RAPORTTI 31.8.2015 /Terhi Heinilä, Naisjärjestöjen Keskusliitto Ruotsin Kvinnolobbyn ja pohjoismaisen verkoston järjestämä yhteispohjoismainen seminaari ja jatko Malmön 2014 Nordiskt Forumille: Nordiskt FEMINISTISKT Nätverk -seminaari "Its the feminist economic, stupid!" 28.-29.8.2015 Kungälv, Ruotsi Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui muiden suomalaisten naisjärjestöjen kanssa pohjoismaisen feministisen verkoston kokoukseen Kungälvissä Ruotsissa. Tavoitteena oli tiivistää pohjoismaisen yhteistyön verkostoja ja keskustella feministisestä taloudesta. NYTKIS ry vastasi pohjoismaiseen valmistelevaan kokoukseen osallistumisesta, Suomen delegaation kokoamisesta (12 osallistujaa) ja suomalaisen luennoitsijan kutsumisesta. Ruotsi kattoi NYTKIS ry:n delegaatioon kuuluneiden (NYTKIS ry:n hallituksen jäseniä) osallistumisen Nordiskt Forumista jääneillä tuotoilla. Suomesta mukana Nytkis ry:n vetämässä delegaatiossa olivat Keskustanaiset, Svenska Kvinnoförbundet, Vasemmistonaiset, Vihreät naiset, Naisasialiitto Unioni ja NJKL. NJKL:n edustajina olivat varapuheenjohtaja Anita Paulig ja pääsihteeri Terhi Heinilä. Mukana olivat myös Eurooppanaisten AnjaRiitta Ketokoski ja luennoitsijana tutkija Tuija Koivunen Tampereen yliopistosta. Feministinen talousteoria Tutkija Agneta Stark Dalarnan yliopistosta alusti seminaarin avauksessa feministisestä talousteoriasta. Rikkaassa maassa voi olla köyhä ja ilman riittäviä tuloja välttämättömään elämään. Naisten palkat pidettiin pitkään tarkoituksella matalina, että naiset pysyisivät kotona. Naisten osallistumista työelämään pidettiin erojen mahdollistajana ja eläkejärjestelmää lasten määrän madaltajana. Tutkija Stark mietti, jos miehet matkustaisivat kuin naiset, siis pyöräilisivät, kävelisivät ja käyttäisivät julkista liikennettä, mitä tapahtuisi ympäristölle, mitä vaikutusta tällä olisi verotuloihin. Aiemmin palkkaeroa perusteltiin koulutuksella, työn raskaudella ja likaisuudella. Nykynaiset tekevät tätä kaikkea ja palkkaerolle on etsitty uudet syyt. Tasa-arvo ei ole ongelma, se on ratkaisu ”Haluan feministien Pohjoismaissa olevan paljon vahvempia.” Ruotsin Kvinnolobbyn aiempi pitkäaikainen puheenjohtaja Gertrud Åström sanoo, että tasa-arvo normina on hyväksytty laajalti. Mutta mitä tasaarvo on todellisuudessa? Millainen on yhteiskunta, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu? Åström kuvaa tasa-arvoa sillä, että naisilla ja miehillä on sama valta muokata yhteiskuntaa ja omaa elämäänsä. Ruotsissa yli puolet naisista ei tule toimeen omilla tuloillaan. Tavoitteena on elämänaikainen taloudellinen riippumattomuus. Miten Suomessa? Vihatuin tasa-arvon tavoite on jakaa naisten ja miesten välillä palkaton taloustyö puoliksi. Poliittinen tahto tasa-arvon edistämiseksi on tärkeintä. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen on keskeistä. ”Haluaisin, että pohjoismainen feministinen liike löytäisi menetelmän olla operatiivinen ja toimia tasa-arvon puolesta kaikissa prosesseissa: kansallisessa budjetin ja päätöksenteossa, paikallistasolla, hoitolaitoksessa, urheilukentaällä jne. Haluaisin, että pohjoismainen feministinen liike löytäisi menetelmän olla operatiivinen ja toimia tasa- arvon puolesta kaikissa prosesseissa: kansallisessa budjetin ja päätöksenteossa, paikallistasolla, hoitolaitoksessa, urheilukentaällä jne.” Islanti on maailman tasa-arvoisin maa Islanti on maailman tasa-arvoisin maa. Hyvään tulokseen vaikuttavat mm. naisten poliittinen voima, hyvä terveys, korkea koulutus ja naiset yliopisto-opettajina. Naiset tekevät töitä pidempään kuin muissa Pohjoismaissa. Korjattavaa on vielä palkkatasa-arvossa ja naisten taloudellisissa voimavaroissa. Naiset toimivat enemmän julkisella sektorilla ja palveluissa. Islannilla on käytössä uusi palkkatasoa-arvon sertifikaattijärjestelmä. Suunnittele-implementoi-tarkista-toimi! Noin 40 prosenttia naisista tekee osaaikatyötä. Syinä terveys ja sosiaaliset syyt, vaikeus löytää kokopäivätyötä. Näin kuvaa Islannin työmarkkinajärjestöt tasa-arvokonsultti Marianna Traustadottir tasa-arvon tilannetta Islannissa. Hanke on nimeltään Collective bargaining system - Tool to close the gender pay gap. Naiset ja verotus Tanskan tilastokeskuksen tutkija Inge Henningsen raportoi Tanskan kahden eri verouudistuksen vaikutuksista naisiin. Miehet hyötyivät Tanskan verouudistuksesta vuonna 2009 tuplasti naisiin verrattuna. Miesten tulot naisia korkeammat. Hallitus odotti, että veronkevennyksen luovat 4000 uutta työpaikkaa. Julkisen talouden työn investoinnit olisivat kuitenkin luoneet enemmän työtä. Kuinka paljon sosiaali-ja terveydenalan työpaikkaa olisi luotu verohelpotuksilla? Naisten odotettiin tuottavan 2/3 uudesta työstä ja saavan 1/3 verohelpotuksista. Vuonna 2012 tehtiin uusi verouudistus, jolla täsmälleen samat vaikutukset. Millainen verouudistus helpottaisi naisten verotusta? Mm. yksinhuoltajien ja eläkeläisten tilanteen huomioiminen verotuksessa on tärkeää ja sillä voidaan vaikuttaa merkittävästi naisten veroasteeseen. NAISTEN YLENNYKSET työuralla ja osallistuminen POLITIIKKAAN Ruotsissa Naispoliitikot eivät välttämättä ole naimisissa eikä heillä ole alle 18-vuotiaita lapsia. Naisilla politiikassa mahdollisuus EROON kasvaa puolella, kun taas miehillä politiikassa mukana olo vähentää avioeroja. Kun naiset saavat ylennyksen, asiasta joudutaan keskustelemaan kotona miehiä enemmän. Nain kuvaa tutkija Johanna Rickne teollisuusekonomian tutkimuskeskuksesta. Ylennys kaupunginjohtajaksi vaikuttaa 20 prosenttia palkkaan ja lisää työtunteja. Työmäärä on rajaton eikä perhe- ja terveystilannetta huomioida. Tehtävässä ei ollut mitään erityisiä eroja sukupuolten suhteen. Ruotsissa 25 prosenttia kaupunginjohtajista on naisia. Tullakseen valituksi politiikkaan naiset tekevät enemmän töitä ja saavat korkeampaa palkkaa kuin kaupunginjohtajiksi pyrkivät miehet. Kun kunnassa on enemmän poliittista kilpailua valita pätevä johtaja, johdossa on enemmän naisia. 26 prosenttia naisista eroaa, kun ovat ensimmäistä kertaa valittuja kaupunginjohtajiksi. Miehillä prosentti on 11. Myöskään naisten oppositiojohtajilla eroa ei ole. Kun naiskunnanjohtajalla on alle 18vuotiaita lapsia, avioeroprosentti nousee dramaattisesti. Sama kehitys näkyi selvästi naisilla yritysten toimitusjohtajina. Syinä pidettiin kotitöiden kasaantumista, suurempia palkkoja ja perheen sairauslomia. Naiset johtotehtävissä eivät eron jälkeen käytä juurikaan sairauspoissaoloja miehiin verrattuna. Naimisissa olevien, johtotehtävissä olevien naisten miesten palkkatulot kasvavat, eivätkä he rajoita uraansa naisten tehtävien vuoksi. Taas johtotehtävissä olevien miesten vaimojen palkat pysyvät keskimäärin alhaisemmalla tasolla, eikä urakehitys ole miehiä vastaavaa. Jos johtotehtävissä olevat eronneet naiset menivät uudelleen naimisiin, heidän puolisoidensa tulotaso oli aiempia puolisoita alhaisempia. Poliitikkomiehet eivät rajoita työtuntejaan. Politiikassa mukana olevat naiset huolehtivat myös perheenjäsenten sairastumisesta. Yhteiset pohjoismaiset jatkotoimet Seminaarin päätteeksi käytiin yhteinen keskustelu tasa-arvokonsultti Katarina Olssonin johdolla. Keskustelussa sovittiin mm. seuraavaa: - Pyritään tapaamaan kerran vuodessa pohjoismaisella tasolla ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Hyödynnetään kansainväliset kokoukset tapaamisten suhteen, mm. CSW ja Women Deliver 2016 Kööpenhaminassa. - Lisätään yhteydenpitoa pohjoismaisella tasolla. NYTKIS ry perustaa pohjoismaiselle verkostolle Facebook-sivun, johon mukana olleet liittyvät. Ruotsin Kvinnolobby toimittaa osallistujille mukana olleiden nimet, tehtävät ja sähköpostiosoitteet. - NJKL ja Nytkis ovat yhteydessä STM:n tasa-arvoyksikköön koskien Pohjoismaisen ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuutta vuonna 2016 ja suunnitelmia tasa-arvon suhteen. Selvitetään järjestötoimijoiden tapaamismahdollisuus vuoden aikana. Samoin naisjärjestöt vievät viestin pohjoismaisista asioista vastaavalle ministeri Anne Bernerille ja tasaarvosta vastaavalle ministeri Juha Rehulalle. Informoidaan teemasta muita Pohjoismaita. - Osallistujat pitivät feminististä taloutta keskeisenä teemana ja sille toivottiin jatkokäsittelyä. Tanska kokoaa pohjoismaisen työryhmän feministisestä taloudesta ja järjestää kokouksen ensi vuonna Tanskassa. - Norja vastaa 2016 CSW-session pohjoismaisesta tilaisuudesta. Ensi vuoden yleisteemana Empowerment. - Bilateraali yhteistyö Ruotsin kanssa: Keskusteltiin alustavasti Ruotsin Kvinnolobbyn matkasta Suomeen ja hallitusten (NJKL, mahdollisesti myös Nytkis ja Svenska Kvinnoförbundet) yhteisestä teemakokouksesta 2016 keväällä. Suomen delegaatio pohjoismaisessa feministisen talouden seminaarissa Kungälvissa 2015. Tutkija Johanna Rickne kuvasi johtotehtävissä toimivien naisten uraa ja perhe-elämää. Ruotsin Kvinnolobbyn aiempi pitkäaikainen pj. Gertrud Åström. Ruotsin Kvinnolobbyn puheenjohtaja vuoden 2015 alusta lähtien: Clara Berglund. Tässä käynnissä kuulumiset eri Pohjoismaista. Suomesta lavalla Svenska Kvinnoförbundetin puheenjohtaja Anna Jungner-Nordgren.