Kuljetusyrittäjä_6_2015_sisältöä
Kuljetus 6/15 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Yrittäjä 2015 SKAL Kuljetusyritys Juha ja Mika Liimatainen, Konnekuljetus: Menestys ei ole itsestäänselvyys Hannu Alenius on työnantaja koko sydämestään Iisalmen Autotilauksessa ollaan yhtä perhettä Tapasimme liikennekomissaari Violeta Bulcin 1 Pääkirjoitus Jiirissä O llaan niin puskissa, ettei navigaattorini löydä perille. Se käännättää keskelle peltoa ja neuvoo tielle, jota ei ole. Otan puhelimen paikannussovelluksen käyttöön ja jo alkaa löytyä. Ohitse vilahtelee latoa, koivikkoa ja pihapiiriä, kunnes tulen vikuraista kärrytietä perille kahden SKAL-tarran reunustaman portin läpi. Saavun Rahtirantaan, ”Kikkakisojen” tämän vuotiseen tyyssijaan. Täällä ei pidetä puheita eikä presentaatioita! Pääosassa ovat ihmiset, nimittäin Forssan, Hämeenlinnan ja Lahden paikallisyhdistysten yrittäjät, sekä erilaiset liikuntamuodot. Jonkinlaista samanhenkisyyttäkin on havaittavissa. Sehän se saa tänne Pyhäjärven rantaan saunaa lämmittämään, sen sijaan että kukin omaa saunaansa lämmittäisi tänä kauniina kesäpäivänä. Kun olin iltapäivän seurannut lentopallo-ottelun tiimellystä kivituhkan pöllytessä, oivalsin että tällä porukalla on hyvän yhteishengen lisäksi myös niin sanotusti draivia (s. 54). Toinen mieluisa kesämuisto on Power Truck -tapahtumasta Härmästä. Pinkkipaitainen miesnelikko, joka nimittää itseään Team Kannukseksi, on niin hersyvän hyväntuulinen, että heitä on pakko pysähtyä jututtamaan. Kuvaamme heitä pinkin rekan edessä ja käy ilmi, että tämä joukko on toisilleen tuttuja miehiä Kannuksesta ja lähiseudulta. Ei ole niinkään kyse hiekkalaatikolta alkaneesta lapsuusystävyydestä, vaan jostakin, jossa lyövät kättä yhteinen kotiseutu ja ammatti – rakkaus lajiin. Kaikista tuntuu mukavalta kun ollaan ”jiirissä”. No joo, olenhan minäkin lattialistoja jiiriin sahannut, mutta lystikäs käsite ansaitsee ilmiselvästi laajemman käytön! (s. 49). Ollaan edelleen Power Truckissa, kun SKAL-osastolle tupsahtaa Konnekuljetuksen Mika Liimatainen ja veljessarja, johon mahtuu Höpönassua ja Nalle Luppakorvaa, ja vaikka mitä Pikku Kakkosesta tuttua. Nämä ovat niitä jo mainetta saavuttaneita kuljettajia, jotka viihtyvät keskenään niin töissä kuin vapaa-ajallakin, ja tekevät vieläpä hommansakin hyvin (s. 15). He poistuvat SKAL-tatuoinnit käsivarsissaan ja jättävät meille iloisen tunnelmansa. Onko kuljetusyrittäjyys tosiaan aina niin lupsakkaa ja ihanaa? Ei taida olla. Kesätapahtumissa päällimmäisenä on kaikki se hyvä, mitä kuljetusala maallemme ja tekijöilleen tuo. Sen rinnalla painaa vastuu: Kun tällä toimialalla sattuu pahasti, se todellakin sattuu, ja jälki on lohdutonta. Uutiset voivat musertaa, vaikka itse kokisikin tekevänsä parhaansa. Suru ja kolhut osuvat jokaiseen. Tämän lehden tarinat muistuttavat siitä, mihin me kanssaihmisinä ja joskus haastavankin toimialan ammattilaisina pystymme. Olkaa toistenne tukiverkko, olkaa jiirissä, Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä varatoimituspäällikkö Ulla Eskelinen [email protected] tai [email protected] Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Stina Varkkola Jaana Sivén (vanhempainvapaalla) Sakari Kokkonen Laura Ristolainen (vanhempainvapaalla) Käännökset Olli Blomberg Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 [email protected] Ilmoitustrafiikki [email protected] Ulkoasu Faktor Oy / Anu Flinck Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 9 000 kpl KANNEN KUVA Stina Varkkola [email protected] Etsintäkuulutus: Löytyisikö pääkaupunkiseudulta kuljetusyrittäjää helsinkiläiseen eskariin liikenneturvallisuuspäivää pitämään? Kyseessä olisi sellainen vajaan puolen päivän rupeama yrittäjälle ja kuorma-autolle loka-marraskuussa. Ilmoittauduthan allekirjoittaneelle, kiitos! Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 3 Syyskuu 06 / 2015 ihmiset yrityksessä 20 22 56 Lammin ja Pälkäne-Luopioisten kuljetusyrittäjät runsaslukuisina kesäretkellä, s. 56. Lisää kesätapahtumia sivulta 45 alkaen. TÄSSÄ NUMEROSSA: Pääkirjoitus 3 Ajankohtaista juuri nyt 6 Toimitusjohtajalta 13 ihmiset yrityksessä SKAL Kuljetusyritys 2015 esittelyssä 14 Konnekuljetuksessa kuljettaja on paras mainos Monialayrittäjä Hannu Alenius Työnantaja koko sydämestään 18 Iisalmen Autotilaus Oy:ssä 20 keskitytään maarakennusurakointiin AJ Piippo Ky kuljettaa Savon sydämessä Janne Piippo on kolmannen polven KTK:lainen 22 Tienpidon rahat ovat 24 tiukassa Savossakin Johtaja Petri Keränen haastattelussa Johtamistaitojen syventäminen kannatti Anne Haikon mielestä kurssi olisi pitänyt käydä jo 10 vuotta sitten 26 Digiä kyytiin Liikennekomissaari Violetta Bulc lehtemme haastattelussa 28 26 Liikenneturvallisuutta 36 elektroniikan avulla Mercedes-Benz esitteli kuljettajan turvajärjestelmiä Ylämäkiin ilman vetokatkoksia Koeajossa Volvo FH500 6 x 2 38 Ex tempore 61 Tapasimme Ari Nukalan Power Truckissa Profiilissa 66 Trafin erityisasiantuntija Seppo Terävä Liity mukaan 35 eSend-lähetyspalveluun Saat käyttöä vapaalle kapasiteetillesi vakiot SKAL ajassa Onnea Svensk resume 44–59 60 63–65 5 i Ajankohtaista Sinä teet suojatien Liikenneministeri Anne Berner on Sinä teet suojatien -kampanjan suojelija. S uomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on jälleen mukana Sinä teet suojatien -kampanjassa. Liikenneturvan ja liikenteen sidosryhmien yhteinen kampanja käynnistyi koulunaloituspäivänä 11.8. Tapahtuman suojelijaksi lupautunut liikenneministeri Anne Berner korosti puheessaan kaikkien tielläliikkujien vastuuta. SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen toi esiin raskaan liikenteen vastuun erityisesti taajamissa. – Raskaan liikenteen ammattilaisten vastuu korostuu taajama-alueella, kun tietä käyttävät kaikenikäiset kulkijat. Suojatietä on kunnioitettava ja nopeusrajoituksia noudatettava. Kampanjasta huolimatta suojatien ylittäminen koitui heti koulujen alettua kahden lapsen kohtaloksi. He jäivät kuormaauton alle valo-ohjatussa risteyksessä. Tapaukset ovat järkyttäneet kaikkia. Viranomaiset tutkivat onnettomuuksia, ja ennen pitkää saamme tietää niihin johtaneista tekijöistä. Nyt tarvitaan liikennerauhaa, yhteispeliä ja kaikkien liikenteen käyttäjien kunnioittamista. Ollaan esimerkillisiä ja vältetään kaikkea provosoitumista, vaikka ihmiset purkaisivat suruaan ja ennakkoluulojaan kuljetusalaa tai kuljettajia kohtaan. Mitä kuljetusyrittäjä voi tehdä? – Välitä työntekijöillesi rauhoittavaa viestiä: Mahdollinen kielteinen huomio laantuu, kun säilytämme malttimme ja toimimme esimerkillisesti. – Pohtikaa yhdessä, onko yrityksessäsi tehty kaikki voitava liikenneturvallisuuden Lisätietoa SKAL:n liikenneturvallisuustyöstä: Heini Polamo, viestintäpäällikkö, Puhelin 09 4789 9320 Sinä teet suojatien -kampanjan suojelija liikenneministeri Anne Berner. hyväksi. Keskustelkaa esimerkiksi kuljetusreiteistä, aikatauluista ja kalustosta. Mahdolliset kuolleet kulmat tulee tiedostaa, kuten teillä on varmasti jo tehtykin. – Voisitte pohtia yhdessä vaikkapa paikallisyhdistyksen kanssa mahdollisuutta ottaa yhteyttä alueenne kouluun tai esikouluun, ja tarjoutua osallistumaan liikenneturvallisuuskasvatukseen. Lapsille on upea kokemus päästä tutustumaan kuor- ma- tai pakettiautoon. Myös poliisin voi saada tapahtumaan mukaan, jos on ajoissa yhteydessä. SKAL:n alueyhdistyksissä on kokemusta liikenneturvallisuuspäivien järjestämisessä. SKAL koostuu perheyrityksistä, ja perheet ovat voimavaramme. Voimme yhdessä vaikuttaa teoillamme siihen, että olemme kaikkien mielestä isokokoisia ja hyvätapaisia. SKAL ja ERAA yhdessä MobiCarnet-hankkeeseen S KAL:lle ja Virossa toimivalle sisarjärjestöllemme ERAA:lle on myönnetty kahden miljoonan euron rahoitus käytettäväksi MobiCarnet-hankkeeseen. Tämä on yksi niistä 35 hank8 keesta, joita EU:n Central Baltic 2014 – 2020 -ohjelma nyt rahoittaa lähes 50 miljoonalla. SKAL keskittyy hankkeessa luomaan mobiilisovelluksia, joilla helpotetaan kul- jetusten hallintaa. ERAA puolesta keskittyy palvelualustan tekemiseen. Tarkemmin aiheesta tämän lehden toimitusjohtajalta-palstalla, sivulla 13. [email protected] Toimitusjohtajalta Tästä se SKAL:n digiaika alkaa! Saimme syksyn alkuun myönteisen digi-ajan uutisen EU:sta. Virossa toimivan sisarjärjestömme ERAA:n ja SKAL:n yhteinen EUtukihakemus hyväksyttiin, ja järjestöille myönnettiin kahden miljoonan euron rahoitus käytettäväksi MobiCarnet -hankkeeseen. Se oli yksi niistä 35 hankkeesta, joita EU:n Central Baltic 2014 2020 -ohjelma nyt rahoittaa lähes 50 miljoonalla eurolla. Yksittäisiä hankkeita tuettiin 0,5 miljoonasta 3,9 miljoonaan euroon. MobiCarnet -hankkeestamme moni jäsenyritys kuulee nyt ensimmäistä kertaa. Muutaman vuoden päästä tilanne saattaa olla aivan toisenlainen. Tavoitteemme on kehittää ohjelmistoa, jonka avulla kuljettaja älypuhelimella keskitetysti hallitsee tavarantoimitusta ja kuljetusprosessia. Haluamme olla luomassa toimintaympäristöä, jossa digitalisaatio on olennainen osa koko kuljetusketjua. Tämä on todettu myös SKAL:n tuoreessa logistiikkastrategiassa, joka tähtää kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamiseen sähköisen liiketoiminnan keinoin. Järjestöä tässä tarvitaan, kun yksittäisillä jäsenillä harvoin on osoittaa resursseja kehitystyöhön. MobiCarnet -hankkeessa pääyhteistyökumppanina on ERAA, jonka rahoitusosuus on 1,5 miljoonaa euroa. SKAL:n osuus on 0,5 miljoonaa euroa, josta rahoitamme itse 25 % ja EU-tukea saamme 75 %. ERAA keskittyy palvelualustan tekemiseen. Tietosuoja on keskeinen osa hanketta, ja tässä virolaiset ovat meitä edellä. Tiedot tallentuvat sähköisen allekirjoituksen taakse, kukin omaan sähköiseen kirjekuoreensa, jonka voi avata vain siihen oikeutettu taho, joka voi olla myös viranomainen. Kaikkea hyötyä on vaikea arvioida, mutta tietojen sähköisestä tallentamisesta on apua myös harmaan talouden torjunnassa. SKAL keskittyy hankkeessa luomaan mobiilisovelluksia, joilla helpotetaan kuljetuksen hallintaa. Kuljettajaa auttaisi esimerkiksi sovellus, jolla hän varmistaa, miten kuljetus on merkittävä, kun tavaroiden joukossa on mukana vaarallista ainetta. Tulevaisuutta varten kehitämme myös sovellusta, jonka avulla voi laskea reaaliaikaisen hiilijalanjäljen tavarakuormasta. Lisäksi kytkemme hankkeeseen Aski.fi -ohjelmistomme jatkokehityksen. SKAL lähtee hankkeeseen yhteistyöhakuisesti. Haluamme kehitystyöhön mukaan myös viranomaisia, yhteistyöjäseniämme, jäsenyrityksiämme sekä sähköistä liiketoimintaa luovia tahoja. Suomessa ja Virossa on digitaalisen liiketoiminnan osaamista, emmekä aio keksiä pyörää uudelleen. Viemme projektia eteenpäin alihankinnalla ja resursoimalla tekemistämme. Projektipäällikkönä toimii Sakari Backlund, jonka johdolla kaksivuotinen projekti käynnistyy jo lokakuussa. Tästä se SKAL:n digiaika alkaa! iiro lehtonen 13 Konnekuljetuksen menestys rakentuu ihmisten varaan 2015 SKAL Kuljetusyritys Isä ja poika Liimatainen jakavat yhteisen yrityksen lisäksi myös rakkauden moottoriurheiluun. 14 Konnekuljetus on noin 3 000 asukkaan Konneveden kunnan suurin yksittäinen työllistäjä, jonka ei ole juuri tarvinnut työpaikkailmoituksia laatia. Lupsakoiksi kuvailtujen Juha ja Mika Liimataisen ratkaisulähtöinen ja lämpimän palveleva asenne poiki Konnekuljetukselle SKAL Kuljetusyritys 2015 -palkinnon. Stina Varkkola – K aikki lähti siitä kun mä sora-auton sain. Tai ostin, korjaa Juha Liimatainen omia sanomisiaan. Hänen isällään Antti Liimataisella oli maansiirto- ja sora-autoja, joista yhdellä Juha aloitti oman yrittäjäntiensä vuonna 1982. Muutaman vuoden päästä syntyi Konnekuljetus, minkä jälkeen yritys on pikkuhiljaa kasvanut kymmenen auton kokoiseksi. Yrityksen pääsuoritteita ovat hake, sellu, sahatavara ja elävä kala. Konnekuljetus työllistää 35 henkeä, joista kolme kuuluu perheeseen: Juhan poika Mika toimii hallituksen puheenjohtajana ja hänen kanssaan toimistossa työskentelee vaimonsa Anu Liimatainen. Perheyrittäjät – yrittäjäperhe Mika Liimatainen tuli mukaan yrityksen toimintaan vuonna 2004 suoritettuaan Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen. Armeijaa ennen Mika opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi, sillä perheyrityksessä jatkaminen ei ole ollut hänelle ikinä itsestäänselvyys: – Olen tietysti kasvanut tässä työssä mukana koko ikäni, mutta ei minulla ole ollut siihen sellaista paloa, Mika kertoo. Eikä ihmekään: isä on tietoisesti jarrutellut yrittäjyysajatuksia ja koettanut hellästi ohjata lapsiaan muille urille. – En ole yllyttänyt heitä yhtään. Yrittäjyys on aikaa vievä elämäntapa, josta kärsivät usein lapset ja perheet, vaikka onhan se monesti palkitsevaakin, Juha naurahtaa. Toisaalta yrittäjä pystyy tekemään työstä itsensä näköisen. Esimerkiksi Mikan ja Anun elämässä työ ja perhe antavat toinen toisilleen tilaa. Konnekuljetuksen porukka vieraili SKAL-pirtissä Power Truck Showssa. Kuvassa vasemmalta Pasi Sormunen, Ari Poikolainen, Tuomo Kupsu, Mika Liimatainen, Jarno Pasanen, Juuso Kokko ja Heikki Puuronen. – Alussa tuntui ristiriitaiselta työskennellä oman puolison kanssa, mutta nyt on opittu jättämään työt töihin ja kotiasiat kotiin, puntaroi Mika perheyrityksen etuja. – Isän kanssa työskennellessä saa tarvittaessa varmistuksen omiin ajatuksiin. Kun tehdään investointeja suurella riskillä ja ostellaan kalliita ”junia”, niin kyllä se on aina mukavaa, kun on kaksi päättämässä. Anu Liimatainen nauttii siitä, että työnkuvaan on saanut itse vaikuttaa. Sen ansiosta pieniä lapsia ei ole tarvinnut laittaa kokopäivähoitoon. – Täällä tärkeintä on se, että työt tulevat hoidettua eikä se, milloin ne hoidetaan. Anu on koulutukseltaan lähihoitaja, mutta nyt hän hoitaa Konnekuljetuksen toimistolla palkat, laskunmaksut ja laskutukset. Hän päätyi appensa yritykseen väliaikaisesti Roosa-tytön ollessa vauva. Hieman myöhemmin syntyi Vertti-poika. – Nyt eivät enää päästä pois!, Anu nauraa. teessa, jossa monet muut kotimaiset yritykset joutuivat tekemään päinvastoin. – Tuolloin riskipositiot olivat korkealla. Investointien ansiosta Konnekuljetuksen markkina-arvo kasvoi, yritys sai omat hallitilat ja osaava, sitoutunut henkilöstö kasvoi positiivisesti johdetun yrittäjyyden myötä laajentuville markkinoille ja markkina-alueille, Heikkilä analysoi tapahtunutta. – Ellei tutussa Konneveden Osuuspankissa olisi ollut pankinjohtajana sellaista miestä, joka uskoi yrittäjyyteemme, olisi voinut käydä huonosti, Juha Liimatainen tiivistää tapahtuneen. Vaikka isä Liimatainen ei tuonut työhuolia kotiin, on 1990-luvun läheltäpiti-tilanne hyvässä muistissa, eikä kasvu-uraa pidetä perheessä itsestäänselvyytenä. Tämän päivän suomalaisten yrittäjien keskuudessa aihe on taas valitettavan ajankohtainen, ja selviytymistarinoista kertominen on jaksamisen ja rohkaisevan ilmapiirin kannalta merkityksellistä. Avoimuudella ylös lamasta Jos annat niin saat Yrityksen taival ei ole aina ollut pelkkää naurua. 1980- ja 90-lukujen taitteessa Suomi laskeutui lamaan, eikä Konnevesi ollut poikkeus. – Kun nukkuessa tulee lisää lainaa, se ei juuri motivoi, totinen Juha Liimatainen muistelee. Periksi antamisen kynnyksellä yrittäjä asteli paikallisen pankinjohtajan puheille ja löi kaikki kortit avoimina pöytään. Konttorissa istui onneksi tuttu mies, itsekin rekkakortin sekä raskaan liikenteen ja taksinkuljettajan ammattipätevyyden omaava Ari Heikkilä. Toimialan hyvin tuntevan Heikkilän samansuuntaiset näkemykset rohkaisivat Liimataista investoimaan tilan- Positiivisen hengen rakentaminen on Liimataisista erittäin tärkeää. Yrittäjät sitouttavat henkilökuntaansa yhteisillä virkistystapahtumilla, joihin sisällytetään aina myös koulutusta, sillä ison porukan yhteen saattaminen on työn luonteen vuoksi haasteellista. Työkaverit tapaavat toisiaan viikoittaisissa sali- ja sählyvuoroissa, ja valtavan suosittuihin pikkujouluihin ovat puolisotkin tervetulleita. Kaikki yrityksen 35 työntekijää ovat kotoisin 50 kilometrin säteeltä Konnekuljetuksen hallilta, ja työntekijöiden väliset kaverisuhteet ovat lämpimät. – Toveruutta kuvaa hyvin se, että kesällä järjestettiin polttarit, joissa oli puoli 15 › ” Tulevaisuudessa ei mitään ole poissuljettu, paitsi että nyt ei toivottavasti enää pöljäillä! olla varma, että saan itse porukalta avun aina kun tarvitsen, Mika jatkaa. Tietokoneinsinööri, kuljettaja ja asiakaspalvelija Juha Liimatainen. firmaa mukana, eikä sulhanen ollut edes meidän ukko, vaan yhden kuskin veli!, Mika nauraa. Hyvissä väleissä keskenään olevat kuljettajat sumplivat työvoroja joustavasti, ja pääsevät vaikuttamaan rekrytointeihin; ammattilaisten sisäisestä puskaradiosta löytyvät sellaiset kuljettajat, jotka sopivat tiiviiseen porukkaan, eikä yrittäjän tarvitse laittaa resursseja hakuilmoituksiin ja -prosesseihin. Kun uudet kuljettajat saavat vielä oppinsakin kokeneiden kyydissä, tulee tiimistä varmasti tiivis ja hyvä. – Meillä on vähän niin kuin sisäinen oppisopimuskoulutus, joka synnyttää kaikenlaisia hienoja kasvutarinoita! Uusia työnhakijoita ilmaantuu jatkuvalla syötöllä, mikä on kiistaton merkki työnantajan hyvästä maineesta. Liimataiset ovat aina huolehtineet hyvin henkilöstöstään yhtiön tärkeimpänä voimavarana. – Henkilökuntaan panostaminen, heidän kanssaan toimiminen ja jutteleminen antaa tosi paljon, Juha Liimatainen tuumii. – Kun olemme reiluja ja esimerkiksi joustamme työvuorojen suhteen, voin 16 Kokonaisvaltaista kuljetuspalvelua tarjoavassa yrityksessä kuljettajan työ ei ole pelkkää autolla ajoa, vaan ammattilaisen tulee hallita ja muistaa vaativa kokoelma taitoja ja tietoja. Mika Liimataista lähes säälittää kuljettajien puolesta: on toiminnanohjausjärjestelmiä, monivaiheisia tietokoneohjelmistoja, turvaohjeita ja loputtomasti nappuloita. Jokaisella asiakkaalla on omat toimintatapansa, ja jos väärä tavara menee väärään paikkaan, voi saada isoa vahinkoa aikaan. Lisäksi on omaksuttava yrityksen toimintatavat, sillä jokainen kuljettaja on asiakaspalvelijana työnantajansa käyntikortti. – Kuski on meille paras mainos! Se, miten hän asiakkaan luona käyttäytyy ja hoitaa asiat, kirjaa rahtikirjan ja siivoaa jälkensä, on parasta markkinointia. Se on tavattoman tärkeää, eikä sellaista voi millään rahalla ostaa, Liimataiset painottavat. – Asiakkaatkin arvostavat kun heidän asioillaan oltaessa pysytään laadussa, ja noudatetaan sovittuja järjestelmiä. Yrittäjät antavat kuljettajille paljon vastuuta, jonka he kantavat ansiokkaasti. Jonkun on kuitenkin ohjattava laivaa: – Kyllä ne pojatkin vaativat välillä, että heillä on johtaja, mutta yritystä pitää minusta rakentaa yhdessä ja kokonaisuutena. Aina kannattaa ehdottaa ja keskustella, mutta kyllä me isän kanssa teemme sen lopullisen päätöksen, Mika Liimatainen hahmottelee yrityksen filosofiaa. Päättäväistä kasvua Konnekuljetuksen menestys ei ole ollut ainoastaan sattumaa tai hyvien ominaisuuksien summa, vaan takana on myös määrätietoista kehitystyötä. Liimataisten yrittäjäsuvun neljässä polvessa tunteva Ari Heikkilä on seurannut Konnekuljetuksen taivalta 80-luvulta asti ja näkee tarkasti yrityksen menestystekijät: – Menestystä alkoi pikkuhiljaa tulla ahkeran, ammattitaitoisen ja laadukkaan työn myötä. Juha osasi verkottua muiden alan toimijoiden kanssa ja hallitsi hyvät konekauppataidot sekä erinomaisen, savolaisperäisen supliikin. 2000-luvun puolivälissä yrittäjät havahtuivat siihen, että isoja tarjouksia meni sivu suun. Asiakasyritykset alkoivat arvostaa kokonaisuuksia ja Konnekuljetus oli pienen kokonsa puolesta väliinputoajia. Mikan tultua taloon yritys alkoi kasvaa, ja on kasvanut keskimäärin yhden yhdistelmän ja kolmen kuljettajan vuosivauhdilla. Liimataisten mukaan he vain vastasivat kysyntään: – Yksinkertaistahan tämä on! Jos joka aamu teet hommasi niin hyvin kuin osaat, ja teet minkä lupaat, niin se on siinä, muuhun et pysty vaikuttamaan, Juha kiteyttää Konnekuljetuksen toiminta-ajatuksen. Mika Liimatainen. Vuonna 2010 kaikkiin ajoneuvoihin hankittiin mobiilisovellukset kuljetusten seurantaan. Ne korvattiin varsinaisilla ajoneuvopäätteillä vuonna 2013, ja laskutus siirtyi kokonaan sähköiseksi. Yritykselle räätälöity toiminnanohjausjärjestelmä on parhaillaan käyttöönottovaiheessa. Se ja ajojärjestelijän palkkaaminen alkuvuodesta 2015 kertovat, että yritys on valmis vielä maltilliseen kasvuun – Nyt eletään jänniä aikoja uutta biotehdasta odotellessa. Ei sitä oikein osaa henkseleitään paukutella, muttei laittaa päätä kuop- Konnekuljetus Oy • • • • • Perustettu 1987. Omistajat Juha ja Mika Liimatainen. Kotipaikka: Konnevesi Suoriteala: Hakkeen, sellun, sahatavaran ja elävän lohen kuljetuksia. Kalusto: 10 kuorma-autoa Henkilöstö: 35 työntekijää. paankaan, Juha Liimatainen tuumii. – Kyllä taantuma näkyy meilläkin, mutta on oltu aika tehokkaita ja on ollut autoja, joita ajaa. Joskus on ollut viisainta jäädä pihaan. Pitää olla sillä tavalla fiksu, että tietää millä kohdalla hyppää ja milloin menee kyykkyyn. ■ 17 Työnantaja koko sydämestään Ivalojoen halkoma Ivalon kylä on Hannu Alenius Oy:n kotipaikka. Ivalo on myös Inarin kunnan liikenteellinen keskus ja yksi Saamenmaan vilkkaimmista turistikohteista. Ulla Eskelinen T urismi työllistää myös kuljetusyrittäjä Hannu Aleniusta monin tavoin. Hän on ollut juuri pari viikkoa Karigasniemellä uuden hotellin rakennustyömaalla nosturihommissa. Viikonloppu kotona Ivalossa tuo pienen tauon, mutta maanantaina työt jatkuvat taas Karigasniemellä ainakin toiset kaksi viikkoa. Hannu Alenius viihtyy nosturihommissa ja ratin takana. Hyvän ja luotettavan henkilökunnan avulla hän voi johtaa asioita kauempaakin. Vuonna 1996 perustettu Hannu Alenius Oy muutti vuoden alussa omalle tontille. Aiemmin kuljetusyritys oli vuokralla Napapiirin Kuljetus Oy:n tiloissa kylän toisella reunalla. Nykyinen monialayritys löytyy Ivalon keskustasta pari kilometriä Utsjoelle päin. Pihatyöt ovat vielä kesken, mutta Ivalon ainoalla autokorjaamolla huolletaan jo niin henkilö- kuin kuorma-autojakin. Hallin toisessa päässä sijaitsevan tee se itse -korjaamon tilat ovat henkilöautoilijoiden ahkerassa käytössä. – Omalle korjaamolle oli tarvetta ja samallahan siinä rassataan muidenkin autot. Ennen kaikkea työllistin kaksi automekaanikkoa, Hannu Alenius toteaa. Kuljetusyrityksen työt koostuvat pitkälti jätehuolto- ja maanrakennuskuljetuksista. Alenius hoitaa muun muassa Utsjoen kunnan jätehuoltokuljetukset. Inarin kunnan työt menivät hintakilpailussa toiselle tänä vuonna. Se oli iso menetys. Aleniuksen nosturit ja kuormaajat toimivat koko Lapin alueella uudisrakentamiskohteissa. Hannun poika Tero ihastui noin 4-vuotiaana näkemäänsä karhun kuvaan, ja tuumasi, että eikös meidän autoissa pitäisi olla isäja poikakarhut. Hannu laitattaa edelleen kuvat autoihinsa, vaikka 17-kesäistä Teroa ne jo hieman nolostuttavat. 18 Rinnakkaiseloa Napapiirin Kuljetus Oy on ollut tärkeä yhteistyökumppani Hannulle, samoin kuin aikanaan hänen papalleen ja isälleen. Hannun kuljetusyrityksen laskutus- ja perintätehtävät hoidetaan edelleen Napapiirin Kuljetuksen Rovaniemen konttorissa. Laskutustiedot siirtyvät sinne suoraan ajoneuvojen tietokoneilta. Napapiirin Kuljetuksen Ivalon toimiston supistuneet toiminnot vuokraavat nyt tiloja Aleniukselta, joka puolestaan hoitaa yhtiön tarvike- ja öljymyynnin. Hannu Alenius on Napapiirin Kuljetus Oy:n hallituksen aktiivinen jäsen. SKAL:n järjestötyössä hän on ollut mukana muun muassa alueyhdistyksen liittokokousedustajana. Vuonna 2012 Lapin Liikenneyrittäjät ry valitsi Hannun Vuoden lappilaiseksi kuljetusyrittäjäksi. Se lämmittää vieläkin mieltä, koska arvostusta osoitettiin kuljetusyrittäjyydestä ja työllistämisestä. Kovalevy omasta takaa Hannun toimistolla huomio kiinnittyy typötyhjään työpöytään. Hannu sopii jatkuvasti töistä puhelimessa ja välittää tietoja kuljettajille, mutta hän ei kirjoita mitään paperille tai tietokoneelle. Pystyykö yritystoiminnan todella hoitamaan muistin varassa? – Olen yleensä nosturissa tai ratin takana. Ei siellä voi tehdä muistiinpanoja. Muistan normaalisti kaiken, mutta viime aikoina liikkuessani kylillä olen saattanut joskus tutut kasvot nähdessäni havahtua tekemättömään työhön. Kovalevyni on tainnut tilapäisesti täyttyä, Hannu myöntää naureskellen. Monialayrittäminen säilyttää työpaikkoja Siitä saakka kun Aleniuksella on ollut kuljettajia, hänelle on ollut kunnia-asia hoitaa työnantajavelvollisuudet työehtosopimusta noudattaen, oikeudenmukaisesti ja ajallaan. ” Tiemaksut olisi saatava heti käyttöön. Niin paljon ulkomaisten yritysten ajoneuvot teitämme rasittavat ja vaativat muun muassa teiden kunnossapitäjien ja hinausyrittäjien ensiapua. – Esimerkiksi likakaivojen tyhjennyksessä paikkakunnan tuntemus on kuljettajalle välttämätöntä, eikä työ onnistu keneltä tahansa. Meillä taitaa olla myös Suomen pisimmät jätehuoltoajot. Talvella yli 30 asteen pakkasessa työ on erityisen raskasta. Hannu Aleniuksen puheissa kaikuu myös kokemus edunvalvonnasta. Hänen mielestään kuljetusalan konkurssiaalto loppuu, kun saamme ryhtiä kuljetusten hinnoitteluun. – Suomi menettää suuret voimavarat, jos kuljetusyrittäjät lopettavat ja ulkomaalaiset tulevat hoitamaan kaikki kuljetuksemme. Hannu Alenius kaipaa lisää panostusta monipuoliseen valvontaan. Muun muassa liikenteen, työnantajavelvoitteiden ja lakisääteisten maksujen hoitamista pitää valvoa. Kuljetuspalvelun ostajan vastuu on hyvä tapa kitkeä harmaata taloutta, mutta selvitysvelvoitteita on käytettävä ja valvottava. Hannulta lomailu ei oikein luonnistu. Yritystä kuitenkin on. Rankka vesisade katkaisi tämän kesän moottoripyörämatkan Ouluun. Tarkoitus oli ajaa Tukholmaan saakka. Mökillä Inarin järven rannalla hän saa kovalevynsä ladattua muutamassa päivässä. Tiemaksut ja teiden hoitaminen – Jos kaikki tekisivät samoin, kilpailutilanne kuljetusalalla ei olisi niin vääristynyt. Pystyn tarjoamaan ympärivuotiset työpaikat. Lomautuksia ei ole tarvittu, koska kuljettajat ovat valmiita tekemään hiljaisempina aikoina esimerkiksi tontillamme huolto- ja rakennustöitä tai asiakkaalle vaikkapa pihaistutuksia, Hannu kiittelee. Työnantajana Hannu on aina tavattavissa. Hän ei voi ummistaa silmiään työntekijöiden asioilta. Hän auttaa jos voi, ja nauttii kun näkee työntekijöiden asuttavan Lappia ja kasvattavan siellä perheitään. Työntekijät ovat arvostaneet Hannua työnantajana. Työsuhteet ovat pitkiä, ja aina on uusia kuljettajia opissa. Silti Hannu pitää tällä hetkellä yhtenä suurimmista kuljetusalan ongelmista Lapissa työvoimapulaa – ammattitaitoisia kuljettajia on vaikea löytää. 600 kilometrin katsastusreissu – Lapissa etäisyydet vaativat kuljettajilta yöpymistä keikoilla. Jo auton katsastuksessa käyttäminen on meille 600 kilometrin edestakainen matka Rovaniemelle. Tiestön kunto huolettaa Hannua yhtä lailla kuin muitakin kuljetusyrittäjiä. Hänen yrityksensä huolehtii talvisin nelostien aurauksesta 100 kilometrin matkalta. Talvella esimerkiksi Kaunispäälle magneettimäkeä kiipeävät ulkomaiset raskaat ajoneuvot eivät selvä ilman suomalaisten apua. Kotimaisten yrittäjien kalustolla mäki ei ole mikään ongelma. – Tiemaksut olisi saatava heti käyttöön. Niin paljon ulkomaisten yritysten ajoneuvot teitämme rasittavat ja vaativat muun muassa teiden kunnossapitäjien ja hinausyrittäjien ensiapua. ■ Hannu Alenius Oy • Jäte-, maansiirto-, lavetti- ja rahtikuljetuksia, kurottaja- ja nosturitöitä rakennustyömailla, autokorjaamo, itsepalvelukorjaamo kevyelle kalustolle, Napapiirin Kuljetus Oy:n öljyn- ja tarvikkeiden myynti • Perustettu vuonna 1996, yhtiömuodon muutos osakeyhtiöksi vuonna 2003 • Kotipaikka Ivalo • Kalustoa yhdeksän kuorma-autoa, kurottaja, kaksi kaivinkonetta, nosturi, pyöräkuormaaja • Vakituisia kuljettajia 13, kaksi automekaanikkoa, kesäaikana opiskelijoita harjoittelussa. 19 Iisalmen Autotilauksessa ollaan Yhtä pientä perhettä Kesä on kiireistä aikaa maarakennusurakointiin keskittyvässä Iisalmen Autotilaus Oy:ssä. Työt ja tuuraukset sovitellaan kuitenkin niin, että jokaiselle järjestyy aikaa myös lomailuun. Anneli Similä I dyllinen Iisalmi on elokuussa kauneimmillaan auringon porottaessa täydeltä taivaalta. Idyllinen on myös Iisalmen Autotilauksen sijainti kaupungin kupeessa – Porovesi aukeaa sananmukaisesti kivenheiton päässä toimiston ovelta. 1970-luvulla valmistuneessa toimitalossa on toimistotilojen lisäksi korjaamo-ja pesuhalli. Vastapäätä löytyy erillinen hallirakennus, josta kuljetusyrittä20 jät voivat vuokrata autopaikkoja käyttöönsä. Pihassa on lisäksi Nesteen dieselasema, jossa autojen tankkaus käy kätevästi toimistoreissun yhteydessä. Toimitusjohtaja Tapio Ruotsalainen kokoaa joukkonsa kahvihuoneeseen haastattelua varten. Asioista puhutaan yhteisesti ja avoimesti niin kuin perheessä konsanaan. Mukana ovat Katri Pirhonen, Anneli Hujanen, Jukka Vepsäläinen ja Aleksi Juntunen. Loput 12 hengen tiimistä ovat kentällä käytännön työssä, työkoneiden kuljettajina. Töihin on mukava tulla Tapio Ruotsalainen tuli taloon 33 vuotta sitten, aluksi työpäälliköksi. Toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin vuonna 1997. Laskutuksesta ja ajovälityksestä huolehtiva Anneli Hujanen laittaa vuodet vielä Loppukesän helle helli Iisalmeakin kuvanottohetkellä. Kuvassa oikealta toimitusjohtaja Tapio Ruotsalainen, Aleksi Juntunen, Katri Pirhonen, Jukka Vepsäläinen ja Anneli Hujanen. mistaitoihin jo lähes 20 vuotta. – Hallituksessamme on kuusi jäsentä ja pidämme kokouksia noin 10 kertaa vuodessa. Meillä on hallituksessa erittäin avoin ja hyvä henki. Asiat puhutaan halki ja luottamus pelaa, Tapio puolestaan toteaa. Joustavasti avaimet käteen paremmaksi – hän on viihtynyt työpaikassaan jo 34 vuotta. Toimistopäällikkö Katri Pirhosella on takanaan viisi vuotta taloushallinnon tehtäviä ja Jukka Vepsäläinen on valvonut työmaita ja tehnyt urakkalaskentaa sekä laadunvalvontaa neljä vuotta. Pirisevään puhelimeen vähän väliä vastaamaan hyppäävä Aleksi Juntunen on tuorein tapaus. Takana on kolmen vuoden rupeama ajovälityksen, laskutuksen ja myynnin parissa. Vaihteleva työ ja mukavat työkaverit ovat kaikkien mielestä se syy, miksi aamulla on mukava tulla töihin. Toimitusjohtaja saa henkilökunnalta tunnustusta. – Tapio on rento ja välitön kaveri, jolle pystyy puhumaan kaikesta, Katri toteaa. – Hän tulee kaikkien kanssa toimeen, niin henkilökunnan, asiakkaiden kuin kuljetusyrittäjienkin, Jukka lisää. Kehut on helppo uskoa, sillä välittömämpää ja lupsakkaampaa miestä saa hakea. Sen ovat ilmiselvästi todenneet myös Iisalmen Autotilauksen 20 osakasautoilijaa, koska ovat luottaneet Tapion johta- Iisalmen Autotilaus on erikoistunut maarakennusurakointiin sekä maa- ja kiviainesten myyntiin. Ainekset saadaan Iisalmen ympäristössä ja Vieremällä sijaitsevilta omilta ja vuokratuilta alueilta nopeasti toimitukseen, joskus jopa saman puhelun aikana. – Tarjoamme urakointia avaimet käteen -periaatteella. Asiakkaat arvostavat ja edellyttävätkin nykyään sitä, että kokonaispalvelu tulee samassa paketissa. Luonnollisesti meillä ei itsellämme ole osaajia joka asiaan, mutta ostamme esimerkiksi louhinnan, asfaltoinnin ja putkityöpalvelut ulkopuolisilta. Pitkät asiakassuhteet muun muassa Iisalmen kaupungin, Destian sekä rakennus- ja maarakennusliikkeiden kanssa osoittavat, että kovasta kilpailusta huolimatta asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin on pystytty vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. – Rakentamisen aikataulu on nykyään hyvin tiukka. Maarakennusurakoinnin tahti on sidottu rakentamisen tahtiin, mutta kaikki ei aina käy niin kuin elokuvissa. Rakennussuunnittelu laahaa monesti myöhässä ja aiheuttaa kompastuskiviä ja viivästyksiä. Töiden järjestelyyn tarvitaan silloin joustavuutta, joka on yksi meidän vahvuuksistamme. Tällä hetkellä yksi suurimmista meneillään olevista kokonaisurakoista on noin 2 000 neliömetrin pihamaan massanvaihto. Työmaalla on käytössä neljästä viiteen erilaista Iisalmen Autotilauksen omistamaa työkonetta sekä autokalustoa. Asfalttimassan kuljetukset kuuluvat myös kesään ja työllistävät osakasautoilijoita. Kolmelle betonitehtaalle tapahtuvat kiviainestoimitukset pyörivät läpi vuoden. Pitkäjänteistä talouden hoitoa Rakentamisen ja työtilanteen suhteen ei kuitenkaan hurrata Iisalmessakaan. Tämä vuosi on sentään osoittanut pieniä piristymisen merkkejä, mutta viime vuosi oli surkea. – Infrarakentamisen taso Ylä-Savossa oli viime vuonna alimmillaan miesmuistiin, ELY-keskuksella ei ollut siellä lainkaan tienrakennuskohteita. Myös Iisalmen kaupungin katujen rakentamisohjelma supistui. Omakotitalojen rakentamismäärät puolittuivat eikä isompia uudisrakennuksia alkanut Iisalmessa ollenkaan. Yhtiössä ei kuitenkaan ole pelästytty suhdannevaihteluita, sillä taloutta on vuosikymmenien ajan hoidettu suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Voittovaroilla on kasvatettu vakavaraisuutta ja vahvaa tasetta. Tavoitteena on tulevaisuudessakin säilyttää vähintään saavutettu markkinaosuus. Lisäkasvuun ei ole paljon mahdollisuuksia, sillä silloin pitäisi kasvatta toiminta-aluetta. Tapio Ruotsalaisella on vahva usko tulevaisuuteen. – Hyvät asiakassuhteet ja saadut kiitokset ovat voimavara, jonka turvin puskemme eteenpäin. ■ Iisalmen Autotilaus Oy • • • • • Perustettu vuonna 1962 Toimitusjohtaja Tapio Ruotsalainen 20 osakasautoilijaa, 25 kuorma-autoa Palkattua henkilökuntaa 12 Toiminta-alueena kivi- ja maa-ainesten kuljetukset, maarakennukseen liittyvät palvelut, koneiden vuokraus • Pyöräkuormaajia, kaivinkone, tiehöylä, soran seulontavaunu, jyrä • Sora- ja kallioalueita Iisalmessa, Vieremällä ja Lapinlahdella. • Liikevaihto 6 – 8 miljoonaa euroa/vuosi. 21 Janne Piippo: Perinteet velvoittavat Kuljetusyrittäjä Janne Piipon isoisä Torsti oli Iisalmen Autotilaus Oy:n perustajajäseniä, isä Asko puolestaan toimi yhtiön puheenjohtajana vuosikymmenien ajan. Nyt on tullut Jannen vuoro tarttua nuijan varteen. Anneli Similä K uumaa ja mustaa – mitä se on? Se on asfalttimassaa, jota kuljetusyritys AJ Piippo Ky:n yrityksen autot kuljettavat tänäkin kesänä, niin kuin jo 18 vuoden ajan. Yritystä veljensä Antin kanssa vetävä Janne Piippo on haastattelun jälkeen lähdössä viemään asfalttikonetta NilsiänVarpaisjärven -tieosuudelle, jossa levitetään uutta päällystettä. Asfalttimassa haetaan Pöljällä sijaitsevalta keskusasemalta. Aamulla Janne on ehtinyt jo pyörähtää Kuopiossa toisenlaisen kuorman kanssa. Iisalmelainen Olvi Oyj kierrättää kaikki tuotannostaan syntyvät sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön. Nyt meni kontti muun muassa paperinkeräykseen. – Kierrätys lisääntyy rajusti, kun uusi jätelaki astuu voimaan vuonna 2016. Sanotaan, että Olvillakin ainut roskiin laitettava jäte on jatkossa se, mikä jää siivoojan harjaan, Janne kuvailee. Porukassa on voimaa Kuljetusyritys AJ Piippo liikennöi yhteensä neljällä autolla. Näistä kaksi, viisi- ja neliakseliset autot ovat Iisalmen Autotilauksen maarakennuskuljetuksissa. Olvin jätekonttikuljetuksiin käytetään koukkuvaihtolava-autoa, yksi neliakselinen toimii ”tuuriautona” tarpeen mukaan. Yrityksen liikevaihdosta kaksi kolmasosaa muodostuu KTK-kuljetuksista. – Yksittäisenä kuljetusyrittäjänä en pystyisi tarjoamaan niin isoja urakkakokonaisuuksia kuin KTK tarjoaa. Porukassa on voimaa ja kalustoa ihan eri tavalla, Janne kiittelee. Puheenjohtajana olo on Jannen mie22 lestä hyvää vastapainoa arkiselle aherrukselle. Tehtävässä pysyy myös hyvin ajan tasalla. – Saatamme hallituksen kanssa kokoontua lyhyelläkin varoitusajalla, jos on jotain akuuttia ongelmaa. Meillä on jäsenten kesken hyvä ja avoin henki. Ruotsalaisen Tapio on hyvä ja helposti lähestyttävä toimitusjohtaja. Hän ei yritäkään ratkaista kaikkea itse, vaan asioista neuvotellaan paljon yhdessä. Nostan myös hattua toimiston tytöille ja pojille, jotka varmasti ovat monta kertaa tiukassa paikassa työruuhkan keskellä. Hyvät kuljettajat ovat aarteita Iisalmessa etäisyydet eivät ole pitkiä. AJ Piiponkin toimitalo tuntuu olevan vain muutaman kadunkulman päässä KTK:sta. Jannen kertoman mukaan toimitalo rakennettiin hyvinä taloudellisina aikoina eikä sitä ole vielä päästy hyödyntämään täysipainoisesti. Tällä hetkellä talon liiketiloista suurin osa on vuokrattu ulkopuolisille, mikä sekin on toimiva järjestely. Talon yläkerrassa sijaitsevassa toimistossa on Jannen äiti Maija työn touhussa. Hän on virallisesti jo eläkkeellä, mutta hoitaa vuosikymmenien rutiinilla vielä silloin tällöin laskutusta ja palkanmaksua. Yrityksessä on kaksi palkattua kuljettajaa, Tapio Partanen ja Jesse Tero. Janne hehkuttaa molempien kuljettajiensa osaamista. Tapio on toiminut kuljettajana jo useita vuosia, Jesse valmistui kuljetus- ja logistiikka-alan opinnoista vuosi sitten keväällä. Seuraavan kesän hän oli kuljettaja- harjoittelijana AJ Piipolla ja mieltyminen oli molemminpuolista. – Asfalttimassan ja Olvin konttien kuljetuksissa samoin kuin talvihommana tehtävässä voimalaitoksen tuhkanajossa on oltava oma-aloitteinen ja aktiivinen. Henkilökunta on tänä päivänä vedetty asiakaspuolella minimiin, jolloin on osattava ottaa ohjakset itse ja tiedettävä, miten lastauspäässä toimitaan. Jesse on selvinnyt tehtävistä vain vuoden kokemuksella todella hyvin. – Kukaan ei oikein tahdo uskoa, että Jesse on ollut alalla vasta vuoden. Hän on tosi innostunut työstään ja tulee kaikkien kanssa toimeen, Janne kehuu. Maijalla on myös lisättävää tähän. – On hyvä, että tälle alalle on nykyään kouluttauduttava. Se lisää oman ammatin arvostusta. Asiakkaat ovat tänä päivänä myös hyvin vaativia, joten hyvään asiakaspalveluun on kiinnitettävä huomiota. Jesseltä tämä sujuu hienosti. Hän osaa myös asiallisesti ja kauniilla tavalla kysyä meiltä, jos jokin työhön tai palkkaukseen liittyvä asia on jäänyt epäselväksi. Hyvistä kuljettajista on tänä päivänä pulaa. Miten työnantajana voi toimia niin, että työntekijät viihtyvät talossa pitkään? – Työpäivät pitää suunnitella niin, että ne saadaan mielekkäiksi. Päivittäinen yhteydenpito ja auttaminen pulmatilanteissa ovat itsestään selviä asioita, joilla rakennetaan luottamusta. Pienetkin mukavuutta tuovat asiat, kuten esimerkiksi hotelliyöpymiset kauempana työskenneltäessä, lisäävät työssä viihtymistä, Janne summaa. ■ AJ Piippo Ky • Perustettu vuonna 1946 • Omistajina veljekset Antti ja Janne Piippo • Kalusto: Viisiakselinen, kaksi neliakselista sekä koukkuvaihtolava-auto. • Kaksi palkattua kuljettajaa • Maarakennuskuljetuksia, jätekuljetuksia, lavettikuljetuksia, tuhkanajoa, talvikunnossapitoa. Janne Piippo on kolmannen polven ktk:lainen. 23 ” Poissuljettua ei ole, että Jännevirran sillalle jouduttaisiin laittamaan vieläkin kireämpi painorajoitus. Petri Keränen on Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenteestä ja infrastruktuurista vastaava johtaja. 24 Tienpidon rahoitus Savossakin jaossa lähinnä niukkuutta Tiemäärärahat ovat tiukassa vuodesta toiseen. Tänä vuonna on rahoituksessa notkahdettu kuitenkin todella syvälle. – Tämä on historiallisen huono vuosi tienpidon kannalta. Minun työurani aikana tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin pääteiden kunto heikkenee rahoituksen puuttuessa, toteaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenteestä ja infrastruktuurista vastaava johtaja Petri Keränen. Anneli Similä K uopion suunnalta kantautui kesän alussa kuljetusyrittäjiä huolestuttavaa tietoa. Jännevirran sillassa todetut vauriot aiheuttivat sen, että sillalle oli asetettava 60 tonnin painorajoitus. Uusien painojen mukaiset kuorma-autot joutuvat kiertämään nyt Juankosken kautta. – Nyt seurataan tilannetta, mutta ei ole poissuljettu, että sillalle joudutaan laittamaan vieläkin kireämpi painorajoitus, Petri Keränen sanoo. Tilanne on kinkkinen. Vuonna 1952 valmistunut silta on tiensä päässä ja erittäin huonossa kunnossa. Uuden sillan rakentaminen alkaa aikaisintaan ensi vuoden syksyllä, edellyttäen että sille saadaan rahoitus. Se selviää syyskuussa pidettävässä valtion budjettiriihessä. Rakentaminen kestää pari vuotta, jolloin uusi silta valmistuisi vuonna 2018. Kiertotien käyttäminen maksaa kuljetusyrittäjille paljon rahaa. SKAL:n tekemien laskelmien mukaan yhteensä 800 000 euroa vuodessa. Elinkeinoelämän kuljetukset tehokkaiksi Huutava pula tiemäärärahoista on pakottanut säästämään siltojen ja teiden korjauskustannuksissa vuodesta toiseen. Nyt mittojen ja massojen kasvattamisen seurauksena ongelma on sylissä. – Yhä suuremmat kuljetusyksiköt asettavat vaatimuksia väylien, siltojen ja lossien kantavuuksille. Nopeus- ja painorajoituksia joudutaan asettamaan entistä enemmän. Nykyrahoituksella liikenneväylien kunto heikkenee kuitenkin yhä nopeammalla vauhdilla, Petri Keränen sanoo. Pohjois-Savon ELY-keskuksen vastuulla olevalla alueella päällystettyä tieverkkoa on 9 000 kilometriä. Petri Keräsen mukaan siitä 1 000 kilometrillä on päällystevaurioita. Tänä vuonna päällystysohjelma jäi 10 miljoonaa euroa vajaaksi, mikä tarkoittaa kunnon heikkenemistä edelleen. Pientä toivon kipinää on kuitenkin nähtävissä, kun hallitusohjelmaan kirjattiin kesällä 600 miljoonan euron potti tiestön korjausvelan vähentämiseksi. Rahoituksen määrä ja kohdentuminen ratkeaa sekin syyskuussa pidettävässä budjettiriihessä. – Perusväylänpidon rahoituksen nosto edistäisi elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta. Olemme täällä ELY:ssä laatineet Itä-Suomen liikennestrategian, joka antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille EteläSavon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Tavoitteena on muun muassa alueen kannalta tärkeimpien kuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen. Suurin haaste on elinkeinoelämälle tärkeiden väylien liikennöitävyyden säilyttäminen. Maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset on suunnitelmassa priorisoitu, koska ne ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät väyläverkkoa myös pääteiden ulkopuolella. Liikennevirtoihin muutoksia Nykyisten kuljetusten lisäksi on tienpidossa otettava huomioon alueelle tulossa olevat muutokset. Petri Keränen luettelee kolme asiaa, jotka tulevat muuttamaan virtoja radikaalisti. Ne ovat Varkaudessa sijaitseva Stora Enso, joka vaihtaa tehtaan käyttöaineksen kokonaan havupuulle. Puut tullaan keräämään valtaosin lähialueelta. Leppävirralle on tulossa jätteenpolttolaitos, ekovoimala, joka otetaan käyttöön syksyllä 2016. Lisäksi Finnpulp suunnittelee miljardiluokan sellutehdasta Kuopioon. Valmistumisvuodeksi on väläytetty vuotta 2020. – Luetellut muutokset tulevat vaikuttamaan liikennevirtoihin hyvinkin radikaalisti. Näiden kuljetusten sujuvuus on varmistettava alemmalta tieverkolta lähtien. Sellutehdas on vielä suunnitelma, mutta henkilökohtaisesti uskon, että se tullaan rakentamaan. ■ Ensiaskeleet kuljetustehokkuuteen Itä-Suomen liikennestrategiassa suunnitellaan seuraavia toimenpiteitä elinkeinoelämän kuljetusten sujuvoittamiseksi tulevaisuudessa: Raakamaidon keräilyketju – Parannetaan hoidon ajoitusta ja kohdennetaan ylläpitotoimenpiteitä tärkeimmille keräilyreiteille. Hyödynnetään maidonkeräilytieto tienpidossa ja luovutetaan reaaliaikaista kunnossapitotietoa toimijoiden käyttöön. Biopolttoaine- ja turvekuljetukset – Kohdennetaan ylläpitotoimia turve- ja biopolttoainekuljetusten terminaalien ja käyttöpaikkojen välisille reiteille. Turvataan turve- ja biopolttoainekuljetukset kehittämällä täsmähoidon ajoitusta. Puukuljetukset – Keskitetään ylläpitotoimet raakapuun kuljetusten kannalta tärkeille teille. Toteutetaan välivarastointipaikkoja ja kehitetään yhteistyössä toimintamalleja terminaalitarpeisiin vastaamiseksi. Kehitetään sitä tieverkkoa, jossa HCT-rekkojen (ylisuuret) käyttö on kokonaistaloudellisesti edullista järjestää. 25 Johtamistaitojen syventäminen kannatti Anne Haiko aloitti puolitoista vuotta sitten yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen. Nyt tyytyväinen tutkinnon haltija panostaa yrityksen johtamisen kehittämiseen. Anne Haiko sai koulutuksesta lisää varmuutta johtamiseen. ”Jatkossa parannamme liiketoiminnan suunnittelua ja organisoimista. Päivittäinen keskustelu on osa johtamista ja asiat tulee taltioida toiminnan analysoimiseksi”. Ulla Eskelinen K esäkuun 17. päivä oli Anne Haikolle tärkeä. Silloin oli hänen tutkintotilaisuutensa. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon oli tullut arvioimaan Nastolaan TTS:ltä Kirsi Pitkänen. Ennen tutkinnon alkamista keskustelimme hetken kaikesta siitä, mikä johti tähän, ja mitä on edessä. Anne Haiko vastaa Kuljetus Haiko Oy:n taloushallinnosta ja ajaa joskus myös kuormia. Lisäksi hän hoitaa aviomiehensä yhden auton kuljetusyrityksen taloushallinnon ja tuuraa autossa sielläkin, jos tarvetta on. Kuljetus Haiko Oy:n Anne perusti kahden veljensä, Arin ja Tapion kanssa vuonna 1993. Kutsumuksen alalle sisarukset saivat verenperintönä isältään. Logistiikan merkonomiksi valmistunut Anne työskenteli 17 vuotta päivisin vaatetusliikkeessä myymäläpäällikkönä, mutta vuosi sitten hän päätti keskittyä vain kuljetusalaan. Kasvava kuljetusliike tarvitsi enemmän panostusta. – Oli ihana mennä vaatetusliikkeeseen puhumaan ja tekemään päiväksi ”tyttöjen” juttuja, mutta illat hurahtivat sitten välillä yömyöhään kuljetusliikkeiden asioita järjestellessä. Työasiat pyörivät koko ajan päässäni. Oli valittava mihin keskityn, Anne toteaa. Ratkaisun tehtyään Anne päätti myös kohentaa yrityksen menestymismahdollisuuksia suorittamalla SKAL:n ja TTS:n toteuttaman kuljetusyrittäjän johtamisvalmennuksen. Hän halusi kartoittaa taitonsa, oppia lisää ja saada uusia ideoita. – Minun olisi pitänyt käydä tämä kurssi jo 10 vuotta sitten, Anne Haiko toteaa nyt. 26 ” Minun olisi pitänyt käydä tämä kurssi jo 10 vuotta sitten. Kuljetus Haiko Oy Kotipaikka Orimattila Varikko Nastolassa Seitsemän ajoneuvoa Raakapuu-, kappaletavara-, rakennustarvike- ja ulkomaankuljetuksia Perustettu vuonna 1993 Omistajat Anne, Ari ja Tapio Haiko Työntekijöitä seitsemän ei markkinoitu alun perin tutkintoon johtavana koulutuksena. Matkan varrella yhtä lukuun ottamatta kaikki päätyivät kuitenkin suorittamaan tutkinnon. Tutkintotodistusta voi hyödyntää yhtenä myyntivalttina. Esimerkiksi raakapuutavarakuljetusten puolella sitä tiedustellaan joissakin tapauksissa yrityksen yhteyshenkilöiltä jo nyt. Kouluttautumalla yrittäjät varmistavat myös sen, että markkinoilta vähenevät ammattitaidottomat yrittäjät. Mikä muuttuu tutkinnon jälkeen Kokonaisvaltaista johtamista kohti Yli kaksikymmentä vuotta kuljetusalalla ovat opettaneet Annelle paljon, mutta kuljetusyrittäjän johtamisvalmennus syvensi tietoja. Tutkinto sisältää kaksi osaa. Ensimmäiseen osaan kuuluvat yrityksen johtaminen ja kehittäminen. Opiskelija laatii omasta yrityksestään strategiaprosessin ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelman. Kaikki yrityksen johtamiseen liittyvät harjoitukset tehdään vain omasta yrityksestä. Suunnittelussa käytetään SKAL:n yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittämää verkkopohjaista Aski.fi-palvelua. Koulutukseen liittyy kirjallisia tehtäviä, joita jotkut voivat ennakkoon arastella, mutta Annelle suunnittelu ja raportointi olivat ennalta tuttuja. – Kirjallisia tehtäviä on turha pelätä, toteaa Kirsi Pitkänen. Yrittäjän ajatukset ja luovuus ovat tärkeintä. Kouluttajamme opastavat kyllä kirjallisten töiden tekemisessä. Niiden pituutta ei ole määritelty. Lyhyt ja ytimekäs, omin sanoin ilmaistu tulos on riittävä. Tutkinnon kakkososassa opiskelija valitsee viidestä vaihtoehdosta itseänsä miellyttävän. Vaihtoehdot ovat: • Asiakkuuksien johtaminen ja kehittäminen • Osaamisen johtaminen ja kehittäminen • Talouden johtaminen ja kehittäminen • Tuotannon johtaminen ja kehittäminen • Kansainvälistymisen johtaminen ja kehittäminen Anne valitsi aiheista itselleen sopivimman eli tuotannon kehittämisprojektin. Verotus- ja tilinpäätösasiat kiinnostivat myös. Kurssille osallistui 16 kuljetusalan ammattilaista eri puolilta Suomea. Osa heistä oli jo ennestään keskenään tuttuja. Kysymykseen, miten hyvin tutustuit kurssin muihin yrittäjiin yhdentoista lähipäivän aikana, Anne vastasi: – Olen hitaasti syttyvää lajia tutustumisessa. Emme tavanneet muualla kuin lähipäivien aikana. Viimeiset kaksi lähipäivää koskivat työhyvinvointia, myyntiä ja markkinointia. Ne vietimme yhdessä Solvallassa ja ohjelmaa sisältyi myös lumikenkäretki ja curlingia. Oikeastaan vasta siellä tutustuin enemmän muihin kurssilaisiin. Enemmänkin olisin mielelläni heidän kanssaan jutellut, jos aikaa olisi ollut. Kurssin edetessä ja juttuja kuunnellessani huomasin, miten paljon tietotaitoa löytyy näinkin pienestä porukasta. Kirsi Pitkänen kertoo, että nykyisillä kursseilla yhdessä vietettävä työhyvinvointijakso, joka sisältää yhteistä tekemistä ja illanviettoa, on sijoitettu koulutuksen puoliväliin. Jakso tiivistää entisestään ryhmää ja sen aikana tutustutaan paremmin myös vapaa-ajan merkeissä. Kuljetusyrittäjän johtamisvalmennusta Anne aikoo tarttua yrityksen johtamiseen nyt eri tavalla. – Tulemme veljieni kanssa selkiyttämään vastuualueemme ja tallentamaan suunnitelmamme ja niiden toteutuksen paremmin. Enää emme toimi mutu-tuntumalla. – Kun tiedot tallennetaan ja tarkastellaan niitä useamman kerran, niihin osaa suhtautua kriittisemmin. Asioita ei myöskään saa jättää yhden kortin varaan, on varauduttava myös osakkaiden poissaoloihin ja toiminnan muutoksiin. Yritysjohtamisen perintö ei siirry, ellei asioita tallenneta. Yrityksen kasvaminen on nostanut esiin myös henkilöstön viihtymisen ja työhyvinvoinnin. – Aiemmin selvisimme enemmän omalla porukalla. Kuljettajien perehdyttämiseen on jo paneuduttu, koska erityyppiset ajoneuvot vaativat sitä. Parhaillaan suunnittelemme tutustumista, yhteishenkeä ja motivaatiota lisäävän yhteisen tapahtuman järjestämistä. Anne kertoo antavansa positiivista palautetta sivulauseissa arjen keskessä, mutta ei ole ihan varma huomataanko se käytännössä. ■ Kuljetusyrittäjän johtamisvalmennus Tänä syksynä noin 18 kuukautta kestävä johtamisvalmennus käynnistyy neljällä alueella: Oulu aloitus 15.–16.10.2015 Kuopio aloitus 19.–20.11.2015 Tampere aloitus 5.–6.11.2015 Pääkaupunkiseutu aloitus 3.–4.12.2015 Lisätietoja: SKAL:n kotisivulta www.skal.fi/koulutus/koulutusesittelyt/kuljetusyrittajan_johtamisvalmennus TTS Minna Karppinen, puh. 050 3879 523. 27 Digiä kyytiin Liiketoiminnan sähköistämiseen satsataan nyt täysillä sekä EU-tasolla että SKAL:ssa. Vaikka tiellä on monta mutkaa, varmaa on, että logistiikan huominen on digitaalinen. Heli Satuli S anapariin digitaalinen logistiikka törmää kaikkialla. Saksan kuljetusalan järjestö BVL:n jäsenet äänestivät sen vuoden ykköstermiksi. Aihe on korkealla myös EU-komission asialistalla. Kuljetusyrittäjä kysyi liikennekomissaari Violeta Bulcilta, miksi komissio on niin kiinnostunut kuljetuksen ja logistiikan digitalisaatiosta. – Yksinkertaisuudessaan termi tarkoittaa liiketoiminnan sähköistämistä - asioiden hoitamista paperin sijaan sähköisin välinein. Mutta samalla se merkitsee paljon muutakin. Kyseessä on ajattelu- ja toimintatavan muutos, toteaa Bulc. Liikennekomissaari huomauttaa, että digitalisaation avulla sekä yritykset että viranomaiset voivat yksinkertaistaa ja nopeuttaa prosesseja. Tietoja ei enää tarvitse lähettää moneen kertaan, vaan kerran näppäilty data kulkee koko logistiikkaketjun läpi säästäen jokaisen resursseja. Kaikki liikennealan toimijat pääsevät käsiksi tietoon heille helpoimmalla tavalla, istuvat he sitten toimiston tietokoneella tai selailevat älypuhelinta rekan hytissä. – Tieto on tänä päivänä hyödykkeistä arvokkain. Digitalisaatio ei vain leikkaa kuluja ja hallinnollista taakkaa, vaan luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, painottaa Bulc. Kuljetusalan yritykset voivat digitalisaation myötä heittää hyvästit turhille odotuksille, jonotuksille ja tyhjänä kulkevalle kalustolle. Reaaliaikaisen tiedon avulla kaikki kuljetukset voidaan suunnitella ja toteuttaa optimiaikaan. Komissiossa uskotaan, että kuljetusalan toimijoiden kesken syntyy myös uudenlaisia yhteistyömuotoja. Viranomaiset puolestaan hyötyvät nykyistä täsmällisemmästä ja luotettavammasta tiedosta koskien kuljetusten volyymeja ja infran käyttöä. Näin teiden kunnossapitoon ja tieturvallisuuteen panostetaan oikeissa paikoissa. Jäsenen edut edellä SKAL ei ole levännyt laakereillaan liiketoiminnan sähköistämisen suhteen. Logistiikasta vastaava johtaja Sakari Backlund – Tieto on tänä päivänä hyödykkeistä arvokkain. Digitalisaatio ei vain leikkaa kuluja ja hallinnollista taakkaa, vaan luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, painottaa Violeta Bulc. 28 – EU-komissio puuttuu logistiikan digitalisaatioon vain silloin, kun EU-tason yhteiselle sääntelylle on todellinen tarve, lupaa liikennekomissari Violeta Bulc. toteaa, että aihetta on työstetty SKAL:n logistiikkavaliokunnassa jo useamman vuoden. Tuoreessa logistiikkastrategiassa nimetään konkreettisia toimenpiteitä ja vireillä on myös useita yhteistyöhankkeita esimerkiksi mobiilitoimiston kehittämisen suhteen. – Oli kyseessä sitten EU, kansallinen tai oma työmme, loppujen lopuksi tärkeintä on, miten suomalaiset liikennealan toimijat ja etenkin SKAL:n jäsenet hyötyvät liiketoiminnan sähköistämisestä. Mitä kilpailuetuja saamme heille tuotettua, Backlund painottaa. Digitalisaation tuomat hyödyt ovat Backlundin mukaan kiistattomia. Hän huomauttaa, että logistiikka sähköistyy joka tapauksessa, olivat suomalaiset muutoksessa mukana tai eivät. Meillä ei ole varaa jäädä pois kyydistä. Välttämättömyydestä hyve Suomalaiset kuljetusalan toimijat ovat kouriintuntuvasti kokeneet, kuinka kiinteästi Suomi on osa globaalia kilpailua. Ja kuinka nopeasti kansainvälinen liiketoiminta muuttuu. Internet on ollut olemassa vasta kuva: Aimo Holtari SKAL jäseneksi digitaalisen kuljetuksen ja logistiikan foorumiin – Liiketoiminnan sähköistämisellä saamme pienet virheet pois prosesseista ja paljon kustannus- ja aikasäästöä pienillä toimilla, toteaa SKAL:n logistiikkajohtaja Sakari Backlund. 20 vuotta, mutta se on ehtinyt jo kääntää liiketoiminnan päälaelleen. Backlund muistuttaa, että Suomessa maailmantalouden suhdanteet tuntuvat vielä poikkeuksellisen rajuina. – Teknologiateollisuus nousi kymmenessä vuodessa Nokian vetämänä teollisuuden kolmanneksi kivijalaksi. Ja yhtä nopeasti suuri osa siitä romahti alas. Suomi on poikkeuksellisen haavoittuva myös yhteiskuntarakenteemme takia. Väestö ikääntyy EU-maista nopeimmin emmekä ole vieläkään saaneet bkt:ta edes finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Velkaannumme hirvittävää vauhtia ja kilpailukykymme on kadonnut. Valtavia haasteita ei Backlundin mukaan pääse pakoon, vaikka kuinka yrittäisi sulkea rajoja, tehdä vastarintaa tai koittaa sopeutua. – Näitä tosiasioita vasten on välttämätöntä, että olemme aktiivisesti mukana logistiikan digitalisaatiossa - ja mielellään etunojassa. Vaikka uudet toimintatavat johtavat työpaikkojen menetyksiin ja konkursseihin, radikaalit toimenpiteet ovat välttämättömiä. Kaikkien liiketoiminta-alojen ja julkisen sektorin on Backlundin mukaan pakko uudistua. Uudet innovaatiot on saatava nopeasti hyötykäyttöön. Pelkällä viilailulla ei enää käännytä kasvun tielle. EU-komissio perusti heinäkuussa digitaalisen kuljetuksen ja logistiikan foorumin. Forumin jäsenistö koostuu jäsenmaiden liikennealan viranomaisista ja keskeisistä toimijoista. Tarkoituksena on tuoda saman pöydän ääreen kaikki keskeiset liikennealan toimijat niin yritys- kuin viranomaispuolelta. SKAL edustaa foorumissa suomalaista kuljetus- ja logistiikkatoimialaa. Foorumin tehtävänä on tuottaa seuraavan kolmen vuoden aikana ratkaisuja ja konkreettisia ehdotuksia eurooppalaisen liikenteen sähköistämiseksi. Foorumin avulla komissio varmistaa, että se puuttuu logistiikan digitalisaatioon vain silloin, kun EU-tason yhteiselle sääntelylle on todellinen tarve. Yhteisten kokoontumisten lisäksi työryhmät etsivät ratkaisuja erityisiin esteisiin. Foorumi hakee ratkaisua esimerkiksi sähköisten dokumenttien käyttöön, yhteiseen kieliasuun, standardeihin, tiedonvaihtojärjestelmiin ja tavaravirtojen optimointiin. Kolmen tason työ Liikennekomissaari muistuttaa, että monessa EU-maassa on meneillään julkisen ja yksityisen sektorin digikokeiluita. – Suurin ongelma on kuitenkin ratkaisematta: kuinka kytkeä yhteen kaikki liikennemuodot ja keskeiset toimijat läpi logistiikkaketjun. Ilman yhteisiä pelisääntöjä ja sähköistä järjestelmää logistiikan digitalisaation hyödyt jäävät pelkäksi puheeksi. Komission päätavoitteena on nyt sopia yhteisistä standardeista ja välineistä, jotka koskevat kaikkia liikennemuotoja ja sektoreita. Kaikilla toimijoilla on oltava valmiudet lähettää ja vastaanottaa sähköisiä dokumentteja ja pääsy datajärjestelmiin. Tätä tarkoitusta varten komissio perusti digitaalisen kuljetus- ja logistiikkafoorumin. SKAL on yksi foorumin jäsenistä. Komissiolla on kunnianhimoiset odotukset foorumin suhteen. Backlund toivoo, että laaja foorumi pystyisi keskittymään käytännön työkalujen ja ratkaisujen kehittämiseen. Parhaimmillaan foorumilla on mahdollisuudet saavuttaa kolmoisvoitto: EU:sta tulee digitalisaation edelläkävijä, julkinen sektori säästää ja yksittäiset yritykset saavat uusia menestyksen edellytyksiä. – Uskon, että EU-tasolla yhdessä alan toimijoiden kanssa kehitetyt sähköiset innovaatiot palvelevat joka tapauksessa meidän jäsenistöämme, toteaa Backlund. Parhaassa tapauksessa Suomesta löytyy idea, jota voidaan hyödyntää kaikkialla Euroopan logistiikkaketjuissa. Mutta nyt on aika keskittyä auttamaan SKAL:n jäsenistö digivalmiiksi. ■ SKAL:n sähköisen liiketoiminnan kärkiteemat SKAL:n tuoreen logistiikkastrategian tavoitteena on luoda toimintaympäristö, jossa digitalisaatio on eri jakelukanavissa olennainen osa logistiikkaa ja kuljetusketjua (alkutuotanto -> teollisuus -> kauppa -> kuluttajat - > kierrätys). SKAL keskittyy seuraaviin osa-alueisiin: • sähköiset rahtikirjat, kuljetustilaukset ja laskut • paikannus-, reittitiedot ja optimointi • ajoneuvo- ja kuljettajadata • mobiilipalvelut, asiakasrajapinnat • pilvipalvelut ja • 3D -tulostus. 29 skal ajassa Härmässä heilumassa SKAL:n messupirtti nousi perinteiselle paikalleen U3108 Härmän Power Truck Showssa elokuussa. Kahden vilkkaan messupäivän aikana tatuoitiin, turistiin ja arvuuteltiin autoleffoja. Moni kuljetusyrittäjäperhe vietti harvinaisia lomapäiviä rekkatapahtumassa. Heini Polamo, kuvat Stina Varkkola J ärjestyksessä yhdennettoista rekkamessut pidettiin Härmän Powerparkissa 7.–8. elokuuta. Osastollamme kävi vilske erityisesti iltapäivisin. Jutun juurta syntyi muun muassa kesän kuljetusten kysynnästä, teiden kunnosta ja vähän lomistakin. Yrittäjät kyselivät myös koulutusasioista, vakavaraisuuden todistamisesta ja mitta- ja massa -asetuksen viilauksista. SKAL ajaa kolmiakselisen kuorma-auton 28 tonnin kokonaismassaa pysyväksi. Erityisesti lapsivieraita ilahduttivat osastolla antamamme SKAL-siirtotatuoinnit, mutta kelpasivat ne isommillekin. Moni jäsen piti kunnia-asianaan ottaa logon käsivarteen. Näkyipä tatskoja kasvoissakin lauantain puolella niin jäsenillä kuin muillakin. Meitä ilahdutti, kun karskin oloinen Harley Davidson -seurue pujopartoineen asettui tatuoitavaksi. Toisena ohjelmanumerona oli autoelokuvista poimittujen pysäytyskuvien yhdistäminen leffojen nimiin. Tehtävä osoittautui yllättävän kinkkiseksi, mutta palkinnon saadakseen tarvitsi vain arpaonnea – ei leffatietämystä. Perjantain palkintoleffaliput lähtivät jäsenyrittäjä Matti Ruskolle Raaheen ja lauantain Maarit Allerille Halikkoon. Mika Auvinen www.youtube.com/skalry Vasemmalta jäsenyrittäjät Juha Liimatainen, Risto Pohjonen, Tero Koskinen, Juha Rahkola sekä SKAL:n Jari Harju pirtillämme. Team Kannus vasemmalta: Henri Salonen, Ismo Kortetmaa (rapuissa), Ville Pöllä ja Juha Järvinen. 49 skal ajassa Kipaisimme myös kentällä jututtamassa jäseniä, joilla oli ajoneuvoja näytillä. Taltioimme viime vuoden supervoittajan Mika Auvisen tunnelmia. Mikan Highway Herona tunnettu vihreä yhdistelmä on ollut jo vuoden ajotehtävissä ja saanut kunnon näyttelykäsittelyn. Mika kertoi, että Hero pääsee ensi heinäkuussa Kanadaan isoon kuorma-autojen 35-vuotisjuhlanäyttelyyn eksoottisena eurooppalaisvieraana. Seuraavaksi tuli vastaan Ville Pöllä pinkin yhdistelmänsä kanssa, ja koko pohjalaista veljeyttä uhkuva Team Kannus asettui kuvaan paidoissaan. Ville ajaa Polarlinen kautta lähinnä tuoretavaraa ja kasviksia kylmäkuljetuksina Suomen ja Ruotsin välillä. SKAL-jäsenyys tuli sukurasitteena, sillä vuonna 1982 aloittanut isä oli jäsen ja tapa periytyi pojalle. Ville Pöllälle on ollut pikku pojasta selvää, että hänestä tulee automies. Seinäjoella 2007 käyty liikenneyrittäjäkurssi vahvisti päätöksen, ja tässä sitä ollaan! Villen mielestä parasta yrittämisessä on vapaus. - Tätä tehdään rakkaudesta lajiin, täydentää Juha Järvinen, ei varsinaisesti Kannuksesta mutta tiimiläinen silti. Pinkki väri miellyttää kaikkia. Pöllän yhdistelmälle ropsahti kaappi- ja rahtiautojen kolmas sija. Pellolainen jäsenyrittäjä Kaarlo Rundgren esitteli näyttelyssä Punahilkka-nimistä yhdistelmäänsä, jota kuvittivat tunnetun sadun kohtaukset. Inspiraatio on peräisin Rundgrenin Hilkka-vaimosta. 68-tonninen Sisu on vuosimallia 2012 ja perävaunu tätä vuotta, ja Punahilkalla kuljetetaan soraa. Kaarlo kertoo, että puupuolella on alkanut olla kysyntää Lapissa. Hän on jonkin verran mukana paikallisyhdistystoiminnassa. Autojen tuunaus on noin 10-vuotias harrastus. Tällaisia tunnelmakuvia välitimme tällä kertaan. Eiköhän ensi vuonna lähdetä uudestaan! ■ Yrittäjäpari Mauri Reunalan ja Suvi Korhosen Karelia Kuljetus Oy Hammaslahdelta kuljettaa kappaletavaraa ja sahatavaraa, paperia ja sellua yhdistelmillä, joiden teemaväreinä ovat Karjalan punainen ja harmaa. Näytillä on 5 omasta ajoneuvosta uusin, jonka kori ja kärry ovat vuosimallia 2015. 68-tonnisen yhdistelmän hevosaihe viittaa hevosvoimiin. Jakeluliikennettä Porvoossa pyörittävän BB Kuljetus Oy:n isä ja poika, Bo ja Patrik Björkman, olivat liikkeellä jenkkihengessä. Kolmikko (Patrik, Bo ja keskellä ”Uncle Sam”) oli niin hauskan näköinen, että räpsäytimme kuvan, vaikka olihan yritys lehdessämme vastikään ihan kannessa asti. Kaarlo Rundgren 50 skal ajassa Onnittelemme 21.9.–18.10.2015 70 VUOTTA 27.9. Virtanen, TapaniUusikaupunki 1.10. Palkoranta, Oiva Pirkkala 6.10. Jaakkola, Rauli Marttila 17.10. Nevala, Jaakko Ilmajoki 17.10. Öhberg, Lars-Erik Helsinki 18.10. Laine, Aimo Nurmijärvi 26.9. Koljonen, Reijo 26.9. Tikkanen, Eero 4.10. Fransman, Jonny 5.10. Nurmi, Auno 7.10. Hänninen, Jarkko 10.10. Järvinen, Jukka 12.10. Tuomikoski, Esko 13.10. Juvani, Mauri 14.10.Uusitalo, Matti 60 VUOTTA 21.9. Luostarinen, Tapio Varkaus 50 VUOTTA 25.9. Salonen, Pekka Puumala 14.9. Ranta-Eskola, Olli 25.9. Tarkkala, Tauno Loppi Forsman, Roger 26.9. Kantonen, SeppoUusikaupunki 21.9. Hyvinkää Pielavesi Loviisa Askola Haapajärvi Tampere Lapinjärvi Ylitornio Helsinki 30.9. 30.9. 30.9. 3.10. 4.10. 4.10. 5.10. 9.10. 13.10. 14.10. 16.10. Löfgren, Heikki Paajanen, Anssi Purtsi, Mikko Kahelin, Tuomo Hämäläinen, Jarmo Viljakainen, Petri Kivistö, Jukka Lindholm, Mika Nurminen, Teijo Saarinen, Rauno Muuski, Kari Pornainen Savonlinna Salo Tohmajärvi Lapinjärvi Jyväskylä Lahti Vihti Vaasa Mäntsälä Hämeenlinna Saloinen Sipoo Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät. Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai [email protected]. Yhdistysten, jotka haluavat onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Kari Mäkivirralle Yrittäjäristin timanttiristi Kari ja Anne Mäkivirta. Hämeenlinnalainen kuljetusyrittäjä Kari Mäkivirta yllätettiin perin pohjin hänen 60-vuotisjuhlissaan. Reilut sata juhlavierasta oli todistamassa, kun Mäkivirralle ojennettiin liki 35 vuoden ansiokkaasta yrittäjätoiminnasta 60 Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin Timanttiristi. Juhlia vietettiin 25.7.2015 kauniissa ja historiallisessa kartanomiljöössä kesäisen sään suosiessa Katisten Kartanolla Hämeenlinnassa. ■ Kiitos Risto Jaakkola kiittää häntä eläkkeelle jäännin johdosta muistaneita, ja toivottaa menestystä hienolle alalle. ex tempore Ari Nukala kokosi kirjaimet sanaan Voimarekka Veteraaniautot ovat olleet jo vuosia näyttävästi esillä Power Truck Showssa. Omat lapset Rakkaat lapseni Ella ja Lotta ovat myös mukana tekemässä tapahtumaa isin apuna. Ilmaisjakelulehti Teen messujen ennakkotunnelmista Power Truck Show -lehteä, jota jaetaan ympäri valtakuntaa aina heinäkuussa, juuri messujen alla. Matkustelu Työn vastapainoksi käymme perheen kanssa mahdollisuuksien mukaan etelän lämmössä syksyisin. Autourheilu on aina kiinnostanut. Ajelin itsekin aikoinani ralleja ja rallisprinttejä kohtuullisella menestyksellä. Rekkamessut Power Truck Showta kuljetusmessuineen on järjestetty nyt vuodesta 2005. Koetamme joka vuosi parantaa tapahtuman antia niin yleisölle kuin näytteilleasettajillekin. Elämyspuisto Power Park on mahtava miljöö erilaisille tapahtumille ja muutenkin ainutlaatuinen paikka. Kökkäporukka ”talkooväki” on työryhmä, joka auttelee meitä messujen järjestelyissä. Heille jälleen kiitos suuresta avusta! Kahdestoista kerta Ensi vuonna Power Truck Show järjestetään kahdettatoista kertaa. Alahärmä Olen asunut Etelä-Pohjanmaalla Alahärmässä koko elämäni. Täällä on tilaa elää ja hengittää. Härmäläinen Ari Nukala, 40, kuuluu Härmän Power Truck (”voimarekka”) Shown 5-henkiseen järjestäjätiimiin ja hän on ollut tekemässä tapahtumaa alusta alkaen. Arin taival autojen ja autoilun parissa alkoi armeijan kuljettajakoulutuksesta, jonka jälkeen Ari toimi perheyrityksessä kuljettajana ja perusti sittemmin oman toiminimen. Messujen järjestelyt ovat miehelle ympärivuotinen rupeama. Alkusyksyn hengähdystauon jälkeen alkaa kesän 2016 tapahtuman ja PowerTruck Magazinen suunnittelu. Myönteinen palaute ja työryhmän hyvä yhteishenki antavat tekijöille voimia ja intoa jatkaa vuodesta toiseen. Heini Polamo Kuva: Stina Varkkola 61 profiili Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n toimihenkilöitä. Ehdota profiilihenkilöä Anneli Similälle, puh. (09) 478 999 tai [email protected]. Työuran päättötyö valmistumassa L ” Laadimme uudet Suomen erikoiskuljetusten määräykset helpommin luettaviksi ja ehjäksi kokonaisuudeksi. iikenteen turvallisuusvirasto Trafin erityisasiantuntija Seppo Terävä puurtaa parhaillaan erikoiskuljetussäädösten kokonaisuudistuksen parissa. Hän kutsuu tehtävää päättötyökseen, jonka jälkeen on aika vetäytyä säännöllisestä työelämästä ensi vuonna. Seppo Terävä on saanut tehdä yli 40 vuoden työuransa valtion palveluksessa itseään kiinnostavien ja innostavien erikoiskuljetusten parissa. – Olen voinut yhdistää työssäni ammattikoulussa ja korjaamolla asentajana hankkimani ajoneuvotekniikan käytännön opit Mikkelin teknillisen oppilaitoksen logistiikkaoppeihin. Vuonna 1975 Seppo Terävän palkkasi TVH:lle Seppo Sainio, josta myöhemmin tuli SKAL:n pitkäaikainen toimitusjohtaja. SKAL on ollut yksi merkittävistä yhteistyökumppaneista Sepolle kautta vuosien. TVH:n tutkimusyksikössä Seppo selvitti aluksi tiestön kunnon vaikutusta ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen. Erikoiskuljetusten lupakäsittelyssä vuonna 1978 vapautunut paikka tarjosi hänelle mielekkään koulutusta vastaavan tehtävän. – Varsinkin erikoiskuljetusten tulkintatapausten ratkaiseminen on aina ollut kiehtovaa, Seppo korostaa. Sepon asiantuntemuksen pohjalta laadittiin aikanaan sisältö ensimmäiseen erikoiskuljetusten lupa- ja reitinkäsittelyohjelmaan vuonna 1986. Vuonna 1992 käyttöön otettu uusi ohjelma, myöhemmin tehdyin pienin päivityksin, toimii edelleen nykyisin käytössä olevan lupa-ohjelman rinnalla. Muutamien organisaatiomuutosten jälkeen Seppo siirtyi Tiehallinnon lakkautuksen myötä vuonna 2010 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin. Mukanaan hän toi EKL-koulutusasiat. Seppo valmisteli jo 1990-luvulla Tielaitoksessa erikoiskuljetusasetuksen. Nyt hän johtaa erikoiskuljetussäädösten kokonaisuudistustyötä. – Laadimme uudet Suomen erikoiskuljetusten määräykset helpommin luettaviksi ja ehjäksi kokonaisuudeksi. Karsimme juristikieltä. Valmistelutyö tehdään vuorovaikutuksessa käyttäjien, eli kuljetusyrittäjien, maarakentajien ja koneyrittäjien kanssa. Määrittelyissä huomioidaan myös liikenteenohjaajien, ja heitä tiellä valvovien poliisien työ. Säädöksissä pyritään myös yleiseurooppalaiseen erikoiskuljetusmerkintätapaan, jotta ajoneuvoissa ei tarvitse vaihtaa merkintöjä maasta toiseen siirryttäessä. Kouluttaminen on merkittävä osa Sepon työtä. Hän on opettanut erikoiskuljetusten liikenteenohjaajia vuosikausia, ja on toiminut myös kokeiden tarkastajana. Ne jotka tuntevat Sepon tietävät, että hän on aina joko menossa suunnistamaan tai tulossa suunnistamasta. Rakkaimpaan harrastukseensa hän tutustui hieman yli 10-vuotiaana. Kilpasuunnistaja hän on ollut lähes 20 vuotta. Rastilta rastille kulkeva vapaa-aika kerryttää kilometrejä vuosittain lähes 1 000. – Suunnistus auttaa jaksamaan työssä ja pitää minut kunnossa. Kiireen ja stressin selätän aikanaan koulutuksessa saamani vinkin avulla: ”Kuvittele aika kumilangaksi. Kun kiire ahdistaa istu ja rauhoitu. Ota ajasta kiinni ja venytä sitä”. Minulle tämä mielikuvaharjoitus on toiminut, Seppo nauraa. Suunnistuksen lisäksi Seppo on kaavaillut eläkepäivien täytteeksi erikoiskuljetusten historiikin kirjoittamista viranomaisten näkövinkkelistä. Erikoiskuljetusten asiantuntemusta häntä kiinnostaisi hyödyntää luennoitsijana tai kouluttajana muutamia vuosia. Ulla Eskelinen 66
© Copyright 2024