ja niitä saatettiin ajan tasalle. Hyväksynnät ovat voimassa 1,5 vuotta kerrallaan. Järjestelmässä on ohjeistuksia, jotka liittyvät jokapäiväiseen toimintaan. Näitä voivat olla esimerkiksi asiakkaiden antamat kuljetusohjeet joillekin herkille tuoteryhmille tai yksityiskohtaiset ohjeet tuotteiden lastauksista, purkamisista ja laskutuksesta. Toisaalta järjestelmässä on paljon sellaisia ohjeistuksia, jotka eivät liity päivittäiseen työhön. Lasse Kyllönen. – Järjestelmä on meillä viety tietoverkkoon, jotta kaikki työntekijät pääsevät katsomaan sitä tarvittaessa. Vaikka jokainen meistä onkin lukenut ja sisäistänyt asiat, niin edelleen järjestelmästä saatetaan käydä tarkistamassa jotain yksityiskohtaa. Voi sanoa, että järjestelmä toimii ikään kuin yrityksen selkänojana ihan päivittäin, Lasse Kyllönen toteaa. Laatu on kilpailutekijä Peura-Trans auditoitiin juuri sopimuskul- jettajana erään suuren eurooppalaisen yrityksen laatujärjestelmään. – Pohja saatiin omasta järjestelmästämme, jota täydennettiin asiakkaan vaatimuksia vastaavaksi. Laatu on läsnä Peura-Transin kaikissa toiminnoissa. – Kilpailutilanne on kuljetuksissa kova ja laatu on yksi ratkaiseva kilpailutekijä. Laatujärjestelmillä on suuri merkitys asiakassuhteissa. Tänä päivänä asiakkaat myös vaativat niitä, Lasse Kyllönen toteaa. ■ Peura-Trans Oy • • • • • • Perustettu vuonna 1989 Pääkonttori sijaitsee Kuhmossa Tavaraterminaalit Kuhmossa, Kajaanissa ja Oulussa Omistajat Tuomo Kyllönen (tj.), Lasse Kyllönen ja Kari Sorjonen (varatj.) Työntekijöitä noin 110 henkilöä Kalustoa noin 60 perävaunua ulkomaanliikenteessä, 37 täysperävaunua ja 8 jakeluautoa kotimaanliikenteessä • Asiakkaina mekaaninen metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, keskusliikkeet, elintarviketukkurit, kotimainen muu teollisuus sekä vähittäiskaupan eri sektorit. 28 Liikenneturvallisuus on yhteinen asiamme Jäsenyrittäjämme ovat syksyn alkaessa käyneet kouluissa ja päiväkodeissa ympäri Suomea kertomassa liikenneturvallisuusasioista. Tapahtumissa on kerrottu turvallisesta tienylityksestä ja paikalle on tuotu kalustoa havainnollistamaan liikennetilanteita. Koulut ovat olleet erittäin yhteistyöhaluisia ja mielellään mukana järjestämässä tapahtumia. Joissain tapauksissa aloite on tullut nimenomaan koululaisilta tai heidän vanhemmiltaan, kuten tässä juttukokonaisuudessamme tapahtui Lohjalla ja Kangasalla. Anneli Similä Hattelmalan päiväkodissa ihmeteltiin isoa autoa Kuljetusyrittäjä Ville Lamberg, Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjien Pia Vuori ja kuorma-auto ilahduttivat Hattelmalan päiväkodin lapsia syyskuun alussa. V illen tytär Frida Lamberg on yksi Hattelmalan päiväkodin hoitolapsista. Ville sai idean kuorma-auton viemisestä päiväkotiin, kun Fridan kanssa juteltiin kuorma-auton isosta koosta. Muidenkin lasten olisi kiva päästä näkemään kuorma-auto läheltä. Lapsille ja hoitajille havainnollistettiin, kuinka kuormaautossa ollessa ikkunoista ja peileistä näkyy aika moneen paikkaan, mutta myös pimeitä kulmia on. Pia Vuori käveli autoa ympäri heijastinliivit päällä ja Ville opasti autossa: ”Katsokaas missä se täti nyt kävelee, näkyykö häntä?” Kuljetus V. Lamberg Oy sponsoroi kaikille päiväkodin lapsille turvaliivit ja he saivat myös SKAL:n heijastimet. Myös päiväkodin henkilökuntaa muistettiin näillä tuliaisilla. Ville Lamberg nosti kuormaautoon ensimmäisten joukossa kolmevuotiaat Linnean, Olivian ja Elsin. 30 Kuorma-autoon olivat tutustumassa myös Frida, Telma, Iiris sekä lastenhoitaja Sanna Kukkonen. Lastenhoitajat kertovat päiväkodissa lapsille liikenneturvallisuusasioista. Lapsille laitetaan heijastinliivit aina päälle, kun liikutaan päiväkodin ulkopuolella. Kuljetusyrittäjä Tapio Urkko kertoi koululaisille turvallisesta tien ylityksestä. Kännykkäpelit tauolle liikenteessä Neljään eri Kangasalan kouluun, eli Suoraman, Kirkkoharjun, Havisevan ja Vilpeilän alakouluille vietiin liikenneturvallisuusviestiä syyskuussa. K uljetusyrittäjä Tapio Urkko Pälkäneeltä kurvasi Sisullaan Vilpeilän alakoulun pihaan syyskuisena perjantaina. Mukana oli Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjien Pia Vuori. Tapahtumassa lapsille kerrattiin, miten tulee toimia, jotta tien voi ylittää turvallisesti ja tulee huomioiduksi liikenteessä. Lapset olivat yhtä mieltä siitä, että kännykän ja eri pelien pelaaminen ei ole sallittua liikenteessä, sillä silloin ei itse huomioi ympärillä olevaa liikennettä. Idea liikenneturvallisuustempauksiin tuli paikalliselta äidiltä, jolla on alakouluikäisiä poikia. Kangasalan Seudun ammattiautoilijat ry:n puheenjohtaja Janne Saari ja Jussi Haavisto Maarakennus T. Haavisto Oy:stä lähtivät kartoittamaan Kangasalan koulujen halukkuutta tällaiseen tempaukseen sekä sovittelemaan kuljetusyrittäjien aikatauluja kouluissa vierailuun. Suunnitelmissa on viedä vielä liikenneturvallisuusviestiä ainakin Kangasalan Huutijärven ja Liuksialan alakouluille. 31 BB Kuljetus Oy kampanjoi Porvoon kouluissa BB BB Kuljetus Oy:n liikenneturvallisuuskampanja tavoittaa syksyn aikana yli 1 000 porvoolaista lasta. Tässä testataan liikennetietämystä, kuvassa vasemmalla Patrik Björkman. Kuljetus Oy kiersi syyskuussa Porvoon ala-asteita kertoen liikenneturvallisuudesta ammattiliikenteen näkökulmasta. ”Rekka Liikenteessä” -kampanja sai erittäin hyvän vastaanoton. Tapahtumiin osallistui yli 1 000 porvoolaista oppilasta. BB Kuljetus Oy, Porvoon Liikenneakatemia ja Volvo Truck Center Porvoo vierailivat yhteensä kahdeksassa eri koulussa Porvoon alueella. - BB Kuljetus halusi omalla panostuksellaan jakaa oppilaille tietoa tieturvallisuudesta. Katsoimme, että meillä yhtenä Porvoon suurimpana kuljetusliikkeenä on siihen velvollisuus. Liikumme paljon koulujen ympärillä useammalla yksiköllä, joten olemme velvollisia opastamaan oppilaita myös näihin työkaluihin. Porvoon koulut ovat ottaneet tämän aloitteen todella hyvin vastaan ja toivon, että tästä tulee jokavuotinen hyvä yhteistyö, toimitusjohtaja Patrik Björkman BB Kuljetuksesta kertoi. Vinkkejä liikenneturvallisuustapahtuman järjestämiseen: • Ota yhteyttä koulun rehtoriin ja tiedustele, onko koulu kiinnostunut liikenneturvallisuuspäivän järjestämisestä. • Markkinoi tapahtuma paikallismedialle. • Tietokilpailun kysymykset lapsille, Powerpoint -esityksen ja heijastimia saa SKAL ry:n viestinnästä. Oikein tai lähimmäksi totuutta vastannut oppilas palkitaan. • Liikenneturvalta voi tilata heijastimia ja muuta materiaalia. Heijastindemonstraatiossa pimennetään sali ja taskulampulla näytetään kuinka hyvin turvaliivi ja heijastin näkyvät. • Koulusta annetaan etukäteen oppilaiden tehtäväksi selvittää vaaran paikkoja koulumatkallaan. Ne käydään läpi päivän aikana. On hyvä, jos paikoista on valokuvia esityksessä. • Paikallinen jäsenaktiivi tuo pihalle ajoneuvon tai kaksi. • Oppilaat opettajineen tulevat luokittain ja opettaja menee hyttiin. Esimerkiksi viisi oppilasta "piilotetaan” kuorma-auton ympärille nk. kuolleisiin kulmiin. Opettaja kertoo kaikille, kuinka monta ja kenet rekan hytistä näki. • Kaikille jaetaan heijastimet. • Kesto enintään kaksi tuntia. • Huomioi oppilaiden ikätaso esityksessä ja tasapuolisuus kilpailukysymyksissä. • Ota kuvia. (Vinkit kokosi Riikka Pakkala). Kutsu kumppaneita mukaan: • SKAL:n alueyhdistykset • Liikenneturvan aluetoimipisteet, kts. www.liikenneturva/yhteystiedot. Liikenneturvan kouluille keräämät vinkit löytyvät osoitteesta http://www.liikenneturva.fi/fi/opettajille/liikennekasvatus/ liikenneturvallisuusviikko-materiaalit. • Poliisi – oman alueen poliisilaitos tai tuttu poliisi • Rahtarit – [email protected] tai Rahtareiden alueväki 32 ” Katsekontaktin saaminen suojatietä ylittämään lähtevään lapseen on tärkeää. Yhteispelillä suojatielle Kuljetusliike Markus Hänninen kumppaneineen oli teettänyt lapsille hienot myssyt, joissa heijastinkirjaimilla pyydetään ”Huomioithan meidätkin”. Lapset saivat lisäksi lamppuheijastimet. Vastaavanlainen tempaus on tarkoitus järjestää tänä syksynä vielä ainakin kahdessa Lohjan koulussa. Elokuussa tapahtuneet suojatieonnettomuudet saivat Lohjan Mäntynummen yhtenäiskoulun oppilaan Alexandra Juholan mietteliääksi. Hän kysyi isältään Jonilta, voisiko koulun pihalle saada ison kuorma-auton kuljettajineen kertomaan, minkälaista on liikkua isolla autolla liikenteessä. I tsekin kuljettajana toimineella Jonilla ei kauan nokka tuhissut, kun hän otti yhteyttä koulun rehtoriin Hannu Makkoseen. Rehtori näytti välittömästi vihreää valoa tapahtuman järjestämiselle. Jonin tuttava, kuljetusyrittäjä Markus Hänninen oli heti valmiina tuomaan kalustoa operaation toteuttamiseksi. Kaksi viikkoa oli kulunut ensimmäisestä puhelinsoitosta, kun tapahtuma jo toteutui yhtenäiskoulun pihalla perjantaisena aamupäivänä. Markus Hänninen oli tuonut yhdistelmäajoneuvonsa koulun pihaan ja parkkeerannut sen suojatien eteen. Ensimmäisenä saapuivat opastusta saamaan kolmannen ja neljännen luokan oppilaat ja myöhemmin oli ykkös- ja kakkosluokkalaisten vuoro. Koululaiset ottivat iloisina vastaan pipot ja lamppuheijastimet Markus Hänniseltä. Katsekontakti on tärkein Lasten kanssa käytiin läpi suojatien ylitystä ja sitä, mitä kuorma-autonkuljettaja hytistään näkee. Katvealue ympäröitiin puomeilla ja lapsille havainnollistettiin, missä kohtaa jalankulkija jää kuljettajalta piiloon. – Tärkeintä on ottaa katsekontakti lapseen, kun tämä on lähdössä ylittämään suojatietä, Markus Hänninen ja Joni Juhola korostivat. Suojatien yli ei juosta, vaan varmistetaan, että pysähtyneen ajoneuvon viereistä kaistaa ei tule toinen ajoneuvo. – Muut ajoneuvot yleensä reagoivat ison ajoneuvon pysähtymiseen ja tilaa tulee reippaasti. Tähänkään ei voi kuitenkaan täysin luottaa, vaan jalankulkijan on varmistettava, että reitti on selvä myös viereisellä kaistalla, painotti Hännisen kuljettaja Markku Selin. Koululaisten liikenneturvallisuus on hänenkin sydäntään lähellä, sillä tytär aloitti tänä syksynä koulutien. Neljännen luokan opettaja Antti-Pekka Aikkila oli tyytyväinen tapahtumaan ja aikoi vielä käydä luokassa läpi aamupäivällä opittuja asioita. – Tällainen konkreettinen tilanne isoine ajoneuvoineen laittaa ajattelemaan liikenneturvallisuusasioita perusteellisemmin, hän totesi. Mäntynummen koululaisista aika moni ajaa kouluun pyörällä. – Kakkosluokkalaiset suorittavat täällä koulussa pyöräkortin. Koulun neljäsluokkalaiset pitävät kokeen heille, Aikkila kertoi. Suojatien ylitystä harjoiteltiin sillä aikaa, kun osa oppilaista tähyili kuorma-auton ohjaamosta. Alexandra Juhola isänsä Jonin kanssa oli aloitteellinen tapahtuman järjestämisessä. Luovutaan omista oikeuksista muiden hyväksi Markus Hännisen kuljetusyrityksessä on 24 autoa ja työntekijöitä 41. – Kertaamme liikenneturvallisuusasioita kuljettajien kanssa säännöllisesti. Nyt olemme räätälöimässä kuljettajille direktiivipäivää, jossa käydään läpi erityisesti liikennekäyttäytymistä. Korostamme koulutuksessa sitä, että tärkeintä on ottaa muut liikenteessä olijat huomioon ja luopua tilanteen niin vaatiessa omista oikeuksista. Olemme esimerkkeinä liikenteessä, Markus Hänninen kiteytti. ■ 33 skal ajassa Onnittelemme 19.10.–15.11.2015 85 VUOTTA 20.10. Ala-Korpela, Mauri 10.11. Spännäri, Martti Kurikka Kotka 80 VUOTTA 15.11. Jokimäki, Rainer Kouvola 75 VUOTTA 27.10. Hämäläinen, Viljo Vantaa 70 VUOTTA 28.10. Hatakka, Tuomo 1.11. Muhonen, Seppo 1.11. Pohjola, Markku 2.11. Niemi, Heikki 6.11. Nordström, Aarno Hankasalmi Savonlinna Multia Tampere Vantaa 11.11. Hanhela, Asser 15.11. Pirilä, Jouko 60 VUOTTA 27.10. Fingerroos, Timo 1.11. Kämppi, Veijo 2.11. Meskanen, Hannu 3.11. Katajamäki, Juha 4.11. Pösö, Jorma 5.11. Kastari, Erkki Matkoilla 8.11. Förbom, Antero 10.11. Finnilä, Tuomo 10.11. Lemivaara, Martti 12.11. Lindroos, Esa 13.11. Hynninen, Markku Kuusamo Ruovesi Pornainen Raasepori Orivesi Kauhava Pori Kiuruvesi Hyvinkää Toholampi Orivesi Jämsä Kuopio 50 VUOTTA 19.10. Kiiski, Juha Virolahti 19.10. Koivurinta, Esa Rusko 22.10. Erkinheimo, Arto Kauhava 23.10. Kuikka, Heikki Joensuu 24.10. Virtanen, Timo Kangasala 1.11. Pohjola, Virpi Pälkäne 2.11. Koivula, Jari Lahti 2.11. Östman, Anssi Lahti 4.11. Akkanen, Matti Kouvola 6.11. Luttinen, Arto Kajaani 6.11. Widén, Harri Kankaan pää 7.11. Lappalainen, Markku Iisalmi 10.11. Leinonen, Jari Paltamo 12.11. Laakso, Heikki Salo 15.11. Tallqvist, Kimmo Nurmijärvi Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät. Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai [email protected]. Yhdistysten, jotka haluavat onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Maarakennuskuljetus 2015 -seminaari 5.–6.11. Jyväskylä Teemoina muun muassa Keski-Suomen väylähankkeet, biotuotetehtaan rakennustyöt Äänekoskella sekä rakennustuotteiden CE-merkinnät. Perjantaina tutustuminen Suolahden traktoritehtaaseen. Pitkän linja yrittäjä Kutsu ja lisätiedot lähetetään jäsenistölle sähköpostitse. Valtteri Mikkilä juhlii 85-vuotispäiviään 19.10. perhepiirissä. Oikaisu Syyskuun Kuljetusyrittäjä-lehdessä oli artikkeli Euran Seudun Ammattiautoilijat ry:n 70-vuotisjuhlista. Luovutettujen ansiomerkkien saajista unohtui yksi nimi pois. Reino Ojala vastaanotti Veteraanimerkin. Pahoittelemme virhettä Toimitus 60 ex tempore Heli Satuli kokosi kirjaimet sanaan Bryssel Byrokratia EU on monelle synonyymi byrokratialle. Sama pätee Belgiaan. Asiakaspalvelu on välillä luokatonta, aikatauluihin ja viranomaisiin ei voi luottaa. Yhteiskunnan toimimattomuuden positiivinen kääntöpuoli on joustavuus: sääntökirjan joka pilkkua ei tuijoteta, vaan asiat ovat aina neuvoteltavissa. Rakkaus Muutin ulkomaille työn perässä, mutta sieltä löytyi myös elämäni rakkaus. Mieheni Henri on viihtynyt Brysselissä jo 20 vuotta. Olemme töiden takia kummatkin paljon poissa kotoa ja perheen yhteinen aika on kortilla. Toisen seuraa ja ihan tavallista yhdessäoloa oppii arvostamaan. Yksin Brysselissä elämä on luonnostaan todella sosiaalista. Myös suomalaisten yhteisö on tiivis. Olen luonteeltani introvertti ja kaipaan välillä yksinoloa. Silloin syntyvät usein parhaat juttuideat. Onneksi Brysselistä pääsee parissa tunnissa päivämatkalle vaikka Pariisiin, Lontooseen tai Amsterdamiin. Silja Kolmivuotiaan esikoiseni lisäksi olen alle vuoden vanhan Stellan äiti. Aiemmin vuorokauteen ei mahtunut juuri muuta kuin ura, nyt elämä on paljon syvempää. Kaksi kotia, kaksi maata, kaksi lasta ja yksi mäyräkoiraneiti opettavat organisointikykyä. Toimittaja Heli Satuli on avustanut Kuljetusyrittäjälehteä useamman vuoden ajan reportaaseillaan ja henkilöhaastatteluillaan Brysselistä. Hyvien verkostojensa ja kokemuksensa ansiosta hän pääsee jututtamaan päättäjiä, kuten liikennekomissaari Violeta Bulcia edelliseen numeroomme. Heli on koulutukseltaan historioitsija ja toimittaja. Hänet houkutteli Brysseliin nykyinen valtiovarainministeri Alexander Stubb, jonka erityisavustajana Heli toimi 2005-2007. Järjestökokemusta hän kerrytti sittemmin MaRa ry:n viestintäpäällikkönä. Helin perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi pientä tytärtä. Heini Polamo Suomi Ulkomailla synnyinmaan vahvuudet ja heikkoudet näkee selvemmin. Etäisyys auttaa myös asettamaan ilmiöt mittasuhteisiin. Suomen asenneilmapiiri tuntuu nyt huolestuttavan apealta ja mustavalkoiselta. Elämänlaatu Suklaa, olut ja fritit eli friteeratut perunat. Belgialaiset ovat maailmanmestareita herkuttelussa. Elämästä saa ja kuuluu nauttia kaikilla aisteilla. Se kuuluu jopa koulun opetusohjelmaan. Logistiikka V8-moottorin ääni herättää minussa turvallisuuden tunteen. Kasvoin isäni harrastuksen ansiosta amerikanrautojen keskellä. Laajemmin logistiikka imaisi mukaansa työskennellessäni Outokummulla ja nähtyäni, kuinka teräs löytää perille asiakkaalle toiselle puolelle maapalloa. Logistiikan merkitys kasvaa koko ajan. Samoin viestinnän. Toivon, että saan koko urani työskennellä tavalla tai toisella näiden kahden parissa. 61 profiili Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n toimihenkilöitä. Ehdota profiilihenkilöä Anneli Similälle, puh. (09) 478 999 tai [email protected]. Ihmisläheinen liikennesuunnittelija H ” Helsingin väkiluku lisääntyy 220 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä. elsingin liikennesuunnittelupäällikkönä viime helmikuussa aloittanut Reetta Putkonen kuvailee työnsä alkua ikään kuin liikkuvaan junaan hyppäämiseksi. Viran edellinen haltija oli jo ehtinyt siirtyä muutama kuukausi aiemmin muihin haasteisiin, mutta kaupunkihan ei ollut pysähtynyt ja tehtävää riitti. – Työtä aloittaessani oli täysi tohina päällä, mutta nyt hahmottuvat jo kokonaisuudetkin, Reetta Putkonen kertoo hymyillen. Hänen johtamansa liikennesuunnitteluosasto vastaa Helsingin liikenteen suunnittelusta ja ohjauksesta sekä seuraa liikenneturvallisuuden kehitystä. Käytännössä työ tarkoittaa muun muassa ajoreittien, pysäköinnin, suojateiden ja pyöräteiden suunnittelua ja järjestämistä kaupungissa. Työhön kuuluu sekä akuuttia vuorovaikutusta liikenteen käyttäjien kanssa että pitkän tähtäyksen suunnittelua. Liikennesuunnittelussa tulee riittämään haastetta, sillä Helsingin väkiluvun odotetaan lisääntyvän 220 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä. Määrä on otettu jo huomioon liikennesuunnitteluosaston tekemässä yleiskaavaehdotuksessa, joka tämän vuoden puolella vielä kiertää lausunnolla, mutta menee kaupunginvaltuuston päätettäväksi ensi vuoden aikana. Liikennesuunnittelussa otetaan kävelijät ja pyöräilijät entistä paremmin huomioon. – Kävelykeskustaa kehitetään paitsi Helsingin ydinkeskustassa, myös lähiöiden ostoskeskusten liepeillä. Pyöräilijöille on tähtäimessä saada omat väylät ja baanat, kilometri kerrallaan, vuoteen 2025 mennessä. Nämä toimenpiteet saavat myös autoliikenteen sujuvammaksi, kun osa siirtyy pyöräilemään. Reetta Putkonen syntyi Helsingissä, mutta kävi koulunsa Lahdessa. Lukion jälkeen hän tuli Helsinkiin opiskelemaan liikennetekniikan diplomi-insinööriksi. – Se tuntui ihmisläheisemmältä kuin vaikkapa konetekniikka, hän toteaa. Reetta Putkonen on nytkin hyvin lähellä ihmisiä sekä toimistonsa että asuinpaikkansa suhteen. Kaupunkisuunnitteluvirasto sijaitsee keskellä Helsinkiä Kansakoulukadulla, nelihenkinen perhe asuu Töölössä. – Pyöräilemme paljon 9- ja 6-vuotiaiden tyttäriemme kanssa ja opetamme heille samalla liikennekulttuuria. Aivan Reetta Putkosen kotikulmilla Töölössä tapahtui elokuussa suojatieonnettomuus, jossa koululainen menehtyi. Ihmiset ovat reagoineet vahvasti tapahtuneeseen ja yhteydenottoja on tullut myös liikennesuunnitteluosastolle. – Meidän pitää miettiä, miten kaupungista saadaan vielä turvallisempi. Toivon, että liikenteessä kulkijat huomioisivat paremmin toisensa, sillä havainnointikyky vaihtelee eri ihmisillä. Peräänkuulutan tässä erityisesti kuljetusalan ammattilaisten ammattiylpeyttä ja sitä, että he toimisivat esimerkkeinä hyvän liikennekulttuurin edistämiseksi, Reetta Putkonen toteaa. Ennen nykyistä työpaikkaansa Reetta Putkonen toimi pitkään konsulttiyhtiö WSP Finland Oy:ssä, jossa hän myös johti liikennesuunnitteluyksikköä. Nykyinen työ viranhaltijana on entistä monitahoisempi. Alaisia on myös enemmän, 70 henkilöä, joskin myös väliportaassa on esimiehiä. Esimiehenä Reetta Putkonen kertoo olevansa kunnianhimoinen suunnannäyttäjä, joka kuuntelee alaisiaan. – Meillä on täällä mielettömän hyvä porukka tekemässä töitä. Tavoitteita kohti mennään yhdessä määrätietoisesti. Anneli Similä 66