Tasa-arvoisena maahanmuuttajien perheessä, monikulttuuristen perhetapahtumien järjestäminen Oulussa Naisten koulun asiakkaille. Luz Peltoniemi Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Kehittämishanke (8 op) Oulun yliopiston/ Täydentävien opintojen keskus 7.12.2012 Tiivistelmä Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Kirjoittajan nimi: Luz Peltoniemi Kehittämishankkeen otsikko: Tasa-arvoisena maahanmuuttajien perheessä, monikulttuuristen perhetapahtumien järjestäminen Oulussa Naisten koulun asiakkaille. Kehittämishanke, (23) sivua, (5) liitesivua Päivämäärä: 14.11.2012 Työpaikka: Oulun Seudun Setlementti ry/ Naisten koulu Työpaikkaohjaaja: Erja Stolt Ohjaus: Teija Mikkilä ja Bärbel Fink (Oulun yliopisto) Kehittämishankkeen kuvaus • Mitä on selvitetty/kehitetty? Kehittämishankkeessa on kehitetty Oulun Seudun Setlementin monikulttuurista perhetyötä sukupuolten näkökulmasta tasa-arvon valtavirtaistamiseksi ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen avulla on tuettu ydinperheitä ja yksinhuoltajia tarjoten heille yhdessä tekemistä ohjatusti. Tasa-arvotietoa on tuotu esiin toiminnallisten harjoitusten avulla. • Mihin johtopäätöksiin/tuloksiin on tultu? Kehittämishankkeen kohderyhmä on saanut ymmärrystä tasa-arvosta, voimaantumisesta, osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kehittämishankkeen tilaisuuksiin osallistuvat perheet ovat saaneet uusia kontakteja toisista maahanmuuttajista ja suomalaisista. Työntekijät ovat saaneet uusia oivalluksia perhetyön kehittämiseen. Lisäksi työntekijät ovat voineet pohtia yleisiä ennakkoluuloja mm. sukupuoleen ja uskontoon liittyen. 1 • Mikä merkitys kehittämishankkeella on ollut työpaikallesi? Kehittämishanke on tiivistänyt monikulttuurisen toiminnan välistä yhteistyötä Oulun Seudun Setlementin sisällä ja mahdollistanut myös laajemman yhteistyön tapahtumien järjestämisessä. Kehittämishanke on lisännyt työntekijöiden näkemyksiä kehittää Setlementin monikulttuurisen perhetyön mallia. Kehittämishankkeen jälkeen perhetyötä jatketaan Oulun Seudun Setlementin monikulttuurisen Ystävyystalon, Naisten koulu – hankkeen ja Nuorisokeskus Syötteen yhteistyönä toteuttamana perheleirinä. • Miten hanke on kehittänyt omaa ja työpaikkasi osaamista? Kehittämishanke on avartanut teoreettista näkemystä tasa-arvosta. Lisäksi se on haastanut kirjoittamaan asiatekstiä suomen kielellä. Työyhteisössä kehittämishanke on lisännyt työntekijöiden tietoja ja taitoja kohdata monikulttuurisia perheitä niiden omia perinteitä kunnioittaen ja suomalaisen yhteiskunnan normit tiedostaen. Kehittämishanke on osa vuoden kestävää korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta nimeltä Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä 30 op Koulutus on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 2 Sisällys 1. Johdanto ..................................................................................................................4 2. Tasa-arvo ja voimaantuminen maahanmuuttajaperheessä ....................................5 2.1 Mitä Naisten koulu tarjoaa naisille................................................................................................5 2.2 Voimaantuminen Naisten koulussa...............................................................................................6 2.3 Perhe .............................................................................................................................................8 2.4 Roolit perheessä............................................................................................................................8 2.5 Tasa-‐arvo yleisellä tasolla..............................................................................................................9 2.6 Mikä on tasa-‐arvoinen perhe? ....................................................................................................11 2.7 Tasa-‐arvo, uskonto ja maahanmuuttajuus..................................................................................12 3. Monikulttuuriset perhetapahtumat Oulun Seudun Setlementin ry:ssä Naisten koulussa .....................................................................................................................15 3.1 Oulun Seudun Setlementti ry ......................................................................................................15 3.2 Ystävyystalo.................................................................................................................................15 3.3 Naisten koulun hyvät käytännöt projektissa 17.4.2012 ..............................................................16 3.4 Monikulttuuristen perhetapahtumien merkitys, tavoite ja suunnittelu .....................................16 4. Monikulttuurinen ilta -perhetapahtuman 4.6.2012 toteutus....................................17 4.1. Onnistumiset ..............................................................................................................................18 4.2 Kehittämiskohteet.......................................................................................................................19 5. Perheretki Escurialin- eläinpuistoon 13.6.2012 toteutus........................................19 5.1. Onnistumiset ..............................................................................................................................21 5.2. Kehittämiskohteet......................................................................................................................21 6. Monikulttuurinen perhe kokkaa Marttalassa 23.8.2012 toteutus............................21 6.1. Onnistumiset ..............................................................................................................................22 6.2. Kehittämiskohteet......................................................................................................................23 7. Pohdinta .................................................................................................................23 Lähdeluettelo .............................................................................................................26 Liitteet ........................................................................................................................28 Esite (liite 1).......................................................................................................................................28 Palaute (liite 2) ..................................................................................................................................29 Tasa-‐arvo tietokilpailu (liite 3)...........................................................................................................30 Esite (liite 4).......................................................................................................................................32 3 1. Johdanto Oulun Seudun Setlementti ry:ssä toteutetaan 1.8.2009 - 31.12.2013 Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke Naisten koulu – integraatiota ja arjen taidot maahanmuuttajanaisille. Hanke on osa Manner-Suomen ESR-ohjelmasta rahoitettua Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen – ohjelmaa ”VALTAVA” (Työja Elinkeinoministeriö). Toimin kulttuurimentorina Naisten koulu -hankkeessa. Olen opiskelijoiden apuna ja tukena joka tunnilla. Minä olen avustaja, ohjaaja, vertaisohjaaja, tukija, kulttuurin rakentaja ja kielisilta opiskelijan vierellä luokassa. ESR-rahoitteinen Kulttuurimentor hanke toteutettiin vuosina 2004–06 Oulun Seudun Setlementissä (Stolt, 2007). ”Tasa-arvoisena maahanmuuttajien perheessä, monikulttuuristen perhetapahtumien järjestäminen Oulussa Naisten koulun asiakkaille” -kehittämishankkeen idea ja tarve syntyi Naisten koulusta. Naistenkoululaisten puolisot kysyivät minulta, milloin järjestetään koko perheelle vastaava tilaisuus, tapahtuma tai miesten koulu. Miehet utelivat, miksi naisille järjestetään Naisten koulu. Miehilläkin on tarvetta ja kiinnostusta koulutukseen ja he tarvitsevat apua ja ohjausta monenlaisissa asioissa. Naisten koulu tekee tasa-arvotyötä, mikä vaikuttaa positiivisesti naisten elämään. Naisten koulussa annetaan naisille valmennuksia, joiden avulla voidaan parantaa naisten asemaa ja tulla tasa-arvoisemmaksi, mutta muutokset ovat hitaita. Valitettavasti kotona esteinä voivat olla muun muassa naisten puolisot, jotka eivät kannusta ja arvosta vaimojaan. Miehet eivät anna vaimolle mahdollisuuksia olla itsenäisiä ja hoitaa heidän omia asioitaan. Miesten asema on vahva. Tästä syystä koen tärkeänä molempiin sukupuoliin kohdistuvan kehittämishankkeen. Kehittämishankkeessa on järjestetty kolme perhetapahtumaa naistenkoululaisille ja heidän perheilleen. Tapahtumat olivat 4.6, 13.6 ja 23.8.2012. Tavoitteeni on ollut tukea naistenkoululaisia ja heidän perheenjäseniään, joilla on ollut tarvetta ja kiinnostusta parantaa perhettä tai ydinperhettä. 4 Kulttuurimentorina olen halunnut käyttää työkokemustani hyväksi. Meidän projektissamme kehitetään uutta ja lisätään kohderyhmän tietoa ja ymmärrystä tasa-arvosta, voimaantumisesta ja hyvinvoinnista. Tämä kehittämistehtävä oli haasteellinen, mutta tärkeä ja hyödyllinen hankkeen kohderyhmälle ja toi organisaatioomme innovatiivisuutta ja antoi mahdollisuuden kehittää uutta. Oulun seudun Setlementissä toteutettiin matalalla kynnyksellä kolme perhetapahtumaa, joihin otettiin vähintään viisi perhettä. Tapahtumissa teemana oli tasa-arvo ja perheen hyvinvointi. Päivän teemaa pohdiskeltiin yhdessä, tehtiin yhdessä käsitöitä, syötiin, nautittiin perheestä, retkeiltiin, kokattiin ja opittiin uutta. Samaan aikaan ideana oli mainostaa ja houkutella maahanmuuttajamiehiä osallistumaan hankkeen tulevaan tasa-arvo koulutukseen miehille. Samalla kartoitettiin miesten kehittämistarpeita. Tämä kehittämishanke toi uusia ulottuvuuksia maahanmuuttajien perheille. Tapahtumat antoivat mahtavia mahdollisuuksia Oulun Seudun Setlementin työntekijöille ja muille tehdä yhteistyötä. Halusimme innolla hyödyntää osaamistamme ja kokemuksiamme tapahtumissa. 2. Tasa-arvo ja voimaantuminen maahanmuuttajaperheessä 2.1 Mitä Naisten koulu tarjoaa naisille Naisten koulussa tehdään työtä sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvon kautta aktivoidaan ja parannetaan maahanmuuttajanaisten asemaa. Naisten koulu rohkaisee naisia osallistumaan itsenäisesti ja aktiivisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. On merkittävää, että naiset tulevat voimaantuneiksi ja motivoituneiksi. Naisten koulun ideana ja tavoitteena on opettaa naisille käytännöllisiä tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat suomalaisessa yhteiskunnassa naisina, perheenäiteinä, työntekijöinä ja kansalaisina. Naisten koulu on uusi valmennusmalli, jossa on yhdistetty opetusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Valmennusohjelmaan kuuluu lähiopetusta kolme päivää ja kuntouttavaa työtoimintaa kaksi päivää viikossa. Naiset oppivat suomen kieltä ja arkielämän asioita eri oppiaineissa ja käytännön työtehtävissä. Naisten koulu kestää lukuvuoden ja koulutukseen otetaan 12 naista. 5 Naisten koulussa opetusohjelma sisältää suomen kielen opetusta, kädentaitojen opetusta, kodintaitojen opetusta, liikuntaa, terveystietoa sekä tietotekniikan opetusta. Lisäksi opetetaan elämään naisena suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntouttavan työtoiminnan päivinä naiset osallistuvat erilaisiin työtehtäviin Oulun Seudun Setlementin eri toimipisteissä esimerkiksi keittiö- ja siivoustyöhön, seniorikerhoon ja niin edelleen. Työtoiminnassa naiset tutustuvat erilaisiin työtehtäviin ja ihmisiin. Naisten koulun opetukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan naiset saavat ohjausta, tukea ja apua kulttuurimentorilta, ohjaajilta ja opettajilta. Naisten koulu tekee tiivistä yhteistyötä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Naistenkoululaiset ovat asiakkaina Työvoiman palvelukeskuksessa, jossa heille laaditaan aktivointisuunnitelma. Koulutuksen aikana hankkeen työntekijät ja Typ:n virkailijat järjestävät jokaiselle naiselle henkilökohtaisen palaverin, jossa tarkastellaan kunkin naisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että jokainen nainen saisi realistisen tavoitteen ja suunnitelman eteenpäin. Ennen naisten koulun päättymistä naisille tehdään jatkosuunnitelma. Esimerkiksi joku voi hakea ammatilliseen koulutukseen, toinen nainen voi päästä töihin tai hakea lisää suomen kielen koulutusta. Jatkopolun suunnittelu on henkilökohtainen asia ja riippuu paljon naisten valmiuksista. Typ:n työntekijät jatkavat naistenkoululaisten asiakkuutta siihen asti kun on tarpeellista tai niin kauan kuin naiset täyttävät Typ:n kriteerit. Naisten koulussa naisia tuetaan kokonaisvaltaisesti (Viren, Telkki ja Voutilainen, 2011). 2.2 Voimaantuminen Naisten koulussa Naiset tulevat Naisten kouluun, koska he tarvitsevat mahdollisuuksia oppia uusia asioita. Naisten koulun jälkeen he jatkavat matkalla parempaan tulevaisuuteen. Naisten koulun tarkoitus on voimaannuttaa naisia ja auttaa heitä näkemään oma potentiaalinsa ja miettimään omaa elämäänsä Suomessa (Viren ym. 2011). Juha Siitosen mukaan sisäinen voimantunne on omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttavaa tunnetta. Sisäisen voimantunteen saavuttaneella ihmisellä on halu yrittää parhaansa ja ottaa vastuu myös yhteisön toisten jäsenten hyvinvoinnista käyttämällä rohkeasti ja luottavaisesti toimintavapauttansa. Sisäisen voimantunteen kategoriat (vapaus, vastuu, arvostus, luottamus, konteksti, ilmapiiri, myönteisyys) ovat läheisesti toisiinsa kytkeytyneinä ja merkityssuhteessa keskenään. Ihanteelli- 6 sessa tilanteessa kaikki sisäisen voimantunteen kategoriat tukevat ihmisen voimavarojen kasvua (Siitonen, 1999). Miten naiset voimaantuvat Naisten Koulussa? Naisten koulun opetussuunnitelma tukee naisten voimaantumista. On tärkeää, että naiset oppivat suomen kieltä, oppivat hoitamaan perheen asioita itsenäisesti ja pärjäävät myös kodin ulkopuolella. Muutokset tapahtuvat hitaasti askel askeleelta. Naisten koulu antaa naisille mahdollisuuksia osallistua kuntouttavan työtoiminnan kautta erilaisiin toimintoihin. Tarkoitus on, että naiset oppisivat näkemään oman potentiaalinsa ja visionsa tulevaisuudesta Suomessa. Sitä kautta naiset voivat reflektoida omaa osaamistaan ja toiveitaan tulevaan ammattiin tai toimenpiteisiin. Naisten koulussa autetaan, kannustetaan, rohkaistaan ja ohjataan naisia ja yritetään vahvistaa naisten minäkuvaa, itsetuntoa, itseluottamusta ja omaa identiteettiä opetuksen ja ohjauksen kautta. Naisten koulussa on turvallinen ilmapiiri, koska koulutuksessa on vain naisia ja he uskaltavat puhua ja pohtia asioita. Voimaantumiseen kannalta turvallinen ympäristö on tärkeä. On haasteellista tietää, milloin naiset ovat voimaantuneet. Sen huomaa, kun naisilla on motivaatiota tehdä työtä ja opiskella sekä positiivinen asenne tulevaisuuden suhteen. Naiset itse pystyvät asettamaan tavoitteita. Tulokset nähdään Naisten koulun jälkeen. Esimerkiksi jotkut naiset ovat oppineet maksamaan laskuja netin kautta, jotkut ovat oppineet lukemaan, joku on saanut henkilöauton ajokortin, joku on päässyt koulutukseen, töihin, työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Työvoiman palvelukeskuksen kanssa vaihdetaan tietoa naisten nykytilanteesta, sitä kautta tiedetään, missä naiset ovat. Kulttuurimentorina olen ottanut yhteyttä naisiin ja olen varmistanut, onko jatkopolku toteutunut vai tarvitsevatko naiset lisää tukea. Tiedot olen raportoinut projektillemme. Konkreettisesti hyviä tuloksia voi nähdä vuoden tai kahden vuoden kuluttua tai myöhemmin. Tällä hetkellä ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita naistenkoululaisia on yksi lähihoitaja ja kaksi laitoshuoltajaa. Töissä on noin viisi naista määräaikaisesti, ammatillisessa koulutuksessa yksi nainen, viisi eläkkeellä ja muut koulutuksessa ja työelämävalmennuksessa. Lukuvuonna 2012– 2013 Naisten koulussa on 12 naista suorittamassa koulutusta. Naisten koulun aikana olen seurannut opiskelijoita, miten he pikku hiljaa tulevat voimaantuneeksi. Tämä näkökulma on todella tärkeä ja merkittävä naisten elämän hallinnassa. 7 2.3 Perhe Perhe on yhteisö, jonka jäseneksi tullaan avioliiton, avoliiton, rekisteröinnin, syntymän tai adoption kautta. Perheessä on biologiset, tunteenomaiset, sosiaaliset, taloudelliset ja juridiset siteet. Perheellä on yhteinen koti ja yhteinen talous (Huttunen 2007). Tilastossa on puolisoiden ikä, kieli, kansalaisuus ja syntymämaa sekä jokaisen kotona asuvan lapsen ikä ja sukupuoli. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia (Tilastokeskus). Ydinperhe tarkoittaa lapsiperhettä, eli puolisoa ja omia lapsia. Ensimmäiseksi perheestä puhuttaessa tulee mieleen äiti, isä ja lapset, mutta voi olla myös yksinhuoltajaperheitä. Myös koko suku voi tarkoittaa perhettä. Lähisuvun muodostavat omat vanhemmat, omat sisarukset, omat isovanhemmat, lastenlapset, sedät, enot ja tädit (Paajanen 2007). Naistenkoululaisille perhe merkitsee todella paljon ja lähisuku on tärkeä myös Suomessa. Perhettä pohdittaessa ilmenee erilaisia tunteita kuten rakkautta ja surua. Useimmissa tapauksissa naistenkoululaisten lähisukulaiset asuvat omassa kotimaassa. Naisten koulun osallistujien perheet ovat ydin- ja yksihuoltajaperheitä, mutta ne myös eroavat suomalaisista perheistä. Sudanilainen opiskelijamme kertoi, että Sudanissa dingo-heimossa perheen miehille on sallittua ottaa neljä vaimoa. He asuvat yhdessä samassa talossa ja heillä on yhteiset lapset. Naiset hoitavat lapsia ja kotiaskareita ja auttavat toisiaan. Tämä on perinteinen perhe dingo-heimossa. Kyseinen opiskelija on asunut Suomessa noin 12 vuotta. Täällä hänen perhekäsityksensä on muuttunut täydellisesti. Suomessa hän on eronnut ja hänellä on yhteensä viisi lasta. Sudanissa asuu yksi lapsi ja Suomessa asuu neljä lasta. Sudanilainen opiskelija hoitaa ja päättää perheen asioista. Hän kertoi kokevansa itsensä tasa-arvoiseksi ihmiseksi. Hän kokee myös pärjäävänsä hyvin itse eikä ole riippuvainen miehestä. Toinen opiskelija on kotoisin Vietnamista ja kuuluu jarai-heimoon. Hän on asunut Suomessa neljä vuotta. Vietnamissa perhe muodostuu äidistä, isästä, lapsista, isovanhemmista ja muista sukulaisista. Heidän kulttuurissaan on tärkeää, että toisia autetaan. Kollektiivisuus on tyypillistä tässä kulttuurissa, koska valtio ei pysty tukemaan kantaväestöä. 2.4 Roolit perheessä Naisten koulussa jotkut naiset sanoivat, että heidän tehtävänsä on lapsien hoitaminen ja kotiaskareet. Miehet hoitavat talousasiat ja päättävät perheen muistakin asioi8 ta. Yhteisökulttuureissa on totuttu siihen, että hierarkiassa ylempänä olevilla on enemmän päätösvaltaa. Naisten koulussa naiset tuovat esille heidän nykyisiä ajatuksiaan. He haluavat saada ammatin ja päästä töihin, oppia hoitamaan perheen asioita, maksamaan laskuja, hoitamaan kotitaloutta, harrastamaan jotakin ja olemaan itsenäisempiä. Tämä muutos merkitsee todella paljon naisten elämässä, mutta kaikkien puolisot eivät osaa kannustaa vaimojaan muutoksessa. Kieli, kulttuuri, naisten asema ja naisten identiteetti vaikuttavat päätöksenteossa. Naisten mielestä suomalainen yhteiskunta on vaativaa, koska heidän täytyy onnistua yhteiskunnassa. Toisaalta on mahtava, että suomalainen yhteiskunta tarjoa heille paljon mahdollisuuksia mennä eteenpäin. He tietävät, että pikku hiljaa on mahdollista saavuttaa heidän tavoitteitaan. Se vaati hyvää asennetta, kärsivällisyyttä, ahkeruutta, aktiivisuutta, motivaatiota opiskeluun ja työn tekemiseen sekä ulkopuolista kannustusta. 2.5 Tasa-arvo yleisellä tasolla Tasa-arvo tarkoittaa jokaisen ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, kehittyä työssään sekä tulla kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia, jotka johtuvat sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä. Tasa-arvon tavoite tarkoittaa, että kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista eivät saa rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia. Se tarkoittaa myös, että arvostetaan yhtäläisesti naisille ja miehille tyypillisiä arvoja, valintoja ja elämänkokemuksia. Tasa-arvo ei tarkoittaa sitä, että naiset ja miehet pyritään muuttamaan samanlaisiksi (Haataja, Leinonen ja Mustakallio, 2011). Naisten ja miesten tasa-arvo on perusoikeus ja demokraattinen yhteiskunta perusarvo. Naisten aseman parantaminen on ollut ja on keskeinen suomalaisen tasaarvopolitiikan tavoite. Tasa-arvopolitiikka on tarkastellut yhteiskuntaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä naisten ja miesten asemaa pääasiassa naisten elämäntilanteiden ja toiminnan kautta. Miesten elämäntilanteiden ja toiminnan kautta näitä asioita ja tasa-arvopolitiikkaa ylipäänsä on tarkasteltu huomattavasti vähemmän. Miehiin ja tasa-arvoon liittyvistä teemoista erityisesti isyyteen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen on kiinnitetty tasa-arvopolitiikassa huomiota, mikä näkyy monella eri tasolla. Tasa-arvolaki, YK ja EU rajaavat tasa-arvopolitiikan tavoitteenasettelua. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) säätelee perustuslain ohella sukupuol9 ten välisen tasa-arvon tavoitteiden määrittelyä. Lakia on uudistettu muutamia kertoja sen voimaan tulon jälkeen vuonna 1987 ja viimeisin uudistus tuli voimaan 1.6.2005 (Miehet ja tasa-arvopolitiikka 2006). Sukupuolten välistä tasa-arvoa on käsitteellistetty monin eri tavoin. Suomelle merkittävimmissä monikansallisissa yhteyksissä, YK:ssa, EU:ssa ja Pohjoismaisessa ministerineuvostossa on käytetty eri yhteyksissä hyvin samankaltaisia määritelmiä, joita yhdistämällä on saatu seuraava käytettävä määritelmä sukupuolten väliselle tasaarvolle (Miehet ja tasa-arvopolitiikka, 2006). Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että naisilla ja miehillä tulee olla samanlaiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet niin työelämässä, kotona kuin muutoinkin yhteiskunnassa (Tasaarvoklinikka). Suomessa sukupuolen tasa-arvo on hyvällä tasolla. Aihe on haastava ja kiistanalainen, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan valtavasti. Esimerkiksi miehillä on velvollisuus osallistua maanpuolustukseen. Naiset eivät ole asevelvollisia. Tasa- arvoasioissa on paljon kehitettävä, vaikka ollaankin oikealla tiellä. Suomessa ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen, etnisen alkuperän tai uskonnon perusteella (Työministeriö, 2002). On mahdollisuuksia harrastaa ja osallistua mihin tahansa toimintaan esimerkiksi vapaaehtoistyöhön. Maahanmuuttajat voivat ylläpitää oma kulttuuriaan ja tavata uusia ihmisiä. Naisten koulu tekee tasa-arvotyötä, mikä on merkittävä asia maahanmuuttajanaisille. Koulussa jotkut naiset tietävät jotakin tasa-arvosta ja joillekin naisille tasa-arvo sana on abstraktinen. Naisten koulussa pyritään parantamaan naisten asemaa siten, että heillä olisi mahdollisuuksia elää ja osallistua aktiivisesti suomalaisessa yhteiskunnassa tasa-arvoisina jäseninä. Naisten koulu on tasa-arvoa edistävää toimintaa. Se tarkoittaa sitä, että koulutus on suunnattu maahanmuuttajanaisille, jotka ovat olleet pitkän aikaa kotona lasten kanssa tai työllistyminen on vaikeaa eri syistä (Viren ym. 2011). Naisten koulussa kunnioitetaan naisten kulttuuria, uskontoja ja elämäntapoja. Hankkeessa ei haluta muuttaa heidän tapojaan, vaan ajatuksena on välittää hyviä asioita sekä arvoja ja periaatteita suomalaisesta yhteiskunnasta, jotta he voivat edetä me10 nestyksekkäästi tässä maassa. Lisäksi hankkeessa halutaan välttää syrjintää lisäämällä tietoa tasa-arvosta hienovaraisesti. Naisten ja miesten tasa-arvon toteutuminen on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan merkittävimmissä arvoista. Tasa-arvon myötä voidaan parantaa palvelujen laatua ja innovatiivisuutta sekä vahvistaa demokratiaa (Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja, 2011). Tasa-arvon käsite on laaja ja moniulotteinen ja sen märittely on haastavaa, mutta todella tärkeää ja mielenkiintoista. 2.6 Mikä on tasa-arvoinen perhe? Suomessa aviopuolisolla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Täällä naiset ja miehet valitsevat itsenäisesti, kenen kanssa menevät naimisiin. Päätöksenteossa suomalaiset arvostavat itsenäisyyttä ja omaa vastuuta. Tasa-arvoisuus on suomalaisille erittäin tärkeää. Yhteisökulttuureissa arvostetaan selkeää työnjakoa miesten ja naisten välillä: miehet hallitsevat, naiset huolehtivat. Tasa-arvoon pyrkivässä yksilökulttuurissa sukupuolirooleja halutaan arvioida uudelleen. Naisten aktiivinen panos sekä perheessä että yhteiskunnassa herättää usein maahanmuuttajien huomiota, samoin miesten osallistuminen perheen huoltotehtäviin (Heimonen 2010, 27). Suomen lain mukaan molempia aviopuolisoita koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet. Molemmat puolisot voivat osallistua perheen elatukseen työnteolla. Jos toinen puolisoista ei käy töissä, hän ottaa osaa perheen hoitoon tekemällä kotitöitä. (Sisäasiainministeriö 2010.) Naisten koulussa on vaikea arvioida, toteutuuko länsimaisen kulttuurikäsityksen mukainen tasa-arvo naisten perheissä. Periaatteessa omien kulttuurien mukaisesti miehillä on edelleen päärooli monessa perheessä. Jotkut naiset olettavat, että suomen kieli ja suomalainen yhteiskunta ovat vaikeita heille ja sen takia mies tai joku muu perheenjäsen osaa hoitaa asiat paremmin kuin he. Kaikesta huolimatta naiset yrittävät selviytyä suomalaisen yhteiskunnan vaatimuksista parhaansa mukaan. Myös jotkut yksinhuoltajanaiset selviävät hyvin yhteiskunnassa. Oman kokemukseni mukaan naistenkoululaiset ja heidän perheenjäsenensä tarvitsevat tukea ja apua perheiden tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Siksi ko- 11 en tärkeänä Naisten koulun perhetapahtumat, joiden avulla naisia ja heidän perheitään voidaan tukea. 2.7 Tasa-arvo, uskonto ja maahanmuuttajuus Tämä osa on seurausta illan tapahtumasta 4.6.12. Silloin tuli esille, kuinka paljon uskonto merkitsee ihmisille, miten uskonto voi herättää erilaisia tunteita ja reaktioita, miten uskonto voi vaikuttaa ihmisten elämässä, sopeutumisessa, integroitumisessa uudessa maassa ja miten uskonto ja tasa-arvo sopivat yhteen, onko tässä asiassa ristiriitoja. Nämä asiat ovat todella haasteellisia ja samalla mielenkiintoisia pohtia ja saada uusia ulottuvuuksia kulttuurivälisissä suhteissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa uskonnonvapaus on laissa säännelty. Suomen perustuslain (731/1999) 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uskonnonvapaus on perustuslain mukainen perusoikeus, johon sisältyy oikeus uskontokasvatukseen. Suomessa on olemassa uskonnonvapauslaki. Uskonnonvapaudesta on Suomessa säädetty erikseen uskonnonvapauslaissa (453/2003). Keskeisin uskonnonvapautta koskeva säännös on lain 3 §. Sen mukaan ”jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä”. Esimerkiksi kouluissa suomalainen uskonnonopetus toteuttaa positiivista uskonnonvapautta ja vahvistaa lapsen ja nuoren omaa identiteettiä, kulttuuria, periaatteita ja on osana yksilön ja yhteisön tapakulttuuria. Suomessa lainsäädäntö on hyvin säänneltyä, mutta käytännössä on todellisia ongelmia asenteissa uskonnollisissa piirteissä (Usko ja tasa-arvo). On totta, että ihmisten ajattelua ja uskontoa ei voida ohjata pelkällä tasa-arvolainsäädännöllä. Olisiko myös hyvä keskustella avoimesti tästä asiasta enemmän? Uskonto, tasa-arvo ja maahanmuuttajuus ovat monimutkaisia asioita, mikä johtaa miettimään. Samalla voidaan tuoda mahdollisia ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskunnan hyväksi. Esimerkiksi tässä on kaksi mielenkiintoista asiakascasea. 12 Case a Minä haastattelin somalityttöä ja hän kertoi, että hän syntyi Somaliassa uskonnollisessa perheessä ja muutti lapsena perheensä kanssa Saksaan. Kymmenen vuotta sitten he palasivat Somaliaan ja asuivat siellä 4 vuotta. Hän muisti, että Saksassa oli mukava asua ja hänen vanhempansa opettivat hänelle omaa kulttuuria ja uskontoa. Hän kertoi myös, että oli vaikea asua Somaliassa, koska siellä ei ole tasa-arvoa ja kulttuuri sekä islaminuskonto ovat vahvoja. Siellä on pakollista käyttää huivia, ja jos ei toimi niin, siitä seuraa isoja ongelmia. Sen jälkeen tämä tyttö tuli Suomeen. Hän on asunut Suomessa 6 vuotta ja on yksinhuoltajaäiti. Nykyään hän opiskelee ammattikoulussa. Hän on sitä mieltä, ettei ole enää niin uskonnollinen, koska käyttää farkkuja, pieniä huiveja ja käy baarissa kavereiden kanssa ja silloin hän ei pidä huivia. Somalialaisten keskuudessa hän ei viihdy hyvin, koska on erilainen tyttö pukeutumisessa ja ajattelussa ja somalit näkevät hänet outona ihmisenä. Ajan myötä hänen ajatukset ja asenteet ovat muuttuneet. Hänen mielestään Suomi on tasa-arvoinen maa ja täällä on mukava asua. Hän kertoi työskennelleensä ravintolassa ja hotellissa, ja työssä ollessaan hän ei ole pitänyt huivia. Hän korostaa, että toinen kovin uskonnollinen somalinainen ei olisi hyväksynyt huivin poistamista, koska se on syntiä. Haastattelemani tytön mielestä uskonto on tärkeä ja antaa hänelle voimaa. Suomessa on kuitenkin vaikea olla kunnollinen muslimi, koska uskontoon kuuluu uskomuksia, rituaaleja, tapoja ja vaatetus, jotka poikkeavat evankelisluterilaisesta uskonnosta. Tasa-arvo ja musliminuskonto ovat monissa asioissa ristiriidassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Nykyään hänellä on paljon miettimistä uskonnon takia. Hän miettii, miten voi kasvattaa omia lapsiaan islaminuskontoon onnistuneesti tässä yhteiskunnassa ja olisiko tulevaisuudessa parempi muuttaa islamilaiseen maahan. Naisena hän kokee itsensä tasa-arvoiseksi ihmiseksi, mutta uskonnon takia hän ei koe olevansa tasa-arvoinen ihminen. Hänen ajatuksensa ja vakaumuksensa ovat muuttuvia, koska hän on vielä nuori äiti, joka etsii koko ajan vastauksia siihen, mikä olisi parasta hänen elämänsä, uskontonsa ja perheensä kannalta Suomessa. Kaksi perusoikeutta, tasa-arvo ja uskonnonva13 paus, voivat olla ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi islamissa miehillä ja naisilla on erilainen rooli perheessä. Miehellä on päärooli ja hänellä on velvollisuus huolehtia perheestään henkisesti ja taloudellisesti. Naisilla on enemmän velvollisuuksia lapsien kasvatuksessa ja naisen pitää olla hyvä äiti ja vaimo. Vuoden 2003 rauhan nobelisti, iranilainen ihmisoikeusjuristi Shirin Ebadi sanoo, että islamin uskon ja ihmisoikeuksien välillä ei ole ristiriitaa, mutta islamin lain tulkinnoissa on paljon naista alistavia kohtia (Moty - Monikulttuurisuus työyhteisössä -projekti). Muslimit ovat monenlaisia ja eri maissa on isoja eroja kulttuurien ja uskontojen välillä. Suomessa ja muualla tulee yhteentörmäyksiä, kun jotkut ajattelevat, että naiset eivät saa työskennellä uskonnollisissa yhteisöissä, kuten naispappeina. Ainakin katolisessa kirkossa ei hyväksytä naispappeutta. Valitettavasti on myös totta, että uskonnon varjolla jotkut ihmiset rikkovat lakia, ja sen takia on tärkeää, että laki kieltää ja rankaisee uskonnon perusteella tapahtuvat rikokset. Case b Haastattelin irakilaista miestä, joka on asunut Suomessa 12 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee henkilökohtaisena avustajana. Hän kuuluu islaminuskontoon. Hän kertoi, että Suomi on hyvä maa. Miehenä on helpompi asua ja ylläpitää omaa uskontoaan ja vakaumustaan Suomessa. Islaminuskon mukaan sekä miesten että naisten tulee pukeutua hillitysti, mutta käytännössä naisilla uskonto näkyy pukeutumisessa ja arjen rytmissä miehiä enemmän. Toisaalta molemmilla uskonto näkyy ruokakulttuurissa ja terveydenhoidossa. Haastattelemani mies kertoi, että hän on kohdannut työssään esteitä uskonnon takia. Esimerkkinä hän mainitsee, että islaminuskonto kieltää toisen ihmisen fyysisen koskettamisen, eli hän ei voi vaihtaa vaippoja tyttövauvalle tai ikääntyvälle naiselle. Työtehtävissä hän on tehnyt poikkeuksia tähän sääntöön asiakkaan hyväksi. Hän kertoi, ettei kuitenkaan haluaisi tehdä näin uskontonsa takia. Hänen mukaansa suomalaiset ihmettelevät ja ajattelevat, että tässä asiassa hän ei ole tasa-arvoinen mies, koska hänellä on ennakkoluuloja. Mies kokee olevansa väärin ymmärretty, koska hänen uskontonsa kieltää joitakin asioita ja hän ei halua rikkoa islaminuskonnon sääntöjä. 14 Ihmiset voivat muuttaa heidän uskomuksiaan ja vahvoja asenteitaan ymmärryksellä ja suvaitsevaisuudella yhteiskunnan hyväksi, mutta tämä prosessi on hidas ja vie aikaa. Tässä asiassa on paljon kehitettävää ja pohdittavaa. 3. Monikulttuuriset perhetapahtumat Oulun Seudun Setlementin ry:ssä Naisten koulussa 3.1 Oulun Seudun Setlementti ry Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry) on vuonna 1944 perustettu kolmannen sektorin yhteisö. Setlementti on monitoimikeskus, joka vastaa vapaan sivistystyön oppilaitostensa kautta niin yksittäisten opinhaluisten ihmisten kuin yritystenkin tarpeisiin. Oulun Seudun Setlementti on toimintamuodoiltaan voittoa tavoittelematon julkisyhteisö, jonka toiminta on kaikille avointa. Setlementtityön arvot ovat yhteisöllisyys, erilaisten ihmisten välinen yhteistyö, yksilön oikeuksien kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan ja ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus. Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät kiteytyvät seuraavasti: yksilön elämänhallinnan edistäminen, elämän oppimisen mahdollistaminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen ja hyvinvointia edistävien toimintamuotojen kehittäminen. Oulun Seudun Setlementin alaisuudessa toimivat Oulun kansalaisopisto, Pohjolaopisto, Nuorisokeskus Syöte, Nuotta-valmennus, Tyttöjen talo, Ikä-Esko -hanke, Avec-läheisauttajatoiminta, Ystävyystalo, Naisten koulu -hanke, Sovittelu, Rikosuhripäivystys, Vares eli vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus - hanke, Via Vis – väkivaltatyön hanke, Pikku- Syöte ja Luotokeskus. Täällä hetkellä Naisten koulu tekee tiivistä yhteistyötä Pohjola-opiston kanssa, koska suunnitelmassa on, että Naisten koulu vakiintuu opistotoiminnaksi hankkeen päättymisen jälkeen. 3.2 Ystävyystalo Oulun Setlementissä toimii monikulttuurinen Ystävyystalo, joka järjestää maahanmuuttajille ja valtaväestölle kerhoja, juhlia, tapahtumia ja retkiä. Naisten koulu tekee tiivistä yhteistyötä Ystävyystalon kanssa. Ystävyystalolla on todella pitkä ja merkittävä kokemus maahanmuuttajien parissa tehtävästä työstä. Vuonna 2003 ystävyystalo 15 oli minun ensimmäiseni työharjoittelupaikkani. Siellä olen tutustunut mahtaviin ihmisiin, kuten työntekijöihin ja maahanmuuttajiin. Ystävyystalosta järjestetään maahanmuuttajia voimaannuttavia ja aktivoivia toimintoja, ja he saavat tukea elämänhallintaan (Telkki, 2010). 3.3 Naisten koulun hyvät käytännöt projektissa 17.4.2012 Naisten koulu kuuluu Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) ohjelmakauden 2009–2013 valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan. Tiistaina 17.4.2012 järjestettiin Helsingissä Valtavan projektiverkostolle työpaja liittyen hyviin käytäntöihin. Työpajassa eri projektit esittelivät omia ja arvioivat toisten uusia hyviä käytäntöjä. Naisten koulusta esittelyssä olivat Monikulttuuriset perhetapahtumat, jotka saivat positiivisia kommentteja ja palautetta. Muiden projektien työntekijät antoivat vinkkejä ja ideoita perhetapahtumien onnistumiseen. Tärkeäksi seikaksi nousi se, että perhetapahtumissa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo. Perhetapahtumien tavoitteeksi asetettiin myös mainostaa ja markkinoida Naisten koulu – hankkeessa kehitettyä miehille suunnattua tasa-arvokoulutusta eli Miesten koulua, jota pilotoidaan Naisten koulun jatkokaudella. Perhetapahtumat nähtiin hyvänä mahdollisuutena kuulla miesten mielipiteitä, tarpeita, ehdotuksia, kiinnostuksen kohteita ja toiveita tulevasta koulutuksesta. 3.4 Monikulttuuristen perhetapahtumien merkitys, tavoite ja suunnittelu Minun tavoitteeni oli, että järjestäisin Naisten koulun rinnalla kolme perhetapahtumaa naistenkoululaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Sitä kautta olisi mahdollista tukea perhettä sukupuolten näkökulmasta tasa-arvon valtavirtaistamiseksi ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaksi ensimmäistä tapahtumaa järjestettiin yhteistyönä Ystävyystalon kanssa ja kolmannen tapahtuman Naisten koulu järjesti Marttalassa. Tämä kehittämishanke oli mielenkiintoinen ja samalla haastava, koska tavoite oli saada koko perhe osallistumaan tapahtumiin. Erityisesti maahanmuuttajamiehet olivat ujoja ja pelokkaita osallistuttaisin tapahtumiin, vaikka heillä oli kiinnostusta ja tarvetta. Naisten koulun työntekijät Matleena Melander, minä ja Ystävyystalon miespuolinen työntekijä Hilmi Oral kokoonnuimme monta kertaa organisoimaan ja koordinoimaan yksityiskohtia, jotta tapahtumat onnistuisivat hyvin. Hilmi Oralin osallistuminen tapah16 tumiin oli merkittävä ja tärkeä maahanmuuttajamiehille, koska vertaisohjaajana Hilmi voi antaa tukea maahanmuuttajamiehille. Hänellä on pitkä kokemus erityisesti poikien ja miespuolisten maahanmuuttajien kanssa tehtävästä työstä. Perhetapahtumat ovat tuottavia Naisten koulu -hankkeen näkökulmasta, koska niissä tehdään tasa-arvotyötä. Yhteistyö luo moniammattilaisuutta, ja kohderyhmämme tarvitsee monipuolista osaamista ja kokemusta. Tasa-arvoasioiden asiantuntijat väittävät, että ”sukupuolinäkökulman valtavirtamista ei tule jättää projektissa yhden henkilön vastuulle. Se onnistuu yhdessä pohtimalla ja tekemällä” (Haataja ja ym. 2011). 4. Monikulttuurinen ilta -perhetapahtuman 4.6.2012 toteutus Tämä perhetapahtuma pidettiin maanantaina 4.6.12 Villa Victorin tiloissa. Ohjelma sujui suunnitellun mukaisesti. Henkilökunta avasi illan toivottaen ihmiset tervetulleiksi. Irakilainen mies puhui irakilaisten maahanmuuttajamiesten näkökulmasta, tasaarvosta, isyydestä, omasta kulttuuristaan ja uskonnostaan. Hän on asunut suomessa 22 vuotta. Mies on valmistunut Suomessa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi ja on työskennellyt Oulun vastaanottokeskuksessa ohjaajana. Irakilaisen miehen mielestä Jumala perustaa perheen rakkaudella ja perhe on hyvin tärkeä. Tasa-arvosta puhuessaan hän korosti, että heidän kulttuurissaan mies on ylin kaikista. Mies päättää ja hoitaa perheen asioita ja nainen on kotona hoitamassa lapsia. Tämän mukaan perheessä ei ole tasa-arvoa, mutta nykyisin tilanne on muuttunut tosi paljon Irakissa. Naiset pääsevät töihin ja osallistuvat enemmän päätöksentekoon. Suomessa mies kertoi osallistuvansa kotiaskareisiin ja auttavansa vaimoaan kotona. Monikulttuurisen illan ruokailun yhteydessä oli hyvä mahdollisuus pohtia perheen rooleihin liittyviä asioita. Pohjola-opiston opintoneuvoja ja kuraattori Santtu Keinonen esitti suomalaisena isänä mielipiteitä muille osallistujille, jotka olivat pöydän ääressä. Maahanmuuttajamiehet kuuntelivat innostuneena ja kommentoivat omia roolejaan perheessään. Santtu Keinonen kertoi, että hän jää pian isyyslomalle, mikä oli uutta maahanmuuttajamiehille. Monikulttuurinen ilta loi aidon mahdollisuuden tutustua toisiin ihmisiin ja pohdiskella tasa-arvoa ja perheen rooleja. Naisille ostettiin ruokatarvikkeita ruoanlaittamiseen ja 17 palkinnoksi he saivat Naisten koulusta pienen lahjan. Tapahtumassa oli erilaisia ruokalajeja: irakilaista biriania, irakilaista leipää, somalilaista sambusaa, vietnamilaisia höyrytettyjä täytesämpylöitä, venäläisiä pasteijoita ja vihreätä salaattia. Jälkiruuaksi oli suomalaisia marjapiirakoita, sudanilaisia banaanikookosleivonnaisia ja juomia. Sen jälkeen osallistujat (naiset, lapset ja miehet) tekivät helmikoruja ja avaimenperiä. Airi Parpala Naisten koulun työpajan ohjaaja ohjasi heitä käsityön tekemisessä. Lapset olivat vanhempien kanssa. Ei ollut mahdollista askarrella tai tehdä kasvomaalausta lasten kanssa, koska meidän opiskelijaharjoittelijamme sairastui, mutta yllättävästi lapset jaksoivat todella hyvin. Tapahtuma oli todella monikulttuurinen, koska ihmiset olivat eri maista: Vietnamista, Irakista, Sudanista, Iranista, Somaliasta, Syyriasta, Afganistanista, Perusta, Turkista ja Suomesta. Illassa oli mukava tunnelma. Meillä oli valmiina arviointipalaute tapahtumasta, mutta osallistujat antoivat suullisesti palautetta. Heidän mielestään tapahtuma oli hyvä ja samanlaisia toivottiin lisää. Perhetapahtumassa kävijämäärä oli 56 henkilöä. Miehiä oli 12, joista 4 isiä, lapsia oli 26 ja naisia oli 18. Henkilökuntaa oli 5 sekä yksi maahanmuuttajataustainen puhuja. Kaiken kaikkiaan tapahtumaan osallistui 62 henkilöä. Tapahtumassa oli hyvä tilaisuus mainostaa tulevaa Miesten koulua. Miehet sanoivat, että heitä kiinnostaa Naisten koulua vastaava koulutus miehille, mutta he toivoivat, että opettajat olisivat naisia ja miehiä. Miehet toivovat pääsevänsä elämässä eteenpäin ja saavansa työtä. Oli todella positiivista, että yhden naistenkoululaisen puoliso tuli yksin tapahtumaan. Juuri hänelle oli tärkeä kuunnella ja saada tietoa Miesten koulusta. Arviointipalaverissa todettiin, että tapahtuma onnistui hienosti. 4.1. Onnistumiset Kehittämishankkeeni tavoitteet toteutuivat hyvin monikulttuurisen illan osalta. Tapahtuma tuki Oulun Setlementin Naisten koulu -hanketta ja Ystävyystaloa. Erityisesti kohderyhmämme sai ihania kokemuksia perheenä. Me työntekijät saimme kokemusta perhetoiminnasta ja perhetyöstä. Tapahtuma vahvisti meidän osaamistamme ja työkokemustamme ja saimme mahdollisuuden oppia paljon uutta. Meidän yhteistyömme sujui hyvin ja koimme onnistuneemme ohjaamaan isoa ryhmää, jossa oli 18 ihmisiä eri maista, eri uskonnoista ja eri-ikäryhmistä. Tapahtuman ilmapiiri oli miellyttävä, ystävällinen, hyväntahtoinen ja rattoisa. Olen erityisen iloinen suuresta osallistujamäärästä. Minäkin olen kiitollinen tästä, koska minulla on ollut mahdollista kokeilla uutta ja tehdä yhteistyötä mukavien työtovereiden kanssa Oulun Seudun Setlementissä ja Naisten koulu -hankkeessa. Ennen tapahtumaa olin yhteydessä kaikkiin naistenkoululaisiin (2009–2012) puhelimitse ja lähetin esitteitä postitse (liite 1). Lopuksi vielä soitin ja varmistin, pääsevätkö he tapahtumaan. Tehokas markkinointi mahdollisti tapahtuman onnistumisen ja hyvät tulokset. Osallistujat kehuivat kovasti ruokaa, koska se oli monipuolista ja todella herkullista. 4.2 Kehittämiskohteet Ensimmäiseksi kerraksi asiat menivät hyvin, mutta aina on kehittämistä. Lapsille pitää olla ehdottomasti oma ohjelma ja lasten ohjaajalle täytyy olla nimetty varahenkilö. Roolejamme työntekijöinä pitää myös selkeyttää ja työnjakoa tehostaa. Seuraavalla kerralla meidän täytyy antaa puhujalle selkeät tiedot teemasta, ohjeet ja ajat, ettei puhuja innostu puhumaan liikaa. Täällä kertaa Santtu Keinonen ei ehtinyt pitää puhetta, mutta hän osallistui ryhmäkeskusteluun osallistujien kanssa. Käsityön tekeminen tarvitsee enemmän aikaa, joten tapahtuma voisi olla pitempi kestoltaan. 5. Perheretki Escurialin- eläinpuistoon 13.6.2012 toteutus Päivää ennen retkeä Hilmi Oral, Matleena Melander ja minä valmistimme eväitä, teimme lettutaikinan ja hankimme juomat ja muut tarvikkeet retkeä varten. Escurial kukka- eläinpuisto sijaitsee Limingan kunnassa. Siellä on noin 250 eläintä ja paljon kukkia. Sisäänpääsy sinne oli 6€ ja alle 2-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Me saimme ryhmäalennusta. Naisten koulusta osallistui retkelle kuusi lapsiperhettä. Tällä kerralla oli vain kolme isää mukana. Naiset ilmoittivat, että heidän puolisonsa ovat työharjoittelussa, joten he eivät päässeet retkelle. Kaiken kaikkiaan Naisten koulusta ja Ystävyystalolta henkilökuntaa oli mukana 5, Naisten koulusta osallistujia oli 25, Ystävyystalolta 17 henkilöä, SPR:n ensiapuvapaaehtoistyöntekijä ja bussin kuljettaja eli yhteensä 49 henkilöä. 19 Päiväretkelle lähdimme kaupungintalon edestä klo10.00. Osallistujille annettiin bussissa tärkeät tiedot retken kulusta. Matkan varrella pidimme tasa-arvotietokilpailun. Aikuiset ja lapset osallistuivat siihen todella innokkaasti ja hyvällä mielellä. Perheretki sujui todella hyvin. Lapset olivat iloisia, ja he leikkivät kovasti. Minä juttelin naistenkoululaisten ja heidän perheenjäsentensä kanssa perheen asioista ja perheen rooleista. Keskustelimme esimerkiksi siitä, miten he viettävät vapaa-aikaa. Kyselin heiltä heidän harrastuksistaan ja siitä, miten he kokevat retkeilyn perheenä. Muut työntekijät keskustelivat muiden osallistujien kanssa ja leikkivät lasten kanssa. Perheretken aikana minä mainostin tulevaa Miesten koulua ja erään naistenkoululaisen puoliso innostui osallistumaan koulutukseen. Hän sanoi, että Irakissa hän oli kuorma-auton kuljettaja, mutta Suomessa hänellä ei ole ollut työtä. Suomen kieli on ollut todella vaikeaa hänelle. Hän korosti, että Miesten Koulu olisi hyödyllinen ja tarpeellinen hänelle. Hän olisi valmis oppimaan uutta ja tekemään töitä paremman elämän ja tuulevaisuuden vuoksi. Retkeilijät Suomesta, Venäjältä, Perusta, Turkista, Intiasta, Irakista ja Vietnamista tutustuivat lähietäisyydeltä luontoon ja erilaisiin paikkoihin, kuten kasvishuoneeseen, jossa viljellään kesäkukkia. Vietnamilaiset naiset tykkäsivät kovasti kasvihuoneesta ja he ostivat kirsikkatomaattien ja kurpitsoiden taimia istutusta varten. Muutamat retkeilijät ja työntekijät Oulun Seudun Setlementistä lauloivat kesälauluja ja tunnelma oli ihana. Lapset, nuoret ja aikuiset viihtyivät todella hyvin. Retkellä oli monenlaista tekemistä. Lähdimme eläintarhasta klo 16.00. Bussissa pidimme uudestaan tasa-arvotietovisan, jonka kysymykset ovat liitteessä 3. Retkeilijät vastasivat iloisella mielellä kysymyksiin. Oli mahtavaa, että nuoret ja lapset vastasivat kysymyksiin oikein ja heillä oli hyviä mielipiteitä tasa-arvosta. He tiesivät, mikä Suomessa on oikein ja väärin. Bussissa 34 retkeilijää täytti arviointilomakkeen (liite 2). Lomakkeessa oli kolme vaihtoehtoa: 1. Oli mukavaa, haluan tulla uudestaan. Tässä kohdassa oli 30 merkintää 2. Oli ihan mukavaa ja tulen ehkä uudestaan. Tässä kohdassa oli 4 merkintää 3. Ei ollut mukavaa. Tässä kohdassa ei ollut merkintää 20 5.1. Onnistumiset Perheretki oli hyvin järjestetty ja onnistui mahtavasti. Retki meni suunnitelman mukaan. Naisten koulun ja Ystävyystalon yhteistyö sujui mainiosti. Retkellä ilmapiiri oli mukava ja saimme hyvää palautetta. Palautteen perusteella todettiin, että 90 % oli tyytyväisiä, mikä oli todella hyvä arvosana. Tasa-arvotietokilpailu oli suosittu ja viihdyttävä, joten sitä voisi järjestää muulloinkin. Annikka Kujala SPR:n ensiapuryhmästä sanoi, että retki oli kokonaisuudessaan suunniteltu todella hyvin. Hän sai hyvää kokemusta monikulttuurisen ryhmän kanssa toimimisesta. Bussin kuljettaja Erkki sanoi, että tässä ryhmässä oli iloisia ihmisiä ja kaikki oli hallinnassa. Retken hinta oli todella edullinen, koska kustannukset oli jaettu seuraavasti: Ystävyystalo maksoi bussikuljetuksen ja Naisten koulu tarjosi ruoat, juomat ja purtavat. Retkeilijät maksoivat vain sisäänpääsyt. Tärkeintä oli rauhallinen, turvallinen, iloinen, viihtyisä ja rentouttava yhdessäolo luonnossa ja perheen parissa. Omasta puolestani olin tyytyväinen tulokseen. Minun odotukseni ja suunnitelmani konkretisoituvat hienosti. 5.2. Kehittämiskohteet Tasa-arvotietokilpailu oli ehdottomasti hyvä idea, mutta meidän täytyy laatia enemmän kysymyksiä, etteivät ne lopu kesken. Ystävyystalon asiakkaissa oli muutamia iäkkäitä ihmisiä, jotka halusivat lähteä retkeltä aikaisemmin pois. Heille retkipäivä saattoi olla liian pitkä. Toisaalta lapsista olisi ollut mukavaa jäädä vielä vähäksi aikaa eläinpuistoon. Me olimme joustavia ja lähdimme puoli tuntia ennen suunnitelmaamme. 6. Monikulttuurinen perhe kokkaa Marttalassa 23.8.2012 toteutus Pidimme maanantaina 13.8.2012 Pohjois-Pohjanmaan Martat ry:n erikoisneuvoja Marja-Leena Pirkolan kanssa monikulttuurisen perheillan koordinointipalaverin. Tapahtumaa oli jo aiemmin mainostettu ja lähetetty kutsut perheille, jotka olivat kiinnostuneita perhetapahtumasta. Tapahtuma pidettiin Marttojen tiloissa. Oulun Seudun Setlementistä Naisten koulusta paikalla olimme Matleena Melander ja minä. Samasta organisaatiosta tapahtumaan osallistui myös vahtimestari Veli-Matti Mustonen. Illas- 21 sa oli viisi perhettä. Mukana oli 6 äitiä ja kaksi isää, lapsia ja nuoria oli 11. Työntekijöitä oli neljä eli yhteensä tapahtumaan osallistui 23 henkilöä. Tapahtuman osallistujat olivat Irakista, Sudanista, Iranista, Perusta ja Suomesta. Marja-Leena Pirkola avasi illan tervetuliaissanoin. Hän kertoi, keitä me olimme ja mikä oli illan ohjelma. Sen jälkeen Marja-Leena puhui siisteydestä keittiössä ja antoi erilaisia vinkkejä ruoan säilyttämisestä. Hän opasti, että kun mennään ruokaostoksille, kannattaa tuotteista tarkistaa viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen päivämäärä. Hän muistutti meitä, että avatussa pakkauksessa ruoka ei säily pitkään ja pilaantuneet tuotteet voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Marja-Leenan mielestä on hyvä asia, että kotona koko perhe osallistuu ruoan laittamiseen ja kodin askareisiin. Nämä asiat yhdistävät perhettä ja edistävät perheen hyvinvointia, terveyttä ja tasa-arvoa. Osallistujat jaettiin yhdeksään ryhmään, joilla kaikilla oli oma tehtävä. Ryhmissä oli naisia, miehiä, lapsia sekä nuoria. Ateriat valmistettiin Marttalan ”Tee itse hyvää ja edullista ruokaa” – vihkosen ohjeiden mukaisesti. Tämä kurssimateriaali jaettiin kaikille osallistujille. Iltamenuna oli tomaattisalaatti, raastepaletti, veneperunat, ranskalainen salaatinkastike, ratatouille eli vihanneshöystö, kirjolohi uunissa, linssikeitto ja sämpylät. Jälkiruoaksi oli rahkaherkku, pikkupullat ja juomia. Alussa isät ja nuoret olivat ujoja, mutta kun Veli- Matti ja hänen poikansa, kolmevuotias Antti, menivät reippaasti hommiin, muut isät eivät enää jännittäneet. He alkoivat valmistaa ruokaa ohjeen mukaisesti. Oli tärkeää, että miehille oli suomalaista vertaistukea miehenä olemiseen, koska monissa kulttuureissa keittiötyöt ovat naisten asioita. Oli merkittävää, että kun kaikki yhdessä osallistuimme ruoanlaittoon monet ennakkoluulot ja uskomukset menivät pois. Yhdessä tehtäessä ruoanlaitto oli mukavaa ja hyödyllistä kaikille. Samalla isät näyttivät osaamistaan ja taitojaan ruoanlaitossa. Nuoret olivat todella hyvin mukana ruoanlaittohommissa, mikä oli positiivinen asia. 6.1. Onnistumiset Osallistujat eivät jaksaneet täyttää arviointilomakkeita (liite 2), joten teimme arvioinnin suullisesti. He kertoivat, että oli mukava osallistua ruoanlaittoon ja he haluavat tulla uudestaan. Oli hienoa, että miehet uskalsivat haastaa itsensä kehittämään omia taitojaan ruoanlaitossa. Iranilainen mies kertoi, että hän on laittanut ruokaa kotona ja on ollut hyvä leipuri. Eräs irakilainen mies oli alussa ujo, mutta innostui valmistamaan 22 herkullista marjarahkaa jälkiruoaksi. Ruokapöydän ääressä söimme valmistamaamme herkullista illallista ja keskustelimme perheen rooleista. Tasa-arvon kannalta oli tärkeä kuulla, että isät osallistuvat kotiaskareisiin ja lasten hoitamiseen. Tämä vahvistaa perhettä ja yhdessä elämistä. Ruoanlaiton avulla oli mahdollista opettaa osallistujille suomen kieltä sekä uusia tietoja ja taitoja suomalaisesta ruoka- ja tapakulttuurista. Osallistujat tutustuivat toisiinsa ja suomalaisiin resepteihin. Illan ilmapiiri oli innostava ja positiivinen. Oli mahtavaa, että lapset ja nuoret pojat tulivat mukaan, koska he ovat meidän tulevaisuus ja voimavara. Heitä pitää tukea, ohjata, neuvoa ja opettaa nauttimaan perheestä. Illan päättyessä arvioimme Marja-Leenan kanssa tapahtumaa kokonaisuudessaan. Ilta oli positiivinen ja antoisa perheille ja meille, koska illan tavoite oli tukea ja auttaa vanhempia perheen arjen sujumisessa, sekä pyrkiä löytämään perheen omia voimavaroja suomalaisessa yhteiskunnassa. 6.2. Kehittämiskohteet Perheet tulivat tapahtumaan puoli tuntia myöhässä. Selitys oli, että lapset olivat koulussa ja piti odottaa, että kaikki pääsivät kotiin ajoissa. Ensi kerralla tämä asia pitää ottaa huomioon. Mainostin kovasti tätä tapahtumaa (liite 4). Kävi ilmi, että vaikka miehet olivat kiinnostuneita aiheesta, ruoanlaitto jännitti kovasti. Eräs vaimo kertoi, että hänen miehensä ei osaa puhua eikä lukea suomea, mikä esti tämän osallistumisen. Toinen rouva selitti, että hänen miehellään ei ole sopivat kädet ruoanlaittoon, koska tämä tekee kovaa työtä työharjoittelupaikassaan. Miehiä oli haastavaa saada osallistumaan tapahtumaan. Meidän organisaatiostamme ei ollut myöskään helppoa saada miestyöntekijää osallistumaan iltatilaisuuteen. Olisi hyvä, jos käytettävissä olisi enemmän miesohjaajia, koska heille on tarvetta. Oli hienoa, että meidän vahtimestari Veli- Matti Mustonen kiinnostui aiheesta. Hänestä oli suurta apua tapahtuman onnistumisen kannalta. 7. Pohdinta ”Tasa-arvoisena maahanmuuttajien perheessä, monikulttuuristen perhetapahtumien järjestäminen Oulussa Naisten koulun asiakkaille” -kehittämishankkeessa pyrittiin 23 tukemaan niitä naistenkoululaisia ja heidän perheenjäseniään, joilla on ollut halukkuutta ja tarvetta parantaa ja kehittää perhettään tai ydinperhettään. Teoreettisen viitekehyksen kautta oli mahdollista analysoida yleisellä tasolla tasaarvoa, maahanmuuttajuutta, voimaantumista ja naistenkoululaisten perheen tarpeita. Perheiden hyvinvointi vaikuttaa yhteiskunnassa positiivisesti tai negatiivisesti. Kaikki perheet tarvitsevat jossakin vaiheessa yhteiskunnan tukea ja palvelua, mutta koska perheet ovat erilaisia, ovat niiden tarpeetkin monenlaisia. Perhe on tärkeä yksilölle ja yhteiskunnalle. Väestöliiton näkemyksen mukaan terve, turvallinen ja tasapainoinen elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan (Perhe kannattaa, 2007). Kehittämishankkeessani on toteutunut kolme perhetapahtumaa. Niiden kautta on tuettu naistenkoululaisia ja heidän perheenjäseniään. Kohderyhmälle on lisätty ymmärrystä tasa-arvosta, voimaantumisesta, osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tasapuolinen työnjako perheessä on tärkeää, koska sen avulla voidaan selviytyä perhe-elämän paineista. Perhe-elämä vie tänä päivänä runsaasti voimavaroja, varsinkin, jos monikulttuurinen perhe on rakentamassa uutta identiteettiä Suomessa. Monikulttuuriset perheet haluavat sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuneesti, mutta muutoksia ja tuloksia nähdään hitaasti, koska se on haastava prosessi ja vie aikaa. Sen takia perheet tarvitsevat apua ja tukea monenlaisissa asioissa. Tämän perusteella perhetapahtumat olivat merkittäviä ja hyödyllisiä perheille. Perhetapahtumissa naistenkoululaisperheet tapasivat toisiaan ja saivat uusia kontakteja. Perheet tutustuivat myös suomalaisiin ihmisiin ja Suomen kulttuuriin. Tapahtumissa opittiin suvaitsevaisuutta toisia kohtaan ja pyrittiin vähentämään ennakkoluuloja ja vääriä uskomuksia. Perhetapahtumissa tuli myös esille, että uskonnolla on suuri merkitys maahanmuuttajaperheille. Perhetapahtumat olivat hyödyllisiä osallistujille ja työntekijöille. Meille työntekijöille tapahtumat tarjosivat kokemusta perhetyöstä, koska aiemmin kenelläkään ei ollut kokemusta tässä asiassa. Ammattilaisuutemme ja osaamisemme vahvistuivat ja huomasimme, että voimme oppia uutta ja kehittyä perhetyössä. Perhetyö on haasteellista ja se vaatii monenlaista osaamista, verkostotyötä ja ammatillisuutta. Naisten koulu – hankkeelle perhetapahtumat olivat hyödyllisiä, koska sitä kautta oli mahdolli- 24 suus mainostaa tulevaa Miesten koulua. Lisäksi hankkeessa voidaan ruveta kehittämään perhetyön malleja. Oulun Seudun Setlementti ry. on merkittävä organisaatio, jossa minun on ollut mahdollista toteuttaa onnistuneesti kehittämishankkeeni. OSS:llä on pitkä kokemus ja asiantuntemus monikulttuurisuudesta ja siellä työskentelee kokeneita ammattilaisia eri aloilta, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä ja kehittää perhetyötä. Kehittämishankkeeni kiteytyy sanoihin ”Jos perhe voi hyvin, yhteiskunta voi hyvin”. 25 Lähdeluettelo Haataja, M. & Leinonen E., & Mustakallio S. 2011. Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projektissa. Kopinjyvä Oy Jyväskylä. Heimonen, J. 2010. Kulttuurien pirteitä. Teoksessa Maahanmuuttajataustaisen ohjaus koulutuksessa ja työelämässä. Yliopistopaino, Helsinki. Huttunen, J. 2007. Perhe ja vanhemmuus käsitteinä ja ilmiöinä nykyajassa. Jyväskylän yliopisto. Esitys 22.9.2007. Miehet ja tasa-arvopolitiikka 2006, Sosiaalija Terveysministeriö, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE3651.pdf&title=Miehet_ja_tasa_arvopolitiikka_fi.pdf. Moty- Monikulttuurisuus työyhteisössä-projekti. http://estudio.edupoli.fi/moty/index.asp?id=722&kat=Uskontojen+moninaisuus+Suom essa&sid=798&sub=Islam&title=3316, viitattu 16.10.2012. Opetushallitus, 2012. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen. Opetussuunnitelman perusteet. Tampereen yliopistopaino Oy. Oulun Seudun Setlementti ry. http://www.oulunsetlementti.fi/index.asp?pid=49, viitattu 23.9.2012. Paajanen, P. Mikä on minun perheeni? Suomalaisten käsityksiä perheestä vuosilta 2007 ja 1997. Perhebarometri 2007. Väestöliitto. http://vaestoliitto-fibin.directo.fi/@Bin/8fe9824c703c1987a2df41cec634d16f/1332875038/application/pdf /237278/Perhebarometri%202007.pdf viitattu 27.3.2012. Pohjola-opisto. http://www.pohjolaopisto.fi/naistenkoulu/fi/naistenkoulu.html, viitattu 21.11.2012. Sisäasiainministeriö, 2010. Tasa-arvoisena Suomessa, tietoa maahanmuuttajanaisille ja miehelle. Esite. Edita Prima Oy Helsinki. Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun opettajakoulutuslaitos. Väitös. http://herkules.oulu.fi/isbn951425340X/html/bcecgeie.html#BCEBACGJ, viitattu 29.4.2012. Suomen kuntaliito, 2011. Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja. Sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa. Helsinki. Suomen Perustuslaki, 2000. Vammalan Kirjapaino Oy. 26 Suomen Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453. https://www.google.fi/search?q=uskonnonvapauslaki&ie=utf-8&oe=utf8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a, viitattu 22.09.2012. Stolt, E. 2006. Kulttuurimentori maahanmuuttajan kotoutumisohjaaja. Kokemuksia ESR – projektissa. Saatavana sähköisessä muodossa: http://www.oulunsetlementti.fi/ystavyystalo/fi/index.html. Tasa-arvoklinikka.fi. http://www.tasaarvoklinikka.fi/tasa/index.php?option=com_content&view=article&id=2 82&Itemid=100074, viitattu 23.4.2012. Telkki, H. 2010. Arviointitutkimus Ystävyystalosta mukaillen realistista evaluaatiota. http://www.ystavyystalo.fi/fi/yst%C3%A4vyystalon_arviointitutkimus.pdf. Viitattu 5.5.2012. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/meta/til/perh.html perheet, viitattu 31.3.2012. Työministeriö, Helsinki 2002. http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/07_aineistot_kirjasto/01_esitteet/ tasarv/tasarv_fin.pdf. Esite, viitattu 29.4.2012. Työ- ja Elinkeinoministeriö. http://www.tem.fi/valtava, viitattu 24.5.2012. Usko ja tasa-arvo, 13.9.2012. http://koti.mbnet.fi/hjw/html/usko_ja_tasa-arvo.html, viitattu Väestöliitto, Perhe kannattaa 2007, http://vaestoliitto-fibin.directo.fi/@Bin/15ffa49a216b9d9eef078d4f5f46e6fe/1349612670/application/pdf/ 231273/PP-ohjelma_nettiversio.pdf, viitattu 7.8.2012. Viren, L., Telkki, H., & Voutilainen, S. 2011. Tuen ja kohtaan maahanmuuttajanaisia. Kokemuksia Naisten koulusta. Oulu Joutsen Median painotalo. Ystävyystalo. www.ystävyystalo.fi. 27 Liitteet Esite (liite 1) 28 Palaute (liite 2) 29 Tasa-‐arvo tietokilpailu (liite 3) 1.- Koskevatko aviopuolisoita samat oikeudet ja velvollisuudet? 2.- Voivatko naiset ja miehet itsenäisesti valita kumppaninsa? 3.- Voitko 15-vuotias tyttö tai poika mennä naimisiin? 4.- Voivatko molemmat puolisot osallistua perheen elatukseen työnteolla? 5.- Jos aviovaimo on töissä, voiko aviomies hoitaa lapsia ja tehdä kotitöitä? 6.- Voidaanko perheen perustamista suunnitella? 7.- Onko Suomessa tytöillä ja pojilla samanlaiset oikeudet? 8.- Suomessa tytöillä ja pojilla on tasa-arvoinen mahdollisuus käydä koulua ja opiskella. Totta vai tarua. 9.- Voidaanko lapsia tukistaa, nipistää, antaa luunappi, piiskata, vetää korvasta tai lyödä? 10.- Voiko aviomies harrastaa zumbaa? 11.- Voiko vaimo maksaa laskuja ja hoitaa perheen asioita? 12.- Voiko vaimo ajaa autoa? 13.- Voiko aviomies saada naisystäviä? 14.- Voiko aviovaimo saada miesystäviä? 15.- Voiko nainen olla poliisi tai pappi? 16.- Voiko mies olla kätilö tai kosmetologi? 17.- Saako mies itkeä ja kertoa ongelmistaan? 18.- Saako nainen ajaa paloautoa tai kuorma-autoa? 19.- Saako aviovaimolla olla eri mielipiteitä kuin aviomiehellä? 30 20.- Voivatko puolisot harrastaa jotakin vapaa-ajalla, vai onko harrastaminen on lasten juttu? 21.- Jos nainen tai mies on 50 vuotta vanha, voiko hän opiskella? 22.- Voivatko miehet käyttää ehkäisyvälineitä? 23.- Voiko isä osallistua synnytykseen? 24.- Voitko lapsi hoitaa perheen asioita? 25.- Mitä tasa-arvo tarkoittaa sinulle? 26.- Millainen on hyvä mies / aviomies? 27.- Millainen on hyvä vaimo? 28.- Haluatko, että mies auttaa sinua keittiössä? 29.- Kuka kotona vaihtaa lamppuja? 30.- Jos teillä on auto, kuka ajaa sitä? 31.- Monelta lapsen on hyvä olla kotona koulun jälkeen? onko tytöllä ja pojalla sama aika? 32.- Kuka hoitaa perheen laskujenmaksu asiat? 31 Esite (liite 4) 32