Gramexpress 04/2013 (pdf)

Gramexpress
4/13
E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x
Olli Lindholm
teki oman
joululevyn
Jonna Tervomaan
uudet laulut
Maaritin ensilevystä
40 vuotta
He kilpailevat paikasta
Euroviisuissa
1
hän
Eero heinäluoma
Syntyi 4.7.1955 Kokkolassa
Työura ja koulutus
Eduskunnan puhemies vuodesta 2011,
valtiovarainministeri 2005–2007,
SDP:n kansanedustaja vuodesta 2003,
SDP:n puoluesihteeri 2002–2005,
SDP:n puheenjohtaja 2005–2008.
Aiemmin päällikkö- ja johtotehtävissä
SAK:ssa ja SDP:n puoluetoimistossa
vuodesta 1983.
Perhe ja harrastukset
Puoliso Satu, kolme lasta.
Harrastaa shakkia ja kalastusta.
Sylvian joululaulu
herkistää
Haastattelu LAURI KAIRA Kuva pertti nisonen
Musiikki kuuluu monipuolisesti puhemies
Eero Heinäluoman perheen jouluun.
➤ Montako levyä osapuilleen omistat?
Perheessämme on varmaankin satoja levyjä.
Vuosikymmenten aikana niitä on tullut ostettua sekä itse että muu perhe.
ovat myös tärkeitä. Viime vuosina minusta
on tullut erityisesti klassisen musiikin ystävä.
Vaimoni kanssa käymme RSO:n perjantaikonserteissa Musiikkitalossa.
➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella
musiikkia?
Käyn mielelläni konserteissa. Meillä myös
soi musiikki kotona.
➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen
musiikkikulttuuri sinulle merkitsee
suomalaisten kannalta?
Musiikki on vahva tunneilmaisun väline.
Musiikki lähentää ja luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Esimerkiksi yhteislaulu on
jännittävä ilmiö, joka tuo aina ihmiset lähelle
toisiaan.
➤ Miten musiikki liittyy teidän
perheenne jouluun nykyisin ja
miten lapsuudessasi?
Nykyisin musiikki kuuluu monipuolisesti
perheemme jouluun. Omassa lapsuudessa
joulun musiikki välittyi lähinnä radion välityksellä. Joululaulut soivat perheessä ennen
joulua, joulun aikana ja vielä pyhien jälkeenkin. Käyn myös ystävieni kuorojen joulukonserteissa joulun alla.
➤ Liittyykö johonkin kappaleeseen
vahvoja muistoja jouluna?
Sylvian joululaulu herkistää aina mielen joulun tunnelmaan. Erityisesti Katri Helenan ja
Tapani Kansan laulamat joululaulut liittyvät
jokaiseen joulun aikaan kotona.
➤ Millaisesta musiikista pidät?
Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen ja
olen vuosien varrella harrastanut varmaankin lähes kaikkia musiikkilajeja. Olen jazzin
ystävä, suomalainen rock- ja iskelmämusiikki
2
➤ Millaisia haasteita näet tällä hetkellä
kotimaisella luovalla alalla?
Suomalainen musiikki elää vahvaa kautta,
myös kansainvälisesti musiikkielämällämme
on runsaasti tarjottavana. Suurten maiden
kulttuuritarjonta ei siten ole syönyt tilaa kotimaiselta luovuudelta. Kansainvälisille kentille on hienosti noussut rockin valovoimaisia
taiteilijoitamme ja kokoonpanojamme klassisen musiikin menestyjiemme rinnalle.
➤ Mitä tekijänoikeudet
merkitsevät sinulle?
Kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta.
Luovan työn tekijän on saatava työstään korvaus. En ymmärrä piratismia. Jos emme pidä
huolta tekijänoikeuksista, pian ei ole tekijöitäkään.•
pääkirjoitus
Lauri Kaira
Päätoimittaja
E
duskunnan puhemies Eero Heinäluoma kertoo
viereisellä sivulla, miten musiikki liittyy hänen
perheensä joulunviettoon. Moni meistä löytää
siitä tuttuja piirteitä, niin tämän päivän kuin lapsuuden jouluista.
Joulun musiikista on lehdessä parikin juttua. Kerromme
(s. 4), millainen joulumusiikki radiossa soi. Gramexin tutkimuksen mukaan painopiste on tutussa, nostalgisessa musiikissa. Kotimaisten ykkösenä komeilee Katri Helenan Joulumaa.
Kansijutussa (s. 8–11) kerrotaan
siitä, miten musiikkiala valmistautuu
jouluun. Marras- ja joulukuu ovat levymyynnin tilastojen kärjessä. Kansalaisten toiveisiin vastataan tuomalla kauppoihin uutta musiikkia.
Musiikkialan talous perustuu tekijänoikeuteen. Tekijänoikeus suojaa niin levyjä, muusikon
työpanosta kuin sävellyksiä ja sanotuksia.
Eduskunnalle luovutettiin hiljattain kansalaisaloite, joka
toisi suuria muutoksia tekijänoikeuksiin. Se muun muassa
laillistaisi piratismin ja tekisi Suomesta turvasataman kansainvälisen tason piraatti-huippusivustoille.
Kansalaisaloitteet ovat hyvä keksintö, mutta saavatko nimien kerääjät harhauttaa ihmisiä? Tämän aloitteen mainonta
’’Saavatko
kansalaisaloitteen
nimienkerääjät
harhauttaa?’’
– ja jopa sen virallinen tiivistelmä – antavat väärää tietoa.
Tekijänoikeuskriitikko Petteri Järvinen osoitti harhautuksen blogissaan. Vaikka aloitteen tiivistelmässä väitetään, että
”Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen
aineiston lataamista lailliseksi”, juuri sen se tekisi.
”Vaikka johdannossa sanotaan toista, käytännössä esitys
tekisi p2p-verkkojen käytöstä sallittua”, kirjoittaa Petteri
Järvinen. Hänen mukaansa tämä ”antaisi kopioida netistä
mitä tahansa, myös laittomasti sinne laitettuja elokuvia ja
musiikkia”... ”levittäjiä ei voisi jäljittää mitenkään” ja aloite
”sallisi avointen piraattipalvelujen
perustamisen, sillä ylläpito ei
olisi missään vastuussa käyttäjien tekemisistä”.
Onkin hyvä kysymys, mitä
53 000 kansalaisaloitteen allekirjoittajaa tahtoo. Sitäkö, mitä
aloite sanoo ajavansa vai sitä,
mitä vain juristeille aukeavat,
17 sivun mittaiset pykälämuutosesitykset
sisältävät?•
24
sisältö 4/13
4
12
28
Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki,
sähköposti [email protected], puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi
Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Heikki Jokinen
Ulkoasu ja taitto Helena Kajander
Osoitteenmuutokset [email protected]
Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 24. vuosikerta Julkaisija Gramex ry
ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2013
Kannessa Olli Lindholm. Kannen kuva: Marek Sabogal
2 Hän / Eero Heinäluoma
3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira
4 Alkusoitto
7 Tahtipuikko / Hannu Marttila
8 Olli Lindholm: Lapsuuden joulun hengessä
11 Äänilevy on edelleen hyvä lahja
12 Jonna Tervomaa: Tekstini lähtevät tunteesta
15 Soolo / Kaija Kärkinen
16 Yksi heistä lähtee Euroviisuihin
19 Taiteilijan sosiaaliturvaan esitetään muutoksia
20 Välisoitto
21 Asiakasinfo
22 Ministeri kehittäisi tekijänoikeuslakia
24 The Maarit
28 Uusi YouTube-sopimus tuo korvauksia
29 Pykäläviidakko / Jaana Pihkala
30 Messissä mukana
3
Kuva: saara vuorjoki
Joulumusiikista ja vähän muustakin
1. Wham!
Last Christmas
✱ 357
2. Band Aid
Do They Know
It’s Christmas?
✱ 296
3. Cris Rea
Driving Home
for Christmas
✱ 285
4. Katri Helena
Joulumaa
✱ 238
5. Suvi Teräsniska
Hei mummo
✱ 232
6. Vesa-Matti Loiri
Sydämeeni
joulun teen
✱ 209
7. Leevi & The Leavings
Jossain on kai
vielä joulu
✱ 207
8. John Lennon & Yoko Ono
Happy Xmas
(War Is Over)
✱ 188
9. Jose Feliciano
Feliz Navidad
✱ 187
10. Samuli Edelmann
Avaruus
✱ 179
11. Juice Leskinen & Slam
Sika
✱ 164
12. Paula Koivuniemi
Toive
✱ 140
13. Jari Sillanpää
Lumilinna
✱ 139
14. Jarkko Ahola
Mielenrauhaa
✱ 123
15. Bing Crosby
White Christmas
✱ 120
Listalla on tänä vuonna kaksi uutta artistia,
Samuli Edelmann ja Jarkko Ahola.
kuvat: samuli edelmann / Warner Music Live. Jarkko ahola / Samuli Karala.
4
kuva: Warner music finland
Kaupallisten radioiden soitetuimmat joululaulut vuonna 2012
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Last Christmas ja Joulumaa joulun soitetuimmat
Muuttuvassa maailmassa on sittenkin jotain pysyvää. Kaupalliset
radiot soittivat viime jouluna eniten Wham-yhtyeen kappaletta
Last Christmas (357 soittokertaa). Se oli soitetuin myös vuosina
2011, 2010 ja 2009. Soitetuin kotimainen on jälleen kerran
Katri Helenan Joulumaa (238 soittokertaa). Tilasto perustuu
Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin.
Tekijät, luova ala ja media-ala
torjuvat tekijänoikeuslakialoitteen
Luovan alan ja media-alan työntekijöitä ja yrityksiä edustavat järjestöt varoittivat yhteisellä tiedotteella
”Järkeä tekijänoikeuslakiin” -kansalaisaloitteen vaikutuksista.
Luovan työn tekijät ja yrittäjät
LYHTY, Viestinnän keskusliitto, Suomen journalistiliitto ja Teatteri- ja
mediatyöntekijöiden liitto Teme julkaisivat 26.11. tiedotteen otsikolla
”Työpaikkoja ja toimeentuloa luovalla
alalla ei saa vaarantaa.”
Näiden järjestöjen mukaan aloitteen julkilausutut tavoitteet ovat
hyviä. ”Valitettavasti siinä esitetyt
lainmuutokset toimivat esitettyjä tavoitteita vastaan. Aloitteen tiivistelmä ja markkinointi ovat ristiriidassa
sen sisällön kanssa.”
”Tosiasiassa kansalaisaloite ei paranna artistien, tekijöiden ja sisällön-
tuottajien asemaa eikä palvele parempia laillisia palveluja haluavien
kuluttajien etua. Päinvastoin, se vaarantaa sisältöalojen työpaikkoja, heikentää kotimaisen sisällöntuotannon
toimintaedellytyksiä, vahingoittaa
digitaalisten palvelujen kehittämistä
sekä tekee Suomesta turvasataman
kansainväliselle verkkopiratismille.”
”Aloite mm. laillistaisi tiedostojen
lataamisen laittomista palveluista ja
turvaisi eri tavoin laittomien palvelujen ylläpitäjien aseman. Aloitteen
esittämät muutokset opetuskäytön
osalta veisivät taloudellisen pohjan
oppimateriaalituotannolta ja digitaalisten oppimispalveluiden kehittämiseltä. Hyvien oppimistulosten saavuttaminen vaarantuisi.”
Soittaja,
säveltäjä
ja opettaja.
Sibiksessä juhlasyksy
Jazz-Yrjö Kari Ikoselle
Sibelius-Akatemialla on juhlittu pitkin syksyä eri koulutusohjelmien
merkkivuosia. 30-vuotiaat kansanmusiikin ja jazzin aineryhmät juhlivat
taivaltaan syyskuussa yhteisellä tapahtumalla, joka levittäytyi Musiikkitalon pikkusaleihin ja lämpiöihin.
Marraskuussa oli 15-vuotiaan musiikkiteknologian koulutuksen vuoro
– MuTeFest-festivaali järjestettiin
niin ikään Musiikkitalossa.
Pianisti-säveltäjä Kari Ikonen
sai tämänvuotisen Jazz-Yrjöpalkinnon Oulussa järjestettyjen
Valtakunnallisten Jazzpäivien
yhteydessä. Jazzliiton vuodesta 1967 asti myöntämä palkinto
päätyi Jazzliiton hallituksen mu-
kaan persoonalliselle muusikolle, jonka työ on poikkeuksetta
laadukasta, oli sitten kyse säveltämisestä, solistisesta soitosta
tai opetuksesta. Ylen Jazzradio
myönsi vuotuisen Varjo-Yrjönsä
levy-yhtiö TUM Recordsille.
kuva: maarit kytöharju
Gramexin verkkokauppaan pääsee verkkosivujen www.gramex.fi
otsikon ePalvelut tai verkkokauppa-bannerin kautta.
Gramexin nettisivuilla lukee tunnuslause: ”Me tahdomme tehdä musiikin
käytön helpommaksi.” Osana tätä hanketta Gramex avasi
verkkokaupan, josta voi ostaa musiikin käyttöoikeuksia. Kauppa ei siis
myy biisejä kuten iTunes – vaan oikeuksia niiden käyttöön esimerkiksi
ravintolan, parturin tai kaupan taustamusiikkina tai vaikkapa pienimuotoiseen radiotoimintaan.
Asiakas valitsee kaupasta yhden
neljästä käyttötavasta – tausta- ja
tanssimusiikki, yleisötapahtumat,
tallentaminen tai radio/nettikäyttö.
Näistä aukeavat pudotusvalikot, joista löytyy sopimuksia eri toimialoille.
Gramexin verkkokauppa ei ole tarkoitettu kuluttajille, vaan niille, jotka
käyttävät musiikkia julkiseen esittämiseen esimerkiksi ammatti- tai yritystoiminnassa. Kuluttajia varten on olemassa paljon hyviä laillisia palveluja
(kuten Spotify ja iTunes), jotka myyvät
oikeuksia vain kuluttajakäyttöön.
kuva: saara vuorjoki
Gramex avasi
verkkokaupan
Anu Karlson
eläkkeelle
Gramexpressin toimitussihteeri Anu
Karlson jäi eläkkeelle lokakuun alussa. Anu toimi Gramexissa ja Muusikkojen liitossa vuodesta 1995 alkaen. Suurkiitokset Anulle hienosta työstä!
Gramexpressin uusi toimitussihteeri on yhteiskuntatieteiden maisteri,
vapaa toimittaja Heikki Jokinen,
sähköposti [email protected]
5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Housebiitin voimakaksikko
Alex Kunnari ja Heikki L.
Kansainvälisiä sopimuksia elektroartisteille
DJ-kaksikko Alex Kunnari ja Heikki L on signattu USA:laiselle
Ultra Musicille,joka on maailman suurin dance-levymerkki.
Alkusyksystä elektronisen musiikin ystäviä ilahdutti uutinen
Shine 2009:n sopimuksesta australialaisen Modular Recordsin
kanssa. Jaakko Eino Kalevi on solminut sopimuksen brittiläisen
Domino Recordsin alamerkin Weird Worldin kanssa. Artistin
joulukuussa ilmestyvä EP Dreamzone tulee olemaan ensimmäinen
Domino-merkillä julkaistu pohjoismainen levy.
kuva: sony music
Pekka Kuusisto
palkittiin
Viulisti Pekka Kuusisto on saanut Pohjoismaiden neuvoston
musiikkipalkinnon. Noin 47 000
euron suuruinen palkinto myönnettiin monipuoliselle muusikolle,
joka tekee yhteistyötä erityyppisten artistien kanssa genrerajoista
piittaamatta.
Palkintolautakunta kuvailee
Kuusistoa maailmanluokan viulistiksi, joka on ainutlaatuinen
niin luovuudessaan kuin musikaalisuudessaan. Luovuus näkyy
Kuusiston työssä niin säveltäjänä,
sovittajana kuin taiteellisena johtajana muun muassa Meidän festivaalissa.
kuva: magnus frodenberg / norden.org
6
Televisioitu palkintogaala
pidettiin Oslossa.
tahtipuikko
Vuoden musiikkialan
naisyrittäjä
Tekijänoikeuksiin
professuuri
kuva: katariina sorsa
Music Finlandin teettämä selvitys Musiikkialan talous Suomessa 2012 osoittaa, että
pitkään laskusuunnassa ollut
äänitemyynti on lähtenyt Suomessa kasvuun digitaalisen
myynnin ja suoratoistopalveluiden ansiosta.
Myös musiikkivienti voi hyvin – kasvua vuodesta 2011
vuoteen 2012 on kahdeksan
prosenttia. Musiikkialan talouden kokonaisarvo Suomessa
oli viime vuonna hieman yli 837
miljoonaa euroa. Tutkimus on
kokonaisuudessaan luettavissa Music Finlandin nettisivuilla
www.musicfinland.fi.
Music Finland valitsi vuoden 2013
musiikkialan naisyrittäjäksi agentuuri
Sublime Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Tiina Vihtkarin. Palkintoperusteissa kiiteltiin erityisesti Vihtkarin
monialaisuutta sekä avointa asennetta. Palkinto on osa Musiikkialan Naistenklinikka -konseptia, ja se jaettiin
ensimmäisen kerran vuonna 2011.
G
Uusi jazzfestivaali Helsinkiin
Innovatiivisista konsepteistaan
tunnettu luova toimisto We Jazz
järjesti uuden nimeään kantavan
jazzfestivaalin Helsingissä 9.–
14.12. Kaupunki muuttui We Jazz
2013 -festivaalin järjestäjien mukaan vajaan viikon ajaksi ”jazzinstallaatioksi”.
Tapahtuman kansainvälisiin vieraisiin lukeutuivat puolalaistrumpetisti Tomasz Stanko, rumpali
Andrew Cyrille (US) sekä sakso-
Gramexin toimitusjohtaja
Musiikin edistämissäätiön MES asiamies
fonisti Greg Osby (US), joka esiintyi sveitsiläisen VEIN-trion kanssa.
Lisäksi mukana oli kotimaisen
jazzin kärkinimiä, kuten Dalindèo,
Mopo, Black Motor & Verneri Pohjola, sekä festivaalin yhteydessä
uudet levynsä julkaisevat Timo
Lassy, Oddarrang ja Joona Toivanen. Festivaalin erikoisuuksia
olivat muun muassa pimeässä
järjestetty konsertti, 3D-konsertti
sekä jazz-aiheinen näyttely.
ramex ja sen jäsenjärjestöt Musiikkituottajat ja Muusikkojen liitto yhdessä Teoston kanssa lahjoittivat
viime vuonna Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastolle merkittävän summan rahaa, jonka tarkoituksena on saada yliopistoon erityinen tekijänoikeudellinen professuuri. Valtio sitoutui täyttämään professuurin perustamiseen
yliopiston tarvitseman rahoituksen.
Korkeakoulutasoisen opetuksen tarve on ollut ilmeinen jo pidemmän aikaa. Tekijänoikeudesta yhdessä muiden immateriaalioikeuden alojen kanssa on tullut keskeinen tekijä sekä tämän päivän yrityselämän kannalta että yleisestikin taiteen ja sisällöntuotannon kannalta. Tämä on näkynyt opiskelijoiden lisääntyneenä
kiinnostuksena alaa kohtaan.
Helsingin ylipisto on käynnistänyt hakuprosessin. Myönteistä on, että saadun tiedon mukaan professuuri on kiinnostanut
muutamaa oikeusalan tämän hetken johtavaa asiantuntijaa.
Tämä taannee sen, että
tulemme saamaan professoriksi pätevän henkilön.
Yliopiston mukaan tehtävään valittavalla tulee olla
tieteellinen kelpoisuus immateriaalioikeuden alalta sekä merkittäviä ansioita tekijänoikeuteen luettavassa tutkimuksessa.
Tiedossa olevien hakijoiden kompetenssit poikkeavat toisistaan jonkin
verran. Kuka tahansa hakijoista
valitaankin, on tärkeää, että opetus fokusoituu professorin johdolla
käytännön tekijänoikeussubstanssin
opettamiseen sekä siihen liittyvään
tutkimus- ja opinnäytetyöhön.
Kun käytettävissä olevat resurssit jäävät joka tapauksessa
rajallisiksi, on käytännön oppien tarpeen olla etusijalla.
Ajan myötä se täyttäisi yritysja taide-elämän välittömiä
asiantuntijatarpeita.•
’’Käytännön oppien
on tarpeen
olla etusijalla.’’
Festivaalilla olivat mukana myös trumpetisti Verneri Pohjola
ja improvisaatiotrio Black Motor.
kuva: we jazz
7
Kuva: saara vuorjoki
Musiikkivienti
ja äänitemyynti
kasvussa
Hannu Marttila
Lapsuuden
joulun hengessä
Vexi Salmi sanoitti, nuoret säveltäjät sävelsivät ja Olli Lindholm
lauloi. Syntyi uusi perinteitä kunnioittava joululevy.
Teksti heikki jokinen Kuvat Marek sabogal
✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶
O
lli Lindholm teki täksi
jouluksi uuden aluevaltauksen: joululevyn.
Mistä ajatus syntyi?
”Vuonna 2009 Yle kysyi haluani tulla Toiveiden iltaan. Siellä saisi
laulaa itselleen rakkaita lauluja, ei kuitenkaan omiaan.”
”Ensimmäinen ajatukseni oli esittää
kuusi Irwin Goodmanin vakavampaa
kappaletta, niistä ei yleensä tiedetä. Mutta
sitten oivalsin, että kokoankin laulut Vexi
Salmen teksteistä.”
Tämä poiki ajatuksen tehdä kokonainen levy Vexi Salmen sanoituksista. ”Otin
yhteyttä ja Vexi toimitti minulle satakunta
tekstiä. Tein niistä vuonna 2010 levyn Maailma on kaunis.” Vexin sanoituksista syntyi
viime vuonna myös levy Nukku-Matti ja
Herra Kuu.
8
”Silloin Vexi lähetti sähköpostin, jossa
sanoi ettei halua managerikseni, mutta että
nyt nostetaan laulujen hartausastetta ja tehdään joululevy.” Lindholm innostui, mutta
epäili pystyykö säveltämään 12–14 kappaletta, joissa on riitävästi vaihtelua. Hän sopi
Vexi Salmen kanssa, että mukaan hankitaan
suomalaisia eturivin säveltäjiä.
Levyn kappaleet ovat Lindholmin lisäksi säveltäneet Juha Tapio, Mariska, Tuure
Kilpeläinen, Antti Kleemola, Paula Vesala ja Jonne Aaron. ”Olisi hienoa jos heidän
lauluistaan tulisi klassikkoja, ne päätyisivät
laulukirjoihin ja muutkin levyttäisivät niitä.”
”Toiset tekivät kappaleet, mutta prosessi
oli pitkä. Kukin sävelsi omalla tyylillään ja
jouduimme tarkistamaan sävellajitkin, jotta
ne sopivat äänelleni.” Olli Lindholm halusi
mukaan samat muusikot kuin edelliselläkin
levyllä ja sitten marssittiin studioon.
Levyn tekeminen oli helppoa, mutta
kun mukana oli yksi laulaja ja monta säveltäjää palasia oli soviteltava yhteen ja harjoiteltava ahkerasti. ”Esimerkiksi Mariskan tyyli
on sellainen, että sitä ei voi esittää kuten
yleensä laulan, olisi pitänyt laulaa helsinkiläisittäin.”
Lisätyö ei Lindholmia haitannut. ”On
hienoa, että 49-vuotiaana voi vielä harjoitella ja oppia uutta. Tein paljon työtä. Jotain
haasteellista pitää aina olla, ei aina pidä toimia saman sapluunan mukaan.”
Liian surullinen joululaulu
Yhteistyö Vexi Salmen kanssa on Lindholmille erittäin myönteinen kokemus. ”On
hienoa, että tuollaisia taitureita on ystäväpiirissä. Hän on nähnyt monet ylä- ja alamäet,
häneltä voi kysyä neuvoa. Vastaavaa kokemusta alasta ei liene kenelläkään muulla.”
>>>
Jotain
haasteellista
pitää aina olla.
Olli Lindholm
Syntynyt Porissa 1964 ✪ Asuu Tampereella
Yö-yhteen laulaja vuodesta 1981
Iskelmä-Finlandia 2008 ✪ Neljä soololevyä.
9
Äänilevy on edelleen
Joululevyn kaikissa kappaleissa on
jotakin toivoa, Olli Lindholm sanoo.
hyvä lahja
✶✶✶✶✶✶✶✶
✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶
>>>
”Ehkä teemme sitten seuraavaksi
Maailma on kauniimpi -levyn ja kuusi
vuotta myöhemmin Maailma on kaunein
-levyn.”
Paula Vesala pyysi, että Vexi Salmi
tekisi todella surullisen joululaulun. Hän
teki: eronnut mies istuu jouluna yksin
keittiössä ja katsoo kun lintu lentää pihan
lyhteelle. Lyhde onkin karun jyvätön ja
lintu kääntyy sekä lentää pois.
”En voinut laulaa sitä. Minua alkoi jo
naurattaa, tarina oli tosi surkea. Ei sitä
voinut ottaa mukaan levylle.”
Levyn kaikissa kappaleissa on Olli
Lindholmin mukaan jotakin toivoa.
Teksteissä on yhteistä vain niiden tekijän
ammattitaito. ”Teemat ovat perinteisiä, lapsuuden joulun muistelua. Halua
olla yhtä puhdas kuin silloin, arjen kiire
unohtuu. Mukana ei ole mitään dingelidongeli-hommia, vaikka vakavat asiat eivät muodissa olekaan.”
Levyyn liittyy kirkkokonserttien
kiertue. ”Yö-yhtye teki 2000-luvulla
seitsemän kiertuetta, en halua viedä sitä
kirkkoon. Jos tunnelma ja kävijämäärä
kirkkokonserteissa on sopiva, teen niitä
jatkossakin. Olen kohta 50-vuotias ja pahin ravintolavaihde on jo takana, yritän
tehdä enemmän kesäkiertueita ja muuta
järkevää.”
Yö-yhtye jatkaa tuttuun tapaan. Parhaillaan Lindholm kerää kappaleita sen
seuraavalle levylle, joka ilmestyy ensi
syksynä. Samalla yhtye lähtee konserttikiertueelle.•
Joulu on kiireistä aikaa levy-yhtiöillekin.
Joululevyjä tehdään ja niin niiden kuin
muidenkin levyjen toivotaan löytävän tiensä
pukinkontteihin. Miltä tämä joulu näyttää
levy-yhtiöiden silmin?
10
Teksti heikki jokinen
S
ony Music Finlandin listalla on tänä vuonna kolme uutta kotimaista joululevyä. Olli Lindholmin
perinteisiin nojautuvan,
mutta uutta musiikkia sisältävän Minun jouluni -levyn lisäksi Anne Mattila teki hänkin ensimmäisen oman joululevynsä Jouluyön hiljaisuus. Siinä on kaksi hänen omaa sävellystään
tuttujen joululaulujen ohella.
Toisenlaista joulutunnelmaa tarjoaa levy
Jope Ruonansuu ja Porsaanperän pikkujoulut.
Mukana on tuore versio Jopen sanoiltaan
sangen perisuomalaisesta joululaulusta Veteraani ja varpunen.
”Tämä on sellainen vanhan liiton artistin huumoripläjäys”, määrittelee Sony Music
Finlandin markkinointijohtaja Jan Streng.
”Ei ehkä hartaimmille eikä tosikoille.”
Mihin Sony on tänä jouluna satsaamassa? ”Tietysti satsaamme kaikkeen mitä
julkaisemme. Meillä on laaja repertuaari ja
paljon tasaisen hyvin myyviä artisteja, vähemmän megamyyjiä.”
Koko perheen albumeista Streng olettaa
jouluna liikkuvan hyvin Ipanapa Räp -levyn.
Mukana on koko joukko tunnettuja artisteja, niin rapin tekijöitä kuin muitakin. Hevisaurusten uusin levy Vihreä vallankumous
ilmestyi lokakuun lopussa ja sekin saattaa
etsiytyä hyvin pukinkontteihin. Yhtyeen 15
konsertin kiertue tukee yhtyeen pysymistä
mielissä.
Koko kansa liikkeellä
Ahkera keikkailu nostanee jouluostosten listalle Haloo Helsingin uuden platinapainoksen Maailma on tehty meitä varten. Mukana
on muutama uusi kappale sekä dvd. Taatuksi pukinkonttitavaraksi Streng arvelee
PMMP:n kokoelmankin, samoin Umo:n,
Johanna Förstin ja Vesa-Matti Loirin
Ville ja Valle -levyn.
Tapani Kansan tuore levy Särkyneen
toiveen katu kokoaa yhteen Nat King Colen
esittämiä lauluja. ”Levyyn on satsattu, jotta sisältö kuulostaa oikealta”, Streng sanoo
viitaten taustalla soittavaan 38-jäseniseen
orkesteriin.
Levy liikkuu jouluna
Musiikkituottajat ry:n jäsenten
myyntitilastot kertovat levyjen
käyvän kaupaksi joulun alla.
Fyysisen musiikin myynnin arvo
Suomessa 2012, miljoonia euroja
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
1,53 meu
3,17 meu
2,83 meu
5,21 meu
4,15 meu
Koko vuoden 2012
fyysisen levymyynnin arvo oli
30,63 miljoonaa euroa.
Digitaalisen musiikin myynnin arvo
pysyi samoina kuukausina hiukan
miljoonan euron alla tai päällä,
joulun merkitys myynnille ei ole
ratkaiseva. Joulukuun myynti oli
kuitenkin vuoden suurin.
Tämän vuoden joululevyjen valikoimasta löytyy tunnelmaa ja musiikkityyliä monen makuun: Jope Ruonansuun huumorista
a cappella -laulun kautta heviin tai sekä perinteisiä että uusia joululauluja osaavien naissolistien tulkintoina.
Kuvat: Marco Hietala / Jenny Rostain. Club for Five / Warner Music finland. paula koivuniemi / pasi liesimaa. Jope Ruonansuu / sony music finland. Anne MattiLa / Anneli Mattila. Johanna Kurkela / mikko harma.
✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶
Joululla on yhä suuri merkitys myynnille, Jan Streng sanoo. ”Cd on edelleen relevantti lahja, sen ostosta voi päättää nopeasti
kun miettii lahjoja. Haasteena on markettien tilan pieneneminen, top-20 alkaa jo
joissakin paikoissa olla laaja valikoima.”
Joulun myyynti poikkeaa hiukan muusta vuodesta. ”Kun liikkeellä on koko kansa,
levyjä ostavat nekin, jotka eivät yleensä osta
niitä itselleen. Fyysinen cd on edelleen erittäin hyvä lahja.”
Mitä Jan Streng toivoo joulupukilta?
”Että kaikki suomalaiset alkaisivat ladata
laillista musiikkia ja käyttää Spotify premiumia. Ja jos joulupukki voisi antaa lisää
tilaa levyille kaikkien markettien hyllyihin
koko ensi vuodeksi.”
Club for Five teki uuden joululevyn
Warner Music Finland julkaisee kaksi joululevyä: Club for Fiven Jouluna sekä Paula
Koivuniemen Kun joulu on. Club for Fiven
a cappella -levyllä on lähinnä perinteisiä
lauluja. Yhtye on tehnyt aiemmin yhden
joululevyn Rekiretki vuonna 2007.
Paula Koivuniemelle joululevy on pitkän uran ensimmäinen. Mukana on joulun
klassikkoja, muutama Koivuniemen aiemmin aiemmin levyttämä kappale sekä kaksi
aivan uutta. Menestyvien artistien joululevyt ovat olleet suosittuja viime vuosina, joten niihin on panostettu.
”Meillä on myös tänä vuonna suuri määrä
erinomaisia julkaisuja”, sanoo Warner Music
Finlandin markkinointijohtaja Mark Fry.
”Uskomme, että kärkituotteita joulumyynnissä tulevat olemaan muun muassa seuraavat levyt: Jenni Vartiainen, Cheek, Vain
elämää, Sanni, J. Karjalainen, Vesa-Matti
Loiri, Suvi Teräsniska ja Sini Sabotage.”
Osa näistä levyistä julkaistiin jo aiemmin mutta Warner panostaa artisteihinsa
aina pitkällä aikavälillä, Fry korostaa. ”Näin
julkaisujen relevanttius säilyy.”
Joulun musiikkimyynti on hiukan erilaista kuin muulloin. ”Joulukuussa kulutetaan musiikkia laajemmassa kohderyhmässä
kuin muina kuukausina, koska musiikki on
mitä mainioin lahjatuote.” Siksi Warner
Music pyrkii tarjoamaan mahdollisimman
monipuolisen artistikattauksen.
tystä. ”Suurimpia artistejamme on Robin,
Kolmannelta naiselta tuli juuri levy ja Pauli
Hanhiniemi on ollut hyvin esillä. Uudet levyt ovat tulleet myös Lauri Tähkältä, Jesse
Kaikurannalta ja Juha Tapiolta.”
Joulumusikkia Universal julkaisee kahden levyn verran. ”Raskasta joulua -levy
kokoaa jälleen yhteen suomalaisia eturivin
raskaamman musiikin artisteja. Siihen liittyy konserttikiertue.” Levyllä on raskaita
versioita perinteisistä joululauluista.
Johanna Kurkela julkaisee ensimmäisen joululevynsä Joulun lauluja. Se sisältää
Musiikki on hieno lahja antaa ja saada.
Mitä toivoisit joulupukilta oman firman
ja alan puolesta? ”Oman firmamme puolesta
toivomme, että yhteistyömme artistiemme
kanssa jatkuu yhtä upeana kuin aiemmin
ja Warner Music tarjoaa myös jatkossakin
heille parhaan mahdollisen kodin.”
”Alan kannalta toivomme, että cd säilyttää paikkansa relevanttina formaattina
myyntikanavien valikoimissa ja toivomme,
että digitaalinen kasvu jatkuu ripeänä jatkossakin.”
Katalogimusiikkikin myy jouluna
”Joulumme näyttää hyvältä”, sanoo Universal
Music Finlandin kaupallinen johtaja Petri
Mannonen. ”On tulossa paras joulu miesmuistiin ja odotuksemme ovat korkealla.”
Universalin loppuvuoden julkaisulistalla
on monia artisteja, joille yhtiö povaa menes-
sekä klassikoita että uusia lauluja. Mukana
on myös Arto Halosen Prinsessa-elokuvan
laulu Prinsessalle.
Cd-levyjen myynti keskittyy selvästi
loppuvuoteen, Mannonen sanoo. ”Cd on
vahva lahja, jotain konkreettista.” Joululevyjen myynti tietysti keskittyy jouluun,
mutta yleisesti syksyn parhaiten myyvät artistit ovat joulunakin suosiossa.
”Jouluna menestyy myös katalogimusiikki, ja siitä jokaiselle löytyykin jotakin.
Meillä on kova syksyn julkaisulista ja niin on
kilpailijoillakin. On mielenkiintoista nähdä
miten myynnissä käy.”
Mitä Petri Mannonen toivoisi joulupukilta? ”Että kaikki suomalaiset ostaisivat toisilleen lahjaksi musiikkia. Se on hieno lahja
antaa ja saada.”•
11
Teksti heikki jokinen
Kuvat Sanna saastamoinen-Barrois
Miltä Jonna Tervomaasta
tuntuu tehdä tekstejä
ja levy kuuden vuoden
tauon jälkeen?
”Tekstini lähtevät
tunteesta”
12
L
ukion jälkeen Jonna Tervomaa alkoi opiskella kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.
”Olin kärsinyt siitä, ettei ollut
aikaa lukea, sillä olin intohimoinen koripalloilija. Kun otin
kirjan ja kävin selälleni lukemaan, nukahdin. Urheilija oli aina väsynyt.”
”Otin klassiseen tyyliin hakuoppaan ja
taiteiden tutkimuksen laitos kuulosti hyvältä.
Siellä oli paljon mahdollisuuksia kuten teatteri ja kirjallisuus. Hain ja pääsin sinne.”
Kieli ja tarinat kiinnostivat ja kirjallisuuden opiskelijana sai lukea. ”Opiskelin aktiivisesti pari-kolme vuotta. Kokeilin monia
kursseja ilman visiota valmistumisesta. Minusta alkoi kuitenkin tuntua, etten ole tieteellisesti suuntautunut taiteisiin.”
”Irtauduin opiskelusta, tein töitä ja monen sattuman kautta olin kaulaani myöten
kiinni musiikissa”.
Jonna Tervomaasta ei tullut kirjallisuuden tutkijaa, mutta kieli on hänelle yhä läheinen ja lisäksi työkalu. Hän kirjoittaa aina itse
laulujensa tekstit, joista hän sai vuonna 2007
Teosto-palkinnon.
”Tekstini lähtevät aina tunteesta. En ole
ammattikirjoittaja, joka tekee tekstejä muille.
Niitä on pyydetty, mutta en ole siihen lähtenyt.”
”Suhteeni tekstiin on romanttinen ja
henkilökohtainen. Mietin miltä haluan sen
kuulostavan ja onko se rytmistä vai melodista
sekä miten oma laulamiseni on siinä mukana. Laulajana minulle on tärkeää, että oma
ääni syttyy ja saa sisällön biisiin.” Lisäksi on
muistettava, että lauluteksti on ensisijaisesti
kuunneltavaa, ei luettavaa.
”Oma tyylini laulajana on kehittynyt,
tänä päivänä painiskelen enemmän sanottavani kanssa. Tyylittely on laulun saamista
itselleen sopivaksi. On ihanaa kun saa tehdä
laulun itselleen, siinä on silloin heti kiinni.”
Konkreettisen jäljillä
Syksyllä 2013 ilmestynyt Eläköön-levy on
Jonna Tervomaan ensimmäinen kuuteen
vuoteen. Tauon aikana hän alkoi ajatella suhdettaan omaan kirjoitustyyliinsä. Hän haki
myös erilaisia kappaleita, koska ne vaikuttavat tekstiin.
”Halusin tulla tällä levyllä konkreettisemmaksi. En halua olla arjen kuvaaja ja
teksteissä saa olla lennokkuuttakin, mutta
levyn aihepiirit ovat todellisia. Nyt ei soudella joella tai lennellä yli kattojen vaan istutaan
kotona keittiön pöydän ääressä.”
Suosikkikirjailijoita Jonna Tervomaalla
on paljon. ”Mutta olen kyllästyjätyyppi, en
haluakaan tuntea läpikotaisin jonkun tuotantoa vaan siirryn seuraavaan.”
”Jotkin Raymond Carverin novellit ovat
sellaisia, että niihin palaan aina. Sofi Oksasen
historialliset kirjat ovat hienoja, oman aikalaiseni kirjoittamia. Välillä on ihanaa imeä
tosi vanhaa kieltä. Luen näytelmiäkin, lukemiseni on risteilevää.”
Laulujen sanat ovat Tervomaalle kirjallisuutta, niitä hän haluaa tehdä ja niillä sanottavansa sanoa. Kirjailijaa hän ei itsessään
tunnista eikä kaunokirjallisuuden tekemisestä haaveile. ”Jos siihen suuntaisi, näkisi sopiiko siihen.”
”Kirjoittaminen on minulle lauluja, romaanit ovat valtavan suuria projekteja. Laulutekstissä on magiaa siinä, että vähällä tekstillä
voidaan antaa ihmisille rinnakkaistodellisuus.
Laulu voi viedä toisiin ajatuksiin ja tunnelmiin sekä rikkaisiin ajatusketjuihin. Minulle
riittää toistaiseksi tiivistämisen taito.”
Lähetettävää riittää
Pitkällä tauollaan Jonna Tervomaa haki sitäkin, että levyn tekemisen prosessi muuttuisi.
”Olin päättänyt, että haluan siirtyä eri
tilanteeseen ja siihen sopivat uudet ihmiset
tuottajana ja bändissä. Levyn tekeminen on
aika tuskaista, on iso köntti olla itsekseen sen
kanssa.” >>>
Nyt ei soudella joella
tai lennellä yli kattojen
vaan istutaan keittiön
pöydän ääressä.
13
”Tiesin heti, että en halua tähän kappaleeseen tavanomaista pop-videota. Huulisynkkakin tuntui väärältä. Pyysin Ronkaiselta
ideaa ja tuli lyhytelokuva. Tajusin heti, että
video leimaa laulun siihen maailmaan, mutta
ohjaajan visio oli niin vahva.”
Laulun teksti ei kerro niin konkreettisesta tilanteesta kuin Ronkaisen elokuva.
”Molemmissa ovat kuitenkin samat tunteet,
äärimmäinen välittäminen ja sen vaikeus. Se,
näkeekö ensin videon vai kuuleeko laulun ilman sitä, ratkaisee mihin se ihmisten mielissä
asettuu.”
Laulajana minulle on tärkeää, että oma ääni syttyy ja saa sisällön biisiin.
”Edellisen levyni jälkeen halusin pitää
kartan auki. Haluanko mukaan äärimmäisen
rujoa ja riisuttua vai akustisempaa, blues- ja
kantrivaikutteisempaa? Vai takaisin vähän
vihaisempaan suuntaan, lähetettävää kyllä
riittää.”
”Sitten tajusin, että tämä on tämä levy ja
seuraava levy on eri asia. Sekava fiilikseni aukesi. Tapasin tuottaja Eppu Kososen, kaikki
alkoi selkiytyä ja se helpotti.”
Laulun aiheita oli, mutta ei paljoa valmista. Kososen kautta tuli uusia lauluja.
”Hän tarjosi ujosti omiakin laulujaan, ja ne
sopivatkin hienosti mukaan.” Laulut määrittelivät, että levy muotoutui dramaattisempaan suuntaan.
”Minun korvissani tässä on aiempaa enemmän suomalaista perintöä. Lisäksi ripauksia
Ranskasta, elokuvamusiikista ja suomalaisista kansanlauluista. ”Ihanaa, että onnistuin
siinä – vaikka omaa musiikkiaan onkin vaikea arvioida. Vaikka biisien säveltäjinä onkin
myös muita ja vaikka se on tiivistä yhteistyötä, levy on minun lauluni määrittelemää.
Tämä on minun musiikkiani.”
Yksi levyn kappaleista on kokonaan Jonna Tervomaan säveltämä ja puolet yhteisiä
sävellyksiä jonkun muun kanssa. ”Olen melodikko, säveltäminen ei ole minun tärkein
alueeni. Teen hetken lauluja, en hinkkaa niitä. Sävelet lähinnä tippuvat syliini ja teksti
viimeistelee ne. Työni on musisointia, josta
sivutuotteena syntyy lauluja.”
14
Tunnustelevaa keikkailua
Levy oli iso ponnistus täysin erilaisen elämän
jälkeen. Kuuden vuoden tauolla Tervomaa ei
keikkaillut oman bändin kanssa, mutta esiintyi
kyllä Jussi Jaakonahon kanssa sähköduona.
”Syksyn keikkailuni on tunnustelevaa,
mikä on yleisö ja missä se on? Ihmiset ovat
tulleet ihmettelemään mikä on meininki ja
keikkailu jatkuu keväällä. Se on ihanaa, saa
purkaa energiaansa. ”
Musiikki on olomuoto
Tekijänoikeuskorvauksilla on aina ollut Tervomaalle merkitystä. Tauon aika vaikutti niihinkin. Korvauksia kertyi selvästi vähemmän
kuin ei keikkaile eikä tee uusia levyjä. ”Harva
onnistuu tekemään ympäri vuoden soivaa
kappaletta, eikä sen soisi minkään ensisijaisen tavoitteen tässä olevankaan. Läsnäolo
alalla vaikuttaa.”
”Kun selitän läheisilleni tulonmuodostustani olen herännyt siihen, kuinka hienot
systeemit meillä on. Levyissä on paljon palkatonta työtä, On mahtavaa, että täällä pikkuisessa maassamme saa tätäkin kautta jälkikäteen korvausta siitä tekemisestä – ja tukea
itse tekemiseen.”
Musiikkiteollisuus on haukannut alalla
entistä isomman roolin. ”On kuitenkin ikävää jos tänne pesiytyy ajatus, että vain menestyneillä on oikeus olla hengissä. Pieniäkin
tulopuroja tarvitaan.”
”Tämän kokoisella kielialueella aktiivinen musiikkikulttuuri on äärimmäisen tärkeä ja tällaisetkin asiat vaikuttavat. Täytyy
olla mahdollista jatkossakin tehdä musiikkia
Levy oli iso ponnistus
täysin erilaisen elämän jälkeen.
Keikat ovat hyvin eri tyylisiä, mutta se
sopii Tervomaalle. Niitä on ollut pienillä
klubeilla, yökerhoissa ja konserttisaleissa.
Tunnelmat vaihtelevat siitä kun esiintyy yhdeltä yöllä jo hyvin virittyneelle baariyleisölle tai Sellosalissa alkuillasta lapset mukanaan
tuoneille kuulijoille.
Elokuvaohjaaja Mika Ronkaisen Eläköön-levyn Tikapuut-kappaleeseen tekemä
video herättää paljon huomiota ja keskustelua. Se on koskettava tarina vanhaa äitiään
tämän kodissa hoitavasta naisesta, jota Jonna
Tervomaa esittää itse. Omaishoitajan työn
ristiriitaiset tunteet näkyvät.
muutoinkin kuin vain taloudellisen kannattavuuden paineissa.”
Mikä musiikissa on tärkeää? ”Musiikki on
olomuoto, se on minulle elintärkeää ja oma
elementtini. Se vaihtelee, miten sen milloinkin onnistuu tuomaan ulos lauluna, mutta
musiikki on perusasia, iso osa identiteettiäni.”
Entä mikä on tärkeää elämässä? ”Löytää
oma olomuoto ja identiteetti. Jos on mahdollista elää siinä asennossa, joka tuntuu hyvältä, lähipiirikin on onnellisempi. Kun löytää
henkiset ravinnon lähteet, silloin on tolkkua
tässä kaikessa.”•
soolo
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat.
Ehdota
solistia !
Kenen ajatuksia
sinä haluaisit
lukea tältä sivulta?
Lähetä ehdotuksesi
osoitteeseen
[email protected].
Rautalankaa
E
’’Tieto lisää ymmärrystä ja
ymmärrys lisää kunnioitusta
ja muuttaa asenteita.’’
Kaija Kärkinen on laulaja, sanoittaja ja näyttelijä.
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä Teosto ry:n hallituksen jäsen
kuva: riitta sourander
räänä kauniina kevätaamuna, muutama vuosi sitten, laulava ja sanoittava perheenäiti Kirkkonummelta kilahti.
Aivan kesken leppoisan kahvittelun ja lehdenselailun hän
järkytti perheenjäseniään aloittamalla kirosanoja vilisevän
monologin: ”Prrkl!!! Joku toimittaja täällä kirjoittaa, että musiikin
vapaa (ja laiton) levitys tuo ilmaista mainosta artisteille, joiden varsinainen leipä tulee keikkailusta, olisivat siis hiljaa ja tyytyväisiä!”
Koska kuulijat kaikkosivat, siirtyi perheenäiti koneen ääreen
ja kirjoitti monologinsa yleisönosastoon, ilman kirosanoja tosin. Hän muistutti toimittajalle, että kaikki artistit eivät itse tee
esittämäänsä musiikkia eivätkä kaikki musiikintekijät suinkaan
ole artisteja. Ja että hänen logiikallaan jokaisen pitäisi saada
ladata kaupassa kassit täyteen leipää maksamatta, sehän olisi
leipurille vain hyvää mainosta!
Kirjoitus julkaistiin, eikä mennyt aikaakaan, kun perheenäidin sähköpostiin singahti nuoren tuntemattoman
miehen kommentti: ”V#%%u sun biisejäs kukaan viitti laittomasti jakaa!”
Hmmm… tähän oli pakko vastata:
”Olet varmaankin oikeassa. Mutta en
tarkoittanutkaan omia biisejäni, vaan
niitä, joita SINUN lempiartistisi keikoillaan esittää. Pitäisikö niiden tekijänkin saada osansa fanituksestasi?” Jännityksellä perheenäiti odotteli uutta kommenttia,
mutta tällä kertaa sitä ei tullut.
Neljä vuotta myöhemmin aihe on edelleen
ajankohtainen. Yhä uudestaan ja uudestaan saavat
musiikintekijät ja -esittäjät vääntää rautalangasta
päättäjille, faneille ja ihan tavallisille musiikinkuluttajille, mistä se leipä näillä aloilla koostuu. Ja
mielellämme sen teemme!
Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite on
selvästi osoittanut, että keskustelua todella tarvitaan. Ja tietoa. Aloitteen tuoteseloste antaa itse
paketin sisällöstä harhaanjohtavan kuvan. Sekaisin
menevät artistit ja tekijät, lataaminen ja jakaminen,
yksityinen kopiointi ja kaupallinen yritystoiminta.
Pehmeämmät keinot puuttua laittomaan verkkojakeluun olisivat rautalankaa parhaimmillaan.
Esimerkiksi Ranskassa kokemukset huomautuskirjemenettelyn vaikutuksesta laittomaan jakamiseen
ovat olleet hyviä. Menettelyä aiotaan siellä myös
jatkaa, toisenlaisista huhuista huolimatta. Muitakin keinoja löytyy, jos vain halutaan.
Tämä laulava ja sanoittava perheenäiti uskoo
edelleen, että tieto lisää ymmärrystä. Ja ymmärrys
lisää kunnioitusta ja muuttaa asenteita. Lisää rautalankaa, kiitos!•
15
Yksi heistä lähtee
Euroviisuihin
Yksi näistä kahdestatoista voittaa Gramexruusukimpun ja sata miljoonaa kuulijaa.
U
uden musiikiin kilpailuun osallistuu 12 yhtyettä ja artistia biiseineen.
Kilpailussa valitaan Suomen euroviisuedustaja.
Voittaja saa sata miljoonaa kuulijaa ja käsintehdyn Gramex-ruusukimpun.
Tekijänoikeusjärjestö Gramex tukee viime vuoden tapaan Uuden musiikin kilpailuja.
Kuten Krista Siegfrids näytti, UMKvoitto antaa vahvan potkun uralle. Harva
muistaa, että ennen Uuden musiikin kilpailuja Krista oli suurelle yleisölle tuntematon.
Seuraavassa on lyhyet esittelyt vuoden
2014 Uuden musiikin kilpailun kappaleista
ja niiden esittäjistä aakkosjärjestyksessä.•
Kuva: matti Matikainen
Teksti lauri kaira Kuvat tom hakala / Anatom.fi
Näin voittaja valitaan
Uuden musiikin kilpailun finaaliin pääsee kahdeksan kilpailijaa. Neljä putoaa pois karsintavaiheessa. Näin kilpailuprosessi etenee.
Kisaan osallistuminen vaatii käytännössä
biisiä ja sanoitusta sekä esittäjää.
Tänä vuonna UMK vastaanotti 420 demoa.
Tuomaristo valitsi näistä 12 kilpailijaa.
Yleisö pääsee näkemään kilpailijat ensimmäisen kerran kahdessa tv-lähetyksessä
28.12. ja 4.1. Näissä ei vielä tehdä valintoja.
Tv-mittelöt seuraavat 11. tammikuuta ja
18. tammikuuta. Kumpaankin näistä osallistuu kuusi kilpailijaa. Molemmissa lähetyksissä
yksi putoaa pois ja yksi menee yleisön ja tuomariston äänin suoraan finaaliin.
Jäljellä olevat kahdeksan kilpailijaa kohtaavat toisensa 25. tammikuuta suorassa lähetyksessä. Silloin yleisö valitsee kuusi jatkoon ja
Viimeksi Krista Siegfrids
sai Gramexin
G-ruusukimpun ja sata
miljoonaa kuulijaa.
kaksi putoaa pois. Tässä kohden tuomaristolla
ei ole äänivaltaa.
Kahdeksan finalistia kohtaavat toisensa finaalissa Barona Areenalla 1. helmikuuta. Koko
kisan voittaja valitaan yleisön ja tuomariston yhteenlasketuilla äänillä kahdeksasta UMK-kilpailijasta. Voittaja pääsee edustamaan Suomea
Euroviisuihin toukokuiseen Kööpenhaminaan.
•
TUOMARISTO Uuden Musiikin Kilpailun tuomariston muodostavat Toni Wirtanen, Redrama, Aija Puurtinen ja Tomi Saarinen. Juontajina jatkavat
YleX-tähdet Ilkka Uusivuori ja Anne Lainto. Redrama on arvostettu ja moneen kertaan palkittu rap-artisti sekä yksi Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana
-nimeä kantavan, supersuositun muusikkoryhmän keulakuvista. Toni Wirtanen on yksi Suomen tunnetuimmista rock-muusikoista. Parhaiten hänet tunnetaan
Apulanta-yhtyeen keulakuvana, biisintekijänä, laulajana ja kitaristina. Aija Puurtinen on Honey B. & T-Bones -yhtyeen karismaattinen laulaja, musiikin tohtori
ja Sibelius-Akatemian popjazz–laulun lehtori. Parhaillaan Puurtinen vaikuttaa Valtion musiikkitoimikunnan arvovaltaisena puheenjohtajana ja valmistelee
uutta albumia. Tomi Saarinen on eräs suomalaisen musiikkibisneksen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. YleX:n moneen kertaan palkittu musiikkipäällikkö
toimii nykyisin YleX:n ohjelmapäällikkönä.
•
16
Clarissa feat. Josh Standing
TOP OF THE WORLD
Dennis Fagerström
My Little Honey Bee
Hanna Sky
Hope
Säv., sov. Paul Oxley, David Neisser,
Christian Rabb, Annette Lundell,
Joshua Standing
San. Paul Oxley
Säv. Dennis Fagerström, Michael James Down,
Niklas Hast, Andreas Anastasiou, Primoz Poglajen
San. Dennis Fagerström, Michael James Down
Sov. Niklas Hast
Säv., san. Hanna Sky
Sov. Hanna Sky,
Kalle Marttila,
Rolf Pilve
Karjaalta kotoisin oleva Clarissa on 23-vuotias energinen pop-tulokas. Hip hop -tanssin
moninkertainen suomenmestaruusmitalisti
aikoo hyödyntää tanssitaitojaan myös UMK:n
lavalla. Clarissan kanssa lavalla nähdään englantilainen street-tanssija Josh Standing.
The Voice of Finland -kilpailusta tutuksi tullut Dennis on harrastanut musiikkia lapsesta saakka. Hän ihailee Robbie Williamsia ja
Michael Bubléta.
Tamperelainen Hanna Sky yhdistelee elektropoppia ja etnisiä elementtejä. Kappaleiden
sekä Hanna Sky -nimen takana on pitkään
muusikkona ja laulaja-lauluntekijänä toiminut Hanna Seppälä, joka aloitti soolouransa
uudella artistinimellä viime kesänä.
Gramex on yhteistyökumppanina UMK:ssa.
Jasmin Michaela
KERTAKÄYTTÖSYDÄN
Hukka ja Mama
SELJA
Lili Lambert
LET ME TAKE YOU THERE
Säv. Mikko Kierikki, Jasmin Michaela, Jutta Annala
San. Johanna Viksten. Sov. Mikko Kierikki, Jasmin
Michaela, Jonas Olsson, Jani Lagerström
Säv., san. Lasse Hukka
Sov. Lasse Hukka, Martina Myllylä,
Simo Saukkola
Säv., sov. Lili Lambert, Joonas Kaikko,
Lasse Piirainen
San. Lili Lambert
Jasmin Michaela on turkulainen 25-vuotias
laulaja. Latinorytmien rakastajalle latinopoppi oli luontainen valinta oman musiikin
tyylilajiksi.
Hukka ja Mama on helsinkiläinen duo, jonka musiikki on suloisen lapsekasta ja myös
haikeaa. Duon pyrkimyksenä on kirjoittaa
kappaleita, jotka ovat kuin hyviä karkkeja:
makeita, mutta kirpeitä.
33-vuotias Lili Lambert osallistui tämän
vuoden The Voice of Finland -laulukilpailuun, jossa ylsi Elastisen tiimissä suoriin
lähetyksiin asti. Lili yhdistelee mielellään
soul-vaikutteita musiikkiinsa ja on parhaillaan työstämässä omaa albumia. Levystä tulee sekoitus r&b:tä, poppia ja funkia. >>>
17
Lauri Mikkola
GOING DOWN
MadCraft
SHINING BRIGHT
Makea
PAINOVOIMA
Säv., san. Lauri Mikkola
Sov. Lauri Mikkola, Tuomas Viiliäinen
Säv., sov. Tom Nuorivaara, Juho Rinne,
Jesse Mäläskä, Otto Uotila. San. Tom Nuorivaara
Säv., san. ja sov.
Makea
Lauri Mikkola on vuosien mittaan laulanut
muun muassa Lontoon Royal Albert Hallissa,
presidentinlinnassa ja The Voice of Finland
-kilpailun semifinaalissa.
MadCraft on helsinkiläinen pop-punk -yhtye,
jonka nopeatempoiset duurikappaleet ja energinen livesoitto lupaaavat kesäaurinkoa tähän
murheellisten laulujen maahan. Yhtye on soittanut yli sata keikkaa parin viime vuoden aikana, eikä vauhti ole hyytynyt tänäkään vuonna.
Makea on uusi urbaanin pop-musiikin yhtye,
joka ammentaa vaikutteitaan hiphopista,
elektrosta ja rockista. Musiikki on työllistänyt bändin jäseniä jo pitkään ja visio omasta
musiikista on kypsynyt valmiiksi hiljalleen.
Kahdeksan heistä kohtaa finaalissa 1. helmikuuta.
MIAU
GOD/DRUG
Mikko Pohjola
SÄNGYN REUNALLA
Softengine
SOMETHING BETTER
Säv. Anu Kaukola
San. Anu Kaukola, Henna Juvonen
Sov. MIAU, Erno Laitinen
Säv., san. Mikko Pohjola
Sov. Jukka Immonen
ja Mikko Pohjola
Säv. Topi Latukka
San. Henri Oskár, Topi Latukka
Sov. Softengine, Jyrki Tuovinen
MIAU on Kuopiosta kotoisin oleva helsinkiläistrio, jonka juuret ovat indierockissa.
Siinä yhdistyy visuaalisuus, stemmalaulu ja
elektronisen musiikin vaikutteilla höystetty
punk-pop. Yhtyettä on kuultu muun muassa
Flow-festivaalilla.
Oulusta kotoisin oleva laulaja-lauluntekijä
Mikko Pohjola debytoi 2011 albumilla Menkää te, minä jään. Albumin tunnetuimmat sinkut olivat Paikkani tiedän ja Et nää. Kisakappale Sängyn reunalla on ote Pohjolan toiselta
albumilta, jota hän valmistelee parhaillaan.
Seinäjokelainen Softengine pyrkii luomaan
eeppistä omintakeista tyyliä sekoittaen siihen esikuviaan Coldplaytä, Musea, Disco
Ensembleä ja 30 Seconds To Marsia.
18
Taiteilijan sosiaaliturvaan
esitetään muutoksia
Erimielinen työryhmä etsi apua itsensä työllistäjien
sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvaan.
S
osiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä
esittää uusia keinoja parantaa taiteilijoiden ja muiden
itsensä työllistävien turvaverkkoa. Työryhmä esittää
osin muutosehdotuksia
ja osin jatkoselvityksiä. Jatkoselvityslistalle
pantiin muun muassa tekijänoikeus- ja työttömyyskorvausten yhteensovittaminen.
Nykyisin tekijänoikeuskorvaukset alentavat työttömäksi joutuneen taiteilijan työttömyyskorvauksia, vaikka niitä maksettaisiin
vuosia ennen työttömyyttä tehdyistä teoksista. Esimerkiksi pääomatulot eivät vastaavaa
leikkausta työttömyyskorvauksiin aiheuta.
Työryhmä esittää myös, että toimeksiantosopimusten sosiaalivakutuusmaksut maksaisi jatkossa työn tilaaja työn tekijän sijasta.
Työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt jättivät tähän
kohtaan eriävän mielipiteensä.
Haastava tehtävä
Ryhmä aloitti työnsä syksyllä 2012. Sen tehtävä oli kaksijakoinen: ensin tuli selvittää,
onko sosiaaliturvassa perusteettomia eroja
muihin ryhmiin nähden ja sitten esittää näihin parannusehdotuksia.
Mittatikkuna käytettiin vertailua palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvaan. Tavoitteena oli, ettei luovilla aloilla työskentelevien
ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvassa olisi ”perusteettomia eroavuuksia” muihin
nähden.
Joiltakin osin parannettavaa löytyikin.
Monin osin työryhmän enemmistö kuitenkin katsoi, että taiteilijajäsenten esiintuomat
ongelmat eivät johtuneet järjestelmän puutteista – vaan taiteilijoiden pienistä tuloista.
Kaksi systeemiä
Miksi henkilön tulot vaikuttavat hänen työttömyys-, eläke- ja sosiaaliturvaansa? Vastaus
on yksinkertainen.
Suomessa on kaksi rinnakkaista turvasysteemiä: ansiosidonnainen ja perusturva.
Pienituloinen ihminen jää useimmiten
perusturvan varaan. Sen rahoittavat kaikki
veronmaksajat. Perusturvaan luetaan muun
muassa työttömän peruspäiväraha ja eläkeläisen kansan- tai takuueläke.
Ansiosidonnaisen turvan henkilö rahoittaa itse niin sanotuilla sosiaalivakuutusmaksuilla. Palkansaaja maksaa niitä itse yhdessä
työnantajansa kanssa, yrittäjä taas ne yksin.
Aina viisas Wikipedia kertoo eläkesysteemistä näin: ”Keskimääräinen TyEL-maksu on
kokonaisuudessaan noin 23 prosentin luokkaa maksetuista palkoista (v. 2013), josta alle
53-vuotiaat työntekijät maksavat 5,15 prosenttia (v. 2013) ja 53 vuotta täyttäneet 6,5 prosenttia. Työnantaja maksaa loput eli keskimäärin noin 17 prosenttia (yksityisillä aloilla).”
Pyöreästi neljännes maksuista kerryttää
henkilön omaa eläketurvaa ja kolme neljännestä kuluu nykyisin eläkkeellä olevien eläkkeisiin.
Tekijänoikeuskorvaukset poikkeus
Musiikkialalla tekijänoikeuskorvaukset ovat
merkittävä tulonlähde. Ne ovat omalla tavallaan poikkeus edellä kuvatuista säännöistä.
Niistä maksetaan normaalit tuloverot,
mutta eläkemaksuja niistä ei peritä. Niistä
tulee käteen 23 prosenttia enemmän, mutta
ne eivät myöskään kerrytä ansiosidonnaista
turvaa.
Työryhmä ei esitä tähän muutosta. Nykysysteemi on useimmissa tapauksissa taitei-
Ehdotuksia ja jatkoselvityksiä
Teksti Lauri Kaira
Työryhmän
tärkeimmät esitykset:
•
Jatkoselvitys siitä, että tekijänoikeuskorvaukset eivät leikkaisi työttömyyskorvauksia siltä osin kuin niitä
maksetaan teoksesta, esityksestä tai
muusta vastaavasta, joka on tehty ennen työttömyyskautta.
•
Toimeksiantosopimusten sosiaalivakuutusmaksut maksaisi jatkossa
työn tilaaja työn tekijän sijasta.
• Jatkoselvitys siitä, voisiko valtion
ylimääräisen taiteilijaeläkkeen jättää
huomioimatta takuueläkettä vähentävänä tulona; nykyisin tämä tunnustuspalkinto leikkaa takuueläkettä.
• Selvitetään työttömyysturvalaissa
säädetyn yrittäjän määritelmän sekä
luovan ja esityksellisen työn alojen
niin sanotun ”työssäoloehdon” mahdolliset kehittämistarpeet.
•
MyEL-vakuutetuille apurahansaajille sekä YEL- ja MyEL-vakuutuksen
ulkopuolelle jääville omassa työssä
työllistyville henkilöille säädettäisiin
oikeus osittaiseen hoitorahaan.
•
Apurahansaaja voisi keskeyttää
MyEL-vakuutuksensa ansiotyön tekemisen ajaksi ja että tutkija- tai taiteilijaryhmässä työskenteleville apurahansaajille ryhmän tiettyyn projektiin
myönnettyjä lyhyitä apurahoja ja lisärahoitusta voitaisiin yhdistää MyELvakuutettuun aikaisempaan apurahajaksoon.
lijan etu. Taiteilijan tulot ovat usein niin pienet, että hän jäisi joka tapauksessa kansan- tai
takuueläkkeen varaan. Silloin hän maksaisi
omalta kannaltaan turhasta.•
19
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
välisoitto
Jonna Tervomaa laulaa.
Talvi saa tulla
Perinteisissä talvikauden
avajaisissa viihtyivät
sekä musiikkialan että
politiikan eturivin nimet
Jonna Tervomaan
esittämän musiikin
tahdissa.
KUVAt: saara vuorjoki
Yleisö viihtyy, kun yhtye panee parastaan.
Toimitusjohtaja Hannu Marttila spiikkaa; kansanedustaja Ben Zyskowicz ja kansanedustajan avustaja Minja Timperi;
asianajaja Antti Hemmo, musiikkikustantaja Gugi Kokljuschkin ja Live Nation’in Mikko Haapala.
Kansanedustajat Johanna Karimäki ja Johanna Ojala-Niemelä; valtiosihteeri Marja Rislakki TEMistä; kansanedustajat
Suna Kymäläinen, Tuula Peltonen, Jukka Kopra ja Janne Sankelo.
20
asiakas
info
Gramexin syystilitys
3 miljoonaa euroa
Gramex tilitti marraskuussa 3 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia kotimaisille oikeudenhaltijoille. Taiteilijoille tilitettiin 1,3
miljoonaa euroa ja tuottajille 1,7
miljoonaa euroa.
Korvaukset ovat peräisin kotimaisen musiikin käyttämisestä
muun muassa taustamusiikkipalveluissa, myyntitallenteissa, avtallenteissa ja lähettäjäyhtiöiden
Catch Up -palveluissa.
Ääniteilmoitukset
vuodelta 2013
Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja
singleistä tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta.
Loppuvuonna 2013 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitukset
pitää olla Gramexissa tammikuun
2014 loppuun mennessä. Mikäli
vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja tallenteita, näidenkin ilmoitukset tulee tuolloin olla
Gramexissa.
Ääniteilmoituslomakkeet löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi.
Gramex toivottaa kaikille
asiakkailleen hyvää joulua
ja musikaalista uutta vuotta!
Kurenniemi Kiasmassa
Kiasmassa aukesi marraskuun
alussa näyttely Kohti vuotta
2048, joka valottaa suomalaisen
elektronisen musiikin pioneerin
Erkki Kurenniemen persoonaa
ja tuotantoa. Näyttelyn materiaalista suuri osa on koottu Kuren-
niemen henkilökohtaisesta arkistosta. Lisäksi esillä on Kurenniemen
lyhytelokuvia ja mediataideteoksia
1960–1980-luvuilta sekä 1960- ja
1970-luvuilla rakennetut DIMI-sähkösoittimet. Näyttely on avoinna
2.3.2014 saakka.
kuva: erkki kurenniemen arkisto
Rytmi sulautuu
Soundiin
Printtimedian kentältä kuuluu jälleen lopettamisuutisia. Lehtikustantamo Pop Media on päättänyt
lakkauttaa vuodesta 1934 lähtien
julkaistun Rytmi-lehden vuoden
2014 alusta alkaen. Lehden sisältö sulautetaan Soundiin, jonka päätoimittaja Mikko Meriläinen saa aisaparikseen Rytmin
päätoimittaja Heta Hyttisen.
Rytmi.com-verkkosivusto säilytetään. Soundi siirtyi aiemmin
tänä vuonna A-lehdet OY:ltä Pop
Medialle, joka julkaisee myös
musiikkilehtiä Rumba ja Inferno.
Nuorgam lopettaa
Verkossa toimivan musiikkimedia Nuorgamin (www.nrgm.fi) viimeinen artikkeli julkaistiin 30.11.
Vapaaehtoisvoimin toteutettu sivusto avattiin keväällä 2011 ja
kahden ja puolen vuoden aikana media on julkaissut yli 3 000
musiikkiaiheista artikkelia yli 100
kirjoittajalta.
Uusia alue-edustajia
Daniel Rifaat (ylh.) ja Taneli Salo
(alh.) aloittivat 4.11. Gramexin ja
Teoston yhteisinä alue-edustajina.
Daniel hoitaa pääkaupunkiseudun
länsipuolta ja Taneli itäpuolta.
kuvat: saara vuorjoki
21
Ministeri vauhditti
tekijänoikeuslain kehittämistä
Valmisteilla on viisi tekijänoikeuslain kehityshanketta.
Teksti lauri kaira Kuva matti matikainen
K
un eduskunnassa vielä käsiteltiin edellistä tekijänoikeuslain uudistuspakettia,
kulttuuriministeri käynnisti valmistelukierroksen
uusista kehityshankkeista.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoi asiasta
loka-marraskuun vaihteessa järjestetyssä Tekijänoikeusfoorumissa. Kyse on pitkälti hallitusohjelmassa luvatuista asioista.
Arhinmäki korosti, että ministeriön tehtävä on valmistella uudistuksia riippumatta
siitä, että samaan aikaan on vireillä myös
kansalaisaloite eduskunnassa. ”Odotan esityksiä ja ratkaisuja ministeriön valmistelussa.
Aikataulu on suhteellisen tiukka.”
Jotta nykyinen eduskunta ehtisi asian
vielä käsitellä, hallituksen esitys pitäisi antaa
viimeistään ensi keväänä, kertoi Arhinmäki.
Viisi kohtaa
Ministeriön mukaan selvitys- ja valmistelutoimeksianto koostuu seuraavista asioista:
1) kohtuullista korvausta koskevat tekijänoikeuslain säännökset, 2) luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet ja toisaalta niiden
kohtuullisuus, 3) televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut, 4) hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen ja 5) eräät äänitallenteen
suojaan liittyvät kysymykset.
Kohtuullinen korvaus
Arhinmäki käsitteli osaa kehityskohteista puheenvuorossaan. Yksi näistä oli kohtuullisen
korvauksen turvaaminen.
”Kohtuuttomasta sopimuksesta tekijä
voi periaatteessa kieltäytyä, mutta tämä on
käytännössä luovien alojen tekijöille vaikeaa,
koska se merkitsee useimmiten myös työtilaisuuden menettämistä.”
22
”Tämä on nykyinen tekijänoikeuslainsäädännön ongelma ja siksi sitä pitää muuttaa.
Mutta miten? Siihen haemme nyt ratkaisuja.”
Selvitettäviin asioihin kuuluu hänen mukaansa muun muassa se, miten tekijänoikeuksia koskevaa neuvottelutilannetta olisi
mahdollista tasapainottaa. ”Kaiken kaikkiaan
olisi hyvä, että tekijöiden järjestöt neuvottelisivat kollektiivisesti nykyistä enemmän sopimusehdoista.”
Piratismin torjuminen
Ministeri peräänkuulutti uusia keinoja, joilla
luvattomaan verkkojakeluun voitaisiin puuttua, mutta jotka kunnioittaisivat myös ihmisten vapauksia.
”Piratismi merkitsee sitä, että luovan alan
työntekijä ei saa korvausta tekemästään työstä. Toisaalta tietoverkossa ilman tekijän lupaa
tapahtuvia tekoja, kuten tiedostojakelua, vastaan ei pitäisi käyttää myöskään ylimitoitettuja toimenpiteitä.”
Ministeri piti varoituskirjemenettelyä ja
verkkotunnuksen sulkemista tehoonsa nähden
liian kalliina ja monimutkaisina järjestelyinä.
Esto- ja hidastusmääräys
Luova ala on esittänyt lain muutosta, jolla
tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorit
soveltamaan estoja myös ulkomaisiin piraattipalveluihin.
Ministeri sanoi ymmärtävänsä, että piraattipalvelujen blokkaaminen voi olla luovien alojen toimijoiden näkökulmasta nopea
ja mahdollisesti myös tehokas keino torjua
piratismia.
”Mutta blokkaamiseen liittyy iso periaatteellinen yhteiskunnallinen kysymys: missä
menee netin käytön rajoittamisen raja?”
”Nykyisen tekijänoikeuksia loukkaavan
verkkoliikenteen estämisen rinnalla pitää
tutkia verkkoliikenteen hidastamista niin,
että luvaton toiminta ei enää käytännössä
olisi mielekästä verkon hitauden vuoksi”, ehdotti Arhinmäki.
Uudistamisen vaikeutta kuvaa se, että
pian tilaisuuden jälkeen teleoperaattorit kiirehtivät torjumaan ajatuksen laittomien palvelujen hidastuksista.
Verkkotallennus
Muita pitkään auki olleita asioita ovat hyvitysmaksun uudistaminen ja tv-ohjelmien
verkkotallennuspalvelut.
Suuret teleoperaattorit ovat myyneet
asiakkailleen verkkotallennuspalveluita osana
viihdepakettejaan jo vuosia. Sopimusneuvottelut niiden oikeuksista ovat kuitenkin yhä
kesken.
Foorumissa kerrottiin hyvä uutinen, että
televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluihin etsitään nyt ratkaisuja yhteistyössä
oikeudenhaltijoiden, tv-yhtiöiden ja teleoperaattoreiden kesken.
Hyvitysmaksu
Vaikka hallitusohjelmassa luvataan uudistaa
hyvitysmaksu, uudistus ei ole edennyt.
Nykyinen laitepohjainen maksujärjestelmä on edelleenkin vahvoilla, koska hallituspuolueet eivät ole lukuisista yrityksistä
huolimatta löytäneet yksimielisyyttä sitä korvaavasta järjestelmästä.
Eduskunta hyväksyi syksyllä edellisen
tekijänoikeuslain uudistuspaketin. Se sisälsi
pykälät orpoteosten käytöstä, mediatalojen
arkistomateriaalien sopimuslisenssikäytöstä
sekä äänitteen suoja-ajan asteittaisen pidentämisen 70 vuoteen.•
Arhinmäen mukaan
hallituksen esitys
tarvitaan jo keväällä.
Kuvassa ministeri Arhinmäki pitää puhetta
henkisen omaisuuden päivän tapahtumassa.
•
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma (22.6.2011) sisältää muun muassa seuraavat luovaa alaa koskevat kirjaukset: ”Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.” ”Luovien aineistojen
”Tekijänoikeusjärjestelmän keluvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa.”
hittämisessä huomioidaan eri jakelukanavat.” ”Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.” ”Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja
verolainsäädännön uudistustarve. Selkeytetään lyhyiden apurahojen asema sosiaaliturvalainsäädännössä.” ”Lisätään alan koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa.” ”Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan.” ”Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään.”
•
•
•
•
•
•
•
23
The Maarit
Vain elämää 2013 -sarjan tähti Maarit Hurmerinta
julkaisi lokakuussa kahdeksannentoista studioalbuminsa
Miten elämästä kertoisin. Maaritin ensimmäisen albumin
julkaisemisesta on kulunut 40 vuotta ja marraskuussa
Maarit täytti 60 vuotta. Mitään syntymäpäivähaastattelua
artisti ei kuulemma halunnut antaa.
Teksti ja kuvat eeva mehto
24
M
aarit Hurmerinnalla
on takanaan rankat
rupeamat uuden levynsä kanssa ja levyn
julkaisukeikka Savoyteatterissa. Voimia
veivät myös kesällä
Vain elämää -sarjan kuvaukset.
”Levyn teko on valtava prosessi. Varsinkin oma tapani tehdä levy vie ihmisen kokonaan. Haluan olla mukana joka vaiheessa. Se
on iso duuni.”
”En tee levyjä ajatuksella, mikä myy,
mikä on muotia tai miten voisi miellyttää
muita. Asetan itselleni päämäärän ja menen
sitä kohti.”
”Konsertteja on ollut ja niitä on edelleen, joten edessä ei ole vieläkään lepoa”,
Maarit huokaa.
40 vuoden suosiosta huolimatta taloudellinen epävarmuus vaivaa mieltä. ”Harvoin uskallan pitää edes koko viikon pituisia
lomia. Aina on pelko perseessä, että miten
laskut ja maksut hoituvat.”
Lapsuus Hiekkaharjussa
Maarit syntyi 1953 perheensä esikoisena.
Kahden vuoden kuluttua syntyi sisar ja vielä
17 vuotta myöhemmin toinen. Perhe asui
omakotitalossa Vantaan Hiekkaharjussa.
Kummatkin isovanhemmat asuivat parin
kilometrin päässä ja se oli Maaritin ilonaihe.
”Asutaan muuten edelleen Hiekkaharjussa. En ole päässyt pitkälle lapsuudenmaisemista”, Maarit nauraa.
Maaritilla on sekä italialaista että karjalaista verta. Toinen isoisä oli maailman
parhaimpiin kuuluva italialainen huilisti,
joka kierreltyään bändinsä kanssa ympäri
Eurooppaa, tapasi Suomessa helsinkiläisen
naisen, josta tuli hänen vaimonsa ja sittemmin Maaritin isoäiti.
Toiset isovanhemmat olivat syntyneet
Laatokan rannalla ja tulivat aikoinaan evakkoon Hiekkaharjuun.
”Isoisäni, Michele Orlando oli hyvin
temperamenttinen ja pedantti klassisen
musiikin edustaja. Lähestyessään kuolemaa
hän sanoi että piano pitää jättää Maaritille
perinnöksi, sillä hän on lastenlapsista ainoa
musikaalinen.”
”Se ei kylläkään pidä paikkaansa. Voisin
sanoa, että meidän koko suku on hyvin musikaalinen.”
Maarit musisoi pienestä pitäen ja isoisä
huomasi Maaritin musiikin palon. Tyttö
halusi jatkuvasti kuunnella musiikkia ja teki
kysymyksiä musiikista. >>>
25
Musiikin lisäksi haaveilu on Maaritin toinen ase alakulon torjuntaan.
Isoisällä oli joka ilta konsertti joko Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin tai oman puhallinorkesterinsa
kanssa. Maarit oli maailmankaikkeuden ainoa ihminen, joka sai istua samassa huoneessa kun isoisä harjoitteli.
Maarit tiesi, ettei saisi hiiskahtaakaan kun
isoisä soitti. Tyttö istuikin hievahtamatta paikoillaan ja kuunteli hartaasti huilunsoittoa.
”Musiikinjanoni oli valtava. Tunsin, että
sitä kautta löydän yhteyden johonkin suureen
ja käsittämättömään. Musiikki on aina antanut
minulle voimaa, lohtua, rauhaa, turvaa ja iloa.”
26
Isoisän soitto, kannustus ja huomio ovat
varmasti osaltaan vaikuttaneet Maaritin uravalintaan. Maarit ei itselleen ole koskaan
edes voinut kuvitella muuta kuin muusikon
ammattia.
Huilun ääni myös muistuttaa aina vahvasti isoisästä ja huilunsoittoa hän kuuntelee
edelleen kriittisellä korvalla: onko vire kohdallaan?
”Jo pienestä pitäen minulla oli vakaa
päätös tulla muusikoksi. Halusin kovasti laulajaksi, sillä itseilmaisu laulun kautta tuntui
voimakkaalta.”
Vaativa pianonsoiton opettaja
Maarit kävi pianotunneilla venäläisellä soitonopettajalla, tai itse asiassa opettaja kävi
Maaritin kotona opettamassa, samoin kuin
joidenkin naapureiden lasten kodeissa.
Opettajalla oli kädessään pitkä lyijykynä,
jolla hän iski näpeille, jos oppilas soitti väärin
tai huonosti.
”Ja yleensä soitin, sillä en harjoitellut
tarpeeksi. Kaikki muut lapset pelkäsivät tätä
opettajaa, minä en. Tiesin sydämestäni, ettei
opettaja ole paha ihminen. Hän vain käytti
samaa opetusmetodia, jolla itse oli aikoinaan
Venäjällä oppinut ja jolla itänaapurissamme
edelleen paljon opetetaan.
”Itse en tietenkään opettaisi ketään lasta
sillä tavalla.”
Maarit kävi Simonkylän koulua, joka oli
yksi ensimmäisiä musiikkipainotteisia kouluja Suomessa.
”Vanhempani kertoivat myöhemmin,
että aina kun tulin koulusta, heitin kaaressa
laukun nurkkaan ja menin suoraan pianon
ääreen. Äiti, joka oli hyvin temperamenttinen, huusi välillä että nyt hiljaisuus tähän
taloon. Ellet lopeta soittamista, laitan pianon
lukkoon ja piilotan avaimen.”
Maaritin suuresta musiikki-innosta kertoo, että hän kuului yhtä aikaa kahteen bändiin, kahteen kuoroon sekä nokkahuilukerhoon. Eikä Maaritin nokkahuilukerho ollut
suinkaan mikään turha viritelmä, sillä se voitti jopa Suomen mestaruuden.
Musiikkiharrastusten lisäksi Maarit kuului koulun koripallojoukkueeseen sekä näytelmäkerhoon.
”Olin iloinen ja kiltti lapsi, mutta nuoruuteni olikin sitten aika vaikea monessakin
mielessä. Elämässäni on ollut pahoja paikkoja ja ’turpaan on tullut’, mutta olen onnellinen, etten ole mikään märehtijätyyppi.”
”Ja onneksi on ollut musiikki. Sen avulla
olen päässyt hyvinkin vaikeiden asioiden yli.”
Maarit uskoo lastenpsykiatri Terttu Arajärven sanoihin, että niin kauan kun lapsi on
yhdestäkin asiasta kiinnostunut, hätää ei ole.
Maarit jätti koulun kesken ja meni Helsingin Konservatorioon opiskelemaan laulua
ja pianonsoittoa. Ensimmäisen levysopimuksen Maarit teki 19-vuotiaana Love Recordsin
kanssa ja samana vuonna hän tapasi tulevan
miehensä, kitaristi Sami Hurmerinnan. Pariskunta on tehnyt musiikillista yhteistyötä
nyt 39 vuotta.
”Jätin varhain konservatorion lauluopinnot, sillä siellä annettava opetus oli niin eri
maailmasta kuin se musiikki, mitä halusin
tehdä. Siihen maailman aikaan kevyen musiikin lauluopetusta ei saanut.”
”En ole sen koommin käynyt laulutunneilla. Onneksi ääneni on aina toiminut, eikä
mitään vastoinkäymisiä sen suhteen ole ollut.
Totta kai jokainen laulaja pitää huolta äänestään. Ei voi juopotella, rellestää tai valvoa
paljon.”
Apinoimisesta omaperäisyyteen
Ensimmäisellä Maaritin singlellä oli Jim
Pembroken sävellys ja Maaritin sanoitus,
mutta kun Maarit sai laulaa sellaisten palkittujen sanavirtuoosien kanssa kuin Hector,
Juice ja Jarkko Laine, Maarit ei pitkään aikaan uskaltanut tarjota omia tekstejään.
Vasta levyllä Siivet saan on kaksi Maaritin
kappaletta. Levyllä on muun muassa Maaritin tunnetuin hitti, Jäätelökesä. ”Myöhemmin
aloin tehdä sekä sävellykset että sanoitukset
paljolti itse”
Vuonna 1973 Maarit osallistui Suomen
euroviisukarsintoihin kappaleilla Ampukaa
pianisti ja Life is a jigsaw. Samana vuonna
ilmestyi myös ensimmäinen albumi Maarit,
jolta löytyvät kappaleet Laakson lilja sekä Lainaa vain.
Maaritin uusimmalla levyllä Miten elämästä kertoisin suurin osa sävellyksistä ja sanoituksista on hänen itsensä käsialaa.
”Siinä vaiheessa olen yleensä vaihtanut
levy-yhtiötä. Onneksi näin on käynyt harvoin.
Kaikkein ihaninta on, että tämänkin ikäisenä
olen saanut vielä elämäni parhaimman levytyssopimuksen Sony Musicin kanssa.”
”Kyllähän musiikkialallakin ikärasismia
on, eihän siitä mihinkään pääse. Meidän kaikkien on vaan oltava tarkkana, miten elämäämme elämme ja miten kohtelemme muita.”
Suosiosta huolimatta muusikon ura ei
ole Maaritille pelkästään helppoa ja hauskaa
meininkiä. Laulamista täytyy haluta paljon ja
on oltava sinnikäs, jotta pystyy edelleen luomaan uutta. Huumorintajukaan ei ole pahitteeksi.
”Ilman intohimoa tämä työ ei ole mahdollista, sillä muusikon työ on he-le-vetin
vaikeeta”, Maarit painottaa.
”Tietysti elämänhallintakursseilla voi
käydä ja opiskella, mutta nöyrin mielin täytyy vaan yrittää kehittyä niin muusikkona
kuin ihmisenä. Olen varma, että lapset kasvattavat meitä eniten.”
Kun Hurmerintojen lapset olivat pieniä,
Maarit teki paljon studiotöitä, lauloi muiden
Isoisän soitto, kannustus ja huomio
vaikuttivat Maaritin uravalintaan.
Maarit ja Sami Hurmerinta tapasivat ensimmäisen kerran Kulttuuritalolla. Maaritilla
oli keikka silloisen bändinsä kanssa ja Sami
Hurmerinta tuli kuuntelemaan.
”Siitä se alkoi. Sovittiin treffit, Sami oli
19 ja minä 20. Siitä asti ollaan oltu yhdessä.
Suhde on säilynyt ja ollaan onnellisia, Maarit
hymyilee.”
”Asuin Karjalan mummolassa, kun tapasin Samin. Mummoni hurmaantui Samista
oitis. Kun Sami ensimmäistä kertaa soitti
ovikelloa, mummo sanoi: Ota sie tuosta mies
itelles.”
”Uskon, että itse katsoin ensiksi Samin
silmiä. Silmäthän kertovat ihmisestä paljon.
Samin silmissä näkyi lempeys.” 1974 Sami
Hurmerinta soitti jo kitaraa Maaritin taustayhtyeessä, Afrikan tähdessä.
Nuorena Maarit imitoi Laila Kinnusta ja
myöhemmin Carolaa. Hänen ihailunsa kohteita olivat Ella Fitzgerald, Jimi Hendrix,
The Beatles, Spencer Davies Group, Cream,
Stewie Wonder, Aretha Franklin…
”Varhaislapsuudesta lähtien parasta treeniä oli muiden iskelmätähtien apinoiminen.”
Siitä lähtien kun Maarit löysi omintakeisen
tyylinsä, hän on uskollisesti pitänyt siitä kiinni silloinkin, kun joku on vaatinut muuta.
kuoroissa ja teki mainoksia. Silloin ei paljon
keikkailtu. Lasten arki määräsi elämän tahdin.
”Lapset olivat etusijalla ja sitten tuli vasta
kaikki muu. Siitä minulla on hyvä omatunto.
Samin äiti oli myös suurena apuna silloin kun
tarvittiin lastenhoitajaa.”
Vain elämää
Kesällä valmistettu Vain elämää -sarja oli
hauska mutta raskas työ. Artistit kehuivat toinen toistensa esityksiä, halasivat, nauroivat ja
jäivät joskus liikutukseltaan jopa sanattomiksi. Tunteet saivat ryhmän jäsenet aika ajoin
kyynelehtimään ja Juha Tapio ylisti Maaritia
korottamalla tämän The Maaritiksi.
”Koin vähän ahdistavana suuren huomion, jota ohjelman teossa sain. Liiallinen huomio on minusta aina hämmentävää.”
”10 päivän aikana yöunet jäivät kolmenneljän tunnin mittaisiksi, ja lämpötila lähenteli +35 astetta. Kaksi kertaa päivässä oli
konsertti ja yksityisyyttä oli hyvin vähän. Onneksi kaikki ohjelman ihmiset olivat ihania,
huipputyyppejä.”
Maaritin lisäksi Vain elämää -tähtikaartiin kuuluivat Anna Abreu, Ilkka Alanko,
Pauli Hanhiniemi, Laura Närhi, Jukka
Poika sekä Juha Tapio.
Musiikin lisäksi haaveilu on Maaritin toinen ase alakulon ja masennuksen torjuntaan.
Maarit sanoo haaveilevansa jatkuvasti. Hän
myös pitää huolta, että aina on jotain, mistä
haaveilla.
”Jos alkaa masentaa, heti kun alakulo tai
epäuskon hetki iskee, että olen ihan paska
eikä minusta ole mihinkään, alan tietoisesti
rakentaa haaveita.”
”Liikunta on myös tärkeää. Mulla ei pää
pysyisi kohdillaan, ellen harrastaisi liikuntaa.
Sitä harrastankin vaikka missä muodossa, kävelen, fillaroin, käyn kuntosalilla ja ellei ole
muuta niin poljen kuntopyörää kotona tunnin tai puolitoista.”
”Tykkään myös sienestyksestä, puutarhanhoidosta, kalastamisesta ja luonnossa samoilusta. Myös kirjallisuus, elokuvat, teatteri
ja kuvataiteet innostavat, mutta kaikkein tärkeintä ovat perhe ja ystävät.”
”Biisien teosta on taas sen verran aikaa,
että olisi kauhea halu säveltää. Sitä paitsi se
myös rentouttaa. Ne hetket ovat erityisen
merkityksellisiä kun tunnen itse onnistuneeni ja löytäneeni jonkun sävellyksen tai biisin.
Tunne on edelleen sama kuin lapsena.”
Maarit muistaa lapsuudestaan elämänsä
ensimmäisen, valtavan musiikillisen elämyksen, jonka hän koki neljävuotiaana ollessaan
siellä Orlandon mummolassa. Maarit soitti
pianoa yhdellä sormella, muistaakseen Joulupuu on rakennettu. Tyttö tapaili omin päin
vasemmalla kädellä koskettimia ja huomasi
löytävänsä soinnut.
”Se oli kuin olisin löytänyt tien taivaaseen. Juoksin talon ulkorappusille ja huusin
kovalla äänellä: Tulkaa kaikki kuuntelemaan
mitä mä olen keksinyt. Tunsin valtavaa hurmiota. En tiedä, olivatko ne oikeat soinnut,
mutta elämys oli mahtava.”
Se sama innostus näkyy edelleen Maaritissa ja Maaritin musiikissa. Hän sanoo olevansa kiitollinen perheestään, ystävistään ja
siitä, että on saanut tehdä omaehtoista musiikkia kaikki nämä vuodet. Maarit pitää itseään myös erityisen onnekkaana, kun on voinut työskennellä lähes 40 vuotta puolisonsa
kanssa. Hurmerinnoilla on uskollinen yleisö,
joka ostaa levyjä ja tulee konsertteihin.
”On tullut uuttakin sukupolvea musiikkimatkallemme mukaan”, Maarit riemuitsee.
”Vaatii valtavasti harjoitusta, tullakseen hyväksi soittajaksi tai laulajaksi. Kyllä se tekee
ihmisestä nöyrän. En voi suositella muusikon
ammattia kenellekään. Se tie on vain joillekin
osoitettu.”
Harvalle suomalaiselle artistille tai naiselle on omistettu oma postimerkki. Ykkösluokan tähti, The Maarit sai kunnian esiintyä
ykkösluokan postimerkissä 2010.•
27
Musiikkituottajien Lauri Rechardtin mukaan YouTube myy mainoksia videoihin vain maissa, joissa sen sopimukset kattavat kaikki oikeudenhaltijat.
Teoston YouTube-sopimus poisti
tulpan muiltakin korvauksilta
Levy-yhtiöillä on ollut kauan sopimus YouTuben kanssa.
Teksti Lauri kaira Kuva saara vuorjoki
M
usiikkituottajat IFPI
Finland ry:n vetäjä
Lauri Rechardt on
iloinen siitä, että Teosto ja YouTube pääsivät sopimukseen. Se
poisti tulpan siltä, että
nyt myös levy-yhtiöt ja muusikot voivat alkaa
saada YouTube-korvauksia Suomessa.
”Musiikkiyhtiöillä on ollut sopimukset
YouTuben kanssa jo useita vuosia. YouTube
onkin maksanut korvauksia artisteille ja tuottajille useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa ja muuallakin.”
28
”YouTuben politiikka kuitenkin on, että
se ei aloita mainosten myymistä videoiden
yhteyteen paikallisissa palveluissaan, ennen
kuin sillä on sopimus kaikkien oikeudenhaltijoiden kanssa. Suomalaiset artistit ja tuottajatkaan eivät saaneet videoiden käytöstä tuloja ennen kuin Teosto-sopimus oli solmittu.”
”Nyt kun sopimus on allekirjoitettu YouTube aloittaa mainostamisen ja kaikki oikeudenhaltijat alkavat saada korvauksia.”
Miten YouTube-korvaukset käytännössä
jaetaan muusikoiden ja levy-yhtiön kesken?
”Kuten kaikkien tilausperusteisten palveluiden osalta, taustamuusikot saavat korvauk-
sensa osana Muusikkojen liiton ja Musiikkituottajien välisen työehtosopimuksen mukaisia palkkioita. Sopimusartistit saavat puolestaan tallennussopimusten mukaiset rojaltit.”
Yhtiöt hoitavat tämän korvausliikenteen
itse. Paljonko rahaa tämä tuo?
”Palvelun suosion huomioiden odotamme, että YouTuben korvaukset ovat merkittävä lisä alalle.”•
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää
osoitteella
[email protected]
1
YouTuben käyttö
Onko musiikin kuuntelu YouTubesta laillista, saako sitä ladata?
Saanko linkittää YouTube-videoon Facebook-sivullani?
Pelkkä musiikin kuuntelu tai videoiden katselu ei ole laitonta, vaikka
sisällön saataville saattaminen palvelusta tapahtuisikin ilman lupaa.
Musiikin oikeudenhaltijat ovat kuitenkin lisensoineet kattavasti musiikin ja musiikkivideoiden käyttämisen
YouTubessa. YouTube siis maksaa
oikeudenhaltijoille palvelusta saataville saatetusta musiikista.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että
YouTubessa välitettävä aineisto on
tarkoitettu ainoastaan katseltavaksi
tai kuunneltavaksi suoratoistona. Mikäli YouTubeen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa laitetun teoksen lataa
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen apulaisjohtaja
Jaana PIHKALA. Tämän palstan tarkoituksena on selventää
maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden
tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa
oikeudellisia neuvoja.
YouTube
’’Musiikkivideoiden
mainoksista aletaan
maksaa korvausta tekijöille.’’
itselleen pysyväksi kopioksi, syyllistyy tekijänoikeuden loukkaukseen.
On tekijänoikeuslain vastaista
valmistaa kopio niin sanotusta laittomasta lähteestä peräisin olevasta teoksesta. Tätä ei kuitenkaan ole
säädetty rangaistavaksi teoksi. Hyvitysvelvollisuus teosta seuraa, jos tiesi lähteen laittomaksi. Mikäli teos on
YouTubessa oikeudenhaltijoiden luvalla, on sen lataaminen itselle käyttöehtojen vastaista muttei laitonta.
Musiikin oikeudenhaltijoiden sopimukset YouTuben kanssa mahdollistavat yleensä myös upottamisen
(embedding). Nyrkkisääntö siis on,
että voit liittää Facebook-sivullesi
linkin YouTube-videoon. Linkittäjä
on kuitenkin viime kädessä vastuussa saataville saattamansa aineiston
laillisuudesta.
2
YouTube-videon
tekeminen
Saanko pitää radiota taustamusiikkina videollani? Kuinka pitkään voin soittaa musiikkia videollani ilman lupia? Syntyykö
videolla esiintyville henkilöille
tekijänoikeuksia? Kenellä on oikeus poistattaa video?
Musiikin käyttö edellyttää aina oikeudenhaltijoiden lupaa, ellei käyttö
ole jonkun tekijänoikeuden rajoituksen piirissä. Käytön perustuessa sitaattioikeuteen, on sen lain mukaan
tapahduttava hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä
laajuudessa. Laissa ei säädetä tarkemmin sallitusta pituudesta vaan
arvio tehdään aina tapauskohtaisesti.
Lainauksen on täytettävä myös
niin sanottu vetoamisfunktio, eli sillä on oltava asiallinen yhteys omaan
teokseen. Pelkästään musiikkipätkistä koottua videota tai musiikin
käyttöä taustamusiikkina radiosta tai
muusta lähteestä ei yleensä katsota
sallituksi siteeraamiseksi.
Tekijän- ja tuottajanoikeudet videoon syntyvät videon tekijöille ja
tuottajalle. Videoilla esiintyvillä henkilöillä voi olla esittävän taiteilijan
lähioikeus omaan esitykseensä. On
hyvä huomioida, että esittävän taiteilijan esitystä ei saa tallentaa ilman
lupaa.
Kaikilla videon oikeudenhaltijoilla on oikeus vaatia YouTubea poistamaan video, jonka katsoo loukkaavan tekijän- tai lähioikeuttaan.
Esimerkiksi musiikkivideosta poistopyynnön voi esittää musiikin tekijä,
videon tuottaja tai artisti.
3
Teoston
YouTube-sopimus
Mitä uutisoitu Teoston YouTubesopimus käytännössä tarkoittaa?
Saako korvausta myös laittomista YouTube-videoista? Koska korvaukset alkavat juosta?
Sopimus tarkoittaa, että Teoston
edustamat kotimaiset ja ulkomaiset
säveltäjät, sanoittajat ja kustantajat
saavat korvauksia, kun heidän musiikkiaan kuunnellaan YouTube-palvelun kautta Suomessa. Korvausta
kertyy kaikista musiikkia sisältävistä
videoista, joiden yhteydessä esitetään YouTuben kumppaniohjelman
mukaisesti mainoksia.
Korvaukset tullaan maksamaan
niin pian kuin mahdollista, mutta Teosto ei vielä tiedä ensimmäisten korvausten tarkkaa ajankohtaa. Lisätietoja sopimuksesta saa Teostosta.
Levy-yhtiöt ovat sopineet YouTuben kanssa jo aiemmin. Korvausten
maksaminen myös levy-yhtiöille ja
artisteille käynnistyy kuitenkin käytännössä vasta nyt, kun myös tekijöiden korvauksista on päästy sopimukseen.
YouTuben käyttöehdot pysyvät
ennallaan: palvelu on tarkoitettu ainoastaan henkilökohtaiseen, epäkaupalliseen käyttöön.
•
29
Messissä mukana
Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia
Timo Lassy Band Tampere Jazz Happeningin
konsertissa Pakkahuoneella marraskuussa 2013.
Kuva: maarit kytöharju
”Tampere Jazz Happening
on modernin jazzin ja improvisoidun
musiikin festivaali, joka on järjestetty vuodesta 1982 joka vuosi”, määrittelee Tampereen Musiikkijuhlien
toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen.
”Haluamme nähdä jazzin laajasti,
siten että lajin etniset vaikutteet tulevat mukaan. Puhtaasti pop-linjalle
emme ole menneet. Kokeilevalla ja
hyvin modernilla jazzilla on iso rooli.”
Tampereen Musiikkijuhlat pyörittävät kolmea eri festivaalia: Jazz
Happeningiä, klassiseen suomalaiseen nykymusiikkiin keskittyvää
Tampere Biennalea sekä kuoro- ja
30
yhteislaulutapahtumaa Tampereen
Sävel.
Tampere Jazz Happening sai
MES:ltä tukea ulkomaisten journalistien ja alan toimijoiden kutsumiseen Tampereelle. ”Kansainvälisyys
on meille äärimmäisen luontevaa ja
jokapäiväistä. Marraskuun alun tapahtumassa oli 98 ulkomaista muusikkoa 16 eri maasta.”
Tampereella esitellään laadukasta
suomalaista nyky-jazzia ja on luontevaa kutsua siihen tutustumaan
muiden festivaalien järjestäjiä, klubien johtajia ja kriitikkoja.
”Pääosa vieraista tulee Euroopasta sekä Yhdysvalloista ja osa
heistä maksaa aina itse omat matka- ja hotellikulunsa. Festivaali tarjoaa ruoat Artist Loungessa muusikoiden kanssa.”
Kaupunki muistaa myös ulkomaisia vieraita, se tarjoaa ilmaisen pääsyn museoihin, lounaan, kiertoajelun
ja tietysti saunan.
Osa yhteistyöstä tapahtuu Europe
Jazz Networkin kautta. Ulkoministeriö tukee joidenkin vieraiden osallistumista, samoin Music Finland.
Venäläisten vieraiden osalta on yhteistyötä muun muassa Suomen Itämeri-instituutin kanssa.
Heikki Jokinen
•
Päätöksiä
Kansainvälisyyttä
jazzin avulla Tampereella
Musiikin edistämissäätiön
(MES) päätöksiä
1.8.–31.10.2013
Äänitetuotantotuki
98 900 euroa, saajia 66
AV-tuotantotuki
88 700 euroa, saajia 76
Markkinointi- ja vientituki
22 350 euroa, saajia 23
Saajia yhteensä 165,
209 950 euroa
Tiedot hakuajoista
ja ohjeet: www.
musiikinedistamissaatio.fi
Mikko Heiniö toivoo, että MES:n tuki
voisi lisätä yhteistyötä esittäjien ja
säveltäjien välillä myös taidemusiikissa.
Kuva: jussi vierimaa
Laajuus on voima ja haaste
Musiikin edistämissäätiön
erityinen voima ja haaste on sen tukeman kentän laajuus ja monipuolisuus, määrittelee säätiön hallituksen
varapuheenjohtaja, säveltäjä Mikko
Heiniö.
”Vaikka olemme luoneet mielestämme hyvät rakenteet, niin toimintakulttuuri hakee vielä muotoaan. Joka
tapauksessa alkutaivalta on leimannut erittäin hyvä yhteishenki ja ilo siitä, että on voitu tuoda kerrankin yhteen periaatteessa kaikki musiikilajit
ja musiikintekemisen muodot tasaarvoisina.”
”LUSESin tukimuodoista pääosa
siirtyi MES:n perustamisen yhteydessä luontevasti uuteen säätiöön”,
Heiniö sanoo. ”Mutta sellaisille tuille
kuin säveltäjien matkatuet ulkomaisiin esityksiin ja orkesteristemmojen
puhtaaksikirjoitus on haettu jälkeenpäin sopivinta toimikuntaa.”
”Sovittelua kaipaavat vielä ne kriteerit, joilla taidemusiikin äänitetukea myönnetään. ESEK edellytti, että
hakemuksiin liitettiin valmis äänite,
kun taas LUSES oli valmis tekemään
päätöksen partituurin tai muun sel-
laisen informaation perusteella. MES
on lähtenyt tässä suhteessa ESEKin
linjalle, mutta taidemusiikin edustajien mielestä tämä jarruttaa äänitteiden syntymistä.”
”En epäile, etteikö tähän löytyisi
ratkaisu”, Heiniö uskoo. ”MES:n keskeisiin arvoihin kuuluva musiikin monimuotoisuuden kunnioittaminen edellyttää myös sitä, että kullekin musiikinlajille löydetään sen erityisominaisuuksia vastaavat, tarkoituksenmukaisimmat tukimuodot ja -kriteerit.”
MES:n tuet ovat luonteva ratkaisu
niille kevyen musiikin tekijöille, jotka
sekä säveltävät että esittävät. Kevyellä puolella miltei kaikki esitettävä musiikki syntyy tässä ja nyt.
”Taidemusiikin puolella tilanne on
onnettoman epäsymmetrinen: säveltäjät tarvitsevat aina esittäjiä, mutta
esittäjät eivät tarvitse nykyisiä säveltäjiä. Suurin toiveeni olisi, että MESin
tukitoiminta voisi tuoda parannuksia
tähän epäsymmetriaan, lisätä yhteistyötä esittäjien ja säveltäjien välillä
myös taidemusiikissa.”
Heikki Jokinen
•
31
YKSI BIISI VOITTAA SATA MILJOONAA KUULIJAA
LIPUT MYYNNISSÄ NYT!
BARONA AREENA · LA 1.2.2014
OVET AVAUTUVAT KLO 19.30
SHOWTIME KLO 21.00
LIPUT TOIMITUSKULUINEEN ALKAEN
17,50 EUR LIPPUPALVELUSTA
#UMK14
32
yle.fi/umk