1. No category

Jannan
huikea
vuosi
2015
3
Tiisu unelmiensa tiellä
Suoratoisto lisää valinnanvaraa
Antero Jakoila taitaa kitaran tyylit
1
hän
Musaministeri
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni
Grahn-Laasonen on kokenut keikkailija.
Haastattelu lauri kaira Kuva lauri kotila / valtioneuvoston kanslia
➤ Montako levyä osapuilleen omistat?
Jaa-a. Kyllähän cd-levyjä ja vanhoja kunnon
kasetteja on aikamoiset määrät. Nykyisin
musiikinkuunteluni on siirtynyt digiaikaan,
tietokoneelle ja ipadille.
➤ Miksi musiikki ja muu kulttuuri
on sinulle tärkeää?
Musiikki on rakas harrastus ja jollain lailla
elämää suurempaa. Vaikea olisi kuvitella elämää ilman.
➤ Laulatko tai soitatko itse
jotain instrumenttia?
Olen harrastanut musiikkia koko elämäni.
Musiikkiopistossa soitin viulua, haitaria,
rumpuja ja kävin laulutunneilla. Lisäksi minulla oli vuosia oma bändi. Nykyisin viihdyn
paremmin katsomon puolella, monipuolisesti musiikista nautiskellen. Silloin tällöin,
pari kertaa vuodessa, tulee soiteltua vanhojen
kavereiden kanssa lähinnä terapiamielessä.
➤ Millaisen kädenjäljen haluat jättää
omasta ministerikaudestasi?
Hallituksen kärkihankkeena on taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantaminen.
Toivoisin, että jokaisella lapsella ja nuorella
olisi mahdollisuus päästä kokeilemaan kulttuuria eri muodoissa ja löytää se oma juttunsa.
Jokainen on jossain hyvä.
➤ Onko yhteenne keikkaillut?
On! Meillä oli vuosia bändi, jonka kanssa
kierrettiin häitä, juhlia ja ravintoloitakin.
➤ Ehditkö nykyisin soittamaan
tai laulamaan?
Aina silloin tällöin. Musiikki on parasta vastapainoa työlle, se vie ajatukset ihan muihin
sfääreihin. Haluan ehtiä laulaa sen verran,
ettei kynnys nouse liian korkealle.
➤ Mistä musiikkiharrastuksesi alkoi?
Innostus musiikkiin taisi syttyä jo taaperoiässä. Meillä laulettiin paljon kotona. Soitinvalintoihin vaikutti televisiosta tullut Hopeinen harmonikka -kilpailu ja myöhemmin
innostuin rummuista, kun huomasin musiikintunnilla, että peruskomppi luisti. Laulu kuitenkin voitti.
sanni graHn-laasonen
➤ Mikä on yleisin tapasi
kuunnella musiikkia?
Mikään ei voita livetilanteita. Yritän päästä
konsertteihin mahdollisimman usein. Spotify
on myös kovassa käytössä.
➤ Millaista musiikkia
kuuntelet eniten?
Aika monipuolisesti kaikenlaista. Nykyisin
uppoavat parhaiten taitavat suomalaiset naisartistit Seija Simolasta alkaen.
➤ Liittyykö johonkin levyyn
tai konserttiin erityisiä muistoja?
Muistan, kun 12-vuotiaana soitin mummolleni Jari Sillanpään esikoislevyä. Siltsu ylitti
silloin sukupolvirajat – ja ylittää muuten
edelleen. Stadion-keikka oli mahtava!•
Syntyi 1983 Forssassa. Työura ja koulutus VTM.
Työskennellyt Iltalehden toimittajana ja uutispäällikkönä sekä ulkoministerin lehdistöavustajana. Kansanedustaja
vuodesta 2011. Ympäristöministeri 2014–15. Kokoomuksen varapuheenjohtaja. Perhe Puoliso ja tytär.
2
Pääkirjoitus
Päätoimittaja lauri kaira
Tiisu 14
Mistä kasvun eväät
digimarkkinoille?
Kuva: matti matikainen
Hank Solo 22
K
Antero Jakoila 27
Kannessa janna
Kuva: mikko harma
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien
tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti
Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki / [email protected]
puh. (09) 6803 400 / www.gramex.fi / Päätoimittaja Lauri Kaira
Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander
Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 26. vuosikerta / Julkaisija Gramex ry
ISSN 0787-6564 / Painotyö Forssa Print / Painos 48 000 kpl
Osoitteenmuutokset [email protected]
olme toimialaa – kulttuuri- ja viihdeala, mediaala sekä teleoperaattorit – kaipaavat pikaisia toimia
kotimaisten sisältöjen turvaamiseksi digimarkkinoilla.
Ne julkaisivat yhteiset toiveensa samalla kun julkistettiin selvitys
Suomen digitaaliset sisältömarkkinat: kasvun ja kehityksen edellytykset.
Selvityksen taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Luovan työn tekijät ja
yrittäjät LYHTY sekä Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta. Ennusteiden mukaan digitaalisen osuus kotimaisesta sisältöliiketoiminnasta
on vuonna 2017 noin 15 prosenttia. Selvityksen mukaan digitaalinen liiketoiminta kohtaa entistä laajempaa kansainvälistä kilpailua, johon pitää kyetä vastaamaan laadukkailla tuotteilla. Ellei selvityksen esityksiä toteuteta, sisältömarkkinoiden arvo voi monilla osa-alueilla pudota merkittävästi.
Raportin mukaan kotimaisten sisältöjen
pitää erottua kansainvälisestä tarjonnasta,
Suomeen pitää luoda kotimaisia digipalveluja ja kotimaisen tarjonnan pitää löytyä myös
kansainvälisistä palveluista. Yksittäisille tekijöille tulee luoda mahdollisuudet halutessaan
toimia yritysmäisesti, muun muassa verotusta
ja sosiaaliturvaa kehittämällä.
Omassa yhteiskannanotossaan luova ala,
media-ala ja teleoperaattorit peräävät muun muassa kevyempää sääntelyä, kilpailijamaiden kaltaisia av-tuotantokannusteita sekä Tekesin tukien saannin helpottamista sisältöaloille.
Kolme toimialaa toteaa myös, että yksittäisten tekijöiden ja sisällöntuotantoyritysten kannalta olennaista on, että oikeuksien käytöstä maksetaan kohtuulliset
korvaukset eikä markkinoilla esiinny niiden arvoon vaikuttavia häiriöitä. Valokuituverkkojen vetämistä halutaan helpottaa. Verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat tulisi saada pikaisesti kuntoon.
Selvitys löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta www.minedu.fi.•
Kolme
toimialaa
yhdisti
voimansa.
3
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Laulaja-kitaristi
John Doyle
tulee Ouluun.
Oulun irkkufestivaali
juhlii
The Irish Festival of Oulu
järjestetään syys-lokakuun
vaihteessa jo kymmenennen
kerran. Kuusipäiväiseksi
laajentuneen festivaalin
(29.9.–4.10.) ohjelmisto
esittelee monipuolisesti
irlantilaista kulttuuria ja
mukana on runsaasti
musiikkia työpajojen ja
konserttien muodossa.
Pääkonsertissa 4.10.
esiintyy kuusi Grammya
voittanut The Chieftains.
Kuva: the irish festival of Oulu
Musiikkivienti kasvaa yhä
Music Finlandin elokuussa julkaiseman selvityksen mukaan musiikki-vienti kasvaa yhä. Suomalaisen
musiikkiviennin arvo vuonna 2014
oli 42,8 miljoonaa euroa. Kasvua
edellisvuoteen oli kuusi prosenttia.
Eniten kasvoi elävän musiikin vienti,
sen arvo kaksinkertaistui 2010-luvun
aikana.
Musiikkiviennin arvo tulonlähteittäin 2013–2014
Kimmo Pohjonen ja Apocalyptica
ehdolla musiikkipalkinnolle
Harmonikkataiteilija Kimmo
Pohjonen ja selloheviyhtye
Apocalyptica tavoittelevat Pohjoismaisen neuvoston musiikkipalkintoa yhdeksän muun ehdokkaan rinnalla. Ehdokkaat
julkistettiin toukokuussa ja noin
47 000 euron suuruinen palkinto
jaetaan 27. lokakuuta Reykjavikissa.
Sekä Kimmo Pohjonen että
Apocalyptica tunnetaan tinkimättöminä visionääreinä, joiden
ura on ulottunut pitkälle Suomen rajojen ulkopuolelle. Apocalyptican kahdeksas studioalbumi Shadowmakers ilmestyi
huhtikuussa ja Kimmo Pohjosen
uutuus Sensitive Skin saadaan
kuultaville syyskuussa.
Kuva: marja seppälä
4
Muidenkin tutkittujen musiikin
alueiden vienti kasvoi: äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä
muut tavarat ja palvelut. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo
ja rakenne 2013–2014 -raportti on
luettavissa kokonaisuudessaan Music
Finlandin verkkosivuilla:
www.musicfinland.fi
Tulot 2013 milj. euroa Muutos
%1 Tulot 2014 Muutos
milj. euroa %
Elävä musiikki Äänitteet Tekijänoikeudet Muut vientitulot Muut tavarat ja palvelut 12,1 4,9 4,6 2,6 16,2 (+33)
(-24)
(-8) (+288) (+15) 13,3 5,2 4,9 3,0 16,4 +10
+6
+6
+15
+1
Yhteensä 40,4 (+13) 42,8 +6
Koska edellisvuosien tutkimuksessa jaottelu on ollut erilainen,
muutosprosentti 2012–13 perustuu arvioon.
1
Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2013–2014 -raportti
Kuvat: Lauri oino
Kansanmusiikkiinstituutille
EU-palkinto
Kaustisilla sijaitsevan Kansanmusiikki-instituutin Sustaining cultural
variety -hanke on palkittu erityismaininnalla Euroopan unionin vuoden 2015 kulttuuriperintöpalkintokilpailussa. Palkitsemisen syynä
on kaustislaisen pelimannitradition
elinvoima ja kehitys.
Europa Nostra -palkinto jaettiin
tänä vuonna ensimmäisen kerran
aineettomalle kulttuuriperinnölle ja
hanke osallistui sarjaan Koulutus,
opetus ja tietoisuuden lisääminen.
Uusi verkkopalvelu
musiikintekijöille
Startup-yritys Tune Pan Alley
on avannut uuden verkkopalvelun musiikintekijöille osoitteessa tunepan.com. Verkkopalvelussa musiikintekijät voivat tehdä tuotantosopimuksia
sekä tuottaa ja julkaista digitaalisesti musiikkia.
Julkaisu tapahtuu verkossa
toimiviin digikauppoihin ja suoratoistopalveluihin. Jäsenet
otetaan kutsun perusteella.
Tarkoitus on paikata ammattimaisella tasolla työskentelevien musiikintekijöiden joukkorahoitushenkisen online-alustan
puutetta.
Kuva: tÕnu tunnel
Ääniteilmoitukset
vuodelta 2015
Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä tulee
toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa
julkaisusta.
Loppuvuonna 2015 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitukset tulee olla Gramexissa
tammikuun 2016 loppuun mennessä. Mikäli vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja
tallenteita, myös näiden ilmoitukset tulee olla silloin Gramexissa.
Ääniteilmoituslomakkeita voi
täyttää ja tulostaa kotisivultamme gramex.fi.
Kimmo Valtanen, Universal Music.
Suomen ensimmäiset klasarireivit
Hakasalmen huvilassa bailataan 26.11.
klassisen musiikin tahtiin. Musiikkia!-näyttelyn
oheisohjelmana järjestettävät klasarireivit
ovat Suomessa ensimmäiset laatuaan, mutta maailmalta esikuvia
löytyy ainakin Hollannista ja Virosta. Helsingin klasarireivit järjestetään
yhteistyössä Metropolian musiikinopiskelijoiden kanssa.
Tallinn Music Weekin klasarireivejä harjoiteltiin
maaliskuussa Tallinnan Kulttuurikattilassa.
info
Kimmo Valtanen on valittu Universal Musicin uudeksi toimitusjohtajaksi entisen toimitusjohtaja Jaakko
Nordlundin siirtyessä MTV:n toimitusjohtajaksi. Valtanen on toiminut
vuodesta 2013 Universal Musicin
markkinointijohtajana.
Tiketin uusi toimitusjohtaja on yrityksessä kolme vuotta myyntijohtajana toiminut Esa Nikkilä. Tiketin
entinen toimitusjohtaja Mirva Merimaa siirtyy Tiketin hallituksen puheenjohtajaksi.
Avantin toiminnanjohtajana on
aloittanut Maati Rehor entisen toiminnanjohtaja Maija Kylkilahden
siirtyessä Helsingin juhlaviikkojen
klassisen musiikin tuottajaksi.
Rehorin seuraajaksi Suomen
Jazzliiton toiminnanjohtajana on valittu Ami Vuorinen, joka on työskennellyt viimeiset vuodet UMO
Jazz Orchestran palveluksessa tuotannon ja viestinnän tehtävissä.
kuva: karoliina paavilainen
Seinäjoen kaksriviset sekä
Jonas Borgmästars ja Ingmar Furu
Kaustisten musikkijuhlilla 2014.
asiakas
Musiikkialalla
uusia nimityksiä
Tapahtumalisenssien asiakaspalvelu Teostoon
Gramexin tapahtumalupia on
jo tämän vuoden alusta saanut
yhden luukun periaatteella
Teostosta.
Lokakuusta 2015 alkaen
myös Gramexin nykyisten tapahtuma-asiakkaiden asiakaspalvelu ja laskutus siirtyvät
Teoston hoidettavaksi. Asiakkaat saavat Teostolta kirjeen,
jossa näkyvät heidän Gramexlupansa nykyiset ehdot sekä
asiakastiedot.
Mikäli tiedot ovat kunnossa ja asiakas järjestää yhä tapahtumia, ei tarvitse reagoida
mitenkään. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan Teostoon.
Musiikkivideoiden
laskutus muuttuu
Gramex ja Matkailu ja ravintolapalvelut MaRa ovat sopineet
musiikkivideohinnaston uudistamisesta ensi vuoden alusta
alkaen. Korvaukset perustuvat jatkossa asiakaspaikkojen
määrään.
Gramex lähettää musiikkivideoasiakkailleen asiasta kirjeen ja alue-edustajat ottavat
heihin henkilökohtaisesti yhteyttä.
5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Koulutusta
studiotyötä tekeville
Muusikkojen liitto järjestää maanantaina 12. lokakuuta kello 12 alkaen koulutustilaisuuden äänitysja tv-studioissa työskenteleville
muusikoille ja tuottajille. Tilaisuus
pidetään Tavastia-klubilla, Urho
Kekkosen katu 6, Helsinki.
Iltapäivän ohjelmassa ovat esillä
muun muassa Gramex-käytännöt,
mastereiden ja raitojen jälkikäyttö,
studio-TES sekä oman työn ja
oman studion hinnoittelu.
Puhujina ja panelisteina ovat
Eppu Kosonen, Eeva Koivusalo
ja Riku Mattila sekä edustajat
Muusikkojen liitosta ja Gramexista.
Ilmoittaudu mukaan osoitteessa
www.muusikkojenliitto.fi/studiokoulutus.
Pertti Kurikan Nimipäivät (yllä) sekä The Flaming Sideburns (alla)
tekevät syksyllä laajat kiertueet.
Kiertueita klubeilta jäähalleihin
Syksyllä monet artistit ja yhtyeet pakkaavat soittimensa busseihin
ja lähtevät Suomen-kiertueille. Heti syyskuun alussa (9.9. Tavastia)
kiertueensa starttaa Pertti Kurikan Nimipäivät, joka tekee syksyn
aikana toistakymmentä klubikeikkaa eri puolilla Suomea. The Flaming
Sideburns juhlii 20-vuotiasta uraansa Oulusta 18.9. käynnistyvällä
kiertueella. Muita syksyllä kiertäviä suosikkeja ovat muun muassa
Waltteri Torikka, Chisu ja Egotrippi. Ensi vuoden alussa Cheek
aikoo tehdä jälleen historiaa tekemällä poikkeuksellisen laajan
areenakiertueen, joka käynnistyy Helsingin jäähallista 8.1.2016.
Kuvat: pentti kurikan nimipäivät / anton sucksdorff. the flaming sideburns / jari paulamäki.
Pistepirkot paussille
Rockyhtye 22-Pistepirkko soitti
toistaiseksi viimeisen keikkansa
elokuussa Tavastialla jäädäkseen
määrittelemättömän mittaiselle
tauolle. Kesken jäi myös tekeillä ollut albumi, jonka oli tarkoitus
juhlistaa yhtyeen 35-vuotista historiaa. Syynä taukoon ovat erimielisyydet muusikkoveljesten PK ja
Asko Keränen välillä.
Kuva: Aki roukala
6
Johtosävel
ilmo laevuo
Gramexin hallituksen puheenjohtaja
Nopsajalka
soi radioissa
Uusi sopimus
hyödyttää kaikkia
Pharrel Williamsin Happy soi viime
vuonna eniten yksityisissä radioissa,
9 128 kertaa. Sitä seurasi Aviciin
Addicted To You, 8 314 soittokertaa.
Kolmanneksi kipusi Nopsajalan
Lupaan olla 7 612 soittokerrallaan.
Seuraava kotimainen kappale oli Jannan Sä et ole hullu sijalla yhdeksän.
Muut 20 suosituimman joukkoon
mahtuneet suomalaiset kappaleet
olivat Kasmirin Vadelmavene, Kaija
Koon Supernaiset ja Jenni Vartiaisen Suru on kunniavieras.
Tilaston laati Kari Niemelä
Gramexista.
K
Kuva: sony music
esällä tuli voimaan uusi sopimusjärjestely, joka koskee
tv-ohjelmien välittämistä osana internetoperaattoreiden sisällön tarjontaa. Vastaavaa järjestelyä ei ole tähän
mennessä muualla maailmassa ollut.
Kyseessä on tv-ohjelmien verkkotallennus, johon
liittyviä palveluja operaattorit ovat erimuotoisina tarjonneet asiakkailleen jo usean vuoden ajan. Tämä osa operaattoreiden liiketoiminnasta on ollut kivenä kengässä tv-yhtiöiden, tuotantoyhtiöiden,
tekijöiden sekä internetoperaattoreiden välisissä suhteissa. Asia
on hiertänyt, koska näihin palveluihin ei ole hankittu lupia tvohjelmien oikeudenhaltijoilta. Käräjöinti asian tiimoilta on ollut
uhkana palveluille.
Tilanne on ollut ongelmallinen.
Palvelumuoto on nykyaikainen ja vastaa
kuluttajien toiveita. Ohjelmien oikeudenhaltijat eivät kuitenkaan ole voineet
hyväksyä ohjelmiensa käyttöä luvattomasti ja ilmaiseksi.
Asia on nyt ratkaistu kaikkien eduksi
päämäärätietoisella yhteistyöllä ja vieläpä niin, että lainsäätäjä
tukee saavutettua konsensusta. Lakiin lisättiin sopimista helpottavat säännökset, jotka antavat tekijänoikeusjärjestöille oikeuden
sopia kollektiivisesti verkkotallennuksesta operaattoreiden kanssa. Gramex on yhtenä osapuolena äänitteiden esittäjien ja tuottajien puolesta allekirjoittanut tarvittavat sopimukset.
Tällainen tekijöiden, tuottajien ja jakelijoiden koko alan kattava yhteinen sopiminen on uutta. Siitä on välitön hyöty operaattoreille ja katsojille, joille nyt voidaan tarjota laillisia palveluja. Korvauksen sisältönsä käytöstä
saavat tekijät ja tuottajat hyötyvät,
samoin tv-yhtiöt, jotka voivat
laajentaa ohjelmiensa katsomismahdollisuuksia.
Suurin hyöty on kuitenkin
koko sisältöjä tuottavan ja niitä
jakelevan alan tulevaisuus. Tällä
tavoin yhdessä onnistuneesti
avattu solmu ja onnistunut
kuluttajia hyödyttävän
toiminnan mahdollistaminen luo tulevaisuudessa entistä parempia
mahdollisuuksia löytää
uusiin tilanteisiin onnistuneita ratkaisuja.•
Leena Hirvonen (kesk) työskenteli musiikin tukemiseksi yli 30 vuotta.
Leena Hirvonen eläkkeelle
Musiikin edistämissäätiö MES:n
pääsihteeri Leena Hirvonen siirtyi
eläkeelle kesällä. Hän vastasi säätiön toiminnasta sen perustamisesta
alkaen, samoin sen toisen edeltäjän
ESEK:n toiminnasta sen käynnistymisestä asti eli vuodesta 1983.
Leenan eläkkeelle lähdön yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa kuvaan asettuivat MES:n talous- ja hallintosihteeri Ulla Haukatsalo (vas.),
Leena Hirvonen sekä säätiön uusi
johtaja Hannu Saha.
Kuva: mes
Maa ja meri täynnä keikkoja
Elävää musiikkia kuultiin viime vuonna
58 500 keikalla 52 500 tapahtumassa.
Keikkojen määrä väheni edellisvuodesta kuusi prosenttia ja tapahtumien
määrä lähes seitsemän prosenttia.
Tiedot ovat Teoston keräämiä.
Kolme suurinta elävän musiikin
keikkapaikkaa ovat kaikki laivoja. Niitä seuraavat Levitunturin kylpylähotelli Kittilässä, Molly Malone’s -pub
Helsingissä ja Paapan kapakka Tampereella.
Kymmenen suosituimman keikkapaikan joukkoon mahtuvat vielä Ikaalisten ja Naantalin kylpylät sekä Bar
Loose ja Tavastia-klubi Helsingistä.
Eniten keikkoja on luonnolisesti suurissa kaupungeissa, kärjessä
Helsinki 10 283 keikallaan. Asukaslukuun suhteutettuna voiton vievät
kuitenkin pohjoisen matkailukunnat
Pelkosenniemi, Kittilä ja Kolari.
7
Kuva: matti matikainen
Voittaja
on alan
tulevaisuus.
Janna hurmerinta Taiteilijanimi Janna • Syntynyt 1981 • Tutkinto Pop & Jazz
Konservatoriosta ja opintoja Complete vocal institutessa Tanskassa • Julkaisi viime vuonna
Janna-albumin, joka nousi listaykköseksi • Julkaissut aiemmin kaksi englanninkielistä levyä
• Valmistelee uutta levyä • Vanhemmat pitkän linjan muusikot Maarit ja Sami Hurmerinta.
8
Ensimmäiset omat
laulut syntyivät
16-vuotiaana.
Teksti juhana unkuri
Kuvat MIKKO HARMA
J
annan ura on ollut viimeisen
kahden vuoden aikana vahvassa
nousussa. Viime vuonna julkaistu popalbumi Janna nousi listaykköseksi ja myi kultaa. Sä et
ole hullu -single myi niin ikään
kultaa sekä Läpinäkyvä- ja Tytöt
lähtee tanssimaan -singlet olivat listamenestyksiä. Janna sanoo olevansa menestyksestään kiitollinen ja onnellinen.
”Viime vuosi oli ihan huikea ja niin tämäkin vuosi on ollut. Minusta tuntuu, että
tekemäni kova työ on nyt palkittu. Menestys
antaa vahvaa uskoa myös tulevaisuuteen. On
ihanaa lähteä tekemään uutta levyä, kun tietää ihmisten odottavan sitä”, Janna pohtii.
Ahkerasti Suomea kiertäneen Jannan
keikoilla on ollut runsaasti väkeä.
”Ikärajattomilla keikoilla näkyy paljon
nuoria tyttöjä. Monet heistä tulevat keikoilleni aina, kun se vain on mahdollista. On
myös hienoa huomata, että yleisössäni on
kaikenikäisiä ihmisiä. Vanhempani ikäisetkin
kuulijat näyttävät löytäneen musani. Minulla
on aivan ihania faneja”, Janna sanoo.
Jannalla ja yleisöllä on vahvaa kommunikointia niin keikoilla kuin niiden ulkopuolella.
>>>
Musiikki
valitsi minut
Janna tiesi jo pienenä tyttönä,
että hänestä tulee isona laulaja.
9
>>>
”Tuntuu upealta, kun jengi laulaa keikoilla biisien mukana. Monet ovat kertoneet
minulle henkilökohtaisia tarinoitaan keikkojen yhteydessä, viesteissään ja perinteisissä
kirjeissä. He ovat samaistuneet laulujeni
teksteihin.”
”Se onkin paras palaute, mitä artisti voi
saada. On arvokasta, jos voi luoda hyviä fiiliksiä ilon hetkellä ja vaikeiden aikojen keskellä auttaa ainakin jollakin tavalla. Tällainen
tekee musiikinteon merkitykselliseksi.”
Janna kertoo työstävänsä jo uutta levyä
innolla. Hän jäi äskettäin pidemmälle keikkatauolle.
”Pidimme keikkojen ohessa satunnaisia
studiosessioita. Nyt pääsemme levyn kanssa
ihan kunnolla hommiin. Jatkamme siitä, mihin viime levyllä jäimme. Totta kai haluamme samalla mennä eteenpäin ja kokeilla uusia
soundeja ja muita juttuja.”
”Oikeastaan tiedän jo mihin suuntaan
olemme menossa, mutta en halua sen enempää vielä paljastaa. Toivon ja uskon, että
saamme taas upean levyn aikaiseksi”, Janna
sanoo. Hänen mukaansa uutta levyä työstää
edelliseltä levyltä tuttu ydinryhmä.
Siihen kuuluvat muun muassa Henri
”MGI” Lanz, Jurek Reunamäki, Aku Rannila ja Saara Törmä. Janna kirjoittaa itsekin
levyilleen lauluja sekä yksin että yhteistyössä.
Itseään on välillä hyvä haastaa
Janna Hurmerinta, 33, aloitti piano-opinnot kuusivuotiaana. Ensimmäiset omat laulut
syntyivät 16-vuotiaana. Laulamista hän kertoo treenanneensa pitkään itsenäisesti.
10
Muusikkoperheessä kasvaminen
antoi Jannalle realistisen kuvan alasta.
”Laulutunneille menin 18–19-vuotiaana. Oma laulusoundi kehittyy vuosien mittaan. Geenit vaikuttavat paljon, mutta pystyy
soundiaan myös muokkaamaan haluamaansa
suuntaan paljon. Itsekin yritin imitoida lempilaulajiani lapsena.”
Ylioppilaaksi pääsemisen jälkeen Janna
opiskeli Pop & Jazz Konservatoriossa, josta
hän valmistui vuonna 2004. Tämän jälkeen
hän suoritti opintoja Tanskassa Complete vocal insitutessa. Opinnot Metropoliaammattikorkeakoulussa jäivät kesken, kun
Jannalla alkoi olla paljon musiikkiin liittyviä
työkiireitä.
Janna satsasi kaiken siihen,
mitä haluaa oikeasti tehdä.
”Sukulaisteni mielestä oli maailman tyhmin asia jättää Metropolian opinnot kesken.
Olen kuitenkin opiskellut musiikkia kehittääkseni itseäni. Tällä alalla paperilla ei tee
mitään, ellei halua opettajaksi. Haluan kuitenkin ehdottomasti kannustaa kaikkia nuoria käymään koulunsa loppuun.”
Janna kertoo satsanneensa kaiken siihen,
mitä haluaa oikeasti tehdä.
”Minun filosofiani on se, että kaikki
energia pitää keskittää vaihtoehtoon A. Näin
voi oikeasti saavuttaa tavoitteensa. Jos alkaa
miettiä vaihtoehtoa B ja mahdollisesti vielä
vaihtoehtoa C, energia alkaa hajautua moneen eri tavoitteeseen.”
Viimevuotinen levy oli Jannan ensimmäinen suomenkielinen albumi. Levytysura
alkoi vuonna 2007. Right now -albumi ja seuraavana vuonna ilmestynyt The makings of me
-albumi julkaistiin Suomen ohella monissa
Euroopan ja Aasian maissa.
Lisäksi Jannaa on kuultu muun muassa
useiden muiden artistien levyillä vierailijana,
yhteiskiertueilla, lastenlevyillä ja elokuvissa.
Hän on tehnyt myös sävellyksiä muille artisteille. Janna kertoo lähtevänsä jatkossakin
mielellään mukaan yhteisprojekteihin, jos
aika antaa myöten.
”Rakastan erilaisten juttujen tekemistä.
Minua on pyydetty vuosien mittaan tosi moniin erilaisiin projekteihin. Olen lähtenyt
mukaan niihin, jotka olen tuntenut omakseni
ja joihin olen voinut antaa itsestäni sadan
prosentin panoksen. On rikkaus, kun saa tehdä töitä erilaisten artistien kanssa. Samalla voi
itse oppia jotain.
”Sydäntäni lähimpänä on musta rytmimusa ja kaikki hyvä popmusa, mutta välillä
on hyvä haastaa itseään ja mennä kauemmas
omalta mukavuusalueeltaan. Jos mennään
kovin kauas omasta genrestäni, osallistumiseni ei kuitenkaan palvelisi enää ketään.”
Janna sanoo haluavansa satsata nyt täysillä
Suomi-uraansa.
”Syksyllä olen kuitenkin lähdössä Los
Angelesiin tekemään biisejä uudelle levylleni,
tein siellä lauluja myös edelliselle levylle. Ja
jotkut suomalaisethan ovat saaneet biisejään
menemään isoille ulkomaisille nimille. Olisi
tietysti siistiä, jos näin kävisi tulevaisuudessa
myös minun tekemieni biisien kohdalla.”
Koti ja geenit
Jannalla on musiikkiin vahva tausta kodin ja
geenien myötä. Hänen vanhempansa Maarit
ja Sami Hurmerinta ovat tehneet menestyksekästä uraa yhdessä jo neljän vuosikymmenen ajan. Jannan mukaan vanhemmat ovat
aina tukeneet häntä musiikkiin liittyvissä asioissa. Lapsuudenkodilla on ollut ylipäätään
iso vaikutus Jannan musiikilliseen kasvuun.
”Alasta sai realistisen kuvan. Suomihan ei
ole mikään helpoin paikka muusikolle. Yrittäjiä on paljon, mutta kuulijoita on pienessä
maassa vähän. Joutuu tekemään hirveästi töitä, jotta saa leivän pöytään ja menestyy.”
Musiikki ja laulaminen ovat olleet Jannan
suuri rakkaus lapsesta saakka.
”Tiesin jo pienenä tyttönä, että minusta
tulee isona laulaja. En valinnut musiikkia,
musiikki valitsi minut. Lauloin paljon jo ennen kouluikää. Koulussa olin ensin tosi ujo,
mutta laulamista sekään ei estänyt.”
Ennen teini-ikää Jannan musiikkimakuun vaikuttivat erityisesti kaverit ja isoveli.
”Olen kuunnellut pienestä asti rytmimusalaulajia. Whitney Houston oli suurin
syy siihen, että rakastuin laulamiseen ja aloin
pitää sitä maailman siisteimpänä juttuna. Hänen jälkeensä löysin muita artisteja.”
”Isän ja äidin musiikkimaku alkoi vaikuttaa minuun teini-iässä. Nuorena olin tosi
itsepäinen ja halusin löytää musiikkini itse.
Muistan kun sanoin äidilleni, että ’ootko
kuullut Carole Kingin Tapestry-levyä, kantsii
kuunnella’. Äitini vastasi, että se oli ollut hänen ehkä tärkein levynsä”, Janna naurahtaa.
Janna meni juuri naimisiin Jon Korhosen kanssa. Räppäri tunnetaan taiteilijanimellä Juno.
”On tietysti kiva, että Jon on samalla alalla. Pystymme jakamaan musiikkiin liittyviä
asioita. Äskettäin julkaisimme myös yhteisen
Karkumatkalla-kappaleen, jonka tekeminen
oli mukavaa meidän molempien mielestä.
Aika näyttää teemmekö musiikkia yhdessä
myös jatkossa.”•
11
Luvat taustamusiikkiin ja tapahtumiin saa tulevaisuudessa entistä helpommin.
Uutta lupakauppaa
rakennetaan
Vuonna 2017 Gramexin ja Teoston
taustamusiikki- ja tapahtumaluvat saa
yhdeltä luukulta GT Musiikkiluvat Oy:ltä.
Teksti heikki jokinen Kuvat jari riihimäki
12
G
ramexin ja Teoston yhdessä perustama GT
Musiikkiluvat eli GTMyhtiö vastaa tulevaisuudessa näiden tekijänoikeusjärjestöjen taustamusiikki- ja tapahtumalupien myynnistä, markkinoinnista, laskutuksesta sekä asiakaspalvelusta.
Nyt on meneillään liiketoiminnan valmisteluvaihe. Henkilökuntaa palkataan,
tietojärjestelmiä rakennetaan sekä toimintamalleja ja palveluprosesseja luodaan.
Tärkein työ on tehokkaan ja monikanavaisen verkkopalvelun pystyttäminen. Sen
toimiminen on avainasemassa hankkeen
menestykselle. Nykyinen järjestöjen lupia
myöntävä verkkopalvelu ei vielä ole aivan
kattava.
Monikanavaisuus tarkoittaa sitä, että
asiakas voi hankkia luvat haluamallaan tavalla verkosta tai henkilökohtaisella palvelulla.
GTM:n kattava alue-edustajien verkosto on
tässä apuna.
Yhtiöllä arvioidaan aikanaan olevan
40 000 asiakasta. Heistä valtaosa tarvitsee
nykyään luvan sekä Gramexilta että Teostolta. GTM helpottaa heidän työtään kun
luvat saa kerralla yhdestä paikasta.
Tiedot ajoissa asiakkaille
Liiketoiminta käynnistyy vuonna 2017.
Tämä ei edellytä sen kummempia toimia
nykyisiltä Gramexin tai Teoston lupa-asiakkailta.
Kaikki nykyiset lupa-asiakkaat saavat
tiedon siitä, mitä muutos heille merkitsee.
Samalla kertaa asiakkaalla on mahdollisuus
tarkistaa omat tietonsa sekä sopimuksensa.
Mikäli niissä on korjattavaa, se korjataan. Jos taas tiedot ovat entiset ja kunnossa,
asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään.
Taustamusiikin isoja asiakasryhmiä ovat
ravintolat ja majoitusliikkeet, vähittäiskaupat, parturit ja taksit. Tapahtumalupien
tyypillisiä asiakkaita taas ovat esimerkiksi
tanssilavat.
Kaikkia nykyisiä lupia ostavia asiakkaita
ei siirretä kerralla uuteen yhtiöön, se tapahtuu asiakasryhmittäin. Asiakkaat saavat
Uusi järjestelmä tehdään
asiakkaan näkökulmasta.
ajoissa tiedon siitä, mistä on kyse ja että heidän sopimuskumppaninsa sekä laskuttajansa
vaihtuvat.
Radiossa, televisiossa, internetissä ja avtuotannoissa käytettävän musiikin lupien
hallinnointi ei siirry GTM:lle. Ne hankitaan
edelleen suoraan Teostosta ja Gramexista.
Näkökulma on asiakkaan
Lupien myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu siirtyvät GTM:lle, mutta luvat myöntävät kuitenkin Gramex ja Teosto. Lupia
hankkivan asiakkaan kannalta sillä ei ole
merkitystä koska lupa sekä lasku tulevat
GTM:ltä.
GTM:n työ on sitten jakaa korvaus Gramexin ja Teoston kesken. Ne taas tilittävät
korvaukset edustamilleen musiikintekijöille
ja esittäjille.
Uutta järjestelmää rakennetaan asiakkaan näkökulmasta, hänen ei tarvitse huolehtia lupien eri osista. Hänen tarvitsee vain
tietää, että musiikin julkiseen esittämiseen
tarvitaan lupa ja sen saa GTM:stä.
Lupien hankinnan tekeminen helpoksi
asiakkaalle on aivan keskeinen tavoite. Luvat
saa yhdessä paketissa ja hyvä palvelu ohjaa
koko prosessia.
GTM:n pyrkimys on oivaltaa mitä asiakas tarvitsee. Hänen eteensä ei verkkopalvelussa tule massiivinen lupavaihtoehtojen
lista vaan hän kertoo, mikä on hänen liiketoimintansa, missä toiminnassa musiikkia
tarvitaan sekä paljonko hänellä on asiakaspaikkoja tai musiikkia käyttäviä asiakkaita.
Toimiva ja asiakkaalle helppo verkkopalvelu tekee GTM:n henkilöstönkin työn
mielekkäämmäksi, hankkeen suunnittelijat
arvelevat. Alue-edustajille jää enemmän aikaa palveluun kentällä.
Täydessä vauhdissa toimiessaan GTM:n
liikevaihdon arvellaan nousevan 25 miljoonaan euroon vuodessa ja työntekijöitä sillä
olisi parikymmentä.•
gtmusiikkiluvat.fi
13
Tiisu
Omintakeisen
musiikin tekijät.
Tiisu on
• Mikko Aaltio – perkussiot, puhaltimet, kitara
• Väinö Karjalainen – basso
• Henrik Illikainen – laulu & kitara
• Antti Vuorenmaa – koskettimet
• Petteri Pulkkinen – kitara
• Riku Sonkkanen – rummut.
14
Teksti MArjo huuskonen
Kuvat ida stenros
elää unelmaa
Tänään sä musta
hullaannut- ja
Elämältä turpiin sain
-biiseistä tunnetun
Tiisun pojat elävät
nyt unelmaansa.
K
uinkahan moni tulokasbändi on esiintynyt Suomen suurimmilla festareilla, kuten Provinssissa
ja Ruisrockissa, ennen ensimmäisen pitkäsoittolevynsä ilmestymistä?
Tiisu-yhtye on saavuttanut lyhyessä ajassa huikean suosion suomenkielisellä, omintakeisella, ehkä pikkuisen nyrjähtäneellä musiikillaan.
Elokuun lopulla julkaistu Elämän koulu
-debyytti kipusi ensimmäisellä listaviikollaan
sijalle kaksi ja kesällä yhtye on nähty suurilla
konserttilavoilla.
Tiisun synty
Bändin jäsenet tapasivat toisensa opiskellessaan Sibelius-lukiossa. Omia kappaleita säveltävä ja sanoittava somerolaispoika Henrik
”Henkka” Illikainen alkoi koota bändiä teostensa tulkiksi jo ensimmäisenä kouluvuotena.
”Tiisun alkuaikoina soitettiin Riku
Sonkkasen kanssa Sibiksen treenikämpällä
aika paljon kahdestaan”, Henkka muistelee.
J. Karjalaisen poika Väinö Karjalainen
toimi ensin bändin äänittäjänä, kieltäydyttyään aivan aluksi basistin hommasta. Kun
hän äänityksen yhteydessä kuulikin bändiversiot, hän innostui ja liittyi mukaan. Mukaan bändiin tulivat myös Mikko Aaltio,
Petteri Pulkkinen ja Antti Vuorenmaa.
”Tiisulla on myös oma keikkamiksaaja,
Aarni Koiso-Kanttila, Sibelius-lukion käyneitä hänkin. Hän oli ihan sattumalta jollakin
keikalla meidän miksaajana ja kerrankin joku
miksasi lauluni niin, että sanoista sai selvää.
Pestasimme hänet hommaan saman tien.”
>>>
15
Huttusen mukaan studiosessiot kehittivät yhtyeen soittotaitoa aimo harppauksen.
Henkka kiittää sekä tuottajaa, keikkamyyjää että levy-yhtiötä. ”He ovat auttaneet
kaikessa ja tehneet tien helpoksi kulkea tähän
saakka. Tää on unelmaa!”
Tiisulaisten elämä on soiton ja opiskelun yhteen sovittamista.
’’Nälkä on suuri, tämä kun on
vasta eka levy.’’
>>>
Tuottajan tukea
”Meillä oli lukiossa jazz-bändin opettajana
Huttusen Janne, joka innosti minua valtavasti tekemään demoja omista kappaleistani.
Halusin ne julki ja että joku ammattilainen
antaisi niistä palautetta”, Henkka kertoo.
Tuottaja Janne Huttunen muistaa demon
hyvin. ”Sain Henrikiltä viiden kappaleen demon, jossa hän säesti itseään akustisella kitaralla.”
”Kappaleet olivat kiinnostavia, mutta
osittain aika tekotaiteellisia. Henrikin omintakeiset tekstit ja melodiantaju kuitenkin
kiinnittivät huomiota. Teksteissä katsotaan
maailmaa ja suomalaisuutta humaanein, humoristisin ja ilkikurisin silmin täysin omasta
näkökulmasta.”
”Sain seuraavalla viikolla uuden demon,
joka sisälsi muun muassa Tähdet hymyilevät
meille -kappaleen. Se viimeistään vakuutti
minut Henkan lahjoista.”
16
”Rupesimme tekemään yhdessä studiossa
demoja, autoin Henkkaa tekstien hienosäädössä ja biisienteossa. Henkka lähetti parin
vuoden aikana sähköpostiini varmaankin
viitisenkymmentä biisinraakiletta, joista valikoitui pikkuhiljaa levyn materiaali. Siltä ensimmäiseltä demoltakin päätyi levylle kappale
Viherhukka.”
Levyn äänitys
”Kun studiodemot olivat valmiit, kiersimme
kaikki suuret levy-yhtiöt,” Huttunen jatkaa.
”Kaikissa olikin jonkinasteista kiinnostusta
yhtyeen tekemisiin. Tiisu valitsi Sonyn, koska
siellä oli paras meininki ja isoin luottamus
juttuun.”
Levy äänitettiin Sonic Pump -studiolla
Kalasatamassa, kiireettä ja ajan kanssa. ”Esimerkiksi Elämältä turpiin sain -kappaleen
pianoraidat ovat parin vuoden takaa,” Henkka
sanoo.
Intistä Ruisrockiin
Petteri Pulkkinen ja Väinö Karjalainen menivät armeijaan tammikuussa. ”En osannut
odottaa Elämältä turpiin sain -kappaleesta
mitään hittiä, mutta sitten aloin kuulla, että
se oli hyvissä asemissa radion soittolistoilla”,
Petteri Pulkkinen sanoo.
”Pääsin armeijasta kesäkuussa”, Petteri
jatkaa. ”Vasta heinäkuun alussa Ruisrockissa
tajusin siinä stagella, tuhatpäisen yleisön
edessä, millaisen suosion bändi oli puolen
vuoden aikana saavuttanut.”
”Se oli ihan epätodellista, mutta käsittämättömän upea tunne. Ja ihan järkyttävä kontrasti, armeijan harmaista suoraan sellaiseen!”
Keikkatahti ei tästä rauhoitu. Elämän
koulu -levyn julkaisemisen myötä on luvassa
parikymmentä keikkaa. Samalla Tiisulaisten
pitäisi opiskellakin.
Henkka ja Antti opiskelevat SibeliusAkatemiassa, Riku Pop & Jazz konservatoriossa, Väinö kemian laitoksella, Mikko suomalais-ugrilaisia kieliä Helsingin yliopistossa
ja Petteri Aalto-yliopistolla.
Keikkaelämää
Nyt Tiisua siis viedään, mutta pää yritetään
pitää kylmänä.
”Tietenkin Tiisun kanssa on mahdollisuus suureen onnistumiseen ja suosioonkin,
mutta varmaa on, että jossain vaiheessa turpiin tulee ja hommat kaatuu. Sitä odotellessa
ei voi kuin tehdä täysillä tätä niin paljon ja
niin kuin halutaan”, Henkka ennakoi.
”Eletään hetkessä ja nautitaan. Nälkä on
suuri, tämä kun on vasta eka levy ja meillä on
vielä paljon annettavaa.”
”Olen huomannut, nyt kun olemme
viettäneet yhdessä enemmän aikaa keikkamatkoilla, miten erilaisia tyyppejä me kaikki
ollaan.”
”Ollaan pidetty hauskaa, välillä on ollut
todella raskasta, mutta kaiken tämän kokeminen on rikastuttanut meitä jokaista. Kaikilla
on sama asenne tekemiseen ja bändin jäsenet
ovat omistautuneet tähän täysillä.”
”Musiikki ja sen tekeminen täyttävät kaikki
elämäni päivät. Se on hieno keino ilmaista
itseään, minulle paras asia maailmassa.”•
Vauvasta vaariin,
hipsteristä hippiin.
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat.
S
uomalaiset ovat festivaalikansaa. Vaikka tapahtumia riittää
lähes joka järven rantaan, niemeen ja notkelmaan, ovat kevään ja kesän kävijätiedot olleet iloista luettavaa näin laman
keskellä. Festivaaleja on moneen lähtöön, kansainvälisistä
musiikkifestivaaleista eukonkantoon, suopotkupallosta pessimismipäiviin. Olkoon tapahtuman pääfokus mikä tahansa, musiikilla on
monessa niistä yhä kasvava rooli – houkuttelemassa yleisöä, luomassa
tunnelmaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Musiikkifestivaalitkin adoptoivat vaikutteita muilta tapahtumilta.
Rinnalle tuodaan muita taidemuotoja, makujen ja elämysten maailmoja. Yleisön viihtyvyyteen
panostetaan entistä enemmän. Joskus oheistapahtumilla saattaa olla suurempi merkitys kuin itse ”pihvillä”.
Jos ei muuten niin
taloudellisesti. Tavoitteena on saada asiakas ja potentiaalinen ostaja pysymään alueella mahdollisimman pitkään;
kuten kauppakeskuksissa.
Genresidonnaisetkin musiikkifestivaalit avaavat
portteja muille tyyleille. Moni jazzfestivaalin konsertti
sopisi hyvin klassisen musiikin festivaalille ja päinvastoin. Joskus voi olla vaikeaa markkinoida konserttia,
joka on festivaalille epätyypillinen ja edustaa ”väärää”
genreä. Toisinaan taas moniulotteinen sisältö houkuttelee uusia kävijöitä. Pohtia voisikin, onko ylipäätään
enää järkeä liittää festivaalin nimeen musiikkityyliä?
Mikä on klassista musiikkia, rokkia tai jatsia? Marginaalit ovat olleet jo pitkään liukuvia ja leventyvät
vuosi vuodelta, mutta tapahtuman imagon muuttaminen on hidas prosessi.
Kuinka paljon tarjontaa voi ja on järkevää avartaa, riippuu tapahtuman toimintaympäristöstä.
Megatrendit koskettavat festivaalejakin. Digitaalinen ja monikulttuurinen ympäristö avaavat
taiteelle uusia mahdollisuuksia tavoittaa kohdeyleisönsä. Väestön ikääntyminen pitää ja kannattaa ottaa huomioon. Rahoituspohja voi lisätä
painetta muuttaa festivaalin painopistettä tai
laajuutta. Kaikilleko kaikkea; vauvasta vaariin,
hipsteristä hippiin?
Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kasvaa. Satojen festivaalien markkinointi ja erottuminen muista vaatii taloudellista panostusta.
Joskus saattaa olla järkevää yhdistää voimat
yhteisen sateenvarjon alle. Onko festivaalien
tulevaisuus klustereissa?
Monta tukijalkaa luo tukevamman perustan, mutta vahva ydin on tapahtumalla
edelleen oltava. Itse festivaalin rakentaminen ei muutu. Palapeli pitää luoda ja kasata aina uudelleen niin, että se kiinnostaa
myös yleisöä. Sisältö ratkaisee.•
soolo
Festivaaleista
moniottelijoita
Eh dota
sol ist ia!
Kenen ajatuksia
sinä haluaisit
lukea tältä sivulta?
Lähetä ehdotuksesi
osoitteeseen
[email protected].
matti lappalainen on April Jazzin festivaalijohtaja.
kuva: lauri kaira
17
Kuunneltavissa on
30–40 miljoonaa
kappaletta.
Tefloninen kesähitti Spotifyn viime kesän hitti Suomessa oli Teflon Brothersin Pämppää. Sitä kuunneltiin eniten kesäkuun alusta elokuun
loppuun. • Toiseksi listalla kipusi Antti Tuiskun ja VilleGallen Keinutaan. Kolmantena oli listojen ikisuosikki Avicii kappaleellaan Waiting For Love.
• Neljänneksi sijoittui Roope Salminen & Koirat ja kappale Madafakin darra (feat. Ida Paul), viidenneksi JVG:n Tarkenee. Suomalaisista kymmenen
kuunnelluimman joukkoon mahtui vielä seitsemänneksi Kasmirin Vauvoja. • Maailmanmitassa kuunnelluimmaksi kesäkappaleeksi nousi Major
Lazerin Lean On (feat. MØ & DJ Snake). Se oli Suomen listan kuudes. • Nyt syyskuun puolivälissä Spotifyn kuunnelluimpien korkeimmalle kivunnut
suomalaisartisti oli listan kakkonen Cheek kappalellaan Sä huudat.
18
Kuvat: Antti Tuisku / Viivi Huuska. JVG / warner music live. Teflon Brothers / Jussi Puikkonen. Cheek / fullsteam.
Spotifyn kuunnelluimpiin Suomessa kuuluivat viime kesänä Antti Tuisku, JVG ja Teflon Brothers. Nyt kärjessä on Cheek.
Musiikin
mahtava virta
Suoratoiston yleistyminen saa musiikin
kokonaismarkkinan nousuun.
Teksti Heikki jokinen
T
ilaajapohjaisten suoratoistopalveluiden tarjoaman musiikin määrä on mykistävä.
Tärkeimmät palvelut ilmoittavat valikoimissaan olevan
30–40 miljoonaa musiikkikappaletta.
”Kuluttajalla ei ole koskaan ollut näin
paljon valinnanvaraa”, sanoo Tommi Kyyrä
Musiikkituottajat IFPI Finlandista. ”Nyt
saatavilla on kappaleita, jotka ovat olleet
vuosikymmeniä tavoittamattomissa.”
Uudet musiikkipalvelut ovat saaneet
tuottajat digitalisoimaan niitäkin levyjä,
jotka olivat jääneet vain vinyylille tai c-
kaseteille. Esimerkiksi Warner Finland ja
Universal digitalisoivat kattavasti kotimaista
katalogiaan.
Youtuben automaattisesti luodut kanavat tarjoavat hakusanoihin pohjautuvan
algoritmin perusteella kysyttyjä artisteja tai
aiheita lisäten mukaan kokonaisia levyjä.
Youtube lataa sivuilleen vähitellen kaiken
digitaalisesti saatavilla olevan musiikin.
Nuoruuden kasetit
Suomalainen musiikki on siirtynyt hyvin
suoratoistopalveluihin. ”Aktiivisesti toimivilla palveluilla on käytännössä kaikki
kotimaiset kappaleet. Tämä kattaa myös
uutuudet, ne löytyvät palveluista heti ilmestyessään”, sanoo Musiikkituottajat IFPI Finlandin toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.
Suomessa on perinteisesti suosittu kotimaista musiikkia. Siirtyminen suoratoistoon
muuttaa tätä hiukan. Fyysisten äänitteiden
myynnistä kotimaisen osuus viime vuonna
oli 67 prosenttia, mutta suoratoistossa vain
39 prosenttia.
”Kun valikoima on yli 40 miljoonaa
kappaletta se lisää ulkomaisen musiikin
kuuntelua”, Kotilainen sanoo. ”Tyypillistä
on myös, että uusi palveluiden asiakas kuuntelee nuoruutensa vinyylit ja c-kasetit, jotka
ovat jo hävinneet.
>>>
19
Suosio vaihtelee suuresti Musiikkilaji vaikuttaa suuresti suosioon suoratoistokuuntelussa.
IFPI Finlandin tilastojen mukaan esimerkiksi vuoden 2014 ja 2015 alun Virallisen listan kappaleista
Vesa-Matti Loirin levyn Kaikkien aikojen Loiri kulutuksesta digitaalisen palvelun osuus oli kaksi
prosenttia. Loppu kertyi fyysisen äänitteen myynnistä. • Jenni Vartiaisen Terra-levyn digikäytöstä
kertyi 69 prosenttia koko kulutuksesta, Kasmirin AMK Dropoutille 69 prosenttia ja Jari Sillanpään
Rakkaudella merkitty mies -levylle 13 prosenttia. • Ariana Granden My Everything -levyn sekä
Calvin Harrisin Motion-levyn kulutuksesta digiosuus oli 90 prosenttia sekä Aviciin True-levystä 65
prosenttia. AD/DC:n Rock or Bust -levyn kulutuksesta vain seitsemän prosenttia tuli digimyynnistä.
Personoidut
kanavat tulossa.
Kasmirin ja Jenni Vartiaisen levyn kulutuksesta
kertyi 69 prosenttia suoratoistosta,
Vesa-Matti Loirin levylle kaksi prosenttia.
20
>>>
Piratismi alamäessä
Suoratoistopalveluissa liikkuu yhä enemmän
rahaa. Ne ovat tuoneet pitkään taloudellisesti laskusuunnassa olleelle alalle uutta liikevaihtoa.
”Digikasvu on myönteistä, se vie markkinaa kasvun puolelle. Ala on pienentynyt,
mutta edelleenkin voi olla toimivaa hyvää
musiikkibisnestä, joka tuo sisältöjä”, Antti
Kotilainen sanoo.
Tommi Kyyrä muistuttaa, että suoratoisto luo musiikkialalle mahdollisuuden hypätä
Intian, Afrikan ja Kiinan tapaisilla markkinoilla suoraan tähän vaiheeseen. Taakse
jäävät pitkälti piraattilevyjen varaan rakentuneet markkinat.
prosenttia. Artistin osuus siitä potista riippuu tuottajan kanssa tehdystä sopimuksesta.
Nämä sopimukset vaihtelevat todella paljon.
Oikeudenhaltijoiden korvauksen Spotify
laskee oman kaavansa mukaan. Siihen vaikuttavat kuuntelumaa ja -kerrat, premium-asiakkaiden osuus kaikista käyttäjistä sekä saatu
tuotto. Yhden kuuntelukerran korvauksen
yhtiö ilmoittaa vaihtelevan 0,0053 sentistä
0,0075 senttiin.
Räätälöity palvelu etenee
Spotify ei enää hallitse yksin musiikin suoratoiston markkinoita. Se on saanut tukun kilpailijoita, esimerkiksi Deezer, Apple Music,
Tidal, Google Play, Rdio ja lisää on tulossa.
’’Kasvu on suoratoistossa.’’
Tarjolla olevat lailliset, toimivat ja kattavat
palvelut ovat romahduttaneet piratismin monessa maassa, Suomessakin. ”Joka nyt etsii
musiikkia piraattipalveluista on kyllä hölmö”,
Kotilainen sanoo.
Artisti tai tekijä saa omaa musiikkiaan
suoratoistopalveluihin levy-yhtiön tai jakelijayrityksen eli aggregaattorin kautta. Ne
hoitavat palveluihin korvausta vastaan pientuottajien musiikkia. Näitä yhtiöitä toimii
Suomessakin.
”Periaatteessa omakustanteen tekijä saa
musiikkinsa kansainväliseen jakeluun muiden
kanssa”, Tommi Kyyrä sanoo.
Kuvat: Kasimir / Julius Konttinen. Jenni Vartiainen / warner music live.
Vesa-Matti Loiri / Tuomo Manninen.
Vakuuttavat prosentit
Viime vuonna digitaaliset musiikkipalvelut
haukkasivat Suomessa ensimmäistä kertaa yli
puolet koko äänitemarkkinasta. Nämä palvelut
tarkoittavat suoratoistoa, ja niiden osuus tuotoista oli 51 prosenttia. Nousu vuodesta 2013
oli selvä, silloin digitaalisten musiikkipalveluiden osuus markkinasta oli 38 prosenttia.
Suunta on sama maailmalla. Äänitetuottajien
maailmanjärjestö IFPI:n tilastoinnin mukaan
viime vuonna musiikkiteollisuuden tuotoista
kertyi 46 prosenttia digitaalisesta myyynnistä
ja toinen 46 prosenttia fyysisestä äänitemyynnistä. Loppu kahdeksan prosenttia tuli esitysoikeuksista sekä synkronointikorvauksista.
IFPI:n tilastossa tosin puolet digimyynnistä
kertyy latausmyynnistä eli suoratoiston osuudeksi tuotoista jää maailman mitassa noin 22
prosenttia.
Vielä heiveröinen tulovirta
Tuotot ovat toistaiseksi vaatimattomia kulutuksen määrään nähden. Varsinkin mainosrahoitteisen Youtuben kautta tuleva tulovirta
on melko heiveröinen. Tilattavista palveluista
kertyy hiukan enemmän jaettavaa.
”Pulma on se, että suurin osa palveluiden käyttäjistä ei ole kokeillut maksullisia
palveluita”, Tommi Kyyrä arvioi. Ruotsissa
premium-palveluiden käyttäjiä on paljon
enemmän ja siellä artistit, tekijät sekä tuottajat saavat selvästi enemmän korvauksia.
Youtube toimii eri tavalla kuin muut palvelut. Kun muut sopivat etukäteen musiikin
käytöstä, yleisö voi ladata Youtubeen mitä
tahansa. Oikeudenhaltija voi pyytää musiikkinsa poistamista, mutta joku voi ladata sen
taas heti verkkoon uudelleen.
Oikeudenhaltijat pyrkivät muuttamaan
tilannetta, jotta Youtubenkin kanssa päästäisiin neuvottelemaan musiikin käyttöehdoista. Näin eri palvelut olisivat keskenään
tasavertaisessa asemassa.
Suoratoistopalveluilla on musiikin käytöstä sopimukset oikeudenhaltijoiden kanssa,
joille ne tulouttavat tuotoistaan noin 70
Eri liiketoimintamallilla pyörivä Youtube on
sekin merkittävä musiikin kuuntelun kanava.
Palveluiden välinen kilpailu ei enää liity
valikoimaan; kaikilla on kohta kaikki musiikki
listoillaan. Nyt tarjotaan räätälöityä palvelua
tai parempaa ääneenlaatua.
Suunta on tehdä kuratoitua sisältöä eli
personoituja kanavia. ”Esimerkiksi Apple
palkkasi BBC:n suositun juontajan. Suomessakin Spotify on palkannut erään kaupallisen
radion musiikkipäällikön ja Deezerillä on
Suomessa content manager, joka nostaa esiin
musiikkia”, Kyyrä kertoo.
Toinen tapa erottautua ja lisätä kuuntelijoiden lojaliteettia on laatia soittolistoja.
”Niitä tehdään esimerkiksi ihmisille, jotka
eivät seuraa aktiivisesti musiikkia ja joiden on
vaikea valita kuunneltavaa. Tällöin sellaiset
listat kuin Suomen virallinen lista tai syksyn
uudet kotimaiset auttavat.”
Antti Kotilainen sanoo, että soittolistat
ovat asiakaspalveluakin. ”Kuten esimerkiksi
lenkkeilijöille tehdyt soittolistat.”
Palvelut voivat oppia ihmisten musiikkimaun tutkimusten ja kuuntelun perusteella.
Kaikissa palveluissa raksuttaakin jokin musiikkia ehdotteleva algoritmi.
Operaattorit avainasemassa
Miltä tulevaisuus näyttää? ”Vaikea uskoa, että
tämä on viimeinen kehitysvaihe. Uskon, että
fyysisellä tallenteella on rooli jatkossakin,
keräilyvietti ei häviä”, Tommi Kyyrä sanoo.
Operaattorien rooli on keskeinen, Kyyrä
arvioi. ”Alkavatko ne paketoida suoratoistopalveluja esimerkiksi Netflixin ja jääkiekon
SM-liigan kanssa? Kaikki ne kilpailevat vapaaajasta viihteenä.”
”Kasvu on suoratoistossa”, Antti Kotilainen tiivistää.•
21
Haluan tehdä ihon alle
menevää musaa.
22
Luottamus
on levynteossa
Hank Solo on tämän
hetken kiinnostavimpia
kotimaisia pop-tuottajanimiä. Hän on työskennellyt muun muassa
Sannin, Kasmirin,
Anna Abreun ja Maija
Vilkkumaan kanssa.
Teksti juhana unkuri
Kuvat matti matikainen
tärkeää
H
aluan tehdä kuulijan ihon
alle menevää musaa, oli
kysymys sitten bailubiisistä, koskettavasta balladista
tai jostain muusta. Pyrin
hakemaan koko ajan omaa
kulmaa ja soundia. Samalla
haluan olla vahvasti ajassa kiinni ja mennä eteenpäin. Jämähtää ei saa”, Hank Solo
määrittelee.
Hank Solo, oikealta nimeltään Henri
Salonen (s. 1989) oli aiemmin kitaristina
rockyhtye Smakissa. Vuonna 2001 perustettu yhtye julkaisi debyyttialbuminsa kolme
vuotta myöhemmin, jolloin sen jäsenet olivat
14–15-vuotiaita. Sittemmin Smak teki kaksi
muuta albumia ja keikkaili vuosien ajan aktiivisesti ennen lopettamistaan.
”Jossakin vaiheessa minulle alkoi tulla
voimakas intuitio siitä, että haluan keskittyä
musiikin tekemiseen. Sibelius-lukion jälkeen
en hakenut minnekään opiskelemaan, vaan
aloin opetella biisintekoa kotona läppärin ja
hankkimieni lisäkamojen kanssa. Minulla oli
vähän säästöjä ja sain tiukan paikan tullen taloudellista tukea vanhemmiltani.” >>>
23
>>>
”Pari-kolme vuotta rämmittyäni homma alkoi vähitellen kehittymään. Päädyin
Saksaan tekemään yhden brittipoikabändin
levyä. Mukana oli isoja tahoja, mutta sitten
kävi niin kuin usein käy. Momentum katosi ja
pyörät pysähtyivät. Opin Saksassa kuitenkin
kaikenlaisia tuottamiseen liittyviä asioita.”
Hank Solo tutustui Sanniin vuonna 2011
ollessaan Helsingissä HIP- studioilla työharjoittelussa. Loppuvuodesta 2012 hän palasi
Saksasta Suomeen ja alkoi tehdä Sannin kanssa levyä, joka ilmestyi seuraavana vuonna.
”Olimme tehneet yhdessä musaa jo aiemmin. Suomeen palattuani päätimme satsata
hommaan kunnolla ja viedä projektin maaliin. Sannin levyn ilmestymisestä lähtien olen
elättänyt itseni musiikin tekemisellä. Tuotan,
sävellän, sovitan ja miksaan sekä osallistun
jonkin verran tekstientekoon.”
Biisejä tehdään yhteistyössä
Hank Solon mukaan vuodet Smakissa olivat
hänelle täydellinen rock’n roll high school.
”Se antoi sikahyvät eväät kirjoittamiseen
ja tuottamiseen. Oman bänditaustani kautta tiedän millaista artistina oleminen on ja
tunnen alaan liittyviä bisneskuvioita. Pystyn
ajattelemaan artistia kokonaisvaltaisemmin.
Kysymys ei ole vain yksittäisistä biiseistä,
vaan siitä millaisena biisien takana oleva
tyyppi välittyy”, sanoo Hank Solo, joka on
toiminut kitaristina myös 15 Minutes Before
The Dive -yhtyeessä.
Hank Solon mukaan molemminpuolinen
luottamus on tärkeää levynteossa. Esimerkiksi Sannin kanssa hän sanoo viettäneensä
studiolla lukemattomia tunteja.
”Tunnemme toisemme hyvin ja uskallamme puhua kaikenlaisista asioista. Se on
tosi arvokasta ja auttaa paljon musiikkia tehtäessä. Kasmirin kanssa työskentely on samantyyppistä. Istumme hänen ja toisen tuottajan Jonas Karlssonin kanssa alas, alamme
jammailemaan ja katsomme mitä syntyy.”
”Vilkkumaan Maija on sen sijaan ollut
selkeästi omavaraisempi. Hän on tuonut studiolle yleensä kokonaisempia biisi-ideoita,
joita olemme työstäneet yhdessä.”
Biisejä kirjoitetaan nykyään entistä enemmän yhteistyössä.
”Co-writing ollut vallalla jo pitkään ja
ainakin minun artistisukupolvessani siitä on
tullut nykyään melkein standardi. Harvemmin jengi enää tekee biisejä yksin nollasta
valmiiksi. Itselleni tuottaminen ja biisinteko
on samaa kokonaisuutta.”
Hank Solo toteaa, ettei hän ole ikinä ajatellut musiikintekemisessä rahaa. Hän suhtautuu musiikkiin intohimoisesti ja ajattelee
sitä taiteena.
24
Vuodet Smakissa olivat Hank Sololle täydellinen rock’n roll high school.
”Uusista biiseistä ja ideoista saadut kiksit
ovat se juttu, minkä takia tätä tekee. Parasta
musiikkia syntyy silloin, kun hommaa tekee
rakkaudesta lajiin. Tietysti minulla on etuoikeutettu olo, kun saan tehdä musiikkia tällä
levelillä ja näillä resursseilla.”
Säröä ja häröä
Hank Solo kuuntelee monentyylistä musiikkia ja hakee vaikutteita monenlaisista
paikoista. Hän seuraa aktiivisesti esimerkiksi
erilaisia musablogeja.
”Niissä ei ole välttämättä koko ajan maailman parhaita biisejä, mutta niistä saa paljon
Hank Solo rakastaa albumeita, kokonaisuuksien
ja maailmojen rakentamista.
arvokasta inspiraatiota. Rakastan sitä maailmaa. Pyrin hakemaan biiseihini ja tuotantoihini outoja elementtejä ja härösoundeja,
jotka herättävät kuulijan kiinnostuksen.”
Kanye West on yksi Hank Solon esikuvista.
”Musiikin säröttäminen on minulle selkeä trademark, johon olen saanut vaikutteita
Kanye Westiltä. Tykkään esimerkiksi isoista rummuista, joissa on säröä. Siihen jotain
muuta päälle, niin syntyy vähän outo groove.”
Hank Sololla on ollut pienimuotoisia
kansainvälisiä projekteja muun muassa Los
Angelesissa.
”Haluan tehdä hienoja juttuja Suomessa
jatkossakin. Sen rinnalla vien kaiken aikaa
kansainvälistä puolta eteenpäin. Isoin unelmani on aina ollut tehdä jokin hieno artistiprojekti esimerkiksi briteissä tai jenkeissä.”
Salosen tuottajanimen esikuvana on Tähtien Sota -elokuvien Han Solo.
”Monilla kovilla tuottajilla on jokin cooli
taiteilijanimi. Kolmisen vuotta sitten keksin,
että Hank Solo on minulle hyvä nimi. Etenkin lapsena vanhat Star Wars -elokuvat puhuttelivat minua paljon. Lisäksi kaverit olivat
kutsuneet minua jossakin vaiheessa Hankiksi.”
”Han Solo on vähän pahisjätkä, mutta
kuitenkin hyväsydäminen, sellainen yksinäinen susi. Ehkä tuottajantyössään pystyy samastumaan häneen, tässäkin touhuaa vähän
omiaan”, Hank Solo naurahtaa.
Kansan syvät rivit tavoittaa
radiosoitolla
Hank Solo toteaa, että nykyään vallalla on
biisilähtöinen ajattelu. Spotify ja Youtube
ovat vahvasti tapetilla.
”Kaikki jahtaavat striimatuinta biisiä ja
albumit jäävät toissijaisiksi. Singlelähtöinen
’’Albumi jättää
pysyvämmän jäljen
kuin yksittäinen biisi.’’
Henri ’’HENKKA’’ SALONEN • Tuottajanimi Hank Solo
• Syntynyt 1989 Helsingissä • Toiminut kitaristina Smak- ja 15 Minutes
Before The Dive -yhtyeissä. • Tuottanut muun muassa Sannin, Kasmirin,
Anna Abreun ja Maija Vilkkumaan levyjä. • Oli Emma-gaalassa ehdolla
vuoden 2014 tuottajaksi.
ajattelu tulee varmasti vielä vahvistumaankin.
Jossakin vaiheessa jengi alkaa kuitenkin kaipaamaan isompia ja syvempiä kokonaisuuksia. Nämä asiat menevät aina sykleissä ja
muotivirtaukset muuttuvat.”
Hank Solo kertoo rakastaneensa aina
albumeita, kokonaisuuksien ja maailmojen
rakentamista.
”Onnistunut hyvä albumi jättää
pysyvämmän jäljen kuin yksittäinen
biisi. Yksittäisen biisinkin tekeminen on
kuitenkin tosi inspiroivaa. Parhaimmillaan
homman voi saada pakettiin muutamassa
päivässä ja palautteen saa välittömästi.”
Hank Solon mukaan musiikkivideoilla
on edelleen tärkeä rooli niin Suomessa kuin
kansainvälisesti.
”Levy-yhtiöt satsaavat niihin vaihtelevasti, ymmärrän tietysti resurssien rajallisuuden.
Musavideon merkitys korostuu niillä artisteilla, joiden yleisö on enimmäkseen Spotifyssa ja Youtubessa. Vähän vanhemmalle
yleisölle suuntautuneilla artisteilla musavideo ei ole niin tärkeä ainakaan jokaisen sinkun kohdalla.”
Artisteille keikat ovat keskeinen tulonlähde. Tekijän kohdalla radiosoitto korostuu.
”Ainakaan toistaiseksi tekijät eivät saa
hyvin tuottoa striimeiltä, joten Gramexin ja
Teoston kautta saadut radiosoittokorvaukset
ovat tärkeässä roolissa. Tämän päälle tulevat
tietysti tuotantopalkkiot.”
”Radiosoitto on tärkeää myös artistin
kannalta. Spotifyn ja Youtuben kautta voi
tavoittaa tosi paljon ihmisiä, mutta tämä tapahtuu monesti selektoidummin. Radiosoiton avulla artisti voi tavoittaa koko Suomen
ja kansan syvät rivit.”•
25
Kitaratyylien
taitaja
Antero Jakoilan levytykset ovat kuin suomalaisen
musiikin Kuka kukin on -kirja.
Teksti marjo huuskonen Kuva aki schadewitz
G
Gramexin rekisterin mukaan Antero Jakoilan
kitaraa kuullaan yhteensä 3 147 kappaleella. Teostossa säveltäjän
ja sovittajan ominaisuudessa hänellä on merkintöjä nelisensataa.
”Ensimmäinen studiolevytykseni oli
laulelmalevy Trubaduuri vuonna 1967”,
sanoo Antero Jakoila.
”Minut pyydettiin mukaan varmaankin
siksi, että minut tiedettiin kitara-pickauksen
taitajaksi. Se istui juuri siihen tyyliin.”
”Instrumenttini näissä äänityksissä oli
Musiikki-Fazerilta ostettu ja edelleen omistamani akustinen Levin.”
Gramexin perustamisvuosi
Samana vuonna 1967 perustettiin Gramex.
Jakoila oli kuullut soittokavereiltaan, että he
olivat mukana puuhaamassa muusikoille ja
tuottajille omaa tekijänoikeusjärjestöä.
”He kertoivat, että äänitteiden radiosoitoista aletaan maksaa meille korvauksia.
Olin ihan ihmeissäni, että saako näistä levytyksistä rahaa vielä sitten jälkikäteenkin!”
Alussa Jakoila ei tekijänoikeusasioihin
juuri perehtynyt, soittaminen oli pääasia.
Tilanne muuttui, kun hän alkoi toimia myös
studiotuottajana.
”Olen pitänyt tarkasti huolta, että kaikki
studio- ja äänityslaput on täytetty ja että
muusikoiden osuudet on ilmoitettu oikein.
Nehän ovat dokumentteja tehdystä työstä,
joiden pohjalta toimeentulokin osin määräytyy.”
Samalla Jakoila halua lähettää kaikille
terveiset: ”Piratismi on varkautta”.
Muusikon uralle
Soittaminen innosti Anteroa jo pienenä.
Kun perhe muutti isän työn perässä Vaasasta Helsinkiin, pojalle hankittiin haitari
ja hän pääsi Lasse Pihlajamaan oppilaaksi.
Antero oli seitsemänvuotias.
”Keikkailimme bändin kanssa harvakseltaan mutta sitten folk vaihtui omalta
osaltani rockiin ja akustinen kitara sähkökitaraan.”
Vuodet 1965–1967 Antero oli töissä
Suomalaisessa kirjakaupassa. ”Samoihin aikoihin sain ostettua tienesteilläni ensimmäisen sähkökitarani. Se oli merkkiä Burns.”
”Sitten Raittisen Jussi pyysi minua
bändiinsä. Oikeastaan siitä alkoi minun urani muusikkona.”
”Sain Per Olof Löfbergiltä lainaan
vuoden 1959 Les Paulin. Soitin sillä The
Boys’eissa siihen saakka, kunnes sain ostettua omat kitarani kuten Gibson ES 345:n”.
Todellinen muusikkous
ei tunne kompromisseja.
Instrumentti vaihtui kouluaikoina kitaraan. ”Kuunneltiin Dylania, Peter, Paul &
Marya, Joan Baezia ja Simon & Garfunkelia.”
”Tutustuin Erkki Harman kautta tämän pikkuveljeen Hectoriin, jonka kanssa
perustimme Folksong Trion.”
Tyylien tutkija
Musiikin eri tyylit kiinnostavat Jakoilaa.
”Perehdyin niihin bändien ja studiotyön
ohessa, puhtaita muotoja ja rytmejä tutkien,
tyyliin kuuluvilla soittimilla soittaen.”
”Musa on täsmäase, sen pitää kuulostaa
juuri siltä, mitä se on. Bluesin täytyy kuu-
soololevyt • Antero Jakoila Recording band (1984) • La Morena (1991) • Guitar (1993) • Guitar Tangos And Milongas (1995) • Guitar & Tango (1997)
• Encore: Compositions for Guitar and Ensemble 1990–2000 (2000) • Antero Jakoila (2004). kitarat Akustiset kitarat: • Liikanen flamenco • Martin 00-45
• Republic Tricone. Sähkökitarat: • Roland guitar syntetisaattori (808 ja pedaali) • Fender Telecaster -52- Barden’s • Stratocaster -62 (fiesta red)
• Stratocaster -58 (fiesta red) • Stratocaster -57 (sunburst) • Squier Stratocaster (blonde) • Gibson Les Paul R 9 custom shop • Gibson Les Paul Kiina
• Gibson ES 345 • Burns Double Six • Gretsch 6120 • Samick LaSalle JZ 2.
26
lostaa bluesilta, flamencon flamencolta. Jos
näitä mennään helpottamaan ja oikomaan,
vesitetään koko idea. Eri tyylien hallinta
vaatii suuren määrän opiskelua.”
”Jossakin vaiheessa studioihin ilmestyivät sitten kaiken maailman moulinexit ja
vesakonmyrkyttimet”, Jakoila lainaa Pedro
Hietasen termejä. ”Kyllähän ne hetken
viehättivät nuorta innokasta muusikkoa. Tajusin kuitenkin pian, miten efekti- ja soundilaitteilla saa hyvin peitettyä myös keskinkertaisuutta.”
Jakoila iloitsee siitä, että klassista musiikkia tehdään yhä pääosin aidoilla soittimilla.
”Ajattelen niin, että todellinen muusikkous
on taito, jossa ei tunneta kompromisseja.
Esiintymistilanteessa taidot punnitaan soittimen käsittelyssä.”
Mitkä olivat mieleenpainuvimpia levytyssessioita?
Jakoilan listan kärkeen nousevat Suomen Talvisota 1939–1940, Underground
Rock, Tuomari Nurmion Punainen planeetta, Hectorin Herra Mirandos, Dave Lindholmin, M. A. Nummisen, Baddingin ja
Albert Järvisen useat tuotannot, työskentely Anneli Saariston kanssa sekä tietenkin
omat seitsemän soololevyä.
timme hänen kanssaan Oopperan studiossa
Täysikuu-tangon ja pari muuta kappaletta,
jotka olin sovittanut kitaravoittoisiksi.”
Muista tangolevyistä mainittakoon Tangomanifesti (2006) Tuomari Nurmion kanssa
ja Un finlandes en Buenos Aires (2011).
Like a Rolling Stone
Tangon rinnalla säilyi rautalanka. ”Nykyään
tangokitaratoimintani jatkuu Mastango-
yhtyeessä. Vuonna 2000 liityin Suomen
ensimmäiseen rautalankayhtyeeseen The
Strangersiin.”
”Alkuperäisjäsenistä ovat nykyään mukana Ande Päiväläinen ja Kari Bergström,
kitaroissa minä ja Nono Söderberg.”
”Soitamme yksinkertaisia, hyviä melodioita. Siis takaisin lähtöruutuun, aapiskukon
pariin, sieltähän löytyy kauniita kuvia!”•
Tangon taikaa
1990-luvun alussa Jakoila kiinnostui tangomusiikista. ”Sain siihen kipinän Suomessa
vierailevan tangolaulaja Reynaldo Anselmin esityksestä.”
”Matkustin vuonna 1993 Pariisiin tutustumaan tangon taitureihin. Suomen pankin
hommissa Pariisissa työskennellyt Timo
Tyrväinen oli suurena tukena ja tulkkina
mukanani.”
Reissulla syntyi idea yhteisestä levystä
ranskalaismuusikoiden kanssa. ”Tämä toteutuikin jo seuraavana vuonna.”
Levyn Guitar Tangos and Milongas tuottajana toimi Otto Donner. ”Myös seuraava
soololevyni Guitar & Tango julkaistiin Love
Kustannuksen kautta vuonna 1997.”
Vuonna 2000 Jakoila julkaisi levyn Encore:
Compositions for Guitar and Ensemble 19902000. ”Se sisältää kaikkea, mitä olen urallani
oppinut ja mistä olen ollut kiinnostunut.”
Vuonna 1996 Jakoila tutustui tangoshow
Tango Pasiónin musiikilliseen johtajaan,
bandoneonisti Jose Libertellaan. ”Ääni-
Antero Jakoila soittaa The Strangers -yhtyeessä.
27
Mielikuva tekijänoikeusjärjestöistä on kehittynyt myönteiseen suuntaan, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Gramexin tunnettuus kasvaa
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan
kansalaiset tietävät Gramexin vuosi vuodelta paremmin.
Teksti ja kuva LAURI KAIRA
T
aloustutkimuksen tekemän
Tekijänoikeusbarometrin
mukaan Gramexin tunnettuus kasvaa.
Taloustutkimus pyytää
vastaajia nimeämään ulkomuistista niin monta tekijänoikeusjärjestöä kuin muistuu mieleen.
”Vuonna 2012 Gramexin nimen sanoi 13
prosenttia ja nyt 18 prosenttia vastaajista”,
kertoo tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Tässä Gramex poikkeaa muista tekijänoikeusjärjestöistä. ”Teoston tunnettuus on
korkeampi mutta vaihtelee vuosittain. Gramexin tunnettuus on kasvanut trendin omaisesti.”
71 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että
tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla, 70
prosenttia sanoo, että ne ovat tarpeellisia.
28
Vain 3–5 prosenttia on vastakkaista mieltä.
Turjan mukaan mielikuva järjestöistä on
kehittynyt myönteiseen suuntaan. ”Olemme yhdistäneet kaikista kysymyksistä kaksi
myönteisyysindeksiä. Molemmat ovat liikkuneet vuodesta 2011 alkaen tasaisesti positiivisempaan suuntaan.”
64 prosenttia vastaajista esimerkiksi katsoo, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen
nykyiseen tapaan on pääsääntöisesti oikein,
27 prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti ja
9 prosenttia on vastakkaista mieltä.
Tekijänoikeusbarometrin mukaan 78
prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvaukset ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille. 72 prosenttia katsoo, että
ne ovat merkittävä elannonlisä taiteilijoille.
82 prosenttia katsoo, että musiikin tekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä,
että heidän musiikkiaan ladataan netistä. 85
prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tekijänoikeusjärjestöjen on oikein puuttua piratismiin.
Kansalaisten linja piratismin suhteen on
tiukka, olipa kyse perinteisestä piraattitiedostojen lataamisesta tai laittomista suoratoistopalveluista. Erityisen tiukasti kansalaiset tuomitsevat aineiston luvattoman levittämisen.
Ainoastaan 14 prosenttia suomalaisista
hyväksyy piraattiaineiston lataamisen itselleen ja 12 niiden striimaamisen itselleen
piraattipalveluista. Vain 5 prosenttia kansalaisista pitää hyväksyttävänä musiikin tai elokuvan luvatonta levittämistä internetissä.•
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää
osoitteella
[email protected]
Edellisessä Pykäläviidakossa
kerrottiin tekijänoikeuslain muutoksista hyvitysmaksun ja äänitallenteen suojan liittymäkriteerien osalta.
Samassa lakipaketissa uudistettiin myös antipiratismityön kannalta
olennaisia säännöksiä luvattoman
verkkojakelun vastaisista toimista.
1
Tuntematonkin sivu
voidaan sulkea
Mitä estomääräyksen lainmuutos
tarkoittaa käytännössä?
Muutos mahdollistaa puuttumisen
selvästi laittomiin piraattisivustoihin
silloinkin, kun kannetta ei voida nostaa sivuston tuntemattomia ylläpitäjiä vastaan. Tekijänoikeuslaki on tältä
osin vihdoinkin yhteneväinen EU:n
tietoyhteiskuntadirektiivin kanssa.
Eurooppalaisesta käytännöstä poiketen oikeudenhaltijat ovat
Suomessa aiemmin voineet hakea
tuomioistuimelta väliaikaista estomääräystä vain sellaisille piraattisivustoille, joiden ylläpitäjiä vastaan
on ollut mahdollista nostaa kanne.
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja
Jaana PIHKALA. Tämän palstan tarkoituksena on selventää
maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden
tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa
oikeudellisia neuvoja.
Luvattomasta
verkkojakelusta
Suoratoisto laittomasta
lähteestä ei muutu omalla
koneella lailliseksi.
Se teki tämän oikeussuojakeinon
käytön useimpien piraattipalvelujen
osalta käytännössä mahdottomaksi.
Vanhan lain mukaisesti tuomioistuin on kuitenkin velvoittanut kolme
suomalaista teleoperaattoria estämään asiakkaidensa pääsyn The
Pirate Bay -palveluun. Määräysten
täytäntöönpano edellytti hakijoina
olleilta levy-yhtiöiltä huomattavan
suuria vakuuksia.
Lain muutoksen ansiosta oikeudenhaltijat voivat nyt hakea tuomioistuimelta estomääräystä, joka velvoittaa teleoperaattorin estämään
sellaisetkin piraattisivustot, joiden ylläpitäjät salaavat henkilöllisyytensä.
2
Kohtuullisuutta
vaaditaan
Ovatko estomääräyksen
edellytykset entiset?
Samalla kuitenkin estomääräyksen
saamisen edellytyksiä kiristettiin entisestään; edellytykset on Suomessa asetettu huomattavasti EU-säännösten vaatimuksia korkeammalle.
Estomääräyksen saaminen edellyttää muun muassa kohtuullisuuspunnintaa myös palvelun käyttäjien
kannalta ja määräys on voimassa
korkeintaan vuoden kerrallaan. Estomääräyksen hakemisen ja uudistamisen kuluista vastaavat oikeudenhaltijat ja täytäntöönpanokuluista
EU-säädösten ja oikeuskäytännön
mukaisesti ensisijaisesti teleoperaattorit.
Estomääräyksen täytäntöönpano ei edellytä enää vakuutta hakijana olevalta oikeudenhaltijalta. Lainmuutos tuli voimaan 1.6.2015.
3
Striimaus
piraattipalvelusta
Voiko netin suoratoistopalveluita
käyttää huoletta?
Tekniikan kehittymisen myötä suoratoisto on syrjäyttämässä lataamisen
sekä laillisten että laittomien palvelujen puolella. Tämä on lisännyt keskustelua suoratoiston oikeudellisesta luonteesta.
EU-tuomioistuin antoi kesäkuussa
2014 niin sanotun Meltwater-tuomion.
Se vahvisti, että tietokoneen näytöllä olevat ja tietokoneen kiintolevyn
välimuistin kopiot, jotka käyttäjä luo
katsellessaan internet-sivustoa, ovat
lähtökohtaisesti nekin oikeudenhaltijan yksinoikeuden piirissä.
Silloin kun lähde on laillinen eli aineistoa välittävällä on siihen oikeudenhaltijan lupa, menee tällainen tilapäinen kappaleen valmistaminen
erikseen säädetyn tekijänoikeuden
rajoituksen piiriin. Loppukäyttäjä ei
tällöin tarvitse enää toista lupaa oikeudenhaltijalta.
Tekijänoikeuden rajoitukseen ei
kuitenkaan voi vedota silloin kun
lähde on laiton. Tällöin suoratoistettaessa syntyvät tilapäisetkin kopiot
ovat laittomia. Toisin sanoen laittomasti välitetyt teokset eivät muutu
vastaanottajankaan puolella laillisiksi.
Suojatun teoksen katselu tai kuuntelu laittomasta lähteestä ei siis ole
sallittua. Toki itse välittäjällä on vastuu siitä, että lupa on, ja oikeudenhaltijoiden valvontatoimet kohdistuvatkin teoksia luvatta yleisön saataville
saattaviin.
On kuitenkin hyvä huomata, että
jotkin suoratoistopalvelut toimivat
teknisesti vertaisverkkoperiaatteella:
tällöin striimiä vastaanottava jakaa
sitä myös itse eteenpäin eli on myös
välittäjä.
Youtubessa välitetään suojattuja
teoksia sekä oikeudenhaltijoiden luvalla että ilman lupaa. Itse palveluna
Youtube mielletään kuitenkin lailliseksi lähteeksi, jonka ylläpito noudattaa oikeudenhaltijoiden alasottoilmoituksia.
•
29
Messissä mukana
Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia
Musiikkivideo
ei enää tottele sääntöjä
Jokaisen musiikkivideon
teko mietitään tapauskohtaisesti,
sanoo Warner Music Finlandin tuotantopäällikkö Lasse Kurki. ”Mietimme mikä on tarve. Ainakin uuden
artistin tai levyn sinkusta yleensä
tehdään oma video.”
Musiikkivideolla luodaan kappaleen tai artistin visuaalinen maailma ja identiteetti musiikin kentällä.
Videon liittyminen siihen vaihtelee
musiikkilajin mukaan.
”Räppärit sanovat, että kappaletta
ei ole olemassa jos siitä ei ole videota. Paula Koivuniemen tapaiselle
artistille taas video ei ole niin tärkeä.”
Jenni Vartiaisen kappaleista on
tehty paljon musiikkivideoita. ”Ne
tuntuvat kulkevan käsi kädessä hänen musiikkinsa kanssa.”
Jari Sillanpään musiikkivideo
Sinä ansaitset kultaa esitteli
suositun laulajan uuden puolen.
KUVA: mikko harma
”Kulutustottumukset muuttuvat,
moni käyttää Youtubeakin ilman videon katsomista. Esimerkiksi JVG:n
Tarkenee huomattiin ilman videotakin. Se tehtiin vasta jälkeenpäin.”
Musiikkivideo antaa mahdollisuuden brändätä artisti uudelleen, Kurki sanoo ja ottaa esimerkiksi Jari
Sillanpään. Sinä ansaitset kultaa
-video on nyt Warnerin Youtubekanavan katsotuimpia videoita 4,2
miljoonalla katselukerrallaan.
Video voi esitellä uuden artistin
tai tutun tekijän uudistumisen. Se
voi pidentää kappaleen elinaikaa ja
syventää sen tarinaa.
Tärkeä työkalu
Musiikkivideoissa ei Suomessa liiku isoja rahoja. Lasse Kurki arvioi
useimpien videoiden kustannusten
mahtuvan 3–10 000 euron haarukkaan. ”Kun levyyn menee 20–30 000
euroa on videon kustannusten oltava
suhteessa siihen.”
Videon tekeminen on yhteistyötä,
levy-yhtiö ja artisti päättävät yhdessä
millainen siitä tulee. ”Ensin on näkemys siitä mitä tarvitaan, sitten kysymme ideoita sopivilta videoiden tekijöiltä. Joskus ideat tulevat artistilta.”
Omaa vakiotiimiä Warnerilla ei videoiden tekemiseen ole. ”On tietty
porukka tekijöitä, joiden tiedämme
kykenevän tuottamaan laatua pienelläkin budjetilla.”
”Kyse on näkemyksestä, peräänkuulutan hyvää ideaa. Osa videoista
on suoraan sanottuna tylsiä.”
”Elämme sillä lailla hauskassa
maailmassa, että enää ei ole mitään
sääntöjä millaisia videoita tehdä. Ennen oli MTV, nyt levitys toimii missä
vain. Se on rikkautta”, Kurki sanoo.
”Enää ei ole auktoriteettejä, joita
on miellytettävä, jotta saa videonsa
näkyville. Se tekee niistä moninaisia
ja vapaita.” Kuvaustekniikan hinnan
laskeminen lisää tätä vapautta.
Elämme visuaalisessa maailmassa, jossa musiikkivideon kuluttaminen on helppoa, Kurki sanoo. Video
on tärkeä työkalu, jonka aika ei ole
vielä ohi. Muutokset ovat kuitenkin
nopeita. ”Katsotaan mitä tuumaan
vuoden päästä.”
•
30
Heikki Jokinen
-
MES:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen
on musiikin sekakäyttäjä.
KUVA: laurA kotila
Tärkeintä on tehdä yhdessä
”Olen tehnyt useamman sata
keikkaa nuorempana”, sanoo Musiikin edistämissäätiö MES:n hallituksen puheenjohtajana kesäkuusta toiminut Pekka Timonen.
Oulusta kotoisin oleva mies oli
perustajajäsenenä Mieskuoro
Huutajissa.
”Olin mukana vuosikausia.
Aluksi esiintyminen ei ollut olennaista, mutta päädyimme lopulta
eri puolille maailmaa.” Musiikillinen maailmankuva on siitä laajentunut, nykyään Timonen kutsuu itseään musiikin sekakäyttäjäksi.
Musiikin edistämissäätiö
MES:n päätöksiä
1.5.–30.6.2015
Audiovisuaalinen tuotanto
59 250 euroa, saajia 49
Elävän musiikin tuki
201 050 euroa, saajia 120
Julkaisutuki
800 euroa, saajia 1
Kuoromatkat
75 000 euroa, saajia 46
Markkinointi- ja vientituki
17 150 euroa, saajia 19
Työskentelytuki
318 970 euroa, saajia 189
Äänitetuotantotuki
106 500 euroa, saajia 85
Saajia yhteensä 509
kappaletta, 778 720 euroa
Tiedot hakuajoista ja ohjeet:
www.musiikinedistamissaatio.fi
Suomen itsenäisyyden 100vuotisjuhlavuoden pääsihteerinä
työskentelevä Timonen on ehtinyt moneen. Hän on työskennellyt muun muassa Helsingin
kulttuurijohtajana, maailman designpääkaupungin 2012 johtajana, viestintätoimisto Kreab Gavin
Andersonin Suomen toimitusjohtajana, Suomen Budapestin instituutin johtajana ja kulttuurikeskus
Kaapelin toimitusjohtajana.
Mikä MES:ssä kiinnostaa? ”Musiikki on tärkeä osa suomalaista
kulttuuria, sekä historiallisesti että
nyt. Suomi on merkittävä musiikkimaa ja näin haluan olevan jatkossakin.”
Säätiön puheenjohtajuus on
tärkeä tehtävä, Timonen sanoo.
”Kaikkien yhteiskuntien tehtävä
on kehittää parempaa kulttuuria.
Siitä riippuu onnistuminen kansakuntana ja yhteisönä.”
”Jos voin edistää musiikin asiaa
heiluttamalla nuijaa säätiössä,
teen sen ilolla. Kun olen tehnyt
monia töitä kulttuurin alalla, toivon
että voin auttaa säätiötä.”
Pekka Timonen pitää hienona,
että MES on saatu aikaan. ”On
tärkeää, että käymme MES:ssä
keskustelua miten viemme yhdessä eteenpäin musiikin ja säätiön asiaa.”
”Yhdessä toimiminen on hyvä
tavoite koko alalle ja tie eteenpäin.
Se ei ole itsestäänselvyys, se on
työtä. Hallituksen puheenjohtajan
tehtävänä on auttaa yhteistyötä
onnistumaan.”•
Heikki Jokinen
31
32