Kuljetusyrittäjä 5_2015 sisältöä
Kuljetus 5/15 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Yrittäjä BB Kuljetus Oy:n Patrik Björkman: Näkyvä brändi ja luotettava palvelu poikivat uusia töitä Messut ja liittokokous Helsingissä Citylogistiikassa tilaa yhteistyölle ja uudelle tekniikalle Jari Mantila kuljettaa vaarallisia aineita Helsingissä ja nauttii siitä 1 Pääkirjoitus Kimi Räikkösen aivot K ukaan ei enää muista, kenen kuningasidea oli junailla messut ja liittokokous samoille päiville. Kun täyteen ladattu viikko juhlallisuuksineen koitti, sujui kaikki loppujen lopuksi onnellisesti, mutta sitä edelsi ennennäkemätön tohina. Seuraavalla viikolla SKAL:n toimistolla oli tavallista sanoa limoviikunalle huomenta ja juoksuttaa kahvi tyhjän suodatinpussin läpi. Näppäimistöillä kävi lomienaluspuserrukseen kuuluva ropina, ja joku juoksikin kiireessään. Jos olisimme urheilujoukkue, komentaisi valmentaja meille palautumisjuomaa, rauhoittavia hiilareita ja vapaapäivän. Kalenterissa lukikin tässä kohtaa taikasana ”juhannus”. Sameisiin aivoihini syttyi lamppuna ajatus saunasta, jonka ikkunasta pilkottaa järven selkä. Sen laineissa on viileän sään tuomaa terävyyttä ja kevyttä vaahtopäätä, ja tuuli seisottaa paria lokkia ilmassa. Hyttysten inistessä sytytetään kokko, jonka hiillosta perhe tuijottaa rivinä vielä aamun sarastaessa. Kuikka huutaa kaislojen takaa. Lepopaikka. Eihän meitä kukaan ajanut ponnistelemaan. Jäsenyrittäjät tuskin osasivat kaivata uutta messuseinää, esitteitä ja samaan juoneen muokattuja liittokokousmateriaaleja. Me itse halusimme, että kaikki olisi niin täydellistä kuin näistä naisista ja miehistä irtoaa. Sitä paitsi laiskat töitään laskevat, jäsenemme eivät lainkaan. Kun pirautin vuoden SKAL Kuljetusyrityksen Mika Liimataiselle 19. toukokuuta ja kerroin palkinnon lähtevän Konnevedelle, Mika pohti ääneen, josko he toisivat palkitsemistilaisuuteen yritysvideonsa. Vielä silloin en tiennyt, että ensimmäistäkään ottoa ei ollut olemassa. Liimataiset käsikirjoittivat, tuottivat ja tallensivat filmin muutamassa viikossa, ja se esitettiin palkitsemistilaisuudessa 13.6. Unohdin kysyä, millä ajalla se tarkalleen ottaen syntyi, koska Liimataiset tuntuivat pitävän moista produktiota ”normihommana”. Uljas lopputulos kestää katselun, joten kurkatkaapa www.skal.fi. Normihommia ovat taajamien kuljetustehtävätkin tämän numeron yrittäjillemme. Heidän päivänsä ovat täynnä vilkkaita katuja ja liikennetilanteita, joissa ihmisiä, kotieläimiä ja ajoneuvoja singahtelee kuin ammuksia, ja kukin käyttää ympäristöään tismalleen ja vain omista lähtökohdistaan. Yksi juoksee salkku kädessä ratikkaan, toinen lenkkeilee korvalaput korvillaan, koululaislauma ja pyöräilijä aikovat ehtiä vielä tuosta välistä, ja pyörätuoli liukuu pysäköidyn auton takaa suojatielle. Miten kuorma-autolla tullaan tähän kaaokseen? Ajatukset vievät formulatähti Kimi Räikköseen, jonka kyky havainnoida ympäristöään ja reagoida siihen on poikkeuksellinen maailmassa. Kun Räikkönen kiihdyttää ajopelinsä 5 sekunnissa 200 kilometriin tunnissa, ei havaintojen tekemisen, johtopäätösten ja toimenpiteiden väliin voi jäädä sekunnin murto-osaa. En sentään vertaa maidonjakelua formuloihin, mutta näen etäistä samankaltaisuutta taajamien rekkamiehessä ja Räikkösessä. Hänethän on sitä paitsi tavattu kirkkonummelaisessa karaokebaarissa laulamassa Matti Eskon kappaletta. Ihmekös tuo. Räikkönen on julkisesti tunnustanut pitävänsä rekkamiehiä ”kovina kuskeina”. Uurastuksessa ja siitä seuraavassa väsymyksessä on se mukava puoli, että ne unohtuvat nopeasti. Kun hopeinen konfettisade ryöppysi päällemme Konnekuljetus Oy:tä palkitessamme taputin tohkeissani kuin pikkulapsi. Iltajuhlassa tunnelma nousi kattoon ja kajautimme ilmoille ”SKAL” niin että lasit helisivät. Toivon, että niillekin jäsenillemme, jotka eivät olleet mukana Helsingin messuilla tai liittokokouksessa, välittyy tunnelmia tämän lehden mukana. Ihanaa kesää ja rentouttavia löylyjä, PS. Messuperjantain rekkafestareilla jäsenyrittäjä vinkkasi, että Arttu Wiskarilta jäi Rekkamies laulamatta. Terveiseni kappaletta toivoneille, että ikävä kyllä sirkutukseni ei purrut Wiskariin. Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä varatoimituspäällikkö Ulla Eskelinen [email protected] tai [email protected] Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Sakari Kokkonen Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Käännökset Olli Blomberg Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 [email protected] Ilmoitustrafiikki [email protected] Ulkoasu Faktor Oy / Anu Flinck Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 9 000 kpl KANNEN KUVA Ulla Eskelinen Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X [email protected] PEFC/02-31-162 kuva: Kimmo Brandt 441 612 Painotuote 3 Heinä-elokuu 05 / 2015 taajamalogistiikka 18 26 29 SKAL Kuljetusyritys 2015: Konnekuljetus Oy 31 TÄSSÄ NUMEROSSA: Pääkirjoitus 3 Ajankohtaista juuri nyt 6 SKAL Kuljetusbarometri 2/2015 8 Toimitusjohtajalta 15 taajamalogistiikka Citylogistiikassa tilaa yhteistyölle ja uudelle tekniikalle 16 Mantilan Kuljetus Oy tarjoilee raskasta taajamalogistiikkaa 18 BB Kuljetus Porvoosta tuntee Itä-Uudenmaan erilaiset taajamat 22 Ex tempore Toimittaja Kirsi Alm-Siira mukana SKAL-tapahtumissa messuilla 61 Turussa luotiin yhteiset pelisäännöt pysäköinninvalvontaan 25 Profiili Timo Koskinen Suomen Taksiliiton johtoon 66 Liittokokous Helsingissä sujui aurinkoisissa ja juhlavissa merkeissä 26 SKAL Kuljetusyritys 2015 Konnekuljetus Oy 29 Logistiikka–Kuljetus 2015 -messut Digitalisaatio, älyliikenne ja kilpailukyky vahvasti esillä 32 vakiot SKAL ajassa Onnea Svensk resume 48–59 60 62–65 5 Ajankohtaista Juuri nyt 11.7.-17.7. Porissa ja vähän Suomi keskustelee w.suomiareena.fi muuallakin, ks. ww ntasainen Satoi tai paistoi, aja teestä: tilannekuva liiken .fi/ ne.liikennevirasto lan http://liikenneti Kesäiset SKAL:n huvipuistoedut löydät sivuilta 40 ja 54. Olit lomalla tai töissä, Pidä huolta jaksamisestasi. Yrittäjä pitää keskimäärin kahden viikon kesäloman, mutta kaikki eivät voi lomailla senkään vertaa. SKAL:n menovinkkejä: Hirvi- ja haulikkoammunnan kisat 11.–12.7 Luumäellä SKAL Motoristit 21.–22.8. Savonlinnassa Power Truck Show 7.–8.8. Alahärmässä Twitteristä poimittua: #jakeluliikenne ei ole pelkästään tavarantiputtamista vaan siihen liittyy hyllytys- ja asennuspalveluita @SKALry #sakkojatulee Timo Hautakoski @hautsi 28.5.2015 Suomi ottaa käyttöön raskaan liikenteen vinjettimaksun, @skal on mielissään #arjenhyvinvointia AutoalanTiedotus @Autoala 28.5.2015 SKAL arvostaa hallitusohjelman rohkeaa ja uudistushenkistä otetta: uusisuomi.fi/autot/82266-sk… @uusisuomi @SKALry Ilkka Tuunanen @IlkkaTuunanen 27.5.2015 Hyvä tapaaminen kuljetusalan kanssa. Harmaan talouden torjunta peukalon alla #SKAL #rikos #road policing Kari Rantala @paallikko_IUPOL 22.5.2015 Ensimmäinen naispuol. liikenneneuvos Kaija Taipale ja logistiikan vaikuttaja Mirja Moisio #jooliaikakin #kuljetusala Heini Polamo@HeiniPolamo 11.6.2015 #kuljetusbarometri @MikkolaTeppo : Kirjallisten kuljetussopimusten korkea määrä barometrivastauksissa positiivista. SKAL ry@SKALry 11.6.2015 6 i Ajankohtaista Uudenlaista otetta SKAL Kuljetusbarometriin Kolme kertaa vuodessa tehdyn SKAL Kuljetusbarometri -kyselyn tarkastelu on kehittynyt vuosien varrella jo lähes tieteelliseksi tutkielmaksi. Vastauksia on mahdollista tutkia alueellisesti ja kuljetuslajikohtaisesti ja sulkea pois muuttujia. Näitä taustaselvityksiä ei jaeta suurelle yleisölle. Käytämme niitä aineiston analyysiin. Heini Polamo KUVA Jaana Sivén Messuympäristöön tuodussa SKAL Kuljetusbarometri -tilaisuudessa ryyditimme perinteistä puhuva pää – kuunteleva yleisö -asetelmaa keskustelevammalla otteella. Niinpä toimittaja Kirsi AlmSiira keskeytti ajoittain Iiro Lehtosen esityksen kysymällä yksityiskohtia tai perusteluja jostakin barometrin kohdasta. Lopuksi puheenjohtaja Teppo Mikkola toi esiin yrittäjän näkökulmaa. Pian avajaisten perään esitelty barometrikysely sai runsaan yleisön. SKAL Kuljetusbarometri 2/2015: Kuljetusyritysten vaikutusmahdollisuudet ja kannattavuus parhaimmat pitkissä kuljetussopimuksissa Varovaista toiveikkuutta kannattavuuden kehityksestä SKAL Kuljetusbarometrin valossa kannattavuuden pohja on saavutettu ja suunta kääntymässä varovaiseen kasvuun. Kuljetusyrittäjät odottavat hallitusohjelman ripeää toimeenpanoa ja rakentamisen elpymistä, jotta vapaa kuljetuskapasiteetti saataisiin liikenteeseen. Pitkät asiakassopimukset ovat kuljetusyrityksille lyhyitä kannattavampia. Yrittäjät näkevät älyliikenteessä paljon potentiaalia, mutta myös huuhaata. 8 Kuljetusyrittäjien ennuste kannattavuuden kehitykselle oli varovasti plussan puolella ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Runsas viidennes arvioi kannattavuuden heikkenevän. Joka neljäs yritys oli lisännyt liikevaihtoaan ja noin 40 prosenttia menettänyt alkuvuonna. Barometrin ajankohtaiskysymyksen perusteella 45 prosentilla kuljetusyrityksistä on polttoaineklausuulit sopimuksissaan, jolloin alentunut dieselin hinta näkyy myös niiden laskutuksessa. Tavaratonnit ja ajosuoritteet olivat suunnilleen viimekeväisellä tasolla. Alueellisessa tarkastelussa kuljetusyritysten liikevaihto kehittyi heikoimmin Kaakkois-Suomessa ja Helsingissä. Kaakossa yritysten kassavirta pienimuotoisesta Venäjälle suuntautuneesta liikenteestä on tyrehtynyt. Pääkaupunkiseudulla jakelukuljetusten volyymit ovat tippuneet kuluttajakysynnän hiipumisen vuoksi. Ulkomaanliikenteessä joka neljännen yrityksen liikevaihto kasvoi ja joka neljännen pysyi ennallaan. Tulos oli hieman viime vuotta parempi. Kuljetuslajeittain tarkasteltuna liikevaihto oli heikentynyt eniten maan- rakennuskuljetuksissa. Tämä selittyy osin vähälumisella talvella, joka on vähentänyt lumensiirtotöitä. Rakennustyömaat aloittavat työt vasta tammi-huhtikuun tarkastelujakson jälkeen. Maa-aineskuljetusten kannattavuus kehittyi kuitenkin hieman viimevuotista suotuisammin. Kannattavuuden kasvua odotetaan eniten säiliökuljetuksissa sekä maanrakennus- ja vaihtolavakuljetuksissa. Pessimistisimpiä ovat tukki- ja kuitupuun kuljettajat, sillä vapaa kuljetuskapasiteetti alentaa katteita. Biotalousinvestoinnit eivät näy puukuljetusten kysynnässä vielä muutamaan vuoteen. Laitosten rakentaminen heijastunee kuljetuskysyntään huomattavasti nopeammin, mutta se ei vielä koske puukuljetuksia. Pitkälti kuljetuskaluston koon kasvun vuoksi kalustoyksiköiden määrä yrityksissä on hivenen laskenut. Kuljettajamäärissä ei ollut olennaisia muutoksia viime vuoteen nähden. Enemmistöllä hyvät tai tyydyttävät vaikutusmahdollisuudet asiakassopimuksissa Ajankohtaiskysymyksissä pureuduimme kuljetusyritysten asiakassopimuksiin. Vastanneista vajaa kolmannes teki suoria sopimuksia tavaran lähettävän yrityksen kanssa. Alihankintana kuljetti joka kuudes ja KTK-osakkaana joka kymmenes vastanneista. Vaikutusmahdollisuudet asiakassopimuksissa olivat hyvät tai tyydyttävät runsaalla 60 prosentilla vastanneista. Alle kolmannes koki asiakkaan sanelevan sopimusehdot. Lähes puolet kuvasi yri- tystoimintaansa kannattavaksi asiakassopimusten seurauksena, mutta lähes yhtä monella toiminta kannatti heikosti. Heikosti kannattavaa ja tappiollista liiketoimintaa oli erityisesti keikkapohjalta toimivilla yrityksillä. Toiminta oli tappiollista viidellä prosentilla kaikista vastanneista. Suullisia asiakassopimuksia on edelleen joka kolmannella kuljetusyrityksellä. Kun tehtävät sovitaan puhelimessa, jäävät sopimusehdot todennäköisimmin määrittelemättä. Yritysten kannattaisikin solmia puitesopimuksia tuttujen asiakkaiden kanssa, jotta tien päällä sovittaviin kuljetustehtäviin olisi määritelty ehdot. Kirjallisia sopimuksia teki 70 prosenttia yrittäjistä. Pitkät sopimukset olivat todennäköisimmin kirjallisia ja niissä kuljetusyrittäjän vaikutusmahdollisuudet keskimäärin paremmat kuin lyhyissä. Tämä näkyi myös liiketoiminnan korkeampana kannattavuutena. Kyselyn valossa kirjalliset kuljetussopimukset eivät kuitenkaan takaa tasapuolisia sopimusehtoja. Suurin osa eli kaksi kolmesta kuljetusyrittäjästä arvioi, että asiakas noudattaa tavaraliikennelain kuljetuspalveluiden ostajan vastuuta. Joka kymmenes arvioi asiakkaan laiminlyövän velvoitteitaan. Näistä vastaajista runsas neljäsosa arveli, että asiakas ei tunne lakia ja yhtä moni, että asiakas luottaa kuljetuspalveluiden tarjoajaan. Tahallista laiminlyöntiä epäili tästä vastaajajoukosta 42 %, mikä vastaa noin 4 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Älyliikenteessä nähdään potentiaalia mutta myös huuhaata Yli puolet vastanneista arvioi älyliikenteen tuomia mahdollisuuksia myönteisesti. Joka kymmenes oli ehdottoman varma, että älyliikenne parantaisi yrityksen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa ja 46 prosenttia vastasi samaan kysymykseen ”mahdollisesti”. Avoimissa palautteissa älyliikenteeseen uskovat korostivat kannattavuuden ja seurannan paranemista. Toisaalta he ilmaisivat huolta sovellusten käytettävyydestä ja teknisestä toimintavarmuudesta. Kielteisesti suhtautui 17 prosenttia vastanneista. Heistä suurin osa piti älyliikennettä huuhaana, joka sisältää riskejä ja lisäkustannuksia kuljetusyrityksille. ■ Vuoden 2015 toiseen kuljetusbarometriin vastasi 768 jäsenyrittäjää. Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Kyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alueyhdistyksiä ja erikoisjärjestöjä sekä toimialoja. Kysely toteutettiin 15.5.2015–31.5.2015. 9 [email protected] Toimitusjohtajalta Pullat uunissa Tuoretta hallitusohjelmaa lukiessa tulee hyvälle tuulelle. Liikenneverkon korjausvelkaa vähennetään 600 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana. Lisäksi Suomi ottaa käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttömaksun, joka koskee myös ulkomaalaisia tienkäyttäjiä. Samalla hallitus sitoutuu kompensoimaan vinjetistä aiheutuvat kustannukset EU-maksimin mukaisesti ammattiliikenteelle. Pitkään olemme tätä vaatineet ja nyt se on hallitusohjelmaan kirjattu! Hallituksen strategiapaperin muokkaaminen käytännön toimenpiteiksi käynnistettiin pääministeri Sipilän johdolla välittömästi Valtioneuvoston linnassa. Myös SKAL:n edunvalvontatyö on jatkunut vaalien yli. Korjausvelan lyhentämisessä pääpainon on oltava tieverkolla ja vinjettimaksutkin on syytä korvamerkitä tiestön parannukseen. Maanteiden tavaraliikenne on ylivoimaisesti tärkein kuljetusmuotomme, ja tämän tulee näkyä myös korjausvelan hoidossa. Vaikutamme myös tiemaksujen kompensaatiokeinoihin. Polttoaineveron palautusjärjestelmää tarvitaan ja mahdollisesti muitakin keinoja, jotta kilpailukykymme todella kohentuisi. Monet ennusmerkit viittaavat parempaan huomiseen, niin myös uusin SKAL Kuljetusbarometri. Ensimmäistä kertaa neljään vuoteen useampi kuljetusyrittäjä arvioi kannattavuutensa kohenevan kuin laskevan neljän seuraavan kuukauden kuluessa. Talouskuo- pan pohjalta on toki pitkä matka päivänvaloon. Kuopan syvyydestä saa käsityksen tavarankuljetustilastoista. Viime vuonna kuoma-autoilla kuljetettiin 274 miljoonaa tavaratonnia, mikä on 26,5 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin vuosina 2002–2008. Viimeiset seitsemän laihaa vuotta ovat siis syöneet kuormasta järkyttävät 99 miljoonaa tonnia. Suomi on saatava jaloilleen vaikka matokuurilla. Hallitusohjelmassa vannotaan digitaalisuuden ja kokeilujen nimeen. Tähtäimessä on logistinen tehokkuus sähköisen liiketoiminnan avulla. Se on tavoitteena myös liittokokouksessamme Helsingissä esitellyssä SKAL:n logistiikkastrategiassa. Tavoittelemme niinikään tason nostoa liiketoimintaosaamisessa sekä yrityksen ja ihmisten johtamisessa. Lisäksi haluamme nostaa logistiikan arvostuksen yhteiskunnassa: maanteiden tavaraliikenne on matkalla ”kuluerästä” asiakkaalle lisäarvohyötyjä tuottavaksi palveluksi. Linjaukset parempaa huomista kohden on tehty niin Suomessa kuin SKAL:ssa. Seuraavaksi on tekojen ja toiminnan paikka. Näiden linjausten pohjalta voi hypätä vaikka tulisten miekkojen ja pystyyn sojottavien teräsnaulojen yli, vaikka se hirvittäisi ja saattaa kirpaistakin. Nyt ovat pullat uunissa. iiro lehtonen 15 Stadin citylogistiikassa tilaa yhteistyölle ja uudelle tekniikalle Jatkuvasti kasvavassa Helsingissä lisääntyy tarve entistä toimivammalle jakeluliikenteelle ja jätehuollon kuljetuksille. Sekä kaupunkisuunnittelijoilta että kuljetusyrityksiltä vaaditaan yhteistyöhalua kaupunkilaisia palvelevan citylogistiikan saavuttamiseksi. Myös älyliikenteestä toivotaan parannusta tilanteeseen. Jaana Sivén S uurimpia kipupisteitä Helsingin kantakaupungin jakelu- ja huoltoliikenteessä ovat liikenneruuhkat, ahtaus, pysähtymis- ja pysäköintialueiden puute ja tavaroiden vastaanottotilojen sekä lastaus- ja purkupaikkojen ongelmat. Kuormaukseen soveltuvat pysäköintipaikat on usein varattu muuhun kuin lastaus- tai purkutoimintaan. Jakeluautoja seisotetaan ja pysäköidään runsaasti jalkakäytävillä ja pyöräteillä, sillä kuormauspaikoista on huutava pula. Helsingin seisottamisen aikarajaksi määrittämä 15 minuuttia täyttyy nopeasti. Pysäköinninvalvoja tulkitsee tilanteen lainvastaiseksi pysäköinniksi ja sakottaa. Helsingin kaupungilta muistutetaan, että pysäköintisakko on hallinnollinen päätös, johon voi hakea oikaisua. Pysäköinninvalvojien koulutuksella pyritään lisäksi parantamaan sakotuksen oikeudenmukaisuutta. Pysäköinninvalvonta – hyvä vai paha? Helsingin kaupungin citylogistiikan toimenpideohjelmassa listataan useita ehdotuksia tilanteen kehittämiseksi: Kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla halutaan parantaa pysäköintijärjestelyjä katualueilla. Tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä aiotaan vaikuttaa siihen, että jalkakäytävälle ja pyöräteille pysäköinnistä tulisi kokonaan kiellettyä, mikä pätee myös lyhytaikaiseen seisottamiseen. Tästä pysäyttämiskiellosta olisi kuitenkin jatkossakin mahdollista poiketa liikennemerkein osoittamalla, että alue on varattu erityisellä jakeluliikenteen pysäköintitunnuksella varustetuille ajoneuvoille. Työryhmissä on myös pohdittu erityisen lastausmerkin perustamista ja sen käyttämistä ajoradan reunassa. SKAL:n asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto ei näe hyvänä ratkaisuna poistaa nykyisin tieliikennelaissa olevaa mahdollisuutta seisottaa ajoneuvoa jalkakäytä- Pysäköinninvalvonnasta on kuljetusyrityksille hyötyä ja haittaa. Valvonta auttaa siihen, että kuormauspaikkoja pidetään avoimina jakeluautoille. Toisaalta, koska paikkoja on hyvin rajallisesti, joutuvat jakeluajoneuvot toimimaan jalkakäytävillä ja kevyen liikenteen väylillä. Se on nykylain mukaan sallittua, jos kuormausmahdollisuutta ei ole lastauspaikan muodossa tai ajoradalla. Näissä tilanteissa pysäköinninvalvonta kuitenkin sakottaa herkästi. Kuljetusyrityksillä ei aina riitä ymmärrystä pysäköinninvalvonnan sakotuskäytännöille. Lämpösäädellyissä kuljetuksissa sekä anastusherkkää tavaraa kuljetettaessa on jakeluauton perälauta suljettava hetkellisestikin autolta poistuttaessa. Joissain kohteissa kuljettajalla voi olla useita toimituskohteita tai niin paljon toimitettavaa, että Citylogistiikan toimenpideohjelma Citylogistiikkaa toivotaan kehitettävän ennemmin parannusten kuin rajoitusten kautta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 16 vällä kuorman purkamisen ja lastaamisen aikana. Nykylain mukaan jalkakäytävällä tai pyörätiellä saa ajoneuvoa seisottaa vain silloin, kun läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei myöskään saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Murron mukaan nykyinen säädös on hyvä ottaen huomioon sekä jakeluliikenteen että kevyen liikenteen tarpeet. Jakeluliikenteen ohjaaminen kokonaan ajoradalle kuorman purkamisen ajaksi aiheuttaisi suuria ongelmia muun liikenteen sujumiselle. Helsingin kaupungin edustajien mukaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa ei juurikaan seisoteta tai pysäköidä ajoneuvoja jalkakäytävillä. Kuljetusyrittäjien mielestä tähän päästäisiin Helsingissä ainoastaan lastauspaikkojen määrän selvällä lisäämisellä. Jätekuljetusten aikarajoituksia väljentämällä voitaisiin jätteitä noutaa myös öisin. Keskustan huoltotunnelia tulisi kehittää paremmin Aleksanterinkadun liikkeisiin ulottuvaksi. Lisäksi älyliikenteen ratkaisuilla voitaisiin kehittää jakeluliikenteen pysähtymispaikkojen tunnistamista ja varaamista. Jakelun älypilotista apua? Älyliikenne mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja kantakaupungin jakeluliikenteen sujuvoittamiseen. Ennakoiva tilannetieto ruuhkista, liikennevalo-ohjaus, pysäköintipaikkojen tilatieto ja varaaminen sähköisesti, sekä pollareiden ja vaihtuvien liikennemerkkien käyttö ovat esimerkkejä monista jakelukuljetuksia helpottavista ratkaisuista. Citylogistiikan toimenpideohjelmassa kuva: helsingin kaupunki ehdotetaan erityistä jakelun älypilottia jakelupaikan älytunnistukseen ja -varaukseen. Mobiilipalvelu tiedottaisi vapaasta paikasta, jonka voisi varata sähköisesti tietyksi ajaksi. Älypilottia on tarkoitus kehittää yhdessä liikennöitsijöiden kanssa. Toiveena olisi myös vuorovaikutteisuus jakeluyritysten ja kaupungin välillä. Älypilotilla jakelukuljettajat saavat tietoa kaupungilta, mutta kuljetuksista saatava tieto esimerkiksi navigaattoreiden kautta hyödyttäisi myös muuta käyttäjäkuntaa ja älypilotin kehittäjiä. Yhteistyöllä eteenpäin Paitsi citylogistiikan toimenpideohjelmassa myös yrittäjien keskuudessa painotetaan yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Helsingin kaupunki, Yleinen Teollisuusliitto, SKAL ja keskustan yritykset järjestävät keskustelu- ja koulutustilaisuuksia yhteistyön kehittämiseksi. Citylogistiikkaa toivotaan kehitettävän ennemmin parannusten kuin rajoitusten kautta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko logistisen ketjun pitää toimia yhdessä. ■ Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät ry järjesti 28.5.2015 koulutus- ja keskustelutilaisuuden Helsingin kantakaupungin jakelu- ja huoltoliikenteestä. Tilaisuuteen osallistui Helsingin kaupungin edustajia, helsinkiläisiä kuljetusyrittäjiä sekä suurempien asiakasyritysten edustajia. Teksti pohjautuu tilaisuudessa käytyihin keskusteluihin. 17 Mantilan Kuljetus Oy tarjoilee Raskasta taajamalogistiikkaa 18 Vaarallisia aineita taajama-alueilla kuljettavan Mantilan Kuljetus Oy:n Jari Mantila näkee pääkaupunkiseudun taajamalogistiikassa useita kehittämisen paikkoja. Kuljetuspäällikkö nauttii kuitenkin antoisan työn ja perheyrittämisen iloista. Jaana Sivén H elsinkiläinen Mantilan Kuljetus Oy toimii Lassila & Tikanoja Oyj:n (L&T) sekä Ekokem Oy:n yhteistyökumppanina. L&T:n toimeksiantamana he kuljettavat erilaisia jäteöljyjä sekä kappaletavara- ja nestejätteitä. Ekokemin sopimukseen kuuluvat touko-elokuisin pääkaupunkiin saapuvien loistoristeilijöiden jäteöljyjen tyhjennykset ja kuljetukset. Laivatyhjennysten siirryttyä jokin aika sitten L&T:ltä Ekokemille jatkoi Mantilan Kuljetus työtä Helsingin Sataman suosituksesta ja L&T:n suostumuksella. Yrityksen toiminta sijoittuu pääosin Inkoon ja Imatran-väliselle rannikolle rajoittuvalle alueelle, toisin sanoen Suomen tiheimmin asutulle alueelle pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kuntien keskuksiin, teollisuus- ja omakotialueille sekä aivan Helsingin kantakaupunkiin. Loistoristeilijät liikennöivät Katajanokalle, Etelä- ja Länsisatamaan sekä Hernesaareen. Vaarallisia jätteitä monipuolisella kalustolla Mantiloiden kuljettamat aineet ovat pääosin vaarallisia aineita ja jätteitä, kuten akkuja, paristoja, lääkejätteitä, raskasmetalleja, maali-, sähkö-, ja elektroniikkajätteitä, laboratoriojätteitä, öljyisiä vesiä, liuotinjätteitä, happo- ja emäsjätteitä, litiumjätteitä sekä käytettyjä voiteluöljyjä. Risteilijöiden jäteöljy, ”sludge oil”, on separoitua kevytpolttoöljyä, jota imetään noin 20 000 litraa kerrallaan. Sanomattakin on selvää, että työ vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta. Jarin mukaan osa laivayhtiöistä noudattaa tarkempaa protokollaa ja korkeampaa vaatimustasoa kuin toiset. Laivojen tyhjennyksessä toimitaan risteilymatkustajien läheisyydessä. Satamahäkit, joissa tyhjennys tapahtuu, ovat hyvin ahtaita, ja työ vaatii kuljettajalta kokemusta. Taajama-alueella liikkuminen tuo vaarallisten aineiden kuljettamiseen ja varovaisuuteen erityismausteensa, sillä nesteillä on omat erityispiirteensä, kuten ominaispainot. Esimerkiksi litium kuljetetaan varta varten suunnitelluissa kuljetusastioissa. Vajaat litiumpakkaukset tehdään liikkumattomiksi, koska aineen hölskyminen saattaa aiheuttaa erittäin rajun räjähdyksen. 19 › ” On aina ilo pystyä auttamaan kanssakulkijoita. Kalustona Mantilalla on neljä muunneltavaa ajoneuvoa; säiliötäysperä- ja säiliöpuoliperävaunuyhdistelmät, 12-metrinen cityrekka ja niin sanottu MEPA-auto eli meno-paluukuljetuksiin tarkoitettu ajoneuvo, jossa on sekä säiliö- että kappaletavaraosastot samassa ajoneuvossa. Tällä autolla kuljetetaan myös terminaalien välisiä runkokuljetuksia, jotta auton ei tarvitse ajaa osaa matkasta tyhjillään. Jos säiliöihin ei riitä kuljetettavaa, voi kyytiin ottaa vaikkapa käytettyjä loisteputkia. Välillä ahtaus ahdistaa Mantilat kuljettavat tiheään asutuissa taajamissa, mutta kalusto ei edusta perinteistä taajamalogistiikan mallia. Sekä kalusto että kuljetettavat aineet tuovat työhön lisähaasteita. Ensinnäkin alueilla liikkuu paljon ihmisiä ja muuta liikennettä. Lisäksi taajamissa ja kantakaupungissa on voimassa erilaisia VAK-rajoituksia. Ajojärjestely on Jarin mukaan aikaa vievää ja vaativaa VAK- sekä paino- ja korkeusrajoitusten vuoksi. Muun muassa Helsingin ydinkeskustassa on 12 metrin pituusrajoitus. Kauppakeskusten kansilla ja lastauspaikoilla on myös usein tiukat painorajoitukset ja runsaasti säntäileviä ihmisiä. Autokorjaamojen ahtaisiin pihoihin ajettaessa on riskinä, että pihoilla seisovia asiakkaiden arvokkaita autoja kolhiintuu. – Lönnrotinkadulla ja Bulevardilla päänsärkyä aiheuttavat pysäköidyt ajoneuvot ja raitiovaunut. Jalkakäytävälle ei mahdu lastaamaan ja raitiovaunuliikennettä ei voi seisauttaa lastaamisen ajaksi. Mutta näistäkin haasteista selvitään, Jari sanoo. Herttoniemessä puolestaan asiakkaat jättävät autojaan autoliikkeiden pihoissa ja niiden lähistöllä usein vääriin paikkoihin, eikä kulku autoliikkeen pihaan onnistu. Ymmärrystä raskaan ajoneuvon kuljettajalle ja toiminnalle ei aina löydy kaupunkilaisilta, vaan välillä kohtaamiset voivat olla ikäviäkin. – Joskus keskisormi nousee ja sanan säilä heiluu. Kuljettajia syytetään kiusanteosta, Jari harmittelee. 20 Liikennesuunnittelulle kritiikkiä Musiikkimies ammentaa iloa työstään Jari kaipaa kaupunkien liikennesuunnittelulta enemmän näkemystä toimenpiteiden vaikutuksista raskaan liikenteen työhön. Moniin paikkoihin, joissa pitäisi työskennellä, ei ole asiaa raskailla ajoneuvoilla. Sillä yrittäjiin ei aina olla yhteydessä suunnitteluvaiheessa, vaan ongelmia korjataan jälkikäteen. – Muun muassa risteilijäsatamaan rakennettiin liikenneympyröitä, kanttikiviä ja kukka-asetelmia, joiden takia pitkät kuljetukset eivät päässeet liikkumaan. Onneksi ongelma kuitenkin saatiin korjattua, kun se nostettiin esiin, Jari kertoo. Myös ajaminen kantakaupungin sisällä voisi olla raskaammalle liikenteelle sujuvampaa. Satamien välillä ajava yritys on kesäkaudella usein tilanteessa, jossa esimerkiksi Katajanokan satamaan on saapunut pikaista tyhjennystä tarvitseva risteilijä, mutta tyhjennyskalusto onkin vielä Hernesaaressa. Reitti Hernesaaresta Katajanokalle on lyhyt, mutta ei raskaalle ajoneuvolle, jonka täytyy kiertää yli tunnin kestävä matka Kehä I:n kautta. Jarin mukaan Helsingin kaupungin kahden eri viraston välinen byrokratia on tähän mennessä estänyt asian kehittymisen parempaan suuntaan. Haasteita siis riittää, mutta työtään Jari ei vaihtaisi. Ihmisten keskuudessa toimiminen on antoisaa. Hän muistaa tapauksen, jossa pystyi auttamaan autollaan kadunposkeen jäänyttä, liikuntaesteistä henkilöä. – Kyse ei ollut sen kummemmasta kuin puhelimen lainaamisesta kuljetusavun saamiseksi, mutta on aina ilo pystyä auttamaan kanssakulkijoita, Jari toteaa. Myös ajojärjestely ja kuljetuskeikkojen hallinta kaikessa mutkikkuudessaan on Jarin mielestä mukavaa ja mielenkiintoista palapeliä. Hän tuntee yrityksensä kuljetusreitit tarkkaan ja tietää kuljetettavien aineiden ominaisuudet pitkästä kokemuksesta. Toimiihan hän myös yrityksensä ADR-turvallisuusneuvonantajana. Tietenkin myös hyvä asiakaspalaute sekä kuljetusasiakkaiden toisilleen antamat suositukset Mantilan Kuljetuksen palveluista lämmittävät mieltä. Työn vastapainona Jarille toimii musiikki. Hän laulaa ja soittaa koskettimia Sedätnimisessä kokoonpanossa, jonka soittolistaan kuuluu jopa 150 musiikkikappaletta 1970–2000-lukujen rockia ja poppia. Yhtyeellä on myös omaa tuotantoa. ■ Mantilan Kuljetus Oy • • • • • Lassila & Tikanoja Oyj:n ja Ekokem Oy:n sopimuskuljetuksia Kuljettaa vaarallisia nesteitä ja jätteitä Perustettu vuonna 2004 Kotipaikka Helsinki Perheyritys; liikenteestä vastaavana henkilönä toimii Susanna Mantila, Jari Mantila on kuljetuspäällikkö. Mukana toiminnassa ovat myös Jarin pojat Ville ja Niko Mantila. Lisäksi kaksi ulkopuolista, vakituista kuljettajaa. • Yrityksellä tytäryhtiönä kuntosali. BB Kuljetus näkyy Itä-Uudellamaalla Jakeluliikennettä Porvoossa ja sen lähikunnissa perinteisesti hoitanut Kuljetusliike Bo Björkman on nyt BB Kuljetus Oy. Erityyppiset taajamat ovat voimakkaasti kasvaneen yrityksen perustoiminta-aluetta. Ulla Eskelinen T apaamispaikallamme Porvoon Linja-autoasemalla BB Kuljetus Oy:n autot ovat päivittäinen näky. Yrityksen toimitusjohtaja Patrik Björkman kertoo, että Matkahuollon hyvin pienellä pysäköintialueella tulee ahtauden vuoksi kalustoon usein pieniä peltivaurioita. Osassa autoista on vielä yrityksen vanha nimi. Kaikkea ei ehdi järjestää heti, joten nimi muutetaan sitä mukaa, kun kalustoa uusitaan. Pienellä kierroksella kaupungin keskustassa Patrik esittelee kaupungin tekemiä ja suunnittelemia uudistuksia keskustakortteleiden väylille. Porvoon kaupunkia halutaan muokata kävely- ja pyöräilyliikenteelle ystävällisemmäksi. – Risteyksissä ydinkeskustassa on ajo- kaistoja kavennettu kiveyksillä molemmilta puolilta. Raskaan liikenteen ajoneuvojen on nyt erittäin vaikea kääntyä niissä. Ajoneuvoa joutuu kääntämään viereisen kaistan puolelta, Patrik kertoo. Hyvänä uutisena Patrik pitää sitä, että kaupungin kuntatekniikan vastuuhenkilöt ovat tulevissa uudistuksissa huomioimassa myös raskaan liikenteen toiveita. Piispankatua ollaan kaventamassa oleellisesti. Siitä tulee yksikaistainen ja jalkakäytävät levenevät, mutta huoltoliikenteelle on sentään suunniteltu huoltotaskuja kuormien purkamista ja lastaamista varten. Kauppakeskuksessa Linja-autoaseman kupeessa jakeluliikenteen ongelmana on vain yksi ovi huoltoliikenteelle. Sekin on linja-autojen käyttämän pääväylän puolella. Toimintaa kolmella tontilla BB Kuljetuksen logo on tuttu näky Porvoossa. Lyhyellä ajelullamme keskustassa logo osuu silmiin useampaan otteeseen. – Olemme Porvoon keskustan jakeluliikennettä palvelevista yrityksistä suurimpia. Näkyminen on hyvä asia. Meidät huomataan ja saamme uusia asiakkaita sen ansiosta, Patrik tuumaa. Kuljetusliike Bo Björkmanin yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi syyskuussa 2014. Kaikkiin ajoneuvoihin ei ole vielä ehditty edes muuttaa BB Kuljetuksen nimeä, mutta omistajien, eli isän ja kolmen pojan käsivarsiin on tatuoitu BB-logo. Tapaamme yrityksen perustajan Bo Björkmanin alle 10 minuutin ajomatkan päässä Tarmolan yritysalueella, jossa sijaitsevat saman kadun varrella yrityksen 500 m2:n terminaali, toimistorakennus ja pysäköintitilat perävaunuille sekä henkilökunnan autoille. – Toimintamme on kolmella eri tontil22 BB Kuljetus Oy kuuluu Porvoon suurimpiin nuorison työllistäjiin. Töihin otetaan sekä Puolustusvoimissa kuljetusjoukoissa pätevöityneitä että ammattikoulusta työharjoittelun kautta tulleita nuoria. 23 Patrik Björkman (oik.) kävi alkuvuodesta SKAL:n liikenneyrittäjäkoulutuksen. Nyt Bo voi irrottautua firman talousjohtajan hommista vähitellen. Yksittäisiä pitkiä kuljetuksia hän tulee ajamaan mielellään tarvittaessa. la, koska Porvoosta ei tällä hetkellä löydy meille sopivaa yhtenäistä terminaalipaikkaa. Nykyinen terminaalimme on alun perin rakennettu huoltohalliksi eikä siinä ole lastauslaituria. Joudumme purkamaan ja lastaamaan trukeilla, Bo kertoo. Bo on kuljetusyrittäjän poika, jonka isoisäkin toimi alalla. Oman yhden auton yrityksensä Bo perusti vuonna 1979 jakeluliikenteeseen. Vuonna 2002 autoja oli kolme. Patrik, joka oli valmistunut liikunnanopettajaksi, palasi silloin armeijasta. Töitä olisi ollut liikunnankin parissa, mutta koska kuljetusyritykselle oli juuri tarjottu tuntuvasti lisää töitä, Patrik teki hetken mietittyään päätöksen jäädä yritykseen. Kasvuvuodet Björkmanit kertovat etteivät ole etsineet aktiivisesti uusia asiakkaita. Vanhat asiakkaat ovat tarjonneet koko ajan lisää töitä. Kymmenen viimeistä vuotta on ollut todella voimakasta kasvun aikaa. Käytössä on nyt 30 omaa autoa ja saman verran yhteistyökumppaneiden ajoneuvoja. Jakeluautojen rinnalle on hankittu myös ajoneuvoyhdistelmiä runkokuljetuksiin. – Luotettava palvelu on paras myyntivalttimme. Asiakkaat ovat antaneet hoidettavaksemme aina vain isompia kokonaisuuksia. Vanhimmat asiakassuhteemme ovat parinkymmenen vuoden takaa, Partik toteaa. Patrikin isoveli Marcus työskentelee perheyrityksessä kesäisin. Talvet hän pyörittää omaa ravintolaa Teneriffalla. Kesät ovat kuluneet kuljettajien lomien tuuraajana. Yrityksen voimakas laajentuminen tuo hänenkin toimenkuvaansa nyt 24 muutoksia. Tänä kesänä hän auttaa terminaalista vastaavaa nuorinta veljeään Sebastiania ja aloittaa lisäksi kuljetusten laatutarkkailun. Täysillä kuormilla Bo on joutunut perääntymään ajatuksesta, ettei yritys laajenisi yli kymmenen auton kokoiseksi, eikä koskaan hankittaisi yli 18-tonnisia ajopelejä. Runkokuljetuksissa on nyt kolme yhdistelmää. Niiden pääkaupunkiseudulta kuljettamat eri logistiikkaasiakkaiden kuormat siirretään Porvoon ja Kotkan terminaaleissa jakeluautoihin. Kuormiin lisätään vielä paikalliset kuljetukset, ja vasta sitten täyteen lastatut autot lähtevät eteenpäin. Vajailla kuormilla ei ajeta. Vanha kaupunki ja saaristoliikenne BB Kuljetus palvelee erityyppisiä taajamia. Porvoon idyllinen vanha kaupunki on jakeluliikenteen kannalta ihan oma lukunsa. Kapeat kadut ovat turistisesongissa täyn- • • • • • • • nä ihmisiä. Kuormat on kannettava kadulta suoraan liikkeisiin. Itä-Uudenmaan tiet maaseutukuntiin ovat paikoin ahtaita ja huonokuntoisia. Saaristoreiteillä on huomioitava jonotukset losseille. Kesäperjantaisin lossit ovat niin ruuhkaisia, että BB Kuljetus ei silloin hoida saariston jakelua. Tänä kesänä BB Kuljetuksen autot näkyvät myös monissa alan tapahtumissa: Piakon osastolla Logistiikka–Kuljetus-messuilla, Riverside Porvoo Truck meetingissä, Power Truck Showssa ja Truck Lily Music Festivaleilla Liljendalissa. Bo ja Patrik ovat molemmat aktiivisesti mukana Porvoon Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnassa. Bo on ollut yhdistyksen hallituksen jäsen parikymmentä vuotta. Patrik tuli aikanaan mukaan nuorisojaoston puheenjohtajaksi. Miehet osallistuivat tietysti myös tänä kesänä järjestetyn yhdistyksen 70-vuotisjuhlan järjestelyihin. Se oli vuoden mittainen isohko projekti. Voit lukea lisää yhdistyksen juhlista sivulta 51. ■ Kotikunta: Porvoo Osakkaat ja omistussuhteet: Bo 10 %, Marcus 15 %, Patrik 60 %, Sebastian 15 % Toiminta-alue: Uusimaa, Kymenlaakso Palvelut: kappaletavara-, kuriiri-, pika- ja sopimuskuljetukset sekä runkokuljetukset Terminaalit: Porvoossa ja Kotkassa Kalusto: 30 omaa autoa ja 30 yhteistyökumppanien autoa päivittäisajossa Henkilökunta: 50, josta reilut 40 kuljettajia Kuvakertomus SKAL:n liittokokous Yksi kesän ensimmäisistä lämpimistä päivistä osui SKAL:n liittokokouspäivälle, joka oli lauantai 13.6. Kokouspaikkana oli Helsingin Messukeskuksen avara Kokoustamo. Päivä sujui perinteisissä juhlavissa tunnelmissa. Kolmestatoista aloitteesta nuijittiin läpi kahdeksan hallituksen esityksen mukaisesti. Heini Polamo, kuvat Kimmo Brandt Länsi-Suomesta Maarit Hellsberg, Pasi Oranta, Tero Siitonen ja Ralf Hellsberg odottelemassa avajaisten alkua. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kättelee kansanedustaja Arto Satosta, etualalla apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Ensimmäisenä ilmoittautui SKAL Pohjanmaa - Österbottenin Staffan Molander. Staffan nähtiin aiemmin myös messujen puolella, jossa hän kirjoitti tiestöä koskevan kannanoton vaikuttamisseinällemme. Messujen ja liittokokouksen samanaikaisuus oli erityisen mukava juttu kauempaa tuleville, jotka saivat kaksi kärpästä yhdellä iskulla. 26 Liettuan sisarjärjestön varapuheenjohtaja Julius Misiūnas, Teppo Mikkola ja Iiro Lehtonen SKAL-mediaseinän edustalla. Järjestöpäällikkö Jari Pietilä avasi liittokokouksen perinteisin menoin. Puheenjohtaja Teppo Mikkolan puhe käsitteli kulunutta vuotta järjestössä, edunvalvonnan ajankohtaisia teemoja ja jäsenkentän kuulumisia. Arto Satonen Pekka Sauri Nauru herkässä liittokokousväellä. Ansiomitaleita luovuttivat Arto Satonen, Iiro Lehtonen ja Teppo Mikkola. Johtaja Pasi Moisio sai Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkin. Kaikkien palkittujen nimet löytyvät sivulta 30. Vuoden SKAL Kuljetusyrityksen Konnekuljetus Oy:n palkitseminen sai yleisön hyvälle tuulelle. Konfettisade oli uutta palkitsemisseremoniassa. 27 › Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Eero Hakala luotsasi varsinaista liittokokousta jämäkästi. Iiro Lehtonen esitteli järjestön toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman sekä taloudellisen tilanteen. Talouskatsauksen pylväsrivit kertoivat tiukentuneesta tilanteesta, johon oli reagoitu kiristämällä kukkaron nyörejä. Henkilöstön vähentäminen veti kokousväen ilmeet vakaviksi. Jäsenpalvelusta ei kuitenkaan aiota tinkiä. Seuraava liittokokous pidetään Porissa. LänsiSuomen Kuljetusyrittäjät ry:n Ralf Hellsberg ja Petri Hämäläinen kiidättivät puheenjohtajan pärekorissa kohti Porin torrii. Kokousaineisto käytiin läpi kannesta kanteen. Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilammen puoliso Tuula Jokilampi, Jykin toimitusjohtaja Aki Sirén ja Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki. Illallisella riitti naurua ja hyvää seuraa. Keskellä Vantaan Rahtikeskuksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Haavisto. Koskinen-Yhtiöiden sisarukset Marjut Koskinen ja Minna Ruponen päät yhdessä. Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjien Pekka Nyman, Timo Immonen ja Kari Puranen Iiro Lehtosen juhannusjuttu nauratti kaikkia, myös Iiroa itseään. 28 Elintarvikealan Kuljetusyrittäjien pöydässä rouvat Sirpa Finnilä, Leena Piikkilä ja Pirjo Markkanen. Käsi pystyssä Viron sisarjärjestön puheenjohtaja Einar Vallbaum, hänen oikealla puolellaan Mika Liimatainen ja Taksiliiton puheenjohtaja Jari Lemmetyinen. Palkitut perheyrittäjät vasemmalta Anu, Mika, Juha ja Martta Liimatainen. SKAL Kuljetusyritys 2015 on Konnekuljetus Oy Vuoden 2015 SKAL Kuljetusyritys on Konnekuljetus Oy Konnevedeltä. Kyseessä on vuonna 1987 perustettu sympaattinen perheyritys, joka kuljettaa muun muassa haketta, sellua ja sahatavaraa metsäteollisuuden yrityksille. Yrityksen myönteinen, ratkaisulähtöinen ja lämpimän palveleva asenne sekä toiminnan korkea laatu ratkaisivat tiukan kilvan Konnekuljetuksen hyväksi. S KAL Kuljetusyrityksen valintalautakunta haki yritystä, jonka hyvä maine ja asenne heijastuisivat myönteisesti koko toimialaan. Kuvaukseen sopiva yritys löytyi Keski-Suomesta Konnevedeltä. Konnekuljetus on isän ja pojan hyvässä yhteishengessä pyörittämä 10 ajoneuvon ja 30 kuljettajan perheyritys. Pitkäikäisimmät asiakkaat Metsä Group – aiemmin Metsäliitto – ja Taimen Oy ovat olleet mukana perustamisvuodesta lähtien. Yrityksen perustaja Juha Liimatainen aloitti maa-ainesten kuljetuksen yhdellä sora-autolla jo vuonna 1982. Konnekuljetus Oy syntyi vuonna 1987. Ajaessaan maa-aineksia kalanviljelynlaitoksen perustuksia varten Juha Liimatainen tuli mukaan elävien kalojen kuljetukseen. Kalustoksi soveltui puuauto, jonka päällirakenteet vaihdettiin keväisin kalankuljetussäiliöiksi. Konnekuljetus Oy ajoi viimeisen pöllikuorman vuonna 2003, luopui puuautoista ja vaihtoi seuraavana vuonna rahtiautotkin hakeautoiksi. Juhan poika Mika tuli mukaan toimintaan vuonna 2004 suoritettuaan Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen, ja toimii nyt hallituksen pu- heenjohtajana. Mikan puoliso Anu huolehtii taloushallinnosta. Vuodesta 2007 asti Konnekuljetus Oy on kasvanut keskimäärin yhden yhdistelmän ja kolmen kuljettajan vuosivauhdilla, terveellä taloudenpidolla. Toimintamalli salli johdonmukaisen laajenemisen. Vuonna 2010 ajoneuvoihin hankittiin mobiilisovellukset kuljetusten seurantaan. Ne korvattiin varsinaisilla ajoneuvopäätteillä vuonna 2013, ja laskutus siirtyi kokonaan sähköiseksi. Yritykselle räätälöity toiminnanohjausjärjestelmä on parhaillaan käyttöönottovaiheessa. Se ja ajojärjestelijän palkkaaminen alkuvuodesta 2015 kertovat, että yritys on valmis vielä maltilliseen kasvuun. – Voimme kasvaa edelleen, mutta haluamme pitää päätökset omissa käsissä ja säilyttää toiminnan maaseutumaisuuden, Mika Liimatainen kuvailee. Asiakkaat yhdistivät yritykseen sekä määreen ”lupsakka” että ”ei yhtään virhettä”. Juhan ja Mikan asenne heijastuu myös kuljettajiin. He ovat ylpeitä hyvästä yhteishengestä, joka on leimannut toimintaa erityisesti laajentumisesta lähtien. Rekrytointistrategiana on vinkata nykyisil- le kuljettajille avautuvasta tehtävästä. Sitä kautta yritykseen löytyy ammattitaitoista väkeä, jonka asenne on kohdallaan. Yhteenkuuluvuutta vahvistetaan koulutuksilla ja virkistyspäivillä. Hyvä henki välittyy asiakkaille. Asiakkaat korostavat myönteisen asenteen ohella Konnekuljetuksen ja sen henkilökunnan vastuullisuutta ja muuntautumiskykyä. Pääsuoritteidensa ohella yritys lupaa savolaisen lupsakkaasti kuljettaa ”melkein mitä vain”. SKAL Kuljetusyritys on valittu vuosittain vuodesta 1989 alkaen. Palkittava kuljetusyritys saa upean kiertopalkinnon ja patsaan. Palkinnon lahjoittaa Neste Oyj. ■ SKAL Kuljetusyrityksen valintalautakunta 2015: Kansliapäällikkö Harri Pursiainen, Liikenne- ja viestintäministeriö (puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen, Liikenneturva Myyntipäällikkö Mikko Laiterä, Neste Oyj Asiantuntijamyynti Jari Kemppinen, A-Vakuutus Oy Poliisiylitarkastaja Risto Lammi, Poliisi Toimittaja Arja Vartia, Kauppalehden Logistiikka-extra Puheenjohtaja Teppo Mikkola, SKAL Viestintäpäällikkö Heini Polamo, SKAL (sihteeri) 29 Liittokokouksessa käsiteltiin jäsenyhdistysten tekemät aloitteet: 1. EU:n asetus ja määräys viikkolevosta 2. Kuljettajan eri korttien yhdistäminen 3. Liikenteen valvonnan tilannekuvan kartoitus 4. Minimitaso kuljetusketjun vastuusäännöksiin EU:ssa 5. Yrittäjän perheenjäsenen yhdenvertainen asema sosiaaliturvasäädöksissä 6. Palkka vai työkorvaus verotuksessa 7. Koulutuspäivien ja ns. ”pekkasten” yhdistäminen 8.Vakuuksien yhdistäminen luvanvaraisen liikenteen osalta 9. Sairauslomapäiviin omavastuu 10. Laaja liittokokous vain joka toinen vuosi 11. Liittokokouskustannukset alueyhdistyksille ja erikoisjärjestöille 12. SKAL:n jäsenmaksun maksaminen useammassa erässä 13. Liittokokousaloite -käytännön lopettaminen Kokouksessa luovutettiin seuraavat kunnia- ja ansiomerkit Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki Pasi Moisio Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Jorma Papinaho Jukka Siili Tapio Ylisuvanto Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi Juha Finnilä Jarmo Kivistö Kari Noroaho Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein Arto Löppönen Ahti Torkkola Ammattiautoliiton kultainen ansioristi Ismo Viitanen SKAL ry:n julkilausuma 2015: Suomen kilpailukyvyn nousu ei jää kiinni logistiikasta Suomen hallitus on linjannut liikennepolitiikkaa kansallinen kilpailukyky kärkenään. 600 miljoonan euron liikenneverkon korjausvelkapaketti ja tienkäyttömaksut palautusjärjestelmineen sekä päätös olla korottamatta polttoaineveroa luovat maantielogistiikasta kilpailukykyä. Linjaukset eivät yksinään riitä nostamaan Suomea taantumasta. Me maantielogistiikan toimijat odotamme hallitukselta toimenpiteiden ripeää toteutusta sekä oikeaa kohdentamista. Myös harmaan talouden nujertamisessa on vielä työsarkaa. Me kuljetusyrittäjät edellytämme, että leijonanosa infrarahoituksesta kohdistetaan nykyisen tieverkon ylläpitoon ja parannuksiin. On varmistettava, että voimistuva teollinen tuotanto päätyy markkinoille kapasiteetiltaan riittävällä kuljetuskalustolla turvallisia ja kantavia väyliä pitkin. Myös alempiasteinen tieverkko tarvitsee vahvistusta siellä, missä on tuotantoa. Jännevirran sillan kaltaiset pullonkaulat eivät saa muodostua säännöiksi. Vastaavat ongelmakohdat tulee korjata ripeästi, ja niistä aiheutuvien kiertoreittien talvihoitoluokitukset tulee korottaa vahinkojen minimoimiseksi. Kasvu ei saa perustua vilpille. Kuljetusalan reilut kilpailuehdot on varmistettava ja harmaa talous nujerrettava vahvalla viranomaisvalvonnalla ja koko toimitusketjun yhteistyöllä. Meillä on EU:n vahvin lainsäädäntö laittoman kabotaasin torjuntaan ja ainutlaatuinen kuljetuspalveluiden ostajan vastuu. Lain käytännön voima on varmis- 30 tettava jämerällä valvonnalla, jossa avainasemassa ovat poliisi ja tulli. SKAL:n rooli Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Road Policing -hankkeessa on askel valvonnan tehostamiseksi yhteistyöllä, mutta valvovat viranomaiset tarvitsevat aitoja henkilötyövuosia todelliseen tieliikenteen valvontaan. Kuljetusyritykset ovat investoineet lähes 20 000 kuorma-auton tai ajoneuvoyhdistelmän kokonaispainojen korottamiseen asetusmuutoksen mukaisesti. Pitkän taantuman aikana kuljetusyritykset ovat käyneet läpi kovan kuurin. Jäljellä olevilla on hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä. Niiden kannattaa ripeästi ottaa käyttöön sähköisen liiketoiminnan työkalut. Kasvupotentiaalimme vahvistuu, jos pystymme palvelemaan koko toimitusketjua digitaalisesti. Suomen maantiekuljetusjärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa toimiva ja luotettava. Meillä on ainoana EU-maana 76-tonniset ajoneuvoyhdistelmät. Vahvuutemme pääsevät oikeuksiinsa, kun ne saavat tuekseen vankan tieverkon ja terveet kuljetusmarkkinat. Suomen kilpailukyky ei todellakaan jää kiinni logistiikasta! Julkilausumatoimikunnan jäsenet: Håkan Stara (pj.), Harri Sandell, Ville Mäkinen, Iiro Mäkinen, Veli-Pekka Hämäläinen, Pekka Aalto, Hannu Lamminen, Riku Vainio ja Heini Polamo (siht.) Kai Siren on Suomen paras puunkuormaaja Helsingissä Logistiikka–Kuljetus-messujen yhteydessä käydyn Puunkuormauksen SM loppuottelun voitti hätiköimättä, mutta nopeasti pöllejä käsitellyt Kai Siren Pornaisista ajalla 5.48. Hän on voittanut kilpailun aiemmin viisi kertaa vuosina 1999, 2005, 2007, 2008 ja 2012. Ulla Eskelinen A urinkoinen Helsinki tarjosi hyvät kilpailuolosuhteet ja Messukeskuksen piha-alue riittävästi tilaa innostuneelle yleisölle. Katsojien tunnelmaa lisäsi puuskainen tuuli, joka lennätti puun kuorta yleisön kasvoille. Loppuottelu kovassa seurassa Hopeamitalille nousi Kari Heinonen Mikkelistä ajalla 5.58. Pronssia lunasti Jori Laine Jyväskylästä ajalla 6.11. Heinonen on voittanut kilpailun aiemmin kolme kertaa ja Laine kerran. Palkintopölleille nousi siis todella kokenut ammattilaiskolmikko. Puunkuormauksessa kilpaillaan tukkikuorman kuormaamisesta puutavara-autoon. Paremmuuden ratkaisee tehtävään käytetty aika ja kuormaamisen virheettömyys. Puunkuormauksen Suomen mestaria etsittiin nyt 30:nnen kerran. Juhlakiertue sisälsi 24 karsintakilpailua, joihin osallistui 951 osanottajaa eri puolilla Suomea. Alkukilpailupaikkoja oli tänä vuonna vähennytty, mutta ei se juurikaan näkynyt kilpailijamäärissä. Alkukilpailutulosten perusteella loppukilpailuun pääsi 12 osanottajaa, joista viisi lääninsä mestarina ja seitsemän aikojen perusteella. Aiemmilta vuosilta tuttujen Loppukilpailun tulokset: Nimi Kotipaikkakunta Siren, Kai Pornainen Heinonen, KariMikkeli Laine, Jori Jyväskylä Matikainen, TommiValkeakoski Asikainen, Jari Kaavi Varkoi, Petri Siilinjärvi Tauriainen, Pekka Taivalkoski Partanen, Pasi Iisalmi Lappi, Antti Rovaniemi Simpanen, Saku Pielavesi Villman, PekkaViitasaari Eskelinen, Harri Iisalmi Lääni Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Itä-Suomi Oulu Itä-Suomi Lapin lääni Itä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi finalistien joukkoon mahtui kaksi uutta tuttavuutta, Antti Lappi ja Harri Eskelinen. Alkukilpailujen perusteella ratkottiin veteraani- ja naistensarjojen voittajat. Veteraanisarjan voitti Auvo Rautiainen Enosta Loppuaika 5.48 5.58 6.11 6.16 6.19 6.22 6.38 6.44 6.54 6.55 7.10 8.50 Palkintopölleillä mestari Aki Siren (kesk.), hopeamitalisti Kari Heinonen (vas.) ja pronssimitalisti Jori Laine. Siren palkittiin 2 500 euron rahasummalla ja matkalla Loglift Jonseredin tehtaalle. Takana vasemmalla palkintojensa kanssa myös naistensarjan mestari Riitta Kekäläinen ja veteraanisarjan mestari Auvo Rautiainen. loppuajalla 6.11. Naistensarjan paras oli Riitta Kekäläinen Kuopiosta ajalla 8.34. Kilpailukiertueen pääjärjestäjiä olivat Cargotec Finland Oy, Veho Hyötyajoneuvot ja SKAL. Kilpailua seurasi valtava määrä kannustavaa yleisöä. Metsäalan Kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Hannu Lamminen seurasi kilpailusuorituksia silmä tarkkana. Hän ampui lähtölaukaukset kilpailijoille. 31 Kuva: Sakari Kokkonen Näille messuille tultiin tosissaan Näkymää ulkoalueelta. Digitalisaatio, älyliikenne ja kilpailukyky toistuivat 11.- 13.6. Helsingin messukeskuksessa järjestettyjen messujen keskusteluissa. Miltei 300 näytteilleasettajaa ja 12 500 ammattilaiskävijää kerännyt tapahtuma oli kiinnostava ja kauppaakin syntyi. Osastoille tultiin tapaamaan tuttuja ja puhumaan bisnestä. Heini Polamo, kuvat Kimmo Brandt ja Jaana Sivén T orstaiaamupäivän avajaispuheessaan liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen valotti liikennepolitiikkaa ja kertoi, että hallitusohjelmassa on nyt tekemisen meininki. Hän nosti esiin SKAL:n arvostamat raskaan liikenteen tienkäyttömaksut palautusjärjestelmineen ja 600 miljoonan euron potin korjausvelan hoitoon. Älyliikenteen kehitykseen on Pursiaisen mukaan luvassa nykyiseen verrattuna teholtaan jopa 100-kertaisia paikannusratkaisuja. Yhteiskunnan eri sektoreilla nähdään tulevaisuudessa yhä kiihtyvää digitalisaatiota. Harri Pursiainen muistutti, että 1980-luvulla pankkisektorin digitalisaatio jätti Harri Pursiainen kertoi, että sinänsä upuuutta rahaa ei ole mistään tulossa, ja edessä on kivuliaita leikkauksia. 32 työttömiksi tuhansia ihmisiä, mutta pian tilalle tuli uusia töitä. Mikä logistiikassa maksaa? Toimittaja Kirsi Alm-Siiran vetämässä paneelikeskustelussa olivat SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtosen ohella toimitusjohtaja Markku Henttinen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:stä, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ry:stä, toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja Jari Parviainen Valmet Automotive Oy:stä ja johtaja Veli-Pekka Ääri SOK:sta. Panelistit kiittelivät hallitusohjelmaa, jolle halusivat tehokkaan toimeenpanon. Logistiikkaketjulta toivottiin läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja täsmällisyyttä. Jari Parviainen kertoi, että joustavuus on erikoismersuja Uudessakaupungissa valmistavan Valmet Automotiven kilpailuetu. Tehtaan toimitusketju on räätälöity läheisessä yhteistyössä kumppaneiden kanssa, ja se pystyy reagoimaan paljon nopeammin tilaajan toiveisiin kuin keskieurooppalaiset kilpailijatehtaat. Myös tehtaan 40 vuoden kokemus vaativasta autovalmistuksesta näkyy kysyntänä ja toimitusvarmuutena. Tero Kallio pahoitteli Suomen logistisen järjestelmän lakkoherkkyyttä. Iiro Lehtonen jakoi Kallion lakkonäkemykset ja toi keskusteluun ajo- ja lepoaika-asetukseen tarvittavat joustot. Hän myös korosti, että vaikka Suomi ei lakoista hyödy, ovat ammattilaiset logistiikka-alalla tärkeitä ja ansaitsevat palkkansa. Hän liitti asian laajemmin harmaan talouden torjuntaan ja kuljetuspalveluiden ostajan vastuuseen, joka kirjattu Suomen lakiin SKAL:n myötävaikutuksella. Markku Henttinen toi esiin, että logistiikka on miellettävä lisäarvotekijänä eikä pelkkänä kustannusten tuottajana. Tuottamalla vaikkapa "viimeisen metrin" hieman kalliimmalla logistiikka-ala voi antaa asiakkaalle enemmän kuin tämä osasi pyytää. Hän näki ruotsalaisen ay-liikkeen ja työnantajapuolen vuorovaikutuksen hedelmällisempänä kuin suomalaisen, ja toivoi Toimittaja Kirsi Alm-Siira ja panelistit Iiro Lehtonen (vas.), Markku Henttinen, Jari Parviainen, Tero Kallio ja Veli-Pekka Ääri. ” Tarvitaan rohkeaa toisinajattelua. Digitalisaatio ei ole mitään, jos asiat tehdään niin kuin aina ennenkin. Veli-Pekka Ääri että Suomessakin rakennettaisiin Ruotsin tapaan yhdessä isompaa kakkua - ei niin että jokainen yrittää kasvattaa omaa viipalettaan yhteisestä kakusta. Veli-Pekka Ääri muistutti, että tieto on neljäs tuotannontekijä*, joka lisääntyy mitä enemmän sitä käyttää. Ääri korosti myös innovatiivisuuden tarvetta. Kaupan ala ja erityisesti käyttötavarakauppa on uudistumassa rajusti 2–3 vuoden aikana. Äärin mukaan vaatekauppa alkaa lähestyä autokauppaa, jossa kauppa käynnistyy siitä kun myyjällä on tilaajan henkilötunnus. Asiakas tilaa vain sitä mitä tarvitsee hänelle sopivin räätälöinnein. Ääri näkee myymälätkin tavaraterminaaleina, joissa loppuasiakas keräilee tuotteet. Tulevaisuudessa marketti voisi olla asiakkaan tabletilla ja keräilyn tekevät palveluntuottajat. Iiro Lehtonen huomautti, että kuljetus- ketjun kehittämiseen tarvitaan laadukkuutta kumppaniverkostolta. Kaupan kannattaa muistaa, että halvimman kuljetusyrityksen kanssa ei välttämättä kehitetä uutta. Tero Kallio oli sitä mieltä, että vastuuasiat ovat suuremmilla logistiikkatoimijoilla itsestäänselvyys. Jari Parviainen ja Veli-Pekka Ääri vakuuttivat, että heidän yrityksissään vastuullisuusasiat otetaan tosissaan. Keskustelussa sivuttiin myös kabotaasiliikennettä. Iiro Lehtonen korosti kabotaasikuljetusten tilapäisyyttä, jonka varaan ei voi rakentaa mitään. Hän kertoi, että harmaan talouden avo on noin 500 miljoonaa euroa. Lopuksi panelistit miettivät, mihin Suomen kannattaisi eniten satsata logistiikassa. Iiro Lehtonen antoi äänensä tiestölle ja laajemmin infralle, Markku Henttinen täydensi digitaalisella infralla - kollin kyljestä tulisi voida sähköisesti lukea, mitä siinä kuljetetaan. Jari Parviainen jatkoi luetteloa toimintavarmuudella, ja Tero Kallio sijoittaisi liikenteen sujuvoittamiseen ja täsmällisyyteen ja sitä kautta parempaan joustavuuteen. Veli-Pekka Äärin mielestä se pärjää, joka hallitsee sekä mikro- että makrologistiikan. Lisäksi hän nosti esiin suomalaisten itsetunnon. Tähän oli kaikkien panelistien helppo yhtyä. Panelistit sälyttivät vastuuta taantumamielialasta myös tiedotusvälinelle ja kysyivät Kirsi Alm-Siiralta, miksi hyviä uutisia ei nosteta enemmän esiin. Mediakin pystyisi lietsomaan lisää itsevarmuutta kansalaisiin, jos uutisointi olisi myönteisempää. Toimittaja myönsi huonojen uutisten kiinnostavan tiedotusvälineitä hyviä enemmän ja lupasi miettiä asiaa ainakin omalta kohdaltaan. Näihin tunnelmiin päättyi mukavan lennokkaasti keskustellen edennyt paneelimme. *Ääri viitannee taloustieteen määrittelemään kolmeen tuotannontekijään = työvoima, tuotantolaitteet ("pääoma"), maa ja luonnonvarat. Tieto siis neljäntenä. Pumpun äärellä otetut kuvat heijastettiin istuskeluryhmän viereiseen telkkariin. SKAL messuilla: edunvalvontaa, nostalgiaa ja valokuvausstudio SKAL piti näillä messuilla majaa osastolla 6g79, seläkkäin A-Vakuutuksen kanssa. Lähdimme suunnittelemaan messuosastoamme mielessä viihtyisyys ja nostalgia selfie-aikakaudella. Taustana oli mustavalkoinen valokuva vanhasta huoltoasemamiljööstä, jonka eteen oli tuotu aito vanha Unionin pumppu. SKAL Shopin taustaksi oli tulostettu huoltamon myymäläseinä. Huoltamomiljöössämme otetut kuvat messuvieraista näkyivät osaston tv-ruudulla ja latasimme niitä myös Facebook-sivuillemme. Toteutuksesta tuli viihtyisä ja osastostamme suosittu käyntikohde. Valokuvia kertyi yli 250. Samanaikaisesti järjestetty SKAL:n hallituksen kokous ja sen perään liittokokous verottivat hieman osaston miehitystä, mutta omaa sinipaitaista väkeä löytyi huolehtimaan osastosta niin, etteivät vieraat jääneet heitteille. 33 › Kalusto ja teknolo gia SKAL:n kuorma-autotoimittajan näkemys messuista: onnistunut kokonaisuus. Messuilla oli aistittavana vanha kunnon Pasilan kuljetusmessun henki. Siellä oli selkeästi havaittavissa positiivinen vire ja kuljetusyrittämisen tulevaisuuden paremmat näkymät. Väki tuntui pitävän näkemästään ja puhetta osastoilla riitti. Laaja kattaus kuljetusalan nykynäkymistä ja tulevaisuudesta Sakari Kokkonen T änä vuonna messuille osallistui lähes 300 näytteilleasettajaa alan maahantuojista satamaoperaattoreihin. Tulevaisuuden suhteen tunnelma oli varovaisen positiivinen. Toimijat näkevät alalla piristymisen merkkejä vuosia kestäneen taantuman jälkeen. Monella on ollut patoutumia kaluston hankinnassa. Vanha ajokki on pikkuhiljaa pakko vaihtaa, sillä pelkästään tiukentuneet ympäristöstandardit ohjaavat investoimaan uuteen kalustoon. Akselistorakenteita, telematiikkaa ja kokonaisratkaisuja Kuorma-autojen maahantuojilla ei ollut näytillä mullistavia uutuuksia. Siirtyminen Euro6-aikaan käynnisti useiden autovalmistajien uusien mallistojen lanseerauksen pari vuotta sitten. Tämän kesän näyttelyssä keskityttiin esittelemään uusia varusteita ja kokonaisratkaisuja. Scanialla esiteltiin erilaisia akselistoratkaisuja sekä vaihtoehtoisia polttoaineita. Volvolla on ajatus kokonaisratkaisusta, johon kuuluu erilaisia asiakkaiden kaluston käyttöasteen optimointiin ja tuottavuuden parantamiseen liittyviä ratkaisuja. Mercedeksen osastolla vahvana teemana oli polttoainetalous. Iveco, DAF ja MAN olivat ottaneet teemaksi kuljetustehokkaat ratkaisut, ajoneuvotelematiikka eturintamassa. SISUn osastolla tuotiin esiin kotimaisen valmistajan pyrkimys yksilöllisiin tuotteisiin. 34 Uusista tuotteista esillä oli Volkswagen Transport sekä Caddy. Nykyaikaista materiaalinkäsittelyä Mielenkiintoinen uutuus materiaalinkäsittelyä esittelevällä osastolla oli pohjoismaiden ensimmäinen vetykäyttöinen Toyotan valmistama Traigo 80V Compact polttokennotrukki, joka käyttää polttoaineena kotimaassa valmistettua vetyä. Päästönä tulee ainoastaan vettä. Trukki tulee käyttöön Woikosken Mäntyharjun tehtaille. Päällirakenneosastoilla esiteltiin liikenteeseen tulevaa, tuoretta kalustoa. Merkillepantavaa olivat erilaiset suureen kuljetuskapasiteettiin tähtäävät ratkaisut, kuten VAK Oy:n valmistama kaksikerrostäysperävaunu. Vaunuun voidaan lastata kaupan rullakoita osin kahteen kerrokseen. Näin saadaan kuljetettua enemmän tavaraa vähemmillä päästöillä. Nosturiosastoilla oli runsaasti nähtävää, samoin puutavaran kuljetusratkaisuja tarjoavilla yrityksillä. Telematiikalla tuloksiin Yksi lähitulevaisuudessa kuljetusalaa mullistavista asioista on telematiikan mukaantulo logistiikan eri vaiheiden seuraamiseen. Useat yritykset tarjosivat tuotteita muun muassa rengaspaineiden etätarkkailuun, ajoneuvon paikallistamiseen sekä kuljettajan ajotavan seuraamiseen. Myös lakisää- teisen ajo- ja lepoaikalain noudattamista helpottavia järjestelmiä on useita. Ratkaisut vapauttavat kuljetusyrittäjän resursseja normaaliin työarkeen. Ratkaisuista täytyy luonnollisesti maksaa, mutta käytössä ne maksavat itsensä nopeasti takaisin. Kuormanvarmistusta ja muuta tärkeää Messuilla oli näytillä useita erilaisia kuormanvarmistusjärjestelmiä, jotka helpottavat ja nopeuttavat kuljettajan työtä, esimerkkeinä Ekerin ja Närkön järjestelmät. Ne auttavat varmistamaan kuorman asetuksien mukaisesti. Kuormatilan lämmönsäätelylaitteisiin on tullut mukaan telematiikka. Yrittäjän on helppo koota erilaista kylmäkoneelta saatavaa tietoa kaikista kylmäkuljetusketjun vaiheista. Tietojen avulla voidaan selvittää kuljetusketjun aikana sattuneet häiriöt. Helmi jakeluliikenteeseen Varsinkin jakeluliikenteessä katvealueet synnyttävät vaarallisia tilanteita. Näiden tilanteiden välttämiseksi Continental on kehittänyt ProViu 360 asteen seurantajärjestelmän. Se koostuu mikrokameroista jotka pystyvät koostamaan ajoneuvon ympäriltä 3D-näkymän ohjaamossa olevaan näyttöön. Näin kuljettaja pystyy havaitsemaan nekin alueet joita hän ei tavallisesta peruutuskamerasta näe. Kuljettajan on mahdollista nähdä ajoneuvon ympäristö lintuperspektiivistä. ■ Mercedes Trucks esitteli uuden UniQ Concept malliston. Kuljetusliike Pojat Hämäläinen Oy:n sivunostimella varustettu auto on tehty erityisesti jäteastioiden kuljetukseen. Sivunostin helpottaa jäteastioiden keräämistä kadulta ja tietosuoja-astioiden keräämistä. Ovet voi lukita kauko-ohjaimella, vaikka nostin on alhaalla. Nosturin ovat toteuttaneet belgialainen Dholland ja Jyki Group. Nostokykyä löytyy 500 kiloa. Kokosivuovi vasemmalla puolella soveltuu isompien esineiden kuljetukseen. Kuvassa Aki Sirén, Seppo Vepsä ja Petri Hämäläinen. Turkulainen TTK Oy on aloittanut perinteisen brittiläisen Dennis Eagle jätepakkarin maahantuonnin. Mäntyharjulaisen Transmodin valmistamalla kiinnitysjärjestelmällä saadaan kuorma-auto moneen käyttöön. 35 skal ajassa Onnittelemme 13.7.–20.9.2015 85 VUOTTA 19.7. Röpelinen, Kalevi Sonkajärvi 80 VUOTTA 16.7. Rodas, Pentti 19.7. Lehikoinen, Matti 31.8. Lindberg, Altti 13.9. Varis, Jorma Espoo Porvoo Masku Mikkeli 75 VUOTTA 15.7. Lehtimäki, Keijo 8.8. Plit, Heikki 9.8. Tammiluoma, Pauli 14.8. Järvimäki, Aulis 2.9. Haapanen, Pertti 70 VUOTTA 20.7. Tupamäki, Jorma 10.8. Nystedt, Erik 13.8. Sullanmaa, Timo 13.8. Öhrnberg, Gunnar 24.8. Virtanen, Ismo 25.8. Sillanpää, Jouko 26.8. Ruotanen, Hannu 27.8. Sivula, Eero 29.8. Putro, Jorma 30.8. Rouhiainen, Sulo 1.9. Sammallahti, Raimo 2.9. Saarela, Pertti 3.9. Salonen, Juhani 7.9. Saarinen, Kari 8.9. Backman, Rafael 8.9. Katajisto, Raimo 13.9. Molkentin, Esko 14.9. Berg, Carl 16.9. Tallgren, Reijo 19.9. Lindberg, Martti Salo Iitti Helsinki Kurikka Helsinki Keuruu Uusikaarlepyy Tampere Helsinki Iitti Ulvila Rovaniemi Loviisa Heinola Juva Tornio Tuusula Eurajoki Ulvila Sipoo Tampere Imatra Vaasa Tampere Urjala 60 VUOTTA 13.7. Fager, Jarmo Salo 15.7.Auvinen, Tapani Mikkeli 15.7. Perätalo, Raimo Kangasala 16.7. Saarinen, Tapio Hämeenlinna 17.7. Vahos, Olli Hattula 18.7. Hahl, Pekka Varkaus 18.7. Karvonen, Lauri Jyväskylä 19.7. Piipponen, Raimo Joensuu 20.7. Laurila, Reijo Kiiminki 20.7. Mikkonen, Jari Jyväskylä 22.7. Orre, Kaj Raasepori 24.7. Heinonen, Jyrki Jämsä 27.7. Etuaro, Juha Hyvinkää 28.7. Hjulgren, Antti Pori 28.7. Tiilikainen, Matti Kuopio 1.8. Koskenoja, RaimoAura 1.8. Virtanen, Kari Rauma 3.8. Haapaluoma, Allan Laihia 15.8. Kontkanen, Osmo Kontiolahti 17.8. Paakkunainen, HeikkiTeuva 18.8. Takala, Kari Hämeenlinna 19.8. Hulmi, Tapio Säkylä 20.8. Urpilainen, Pasi Kinnula 24.8. Henriksson, Ari Vihti 24.8. Herajärvi, Osmo Tornio 26.8. Jokiranta, Mannu Raasepori 26.8. Kanerva, Jouni Porvoo 28.8. Grönroos, Sirpa Nastola 29.8. Huopana, Antti Kokkola 29.8. Sauramo, Jouko Köyliö 31.8. Vatanen, Veijo Muurame 31.8. Virtanen, Teuvo Tampere 2.9. Bäckman, Kai Lohja 8.9. Patana, Keijo Halsua 8.9. Ribacka, Jonny Mustasaari 11.9. Heikonen, Teuvo Paimio 11.9. Mäkilä, Markku Turku 14.9. Ranta-Eskola, Olli Saloinen 16.9. Roiha, Hannu Oulu 17.9.Ala-Korpela, Kari Kurikka 50 VUOTTA 13.7. Jokinen, Minna Nurmijärvi 15.7. Martemaa, Jouni Sipoo 17.7. Leppänen, Jukka Seinäjoki 18.7. Åberg, Johan Kokkola 21.7. Ketven, Jari Vantaa 23.7. Pyykkönen, Jari Kajaani 27.7. Loikkanen, Arto Joensuu 30.7.Aaltonen, Jaakko Turku 30.7. Raussi, Mika Helsinki 2.8. Lahma, Ismo Urjala 3.8. Simola, Marko Hamina 6.8. Romppainen, Harri Jokioinen 9.8. Töppönen, Jari Savonlinna 11.8. Vahteristo, Markku Orimattila 13.8. Hietalahti, Jouni Kittilä 16.8. Hämäläinen, Jari Luumäki 20.8. Samuelsson, Kimmo Helsinki 23.8. Lempiäinen, Esa Lappeenranta 25.8. Laine, Pertti Jämsä 31.8. Eklöf, Keijo Mänttä 4.9. Matti, Juhani Pöytyä 6.9. Vuorinen, Jorma Helsinki 7.9. Juntunen, Markku Utajärvi 7.9. Salminen, Kai Somero 9.9. Jyrkinen, MarkoAkaa 10.9. Westerlund, Jan Sipoo 11.9. Heikkinen, Jari Suomussalmi 12.9. Ruotsalainen, Markku Lapinlahti 13.9. Leppänen, Juha Hollola 13.9. Viitalähde, Jussi Isojoki 18.9. Haaranen, Veli Tuusula 19.9. Rönkkö, Jukka-PekkaKuopio Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät. Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai [email protected]. Yhdistysten, jotka haluavat onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Oikaisu Viime numerossa SKAL suoritealat ry:n vuosikokouksesta kertovassa tekstissä lueteltiin kokouksessa IRU:n kunniamerkin vastaanottaneiden nimet. Niihin oli puikahtanut etunimivirhe. Merkin vastaanotti Rahtipestistä Petri Sihvonen (ei Jari). Pahoittelut virheestä 60 ex tempore Kirsi Alm-Siira kokosi kirjaimet sanaan Tapahtuma Televisio on ollut työpaikkani kohta 15 vuotta. Keväällä vaihdoin Maikkarin uutisista Helsingin Sanomiin. Työskentelen HSTV:ssä toimittajana ja sosiaalisen median sisällöntuottajana. Olen uudesta työstäni hyvin innoissani. Luen uutisia edelleen ja uskon tekeväni sitä tavalla tai toisella eläkeikään asti. Aerobic on harrastuksistani rakkain. Olen ohjannut tunteja lukioikäisestä lähtien, enkä osaa kuvitella elämää ilman niitä. Tällä hetkellä ohjaan työn ja perheen ehdoilla 2–5 tuntia viikossa. Patricia (2 v) on tyttäristäni nuorempi. Hän ja isosiskonsa 7-vuotias Stella ovat elämäni suurimmat valopilkut. Olen suunnattoman onnellinen ja iloinen heistä. Autot ovat aina kiinnostaneet minua ja kaipaan autoilua usein. Asun Helsingin keskustassa, joten kuljen paljon kävellen, pyörällä ja raitiovaunulla. Käymme Porissa kotikonnuillani autolla ja nautin ajomatkoista sinne. Hetkessä eläminen onnistuu minulta nykyään melko hyvin. Lapset ovat opettaneet sen minulle. Tuntuu, että aikaisemmin elin sitten kun -tulevaisuudessa. Lapsia ei kiinnosta, miten asiat ovat kahden viikon kuluttua, vaan miten ne ovat nyt. Tuula on äitini. Hän on luonteeltaan hyvin positiivinen ja elämäniloinen. Olen yrittänyt omaksua hänen elämänasennettaan. Toimittaja Kirsi Alm-Siira työskentelee Helsingin Sanomien toimittajana ja sosiaalisen median sisällöntuottajana. Suurelle yleisölle Kirsi tuli tutuksi MTV:n iloisena uutisankkurina ja Huomenta Suomen toimittajana. Porista lähtöisin oleva Kirsi juonsi kesäkuun alussa Logistiikka – Kuljetus -messuilla muun muassa SKAL:n Kuljetusbarometrin julkistamisen ja paljon muita messujen tilaisuuksia. Jaana Sivén Uni on valitettavasti asia, josta tingin helposti. Nykyään yritän nukkua vähintään seitsemän tuntia yössä. Väsyneenä olen ärtynyt ja lyhytpinnainen. Murhamysteerit ovat kiehtoneet minua lapsesta asti. Luen paljon dekkareita ja palaan usein nuorena lukemieni Agatha Christieiden pariin. Hercule Poirot on edelleen suosikkihahmoni. Apple-laitteet. Olen kävelevä esimerkki ihmisestä, jonka elämässä tekniikka on koko ajan läsnä. Olen uutisaddikti ja kulutan työmatkat ratikassa tuijottaen puhelimestani uutisia maailmalta. Vapaa-ajanviettoni on muutenkin tiivistynyt puhelimeeni. Katson esimerkiksi kaikki seuraamani tv-ohjelmat puhelimella. 61 profiili Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n toimihenkilöitä. Ehdota profiilihenkilöä Anneli Similälle, puh. (09) 478 999 tai [email protected]. Taksiyrittäjien uusi järjestöjohtaja S ” Yhteiskunnassa ei ole ketään, joka hoitaisi yhden toimialan yrittäjän eloonjäämistaistelua. Sitä varten tarvitaan yhteinen järjestö. uomen Taksiliiton hallintopäällikkö Timo Koskinen siirtyy kesälomakauden jälkeen liiton toimitusjohtajaksi Lauri Säynäjoen jäädessä eläkkeelle. Timo Koskinen opiskeli Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Identiteetiltään hän on kuitenkin mänttäläinen, koska vietti Mäntässä lapsuusvuotensa ensimmäisestä luokasta lähtien. Valmistumisen jälkeen vuonna 1991 Timon elämä asettui pääkaupunkiseudulle. Nykyisin espoolaisen perheen harrastukset pyörivät koiran ja matkailun ympärillä. Mieluisimmat matkakohteen löytyvät Keski-Euroopasta, erityisesti Sveitsistä. Timon työt alkoivat myynnin- ja markkinoinnin parissa vakuutusyhtiöissä: Pohjola, Ilmarinen ja A-Vakuutus. Jo Ilmarisen aikana tehtävät kiertyivät ammattiliikenteen pariin ja alan yrittäjät tulivat tutuiksi. Yhteistyö SKAL:n kanssa juontaa juurensa samalta ajalta. Vuodesta 2000 Timo on ollut Taksiliiton hallintopäällikkö. Päätehtäviä ovat olleet järjestöasiat, eli erilaiset tapahtumat ja monipuolinen yhteydenpito alueyhdistysten toiminnanjohtajiin. – Olen päässyt vaikuttamaan kehitystyöhömme. Pienessä liitossa tehtäviä on laidasta laitaan. Erityisen tärkeitä ovat tapaamiset jäsenyrittäjien kanssa. Viime vuosina yhteistyöni muiden alan järjestöjen edustajien kanssa on lisääntynyt Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n asiamiehenä, Timo kertoo. Taksiliiton vuonna 2010 aloittama uudistustyö Kelan matkakorvausjärjestelmän muuttamiseksi sähköiseksi on ollut iso ponnistus. Sähköinen suorakorvausjärjestelmä otettiin käyttöön sairaanhoitopiireittäin. Runsaat 3 miljoonaa korvattavaa kyytiä vuodessa vaativat aiemmin noin 15 miljoonan lomakkeen byrokraattisen pyörittämisen asiakkaan, taksiyrittäjän ja Kelan välillä. Nyt lomakkeet on digitalisoitu ja taksit ovat sähköisen välityksen piirissä. – Järjestelmän säästöt yhteiskunnalle ovat kiistattomia. Myös asiakkaiden matkojen yhdistelyllä säästöjä saadaan tulevaisuudessa lisää. Yhdistelyä tehdään aina, kun se on kuljetusten ja asiakkaiden terveydentilan kannalta mahdollista. Toivon, että saamme jatkaa työtä ilman järjestelmän perusrakenteiden rikkomista, Timo toteaa. Timon siirtyminen toimitusjohtajaksi ei tuo olennaisia muutoksia liiton toimintaan. Jokaisella on tietysti omat menettelytapansa, mutta 15 vuodessa Timon tavat ovat ehtineet tulla tutuiksi työyhteisössä ja jäsenkunnalle. – Isojen vakuutusyhtiöiden jälkeen pieni työyhteisö on ollut miellyttävä. Kanssakäyminen on helppoa, Timo kiittää. Taksiliitossa ja Taksiliiton Yrityspalvelu Oy:ssä on hieman yli 20 työntekijää. Jäsenmäärän ja taksiyrittäjien määrän hienoinen väheneminen vaativat palveluiden kehittämistä ja laajentamista yksittäisen yrittäjän tarpeisiin. Yhteiskunnassa ei ole ketään, joka hoitaisi yhden toimialan yrittäjän eloonjäämistaistelua. Sitä varten tarvitaan yhteinen järjestö. – Suurteollisuudella ja pääosalla työntekijöistäkin on omat järjestönsä. Miksi eivät siis pienyrittäjät hoitaisi asioitaan yhteisesti. Tällä hetkellä olemme huolestuneita kokeilulainsäädännöstä, jossa vapautetaan taksiliikenne jopa koulutukseen liittyvistä velvoitteista. Laadukas yrittäjäkoulutus heitettäisiin romukoppaan, Timo Koskinen hämmästelee. Ulla Eskelinen 66
© Copyright 2024