1. No category

2014
VUOSIKERTOMUS | TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖ GRAMEX
2
Robin oli vuoden 2014 äänitemyynnin
ykkönen Musiikkituottajat - IFPI Finlandin
albumi- ja suoratoistolistan mukaan.
Juttu Gramexpressissä 1/2015
3
Sisällysluettelo
Yleistä Gramexin toiminnasta vuonna 2014
Tilastotietoja
Toimitusjohtajan katsaus: Musiikki tekee hyvää
Vuosi 2014 lyhyesti - Oikeudenmukainen korvaus musiikista
4
5
6-7
Hallituksen toimintakertomus 2014
Tilitys
Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista
Äänitemusiikin julkinen esittäminen ja
julkiseen esittämiseen tallentaminen
Medialisensointi
Viestintä ja sidosryhmäsuhteet
Gramexin toiminta järjestönä
Yhteistyösopimukset
Yhdistyksen talous
Toimintakertomuksen liitteet
Liite 1: Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY
Liite 2: Finnish Music Quarterly
Tilinpäätös
Tuloslaskelma
Tase
Tilinpäätöksen liitetiedot
Allekirjoitukset ja tilintarkastuskertomus
Yleistä Gramexin toiminnasta on lisätietoa, joka ei sisälly
hallituksen toimintakertomukseen.
Kuvat Gramexpress 1-4/2014 sekä 1/2015
Sivu 2: Anton Sucksdorff, sivu 5: Saara Vuorjoki, sivu 6: Warner Music Finland,
sivut 9 ja 21: Matti Matikainen, sivu 10: Ville Aleksi Juurakkala,
sivu 13: Egidio Santos/www.edigiosantos.com, sivu 15: Marek Sabogal,
sivu 17: Kuva: vonhertzenbrothers.com ja sivu 18: Timo Kirves
Layout: Lauri Kaira ja Sari Lindström
8-9
10
11
12
13 - 15
16 - 17
18 - 21
22
23
24 - 25
26
27
28
28
29
30
4
Gramex-korvausten kokonaiskertymä 2014 (eur)
937 000
729 000
Medialisensointi
Julkinen esittäminen
Hyvitysmaksut
Ulkomaiset korvaukset
9 488 000
9 369 000
Julkisen esittämisen kertymä toimialoittain vuonna 2014 (eur)
1 521 000
342 000
3 044 000
0
Ravintolat
Kaupat
412 000
Kauneudenhoito
606 000
Kuntokeskukset
529 0000
Kunnat
2 176 000
Asiakaspalvelutilat
Muut
Julkisen esittämisen uudet sopimukset toimialoittain vuonna 2014 (kpl)
1 055
870
870
Ravintolat
Kaupat
Kauneudenhoito
Muut
403
403
537
Sopimusten määrä julkisen esittämisen suurilla toimialoilla vuonna 2014 (kpl)
1 848
4 431
977
7 17
1744
Ravintolat
Kaupat
Taksit
Kauneudenhoito
4 539
7633
5 76
Asiakastilat
Kuntokeskukset
5
To i m i t u s j o h t a j a n k a t s a u s
Musiikki tekee hyvää
G
ramex ja muut tekijänoikeusjärjestöt eivät ole voittoa tuottavia. Toimintaamme ohjaa kuitenkin tehokkuustavoittelu. Gramexin, joka hallinnoi äänitemusiikin käyttämisestä maksettavia korvauksia, tulee huolehtia
siitä, että korvaukset maksetaan kaikissa niissä tapauksissa,
joissa laki sen edellyttää. Tämä on niin oikeudenhaltijoiden
kuin käyttäjienkin etu. Tasapuolinen kohtelu asiakkaiden kesken on keskeisiä periaatteita.
Vuosi 2014 oli Gramexin toiminnassa hyvä. Korvauksia kerättiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Gramex keräsi
viime vuonna korvauksia yhteensä 20,5 miljoonaa euroa. Korvauksia kertyi medialisensoinnista 9,4 miljoonaa euroa. Radio- ja tv-toimijat suorittivat Gramexille vuoden aikana esitysja käyttökorvauksia yhteensä 7,7 miljoonaa euroa. Korvaukset
kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Julkisen esittämisen esityskorvauksia ja tallennuskorvauksia kerättiin viime
vuonna 9,5 miljoonaa euroa eli vajaa kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusia toimialoja ei ole enää tullut korvausten piiriin. Syksyllä Gramex ja Teosto perustivat
yhteisyrityksen nimeltään GTM Musiikkiluvat Oy. Jatkossa
musiikin käyttäjät saavat kaikki tarvittavat taustamusiikki- ja
tapahtumaluvat samalla kerralla yhden luukun periaatteella.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kehitys on sen sijaan
ollut epätyydyttävä. Korvauskertymä on edelleen pudonnut,
koska valtiovalta ei ole ottanut teknisen kehityksen myötä
markkinoille tulleita uusia tallennusalustoja maksun piiriin.
Hyvitysmaksujen kokonaiskertymä putosi edellisen vuoden
6,4 miljoonasta eurosta 5,3 miljoonaan euroon. Gramexin
kautta tuli viime vuonna tilitettäväksi hyvitysmaksuja 0,9 miljoonaa euroa. Hyvitysmaksu tullaan jatkossa rahoittamaan valtion budjettivaroista.
Kerättyjen korvausten tilittäminen on Gramexin keskeisin toiminto. Korvauksia maksettiin vuonna 2014 yhteensä
18,5 miljoona euroa. Kotimaisten äänitteiden soitoista kerätyt korvaukset on pystytty tilittämään lähes sataprosenttisesti. Myös ulkomaisten korvausten tilittämisen tehokkuus on
noussut solmittuamme uusia vastavuoroisuussopimuksia sisarjärjestöjen kanssa. Ulkomaisten korvausten tilittämisen kehittämiseen tullaan jatkossa erityisesti panostamaan. Järjestöille
kehitettävät yhteiset uudet it-järjestelmät ja sisarjärjestöjen toimintatapojen kehittyminen ovat tässä avainasemassa. Gramex
on käynnistänyt oman tilityksen it-järjestelmän uudistamisen.
Uusi järjestelmä valmistuessaan vuonna 2016 tehostaa ja nopeuttaa tilityksen prosesseja.
Korvausten hallinnoinnin tehokkuus on järjestöjen keskeisiä tavoitteita. Hallinnoinnista syntyvät kulut sijoitustuotoilla
vähennettyinä vähennetään korvausten tilityksissä oikeudenhaltijoille maksettavista korvauksista. Vuonna 2014 maksetuista korvauksista tämä nettomääräinen hallinnointikulujen
pidätys oli 11,2 % korvauksista. Uusia toimintatapoja ja välineitä kehittämällä ja prosesseja tehostamalla pystytään hallinnoimaan kasvaneen asiakaskunnan korvausten kerääminen ja
tilitys. Keskeisessä roolissa tulosten saavuttamisessa on Gramexin ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö, joka ansaitsee
tästä suuren kiitoksen.
Hannu Marttila
”Vuosi 2014 oli Gramexin
toiminnassa hyvä.
Korvauksia kerättiin
enemmän kuin koskaan
aikaisemmin.”
6
Eva & Manu laulavat elämästä.
Haastattelu Gramexpressissä 4/2014.
7
Vuosi 2014 lyhyesti
Oikeudenmukainen korvaus
musiikista
GRAMEXIN TEHTÄVÄ. Tekijänoikeusjärjestö Gramex valvoo ja
edistää äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia, perii tekijänoikeuslain mukaiset korvaukset ja jakaa ne niihin oikeutetuille.
Tilivuoden lopussa Gramexin kanssa oli tehnyt asiakassopimuksen yhteensä 45.132 taiteilijaa ja 17.077 tuottajaa.
sai korvauksia yli 5.000 euroa vuodessa ja 108 yli 10.000 euroa vuodessa. Tuottajista 23 sai yli 50.000 euroa vuodessa. Taiteilijoiden keskimääräinen korvaus oli 767 euroa ja tuottajien 5.129 euroa. Koska äänitteellä esiintyy useita taiteilijoita,
mutta sillä on yleensä yksi tuottaja, tuottajan keskikorvaus on
suurempi.
TOIMINTAKULUT. Gramexin toiminnan kulut olivat vuonna
2014 3,3 milj. euroa. Tilinpäätöksen toimintakuluihin sisältyvät myös Finnish Music Quarterlyn toimintakulut. Seuraavissa korvausten tilityksissä käytettävä hallinnointikulupidätys
on 3,2 milj. euroa.
VARAUTUMINEN KORVAUSTEN MAKSUUN. Korvausten maksaminen pääosin seuraavalla tilikaudella näkyy Gramexin tilinpäätöksessä tilittämättömänä korvausvelkana 25,5 milj. euroa.
Summa tilitetään oikeudenomistajille pääosin seuraavan vuoden aikana.
KERÄTYT KORVAUKSET. Gramex keräsi tilivuonna korvauksia
yhteensä 20,5 milj. euroa. Suurimmat korvauserät tulivat äänitemusiikin julkisen esittämisen esitys- ja tallennuskorvauksista
(9,5 milj. euroa) sekä medialisensoinnista (yhteensä 9,4 milj.
euroa), johon sisältyy äänitteiden esittäminen radiossa ja tv:ssä
(7,7 milj. euroa) sekä verkkokäyttö ja tallentaminen (1,7 milj.
euroa). Loput kertyivät ulkomaisista korvauksista sekä hyvitysmaksuista. Gramex toimii korvausten välittäjänä, joten korvaukset eivät ole tilinpäätöksessä Gramexin tuloa.
KULTTUURIN EDISTÄMINEN. Gramex on tukenut Musiikin edistämissäätiön (MES), Esittävän säveltaiteen edistämissäätiön
(ESES), Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiön, Luovan
työn tekijät ja yrittäjät -projektin (Lyhty), Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK ry), Music Finland ry:n
sekä Finnish Music Quarterlyn (FMQ) toimintaa.
Musiikin edistämissäätiö, jonka toiminta on alkanut vuoden
2013 alusta, on perustettu jatkamaan Esittävän säveltaiteen
edistämiskeskus ESEKin toimintaa. ESES ja Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö on perustettu vuonna 2014. Gramex on lahjoittanut säätiöiden harjoittamaan musiikin edistämistoimintaan varoja, joita on kertynyt ulkomaisten tuottajien
ja artistien tilittämättömistä korvauksista. Ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa voimassa olleiden sopimusten mukaisesti
ne käytetään esittävän säveltaiteen edistämiseen. Nämä varat
(12,4 milj. euroa) näkyvät Gramexin tilinpäätöksessä erillisenä
edistämistoiminnan rahastona.
MAKSETUT KORVAUKSET. Gramex maksoi vuonna 2014 korvauksia yhteensä 18,5 miljoonaa euroa. Kotimaisille äänitteille tästä meni noin 10,4 miljoonaa. Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, kappaleittensa soitto- ja
käyttömäärien mukaisesti. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen, sen jälkeen kun kappaleiden soitot on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Taiteilijoista 263
Gramex-korvausten kokonaiskertymä
(tuhatta euroa)
Medialisensointi
Julkinen esittäminen
Hyvitysmaksut
Ulkomaiset korvaukset
Yhteensä
2014
9.369
9.488
937
729
20.523
2013
10.257
8.524
979
275
20.035
8
Hallituksen
toimintakertomus
Tilitys
ORGANISAATIO JA TOIMINNOT. Vuoden 2014 aikana jatkettiin
Gramexin tilitys- ja IT- osastojen toimintojen kehittämistä.
Tähän sisältyi muun muassa uusien henkilöiden rekrytointia ja
uuden tilitysjärjestelmän toimittajan valitseminen kansainvälisen kartoitustyön jälkeen. Tilitysjärjestelmän toimittajaksi valittiin itävaltalainen BiConcepts Gmbh. Järjestelmän varsinainen toimitus- ja hankintaprojekti käynnistettiin syksyllä 2014.
Tilitys- ja maksatuskäytössä uuden järjestelmän on suunniteltu olevan vuonna 2017. Toimitusprojektin rinnalla tullaan jatkamaan Gramexin tilitystoiminnoissa käytettävien toimintamallien ja organisaation uudistamista. Keväällä 2014 otettiin
käyttöön uusi musiikkivideoiden tilitykseen ja maksatukseen
tarkoitettu järjestelmä.
OIKEUDENHALTIJAT JA VASTAVUOROISUUSSOPIMUKSET. Kalenterivuoden 2014 lopussa Gramexilla oli asiakassopimuksen
tehneitä suomalaisia ja ulkomaisia oikeudenhaltija-asiakkaita
seuraavasti:
• taiteilija-asiakkaita yhteensä 45.132 kpl
• tuottaja-asiakkaita yhteensä 17.077 kpl
Maksatukset vuonna 2014 (tuhatta euroa)
Kotimaiset äänitteet:
Ulkomaiset äänitteet:
Musiikkivideot:
Taiteilijat
4.944
2.550
456
Tuottajat
4.849
5.453
247
Yhteensä
9.793
8.003
703
7.950
10.549
18.499
Pepe Willbergin vahva paluu.
Haastattelu Gramexpressissä 2/2014.
1.1. - 31.12.2014
Tilitys on myös huolehtinut Gramexin solmimien vastavuoroisten sopimusten voimaansaattamisesta käytännön tasolla.
Kalenterivuoden aikana solmittiin uusi vastavuoroisuussopimus
yhdysvaltalaisen AARC –järjestön kanssa tuottajien hyvitysmaksuja koskien. AARC on hyvitysmaksujen keräämiseen keskittynyt esittäviä taiteilijoita ja äänitteiden tuottajia edustava järjestö.
TILITYS JA MAKSATUS. Gramexin tilitysosasto suoritti kalenterivuoden aikana maksatuksia äänitteistä ja musiikkivideoista
oikeudenhaltijoille yhteensä 18.5 miljoonaa euroa.
Kalenterivuoden aikana suoritettiin äänitteiden osalta muusikoille ja tuottajille kolme päätilitystä ja –maksatusta eli niin
sanottu kotimainen tilitys kesäkuussa, tallennuskorvaustilitys
joulukuussa sekä Major- ja Indie-tuottajien ulkomaantilitys
joulukuussa. Näiden tilitysten ja maksatusten lisäksi suoritettiin muutamia erillismaksatuksia kuten tallennuskorvausmaksatuksia äänitteiden tuottajille ulkomaisten äänitteiden vanhoista lisensoinneista. Musiikkivideoiden osalta suoritettiin
sekä tuottajille että taiteilijoille kaksi maksatusta maaliskuussa
ja joulukuussa.
Ulkomaisilta järjestöiltä saatiin Suomeen korvauksia yhteensä
0.729 miljoonaa euroa, joista pääosa oli taiteilijakorvauksia
ulkomaisista järjestöistä. Perinteiseen tapaan suurimmat
taiteilijakorvaukset tulivat suomalaisten äänitteiden käytöstä
Ruotsissa.
9
Gramexilla oli kalenterivuoden
lopussa vastavuoroinen A-sopimus
seuraavien 24 ulkomaisten
järjestöjen kanssa:
Tuottajasopimus
AARC
Yhdysvallat
EFÜ
Viro
Grammo
Kreikka
IFPI Sverige
Ruotsi
RPA
Venäjä
SoundExchange
Yhdysvallat
Taiteilijasopimus
ACTRA
Kanada
Artisti
Kanada
Credidam
Romania
Geidankyo
Japani
GVL
Saksa
LSG
Itävalta
Raap
Irlanti
SAMI
Ruotsi
SAWP
Puola
Stoart
Puola
Swissperform
Sveitsi
Tuottaja- ja taiteilijasopimus
Gramex Danmark
Tanska
Gramo
Norja
Integram
Tsekki
LaiPa
Latvia
PPL
Englanti
SENA
Hollanti
UMA
Ukraina
10
Gramex jakaa hyvitysmaksuvaroja
esittäville taiteilijoille ja tuottajille
Hyvitysmaksu
on korvausta
kotikopioinnista
Gramexin kautta tuli jaettavaksi hyvitysmaksuja
suorina korvauksina 0,9 miljoonaa euroa.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua koskevat säännökset tulivat voimaan 15.6.1984. Tekijänoikeuslakiin tuli hyvitysmaksua koskevia
muutoksia vuoden 2007 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt hyvitysmaksun periväksi järjestöksi Teoston.
Hyvitysmaksu käytetään korvauksina tekijöille ja muille tekijänoikeuslainsäädännössä säädettyjen oikeuksien haltijoille sekä tekijöiden
yhteisiin tarkoituksiin. OKM päättää vuosittain hyvitysmaksun käyttösuunnitelmasta.
Lain mukaan laitteista, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin, tulee suorittaa hyvitysmaksu. Valtioneuvoston asetuksella säädetään liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön annettua asiasta lausuntonsa, mitkä laitteet kuuluvat
maksun piiriin ja mikä on maksun suuruus. Ennen asetuksen antamista opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee laitteiden valmistajia
ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa.
HYVITYSMAKSUN SUURUUS. Analogisten ääninauhojen hyvitysmaksun määrä oli vuonna 2014 0,50 senttiä/minuutti ja kuvanauhojen
0,76 senttiä/minuutti.
Tallennettavan cd-, dvd- ja Blue-ray- levyn maksu on 0,20 – 1,80
euroa/levy riippuen sen tallennuskapasiteetista.
Digitaalisten tallennuslaitteiden (tallentava televisio, videosoitin,
mp3- tai vastaava audiosoitin sekä digisovitin) maksu on 4-36 euroa/
laite riippuen sen tallennuskapasiteetista. Ulkoisista kiintolevyistä perittiin muistin määrästä riippuen 9, 12 tai 18 €. Maksua ei peritä matkapuhelimista, pelikonsoleista eikä tietokoneista ja kämmentietokoneista.
Hyvitysmaksujen kokonaiskertymä 5,3 miljoonaa euroa pieneni
edellisestä vuodesta, jolloin se oli 6,4 miljoonaa euroa.
Hyvitysmaksujärjestelmä muuttuu vuonna 2015 siten, että laitemaksun sijaan hyvitysmaksu tullaan rahoittamaan valtion budjettivaroista. Kahdelle ensimmäiselle vuodelle on päätetty hyvitysmaksun kokonaismääräksi 11 miljoonaa euroa.
VAROJEN KÄYTTÖ. OKM vahvisti vuonna 2013 perittyjen maksujen
käyttösuunnitelman 25.11.2014. Gramexin tilitettäväksi suorina korvauksina tuli äänituotteista perittyjä varoja yhteensä 783.965,89 euroa
(ed.v. 803.876,21 euroa) sekä videotuotteista perittyjä varoja yhteensä
152.573,76 euroa (ed.v. 175.170,64 euroa). Henkilökohtaiseen tilitykseen osoitetut hyvitysmaksut tilitetään oikeudenhaltijoille vuonna
2015 tehtävien tilitysten yhteydessä. Musiikille tulevat välilliset hyvitykset tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin OKM ohjasi Musiikin edistämissäätiölle.
11
Äänitemusiikin
julkinen esittäminen
ja julkiseen esittämiseen tallentaminen
Gramex palvelee musiikkia käyttäviä asiakkaitaan
asiantuntevasti, tehokkaasti ja modernein välinein.
Gramex keräsi vuonna 2014 äänitemusiikin julkisen esittämisen esityskorvauksia ja julkiseen esittämiseen liittyviä tallennuskorvauksia 9,5
miljoonaa euroa, hieman alle kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Esitys- ja tallennuskorvauksia maksetaan musiikin käyttämisestä tausta- ja tanssimusiikkina sekä musiikkiliikunnassa. Voimassaolevia esityskorvaussopimuksia on noin 30.500 toimipaikassa ja
sopimuspeitto on 80 - 95 %. Ravintolat ja vähittäiskaupat ovat suurimmat taustamusiikkia hyödyntävät toimialat.
TAUSTAMUSIIKILLA ON MERKITYSTÄ. Taustamusiikki on hyvin tärkeä
elementti niin ravintolassa, liikuntatunnilla, vaateliikkeessä kuin vähittäiskaupassakin. Musiikilla on merkitystä aina kassavirtaan saakka, se
on osa yrityksen brändiä. Kenttätyö – asiakkaiden henkilökohtainen
kohtaaminen, musiikin merkityksestä sekä äänitemusiikin käyttöön
liittyvistä sopimuksista ja luvista kertominen - on edelleen tärkeä osa
Gramex-tuotteiden markkinointia ja Gramexin hyvää asiakaspalvelua.
Olemmehan yhtä hyvin korvauksia maksavan asiakkaan palveluksessa
kuin korvausten saajienkin.
PALVELEMME SEKÄ HENKILÖKOHTAISESTI ETTÄ VERKOSSA. Suurin osa
sopimuksista solmitaan alue-edustajien asiakaskäyntien tuloksena. Tehokkaan tiedotustoiminnan ja uusiin yrityksiin suunnattujen kampanjoiden ansiosta asiakkaat osaavat olla jo itsekin meihin yhteydessä.
Kaikista esityskorvaussopimuksista jo 20 % tulee nettipalvelun kautta
ja sen käyttö kasvaa voimakkaasti.
TOIMIALAJÄRJESTÖT OVAT MEILLE TÄRKEITÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA. Yhteistyö musiikkia käyttävien asiakkaiden omien toimialajärjestöjen kanssa on jatkunut erinomaisesti. Järjestöt ovat tiedottaneet kiitettävästi omissa viestimissään Gramex-asioista ja uusista lupatuotteista.
Kuluneen vuoden vahvana yhteisenä teemana ovat olleet tallentamiseen ja nettikaupoista yksityiskäyttöön ostettujen musiikkikappaleiden
julkiseen esittämiseen liittyvät lupa-asiat.
Sunrise Avenue täyttää salit Euroopassa.
Haastattelu Gramexpressissä 2/2014.
GRAMEXIN JA TEOSTON YHTEISTYÖ SYVENEE ASIAKASRAJAPINNASSA.
Gramexin ja Teoston yhteistyön (GT -yhteistyön sekä perustetun GT
Musiikkiluvat Oy:n) puitteissa on toteutettu useita projekteja, jotka
tulevat mahdollistamaan musiikkia käyttävien asiakkaiden palvelemisen ”yhden luukun” periaatteella. Projektien tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, joilla esimerkiksi tapahtuma- ja taustamusiikkiasiakkaita palvellaan yhdessä entistä paremmin.
12
Medialisensointi
RADIO JA TV. Äänitteiden käyttö radio- ja televisiotoiminnassa kasvoi vuoden 2014 aikana hiukan edellisiin vuosiin verrattuna. Yhtenä tekijänä äänitekäytön kasvuun oli muutaman
uuden yksityisen radion toiminnan aloittaminen. Vastaavasti
musiikkivideoiden käyttö televisiotoiminnassa jatkoi jo muutaman vuoden jatkunutta laskua. Musiikkivideoiden pääasialliseksi käyttömuodoksi näyttävätkin vakiintuneen erilaiset suoratoistopalvelut.
Radio- ja TV-toimijat suorittivat Gramexille kalenterivuoden aikana esitys- ja käyttökorvauksia yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa, mikä oli noin 5,5 % enemmän kuin vuonna
2013. Vaikka yleinen taloustilanne vaikutti edelleen huomattavasti yksityiseen radiotoimintaan, pystyi yksityinen radiotoimiala kasvattamaan jonkin verran radiomainostuloja.
ÄÄNITTEIDEN TIETOVERKKO- JA TALLENNUSKÄYTTÖ. Gramex
jatkoi osallistumistaan erityisesti IFPI:n piirissä tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön niin sanotun ”rajat ylittävän” lisensoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi. Valitettavasti koko
Euroopassa vallitseva epävarma taloustilanne on aikaan saanut
sen, että esimerkiksi monikansallista webcasting-toimintaa ei
Euroopassa juurikaan tällä hetkellä aloiteta vaikka esimerkiksi
lisensointijärjestelmät olisivat olemassa.
Gramex ja Yleisradio solmivat kevään 2014 aikana sopimuksen uudenlaisesta lisensointimallista muun muassa tietoverkkoympäristössä tapahtuvaan äänitekäyttöön. Uusi lisensointimalli liittyi osaltaan Gramexissa jo aikaisemmin alkaneeseen
keskusteluun ja yhteistyöhön oikeudenhaltijoiden ja käyttäjäasiakkaiden kanssa Gramexin lisensointivaltuuksien kehitystarpeista muuttuvassa mediamaailmassa.
Tallennuslisensoinnin osalta jo muutama vuosi sitten alkanut äänitteiden käytön väheneminen av-tuotannoissa jatkoi
valitettavasti samaa suuntaa. Osaltaan tähän vaikutti uusien avtuotantojen pienet käyttömäärät televisiokäytössä sekä muuttuva mediaympäristö, joka asettaa haasteita myös Gramexin
lisensointivaltuuksille.
Kalenterivuoden aikana jatkettiin julkiseen esittämiseen liittyvän tallennuslisensoinnin siirtämiseen Gramexin Medialisensoinnista osaksi Gramexin Julkinen esittäminen –osaston
toimintoja.
Gramex keräsi kalenterivuoden aikana korvauksia äänitteiden tietoverkko- ja tallennuskäytöstä yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa.
Haitarin tutkimusmatkailija Kimmo Pohjonen.
Haastattelu Gramexpressissä 3/2014
13
Viestintä ja
sidosryhmäsuhteet
Gramex jakaa avoimesti tietoa toiminnastaan ja palveluistaan
sekä kertoo, miksi ja millä perusteilla musiikin tekijänoikeuksia
kerätään ja millä perusteilla ne jaetaan korvauksensaajille.
Viestinnän painopisteitä olivat toimintavuotena asiakaslehti
Gramexpressin edelleen kehittäminen, osallistuminen yhteistyökumppanina musiikkialan tapahtumiin sekä kotisivujen kehittäminen musiikkioikeuksien verkkokauppana.
Gramexin edustajat osallistuivat yhteiskunnalliseen keskusteluun tekijänoikeuksista. Teemoina olivat muun muassa hyvitysmaksun kehittäminen, ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”kansalaisaloite, hallituksen tekijänoikeuslakipaketti sekä
kollektiivihallintodirektiivin kansallinen implementointi.
MEDIAYHTEYDET JA TIEDOTTEET. Kauden aikana hoidettiin normaalilla tavalla yhteyksiä toimittajiin. Gramex julkisti seuraavat
tiedotteet:
• Pink ja Haloo Helsinki! vuoden radiotähdet
• Gramex jakoi musiikille liki 19 miljoonaa
• “Vapaus käteen jää” vuoden radiohitti
• Gramex- ja Teosto-luvat tulevaisuudessa yhdeltä luukulta
• Kotilainen Gramexin hallitukseen
• Last Christmas ja Joulumaa viime joulun soitetuimmat
GRAMEXPRESSIÄ KEHITETTIIN. Gramexpressin ulkoasua kehitettiin entistä enemmän musiikkilehden suuntaan. Lehti ilmestyi
toimintakaudella neljä kertaa. Lehdessä haastateltiin mm. kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen sekä suuri joukko musiikkialan ammattilaisia ja vaikuttajia kuten Pepe Willberg, Samu
Haber, Lauri Rechardt, Antti Kotilainen, Reijo Kiilunen, Arja
Koriseva sekä Haloo Helsinki!-yhtyeen jäsenet.
KAMPANJAT. Gramex julkaisi mainontaa musiikkialan lehdissä
kuten Soundissa, Rumbassa ja Rondossa. Gramex toteutti heinäkuussa vastaavan ”Musiikki tekee hyvää – myös kassavirralle”radiokampanjan kuin edellisvuonna.
MUKANA TAPAHTUMISSA. Gramex oli yhteistyökumppanina
Emma Gaalassa, UMK-euroviisufinaalissa ja Radio Gaalassa
sekä pääyhteistyökumppanina Musiikki & Media -tapahtumassa.
Musiikki & Media-tapahtumassa Gramex oli mukana yhteistyössä Musiikkituottajien ja Muusikkojen Liiton kanssa. Gramex järjesti tapahtumassa myös seminaarin, jossa esiteltiin luovan alan hallitusohjelmatavoitteet ja poliittiset päättäjät kävivät
aiheesta paneelikeskustelun. Gramex järjesti myös ”Musavisa by
Jake Nyman”-tapahtuma.
Gramex osallistui Helsingin messukeskuksessa järjestetyille
musiikkimessuille yhteistyössä Muusikkojen Liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. Edellisvuosien
tapaan Gramexin edustajat kävivät kutsuttuina alustajina muun
muassa oppilaitosten koulutustapahtumissa.
14
GRAMEXIN TUNNETTUUS LISÄÄNTYI. Taloustutkimus tutki tekijänoikeusjärjestöjen mielikuvia ja tunnettuutta Luovan työn
tekijät ja yrittäjät LYHTY-projektin toimeksiannosta. Gramexin tunnettuus oli noussut vuodessa 14 %:sta 16 %:iin.
67 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla ja neljä (4) prosenttia edes jossain
määrin sitä mieltä, että ne ovat väärällä asialla. 67 prosenttia
kansalaisista pitää tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina ja seitsemän prosenttia tarpeettomina.
Vastaajia pyydettiin myös luettelemaan ulkomuistista tekijänoikeusjärjestöjen nimiä. Helpoimmin muistettiin tekijänoikeusjärjestö Teosto, jonka osasi nimetä 37 prosenttia vastaajista. Toiseksi tunnetuin on Gramex, jonka osasi ulkomuistista
mainita 16 prosenttia eli noin kuudesosa vastaajista. Kopioston osasi nimetä 4 prosenttia, Kuvaston ja Sanaston 1 prosentti
vastaajista. Edellisvuonna (2013) Gramexin osasi nimetä 14 %.
GTM-VIESTINTÄ. Gramexin Toimintavuoden aikana perustettiin GT Musiikkipalvelut, eli Gramexin ja Teoston yhteinen
musiikkilupakauppa. Gramexin viestintä osallistui asian tiedottamiseen sekä henkilöstölle, medialle että avainsidosryhmille.
MUU VIESTINTÄ. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteen
mukaisesti Gramexin vuosikertomus toimitettiin laajalla jakelulla muun muassa päätoimittajille, kulttuuritoimituksille,
kansanedustajille ja Gramexin avainsidosryhmille. Se sisälsi
hallituksen hyväksymän toimintakertomuksen liitteineen, toimitusjohtajan katsauksen sekä oheismateriaalia. Vuosikertomuksen layout tehtiin toimistossa.
Gramexin henkilöstötiedotusta hoidettiin yhteistyöryhmän
rinnalla muun muassa joka toinen viikko pidettävissä maanantaipalavereissa. Henkilöstöviestinnässä käsiteltiin järjestön arkipäivän toiminnan ja tavoitteiden lisäksi GTM-yhteistyöhön
liittyviä kysymyksiä.
MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSTRATEGIA. Gramexissa toteutettiin markkinointi- ja viestintästrategiaprojekti, osin ulkopuolisen konsultin (Mainostoimisto Namutehdas, Harri Laakso)
kanssa, osin sisäisenä työnä. Strategia hyväksyttiin hallituksessa.
SIDOSRYHMÄTOIMINTA Gramex on hoitanut sidosryhmä- ja
vaikuttamistoimintaa osin omana organisaationaan ja osin luovan alan yhteisen Lyhty-projektin jäsenenä. Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira toimii myös Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY projektinjohtajana. Projekti koordinoi ja organisoi
luovan alan vaikuttamista alan toimintaedellytyksiin.
Gramexpress-lehti oli edellisvuosien tapaan tärkeä yhteys- ja
tiedotuskanava oikeudenhaltija- ja käyttäjä-asiakkaiden sekä
myös päättäjien suuntaan.
Gramexin merkittävin sidosryhmätapahtuma on ”Talvikauden avajaiset”, jonka se järjestää yhteistyössä Musiikkituottajat
– IFPI Finlandin, Muusikkojen Liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa.
OSALLISTUMINEN LAINSÄÄDÄNTÖKESKUSTELUUN. Gramexin
edustajat ovat tavanneet päättäjiä ja olleet kuultavina eduskunnan valiokunnissa. Vuoden 2014 aikana esillä olivat mm. Järkeä tekijänoikeuslakiin - kansalaisaloite, hyvitysmaksun uudistus, hallituksen laaja-alainen tekijänoikeuslakipakettiesitys ja
kollektiivihallintodirektiivi. Lisäksi tehtiin yhteistyössä Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY-projektin kanssa ”Luova ala
kasvun moottoriksi”-tavoiteohjelma seuraavaa vaalikautta varten.
15
Haloo Helsinki! Sydän mukana keikkalavoille.
Haastattelu Gramexpressissä 1/2014
16
Tekijänoikeusjärjestö Sinun palveluksessasi
Gramexin
toiminta
järjestönä
Kotimaisten asiakkaiden palveluita ovat hoitaneet tilityspäällikkö Tarja Henriksson, Tuija Niemi, Taru Haapavuo ja Katriina Värjölä 3.11. saakka. Ulkomaista tilitystä ovat hoitaneet
tilityspäällikkö Kari Niemelä, Silja Sinnemäki ja Heikki Salmela. Radioraportoinnin käsittelyä on hoitanut Arttu Fagerlund.
Lisäksi ryhmään kuuluu controllerina Jaripekka Koikkalainen.
Gramexin IT-osastolla ovat osastopäällikkö Kari Turpeinen, IT/
tilitysoperaattori Katja Pönkkä, sovellusasiantuntija Sami Hiltunen sekä järjestelmäasiantuntija Mikko Leppänen.
Median, uusmedian ja kopioinnin sopimushallinnoinnista vastaa Juhani Ala-Hannula. Asiakaspalvelu- ja sopimushal-
Gramex on palveleva linkki, joka auttaa
lakisääteisten korvausten ja lupien hoidossa
sekä korvausten saajia että niiden maksajia.
HALLITUS. Vuosikokouksessa 11.4.2014 valittiin seuraavat
henkilöt hallituksen jäseniksi: puheenjohtaja: Ilmo Laevuo,
varsinaiset jäsenet: Lauri Rechardt, Niko Nordström, Jarkko
Nordlund, Ahti Vänttinen, Jouni Nieminen ja Matti Lappalainen. Varajäsenet: Tapio Korjus, Veikko Koivumäki, Kari Helenius, Lottaliina Pokkinen, Martti Metsäketo ja Sami Kuoppamäki. Lauri Rechardt erosi hallituksen jäsenyydestä 1.12.
Hänen tilalleen yhdistyskokous valitsi 9.12. hallituksen jäseneksi Antti Kotilaisen. Kertomusvuonna yhdistyksen hallitus
kokoontui yksitoista kertaa.
Vuosikokouksessa tilintarkastajiksi valittiin Hannu T. Koskinen, KHT ja KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, joka samalla toimii myös varatilintarkastajana. Toiseksi varatilintarkastajaksi valittiin HTM Lotta Kauppila.
Hallitus valitsi kokouksessaan varapuheenjohtajiksi Lauri Rechardtin ja Ahti Vänttisen sekä Lauri Rechardtin jälkeen
9.12. alkaen Antti Kotilaisen.
Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet Ilmo Laevuo
puheenjohtajana ja jäseninä Lauri Rechardt, Ahti Vänttinen,
Hannu Marttila ja Tuomas Talonpoika sekä Lauri Rechardtin
jälkeen 9.12. lähtien Antti Kotilainen. Työvaliokunta on kokoontunut säännöllisesti hallituksen kokousten välillä.
Musiikin edistämissäätiön hallitukseen on Gramexin nimeäminä valittu Ahti Vänttinen, Veikko Koivumäki, Kari Helenius
ja Sami Kuoppamäki.
GT Musiikkiluvat Oy:n hallitukseen on Gramexin nimeäminä valittu Ilmo Laevuo ja Hannu Marttila.
HENKILÖSTÖ. Gramexin varsinaisen toiminnan tehtävissä
henkilökunnan yhteismäärä oli vuoden lopussa 32, joista 27
oli toimiston tehtävissä ja 5 alue-edustajana.
Tuomas Talonpoika vastaa johtajana medialisensoinnista,
tilityksestä, IT:stä sekä lakiasioista. Apulaisjohtajina ovat toimineet Leena Pitkänen ja Lauri Kaira. Leena Pitkänen vastaa
julkisen esittämisen sopimustoiminnasta ja käyttäjäasiakassuhteista. Vastuualueeseen kuuluu myös kopiointi julkiseen esittämiseen. Lauri Kaira vastaa sidosryhmäsuhteista ja tiedotuksesta sekä toimii projektijohtajana Lyhty-projektissa. Petri Kiiski
toimii myynti- ja markkinointipäällikkönä. Yhdistyksen toimitusjohtajana toimii Hannu Marttila.
Tilitysryhmässä on tilityspäälliköiden (kotimainen ja ulkomainen tilitys) lisäksi viisi henkilöä. Ryhmän tehtäviä ovat asiakas- ja äänitetietojen ylläpito, soittotapahtumien käsittely, korvausten tilitys ja maksatus sekä näihin liittyvä asiakaspalvelu.
Kuva: Pertti Nisonen
17
linnointitehtäviä AV-tuotantojen osalta hoitaa Heidi WilskaLehtonen. YLE:n ja yksityisten radioiden korvaushallinnointia
hoitaa Jaripekka Koikkalainen ja kopioinnin ja uusmedian
korvaushallinnointia Pia Riihimäki.
Julkisen esityssuojan sopimushallinnointitehtäviä hoitavat
toimistolla Heljä Juutilainen, Tarja Ylitalo ja Pirjo Salmela.
Kentällä toimivina alue-edustajina toimivat Harri Franssi, Olli
Hänninen, Tapio Nokkala, Carl-Johan Wolff ja Leo Vaara. Yhteisenä alue-edustajana Teoston kanssa on toiminut 23.9. saakka Daniel Rifaat.
Yhdistyksen talous- ja hallintotoiminnoista talouspäällikkönä vastaa Marja Lempinen. Lisäksi hän vastaa Kiinteistö Oy
Pikku Yrjön taloushallinnosta. Jaana Ainasoja toimii kirjanpitäjänä ja Pia Riihimäki talous- ja sopimuskoordinaattorina.
Puhelinvaihteen hoitajana ja toimistopalvelutehtävissä toimii
Heli Kosunen. Gramexpress-lehden päätoimittajana on toiminut Lauri Kaira. Hallintosihteerinä toimii Sari Lindström.
Finnish Music Quarterly -lehden päätoimittajana on toiminut Anu Ahola ja toimitussihteerinä Riikka Hiltunen. Lehden
toimitus ja työsuhteet siirtyivät Gramexista Music Finlandille 31.12.
Von Hertzen Brothers: Veljesten voimin Britanniaa kohti.
Haastattelu Gramexpressissä 1/2014
18
Ninni Poijärvi: Juurimusiikin tietä pitkin.
Haastattelu Gramexpressissä 3/2014
19
Yhteistyösopimukset
Gramex tekee yhteistyötä edistääkseen
kulttuuria ja palvellakseen korvausten
maksaja- ja korvausten saaja-asiakkaitaan
entistä paremmin.
YHTEISTYÖ KOTIMAASSA
GT MUSIIKKILUVAT OY. Teoston kanssa on käynnistetty ns.
GT-yhteistyöprojekti, jossa haetaan yhteistyömuotoja, joilla musiikinkäyttöasiakkaita voidaan palvella paremmin ja tehokkaammin. Viime syksynä Gramex ja Teosto perustivat
yhteisyrityksen, jonka nimeksi tuli GT Musiikkiluvat Oy. Yhteisyrityksen perustehtävänä on palvella käyttäjäasiakkaita tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti yhden luukun periaatteella siten,
että asiakas saa kerralla kaikki tarvittavat luvat taustamusiikkia
ja tapahtumia varten. Siirtymävaiheen jälkeen yhteisyritys palvelisi n. 40.000 musiikin käyttäjäasiakasta Suomessa.
MUSIIKIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ. Gramex on perustanut yhdessä
Teoston kanssa Musiikin edistämissäätiön jatkamaan ESEKin
ja LUSESin toimintaa. Vuosi 2014 oli säätiön toinen toimintavuosi. Säätiön hallituksessa Gramexin nimeäminä ovat olleet Ahti Vänttinen, Kari Helenius, Veikko Koivumäki ja Sami
Kuoppamäki. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea kotimaista monimuotoista musiikkia sekä sen tekemistä, esittämistä, kustantamista ja tuottamista.
MES:n päätoimintamuoto on tukien jakaminen. Tarkoitustaan MES toteuttaa jakamalla apurahoja ja avustuksia tai muutoin edistämällä ja tukemalla taloudellisesti suomalaiseen musiikkiin liittyviä tilaisuuksia, äänitteiden tuottamista, musiikin
vientiä ja markkinointia, koulutusta sekä kustannus- ja tutkimustoimintaa.
Gramex perusti tilivuonna kaksi uutta musiikin edistämissäätiötä; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö. Säätiöt ovat saaneet alkupääomansa Gramexilta ja näiden säätiöiden kautta on tarkoitus
jatkossa kanavoida edistämisvaroja musiikin edistämistoimintaan.
LUOVAN TYÖN TEKIJÄT JA YRITTÄJÄT LYHTY. Gramex on jatkanut aktiivista rooliaan luovan toimialan yhteistyöprojektissa
Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira toimii sen osa-aikaisena projektinjohtajana.
Hannu Marttila edustaa Gramexia Lyhdyn johtoryhmässä.
Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY on laajin luovan alan
yhteistyöprojekti. Siinä on mukana 15 järjestöä, jotka edustavat omien alojensa taiteilijoita, yrittäjiä ja yrityksiä. Sen tavoitteena on edistää kulttuurialan toimintaedellytyksiä.
Toimintavuoden aikana toteutettiin edunvalvontayhteistyötä, jonka osana järjestettiin päättäjä-tapaamisia, toteutettiin tekijänoikeusbarometri-mielipidetutkimus, organisoitiin
tekijänoikeuspäivä, annettiin lausuntoja sekä koordinoitiin
yleisesti luovan alan järjestöjen yhteydenpitoa päättäjiin mm.
hyvitysmaksu-, kollektiivihallinnointidirektiivi- ja piratismikysymysten sekä Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloitteen
suhteen. Osa työstä kohdistui kotimaiseen ja osa EU-tason
lainsäädäntöön.
TEKIJÄNOIKEUDEN TIEDOTUS- JA VALVONTAKESKUS TTVK RY.
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry jatkoi aktiivista toimintaansa. Keskuksen sijoituspaikka on edelleen ollut
Gramexin toimitalossa. Lauri Kaira oli Gramexin edustajana
TTVK ry:n hallituksessa.
TTVK ry:n toimien johdosta musiikkipiratismi on jossain
määrin vähentynyt. Positiivisen kehityksen taustalla ovat olleet
erityisesti kuluttajien löytämät hyvät lailliset palvelut sekä laittomia palveluita vastaan tehdyt estomääräykset.
KOPIOSTO RY. Gramex on yksi tekijänoikeusjärjestö Kopioston
jäsenjärjestöistä ja Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika toimii jäsenenä Kopioston AV-jaostossa. Gramexin varapuheenjohtaja Ahti Vänttinen on Kopioston hallituksen jäsen.
Kopiosto lisensoi muun muassa radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettämistä opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana sopimuslisenssijärjestönä. Kopiosto valvoo myös
Gramexin edustamien oikeudenhaltijoiden oikeuksia yleisradiolähetysten edelleen lähettämisen sekä tiettyjen radio- ja televisio-ohjelmien tallennekäyttöjen kuten esimerkiksi oppilaitostallentamisen tai ohjelmatallenteiden laitoskäytön osalta.
JÄSENJÄRJESTÖYHTEISTYÖ. Gramexilla on läheiset yhteistoimintasuhteet Suomen Muusikkojen Liiton ja Musiikkituottajien kanssa. Yhteistoiminta koski aiempien vuosien tapaan mm.
Gramexin edunvalvontapiiriin kuuluvaa tekijänoikeusolojen ja
–lainsäädännön kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen seurantaa ja kehittämistyötä.
MUSIC FINLAND RY. Aiemmin erillään toimineet Music Export
Finland Musex ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC
ovat yhdistäneet toimintansa Music Finland ry:ksi. Gramex on
yksi sen perustajajäsenistä. Gramexin mandaatilla Music Finlandin hallituksessa on Matti Lappalainen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää musiikkivientiä sekä lisätä laaja-alaisesti
suomalaisen musiikin tunnettuutta, saatavuutta ja käyttöä niin
Suomessa kuin ulkomailla. Vuoden 2014 loppuun saakka Gramexin yhteydessä toimineen Finnish Music Quartelyn toiminta siirtyi vuoden vaihteessa Music Finlandin yhteyteen.
TEKIJÄNOIKEUSAKATEMIA RY. Gramex on yhdessä Teoston
ja Kopioston kanssa perustanut Tekijänoikeusakatemia ry:n.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi sille avustuksen vuoden
2014 Tekijänoikeuspäivän järjestämiseen. Tekijänoikeuspäivän
käytännön järjestelyt hoidetaan yhteistyössä Lyhty–projektin
ja IPR University Centerin kanssa.
VAPAAKAPPALEIDEN KOPIOINTI. Gramex on osapuolena
9.12.1982 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee käyttökopioiden valmistamista korvauksetta vapaakappaleina luovutetuista
äänitteistä. Sopimus on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön,
Teoston, Suomen Kirjailijaliiton, Musiikkituottajien, Suomen
Muusikkojen Liiton ja Gramexin välillä.
SUOMEN KANSALLISKIRJASTO. Gramex on mukana sopimuksessa, jossa muina osapuolina ovat Suomen kansalliskirjasto,
20
Teosto, Suomen Kirjailijaliitto, Musiikkituottajat ja Suomen
Muusikkojen Liitto. Sopimus kattaa luvan valmistaa kopioita
Suomen kansalliskirjaston äänitekokoelmien täydentämiseen
ja arkistointiin sekä tutkimuskäyttöön.
SUOMEN TEKIJÄNOIKEUDELLINEN YHDISTYS RY toimii tekijänoikeuden alan yleisenä keskustelufoorumina. Yhdistyksen
piirissä toimii Tekijänoikeusinstituutti, joka julkaisee tekijänoikeutta koskevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Tekijänoikeudellisen yhdistyksen alaisuudessa toimiva Tekijänoikeuden
tietokeskus on tekijänoikeuden alan erikoiskirjasto, johon on
koottuna keskeinen tekijänoikeuskirjallisuus. Gramex osallistuu tehdyn sopimuksen mukaisesti Tekijänoikeusinstituutin
toimintaan.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT. Kansainvälinen yhteydenpito
ja vuorovaikutus Gramexin edustamalla tekijänoikeuden osaalueella on entisestään laajentunut. Tuottajien ja taiteilijoiden
kannalta tärkeät kansainväliset lainsäädäntö- ja sopimushankkeet, erityisesti EU:n ja WIPO:n piirissä, ovat Gramexissa jatkuvan seurannan kohteena.
Kertomusvuoden aikana Gramex osallistui edelleen tuottajien tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän IFPI:n Performance
Rights Committeen sekä taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän Societies’ Council for The Collective Management of Performers’ Rights -järjestön (SCAPR) vuosikokouksiin ja eri työryhmien toimintaan.
SCAPR-ryhmään kuuluvien järjestöjen tarpeisiin on kehitetty International Performers’ Database IPD, joka on individuaalitilittämistä palveleva artistien identifiointijärjestelmä.
Hannu Marttila on toiminut SCAPRin hallituksen jäsenenä.
Gramex on lisäksi keskeisten eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden oikeuksia valvovien tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaista yhteistyötä varten perustaman Association of European Performers’ Organization -nimisen (AEPO) järjestön jäsen.
Gramex on myös tuottajien kansainvälisen IFPI-järjestön liitännäisjäsen.
JÄSENJÄRJESTÖT. Tuottajien ja taiteilijoiden oikeuksien kansainvälisen kehittämisen ja käytännön toteutuksen kannalta
Gramexin yhteistyö Musiikkituottajien ja Muusikkojen Liiton
kanssa on erityisen tärkeää.
Keskeiset Gramexin jäsenjärjestöt ovat aktiivisesti mukana
kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Näin sekä tuottajien
että taiteilijoiden pyrkimykset ja tarpeet voidaan edunvalvonnassa tasapainoisesti huomioida.
Järjestely on myös Gramexin kannalta käytännöllinen. Gramexin edustamat näkemykset välittyvät kansainväliseen kanssakäymiseen ja Gramex saa sekä tuottajien että taiteilijoiden
osalta toimintansa kannalta tärkeät tiedot. Yhteistyö kansainvälisen IFPI:n sekä toisaalta SCAPRin ja AEPOn puitteissa on
Gramexille välttämätöntä.
POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ. Erityisesti yhteistyö ja tietojen
vaihto pohjoismaisella tasolla on korostunut maiden lainsäädännön ja olosuhteiden samankaltaisuuden johdosta. Yhteistyö on säännöllistä.
Anna Puu: Laulaminen on osa
itseä lapsesta asti.
Haastattelu Gramexpressissä 1/2014.
21
22
Yhdistyksen
talous
KIRJANPITO. Tuloslaskelma ja tase vastaavat Gramexin toiminnan luonnetta korvausten välittäjänä. Korvaukset ja tilitykset
on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kirjanpidossa on aikaisempien vuosien tapaan toteutettu kustannuspaikkaerittely.
TILITYKSET. Vuoden 2014 kotimaiseen tilitykseen siirrettiin
Yleisradion esityskorvauksia vuodelta 2013 2.110.051,63
€, kaupallisten radioiden korvauksia eri vuosilta yhteensä 1.644.083,89 € sekä julkisen esityssuojan korvauksia
4.486.721,37 €. Kotimaisia kopiointikorvauksia siirrettiin tilitykseen arvonlisäveroineen yhteensä 1.883.428,45 € ja ulkomaisia 3.690.790,52 €. Vuoden 2013 hyvitysmaksuja tilitettiin vuoden 2013 soittotapahtumien perusteella 748.034,02 €
ja Musiikkituottajilta saadun markkinaosuustilaston mukaan
117.267,10 €. Vuoden 2013 hyvitysmaksuja on siirretty muihin lyhytaikaisiin velkoihin 936.539,64 €, jotka maksetaan
vuoden 2015 tilityksissä.
Pienin asiakkaalle maksettava korvaussumma on 10 €. Gramex tekee ennakonpidätyslain mukaiset pidätykset suorittamistaan korvauksista. Tilitysten maksaminen ja ennakonpidätykset on hoidettu Gramexin asiakashallintajärjestelmällä.
Ulkomaisten korvausten maksaminen perustuu tuottajien
osalta pääosin tuottajayhtiöiden välisiin lisenssisopimuksiin
ja taiteilijoiden osalta järjestöjen välisiin vastavuoroisuussopimuksiin.
Ulkomaiseen tilitykseen siirrettiin vuoden 2013 Yleisradio-korvauksia 1.853.601,14 €, kaupallisten radioiden korvauksia 1.073.638,80 € sekä julkisen esityssuojan korvauksia
2.954.388,26 €.
Ulkomaisten äänitteiden käyttämisestä Suomessa maksettiin tilivuoden aikana korvauksia ulkomaisille taiteilijoille
1.919.461,94 € sekä tuottajille 6.361.229,58 €. Tuottajakorvaukset maksetaan pääosin sopimusten perusteella kotimaisille yhtiöille.
Tilivuoden aikana ulkomaisten järjestöjen keräämiä korvauksia on tullut Gramexin välityksellä maksettavaksi suomalaisille oikeudenhaltijoille suomalaisten äänitteiden käytöstä ulkomailla yhteensä 728.868,79 €.
Kotimaisten äänitteiden käytöstä maksettiin tilivuonna korvauksia taiteilijoille 5.399.917,32 € ja tuottajille 5.095.344,48 €.
VAROJEN SIJOITUS. Varoja oli tilikauden päättyessä sijoitettuna pankkien talletuksiin 2.241.469,40 sekä sijoitusrahastoihin,
joukkolainoihin ja osakkeisiin 34.617.412,13 €. Kertomusvuonna tuotot sijoituksista olivat 2.517.436,61 €. Myyntivoittoja ja arvonmuutoksia sijoituksista oli nettomääräisesti
1.546.809,14 €. Sijoitustuotoista siirrettiin varojen suhteessa
korvausten tilitykseen 1.707.127,52 € ja edistämistoiminnan
rahastoon 810.309,09 €.
VELVOITTEET JA VARAUKSET. Vuoden alussa taseessa olleet pitkäaikaiset velvoitteet 3.658.192,32 € ovat muodostuvat pääosin aikaisempina vuosina kertyneistä äänitteiden esityskorvauksista tehdyistä varauksista, jotka oli jätetty toistaiseksi
Yleisradion keskeneräisten korvausselvitysten takia siirtämät-
tä edistämistoiminnan rahastoon. Korvausselvitysten valmistuttua osa pitkäaikaisista velvoitteista 1.115.174,65 € siirrettiin tilitysvelaksi oikeudenhaltijoille ja 2.098.673,38 €
vanhentuneena edistämistoiminnan rahastoon. Vanhentuneita ulkomaisia esityskorvauksia vuosilta 2010 - 2011 siirrettiin
1.571.828,05 € edistämistoiminnan rahastoon. Lisäksi edistämistoiminnan rahastoon siirrettiin vanhentuneita ulkomaisia
tallennuskorvauksia vuosilta 2010 - 2011 yhteensä 535.072,70 €.
Vanhentuneita kotimaisia esityskorvauksia vuosilta 2010 2011 siirrettiin edistämistoiminnan rahastoon 403.925,27 €.
Vuoden 2010 prosenttivarauksesta 14.153,73 € jaettiin tasan tuottajien ja taiteilijoiden kesken vuoden 2013 korvausten
tilityksessä. Tuottajien hyvitysmaksuvarauksia vuodelta 2010
siirrettiin tilitykseen yhteensä 27.646,87 €.
Taseen pakollisissa varauksissa tilivuoden alussa ollut varaus edistämistoimintaan 349.750,57 € käytettiin, kun ESEKin
AV-jaoston nostamattomat varat siirrettiin Musiikin edistämissäätiölle ja edistämistoiminta ESEKin nimissä loppui.
EDISTÄMISTOIMINNAN RAHASTOT. Edistämistoiminnan rahastossa oli vuoden päättyessä varoja yhteensä 12.428.243,57 €.
Sijoitustuotoista siirrettiin rahastoon 810.309,09 €. Rahastosta katettiin annettuja lahjoituksia sekä muita edistämistoiminnan kuluja. Lahjoituksia musiikin edistämistoimintaan
tehtiin musiikkialan edistämissäätiöille yhteensä 5.800.000 €.
Liitetiedoista käy tarkemmin ilmi rahastojen muutokset tilikaudella.
YHDISTYKSEN KULUT. Gramexin varsinaisen toiminnan kulut
poistoineen olivat 3.176.620,35 €. Tuloslaskelmaan on kirjattu vastaavansuuruinen tilityksistä vähennettävä hallinnointikulupidätys. Edellisenä toimintavuonna nämä kulut olivat
2.802.047,59 €.
Edistämistoiminnan kuluja oli yhteensä 6.516.704,64 €.
Kyseessä olivat yhteistyökulut Music Finlandin, Lyhty-projektin, Suomen Tekijänoikeudellisen Yhdistyksen ja Gramexin jäsenjärjestöjen puitteissa yhteensä 716.704,64 € sekä Gramexin tekemät lahjoitukset 5.800.000 €. Lahjoituksista Musiikin
edistämissäätiölle annettiin 800.000 € tukien ja apurahojen
antamiseen sekä 400.000 € säätiön residenssirahastolle residenssikohteiden ylläpitoon.
Tilivuoden aikana perustetulle Musiikkituotannon tuki- ja
edistämissäätiölle lahjoitettiin 100.000 € säädepääomaksi sekä
400.000 € säätiön harjoittamaan musiikin edistämistoimintaan ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiölle 100.000 € säädepääomaksi sekä 4.000.000 € säätiön harjoittamaan musiikin edistämistoimintaan. Kulut katettiin edistämistoiminnan
rahastoista.
ESEKin avustuksia maksettiin vielä 5.000 €. ESEKin toiminta päätettiin tilivuoden aikana. Nostamattomat AV-jaoston
varat 188.254,23 € siirrettiin OKM:n antaman suostumuksen
perusteella Musiikin edistämissäätiölle.
Finnish Music Quarterly -lehden kulut olivat 89.463,81 €.
Näistä katettiin valtionavustuksella 70.000,00 €. Lehden rahoittajina ovat olleet Gramexin lisäksi Music Finland, Suomen
Säveltäjät ja Sibelius-Akatemia. Tilaajatuotot olivat 3.266 €.
Edellisenä vuonna kulut olivat 112.696,91 €. Tilivuoden päättyessä siirrettiin lehden toiminta Music Finlandille. Viimeisen
toimintavuoden alijäämä 7.000,32 € katettiin edistämistoiminnan rahastosta.
Lyhty-projektin kulut olivat 60.572,26€. Nämä olivat edellisenä vuonna 62.691,29 €.
23
Toimintakertomuksen liitteet
24
LIITE 1
Luovan työn
tekijät ja yrittäjät
LYHTY
Toimintakertomus 2014
YLEISTÄ.Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY toimi vuonna
2014 aktiivisesti kotimaisen luovan alan toimintaedellytysten
kehittämiseksi. Luovan alan toimintaedellytysten kehittäminen vaikuttaa sekä kansallisen kulttuurin kilpailukykyyn että
luovan alan mahdollisuuksiin luoda työpaikkoja.
Vuonna 2014 LYHTY-projekti seurasi lainsäädäntökehitystä Suomessa ja EU:ssa, järjesti valtakunnallisen tekijänoikeuspäivän, teetti tekijänoikeusbarometri-mielipidetutkimuksen,
koordinoi luovan alan vaikuttamisyhteistyötä, tuotti tausta-aineistoja antoi lausuntoja sekä järjesti päättäjätapaamisia.
Yhteistyössä oli mukana 15 järjestöä kulttuurin ja sisältötuotannon alalta ja 16. jäseneksi hyväksyttiin vuoden 2015 alusta
alkaen Suomen Säveltäjät ry. LYHTY teki yhteistyötä mm. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n sekä Tekijänoikeusakatemia ry:n kanssa.
Toiminnan painopisteenä oli seurata ja vaikuttaa tekijänoikeussäädösten kehitykseen Suomessa ja EU-tasolla. Kärkihankkeina olivat:
• nykyistä pehmeämpiä ja tehokkaampia keinoja piratismitorjuntaan
• yksityisen kopioinnin hyvitys, joka kohtuullisesti korvaa tutkitun laillisen kopioinnin
• oikeudenhaltijakentälle kokonaisuutena tasapainoisen neuvotteluaseman turvaavaa lainsäädäntö
• EU-tasolla tekijänoikeuksien uudistushankkeet, sisältöjen
rajat ylittävä verkkojakelu ja kollektiivi-hallintodirektiivin kansallinen implementointi
• Lyhdyn yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden ”Luova alan
kasvun moottoriksi” valmistelu ja esiintuonti
• Järkeä tekijänoikeuslakiin-keskusteluun osallistuminen
TOIMINTA SEKTOREITTAIN: HALLITUSOHJELMAN SEURANTA.
LYHTY seurasi hallitusohjelman toteuttamista ja osallistui sitä
koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun 19.8.2010 hyväksymänsä hallitusohjelmatavoitteiston ”Kasvua kulttuurista keinot hyvinvoinnin, talouskasvun ja elämisen laadun edistämiseen Suomessa” pohjalta.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma sisältää mm.
seuraavat luovaa alaa koskevat kirjaukset:
• ”Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään.”
• ”Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan
toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.”
• ”Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen
täytäntöönpanoa.”
• ”Tekijänoikeuslainsäädäntö säilyy opetus- ja kulttuuriministeriössä.”
• ”Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.”
• ”Tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan eri
jakelukanavat.”
• ”Lisätään alan koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa.”
• ”Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään
poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön
uudistustarve. Selkeytetään lyhyiden apurahojen asema sosiaaliturvalainsäädännössä.”
• ”Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön.”
TULEVAN VAALIKAUDEN TAVOITTEISTO. LYHTY hyväksyi asiakirjan ”Luova ala kasvun moottoriksi”. Ohjelma luovutettiin
eduskuntatalossa järjestetyssä tilaisuudessa eduskuntaryhmille ja siitä tiedotettiin laajalti sekä sidosryhmille että mediassa.
EU-VAIKUTTAMINEN. Tekijänoikeudet ja niihin perustuvat liiketoimet ovat enenevässä määrin EU:n sisämarkkinakysymyksiä. EU-tason direktiivivalmistelu ja vallitseva harmonisointitahto ohjaavat kansallisten lakien säätämistä. LYHTY seurasi
luovaa alaa koskevaa EU-valmistelua sekä koordinoi järjestöjen
vaikuttamisyhteistyötä. EU-työryhmän valmistelulla on luotu
pohjaa sekä Lyhdyn että sen jäsenjärjestöjen EU-asioissa antamiin lausuntoihin.
TULEVAISUUS-ASIAT. Tietoyhteiskunnan uudet liiketoimintamallit perustuvat suurelta osaltaan luovien sisältöjen käytölle.
LYHTY seurasi ja analysoi uusien jakeluteiden ja -tekniikoiden
ja niihin liittyvien liiketoimintamallien kehitystä.
VIESTINTÄ- JA MEDIASUHTEET. Viestinnän painopisteenä olivat hyvitysmaksukysymykset, piratismi ja järkeä tekijänoikeuslakiin kansalaisaloite. Viestintäryhmä valmisteli Lyhdyn yhteistä viestintää ja jäsenjärjestöt hoitivat omia mediayhteyksiään
itsenäisesti. Lisäksi jatkettiin kotisivujen uudistamishanketta.
ASIANTUNTIJAVAIKUTTAMINEN. Luovan työn tekijät ja yrittäjät osallistuivat aktiivisesti tekijänoikeutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. LYHTY kutsuttiin vuoden aikana
useita kertoja asiantuntijakuulemisiin eduskunnan eri valiokuntiin.
Alan yhteiset lausunnot valmisteltiin pitkälti sähköisessä verkostoyhteistyössä lausuntotyöryhmän piirissä ja hyväksyttiin
vastaavalla tekniikalla johtoryhmässä.
Erityisenä teemana poliittisessa keskustelussa vuoden aikana
oli ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”-kansalaisaloite, jonka eduskunta päätyi hylkäämään.
25
HYVITYSMAKSUASIAT. Hallitus päätti uudistaa hyvitysmaksujärjestelmän siten, että hyvitys rahoitetaan laitemaksun sijaan
valtion budjetista.
LYHTY osallistui asiaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vuoden aikana tavattiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia että kansanedustajia, ministereitä ja
virkamiehiä. Hyvitysmaksutyöryhmässä käsiteltiin monipuolisesti erilaisia hyvitysmaksuun liittyviä strategisia sekä operatiivisia kysymyksiä ja toimittiin yhteistyössä Teoston hyvitysmaksuyksikön sekä viestintä- ja lausuntoryhmien kanssa.
TEKIJÄNOIKEUSPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN. LYHTY koordinoi
tekijänoikeuspäivän järjestämisen yhteistyössä Tekijänoikeusakatemia ry:n ja IPR-Instituutin kanssa. Projektia valmisteli tekijänoikeuspäivätoimikunta. Tekijänoikeuspäivän pääelementit olivat seuraavat:
• Koululaisille suunnattu elokuvanäytös-kiertue toteutettiin
tiiviissä yhteistyössä TTVK ry:n kanssa 16 paikkakunnalla yhteensä yli 4.000 koululaiselle
• Elokuvateatteri-tietoiskuja, joissa tunnetut taiteilijat kertoivat tekijänoikeuden merkityksestä heidän työlleen ja yritystoiminnalleen
• Radiotietoiskuja, joissa tunnetut taiteilijat kertoivat tekijänoikeuden merkityksestä heidän työlleen ja yritystoiminnalleen
• Suurelle yleisölle suunnattu elokuva-etukampanja, jossa jaettiin noin 95.000 tekijänoikeutta esittelevää etukuponkia. Kuponkeja jaettiin koululuokkien ja urheiluseurojen toimesta
useissa kaupungeissa.
• Edellisvuoden tapaan Tennispalatsissa järjestettiin myös
teollisoikeudet kattava ”Maailman henkisen omaisuuden päivän Suomen päätapahtuma”. Seminaari järjestettiin yhteistyössä IPR-instituutin kanssa. Tapahtumassa puhuivat eduskunnan
puhemies Eero Heinäluoma, PRH:n pääsihteeri Rauni Hagman, muutosjohtaja Risto Linturi IPR- University Centerin
pääsihteeri Marja-Leena Mansala ja Gramexin apulaisjohtaja/
Lyhdyn projektinjohtaja Lauri Kaira sekä paneeleissa keskustelivat Anne Linnonmaa, Sanna Kantola, Paula Sailas, Jukka
Tuomi, Olli Pitkänen ja Kaisu Korpua.
TUTKIMUS. LYHTY teetti edellisvuosien tapaan Taloustutkimuksella tekijänoikeusbarometrin, jossa selvitettiin noin 1000
henkilön haastatteluilla tekijänoikeus-asenteiden kehitystä.
Tutkimuksen mukaan kansalaiset valtaosin tuomitsevat piratismin sekä mieltävät tekijänoikeudet ja tekijänoikeusjärjestöt
selvästi oikealla asialla oleviksi ja tarpeellisiksi.
• 67 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai jossain määrin sitä
mieltä, että ne ovat oikealla asialla ja neljä (4) prosenttia oli
joko täysin tai jossain määrin sitä mieltä, että ne ovat väärällä
asialla.
• 67 prosenttia kansalaisista pitää tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina ja seitsemän (7) prosenttia tarpeettomina.
• 64 prosenttia katsoo, että nykyinen tapa kerätä tekijänoikeuskorvauksia on pääsääntöisesti oikein. Vastakkaista mieltä on
10 prosenttia.
• Mitä paremmin vastaaja tunsi tekijänoikeusjärjestöt, sitä
myönteisempi mielikuva hänellä niistä oli.
• 67 prosenttia vastaajista tietää, että tekijänoikeusjärjestö keräävät tekijänoikeuskorvauksia taiteilijoille ja 50 prosenttia,
että ne myöntävät käyttölupia teosten esittämiseen esimerkiksi
radiossa ja ravintoloissa.
• Tunnetuin tekijänoikeusjärjestö on Teosto, jonka osasi ni-
metä 37 prosenttia vastaajista. Toiseksi tunnetuin on Gramex,
jonka osasi ulkomuistista nimetä 16 prosenttia eli noin kuudesosa vastaajista. Kopioston osasi nimetä 4 prosenttia, Kuvaston ja Sanaston 1 prosentti vastaajista.
TOIMINNAN ORGANISOINTI. JOHTORYHMÄ. Lyhdyn päätökset
tehdään johtoryhmässä, jossa on edustaja kaikista jäsenorganisaatioista. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Anne Salomaa
ja sihteerinä projektinjohtaja Lauri Kaira.
VALTUUSKUNTA. Lyhdyn valtuuskunta vahvistaa projektin yhteyksiä taiteilija- ja tuottajajärjestöjen sekä luovan alan ammattilaisten kanssa, antaen tärkeän panoksen sekä tiedonkululle
että vaikuttamistoimintaan. Valtuuskunnan puheenjohtajana
toimi Kimmo Hakola ja varapuheenjohtajina Jyrki Vainonen,
Lasse Saarinen ja Gugi Kokljuschkin.
PROJEKTIT JA TYÖRYHMÄT. Lyhdyn toiminta jakaantui valtaosin kuuteen projektiin. Näiden toteutusta koordinoitiin projekti- ja työryhmissä, joihin jäsenjärjestöt voivat nimetä edustajansa:
Työryhmä
EU- työryhmä
lausuntoryhmä
viestintäryhmä
hyvitysmaksuryhmä
tulevaisuustyöryhmä
tekijänoikeuspäivätoimikunta
lailliset palvelut-ryhmä
Puheenjohtaja
Riikka Railimo
Jukka-Pekka Timonen
Anna Storm
Pekka Rislakki
Arto Tamminen
Lauri Kaira
Lauri Kaira
TOIMINTARESURSSIT. Budjetti vuonna 2014 oli 77 167 euroa.
Projektinjohtaja Lauri Kaira käytti LYHTY-projektiin työajastaan vajaan kolmanneksen. Lyhdyn taloushallinto hoidettiin
Gramexissa.
JÄRJESTÖPOHJA. LYHTY-yhteistyössä oli toimintavuoden
alussa 15 järjestöä. Vuoden aikana 16. jäseneksi hyväksyttiin
Suomen Säveltäjät ry, jonka jäsenyys alkaa vuoden 2015 alusta.
• AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry
• Forum Artis - Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö
• Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry
• Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
• Kopiosto ry
• Musiikkituottajat – IFPI Finland ry
• Sanasto ry
• Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry
• Suomen elokuvatoimistojen liitto ry
• Suomen Musiikkikustantajat ry
• Suomen Muusikkojen Liitto ry
• Suomen peliohjelmisto ja multimediatallenneyhdistys
FIGMA ry
• Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
• Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry
• Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys
Kuvasto ry
26
LIITE 2
Finnish Music
Quarterly
Finnish Music Quarterly (FMQ) -lehteä toimitettiin edelleen
kertomusvuonna Gramexin yhteydessä. Lehden muina julkaisijoina olivat Sibelius-Akatemia ja Suomen Säveltäjät sekä uutena Music Finland. Lehden päätoimittajana jatkoi Anu Ahola
ja toimitussihteerinä Riikka Hiltunen. Lehden pääasiallisena
valokuvaajana oli edelleen Jussi Puikkonen, joka vastasi myös
kansikuvituksista. Ulkoasun käytännön toteutuksesta vastasi
edelleen Timo Jaakola. Lehden hallinnosta ja taloudesta vastasi Gramexin henkilökunta. Lehden painopaikka oli Kirjapaino
Uusimaa
Toimitusneuvoston puheenjohtaja oli Kimmo Hakola ja
jäseninä Tove Djupsjöbacka, Tuuli Grönroos, Jan-Erik Holmberg, Kaarina Kilpiö, Lauri Kilpiö, Teppo Koivisto ja Ilkka
Mattila. Toimitusneuvosto kokoontui kertomusvuonna kolme
kertaa. Lisäksi järjestettiin kaksi julkaisijoiden kokousta, joissa
keskusteltiin lehden hallintomallista vuoden 2015 alusta lähtien, jolloin Gramex ei enää vastaa sen hallinnoinnista.
Lehden rahoituksesta vastasi pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi julkaisijatahot osallistuivat lehden kuluihin. Lehdellä oli myös jonkin verran tilaus- ja ilmoitustuloja.
Painosmäärä oli keskimäärin 1.400 kpl/numero. Pääosin lehti
lähetettiin vapaakappaleina ulkomaille musiikkialan tärkeisiin
instituutioihin, kirjastoihin ja oppilaitoksiin sekä eräille yksityisille vaikuttajille. Maksullisia tilauksia lehdellä oli noin 200
kpl, loput menivät jakeluun rahoittajatahojen kautta. Irtonumeroina lehteä oli myynnissä Akateemisessa kirjakaupassa.
Vuonna 2014 lehteä julkaistiin kolme painettua numeroa,
joista viimeinen oli kaksoisjuhlanumero. Numerot keskittyivät tuttuun tapaan pääteemoihin, mutta jokainen lehti sisälsi
juttuja myös näiden teemojen ulkopuolelta. Lehden Internet-
sivuilla julkaistiin joka numerosta 6–8 artikkelia sekä levyarvioita. Uutta lukijakuntaa sähköisille artikkeleille tavoitettiin
muun muassa tehostamalla toimintaa Facebookissa.
Ensimmäisen numeron otsikko oli Sharing & Synergy. Nimi
viittaa mm. verkon kautta tapahtuvaan materiaalin jakamiseen
sekä uudenlaisiin synergioihin, tapoihin etsiä vaihtoehtoisia
polkuja musiikin alueella. Artikkelit käsittelivät mm. muuttuvia musiikinkuuntelutottumuksia, musiikkia pelien maailmassa sekä uuden yleisön löytämisen haastetta taidemusiikin
alueella. Henkilökuvassa esiteltiin Pekka Kuusisto.
Toinen numero käsitteli uusinta suomalaista musiikintutkimusta teemanimellä Research & Rethink. Artikkeleiden aiheita
olivat mm. transnationaalinen näkökulma musiikintutkimuksessa, Suomen rautakautinen äänimaailma, musikaalisuutta
kartoittava geenitutkimus sekä uusin musiikkianalyysi. Avaushaastattelussa esiteltiin Apocalyptican Eicca Toppinen. Lehteä
tilattiin lisäpainos kahteen Sibelius-Akatemian järjestämään
kansainväliseen tutkijatapaamiseen.
Kolmas numero oli kaksoisjuhlanumero ja sen otsikkona
FMQ 30 Years; Music – Language – Text. Lehdessä tarkasteltiin historian lisäksi musiikin, kielen ja kirjoitetun tekstin
monimuotoisia suhteita. Artikkelit käsittelivät mm. musiikista
kirjoittamisen problematiikkaa, rockin, popin ja rapin sanoituksia, kalevalaista runomittaa nykyajassa ja Suomen Kansallisoopperan uusia tuulia. Susanna Välimäki analysoi artikkelissaan Suomen musiikkielämässä viimeisten 30 vuoden aikana
tapahtuneita muutoksia. Henkilökuvassa käytiin läpi Esa-Pekka Salosen elämää ja uraa. Lehti oli esillä myös Frankfurtin
kirjamessutapahtumien yhteydessä.
27
Tilinpäätös
28
Tuloslaskelma
Tase
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2014
2014 / EUR
2013 / EUR
Tuotot
Valtionavustukset / FMQ
Muiden järjestöjen osuudet
Muut tuotot
70 000,00
16 197,81
8 266,00
85 000,00
22 636,89
5 060,02
Tuotot yhteensä
94 463,81
112 696,91
-1 900 054,33
-1 696 570,95
-214 203,97
-177 160,52
Muut kulut
-1 156 825,86
-1 041 013,03
Kulut yhteensä
-3 271 084,16
-2 914 744,50
3 176 620,35
2 802 047,59
Edistämistoiminta
0,00
Erillisprojektit
Muut edistämistoiminnan kulut -6 516 704,64
-47 700,00
-4 070 915,74
-6 516 704,64
-4 118 615,74
6 516 704,64
4 118 615,74
0,00
0,00
60 572,26
-60 572,26
0,00
62 691,29
-62 691,29
0,00
Poistot
Hallinnointikulupidätys
Edistämistoiminta yhteensä
Katettu ed.toiminnan rahastosta
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ
Erillinen projektitoiminta
Tuotot
Kulut
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
2 517 436,61
-1 707 127,52
1 508 201,67
-951 597,75
-810 309,09
0,00
-556 603,92
0,00
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00
0,00
Tuotot
Siirto korvausten tilitykseen
Siirto edistämistoiminnan
rahastoon
2013 / EUR
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
ATK-järjestelmät
Perusparannukset
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
303 885,40
2 783,58
306 668,98
427 384,07
4 175,38
431 559,45
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
190 879,07
72 491,58
Sijoitukset
Kiinteistöosakkeet
Osakkeet
Osake- ja indeksirahastot
Korkorahastot
Joukkovelkakirjalainat
Sijoitukset yhteensä
3 219 372,90
50 000,00
6 998 241,17
11 104 250,57
13 483 548,89
34 855 413,53
3 218 755,86
0,00
9 535 724,13
3 253 850,04
23 205 650,58
39 213 980,61
PYSYVÄT VASTAAVAT YHT.
35 352 961,58
39 718 031,64
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset sijoitukset
Lainasaamiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
4 025 632,72
1 523 778,28
894 999,56
2 150 734,86
8 595 145,42
6 522 824,80
1 283 778,28
2 470 455,16
1 920 189,98
12 197 248,22
Rahat ja pankkisaamiset
1 463 348,61
102 368,00
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT.
10 058 494,03
12 299 616,22
VASTAAVAA YHTEENSÄ
45 411 455,61
52 017 647,86
12 428 243,57
13 132 172,79
606 417,27
0,00
3 658 192,32
349 750,57
VELVOITTEET JA VARAUKSET YHT. 606 417,27
4 007 942,89
VASTAAVAA
Kulut
Henkilöstökulut
2014 / EUR
PYSYVÄT VASTAAVAT
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edistämistoiminnan rahastot
VELVOITTEET JA VARAUKSET
Pitkäaikaiset velvoitteet
Pakolliset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Tilittämättömät korvausvelat
esityskorvaukset
tallennekorvaukset
21 720 600,95
3 771 484,24
25 492 085,19
20 043 277,35
6 280 291,45
26 323 568,80
232 497,19
6 214 386,04
85 459,93
352 366,42
156 841,24
7 675 462,93
413 720,34
307 938,87
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
32 376 794,77
34 877 532,18
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
45 411 455,61
52 017 647,86
Ostovelat
Muut korvausvelat
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
29
Tilinpäätöksen liitetiedot
2014 / EUR
2013 / EUR
Tilinpäätösperiaatteet: Tuloslaskelma ja tase on tehty kirjanpitolain yleisten
laadintaperiaatteiden mukaisesti. Korvausten kertymät ja tilitykset on kirjattu
suoraan lyhytaikaisen vieraan pääoman lisäykseksi ja vähennykseksi.
Tuloslaskelman tuotot ja kulut sekä rahastosiirrot
Kokonaistuotot
Kokonaiskulut
Edistämistoiminnan rahaston käyttö
Sijoitustuottojen siirrot tilityksiin
ja rahastoihin
1. Henkilöstökulut
palkat ja palkkiot
eläkekulut
muut henkilöstösivukulut
yhteensä
Muut henkilöstökulut
Henkilöstömäärä keskimäärin
Alue-edustajat
Toimisto
Yhteensä
2. Muiden kulujen olennaiset erät:
Asiantuntija- ja muut ostopalvelut
Matka- ja autokulut
Tiedotustoiminta
Atk-kulut
Muut kulut
yhteensä
5 849 093,03
-9 848 361,06
6 516 704,64
4 485 637,46
-7 096 051,53
4 118 615,74
-2 517 436,61
0,00
-1 508 201,67
0,00
1 556 253,73
281 169,97
62 630,63
1 900 054,33
1 410 989,98
229 369,66
56 211,31
1 696 570,95
118 735,46
135 275,54
4
27
31
4
24
28
314 136,58
123 084,92
227 819,27
86 644,96
405 140,13
1 156 825,86
219 287,31
153 240,35
256 851,15
48 720,22
362 914,00
1 041 013,03
-6 514 204,64
-2 500,00
6 516 704,64
0,00
-4 070 915,74
-47 700,00
4 118 615,74
0,00
70 000,00
16 197,81
0,00
3 266,00
89 463,81
85 000,00
12 834,38
9 802,51
5 060,02
112 696,91
-25 554,31
-63 909,50
-89 463,81
-23 987,31
-88 709,60
-112 696,91
60 572,26
-60 572,26
0,00
62 691,29
-62 691,29
0,00
970 627,47
1 341 693,36
205 115,78
-1 707 127,52
-810 309,09
0,00
1 086 849,42
510 825,08
-89 472,83
-951 597,75
-556 603,92
0,00
3. Erillistoimintojen tuotot ja kulut
2014 / EUR
5.2. Perusparannukset
Tasapoisto 5 vuotta
Hankintameno 1.1
lisäys
vähennykset
Hankintamenot 31.12
Kertyneet poistot
Poistot 31.12
Tasearvo 31.12
5.3. Koneet ja kalusto
Menojäännöspoisto 25 %
Hankintameno 1.1
lisäys
siirto toisesta ryhmästä
vähennykset
Hankintamenot 31.12
Kertyneet poistot
Poistot 31.12
Tasearvo 31.12
5.4 Tilikauden poisto
Kalusto
Perusparannukset ja pitkävaikutteiset menot
6. Pysyvien vastaavien sijoitukset
Kiinteistöosakkeet
Muut huoneistot
Osakkeet
Osakerahastot
Korkorahastot
Joukkovelkakirjalainat
2013 / EUR
77 847,16
0,00
0,00
77 847,16
-73 671,78
4 175,38
-1 391,80
2 783,58
180 423,71
18 168,44
-120 744,99
77 847,16
-71 708,70
6 138,46
-1 963,08
4 175,38
752 914,69
53 462,75
136 722,42
-8 171,32
934 928,54
-680 423,11
254 505,43
-63 626,36
190 879,07
821 509,90
15 104,23
0,00
-83 699,44
752 914,69
-651 126,14
101 788,55
-29 296,97
72 491,58
-63 626,36
-150 577,61
-214 203,97
-29 296,97
-147 863,55
-177 160,52
3 022 912,38
196 460,52
50 000,00
6 998 241,17
11 104 250,57
13 483 548,89
34 855 413,53
3 022 912,38
195 843,48
0,00
9 535 724,13
3 253 850,04
23 205 650,58
39 213 980,61
1 523 778,28
1 283 778,28
355 174,72
1 597 030,81
198 529,33
2 150 734,86
408 176,83
1 429 961,28
82 051,87
1 920 189,98
13 132 172,79
4 609 499,39
148 696,34
244 270,60
810 309,09
-5 800 000,00
-716 704,64
12 428 243,57
16 083 776,09
433 015,52
131 393,00
556 603,92
0,00
-3 501 034,54
-571 581,20
13 132 172,79
3 658 192,32
-3 695,05
-2 098 673,38
-1 115 174,66
165 768,04
606 417,27
4 265 840,50
-711 692,80
0,00
3.1 Edistämistoiminta
Muut edistämistoiminnan kulut
Erillisprojektit
Katettu edistämistoiminnan rahastosta
3.2 Finnish Music Quarterly -lehti
Tuotot:
Valtionavustukset
Muilta järjestöiltä saadut avustukset
Siirto seuraavalle vuodelle
Muut tuotot
Kulut:
Palkat
Muut kulut
3.3 Lyhty-projekti
Tulot
Menot
4. Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Tuotot
Myyntivoitot/tappiot
Arvonnousut/alennukset
Siirto korvausten tilitykseen
Siirto ed.toiminnan rahastoon
5. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot
on laskettu EVL:n mukaisesti.
5.1. Pitkävaikutteiset ATK-menot
Tasapoisto /25% poisto
Hankintameno 1.1
lisäys
siirto toiseen ryhmään
Hankintamenot 31.12
Kertyneet poistot
Poistot 31.12
Tasearvo 31.12
1 793 751,46
162 409,56
-136 722,42
1 819 438,60
-1 366 367,39
453 071,21
-149 185,81
303 885,40
1 577 538,05
216 213,41
0,00
1 793 751,46
-1 220 466,92
573 284,54
-145 900,47
427 384,07
7. Lainasaaminen kiinteistöyhtiöltä
8. Siirtosaamisten olennaiset erät
Korkosaamiset
Hallinnointikulupidätys
Muut siirtosaamiset
9. Edistämistoiminnan rahastot
Saldo 1.1
Vanhentuneet korvausvelat
Palautus aiemmin myönnetyistä avustuksista
Siirto sijoitustoiminnan tuotoista 2013
Siirto sijoitustoiminnan tuotoista 2014
Lahjoitukset musiikin edistämistoimintaan
Muu käyttö edistämistoimintaan
10. Pitkäaikaiset velvoitteet
Saldo 1.1
Ulkomaiset korvaustilitykset
Siirto edistämistoiminnan rahastoihin
Siirto tilitysvelkaan
Muu muutos
Yhteensä
11. Pakolliset varaukset
349 750,87
Edistämistoiminta
9 000,00
Palautus aikaisemmin myönnetyistä avustuksista
-188 254,23
Siirto Musiikin Edistämissäätiölle
Käyttö edistämistoimintaan
-170 496,64
Siirto edistämistoiminnan rahastoihin
0,00
Yhteensä
12. Siirtovelkojen olennaiset erät
Lomapalkkavelka
Muut siirtovelat
239 241,00
113 125,42
352 366,42
104 044,62
3 658 192,32
365 889,98
28 800,00
-44 939,11
0,00
349 750,87
210 686,00
97 252,87
307 938,87
30
Allekirjoitukset
Helsingissä 11. päivänä maaliskuuta 2015
Ilmo Laevuo
Antti Kotilainen
Matti Lappalainen
Jarkko Nordlund
Hannu Marttila
Ahti Vänttinen
Jouni Nieminen
Niko Nordström
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2015
Deloitte & Touche Oy
KHT-yhteisö
Hannu T. Koskinen
KHT
Ari Hakkola
KHT
Tilintarkastuskertomus
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry:n jäsenille
Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja
siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa siitä että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla
järjestetty.
tuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä
tai virheistä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon
sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa
pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän
antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen yleisen esittämisen arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Lausunto
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää,
että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen
jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin
hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä
luvuista ja niissä esitettävistä tiedoista. Toimenpiteiden valinta perus-
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus
antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat ristiriidattomia.
Olemme tilintarkastaneet Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta l.l. - 31.12.2014.
Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen vastuu
Helsingissä maaliskuun 25. päivänä 2015
Deloitte & Touche Oy
KHT-yhteisö
Hannu T. Koskinen
KHT
Ari Hakkola
KHT
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry
Puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010 | www.gramex.fi | Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki