1. No category

JALKAVÄKIRYKMENTTI
56 JA 60
SEKÄ OSASTO TÖRNI
ISÄNMAAMME JA KANSAMME
SUOJANA 1941 - 1944
VUOSIKOKOUS
KIUKAISTEN
SEURAKUNTAKODISSA
26.5.2015
Porin Prikaatin vuosijuhlassa 20.5.2014 veteraanit yhteiskuvassa
Prikaatin komentajan eversti Juha Pyykösen kanssa
JR 56 JA JR 60 KILTA RY
VUOSIJUHLA JA VUOSIKOKOUS
JR 56 ja JR 60 KILTA RY:n
sääntöjen määräämä vuosikokous
pidetään tiistaina 26.5.2015
KIUKAISTEN SEURAKUNTAKODISSA,
KIRKKOTIE 2, 27400 KIUKAINEN
Kokouksessa käsitellään ja päätetään
Killan säännöissä 8 §:ssä mainitut asiat.
Kokouksen esityslista jaetaan kokouspaikalla.
JR 56 JA JR 60 KILTA RY
Hallitus
KUNNIAKÄYNTI JA SEPPELEEN LASKU
KIUKAISTEN SANKARIHAUDALLA klo 11.45
Kirkkoherra Jukka Kemppainen pitää puheen
RUOKAILU SEURAKUNTAKODISSA klo 12.15 alkaen
VUOSIJUHLA ALKAA klo 13.00 (ohjelma liitteenä)
Tumma puku ja kunniamerkit
Osallistujien lukumäärä ja mahdolliset ruoka-allergiat pyydetään
ilmoittamaan omalle alueosastolle.
TERVETULOA!
Puheenjohtaja Pentti Isotupa
Kunnioitetut kiltamme veljet
ja -sisaret, arvoisa Kiltaväki
Kansalaisten muisti on vahva ja kantaa edelleenkin vuosikymmenien taakse. Niinpä vuosi 1944
tapahtumineen 70 vuotta sitten, on tuonut mieliimme kesän ankarat taistelut ja vaikeat neuvottelut yli kolme vuotta kestäneen sodan päättämiseksi.
Rauha saavutettiin raskain menetyksin, joista alueluovutukset koettiin kohtuuttomiksi. Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 vahvisti lopullisesti 19.9.1944 Neuvostoliiton
kanssa allekirjoitetun välirauhasopimuksen ja määräsi sotakorvaukset maksettavaksi Neuvostoliitolle. Tämän jälkeenkin leijui epävarmuus tulevaisuudesta kaiken yllä, mutta viimeistään vuonna 1952, kun Suomi sai järjestettäväkseen 15. olympialaiset Helsingissä ja viimeinen sotakorvausjuna oli
lähtenyt Vainikkalan asemalta 2. päivänä syyskuuta, saattoivat suomalaiset
pitkästä aikaa tuntea vapauden ja riippumattomuuden tunteen ja aloittaa uusin mielin maamme jälleenrakentamisen. Sota Euroopassa saavutti
päätepisteensä vasta 9. toukokuuta 1945 Saksan asevoimien antautumiseen Berliinissä. Sitä ennen Lapin sota saksalaisia vastaan oli päättynyt jo
27. huhtikuuta.
Veteraaniemme kiistaton ansio on maamme itsenäisyyden ja vapauden säilyminen. Sen saavuttaminen vaati mittaamattoman suuret uhraukset kansaltamme. Historian havina ei ole vielä peittänyt muistoa sankarivainajista.
Heitä saamme vielä henkilökohtaisesti muistaa ja se juuri tuo sodan muiston
meitä lähelle. Kunnioituksella ja kiitoksella muistamme heitä, jotka antoivat
kalleimman uhrin isänmaan puolesta.
Koko viime vuoden olemme seuranneet kamppailua Ukrainassa. Sota on
astunut näyttämölle uusissa vaatteissa. Ei enää sodan julistusta, ei enää tavanomaisia sodan tunnusmerkkejä, vaan vasta ajan päästä saadaan selville kuka
on liikkeellä ja missä merkeissä. Tapahtumat tulevat esille verraten lähellä
4
meitä ja kun tiedämme, että suuri naapurimme, Venäjä, on asialla, herättää
se meissä pahoja aavistuksia ja turvattomuuden tunnetta. Toivomme, että
rajamme pysyvät koskemattomina ja vuosikymmeniä kestänyt rauhantila
jatkuvana.
Kiltatoiminnassa herättää huolta Veteraanijäsentemme vähenevä joukko.
Vuoden vaihteessa oli jäsenluettelossa Veteraaneja 70. Alkuvuodesta 2015
suoritettu Ikihonka-tutkimus antoi varsin myönteisen kuvan Veteraaniemme
terveydentilasta ja asumisolosuhteista. Muutoksia on tapahtunut, mutta
perusasiat ovat kuitenkin hallinnassa. Yksinäisyyden ja kanssakäymisen
puute ovat seikkoja, joihin toivottaisiin meidän nuorempien tuovan parannusta lisäämällä yhteydenpitoa Veteraaneihin. Veteraaniemme keski-ikä ylittää jo 91 vuotta. Kiitokset Kiltamme kunniapuheenjohtaja professori Antero
Kalliolle, joka jo kolmannen kerran on suorittanut Ikihonka-tutkimuksen.
Tutkimus on osoittautunut toiminnassamme varsin tärkeäksi ja keskeiseksi
toimintamuodoksi.
Vuosi 2014 oli toiminnallisesti tavanomaista vaatimattomampi vuosi. Aikomuksemme jäivät enemmänkin suunnittelun puolelle. Siispä odotamme
vastedes jotain tapahtuvaksi. Killan hallitus on kiinnittänyt huomionsa
jatkosotaan lähdön muistamiseen eri paikkakunnilla. Siksi on kartoitettu ja
etsitty perustamispaikkakuntia, joilta vielä puuttuu muistolaatta jatkosotaan
lähdöstä. Tulos osoittaa, että ainakin 3-4 perustamispaikkakuntaa ansaitsee
saada joukko-osastonsa muistolaatan ja sen yhteyteen tulevan rykmentin
kunniakilven.
Vuoden tärkein tapahtuma, vuosikokous ja -juhla järjestettiin Porin Prikaatin avustamana Huovinrinteellä Säkylässä. Juhla alkoi seppeleen laskemisella
ja hartaudella Kunnian Polulla JR 56:n ja JR 60:n ja osasto Törnin muistomerkillä. JR 56 ja JR 60 Killan uudistettu standaari luovutettiin Porin
Prikaatille kiitoksena hyvästä ja luottamuksellisesta yhteistoiminnasta.
Porin Prikaatin komentajan vaihdos tapahtui elokuussa. Prikaatikenraali
Juha Pyykönen luovutti komentajan tehtävät juhlallisesti eversti Arto-Pekka
Nurmiselle. Kiltamme puolesta kiitän prikaati-kenraali Juha Pyyköstä
5
avoimesta ja miellyttävästä yhteistoiminnasta. Toivotan eversti Arto-Pekka
Nurmiselle onnea ja menestystä vaativassa uudessa tehtävässä.
Lähestymme vuoden 2015 vuosikokousta. Kokouspaikkana on Kiukaisten
seurakuntakoti, osoite Kirkkotie 2, 27400 Kiukainen. Aluksi kokoonnumme
kunniakäyntiä ja seppeleen laskemista varten Kiukaisten sankarivainajien
muistomerkillä. Rauman alueosasto on järjestelyvastaavana. Paikallisesti
käytännön järjestelyt hoitaa kiltajäsen Juhani Vihervuori Panelian kylästä.
Jalkaväkirykmentti 56:n 4. komppania oli Kiukaisten miesten jatkosodan
aikainen komppania. Se oli perustettu Panelian Suojeluskunnan talolla kesäkuussa 1941.
Toivotan hyvää kevään edistymistä kaikille Kiltamme jäsenille. Tervetuloa
runsain joukoin kokoukseemme Kiukaisiin 26. toukokuuta.
Pentti Isotupa
Sihteeri Martti Aro
JR 56 JA JR 60 KILTA RY
Toimintakertomus vuodelta 2014
HALLITUS
Hallituksen pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa
Varapuheenjohtaja I Erkki Luntamo
Varapuheenjohtaja II Esa Haarala
Kunniapuheenjohtaja professori Antero Kallio
Kunniajäsen pankinjohtaja Veikko Mattila
I sihteeri pankinjohtaja Martti Aro
II sihteeri everstiluutnantti Mauri Ikonen
(Edellä olevasta selviää asemansa perusteella vuosikokuksen nimeämät
Killan hallituksen jäsenet ja loput 30 liitteenä olevasta hallituskokoonpanon
tarkemmasta erittelystä alueosastoittain. Hallituksen jäsenyyden vahvistaa
vuosittain kokoontuva vuosikokous alueosastojen tekemien omien esitysten
perusteella.)
TOIMINNANTARKASTUS
Toiminnantarkastaja varatuomari Matti Mikkola
Toiminnantarkastaja majuri evp Jarmo Suomala
Toiminnantarkastajan varamies sähköteknikko Jorma Elo
Toiminnantarkastajan varamies kunnanjohtaja Keijo Vähä-Ettala
KILLAN VETERAANIJÄSENISTÖ
UUSIKAUPUNKI 26
OSASTO TÖRNI
3
RAUMA15
HELSINKI4
TURKU 11ULKOJÄSENET LAITILA8
IMPOLAPIRKANMAA
3
6
7
KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ
6.5. Killan vuosikertomus v. 2014 on valmistunut.
VETERAANIJÄSENET
71
NAISET
55
KANNATTAJAJÄSENET109
6.5. Killan vuosikokouskutsut lähetettiin jäsenistölle.
Veteraanien keski-ikä 30.6.2015 tulee olemaan 92,62 vuotta.
Viimeisen iltahuutoon sai kuluneena vuotena kutsun 26 kiltamme
veteraanijäsentä.
TOIMINNOT
1.-19.1. Jäsenluettelon tarkistaminen alueosastoittain sekä syntymäpäivää
v. 2014 viettävien luetteloiminen ja kirjaaminen koko Killan osalta.
14.2. On osallistuttu Porin Prikaatin sotilasvalatilaisuuteen Huovinrinteellä
Säkylässä.
15.2. Killan jäsenyys- ja toiminnan tiedot on toimitettu Maanpuolustuskiltojen liitolle.
3.3. Oli JR 56 ja JR 60 Killan Laitilan alueosaston hallituksen kokous.
11.3. Killan hallituksen kokous pidettiin Laitilassa Seurakuntakeskuksesn
tiloissa.
20.5. JR 56 ja JR 60 Killan vuosijuhla ja vuosikokous pidettiin Porin Prikaatissa. Kokoontuminen oli Kunnian polulla JR 56 ja JR 60 Killan ja Osasto
Törnin muistomerkillä, kunniakäynnin ja seppeleenlaskun yhteydessä pidettiin hartaushetki, jossa puhui sotilaspastori Antero Ahonen. Porin Prikaatin
Komentaja eversti Juha Pyykönen piti vuosijuhlassa juhlapuheen ja samassa
yhteydessä hänelle luovutettiin Killan standaari. Juhlatilaisuudessa musiikista vastasi Laivaston Soittokunnan Vaskiseitsikko, lisäksi Korpraali Möttösen
laulun esitti JR 60 veteraani Markus Aaltonen.
14.6. JR 56 ja JR 60 Killan varapuheenjohtajan Erkki Luntamon siunaus- ja
muistotilaisuuteen osallistuminen Uudessakaupungissa.
18.7. Kunniakäynti ja seppeleen lasku Kollaan – Loimolan muistomerkillä
ja kahvitilaisuus seurakuntalaisille Laitilan Kirkkokodissa.
31.7. JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Lauri Rannon siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuminen Laitilassa.
1.8. JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Heikki Lampisen siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuivat Killan edustajat Turussa.
12.3. Pidettiin JR 56 ja JR 60 Killan Laitilan ja Uudenkaupungin alueosastojen vuosikokoukset.
29.8. Komentajan vaihtumistilaisuus oli Porin Prikaatissa. Eversti ArtoPekka Nurminen vastaanotti prikaatin komentajan tehtävät Prikaatinkenraali Juha Pyyköseltä.
12.3. Uudenkaupungin alueosaston 40 vuotisjuhla. Ennen juhlaa suoritettiin kunniakäynti ja seppeleenlasku Vanhan kirkon Sankarivainajien muistomerkillä. Osaston kunniapuheenjohtaja Erkki Luntamo piti puheen sankarivainainajien muistolle.
4.9. Jatkosodan päättymispäivästä 4.9.1944 on tullut valtioneuvoston
hyväksymä kansallinen liputuspäivä. Aloitteen tässä asiassa teki kiltamme
kunniajäsen, talousneuvos Vihtori Siivo.
13.3. Talvisodan päättymisen 74 vuotis muisotapahtumiin osallistuminen.
4.9. Osallistuttiin jatkosodan päättymisen 70 vuotispäivän muistotilaisuuksiin.
22.3. JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Kauko Ruohosen siunaus- ja
muistotilaisuuteen osallistuminen Paneliassa.
4.10. Osallistuttiin JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Vaito Siivosen
siunaus- ja muistotilaisuuteen Kalannissa.
27.4. Kansallisen Veteraanipäivän juhlatilaisuuksiin osallistuivat eri osastot.
18.10. On osallistuttu Rauman Patteriston Perinnekillan vuosijuhlaan
Raumalla.
2.-4.5. Vuosikokouskutsun aineisto Sata-Seri Oy:lle / Juho Lindberg,
Rauma. Vuosikertomuksen taittotyön teki Annina Aro.
8
9
2.11. JR 56 ja JR 60 Killan hallituksen kokous pidettiin ravintola Villa
Talbossa Raumalla.
5.12. Neuvottelu Osuuskauppa Keulan johdon kanssa Raumalla v. 2013
joulutervehdyksestä kiltamme veteraaniveljille.
ja osinkotuottoja saimme yhteensä 3.735,50 euroa sekä lisäksi korkotuottoja
329,04 euroa. Näiden lukujen myötä voidaan tulevaisuuden toiminnallisia
haasteita Killan perinnetyössä sekä samalla näiden haasteiden toteuttamista
tarkastella suurella luottamuksella.
12.12. Lähetettiin Killan joulutervehdys Ikihonka hengessä kaikille rivissä
olleille 80 kiltaveljelle, Killan omista varoista kustannettiin 35,- euroa eli
yhteensä 2.800,- euroa ja tämän lisäksi Osuuskauppa Keula lahjoitti vielä
omana osuutenaan á 15,- euroa eli yhteensä 1.200,- euroa sekä Keula kustansi vielä tämän aineiston postituksen jokaiselle kiltaveljelle. Näin jaetun
lahjakortin arvoksi saatiin yhteensä 50,- euroa.
KILLAN OSAKESALKKU 31.12.2014
• Vuoden aikana monistetut kokousmatriaalit JR 56 ja JR 60 Killalle on
kustantanut Uudenkaupungin Kauppakamariosasto.
MERKKIPÄIVIÄ
viettivät seuraavat hallituksen jäsenet ja kunniajäsenet
• Vuoden 2014 aikana ovat alueosastot huolehtineet iäisyyskutsun saaneitten
kiltaveljien muistamisen. Vuoden aikana on 35 + 8 kiltasisarta ja kiltaveljeä
viettänyt merkkipäiviä, hallituksen puolesta on heitä muistettu onnitteluadressein.
101 Talousneuvos Vihtori Siivo, 16.8.2014 KANKAANPÄÄ
VARAINKERÄYS
Vuoden 2014 varainkeräyksen voidaan katsoa täyttyneen. Edellä mainitun
Osuuskauppa Keulan 1.200,- euron lahjoituksen ja muuna varainkeräyksen tuottoina olivat DVD kasetin myynnit 192,40 euroa sekä kirjamyynnit
458,80 euroa.
TULOS
Toimintavuoden tilinpäätöksen tulos oli -1.098,87 euroa alijäämäinen.
Tulokseen vaikutti merkittävästi Op Pohjolan tekemä ostotarjous kiltamme
omistamista 500 osakkeesta, joista kirjattiin 4.900,75 euron myyntivoitto.
Tavoitteena on ollut pitää arvopaperivaranto täysin sijoitettuna ja killan
hallitus päätti kokouksessaan sijoittaa lisää Wärtsilä Oyj:n osakkeisiin 135
kpl yhteensä 5.002,50 euroa. Taseessa olevat arvoparit yhteensä 14.905,87
euroa oli 31.12.2014 noteerattu pörssissä päivänarvoon 101.404,45 euroon
10
KESKO OYJ B
KONE OYJ
WÄRTSILÄ OYJ
1280
380 / Kone Oyj:llä ollut splittaus 2 x 190
1305
96
Professori Antero Kallio, 8.6.2014 ESPOO
90
Maanviljelijä Lauri Ranno, 14.6.2014 LAITILA
90
Linja-autonkuljettaja Toivo Raivo, 24.7.2014 LAITILA
VIIMEISEEN ILTAHUUTOON
kutsuttiin seuraavat hallituksen jäsenet
Opettaja ja kunniajäsen Erkki Lennart Luntamo,
22.5.2014 UUSIKAUPUNKI
Maanviljelijä ja kunniajäsen Lauri Jussi Olavi Ranno,
13.7.2014 LAITILA
Dipl.merk. ja kunniajäsen Heikki Waldemar Lampinen,
13.7.2014 TURKU
Maanviljelijä ja kunniajäsen Vaito Johannes Siivonen,
15.9.2014 UUSIKAUPUNKI
11
4
IMPOLAN POPPOO
Semmi Lähteenmäki
1
0,00
0
PIRKANMAAN ALUEOS.
Eino Liikala
Toivo Malonen
Henrik Salo
Pekka Suhonen
Erkki Vanhakylä
5
RAUMA ALUEOS.
Esko Hyrkö
Erkki O. Lehtinen
Esko Lehtinen
Jorma J. Leino
Mauri J. Nyman
Kauko Ruohonen
Aarne Santonen
Seelim Tamminen
8
15,38
4
15
TURKU ALUEOS.
Niilo Hiltunen
Heikki Lampinen
Erkki Lehto
Jaakko Säilä
4
OSASTO TÖRNI
Lauri Hirttiö
Toivo Salmenaho
2
UUSIKAUPUNKI
ALUEOS.
Heikki Jalonen
Alpo Lehtilä
Erkki Luntamo
Vaito Siivonen
4
LAITILA ALUEOS.
Lauri Ranno
Arvo Pöylä
2
JÄSENISTÖ v. 2013
0
11
33,33
18,92
3
26
16,67
8
JÄSENISTÖ v. 2014
IKÄ
SYNT.VUOSI
LUKUM.
POIST.
%
SYNT.VUOSI
LUKUM.
101 - 97
1913 - 1919
13
-6
46,15
1910 - 1915
2
96 - 90
1919 - 1925
83
-20
24,10
1916 - 1920
5
89 - 86
1926 - 1927
0
0
0,00
1921 - 1926
64
85
1927
0
0
0,00
1927
0
kaksoisjäs.
0
Törni
0
Yhteensä
96
12
-26
27,08
71
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
Yht.
1
1
1
2
2
1
2
3
3
7
1
2
1
1
2
1
2
2
5
1
8
4
15
11
3
1
2
4
-
KESKI-IKÄMME
87,87
89,19
89,45
89,62
90,88
91,79
92,62
POISTUMA
vuonna
%
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
11,54
12,20
13,45
14,66
15,48
19,44
17,95
27,08
2
8
4
11
1
26
Keski-ikä
Uusikaup.
Törni
Turku
1
Veteraaniäsenten tilastointi
aloitettiin v. 1996.
Silloin jäsenmäärämme oli 595.
Uusia jäseniä on liittynyt 21,
jäseniä yhteensä 616.
31.12.2014 mennessä
kutsun viimeiseen iltahuutoon
on saanut 545 jäsentä.
30.6.09
30.6.10
30.6.11
30.6.12
30.6.13
30.6.14
30.6.15
Rauma
määrä
x ikä
28,57
jäsen-
Yhteensä
0
%
Pirkanmaa
määrä
HELSINKI ALUEOS.
30,77
†
jäsen-
Laitila
%
Impola
†
Helsinki
JR 56 ja 60 KILTA Ry
VETERAANIJÄSENISTÖ
31.12.2014
Synt.vuosi
KESKI-IKÄTILASTO
30.6.2015
0
0
0
0
0
1
1
0
0
1
4
0
0
3
19
15
20
7
0
102
101
100
99
98
97
96
95
94
93
92
91
90
89
71
Jäsenistö
v. 1996
Poistumat
Synt.
alkaen † 2014 †1996-14
0
0
0
0
0
102
101
0
0
98
388
0
0
282
1767
1388
1820
630
0
6576
†%
92,62
Jäsenistö
2014
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
14
15
24
28
35
24
48
46
42
19
23
51
108
73
52
14
0
0
0
0
1
0
2
1
2
0
0
2
6
6
5
0
14
15
24
27
34
24
48
45
38
19
23
48
89
58
32
7
100,00
100,00
100,00
96,43
97,14
100,00
100,00
97,83
90,48
100,00
100,00
94,12
82,41
79,45
61,54
50,00
0
0
0
1
1
0
0
1
4
0
0
3
19
15
20
7
0
Yht.
616
26
545
88,47
71
13
JR 56 JA JR 60 KILTA RY
Varsinainen toiminta
Tuloslaskelma
1.1.-31.12.2014
JR 56 JA JR 60 KILTA RY
1.1.-31.12.2013
Arvopaperit, myyntivoitot
4900,75 €
-€
Tuotot yhteensä
4900,75€
-€
-2 898,06 €
-1 666,28€
TASE
31.12.2014
31.12.2013
Osakkeet ja osuudet
14 905,87 €
13 062,67 €
Rahat ja pankkisaamiset
18 677,84 €
18 319,96 €
7 442,84 €
10 737,84 €
41026,55 €
42 125,42 €
41 723,52 €
41 723,52 €
-401,90 €
3 557,89 €
-1 098,87 €
-3 155,99 €
41 026,55 €
42 125,42 €
Vastaavaa
Yhteiskulut
Varsinaisen toiminnan muut kulut
Kokous ja neuvottelukulut
Hallintokulut
-€
-€
-4 069,56 €
-6 529,16 €
Pankin palvelumaksut
-135,84 €
-94,05 €
Jäsenmaksut
-190,00 €
-304,00 €
Nettisivustot
-150,00 €
- 50,00 €
Huomionosoitukset
DVD elokuva
-€
-€
-279,90 €
-515,45 €
Yhteiskulut yhteensä
-7720,36 €
-9 158,94 €
Tuotto- / Kulujäämä
-7 720,36€
-9 158,94 €
Muut Kulut
Varainhankinta
Keräystuotot
-€
-€
Lahjoitukset
300,00 €
1400,00 €
DVD -myynti
192,40 €
190,80 €
Kirjojen myynti
458,80 €
518,30 €
Keräyksen kulut
-€
-€
951,20 €
2 109,10 €
-1 868,41 €
-7 049,84 €
Varainhankinta yhteensä
Tuotto- / Kulujäämä
Osinkotuotot
3735,50 €
3 515,50 €
Korkotuotot
329,04 €
378,55 €
-€
-20,00 €
4064,54 €
3 894,05 €
- 3 205,00 €
-€
Tuotto- / Kulujäämä
- 1 098,87 €
- 3 155,79 €
Omatoiminen tuotto- / kulujäämä
- 1 098,87 €
- 3 155,79 €
Tilikauden tulos
-1 098,87 €
- 3 155,79 €
Kulut
14
Arvon alentumiset pys. vast. sij.
Sijoitukset
Kirja- ja DVD -varasto
Vastaavaa yhteensä
Vastattavaa
Oma pääoma
Toimintapääoma
Toimintapääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Lähdevero
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
yhteensä
Pysyvät vastaavat
Edellisten vuosien tappio
Tilikauden ylijäämä
Tilikauden tulos
Vastattavaa yhteensä
15
16
17
JR 56 ja JR 60 KILTA RY
ALUEOSASTOJEN HALLITUKSET
HALLITUS
Sosiaalineuvos 01.09.1935
PENTTI ISOTUPA
02 856 672
Vihtorinkatu 4 A 4 0500 765 533
23800 LAITILA
puheenjohtaja
Kunn.jäs.-01
Professori08.06.1918
ANTERO KALLIO
09 466 447
Itätuulenkuja 1 C 49 040 573 1087
02100 ESPOO
Kunn.pj.-93
Opettaja25.11.1914
ERKKI LUNTAMO
02 842 3827
Harmaalokkikuja 3
I varapuheenjoht.
23500 UUSIKAUPUNKI
Pankinjohtaja
VEIKKO MATTILA
Rivikuja 1 A 8
12100 OITTI
01.04.1922
019 783218
040 572 5056
Kunn.jäs.-95
Pankinjohtaja
12.04.1936
MARTTI ARO
044 988 8114
II varapuheenjoht. Koskelokuja 21
23500 UUSIKAUPUNKI
18.09.1949
044 234 8747
I sihteeri
Toimitusjohtaja BBA
ESA HAARALA
Myllykiventie 9 A 18
21100 NAANTALI
Everstiluutnantti
MAURI IKONEN
Hallitustie 12
21230 LEMU
15.03.1953
040 547 7131
II sihteeri
TOIMINNANTARKASTAJAT
VARAMIEHET
VT22.08.1950
MATTI MIKKOLA
02 231 4806
Kaskenkatu 4 a D 13
20100 TURKU
Sähköteknikko
JORMA ELO Koverontie 31
23800 LAITILA
23.06.1937
02 834 661
Majuri evp
JARMO SUOMALA
Asentajankatu 2 B 10
20320 TURKU
Kunnanjohtaja KEIJO VÄHÄ-ETTALA Silontie 5
27310 KODISJOKI
31.12.1925
02 823 2277
18
08.04.1937
02 238 6363
040 723 8670
HELSINKI
LAITILA
Insinööri 11.12.1922
LAURI LÄHTEENMÄKI 09 728 5465
Piikintie 7 B
00680 HELSINKI
Linja-autonkuljettaja24.07.1924
TOIVO RAIVO
02 853 988
Myllykoskentie 1 23800 LAITILA
Kenraalimajuri HANNU SÄRKIÖ
Alakartanontie 15 D 21
02360 ESPOO 30.04.1937
040 530 9805
Kunn.jäs.-95
Maanviljelijä 12.01.1949
UNTAMO JOUSAMAA 02 853 520
Raumantie 573 0500 533 882
23800 LAITILA
Pankinjohtaja
VEIKKO MATTILA Rivikuja 1 A 8
12100 OITTI
01.04.1922
019 783 218
040 572 5056
Kunn.jäs.-95
Toimitusjohtaja
EERO KUISMA
Kaivolantie 87
23800 LAITILA
Presidentti MAUNO KOIVISTO
Presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 HELSINKI
25.11.1923
Kunn.jäs.-99
Maanviljelijä 27.01.1947
MIKA SEIKOLA
0440 730 031
Salontie 242
23800 LAITILA
Talousneuvos
VIHTORI SIIVO
Keskuskatu 61 B 24
38700 KANKAANPÄÄ
16.08.1913
02 572 2298
Kunn.jäs.-95
IMPOLAN POPPOO
Terveydenhuollon lehtori
16.4.1953
LEENA VIRRI-HANHIJÄRVI
Vatajantie 413
03 515 5331
38220 SASTAMALA
Linja-autonkuljettaja
HANNU MÄKELÄ
Kutunpolku 11
38200 SASTAMALA
050-565 1546
03 514 1749
14.06.1956
040 585 5661
02 851 716
Maanviljelijä 23.03.1946
KALLE HAIJANEN
0400 325 606
Jaakontie 6
02 853 912
23800 LAITILA
PIRKANMAA
Toimitusjohtaja
KARI KOIVUNEN
Ilveskallio 33 10300 KARJAA
17.07.1952
03 343 1744
0400 902 601
Toimitusjohtaja
KALERVO KARIMO
Pähkinämäenkatu 1 B 1
33840 TAMPERE
01.10.1949
0400 737 450
Ostaja08.10.1930
SALME MAJAMAA
03 255 0756
Teiskontie 25 B 22
33500 TAMPERE
19
RAUMA
Diplomi-insinööri ANTTI STARCK
Kauklaistentie 239 A
27220 LAPPI
3.10.1975
02 822 8882
044 532 2175
Yrittäjä12.03.1943
PERTTI PELTONEN
02 825 0366
Naappukuja 2 C
0400 72 2846
26660 RAUMA
Operaattori 04.05.1970
RAVO SARMET
02 822 5575
Kolhantie 132
26510 RAUMA
Rehtori30.12.1947
MARKKU LAINE
044 545 0725
Nestvedinkatu 17
26100 RAUMA
TURKU
PUHEENJOHTAJA
Everstiluutnantti
MAURI IKONEN
Rykmentintie 15
20810 TURKU
Dipl.ekonomi
HEIKKI LAMPINEN
Saga-Seniorikeskus
Vähäheikkiläntie 1 B 156 20700 TURKU
15.03.1953
020 756 9064
040 547 7131
06.08.1922
02 4445 5156
040 5804 794
Kunn.jäs. -96
Toiminnanjohtaja
OSMO SUOMINEN
V-S:n Sotaveteraanipiiri Brahenkatu 11 G 119
20100 TURKU
25.08.1960
02 2334 165
0400 908 314
31.08.1922
02 251 4948
019 783 218
040 572 5056
Erikoissairaanhoitaja03.06.1951
HENRY LINDHOLM-VENTOLA
Ainontie 64
02 853 788
23800 LAITILA
Puheenjohtaja
LEENA VIRRI-HANHIJÄRVI
Vatajantie 413
03 515 5331
38220 SASTAMALA
050 366 6953
UUSIKAUPUNKI
Sihteeri
HANNU MÄKELÄ
Kutunpolku 11
38200 SASTAMALA
PUHEENJOHTAJA
Kapteeni evp
SEPPO KOMPUINEN
Haapaistentie 338
23100 MYNÄMÄKI
12.01.1942
044 572 6228
Opettaja25.11.1914
ERKKI LUNTAMO
02 842 3827
Harmaalokkikuja 3
Kunn.jäs.-92
23500 UUSIKAUPUNKI
Maanviljelijä 21.12.1922
VAITO SIIVONEN
02 874 589
Heiläntanhua 4
Kunn.jäs.-04
23600 KALANTI
Merkonomi HEIMO HAKALA
Varbergintie 3
23500 UUSIKAUPUNKI 27.11.1939
02 842 3953
Kunn.jäs.-09
Varastopäällikkö
ERIK SOINILA
Poikkitie 7 21220 RAISIO
Liikkeenharjoittaja
KEIJO JÄRVINEN
Kyröntie 18
21800 KYRÖ
26.09.1922
02 486 2234
0500 843 068
Kunn.jäs.-03
Sosionomi
MATTI JALAVA
Männäistentie 2
23500 UUSIKAUPUNKI
16.02.1939
044 557 8550
02 841 4500
20
Sihteeri
VEIKKO MATTILA
Rivikuja 1 A 8
12100 OITTI
IMPOLAN POPPOO
Kirvesmies 29.11.1923
SOINI SAINIO
02 257 6149
Vahdontie 484
21290 RUSKO
3.6.1923
02 438 1124
TURKU
HELSINKI
OSASTO TÖRNI
Teologian tohtori
VOITTO VUOLA
Eerikinkatu 27 A 12 20100 TURKU
YHDYSHENKILÖT
03 514 1749
050 565 154
LAITILA
Sihteeri
MARTTI ARO
Koskelokuja 21
23500 UUSIKAUPUNKI
044 342 8747
PIRKANMAA
Puheenjohtaja
KARI KOIVUNEN
Ilveskallio 33
10300 KARJAA
03 343 1744
0400 902 601
Puheenjohtaja
Everstiluutnantti
MAURI IKONEN
Hallitustie 12
21230 LEMU
040 547 7131
OSASTO TÖRNI
Puheenjohtaja
LAURI LÄHTEENMÄKI
Piikintie 7 B
00680 HELSINKI
Sihteeri
VEIKKO MATTILA
Rivikuja 1 A 8
12100 OITTI
09 728 5465
019 783 218
040 572 5056
UUSIKAUPUNKI
Puheenjohtaja
SEPPO KOMPUINEN
Haapaistentie 338
23100 MYNÄMÄKI
Sihteeri
HEIMO HAKALA
Varbergintie 3
23500 UUSIKAUPUNKI
044 572 6228
02 842 3953
RAUMA
Puheenjohtaja
PERTTI PELTONEN
Naappukuja 2 C
26660 RAUMA
02 825 0366
0400 72 2846
21
Erkki Luntamo In Memoriam
25.11.1914 - 26.5.2014
Opettaja Erkki Luntamo kuoli 99-vuotiaana
26. toukokuuta 2014. Hän oli syntynyt 25.
marraskuuta 1914. Luntamo suoritti opintojensa jälkeen asevelvollisuutensa ja hänet
ylennettiin reservin vänrikiksi vuonna 1938.
Opettajaurallaan Erkki Luntamo rakensi
Suomen tulevaisuutta kasvattamalla uusia
sukupolvia.
Luntamon nuoruudessa, suojeluskunta-aikana, syttynyt kipinä monenlaiseen urheiluun säilyi läpi koko hänen elämänsä. Etenkin suunnistus oli
hänelle tärkeä harrastus. Luntamo voitti pitkän suunnistusuransa viimeisinä
vuosikymmeninä useita veteraanien maailmanmestaruuksia ja viimeisin tuli
Unkarissa vuonna 2011.
Ylimääräiset kertausharjoitukset alkoivat lokakuun alussa 1939. Talvisodassa
Luntamo oli joukkueenjohtajana haavoittuen 23.12. Muolaalla. Helmikuun
alussa hän palasi 2. Prikaatiin osallistuen Talin ankariin taisteluihin sodan
loppuvaiheissa.
Uusi liikekannallepano kesäkuussa 1941 päätti lyhyen rauhan jakson. Luntamon uusi joukko osasto oli III/JR 56 ”Miettisen Pataljoona” komentajansa
Lauri Miettisen mukaan. Kalannin, Vehmaan ja Uudenkaupungin miehet
lähtivät sotaan, jonka odotettiin loppuvan sadonkorjuuseen mennessä. Toisin kävi. Hän johti joukkueensa Korpiselästä Kollaan, Äänislinnan kautta
Karhumäkeen, joka vallattiin joulukuun alussa.
JR 56 oli koko asemasotavaiheen 1942 - 43 Maaselän kannaksella, kaksi
pataljoonaa edessä, yksi reservissä. Pataljoonan adjutantin ja valistusupseerin tehtäviä hoitaessaan hän oli vastuussa siitä, että mieliala ja taistelutahto
säilyivät korkealla. Pataljoonan siirryttyä 21. Prikaatiin,Luntamo nimitettiin
11. Komppanian päälliköksi helmikuun alussa 1944.
22
Kesän vetäytymistaisteluissa hänen komppaniansa oli ”panssarinyrkki”, jota
Komentaja käytti vihollisen saarrostusyritysten onnistuneeseen torjuntaan.
Taistelut päättyivät Ilomantsin komeaan torjuntavoittoon, joka nostatti mielialoja niin rintamalla kuin koti-Suomessa.
Luntamo haavoittui palaten takaisin ennen aselepoa. Pataljoona siirrettiin
emorykmenttiinsä. Komentajamme eversti ”Motti-Matti” Aarnio totesi
ennen kotiin paluuta: ”Lähdemme kotiin voittajina, Suomen itsenäisyys on
säilytetty”.
Nämä otteet veteraanimatrikkelista ja historiakirjoistamme kertovat vaativista tehtävistä ja taisteluista. Luntamo sai ansioistaan korkeat kunniamerkit
ja sotilasarvon ylennykset.
Tutustuimme sodan jälkeen rykmenttimme veteraanien yhteistyön kestäessä
70 vuotta. Kokouksien ja retkien yhteydessä jäi myös aikaa moniin henkilökohtaisiin keskusteluihin. Ystävyys lienee oikea sana kuvaamaan keskinäistä
suhdettamme. Rehellisyys ja maltti olivat avainsanoja, jotka avasivat myös
vaikeat solmut. Hänen henkinen vireytensä oli ihmeellinen. Asioiden selvä
jäsentely ja vaatimattomuus omien kykyjen suhteen edistivät asioiden etenemistä ja päätösten tekoa. ”Kaveria ei jätetä” tunnuslause ei ollut pelkkää
sanahelinää. Se oli hänen ajattelunsa ja työnsä ytimenä.
Kun sotakaverit kertoivat hänen henkilökohtaisesta rohkeudestaan kunnian
ja kuoleman kentillä, ymmärrän täysin, miksi Erkki Luntamo oli meidän
kaikkien kunnioittama yksilö ja sotilas. Hän loi turvallisuuden tunteen, epävarmuus hälveni, tavoitteet saavutettiin.
Perheelleen ja jälkipolville hän on soihdunkantaja, joka näyttää oikean suunnan tulevaisuuteen.
Antero Kallio
Kirjoittaja on JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n kunniapuheenjohtaja,
JR 56:n rykmenttiupseeri, professori
23
Vaito Siivonen In Memoriam
21.12.1922 – 15.9.2014
Maanviljelijä, Sotaveteraani Vaito Siivonen kuoli liikenneonnettomuudessa syksyn
sumuisena maanantaiaamuna 15.9.2014.
Vaito Siivosen iäisyyskutsu tuli yllättäen, äkkiarvaamatta. Sitä ei halunnut uskoa todeksi,
suru ja järkytys valtasivat mielen. Tapahtuneen jälkeen kuitenkin surusta, kaipauksesta
ja ikävästä huolimatta tiedämme ja voimme
olla varmoja, että Vaito oli viimeiseen matkaansa valmistautunut ja tietyllä
tavalla kaipasi ja odotti rakkaittensa jälleennäkemistä.
Vaito Siivonen syntyi Kalannin Hallun kylässä 21.12.1922 . Perheen
molemmat pojat joutuivat puolustamaan isänmaata. Vanhin veljeksistä Vieno, joka oli syntynyt 1914, osallistui jo talvisotaan. Vaiton sotatie alkoi vain
18 -vuotiaana nuorukaisena, jolloin hän syyskuussa 1941 astui asepalvelukseen. Sotilasvalansa Vaito Siivonen vannoi itsenäisyyspäivänä 6.12.1941. Jalkaväkikoulutuskeskuksen kautta Vaito siirtyi palvelemaan suoraan rintamalle
tammikuussa 1942. Vaito Siivonen palveli isänmaataan jatkosodassa JR 56:n
riveissä ensin 6. ja sitten 12. komppaniassa yhdessä Laitilan miesten kanssa. Sotilasarvoltaan Vaito Siivonen oli kersantti ja sodan aikaisista ansioista
hänelle myönnettiin toisen luokan Vapaudenmitali. Vastuuntuntoisesta nuoresta sotilaasta kertoo se, että Vaito ylennettiin ryhmänjohtajaksi. Oli itsensä
lisäksi kannettava vastuuta myös muista aseveljistä ja heidän suoriutumisestaan. Sota vei kaikkiaan kolme vuotta ja kaksi kuukautta nuoren miehen
elämästä. Jatkosota vaati myös perheeltä vanhemman veljen Vienon, joka
kaatui partioretkellä maaliskuussa 1942 Hiisjärvellä. Veljen kaatuminen ja
jääminen kentälle sekä isän ja äidin surun varjo jäivät iäksi Vaiton rinnalle.
Vaito rakensi sodanjälkeisen elämänsä yhdessä puolisonsa Toinin kanssa.
Yhdessä he viljelivät ja hoitivat Vaiton kotitilaa Äijälää ja perheeseen syntyi
24
kaksi lasta Oili ja Osmo. Pariskunta viljeli tilaa 40 vuotta, jonka jälkeen Vaito
ja Toini muuttivat eläkepäiviään viettämään Kumpulaan, kahden kilometrin
päähän kotitilasta. Viljely jatkui sielläkin - perunat, marjat, juurekset - oman
maan antimet oli tänäkin syksynä korjattu talteen. Pitkä yhteinen taival
päättyi puolison kuolemaan keväällä 2003. Nyt myös kaipaus puolison luo
oli läsnä Vaiton elämässä.
Lasten ja heidän perheidensä lisäksi sotaveteraanityö muodostui tärkeäksi osaksi Vaiton elämää jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vaito Siivonen oli
keskeisellä tavalla mukana alueen sotaveteraanityössä elämänsä loppuun
saakka. Hän toimi ja osallistui ennen Kalannin Sotaveteraaniyhdistystä sekä
Vakka-Suomen että Laitilan Sotaveteraaniyhdistyksissä ollen jäsenenä mm.
molempien yhdistysten hallituksissa. Kalannin Sotaveteraani yhdistyksessä
tulimme tuntemaan Vaiton luotettavana, jämptinä, osallistuvana henkilönä,
aloitteentekijänä ja veteraanien näkemyksien esille tuojana. Vaito Siivonen
arvosti ja aina muisti kannustaa meitä nuorempia sotaveteraanityön tekijöitä.
Kalannin Sotaveteraaniyhdistyksen lisäksi Vaito Siivonen oli JR 56 ja JR 60
Kilta Ry:n Uudenkaupungin alueosaston hallituksen jäsen ja Killan kunniajäsen vuodesta 2004. Toiminta JR 56:n omien aseveljien hyväksi muodostui Vaitolle loppuvuosina tärkeäksi. Vaito Siivoselle myönnettiin Suomen
Sotaveteraaniliiton korkein kunnianosoitus Sotaveteraanien kultainen ansioristi keväällä 2014, ja se luovutettiin Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin
vuosikokouksessa Kyrössä.
Omat sotakokemukset ja muistot nousivat pinnalle ja uniin viime aikoina
myös nykyisen maailmantilanteen johdosta. Maanläheinen usko ja turvautuminen korkeimman johdatukseen kannatteli Vaitoa hänen tiellään. Vaiton
pitkä ja monivaiheinen sarka on nyt kynnetty. Kaipauksella muistamme ja
kunnioitamme Vaiton muistoa ja otamme osaa omaisten suruun. ” Eivät
katoa he, jotka sydämissämme elävät. Halki varjojen, unien, vuosien - he
hiljaa säilyvät meissä. Hän, jota kaipaamme täällä - saapunut kotiin jo on.
Jumalan kämmenen päällä - rauha on loputon. ”
Päivi Luotonen ja Juha Ståhl
Kalannin Sotaveteraanit ry
25
Heikki Lampinen In Memoriam
6.8.1922 – 13.7.2014
Arvoisat Heikki Lampisen Omaiset ja
hyvät Ystävät! Tässä on muutama muistelo
niin sodan kuin rauhan vuosilta. Olimme
molemmat JR 56 miehiä. Eversti Matti Aarnion legendaarisen Motti- Matin komennossa jouduimme kokemaan totaalisen sodan
moninaiset vaiheet. Aseveljeys ja perinteiden
vaaliminen JR ja JR 60 killan puitteissa jatkui
loppuun asti, viimeksi tapasimme keväällä.
Hänen ”tavaramerkkinsä” oli aktiivisuus, sitkeys ja johdonmukaisuus. Näillä
avuilla varustettuna hän saavutti niin omien taistelijoidensa kuin esimiestensä täyden luottamuksen. Hänet valittiin jo alikersanttina v. 1942 ryhmään,
joka opetti Itärintamalla saksalaisille aseveljille metsä- ja talvisodankäynnin
hienouksia. Veikko Vesan komppaniassa 3./ JR 56 joukkueenjohtajana hän
taisteli niin asemasota- kuin vetäytymisvaiheen haavoittuen heinäkuussa
1944. Heikki oli erinomainen kynänkäyttäjä, jonka kirjoitukset ja pakinat
kuvasivat mukaansatempaavalla tavalla niin sodan raakuutta kuin moninaisia
pitkien sotavuosien arkeen liittyneitä tapahtumia. Hän oli myös äärimmäisen
systemaattinen arkistonhoitaja, näin perheellä on varmaan käytössään todellinen ”aarre”. Hän lähetti minullekin säännöllisesti pakinoitaan. Joukkueenjohtajakaverinsa Kaino Tuokko ja hän muodostivat erinomaisen työparin,
kun 1980 luvulla alkoi rykmentin historiakirjojen toimittaminen.
pöytäkirjat ja kirjanpidot. Hän hoiti tämän 600 sivuisen kirjan myynnin
ja markkinoinnin. Aikamoinen homma. Kirjaa jaettiin mm. yli 1500 kappaletta sankarivainajien omaisille. Lopputulos oli reilusti plussan puolella.
Siinä tarvittiin taitoa ja nokkeluutta löytää rahalähteitä jne. tämä vain yksi
esimerkki vapaaehtoistyöstä, jota hän teki ilman korvauksia pelkästä auttamisen halusta.
Hänet kutsuttiin vuonna 1996 kiltamme kunniajäseneksi.
Sodan jälkeen hän avioitui Marita Lehtosen kanssa ja heille syntyi kaksi lasta
Hannu Valdemar ja Marita Kristiina. Koulutukseltaan Heikki oli diplomimerkonomi ja hän työskenteli oman perheyrityksen johtotehtävissä.
Heikki oli sotilasarvoltaan yliluutnantti. Monien muisto- ja ansiomitalien
lisäksi hänelle myönnettiin mm. 4. luokan Vapaudenristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki.
Omaisten lisäksi Heikkiä jäi kaipaamaan laaja ystäväpiiri. Heikin elämä tulee
säilymään kauniina muistoissamme.
Antero Kallio
Heikki Lampinen jatkoi työuransa päätyttyä veteraani- ja maanpuolustukseen liittyvää ”harrastustaan”. Osana tästä työstä oli osallistuminen JR 56
ja JR 60 killan toimintaan. Turun alueosaston puheenjohtajana hän järjesti
monia vuosikokouksia milloin Hamburger Börsissä, Porin Rykmentissä, Laivastoasemalla tai laivaristeilyinä. Ohjelmat olivat monipuolisia, osallistujat
olivat tyytyväisiä. He nauttivat todellista turkulaista vieraanvaraisuutta. Hän
teki jatkuvasti uusia ehdotuksia ja oli valmis vastaanottamaan asioita niitä hoitaakseen. Eilen löysin kirjakaapistani mapin, jossa oli 1. divisioonan
26
27
Antero Kallio
Heikki Lampinen
SOTAMUISTOJA
KOLMAS IKIHONKA
-TUTKIMUS
(kirjoitettu n. 30 vuotta sitten)
Saatoimme Sinut Vihtori Rintanen tänään haudan lepoon rakastamasi isänmaan poveen. Siirryit hiljaisten aseveljien rykmenttiin ja seuraat meidän
tänne jääneiden toimintoja tuolta taivaan sinestä, niin uskomme. Kaksi
vuotta sitten me lähiystäväsi ja aseveljesi seisoimme kotipihallasi siniristilipun kohotessa 70-vuotispäiväsi kunniaksi omaan, uuteen salkoosi. Sateisessa kevätsäässä kaikui silloin laulumme: "Siniristilippumme, sulle valan
vannomme kallihin, sinun puolestas elää ja kuolla... ". Tänään se sama lippu
hulmuaa puolitangossa. Kuolema oli meille sotilaille silloin 40 vuotta sitten
jokapäiväinen vieras. Siitä kertovat nuo valkeat ristit täällä Lapinkin kirkkomaan katveessa.
Tänään kun kannoin Sinua Viku haudan lepoon, oli koko ajan mielessäni,
kuten niin usein ennenkin, päinvastainen muisto 40 vuoden takaa. Sinä
kannoit silloin minut - takaisin elämään. Oli heinäkuun 10. päivä 1944
Käsnäselän tiellä Loimolassa. Aamuhämärissä olimme me Motti-Matin (JR
56) miehet lähteneet liikkeelle ja koukkasimme vihollisen kuormaston kimppuun. Kovissa taisteluissa niin moni jäi sinne Karjalan korpeen. Vihollisen
kuormasta 7 panssarivaunua ja paljon muuta tuhottiin. Sitten tuli käsky: tehtävä suoritettu, takaisin. Minua se ei saavuttanut enää. Telaketjujen kilinää,
kranaattien räiskettä, konetuliaseiden papatusta eivät korvani enää kuulleet.
Makasin maassa, lämmin veri pulppusi useista reiistä, tajunta oli sammumassa. Silloin tulit Sinä, Viku. Olit todennut: "Se pihisee vielä. Kaveria ei
jätetä." Karhun voimillasi koppasit minut syliisi ja kannoit yksin pitkän
matkan, kunnes tavoitit toiset. Ilman Sinua olisi yhden sotilaan elämä päättynyt 21-vuotiaana.
Kiitos sinulle Sinä roteva, rauhallinen, erinomainen soturi, sanat eivät riitä...
Kaikkivaltias siunatkoon työsi ja suokoon Sinulle ikuisen rauhan. Me muistamme Sinut niin kauan kuin meille elonpäiviä vielä annetaan.
Teksti Saga Kaskenniityn asukaslehti Syksy 2013
28
Yhteenveto IKIHONKA 2011, 2013 ja
2015 -kyselyistä
1. Teimme talvella 2015 kyselyn veteraanijäsentemme kunnosta ja toimintakyvystä IKIHONKA -15 samalla tavalla kuin v. 2011 ja 2013
IKIHONKA -11 ja IKIHONKA -13. Oheisessa taulukossa on yhteenveto
kyselyjen tuloksista.
2011
2013
2015
Veteraaneja
151
107
67
Vastauksia
125
104
66
Asuinpaikka kotona
79%
75%
76%
Sotainvalideja
39%
34%
40%
Kuulo (kuulokoje 1 tai 2)
49%
49%
44%
Toimintakyvyn ”mittari”
8,4
9,2
9,6
Mittari 5 - 10 ”asuu yksin”
23
Mittari 5 - 15 ”asuu kotona omaisen kanssa”
27
Mittari 15 - 20 ”palvelutalossa tai laitoksessa”
16
Yhteensä
66
29
Huom.
• Muisti
Toimintakyvyn mittariluvun laskemisessa käytettiin vuosikertomuksessa 2011 esitettyä arviointimenettelyä. Luku 5 merkitsee tilannetta, jolloin vastaajan toimintakyky on paras ja luku 20 tilannetta, jolloin sitä ei
enää ole, hän on vuodepotilas. Luvun suureneminen siis kuvaa toimintakyvyn heikentymistä. Laskemalla keskiarvot saadaan ”mittari”, josta voidaan
tehdä johtopäätöksiä koko vastaajaryhmän toimintakyvyn kehityksestä.
IKIHONKA -15 vastaajat jaettiin myös heidän asumisolosuhteidensa ja toimintakykynsä perusteella kolmeen taulukossa mainittuun luokkaan.
Arviointi on tapahtunut pääosin vastaajien toimesta. Pienten muistohäiriöiden osuus on suurentunut. Ilahduttavaa on todeta, että vakavaa muistihäiriöitä
(dementia, Alzheimer jne.) potevien lukumäärä on pysyt neljän vuoden aikana
% laskettuna samana, joten tuo vaikea elämänvaihe on yksilötasolla jäänyt verraten lyhyeksi.
2. Vertailut ja johtopäätökset
• Asuinpaikka
Kotona yksin asuvien yllättävän suuri määrä on todisteena siitä, että he ovat
edelleen toimintakykyisiä. Se osoittaa myös, että omaiset haluavat hoitaa kotona
veteraaneja niin pitkään kuin mahdollista. Näin hoitolaitoksissa olevien määrä
on neljän vuoden aikana pysynyt % laskettuna samaa suuruusluokkaa. Keskimääräinen laitoshoitoaika on jäänyt siis lyhyeksi. Niinpä esimerkiksi vain yksi
niistä, jotka olivat v. 2011 hoitolaitoksissa, on elossa v. 2015.
• Kuulo
Ilman kuulokojetta pärjää edelleen yli puolet veteraaneista. Asiantuntijoiden
mukaan tulos ei voi pitää paikkaansa. Toisin sanoen vastaajat ”uskovat kuulevansa”. Kommenttien mukaan muutamat ovat jättäneet kuulokojeen käytön sen
hankaluuden takia. Myös valitetaan vaikeuksista kuulokojeen vaihtamisessa ja
sen saamisessa molempiin korviin. Kuulo näyttääkin olevan suurin toimintakykyä rajoittava tekijä varsinaisten sairauksien jälkeen.
• Kuntoutus
Sotainvalidit osallistuvat poikkeuksetta kuntoutusjaksoon, johon he ovat oikeutettuja. Muiden veteraanien kuntoutus ei ole yhtä tehokasta. Muutamat toteavat
olevansa niin hyvässä kunnossa, että antavat paikkansa sitä enemmän tarvitseville. Hakubyrokratia on myös esteenä.
• Toimintakykymittari
Toimintakykymme on pysynyt hämmästyttävän korkealla, se on heikentynyt
mittarilukemien mukaan neljän vuoden aikana vain noin 15 %. Vertailu eri
ikäluokkien välillä osoitti, että vanhin ikäluokka (1921 ja ennen sitä syntyneet)
on suunnilleen samassa vireessä tai jopa hieman parempi kuin ikäluokat 1922
-1924. Nuorimmat ts. 1925 syntyneillä lukema oli tosin paras. Keski-ikämme
1.1.2015 oli 92 vuotta 16 pv.
• Näkö
Monet vastaajat kertoivat näkönsä heikentyneen. Kyseessä lienee harmaakaihi,
jonka poistamiseksi käytetään laserleikkausta tai muita vastaavia hoitomenetelmiä. Niiden kustannukset ovat suuria ja nykyisten säännösten mukaan ne eivät
myöskään kuulu valtion korvausten piiriin.
3. Toimenpitoehdotukset
Tulokset kyselyistä ovat kokonaisuutena varsin myönteisiä. Kuitenkin on myös
ilmennyt asioita, jotka kaipaisivat parantamista.
• Kuulon ja näkökyvyn parantamiseen liittyvien välineiden hankkiminen ja hoitojen säännösten muuttaminen niin, että veteraanit saisivat ne nykykäytäntöä
nopeammin ja pienemmin kustannuksin. Valtakunnallisten veteraanijärjestöjen
informointi lienee paras tie edetä asiassa eteenpäin. Kuntahallinnon informointi
tuottanee myös käytännön tuloksia
• Kiinteämpi yhteydenpito niihin veteraaneihin, jotka asuvat yksin kotonaan.
Selvityksen mukaan 23 veteraania asuu yksin. Verkosto, jossa jokaisella heistä
on oma kiltaveli tai kiltasisko, olkoon edelleen minimitavoitteemme.
Lämpimiä suvipäiviä,
Antero Kallio
30
31
Juhani Vihervuori
Kiukaislaisen sotaveteraaniperinnetyön kylvösiemeniä
Kiukaisten Sotaveteraaniyhdistyksen vuonna 1979 Kiukaisten Harolaan
rakennettu Veikkola luovutettiin tontinvuokrana maapohjan nykyiselle
omistajalle vuonna 2003. Vuosien mittaan Veikkolaan oli kertynyt irtaimistoa, jolle oli löydettävä sijoituspaikka. Panelian seuratalolta veteraanit
löysivät vanhan kerhotilan, johon he siirrättivät Veikkolan kalustuksen ja
irtaimiston. Kerhotila oli jatkosodan joukkoja koottaessa 4/ JR 56:n toimistotilana. Seuratalorakennuksen omistaa nykyään Panelian Kotiseutuyhdistys.
Seuratalon pihalla komeilee panelialaisten JR56:n sotaveteraanien pystyttämä sotaan lähdön muistokivi.
Panelian seuratalon perinnetila
Veteraanin elämänkaari esille lottia ja kotirintamaa unohtamatta
Tavoitteena on jatkaa esineistön ja aiheeseen liittyvän materiaalin keräämistä.
Pidämme yhteyttä PPP6:n ja Kevyt Osasto 8:n perinnetoimikuntiin ja JR
56 ja 60 kiltaan.
Panelian seuratalo rakennettiin vuonna 1935 suojeluskuntataloksi. Nykyään se toimii
Panelian Kotiseutuyhdistyksen juhlatalona.
Kiukaisten sotaveteraanien perinnetilaa suunniteltaessa seuratalon kerhohuone todettiin parhaaksi käytettävissä olevista nykyisistä vaihtoehdoista.
Tila on kylläkin rakennuksen toisessa kerroksessa ja siten rajallisesti käytettävissä. Se täyttää auttavasti 2020-luvun perinnetoiminnan kehittämisen tarpeet. Tärkeintä on tilan ehjä kokonaisuus eli 40-luvun kuosissa oleva huone,
josta mm. Satakunnan museon väki on kiinnostunut. Tämä on myös tärkeä
tieto mahdollista ehostusta ajatellen.
32
Veteraanien valokuvista on ajatuksena koota taulusarja suurentamalla kuvat
A4- kokoon ja kehystämällä ne. Kuvasarja voidaan siirtää kouluille nähtäväksi esimerkiksi veteraanipäivinä. Samalla kuvamateriaali tulee digitoiduksi ja
voidaan esittää sähköisin välinein eri tilaisuuksissa. Tätä hanketta on tukenut
myös LC Kiukainen.
Kirjakaappiin on tarkoitus kerätä yhdistyksen jäseniin, heidän joukko-osastoihinsa liittyvää kirjallista materiaalia. Aineistoon kuuluu mm. Vihtori Siivon Panelian Museolle lahjoittama valokuvakansio Sotamuistoja sisältäen
kuvia ja muistoja Panelian komppanian 4/ JR56:n sota-ajan vaiheista. Kuvat
ovat komppanianpäällikkö Erkki Ettalan ja komppaniavääpeli Vihtori Siivon
kokoelmista.
33
Kuva vasemmalla - Mikko Mäkilä ja
konekivääri. Nuosjärvellä 7.9.1941
Eino Alasmaan kaaduttua väkivahvana
tunnettu Mikko Mäkilä kantoi aseen
turvaan.
Kuva alhaalla - Eero Saario ja luutnantti
Honkanen uuden aseen käyttöharjoituksissa (Eero Saarion arkisto)
Kuva ylhäällä - Valkjärvellä vuonna 1936 olleet Kiukaisten miehet ryhmänjohtajana Eero Saario. Monet heistä osallistuivat jatkosotaan JR 56:n ja Kevyt
Osasto 8:n riveissä.
Ylärivi vas. Tuntematon ,Uusi-Jaakkola Asser, Sainio Kauko, Heino Veikko,
Lehtinen P, Aarnio ?, Lehtonen Heikki, Vuorela Olavi, tuntematon, Santonen
Kaino, Lehto Taisto, Eskola Vieno, Lehtonen Vieno, Maula Arvo, Suomi Torsti,
Talvio Gunnar, Jaakkola Antti, Saario Eero, Pinomäki Tuomo, Kaivonen Osmo,
Taiminen Paavo
Kuva vasemmalla Konekivääri ampumavalmiina Hiisijärven
pusikossa elokuussa
1941. Kuvassa vasemmalta Pauli Siljanmäki,
Mikko Mäkilä, Heikki
Katila ja monessa
teoksessa tuntemattomaksi merkitty Allan
Santonen sekä Martti
Kuusisto.
(Sotamuistoja-kansio)
34
35
Kiukaisissa on kolme veteraanikiveä, joiden hoito on luovutettu aikoinaan
Kiukaisten kunnalle. Euran kunta on nyt perinyt tuon hoitovastuun, joka
on lähinnä ympäristön siisteydestä huolehtimista. Kuntaliitosten yhteydessä
veteraaniyhdistysten tuleekin muistuttaa aika ajoin hoitovastuusta. Kiukaisten rautatieasemalla sijaitseva PPP6:n ja Kevyt Osasto 8:n sotaan lähdön
muistokivi on siirretty Kiukaisten seuratalon pihamaalle. Muistokiveä varten
on valettu uusi pronssilaatta Panelian Metallivalimossa. Muistokiven uuden
laatan valumallista vastasi Kiukaisten Sotaveteraanit ry. Kiveen liittyvät toimenpiteet on hoitanut Kevyt Osasto 8:n perinnetoimikunta.
Perinnetyön käytännön toteutuksista,
Juhani Vihervuori
Sotaveteraanipiirin perinnetyön yhdyshenkilö
Soini Sainio
Jatkosota kranaatinheitinmiehen silmin
Jalkaväkirykmentti 56 siirtyi Maaselän ja Krivin alueelle JR 35:n tilalle
joulukuun puolivälissä vuonna 1943. Mukana oli myös nykyään Vahdolla asuva Soini Sainio. 91-vuotias veteraani Sainio kertoo seuraavassa
jatkosodan kokemuksistaan.
Tapaninpäivän jälkeen minut muiden mukana määrättiin niin sanottua
Maaselän hotellia vastapäätä (hotelli oli useampikerr­oksinen, suuri rakennus). Uudenvuodenaattona kello 11 vihollinen aloitti 15 minuuttia kestävän
ammunnan asemiimme. Taisivat kranaatit mennä pitkäksi, koska vahinkoja
ei tullut. Annoimme heidän juhlia. Emme ampuneet takaisin.
Uudenvuoden ja juhannuksen välisenä aikana olin neljä kertaa tulenjohtopaikalla kaksi viikkoa kerrallaan. Hotellin näkymä tuli tutuksi.
Panelian miehet Jaakko Rosendahl, Kauko Ruohonen ja Eero Saario yhteiskuvassa Lapin kokoontumisessa. (Kuva Juhani Vihervuori)
36
Maaselän hotelli haarakaukoputkelta kuvattuna. Rakennuksen kerrottiin rakennetun mm. Stalinin Murmanskin matkoja varten. Vihollisen tarkka-ampujat käyttivät rakennusta hyödykseen.
37
Keväällä vettä oli juoksuhaudassa. Vartiovuoron päätyttyä hyppäsin penkalle lähtiessäni korsulle. Mutta mitä, tuli kak­si piiskatykin laukausta ennen
kuin uskoin, että minua vainot­aan. Oli hypättävä takaisin juoksuhautaan.
Hotellin ikkunoissa oli piiskatykit. Luulin, että oli niin pimeää, ettei minua
huomata. Olen siis kirjaimellisesti niin sanottu ohiammuttu.
Perääntyminen kesäkuussa 1944
Perääntyminen Maaselän kannakselta alkoi 20.6.1944. Pääsin vielä lähtemään lomalle 8. kesäkuuta, mutta 9. kesäkuuta tuli lomakielto. Lähtöpaikkani oli Krivin Malun asema. Karhumäen suunnalta olevat saivat pitää
lomansa. Kannakselta lomalle lähteneet joutuivat palaamaan takaisin. Lähdin juhannuksen aatonaattona kotoa takaisin. Silloinen asuinpalkkakuntani
oli Vehmaa. Joensuuhun asti pääsi yhtä kyytiä, mutta sitten tuli vain evakuointijunia länteen. Viimein kuitenkin päästiin Suojärvelle.
Kuitenkin vihollisen käsiin jäi kaksi heitintä ja neljä kuormaa, joissa oli telt­
toja ja miesten selkäreppuja. Palasimme tukikohtaan. Oli siinä outo tunne,
kun olimme motissa. Ajatus siitä, jos toiset joutuvat perääntymään, jolloin
meidän asemamme käy tukalammaksi.
Selkäreppuni jäi kuormastoon ja vielä leipälaukkukin. Ainoastaan Asevelikalenteri jäi rintataskuun.
Poispäin lähdimme sivutietä, joka kuitenkin päättyi. Alkoi tien raivaaminen
metsän läpi. Joukossamme oli myös muita yk­siköitä. Paareilla kaksi kaatunutta. Alimmaisen kaatuneen ot­saa hiersivät ylimmäiset paarit. Ei ollut aikaa
korjata asiaa, mutta saimme kaatuneet kotiseudun multiin.
Viimein pääsimme taas oikealle tielle. Mieliala oli huojentu­nut. 6. heinäkuuta kello 2 joukkueemme pääsi Ignoilan kylään. Aina pysähtyessämme
miehitys laitettiin pahan varalle. 8. heinä­kuuta olimme jälleen Loimolassa.
Opaspaikoista sain tietää, että oli suunnattava päin Porajärveä. Paljon oli
sotilaita, jotka jäivät seuraamaan tilanteen kehitystä. Itse ajattelin, että oma
tuttu ryhmä olisi paras löytää. Kuorma-auton kyydillä pääsin Porajärvelle.
Sodan äänet tulivat aina lähemmäksi. Vastaan tuli kuorma-autoja, joissa oli
pienet kuuset lavan reunoissa kertoen, että kaatuneita oli lavalla
Löysin yksikköni. Olin myöhässä kolme vuorokautta, mutta komppanian
päällikkö, silloinen luutnantti Arvo Lehto hyväksyi myöhästymiseni syyn.
Olen kirjoittanut Asevelikalenteriin 29. kesäkuuta, että Itä-Karjala on taakse
jäänyttä elämää.
Kuitenkin 1. heinäkuuta tuli taas käsky: Suojärveltä lähtö itään tavoitteenaVeskelyksen kylä, joka sijaitsee niin sanotusta HyrsyIän mutkasta itään.
Yöllä kello 2 toinen joukkueemme lastattiin autoihin. Kello 7 olim­me määränpäässä lähellä Sotjärveä. Perillä ei kuitenkaan ollut mitään toimintaa. Yksi
heitin kuitenkin jäi asemiin. Partiovaa­ran takia osa joukkueesta lähti takaisin
päin. Pelätty vihollispartio yllätti meidät täysin. Siinä kuulasateessa oman
ryhmäni hevosmies kaatui kuormansa päälle. Itse muiden mukana hyppäsin
ojaan, ja ryömintä takaisin päin alkoi. Siinä oli jännäämistä, kutka selviävät.
Osa kuormaston hevosista pääsi läpi.
38
Soini Sainio (vasemmalla) palvelukseen astumisvuoden syksyllä 1943. Kuvassa
myös Sipilä ja Nieminen. Sainion tekemä pärekori sängyn alla.
39
Aselepo alkaa
Vihollisen aselepo alkoi vuorokautta myöhemmin
Joukkueemme miehitti Tsumeikan 16. heinäkuuta 1944. Tämä paikka piti
puolensa aina aselepopäivään saakka. Pohjoisempana Tolvajärven ja Ilomantsin suunnalta kuului jatkuva tykistön kumina.
Rykmentin komentaja Matti Aarnio ja radioselostaja Pekka Tiilikainen haavoittuvat saapuessaan Tsumeikaan. Tieto tapah­tumasta levisi äkkiä.
Neljän aikaan aamuyöllä tuli puhelinsoitto, että vihollisuu­det lopetetaan
kello 8. Joka mieheltä unet häipyivät. Jännityksel­lä odotimme aamun tuloa.
Sitten kello tuli kahdeksan. Innois­samme nousimme mäen päälle riemuhuutoja huudellen. Mutta pettymys oli suuri. Ensin tuli pikkukuula niin,
että maihin oli lyötävä ja vetäydyttävä korsuun. Sitten alkoi kuulua tykistön
läh­tölaukauksia, ja suuntana oli meidän Tsumeikan mäki.
Kyllä vihollisemme myös tarkkaan tiesi tuliasemamme. Kranaattien vihellyksen kuuluessa oli ennalta kaivettu kuoppa teltan alapuolella tarpeen.
Uudet miehet tulivat tilallemme jatkamaan vartiointia. Odo­timme kranaatteihin pientä taukoa lähteäksemme kohti tuliase­maa.
Kerran oli nippanappa, että ehdin kuoppaan, kun kranaatti tuli kahden
metrin päähän. Sain vain risuja ja multaa päälleni. Teltan kävi pahemmin.
Sirpale rikkoi selkärepussani olleen voipurkin. Erottelin vain lasinsirut pois.
Kirjoitin kotiin, että lähet­täkää uusi purkki.
Ryssä teki aselevon vasta 5. syyskuuta. Lähtö viimeisestä tuli­asemasta oli 19.
syyskuuta.
Teltan mentyä rupesimme tekemään kahden miehen poteroita, jotka olivat
käytössä sodan loppuun saakka.
Kävimme saunassa Loimolanjärven rannalla kahden ja puo­len kuukauden
jälkeen 27. elokuuta.
Siviiliin pääsin 20. marraskuuta 1944. Painajaisia näin kymmenen vuotta
sodan jälkeen. Kun muutimme Vahdolle, unet jäi­vät. Sodan jälkeinen aika
oli epävarmaa itänaapurin kanssa. Ai­na oli pelko, joutuuko taas lähtemään.
Ei tarvinnut.
Soini Sainio
28. elokuuta tuli vuoro lähteä viikoksi tulenjohtopaikalle Tsu­meikaan, joka
oli Loimolanjärven koillispuolella. Se oli talviso­dan aikainen taistelupaikka.
Näkyi huopatossuja. Etumaastossa oli kaatuneita vihollisia, joiden löyhkäävä
haju tuntui nenässä.
Yhtenä päivänä sain kotoa paketin, jossa oli muun muassa omenia. Olin
vartioon lähdössä ja otin omenia taskuuni syödäkse­ni niitä vartiopaikalla,
mutta ne eivät maistuneet löyhkän takia.
3. syyskuuta kuulimme jymyuutisen: sakemannit pois ja mah­dollisuus tulla
rauha.
4. syyskuuta olin vartiossa yöllä kello 1-3. Satoi ja tuuli. Rau­hasta kun
puhuttiin, niin tulimme entistä varovaisemmiksi. Kä­sikranaatti kädessä ja
konepistooli käden ulottuvilla siinä pime­ässä tähystin etumaastoon.
40
Soini Sainio Killan vuosikokouksessa Mynämäessä 2013
41
JALKAVÄKIRYKMENTTIEN 56 JA 60
SOTARETKI
V. 2011 valmistui
Jouko Nummelan
käsikirjoittama ja
toteuttama DVD
Killan rykmenttien
sotaretkestä.
DVD:n kesto 35 min.
DVD tilattavissa Killan nettisivuilta
www.jr56jajr60.fi
hintaan 15 euroa
Mot-ti -Mat-ti,
lau - lu
jat-koimme näin Ää- nis- tä päin,
vie -lä kau-an kai -ku -koon!
jäi - vät,
jäl -leen rai-ku-koon! Motti-Mat -ti,
mie - leen
työn.
yön,
tuo.
luo,
Mot - ti - Mat - ti,
päi - vät
uu - pui kes - ken
vai - vat päi - vän,
muis - tot mie - liin
vel - je - yt - tä
Säv. Juhani Valsta
nyt vel - jet, lau - la - kaam- me: Mot -ti - Mat - ti,
Kol - laan
tiel - lä
mat - kal - la niin mon -ta
pois
me
siel - lä,
se
Yh - des - sä kes - tim - me
meil - le,
taas
tut - tu
mie - hil - le har - maan-tu - neil - le,
1. Ryk -ment-ti tää
Marssin tapaan
Lähes 600-sivuinen kirja maksaa 30 euroa + postikulut
www.jr56jajr60.fi
Motti - Matti
Kirjaa voi tilata nettisivuiltamme
Motti-Matti, jne.
Kalleimpaamme
suojelkaamme!
Jatkakaamme näin
huomista päin,
nyt veljet, laulakaamme:
Motti-Matti, jne.
Sanat Antti Henttonen
Toivein, innoin,
täysin rinnoin,
jatkamme näin
huomista päin,
nyt veljet, laulakaamme:
5.
Joukkomme harvennut täällä
nyt rauhaa puolustaa,
kansalla näin ryhdikkäällä
on kallis synnyinmaa.
Lasten ja lastemme lasten
se olkoon kasvupuu,
ihmisten niin onnekasten,
kun laulu vaientuu.
Umpeen otti,
tehtiin motti
jatkoimme näin
huomista päin,
nyt veljet, laulakaamme:
4.
Rykmentti taistossa, työssä
noin kunniansa loi,
Karjalan korpien yössä
se maata vartioi.
Jos meitä vammat ja vaivat
jo veivät maahan päin,
rakkaamme vainolta saivat
he turvan silloin näin.
Johtomme taktiikka kesti,
kun voitot ratkaistiin:
valloitusmarssit se esti,
tiet kaikki katkaistiin.
Laajoilla Suojärven soilla
kuin sissit kuljettiin
rautainen renkaamme noilla
kun kiinni suljettiin.
Motti-Matti, jne.
Linjaan tuosta
saatiin juosta,
jatkoimme näin
huomista päin,
nyt veljet, laulakaamme:
3.
Motti-Matti jne.
2.
Retkillä huimilla veimme
me venhot vuolteisiin,
puurautatien oivan teimme
myös soihin kaukaisiin.
Maan alla korsuissa saimme
yöt viettää kuunnellen,
joskus me polkua haimme
-luo korven kyynelten.
Sodanaikaisen rykmenttimme
historiateos on ollut yli toistakymmentä vuotta loppuunmyyty.
Nyt Kilta on ottanut tästä
uuden lisäpainoksen.
Omistettu JR 56:n aseveljille kotiuttamisen 30 -vuotisjuhlassa 1974.
JALKAVäKIRYKMENTTI 56:N
HISTORIATEOKSESTA
UUSINTAPAINOS
Kunniakäynti ja seppeleenlasku Porin Prikaatin Kunnian polulla JR 56 ja JR 60 Killan ja
Osasto Törnin muistomerkillä 20.5.2014.
Killan kunniajäsen Heikki Lampinen ja puheenjohtaja Pentti Isotupa Lapin komppanian
sotaanlähdön muistolaatan paljastustilaisuudessa 14.8.2013.