Gramexpress 02/2012 (pdf)
Gramexpress 2/12 E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x Naiset tähtien takana Tekijänoikeuspäivä koko maassa Mikko Haapala luo elämyksiä 24/7 Jenni Vartiainen soi eniten 1 hän Krista kiuru Syntyi 5.8.1974 Porissa Opinnot valtiotieteiden maisteri 2001 (Turun yliopisto) Työura ja tärkeimmät luottamustoimet filosofian, ilmaisutaidon ja uskonnon opettaja (1996–), opinto-ohjaaja (2001–), Tampereen yliopiston toiminnan suunnittelija Porin yliopistokeskuksessa 2003–2004, kansanedustaja 2007–, asunto- ja viestintäministeri 2011–. Aiemmin mm. Suomen Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtaja ja Sosialidemokraattien puoluevaltuuston varapuheenjohtaja; nyt mm. Porin kaupunginvaltuuston pj, Suomen YK-liiton vpj, Suomen kuluttajaliiton pj ja Suomi-Unkari-seuran pj. Kuu Kiurusta kesään Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle kesäfestivaalit ovat osa suomalaista identiteettiä. Haastattelu LAURI KAIRA Kuva pentti hokkanen / YHA kuvapankki ➤ Montako levyä omistat? – Kymmeniä. ➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? – Olen vanhan tyylin ihmisiä, joten kuuntelen musiikkia radiosta ja cd-levyiltä. ➤ Liittyykö johonkin biisiin tai yhtyeeseen vahvoja muistoja? – Kun olin lapsi ja nuori, elettiin Suomipopin kulta-aikaa. Pori oli monien uusien bändien syntymäpaikka. Olin muun muassa vannoutunut Dingo-fani. Noina aikoina ei juuri ilman sifonkihuivia ulos lähdetty. ➤ Millaisesta musiikista pidät? – Lähes kaikenlainen musiikki menee klassisesta Suomi-poppiin. ➤ Onko kesällä joku erityinen juttu? – Kesään liittyvät mukavasti niin uudet kuin vanhatkin kesäkappaleet. ➤ Soitatko jotain instrumenttia? – Soitin lapsena ja nuorena viulua. ➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee? – Se merkitsee suomalaisuutta – siitä suomalaisuus syntyy. ➤ Missä kesäfestivaaleilla kävit viimeksi ja aiotko käydä jossain tänä kesänä? – Ainakaan Pori Jazzeja en ole jättänyt enkä jätä mistään hinnasta väliin. ➤ Mitä kesäfestivaalit merkitsevät Suomelle? – Ne ovat olennainen osa suomalaista identiteettiä. Kesäfestivaalit ovat lisäksi sekä kulttuurisesti että taloudellisesti tärkeitä. ➤ Miten suhtaudut tekijänoikeuksiin? – Jokaiselle taiteilijalle kuuluvaa kohtuullista palkkaa.• 2 pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja Miten pärjätä murroksessa? ’’Menestys ei ole yksin luovien ihmisten omissa käsissä.’’ Anu Karlsonin jutussa ”Elämyksiä 24/7” kerrotaan, että maailman suurin keikkajärjestäjä Live Nation laajentaa toimintaansa levy-yhtiöpuolelle. Tämä on uutta. Tähän asti liike on ollut toiseen suuntaan, eli levy-yhtiöt ovat laajentaneet omaa toimintaansa niin sanotun 360 asteen opin mukaisesti. Jutussa ”Naiset tähtien takana” huippumanagerit kertovat, miten he auttavat lahjakkuuksia menestymään Suomessa ja maailmalla. Tekijänoikeuspäivästä kertovassa jutussa siteerataan kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeä. Hän korosti tekijänoikeuspäivän seminaarissa, että luovien sisältöjen levityksestä ja jakelusta syntyvän tulon on jakauduttava oikeudenmukaisesti tekijöiden ja sisältöjen hyödyntäjien kesken. Paljon tehdään ja paljon pitää tehdäkin. Menestys ei kuitenkaan ole yksin luovien ihmisten omissa käsissä. Monin osin se riippuu siitä, mitkä toimintaedellytykset hallitus ja eduskunta alalle antavat. PS. Gramexin puheenjohtaja vaihtui. Gramexin pitkäaikainen puheenjohtaja Risto Ryti jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittiin Ilmo Laevuo. Suuret kiitokset Ristolle 32 vuoden puurtamisesta ja lämpimästi tervetuloa Ilmolle.• Kuva: saara vuorjoki M usiikkiala on ollut jo pitkään murroksen kourissa. Murroksen toi digitekniikan kehitys, jonka ansiosta luovia sisältöjä voi helposti kopioida ja levittää Internetissä. Sisältöalan kannalta tilanne on haastava. Luovilla sisällöillä – musiikilla, elokuvilla, tv-ohjelmilla, journalistisella sisällöllä – tehdään enemmän rahaa kuin koskaan ennen. Mutta tämä raha päätyy ihan toisiin käsiin. Rahaa tehdään myymällä musiikkipuhelimen kaltaisia kopiointilaitteita, sitä tehdään myymällä kodeille nopeampia nettikaistoja, joiden kautta viihteen nauttiminen on kätevämpää. Sitä tekevät laillisesti Googlen kaltaiset kansainväliset suuryritykset ja laittomasti suuret kansainväliset piraattipalvelut. Sisältöala ei toki seiso kädet taskussa ja harmittele, kun muut tekevät omaisuuksia sen tuotteilla. Päinvastoin, se tekee parhaansa pärjätäkseen uudessa tilanteessa. Luodaan uusia Spotify’n kaltaisia palveluja, kehitetään omia toimintoja ja yritetään saada oikeudenmukainen siivu kakusta. Tätä käsitellään muutamassa jutussamme. Hannu Marttila kysyy kolumnissaan, milloin hallitus järjestää lupaamansa kunnollisen hyvityksen yksityisestä kopioinnista. Nykytilanne on sairas: hyvitysmaksua kerätään vain 50 miljoonan euron laitekaupasta, vaikka kopiointivälineitä myydään vuosittain liki 900 miljoonalla eurolla. Kun maksua kerätään vain harvoilta, se ei millään voi tuoda kohtuukorvausta kaikilla laitteilla tehdystä kopioinnista. sisältö 2/12 20 22 18 21 Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset [email protected] Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2012 Kannessa Michael Monroen ja Von Hertzen Brothersin manageri Virpi Immonen. Kannen kuva: Saara Vuorjoki 2 Hän / Krista Kiuru 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Naiset tähtien takana 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Hullu Poro palkittiin 18 Ilmo Laevuo Gramexin puheenjohtajaksi 20 Duran Duran viime vuoden radiohitti 21 Soolo / Esa Kuloniemi 22 Elämyksiä 24/7 26 Pioneerina Gramexissa / Jorma Härkki 28 Elokuvia ja tietoiskuja koko valtakuntaan 30 Yksi tuhannesta / Raahen Rantajatsit 30 ESEKekstra 3 Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. alkusoitto Japanilaisten rakastamaa suomimetallia Metal Attack tapahtumassa: Swallow the Sun. Suomalaiset ahkerina Aasiassa Suomalaiset olivat Music Export Finlandin johdolla ahkeria Aasiassa toukokuussa. Tokiossa pidettiin jo vuodesta 2006 asti säännöllisesti järjestetty Finland Fest. Metal Attack -tapahtumassa pääsi esille suomalainen metalli, esimerkiksi Swallow the Sun ja Amoral. Eri tapahtumissa esiintyivät myös Husky Rescue sekä Maria Kalaniemi, Arto Järvelä & Timo Alakotila. Aiemmin toukokuussa suomalaisia musiikkialan ammattilaisia osallistui Singaporessa Digital Matters -tapahtumaan, jossa keskityttiin viihdealan digitaalisiin palveluihin. Kuva: ville akseli juurikkala Sunrise Avenue ja Champions League Sunrise Avenue vauhditti jalkapallomestareita. Suomalainen Sunrise Avenue nostatti urheiluhenkeä Champions Leaguen finaalissa. Yhtye esiintyi Münchenissä pidetyssä 2012 UEFA Champions Festivalissa hetkiä ennen jalkapalloilun seurakauden eurooppalaista huipennusta, Champions Leaguen finaalia. Festivaali järjestettiin Münchenin olympiastadionilla, kun finaali pelattiin saman kaupungin Allianz Arenalla. Sunrise Avenuen esiintymistä ja sen jälkeen peliä skriiniltä seurasi noin 50 000 ihmistä. Kuva: Ville Akseli Juurikkala 4 musavisa Mirel Wagner kansainvälistyy 1. Kenen uusi levyjulkaisu on nimeltään ”Alive in Helsinki”? a) Honey B & the T-Bones b) Sonata Arctica c) Anna Abreu d) Stig Esikoislevynsä vuonna 2011 julkaissut Mirel Wagner on huomattu Suomen rajojen ulkopuolella. Uraansa vasta Suomessakin aloitteleva laulaja-lauluntekijä on huomioitu herkästä mutta vahvasta musiikistaan erityisesti Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Esimerkiksi The Guardian -sanomalehti on kirjoittanut Wagnerista muutamaan otteeseen. Toukokuussa ilmestyi video Joe-nimisestä kappaleesta, jota ovat sivuillaan esitelleet esimerkiksi Ranskan ja Saksan Rolling Stone -lehdet sekä Sterogum-blogi, kertoo kotimainen rocklehti Rumba. 2. Millä Beastie Boys -yhtyeen studioalbumilla julkaistiin Sabotage-biisi? a) Check Your Head b) Licensed to III c) III Communication d) Paul’s Boutique 3. Mikä seuraavista yhtyeistä julkaisi live-albumin ”Two for the Show”? a) Eloy b) Focus c) Kansas d) Styx Kuva: Aki Roukala 4. Kenen brittiläisen muusikon ja lauluntekijän bändejä ovat olleet The Jam ja The Style Council? 5. Kuka soitti kitaraa Rauli ”Badding” Somerjoen levytyksellä ”Ja rokki soi”? a) Juha Björninen b) Antero Jakoila c) Albert Järvinen d) Heikki Laurila 6. Mikä oli Spinal Tap -yhtyeen levy-yhtiö samannimisessä elokuvassa (This Is Spinal Tap)? a) Polygon b) Polymer c) Polyphon d) Polystar 7. Mikä yhtye soitti Mikko Alatalon Hasardi-levyllä? a) Kaamos b) Piirpauke c) Tabula Rasa d) Wigwam 8. Minkä niminen oli Ramoneskappaleen ”Blitzkrieg Bop” ensimmäinen suomalainen versio? a) Punkrock pop b) James Dean pop c) Lumiukko bop d) Salamasota pop Flow vei suomalaista musiikkia Berliiniin Berliinissä järjestettiin toukokuun lopussa Finnish Wave Night, jonka taustalla olivat Nordic By Nature ja Flow Festival. Suomalaisista esiintyivät Black Twig (yläkuva) ja Bendagram (alakuva) sekä dj:nä LCMDF. 9. Sami Saaren ensimmäinen vuonna 1997 julkaistu sooloalbumi oli a) Samtheman b) Soul klassikot c) Do re mi d) Seal on Velvet Kuvat: Black twig / johanna heikkilä. Bendagram / flow festival Kuva: samisaari.fi 5 Laatineet Tuomas Talonpoika ja kari niemelä. oikeat vastaukset sivulla 29. Mirel saa palstatilaa Euroopassa. a) Phil Collins b) Mick Talbot c) Paul Weller d) Neil Tennant Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. alkusoitto 69 Eyes ehtii kesällä myös Suomeen. 69 Eyes levyttää Tukholmassa Pitkän linjan suomalainen rockyhtye The 69 Eyes levyttää kymmenettä studioalbumiaan Tukholmassa. Yhteistyökumppaniksi on löytynyt ruotsalainen tuottajatiimi On the Verge. Loppukesästä on luvassa jo ensimmäinen single tulevalta albumilta, jonka on määrä ilmestyä syyskuussa. The 69 Eyesin levyntekoa voi seurata tiiviisti Facebookissa, Twitterissa ja jopa Pinterestissä. Yhtye esiintyy kesällä kerran Suomessa, kun se nousee lavalle Ylöjärvellä järjestettävässä Räikkärockissa. Debyyttialbuminsa The 69 Eyes julkaisi vuonna 1992, ja tuorein albumi Back in Blood näki päivänvalon vuonna 2009. Kuva: Ville Akseli Juurikkala Reckless Love kiertää Englantia Kuva: Ville Akseli Juurikkala Suomalainen glamrock-yhtye Reckless Love kiertää syksyllä Englantia. Aiemmin muiden yhtyeiden lämmittelijänä Isossa-Britanniassa useasti esiintynyt yhtye soittaa yhteensä 18 konserttia pääesiintyjänä. 6 tahtipuikko Hannu Marttila Gramexin toimitusjohtaja Selvitystä selvityksen perään Kotiteollisuus-yhtyeessä tunnetuksi tullut Jouni Hynynen julkaisee jälleen omaelämäkerrallisen kirjan. Karjalainen ruletti yhdistää päiväkirjamerkintöjä, kolumneja, juomareseptejä sekä alkoholinkäytön oppaan. Hynynen jatkaa neljännessä kirjassaan lahjomatonta äijälinjaansa. Suomea viedään brittimarkkinoille Music Finlandin suomalaisen musiikkiviennin kärkihanke kohdistuu vuosina 2012–2013 Isoon-Britanniaan. Tavoitteena on kasvattaa suomalaista musiikkivientiä ja edistää suomalaisen musiikin näkyvyyttä Isossa-Britanniassa ja muilla kohdemarkkinoilla, joihin brittimarkkinan vaikutus heijastuu. Kärkihankkeen palveluiden ytimessä on kolme vientiohjelmaa, joista myönnettiin ensimmäisellä kierroksella työ- ja elinkeinoministeriön tukea 27 suomalaisyritykselle yhteensä 204 925 euroa. Vientiohjelmien tuki voi olla enintään 65 prosenttia yksittäisen vientihankkeen kuluista. Nyt jaetut tuet merkitsevät yhteensä vähintään 315 000 euron kokonaisinvestointia suomalaisen musiikin vientiin brittimarkkinoille. Lisäksi haku kahteen vientiohjelmaan on edelleen käynnissä. Ison-Britannian kärkihanke jatkuu kesällä kotimaisilla festivaaleilla järjestettävällä media- ja ammattilaisvierailuohjelmalla. Ohjelmassa kutsutaan brittiläisiä musiikkialan ammattilaisia ja median edustajia Tuskaan, Ruisrockiin, Flow Festivaliin, Musiikki & Mediaan sekä Tampere Jazz Happeningiin. H ’’Tärkein asia on sivuutettu: mikä on kohtuullinen hyvitys?’’ 7 Kuva: saara vuorjoki Jouni Hynynen jatkaa kirjailijana yvitysmaksua on nyt lyhyen ajan kuluessa selvittänyt kolme eri henkilöä. Viimeisimmän selvittäjän raportti julkaistiin äskettäin. Siinä Markus Leikola esitti kolmipistemallia, jossa kerättävän hyvitysmaksun pohjaa laajennettaisiin ja yksittäiseen laitteeseen kohdistuvaa maksutasoa laskettaisiin huomattavasti. Ehdotettu hyvitysmaksu olisi 0,5–1 prosenttia laitteiden ja palvelujen hinnasta. Maksu laajennettaisiin laitteiden ja tallennusalustojen lisäksi pilvisisältö- ja tallennuspalveluihin sekä kuluttajille maksullisesti tarjottaviin sisältötuotteisiin ja -palveluihin. Ehdotuksen pohjana olevien laskelmien mukaan kauppaan kohdistuva kokonaisrasite laskisi ja markkinahaitta pienenisi. Esitys ei liene saanut hyväksyntää miltään suunnalta. Päinvastoin, esitetyllä mallilla lienee vastustajia vielä enemmän kuin nykyisellä. Ollaanpa esitykseen liittyvästä maksujen keräämistavasta mitä mieltä tahansa, oikeudenhaltijoiden kannalta on sivuutettu tärkein asia: mikä on oikea kohtuullisen hyvityksen määrä. Edellisessä Wessbergin selvityksessä tuo seikka noteerattiin asianmukaisesti. Jotta hyvitysmaksun keräämistavan numeraalista osuutta kannattaa kehittää loppuun saakka, on tarpeen selvittää, minkä verran yksityistä kopiointia kuluttajat tänä päivänä harjoittavat. Mikä on kuluttajien näin saama hyöty? Se pystytään riittävällä tarkkuudella arvioimaan, kun ensin selvitetään yksityisen kopioinnin laajuus. Oikeudenhaltijat ja laiteteollisuus ovat sopineet tämän asian selvityttämisestä Taloustutkimuksella. Tulokset saadaan vielä ennen kesää. Tämän jälkeen poliittiset päättäjät voivat ottaa kantaa siihen, minkä verran kuluttajien saamaa hyötyä tulee direktiivin mukaisesti oikeudenhaltijoille hyvittää. Sitä tarkoittaa hyvitysmaksu.• Naiset Teksti anu karlson Kuvat karoliina paatos tähtien takana Manageri on öljy vientikoneiston rattaissa. Virpi Immonen vie maailmalle Michael Monroeta ja Von Hertzen Brothersia. 8 ’’Manageri vastaa artistille koko hänen urastaan.’’ S uomalaiset musiikinviejät saivat Shanghain maailmannäyttelyssä huomautuksen Tarja Haloselta. Tasavallan presidenttiä ihmetytti, että Suomen musiikkiviennin edustusjoukkueessa ei ollut juuri lainkaan naisia. Presidentin havainnosta asia nousi tapetille. Music Export Finland käynnisti musiikkiviennin naistenklinikan. Samaan aikaan talouselämässä päiviteltiin naisten vähäistä osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Muutosta on tapahtumassa, vaikkakin hitaasti. Etenkin rockmusiikin puolella äijät ovat pitkään jyränneet niin lavalla kuin sen liepeilläkin. Valomiehet, äänimiehet, roudarit, kaikki ovat olleet miehiä. Niin myös managerit – mutta nyt tilanne on muuttumassa. ”Koko musiikkibisnes on perinteisesti hyvin miesvaltainen”, miettii Backstage Alliancen toimitusjohtaja Virpi Immonen. Hän on nainen Michael Monroen ja Von Hertzen Brothersin takana. Hän on myös ilokseen huomannut, että naisia on tulossa alalle lisää koko ajan. ”Miksi naiset menestyvät tällä alalla, se onkin mielenkiintoinen kysymys. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että naiset pystyvät multitaskingiin, tekemään monta asiaa yhtaikaa.” ”Managerina joutuu hallinnoimaan artistin uran kaikkia osa-alueita. Se vaatii järjestelmällisyyttä ja organisaatiokykyä, jota on ehkä luontaisemmin naisilla kuin miehillä.” Virpi Immonen valmistui alun perin äänittäjäksi. Hän oli työharjoittelussa Suomenlinnan Seawolf-studiolla, kun hän tapasi Hanoi Rocksin pojat ensimmäisen kerran. Hän sai olla assistenttina mukana heidän takaisinpaluualbuminsa äänityksessä. Siitä on nyt jokseenkin tasan kymmenen vuotta. Studion ohessa toimi pieni levy-yhtiö jossa Virpi alkoi pikku hiljaa autella silloista johtajaa Matti Kervistä. ”Aloin tehdä promo- ja markkinointihommia, joista minulla ei ollut mitään hajua; opiskelin niitä siinä Matin rinnalla. Jossain vaiheessa aloin kulkea kiertueilla tekemässä pressitilaisuuksia ja nimmarisessioita.” Vastuu kasvaa Virpi Immonen oli vasta 23-vuotias, kun yhtiön hallitus pyysi hänet sekä studion että levy-yhtiön toimitusjohtajaksi. >>> 9 Artisti ja manageri jakavat päivittäin niin ilot kuin surutkin. Tänään Virpi Immosella ja Michael Monroella on aihetta juhlaan. ”Kaikki perustuu molemminpuoliseen luottamukseen.” ”Sitten Hanoin kundit tulivat kysymään minulta, voisinko jeesata heitä muutaman kuukauden, kun he etsivät uutta organisaatiota ja uusia yhteistyökumppaneita. Aloin tehdä heille töitä. Tein yhä enemmän ja enemmän, ja jossain vaiheessa se vain todettiin ääneen, että olen nyt heidän managerinsa.” Kun tätä oli jatkunut kuusi vuotta, Immonen yhtiökumppaninsa kanssa osti koko levy-yhtiön pois Seawolfin kyljestä, muutti Helsingin keskustaan ja perusti oman yhtiön. Kun Hanoi Rocks lopetti toimintansa vuonna 2009, Michael Monroe kysyi Virpi Immoselta, voisivatko he jatkaa yhteistyötä myös hänen soolourallaan. Noin vuotta myöhemmin tuli yhteydenotto Mikko von Hertzeniltä, ja yhteistyösopimus Brothersien kanssa solmittiin. ”Käytännössä olemme tällä hetkellä lähinnä management- ja tuotantoyhtiö”, määrittelee Immonen. Management ja oh10 jelmatoimisto ovat ehdottomasti suurimmat meillä, ja niiden rinnalla hoidamme levyyhtiömme back-katalogia. Sitten minulla on nämä Monroe-ryhmä ja Hertzenit isoimpana päivätyönä. Luottamussuhde Immosen mielestä managerin ja taiteilijan suhteessa pätevät samat lait kuin parisuhteessa. Päivittäin jaetaan ilot ja surut. Manageri on sekä luottohenkilö ja äiti että bisnesneuvonantaja. ”Meillä täytyy olla täydellinen molemminpuolinen luottamus – siihen kaikki perustuu. Meillä pitää myös olla yhteinen päämäärä, johon pyrimme.” Immonen tietää, että taiteilijoiden mielialat vaihtelevat nopeasti ja että he ovat ”superkärsimättömiä”. Siksi managerilta vaaditaan pitkää pinnaa. ”Pitää jaksaa selittää asioita ja elää sen kärsimättömyyden kanssa.” Manageri vastaa artistille koko hänen urastaan. Hänellä on oltava hallussaan kaikki musiikin osa-alueet, kaikki verkostot ja tietotaito yhtä lailla levypuolesta ja kustannuspuolesta kuin livestä ja artistin brändäyksestä. Täytyy tietää, missä mennään bisneksessä, mistä rahavirrat kertyvät artisteille ja mistä niitä haetaan. Immonen sanoo tässä hyötyvänsä lukuisista hallinnollisista näköalapaikoistaan. ”Luottamustehtäväthän ovat sikäli raskaita, että ne vievät paljon aikaa. Mutta niiden kautta tapaan koko ajan bisnesihmisiä ja yhteistyökumppaneita ja pysyn kartalla, mitä missäkin organisaatiossa tapahtuu.” Immosen kansainvälinen kontaktiverkosto on syntynyt kymmenen vuoden puurtamisella. Hän on kiertänyt maailmaa artistien kanssa ja osallistunut musiikkimessuihin ja muihin tapahtumiin. ”Jokaisessa kaupungissa tapaa uusia pressi-ihmisiä ja uusia agentteja ja promoottoreita ja levy-yhtiöihmisiä, ja aina joku tuntee jonkun. Sillä tavalla pitkällä ajanjaksolla se kansainvälinen verkosto rakentuu.” Työ kantaa hedelmää Michael Monroen soolouran menestyminen on Virpi Immosen mielestä hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjännitteinen rakennustyö kantaa hedelmää. Hän ylistää Monroen henkilökohtaisia ominaisuuksia. ”Kun joku kysyy minulta, miten minä jaksan sen Monroen kanssa, minä vastaan että te tunnette Michael Monroen, mutta minä tunnen Matti Fagerholmin. Ja Makke on maailman sydämellisin ja kohteliain ihminen. Sitä julkinen imago ei aina tuo ilmi.” Inhimilliset ominaisuudet ovat toki tärkeitä keskinäisen jaksamisen kannalta, mutta sitäkin tärkeämpää on yhteinen kunnianhimo. ”En usko että pystyisin tekemään yhteistyötä sellaisen taiteilijan kanssa, jolla ei ole samaa kunnianhimoa ja tinkimättömyyttä – niin rasittavaa kuin se tinkimättömyys joskus voikin olla.” Virpi Immonen musiikkielämän vaikuttajana • Backstage Alliancen toimitusjohtaja • Musexin, Fimicin ja Music Finlandin hallituksen jäsen • Indieco ry:n ja IMMF:n (International Music Managers Forum) hallituksen jäsen • Suomen musiikkimanagerit ry:n puheenjohtaja • Finnish Music Expressin ohjausryhmän jäsen • Musexin Ison-Britannian kärkihankkeen ohjausryhmän jäsen. Koulutusta managereille Virpi Immonen näkee ammattitaitoisten managerien puutteen musiikkiviennin pahimpana pullonkaulana. ”Meidän pitäisi saada lisää managerikoulutusta, mitä tahansa apua niille, jotka olisivat valmiit ryhtymään tähän työhön, mutta eivät rohkene, kun eivät saa mistään opastusta. Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus tekee hyvää työtä, mutta sekin tarvitsee rahoitusta, jotta työ voisi jatkua.” Immonen toivoo vielä sellaista kansainvälistymistukea, jota artisti voisi anoa voidakseen palkata itselleen managerin. Manageri voi tietysti uskoa artistiinsa ja siihen, että tähän sijoitettu raha tulee joskus takaisin, mutta ei hänkään pelkällä vesijohtovedellä elä. ”Manageripulasta seuraa, että monella suomalaisella artistilla on ulkomainen manageri. Siitä taas seuraa, että yhtäkkiä heillä on myös ulkomainen keikkamyynti ja he sainautuvat ulkomaiselle levy-yhtiölle. Kaikki se raha on Suomesta pois; viemme kaiken musiikkibisneksen tuoman rahan ulkomaille.” Immonen muistuttaa, että tuoreimman vientitutkimuksen mukaan managerointi on Suomessa isosti kasvussa oleva musiikkiviennin ala. ”Manageritoiminta ja kustannuspuoli eli biisien myyminen olivat ne kaksi tulevaisuuden alaa, joista tuloutetaan suuria rahavirtoja Suomeen. Tässä on eräänlainen noidankehä. Vientituloja pitäisi kasvattaa ja meillä olisi potentiaalia tehdä sitä, mutta se kriittinen välittäjäporras puuttuu.” ”Manageri on kuin öljy isossa koneistossa. Ilman sitä öljyä kone leikkaa kiinni.”• Kuvat: Jaakko kuusisto / Jonas lundqvist. Meta4 / Stefan bremer. Immonen korostaa myös faniyhteistyön merkitystä. Michael Monroella on vahva Street Team -toiminta ympäri maailmaa, ja Mikko von Hertzen jaksaa jokaisella keikalla käydä puhumassa fanien kanssa. ”Tämä on asia, joka musiikkibisneksessä usein unohtuu. Fanithan maksavat meidän kaikkien palkan, niin managerin ja artistin kuin keikkajärjestäjän ja paitamyyjänkin. Musiikkibisneksessä kuitenkin harvoin kysytään faneilta, mitä he haluavat.” Tiina Vihtkarin tallissa monialaisuus ei ilmene ainoastaan taiteilijoiden välillä vaan myös yksittäisissä taiteilijoissa. Viulisti-kapellimestari Jaakko Kuusisto ja jousikvartetti Meta4 ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tiina Vihtkarilla langat yksissä käsissä M ’’Musiikki ensin, kaikki muu sitten’’, painottaa Tiina Vihtkari. e olemme tässä maassa lapsenkengissä kaiken manageroinnin ja agenttina toimimisen kanssa”, myöntää musiikkiagentuuri Sublime Music Agency Oy:n toimitusjohtaja Tiina Vihtkari. ”Meitä on hyvin pieni joukko, jotka teemme työtä kansainvälisten artistien kanssa. Suurimmalla osalla huipputaiteilijoistamme on kansainvälinen edustus ja management. Suomi on pieni markkina.” Suomessa on suuri määrä kansainvälisiä huippuartisteja Tiina Vihtkarinkin mielestä. ”Tarve on kyllä olemassa, mutta ei ole helppo lähteä pyörittämään menestyvää liiketoimintaa tällä saralla.” Kuten Virpi Immonen, myös Tiina Vihtkari sanoo päätyneensä alalle sattumalta. Lapsuuden musiikinharrastus vei hänet Sibelius-lukioon ja Grex Musicus -kuoroon. Samasta lukiosta ja kuorosta on lähtöisin myös lauluyhtye Rajaton. Tiina oli valmistunut kauppatieteen maisteriksi ja tehnyt alan töitä jonkin aikaa, kun ilmeni, että Rajaton kaipasi manageria. Yhtye oli käynyt läpi kaikki olemassa olevat vaihtoehdot, mutta ei ollut löytänyt oikeaa kotia. Siinä vaiheessa tuli mieleen ystävä ja kuorotoveri. ”Ilman kaupallista koulutusta en usko, että olisin uskaltanut lähteä näin voimakkaasti kansainväliseen liiketoimintaan tällä alalla”, Vihtkari tunnustaa. ”Kun aloitimme yhteistyön vuonna 2003, ei meistä kukaan varmaan tajunnut, kuinka suurta siitä tulisi.” >>> 11 kuvat: rajaton / ville paul paasimaa. kimmo pohjonen / Jyrki kallio. Sekä Rajaton että Kimmo Pohjonen kiertävät monentyyppisillä festivaaleilla. Rajattomat Oman yrityksen Vihtkari perusti vuonna 2005. Rajattoman rajattomista esiintymisareenoista seurasi, että lauluyhtyeen oheen on Sublime Music Agencyn vastuulle kertynyt genreiltään kirjava joukko huipputason muusikoita: Annamari Kähärä, Kimmo Pohjonen, Jaakko Kuusisto, Elina Vähälä, Petteri Iivonen, Emma Salokoski, Jukka Perko sekä jousikvartetti Meta4 ja vielä muutama muu yhtye. Onpa joukossa beatboksaaja Felix Zengerkin. Tiina Vihtkari vakuuttaa, että kaikki nämä genret mahtuvat saman katon alle. Hän on havainnut, että erilaisten genrejen yhdistäminen on klassisella puolella kansainvälisestikin suorastaan trendi. ”Kimmo Pohjonen on hyvä esimerkki taiteilijasta, joka kiertää monentyyppisillä festivaaleilla, kuten myös Rajaton. Ja toisin päin: klassista musiikkia soittava Meta4kvartetti on ollut aina silmät hyvin avoinna kaikille genreille, samoin Kuusiston Jaakko.” Sinfoniaorkesterit hakevat uutta yleisöä nimenomaan nuorista aikuisista, ja festivaaleilla paineet lipputulojen kasvattamiseen kasvavat kaiken aikaa. Siksi kaikkialla haetaan ohjelmakokonaisuuksia, joilla saadaan ihmiset liikkeelle. Tausta voi olla raadollinen, mutta ei se lopputulosta pahenna. ”Olen aina pitänyt ehdottomasti kiinni siitä, että musiikki ensin, kaikki muu sitten”, painottaa Vihtkari. ”Sen, mitä tehdään, tulee olla pääasia ja sen tulee kantaa. Mutta kun näistä lähtökohdista yhdistellään asioita, kyllä lopputulos yleensä on jotain uuttaa ja kivaa.” Omissa käsissä Tiina Vihtkari on yrityksensä pääomistaja. Tämä on hänelle tärkeää, sillä hän haluaa säilyttää vapauden kehittää yritystä itse haluamaansa suuntaan. Hänellä on apunaan kolmen naisen tiimi. Itse hän kantaa päävastuun erityisesti Kimmo Pohjosesta ja Rajattomasta. ”Emme halua kasvattaa massiivista rosteria, vaan päästä yhden artistin kanssa todella lähelle ja todella pitkälle”, hän kuvailee Sublimen toimintatapaa. ”Silloin työ on myös mielekästä. Olen ajatellut, että jos jonakin päivänä tunnen olevani pelkkä keikkamyyjä, niin sinä päivänä minä lopetan.” Yhteinen sävel Kun artistia lähdetään viemään ulkomaille, on ensin etsittävä hyvät kansainväliset yhteistyökumppanit. Muutoin pyritään pitämään langat mahdollisimman tiukasti yksissä käsissä. ”Unelmatilannehan olisi, että joka markkinalla olisi upea agentti, jonka kanssa tehdä yhteistyötä. Kuitenkin tarvitaan se yksi ihminen tai yksi management, joka on kaikkein lähimpänä artistia, jolloin pystytään yhteistyössä suunnittelemaan kokonaisvaltaisesti artistin uraa, eikä niin että jokainen agentti toimii omalla kentällään, tavoitteenaan vain mahdollisimman suuri myynti.” Taiteilijan urasuunnittelun sudenkuopista Vihtkari antaa esimerkin. Rajaton-yhtye tekee paljon yhteistyötä sinfoniaorkesterien kanssa, ja uusia kutsuja tulee jatkuvasti, mutta se ei saa päästä nielaisemaan yhtyettä kokonaan. ”Niin paljon kuin he orkesteriyhteistyöstä pitävätkin, he ovat pohjimmaltaan a cappella -yhtye ja esittävät varta vasten itselleen sävellettyä musiikkia. Tässäkin täytyy muistaa, että mennään aina musiikki edellä, ja siinä on managerilla suuri vastuu.” Siksi kaikkein tärkein yhteistyösuhde on artistin ja hänen managerinsa välinen. ”Yksi äärimmäisen tärkeä asia managerin työssä on yhteinen sävel: että osataan katsoa yhteisesti, mihin ollaan menossa.” Hyvä manageri on Tiina Vihtkarin mielestä idearikas, tarkka, avoin uusille tilanteille ja mahdollisuuksille. ”Pitää pystyä pitämään suuri määrä lankoja käsissään, eli tämä on enemmän elämäntapa kuin työ.” ”Miksikö naiset ovat tässä hyviä? Ehkä me olemme niitä puurtajia, jotka jaksamme aina ottaa uusia haasteita vastaan.”• Tiina Vihtkari musiikki- ja yhteiskunnallisena vaikuttajana • Sublime Music Agencyn toimitusjohtaja • Notajar Music Oy:n toimitusjohtaja • Ice Bellows Oy:n toimitusjohtaja • Berta Hernbergin säätiön hallituksen jäsen. 12 F azer Artists’ Managementin toimitusjohtajalla Aino Turtiainen-Visalalla on kunniakas perinne vaalittavanaan. Fazerin konserttitoimiston perusti yli sata vuotta sitten pianisti ja oopperanjohtaja Edvard Fazer, joka oli aloittanut konserttien järjestämisen jo 1800-luvun puolella. Fazer toimi myös impressaarina ja toi ensimmäisenä maailmassa venäläisiä balettiseurueita länteen. Vielä 2000-luvullakin Fazerin konserttitoimisto toimii porttina idän ja lännen välillä. Tätä kautta ovat maailmanmaineeseen kulkeneet Sibelius-viulukilpailujen voittajat, kuten Oleg Kagan, Viktoria Mullova, Lisa Batiashvili, Alina Pogostkina – samoin kuin suomalainen Pekka Kuusisto. ”Tämä on palveluammatti”, hymähtää Turtiainen-Visala vastaukseksi kysymykseen, miksi naiset ovat alkaneet vallata alaa managereina. ”Ja tämä on hidas ammatti, niin kuin taiteilijankin ammatti. Sen oppii tehdessänsä, jos on oppiakseen. Mutta toimistollani on myös kunniakas naisjohtajien historia alkaen legendaarisesta Elsa Salmisesta.” Aino Turtiainen on itse päätynyt alalle, kuten niin moni muukin, erilaisten yhteensattumien kautta. Työskenneltyään muutaman vuoden radion musiikkiosastolla hän päätyi töihin Fazerin konserttitoimistoon 1989, kun Tuula Sarotie oli sen toimitusjohtaja. Fazerin konserttitoimisto on ehtinyt käydä läpi monet vaiheet, vuosikymmeniä myös osana vanhaa Musiikki Fazeria, josta se yhtiöitettiin takaisin omaksi yksikökseen 1991; muu konserni päätyi ylikansallisen Warnerin syliin. Nykyään Turtiainen omistaa itse osan yritystä, yksi hänen alaisistaan omistaa pienen siivun, ja osa yritystä kuuluu edelleen Musiikki Fazerin isähahmon Roger Lindbergin perikunnalle. Vientipää auki Vielä viime vuosisadalla toiminnan pääpaino oli tuonnin puolella. Näin syntynyttä verkostoa hyödyntämällä on kuitenkin vientipää saatu auki ja pystytty Aino Turtiainen-Visala vie taiteilijoita valikoiden ”Heidän ja monien muidenkin kohdalla on selkeästi kysymys musiikkiviennistä.” Vientituloa vai -menoa? Musiikkivienti on nyt kova sana, kun rockpuolelle on saatu sitä varten aivan uutta rahaa, ja Music Export Finland ehti tehdä vientityötä lähes kymmenen vuotta ennen sulautumistaan Suomalaisen musiikin tiedotuskeskukseen. Klassisen musiikin viejä katselee tätä touhua vaihteeksi hieman ihmeissään. ”Olen luullut, että kun musiikkia viedään, niin rahaa tulee eikä mene!” Fazer Artists’ Management ei ole juuri tukia hakenut – ja jos onkin, ei ole saanut. Nyt sillä on kuitenkin vireillä Aasian projekti, johon sille on myönnetty avustusta opetusministeriöstä. Sen turvin toimisto palkkaa muutamaksi kuukaudeksi kiinalaisen työntekijän. ”Aiomme kehittää Aasian vientikonseptin, jota tullaan testaamaan käytännössä jo ensi kaudella. Toivomme että tämä alkuinvestointi Aino Turtiainen-Visalan johtama Fazer Artists’ Management suuntaa seuraavaksi katseensa Aasiaan. ihan oikeasti muuttuu kannattavaksi liiketoiminnaksi.” Aino Turtiainen-Visala tunnustaa vierastavansa ajatusta, että liiketoimintaa pyöritetään tukiaisilla. Toisaalta hän hyvin tietää, että klassisen musiikin vankka infrastruktuuri hyödyttää kaikkia alalla toimivia. ”Myymme orkestereille solisteja ja kapellimestareita, eikä se olisi mahdollista, ellei orkestereita olisi olemassa ja elleivät ne olisi jollakin tavalla säällisesti resursoituja. Siitä seuraa myös, että yleisö saa erittäin korkeatasoisia konsertteja erittäin halvoilla lipunhinnoilla esimerkiksi Musiikkitalossa.”• Aino Turtiainen-Visala musiikkielämän vaikuttajana • IAMAn (International Artist Managers’ Association) hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja • CMA:n (Classical Music Artists) toimituskunnan jäsen • Fennica Gehrmanin hallituksen jäsen • Länsi-Helsingin musiikkiopiston johtokunnan puheenjohtaja. Kuvat: pekka kuusisto / maija tammi. olli mustonen / outi montonen. avaamaan suomalaisille taiteilijoille ovia ulkomaille. Oman verkostonsa kautta Fazer yrittää löytää taiteilijoilleen paikallisia edustajia eri maista. ”Usein se menee niin, että kun olemme todenneet, että taiteilijalla on eväät kansainväliseen karriääriin, näemme, että meillä ei pienenä toimistona ole resursseja sitä ruveta järjestämään. Koska tunnemme hyvin ulkomaiset kollegat, olemme sitten edesauttaneet sitä, että he ovat päässeet tällaisen toimiston edustukseen. Meille on jäänyt Suomi tai vähän laajempi alue.” Tämä voi johtaa siihenkin, että taiteilija ei katso enää tarvitsevansa suomalaista manageria. Sitä Turtiainen-Visala pitää harmillisena mutta joskus myös luonnollisena kehityksenä. ”Esimerkiksi kapellimestari, joka asuu ulkomailla ja käy Suomessa kerran kahdessa vuodessa, ei tosiaan tarvitse meitä mihinkään. Mutta silloin ei voida puhua musiikkiviennistä, koska silloin tulot menevät jonnekin muualle kuin Suomeen.” Turtiainen-Visalalla on myös taiteilijoita, joiden asiat hän hoitaa Suomessa ja jotka maksavat veronsa Suomeen, vaikka heidän pääagenttinsa olisi muualla. Tällaisia ovat esimerkiksi Olli Mustonen ja Pekka Kuusisto. Pekka Kuusisto ja Olli Mustonen ovat kansainvälisellä urallaankin pysyneet suomalaisina. 13 Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. välisoitto Popedan Costello Hautamäki aloittaa soolouran. Suomen EMIlle uusi levymerkki EMI Music Finland perusti uuden kotimaisen labelin nimeltä Highlight Music, jota lähtee vetämään Taija Holm. Hänet on palkittu neljänä viime vuonna Musiikki & Media -tapahtuman Industry Awards -gaalassa vuoden tiedottajana/ markkinointipäällikkönä. Holm työskenteli Poko Rekordsissa vuodesta 2001 ja perusti oman promootioyrityksensä ProPromotionin 2006. Firman asiakkaina on nimekäs kaarti: Eppu Nor- Kuva: Harri Hinkka Oopperan nuorisosatsaus onnistui Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisellä hankkeella suotiin 6 400 seitsemäsluokkalaiselle opettajineen eri puolilta Suomea maksuton oopperaelämys Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlavuonna 2011. Erityisen hyvän vastaanoton saivat klassikot, Vakan jälkeen Vaahto kuten Mozartin Taikahuilu ja Musorgskin Boris Godunov. Muita oppilasnäytäntöjä tarjottiin Robin Hoodista, Sevillan parturista, Isän tytöstä, Tuhkimosta, Il tritticosta, Reininkullasta ja Boris Godunovista. Palautekyselyyn vastasi noin 1 600 henkilöä. Kuva: Stefan Bremer Taikahuilu oli nuorten mieleen. Taminona Petrus Schroderus ja Paminana Mari Palo. 14 maali, Yö, Popeda, Paleface, Neljä Ruusua, Katri Helena ja Värttinä. Highlightin ensimmäinen julkaisu on syksyllä 2012 Costello Hautamäen soololevy. Hänet tunnetaan paremmin Popedasta ja lyhyesti myös Hanoi Rocksista. ”Taija on todellinen alan moniammattilainen ja on hienoa, että pääsemme syventämään yhteistyötä hänen kanssaan HighLight Musicin myötä”, toteaa EMIn maajohtaja Markku Takkunen. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic (pian Music Finland) on saanut Euroopan sosiaalirahastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Hämeen ELY-keskukselta rahoituksen kaksivuotiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa ohjelmatoimistojen, agenttien, managerien ja tuotantoyhtiöiden toimintaedellytyksiä. Projektin kokonaisbudjetti on noin 530 000 euroa. Hanke alkaa tutkimuksella, jossa selvitetään musiikin ja tanssin vapaalla kentällä sekä kirjallisuuden ja kuvataiteen alalla työskentelevän välittävän portaan toimijoiden määrä, työtilanne, ansiotaso ja tulonmuodostus. Välittävän portaan ammattilaisiksi kouluttautuneilla on aiempien selvitysten mukaan vaikeaa työllistyä olemassa oleviin yrityksiin tai käynnistää omaa yritystoimintaa. Hankkeessa pyritään parantamaan koulutusta ja helpottamaan olemassa olevien yritysten rekrytointia. Lisäksi autetaan alan toimijoita verkostoitumaan oman taiteenlajinsa sisällä ja taiteenlajien välillä. Leikolan hyvitysmaksuesitykselle ei juuri kannatusta Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen asettama ratkaisuneuvottelija jätti huhtikuussa esityksensä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistamiseksi. Esitystä koskevat lausunnot ovat luettavissa valtion hankerekisterissä www.hare.fi. Uusi malli ei saa niissä juurikaan tukea. Sitä pidetään liian laajapohjaisena, liian vähän korvausta tuottavana ja käytännössä hankalana. Markus Leikola esitti 0,5–1 prosentin maksua, joka kerättäisiin kopiointivälineiden lisäksi pilvisisältö- ja tallennuspalveluista sekä kuluttajille maksullisesti tarjottavista sisältötuotteista ja -palveluista. Hallitusohjelma lupaa, että hyvitysmaksu uudistetaan siten, että se ”turvaa alan taloudellisia edellytyksiä nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa”. DJ:t ja Gramex pohtivat lisenssejä Gramex on kutsunut tiskijukkia pohtimaan erilaisia tapoja ja ideoita kehittää Gramexin DJ-tallennuslisenssiä vastaamaan paremmin musiikin digitalisoitumisen aikaansaamia haasteita ja muuttunutta toimintaympäristöä. ”Olemme saaneet tiskijukilta hyviä ideoita sekä arvokasta tietoa käytännössä ongelmallisiksi koetuista tilanteista”, sanoo apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika. ”Tavoitteenamme on, että voimme tarjota jatkossa palveluita ja lisenssimalleja, jotka vastaavat nykyaikaisesti tiskijukkien kohtaamiin tekijänoikeudellisin haasteisiin heidän moninaisissa ja erilaisissa äänitekäytöissään keikkatilanteissa.” Jan Strandholm (vas.) ottaa ohjat ensi syksynä, Jorma Silvasti vuoden päästä. asiakas Silvasti Oopperajuhlien johtoon Savonlinnan Oopperajuhlien hallitus on valinnut juhlien seuraavaksi taiteelliseksi johtajaksi oopperalaulaja Jorma Silvastin. Hänen nelivuotinen toimikautensa alkaa 1.9.2013, jolloin nykyisen taiteellisen johtajan Jari Hämäläisen kausi päättyy. Festivaalijohtajaksi ja Savonlinnan Oopperajuhlat Oy:n toimitusjohtajaksi hallitus valitsi KTM Jan Strandholmin. Hän aloittaa Oopperajuhlilla 1.9.2012 ja festivaalijohtajana 1.10.2012 al- kaen nykyisen oopperanjohtajan Jan Hultinin jättäessä tehtävänsä. Jorma Silvasti (53), on syntyperäinen savonlinnalainen ja samalla pitkän ja upean kansainvälisen uran tehnyt oopperalaulaja. Hän perehtyi jo 1970-luvulta alkaen Savonlinnassa Martti Talvelan johdatuksella oopperaan sen kaikilla osa-alueilla: kuorolaisena, tekniikassa ja solistina. Kuva: Timo Seppäläinen / Itä-Savo Virallinen lista uudistui Musiikin kulutusta Suomessa mittaava Suomen Virallinen Lista on uudistunut. Huhtikuusta alkaen listalla on ensimmäistä kertaa huomioitu musiikin tilauspalveluiden, kuten Spotifyn kautta tapahtunut musiikin kulutus. Täten yksittäisten kappaleiden kuuntelumäärät vaikuttavat niiden listasijoitukseen. Musiikin tilauspalvelut huomioidaan jo virallisilla äänitemyyntilistoilla myös Norjassa ja Ruotsissa. Kokljuschkinista musiikkineuvos Tasavallan presidentti on myöntänyt diplomiekonomi Vasilij ”Gugi” Kokljuschkinille musiikkineuvoksen arvonimen. Gugi Kokljuschkin on tehnyt monipuolisen elämäntyön musiikin parissa. Pääasiassa Topmost -yhtyeen ympärille keskittyneen artistiuransa lisäksi hän on toiminut merkittävien levy-yhtiöiden johtotehtävissä vuodesta 1975 alkaen, viimeksi Universal Music Oy:ssä. ”Gugi” on ollut aktiivinen myös lukuisissa musiikkialan jär- jestöissä, kuten Musiikkituottajien hallituksen puheenjohtajana 1994–2010 sekä Gramexin hallituksen jäsenenä. Tätä nykyä hän on Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY -valtuuskunnan puheenjohtaja. Gugi Kokljuschkin on palkittu aiemmin Musiikkituottajat ry:n myöntämällä Kultainen Emma -palkinnolla sekä Musiikki & Median myöntämällä elämäntyöpalkinnolla. Kuva: fremantle media finland info Tilityksen erittely e-palvelusta Vuoden 2011 esityskorvausten tilityksesi tarkemman erittelyn voit katsoa kotisivultamme e-palvelusta omilla tunnuksillasi. Listalla, näkyy missä radioissa omat äänitteesi ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia. Palveluun pääsy edellyttää verkkopalvelusopimusta. Mikäli et vielä ole tehnyt verkkopalvelusopimusta, voit tulostaa sen kotisivultamme www.gramex.fi tai voit tilata sopimuksen asiakaspalvelustamme. Tilastoja vuoden 2011 radiosoitoistasi voit myös tilata sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelustamme. Gramex lomalla 9.–22.7.2012 Heinäkuun kahden keskimmäisen viikon ajan toimistomme on suljettuna. Kesäaika Gramexissa 25.6.–17.8.2012 Kesäaikana asiakaspalvelumme on avoinna ma–pe klo 9.00–15.00. Toimistomme on avoinna kesäaikana ma–to klo 8.30–16.00 ja perjantaisin 8.30–15.00. 15 Teksti lauri kaira Kuvat hulu poro oy Hullu poro palkittiin Levin Hullun Poron esiintyjälista on niin hengästyttävää luettavaa, että asiasta haluttiin kiittää Gramex-palkinnolla. Päivikki Palosaari on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että musiikki tukee eri ravintoloiden liikeideaa. G ramexin 45-vuotispäivään kytketty Gramexpalkinto annettiin Hullu Poro Oy:lle ja sen voimanaiselle Päivikki Palosaarelle. Palkinto on tunnustus Lapin musiikkitarjonnan edistämisestä sekä monipuolisesta musiikin käytöstä ravintoloiden viihtyisyyden ja brändin rakentajana. Palkinto jaettiin Hullussa Porossa, vähän ennen Irinan konsertin alkua. Palkinnon luovutti taiteilija Laura Närhi yhdessä Gramexin toimitusjohtajan Hannu Marttilan, kansanedustaja Mikko Alatalon ja apulaisjohtaja Lauri Kairan kanssa. 16 Bändejä ja musiikkia Palkintoperustelujen mukaan Hullu Poro Oy on edistänyt merkittävästi Lapin musiikkitarjontaa. Esimerkiksi maalis- ja huhtikuussa esiintyi joka ilta tunnettuja yhtyeitä ja artisteja Lauri Tähkästä, Paula Koivuniemestä ja Anna Abreusta Jukka Poikaan, Petri Nygårdiin ja Pelle Miljoonaan. Lisäksi yhtiötä kiiteltiin taidosta käyttää musiikkia ravintoloiden tunnelman ja brändin rakentajana. Yhtiöllä on Levillä monia ravintoloita, esimerkiksi Ravintola Ämmilä, Rock Café Wanha Poro, Ravintola Pihvipirtti, Ravintola Taivas, Asia Brasserie, Ravintola Kultainen Poro, Pub Hölmölä ja tietenkin tanssipaikka Hullu Poro. Hullun Poron voimanaiselle Gramex-palkinto. ”Olen ollut aina innostunut musiikista ja seuraan tarkoin, mitä Suomen musiikkimaailmassa tapahtuu. On hienoa saada esiintyjiksi uusia muusikoita ja bändejä, unohtamatta aina paikkansa lunastavia Suomen musiikkitaivaan kestosuosikkeja.” ”Haasteena koen bändien ostamisen pistokeikalle tänne pohjoiseen pitkien välimatkojen sekä suurten kustannusten vuoksi. Itse bändien palkkioiden lisäksi tarvitaan suuria investointeja ääni- ja valokaluston ajan tasalla pitämiseksi.” ”Gramex-korvaukset ovat ammattimuusikon elinehto” Kansanedustaja Mikko Alatalo on kohdannut tekijänoikeusasioita sekä eduskunnassa että taiteilijan ammatissaan. ”Joskus kysytään, miksi siitä tekijänoikeudesta pitää aina puhua. Vastaus on yksinker- tainen. Siksi, että se suojaa tekijän tärkeintä omaisuutta, hänen luomistyönsä tuloksia, ja siten myös oikeutta ansaita niillä elantoa.” ”Tekijänoikeudet ovat ennennäkemättömän paineen kohteena, koska jotkut ajattelevat, että kaiken pitää olla verkkomaailmassa ilmaista,” sanoo Alatalo. ”Ellei tekijänoikeudesta huolehdita, kukaan ei pysty elättämään perhettään luovalla työllä kuten säveltämisellä tai kirjoittamisella.” Taiteilija Laura Närhi korosti, että Gramex-korvaukset ovat ammattimuusikon elinehto. ”Sen lisäksi että niillä ostetaan soittimia ja esiintymisvaatteita sekä maksetaan treenikämppien vuokria, niillä ostetaan myös ruokaa ja maksetaan asuntolainaa.” ”Gramex-korvaukset ovat meidän palkkaamme. Tekijänoikeuskorvauksista huolehtivat tahot ovat mukana tuottamassa uutta kotimaista musiikkia.”• Kuva: julia boström ”Musiikilla suuri merkitys” ”Musiikki on suuressa merkityksessä ravintolan tunnelman luojana yhdessä miljöön, henkilökunnan, tuoksujen ja makujen kanssa. Musiikki viestittää ajatusta siitä, minkä tyyppisiä asiakkaita ravintolaan odotetaan”, sanoo Päivikki Palosaari. ”Asiakkaat voivat ruokaillessaan Rock Café Hullu Porossa ja Kemin Café Bar Ankkurissa nauttia rauhallisista rock-klassikoista. Illalla musiikki muuttuu vauhdikkaammaksi.” Palosaaren mukaan eri ravintoloissa on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, että musiikki tukee niiden liike-ideaa. ”Ämmilään on valittu 70-luvun musiikkia, aasialaiseen itämaisia sointuja, Kanaan ja Kannuun After Ski meininkiä.” ”Hullu Poro Areenalla ennen illan esiintyjää DJ:n intro johdattaa kuulijat jo tulevan bändin genreen, joka pyritään säilyttämään jonkin aikaa myös keikan jälkeen”, kertoo Palosaari. ”Tuntuu hyvältä” ”Gramexin huomionosoitus pitkäjännitteisestä työstä musiikin parissa tuntuu hyvältä,” sanoo Päivikki Palosaari. Päivikki Palosaari otti vastaan Gramex-palkinnon. Palkintoa olivat ojentamassa Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila ja apulaisjohtaja Lauri Kaira, taiteilija ja kansanedustaja Mikko Alatalo sekä taiteilija Laura Närhi. 17 Ilmo Laevuo Gramexin puheenjohtajaksi Gramexin puheenjohtajana yli 30 vuotta toiminut Risto Ryti sai seuraajakseen Ilmo Laevuon. Teksti lauri kaira Kuvat saara vuorjoki G ramexin vuosikokous valitsi toukokuussa järjestön puheenjohtajaksi Tuotanto Oy Säihkyn toimitusjohtajan Ilmo Laevuon. Laevuon vetämä Tuotanto Oy Säihky tekee tv- ja draamatuotantoja. Yrityksessä on mukana muun muassa Pirkka-Pekka Petelius. Säihkyn tunnetuimpiin ohjelmiin kuuluvat Moska, Team Ahma, Ketonen ja Myllyrinne, Ranuan kummit, Kaikki Kunnossa ja Ou nou. ”Kiinnostava kenttä” Laevuo on koulutukseltaan lakimies. Oman yrityksensä lisäksi hän on hankkinut alan kokemusta muun muassa AV-alan tekijänoikeusjärjestö Tuotos ry:n sekä Tekijänoikeu18 den tiedotus- ja valvontakeskuksen hallituksissa. ”Tehtävä on minulle kiinnostava ensinnäkin toki tekijänoikeudellisesta ja luovien alojen taustastani johtuen”, sanoo puheenjohtaja Laevuo. ”Tehtävä antaa mahdollisuuden tarkastella tätä kenttää uudesta näkökulmasta. ” ”Tekninen ympäristö ja sisällön käyttötottumukset muuttuvat ja kehittyvät vauhdilla samanaikaisesti, kun tekijänoikeudella suojatun aineiston kysyntä kasvaa voimakkaasti”, Laevuo pohtii. ”Nämä yhdistettyinä vaikeasti ennustettavaan kehityksen suuntaan ja nopeuteen luovat sekä mahdollisuuksia että haasteita koko alalle. Musiikkiala on tämän muutoksen ja kehityksen keskiössä ja kärjessä.” Ilmo Laevuo on monen tutun tv-sarjan taustavoima. Risto Ryti vetäytyi 32 vuoden puheenjohtajuuden jälkeen. Rytille jää nyt enemmän aikaa moottoripyöräilyyn ja purjehtimiseen. Ryti eläkkeelle Gramex ry:n puheenjohtajana vuodesta 1980 toiminut asianajaja Risto Ryti vetäytyi tehtävästä jäätyään eläkkeelle. Rytiä nähdään siis entistä enemmän isojen avomeripursien ruorissa ja moottoripyörän selässä. ”Pelkästään ajatus siitä, mitä kaikkea yli 30 vuodessa tekijänoikeusmaailmassa on tapahtunut, on hengästyttävä,” sanoo Risto Ryti. ”Onnenpekkana olen Gramexin puheenjohtajana saanut osallistua kansallisen ja kansainvälisen tekijänoikeuden kehitykseen ja ollut mukana kehittämässä Gramexia vastaamaan lainsäädännön muutoksiin.” ”Taiteilijoiden ja tuottajien tekijänoikeuslakiin perustuvien oikeuksien toteuttajana Gramex on jo pitkään ollut maailman huippujärjestö”, Ryti kiittelee. ”Se mitä meillä tänään on ei olisi ollut mahdollista ilman poikkeuksellisen hyvää yhteistyökykyä suomalaisten muusikoiden ja tuottajien kesken eikä ilman Gramexin loistavaa henkilökuntaa.” Hallituksen muut jäsenet Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin kuusi henkeä, joista puolet edustaa taiteilijoita ja puolet äänitteiden tuottajia. Henkilökohtaiset varajäsenet on mainittu suluissa. Taiteilijajäsenet ovat Jouni Nieminen (Martti Metsäketo), Matti Lappalainen (Sami Kuoppamäki) ja Ahti Vänttinen (Lottaliina Lehtinen). Tuottajajäsenet ovat Lauri Rechardt (Tapio Korjus), Niko Nordström (Wemppa Koivumäki) ja Markku Takkunen (Jarkko Nordlund). Musiikkituottajien järjestöä vetävä Lauri Rechardt ja Muusikkojen liittoa vetävä Ahti Vänttinen ovat toimineet Gramexin hallituksen varapuheenjohtajina.• 19 Soitetuimmat 2011(* Kaikki kaupalliset radiot 1. Jenni Vartiainen Duran Duran 5 386 2. Bruno Mars Grenade 4 992 3. Sunrise Avenue Hollywood Hills 4 852 4. Jenni Vartiainen Missä muruseni on 4 710 5. Adele Rolling In The Deep 4 332 6. Bruno Mars The Lazy Song 4 008 7. Maroon 5 Moves Like Jagger 4 006 8. Haloo Helsinki Maailman toisella puolen 3 777 9. Jennifer Lopez On The Floor 3 741 10. Arttu Wiskari Tuntematon potilas 3 728 Valtakunnalliset soitot 1. Jenni Vartiainen Duran Duran 3 216 2. Jenni Vartiainen Missä muruseni on 2 752 3. Laura Närhi Mä annan sut pois 2 613 4. Bruno Mars Grenade 2 599 5. Haloo Helsinki! Maailman toisella puolen 2 571 6. Jennifer Lopez On The Floor 2 478 7. Maroon 5 Moves Like Jagger 2 118 8. Pink Raise Your Glass 2 107 9. Sunrise Avenue Hollywood Hills 2 106 10. Bruno Mars The Lazy Song 2 069 Adele oli kokonaissoitoissa viidentenä ja Bruno Mars kuudentena. Laura Närhi puolestaan saavutti valtakunnallisissa soitoissa 3. sijan. Duran Duran viime vuoden radiohitti Kaupallisten radioiden soittolistat ovat vuodessa lähes kokonaan uusiutuneet. Kotimaiset suosikkiesiintyjät pitävät kuitenkin pintansa. Kuvat: Jenni Vartiainen / Warner music. Bruno Mars / Getty Images. Sunrise Avenue / Warner music. Adele / Lauren Dukoff. Laura Närhi / Kaapo Kamu. Teksti anukarlson Tilastot kari niemelä K aupallisten radioiden viime vuoden soittolistat ovat nostaneet esiin uusia hittejä, mutta suosituin esiintyjä on jälleen Jenni Vartiainen. Hänen laulamistaan kappaleista Duran Duran nousi sekä valtakunnallisten että yhdistettyjen kaupallisten radioiden ykköseksi. Kokonaislistalla Duran Duran sai 5 386 soittokertaa. Valtakunnallisella listalla Jenni otti kaksoisvoiton, sillä Missä muruseni on soi siellä toiseksi eniten. Kaikkien radioiden listallakin tämä kestohitti oli neljäntenä. Ulkomaisista kappaleista soi eniten Bruno Marsin Grenade: yhteislistalla se oli toisena 4 992 soittokerralla ja valtakunnallisella listalla neljäntenä. Muita paljon soitettuja ulkomaisia kappaleita olivat Adelen Rolling in the Deep ja Jennifer Lopezin On the Floor. Kotimaisista hiteistä Laura Närhen Mä annan sut pois ylsi valtakunnallisten radioiden listalla kolmanneksi, mutta kaikkien radioiden listalla vasta yhdenneksitoista (3 684 soittokertaa). Sunrise Avenuen esittämä Hollywood Hills oli taas suositumpi kaikissa radioissa yhteensä. 4 852 soittokerrallaan se pitää kolmatta sijaa. Valtakunnallisten radioiden tilastossa se sai 9. sijan. Vertailu vuoden takaisten listojen kanssa osoittaa, että uusiutuminen on ollut nopeaa. Viime vuoden ykkönen Need you Now (Lady Antebellum) oli pudonnut sijalle 19 ja Jenni Vartiaisen En haluu kuolla tänä yönä korvautunut kahdella uudella biisillä. Vuoden 2010 valtakunnallisella ykkösellä ei enää ollut sijaa viime vuoden 20 soitetuimman joukossa.• Jenni Vartiainen oli sekä kaikkien että valtakunnallisten radioiden soittomäärissä omalla tuhatluvullaan. Listojen vankkaa kotimaisuusastetta nosti myös Sunrise Avenue. (* Luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärien mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2011 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos ne olivat identtisiä eri paikkakunnilla. 20 Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät. soolo Eh dota solistia ! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen [email protected]. ESA KULONIEMI on toiminut 30 vuotta kitaristina perustamassaan Honey B & T-Bonesissa. Muusikkouden ohella hänet tunnetaan muun muassa Yle Radio Suomen viikoittaisen Bluesministeri-ohjelman toimittajana sekä kääntäjänä. kuva: leif laaksonen 30 vuoden verkostoitumissulkeiset T ätä kirjoittaessani bändimme Honey B & T-Bones täyttää 30 vuotta. Emme ole juhlineet myyntilistoilla, mutta muuten suosiota on piisannut, ja bändi on antanut meille leivän. Minusta se on menestystä. Aloitimme julkaisemalla pari omakustannetta, joita myimme keikoilla ja joiden jakelun levykauppoihin hoidimme itse. Sitten pääsimme ihan oikealle levyfirmalle. Asiat helpottuivat monessa suhteessa, mutta kun halusimme edelleen myydä itsekin levyjä keikoilla, sitä pidettiin 1980-luvun todellisuudessa jotenkin alentavana ja jopa epäsuotavana toimintana. Vähittäismyyjät kuulemma tykkäsivät kyttyrää, kun eivät päässeet myymään tuotetta bändin vieraillessa paikkakunnalla. Emme piitanneet moisista puheista, vaan jatkoimme valitsemallamme tiellä. Olimme ison kotimaisen ohjelmatoimiston leivissä, mutta se ei pystynyt laajentamaan reviiriämme ulkomaille. Vielä vähemmän tämä kuului levy-yhtiön toimenkuvaan tai intresseihin. Niinpä jouduimme luomaan omin voimin suhteet ulkomaisiin agentuureihin. Yksi maa johti toiseen, ja pian meillä oli vakituisena toimintaalueena Skandinavia ja Keski-Eurooppa. Nykyisin tätä kutsutaan verkostoitumiseksi. 1980-luvun lopussa teimme sopimuksen saksalais-tanskalaisen levy-yhtiön kanssa ja myimme yhteistyömme tuloksena syntyneitä levyjä keikoilla kuin leipää. Niitä siis suorastaan jonotettiin. Meistä se oli mukavaa: saihan yleisö näin ottaa kontaktia. Loimmekin tuohon aikaan monia pysyviä ystävyyssuhteita myös henkilökohtaisella tasolla. 1990-luvun puolivälissä väsyimme jatkuvaan parinsadan esiintymisen vuosivauhtiin ja hidastimme tahtia. Keskityimme musiikin sisältöön, ja suomalaiset pienkustantamot tulivat tutuiksi. Taas myytiin levyjä keikoilla. 2000-luvulla alettiin puhua levybisneksen kriisistä. Nelisen vuotta sitten kävimme muutaman firman kanssa neuvotteluja uuden levyn julkaisemisesta. Yhdessäkin yhtiössä teroitettiin ponnekkaasti sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toimimista: ”Blogit, Facebook, Twitter, Myspace.” Diilin saamisen suoranainen ehto tuntui myös olevan, että itse osallistuisimme aktiivisesti levyjen myyntiin pitämällä niitä kaupan keikoillamme. Teeskentelimme hieman hämmentynyttä ja vastasimme olevamme yhteisen edun vuoksi valmiita nielemään tämänkin kalkin. Ja kas! Tässähän me taas hyvässä yhteisymmärryksessä nykyisenkin lafkamme kanssa näitä lämisköitä ja latauskoodeja levittelemme – 30 vuoden treenin tuomalla varmuudella.• ’’Myimme levyjä keikoilla kuin leipää.’’ 21 Mikko Haapala toi levyosaamisensa Live Nationin keikkabisnekseen. Levy-yhtiöt ovat laajentaneet toimialaansa: ne pyrkivät hoitamaan myös artistiensa keikat ja niiden oheistoiminnat. Sitä kutsutaan 360 asteen malliksi. Nyt tapahtumajärjestäjä Live Nationin Suomen toimisto on ryhtynyt tekemään levyjä omille artisteilleen. Sitä kutsutaan 24/7-malliksi. Teksti anu karlson Kuvat saara vuorjoki 22 Elämyksiä 24/7 Sting, Tom Jones ja Bruce Springsteen ilahduttavat livetapahtumien varttuneempaa kuulijakuntaa. L Kuvat: sting / norman jean roy. tom jones / live nation. BruCe springsteen / Getty images. ive Nation sanoo olevansa maailman suurin tapahtumajärjestäjä. Se on toiminut Suomessa parikymmentä vuotta, jos lasketaan mukaan alkuajat Welldone-nimellä. Suomessa sillä oli tapahtumia viime vuonna 900, niistä suurin osa ympäri Suomea myytyjä keikkoja. Yhtiön liikevaihto Suomessa on reippaat 40 miljoonaa. Kotimaisia artisteja Live Nationin tallissa on lähes sata, ja Suomessa keikkailevista ulkomaisista artisteista olisi helpompi luetella ne, jotka eivät kuulu joukkoon. Tulossa on taas jättikesä: Metallica, Madonna, Bruce Springsteen, Lady Gaga… Iso yritys työllistää Suomen Live Nation työllistää välittömästi 40–50 henkeä ja välillisesti useita satoja. ”Meillä on paljon sellaista toimintaa, jota ei ole kaikissa muissa maissa”, taustoittaa Mikko Haapala, joka vastaa yhtiön liiketoiminnan kehittämisestä ja markkinoinnin yhteistyösuhteista. ”Meillä on ravintolapuoli, josta vuokraamme henkilökuntaa baareihin, ja vuosi sitten alettiin hoitaa omissa tapahtumissa myös anniskelu itse. On DJ-toimintaa ja laitevuokrausta. Perustoimintaamme on tietysti toisaalta kotimaisten artistien myynti ja toisaalta ulkomaisten artistien hommaaminen ja järjestäminen.” Idea levytystoiminnan käynnistämisestä lähti pohjimmaltaan isojen levy-yhtiöiden levittäytymisestä keikkamyyjän tontille. ”No kun ne isot pahat majorit lähtivät tekemään 360-hommia; kun ne ilkeyksissään vaativat artisteja siirtämään myös keikkamyynnin sinne – muuten ei tule levyä – niin me tarjoamme artisteillemme loistavan vaihtoehdon julkaista levy meidän kauttamme”, Haapala virnistää. Levyttämisen tietotaitoa ei tarvinnut kaukaa hakea. Haapalalla on itsellään takana kymmenen vuotta työhistoriaa Universal Musicin leivissä. Hänen kollegallaan Juha Ruususella on pitkän linjan kokemus ”mättömusan” puolelta King Foosta, ja Elisa Kataja on ollut töissä sekä MTV:llä että Universalilla Isossa-Britanniassa. ”Meillä on tehotrio, joka tätä toimintaa pyörittää.” Live Nation tarjoaa siis artisteille mahdollisuuden tehdä levyn Live Nation -labelilla, mutta ei vaadi heiltä kustannus- eikä merchandise-oikeuksia. ”Voimme me myydä t-paitojakin, mutta emme vaadi sitä, vaan työnjako sujuu sulassa yhteisymmärryksessä artistin kanssa.” Live Nation on aloittanut samanlaisen levytystoiminnan myös emämaassa Yhdysvalloissa, mutta Haapalan mukaan Suomen ja USA:n levyprojektit eivät liity millään tavalla toisiinsa. Suomi on myös ainoa muu maa, joka on pannut pystyyn oman Live Nation -levymerkin. ”Olemme kiva testialue, pieni tehokas maa.” Haapala kertoo aloitteen tulleen muutamalta artistilta. Hän mietti hetken ja päätti >>> sitten, että eiköhän tuosta selvitä. 23 ”Levymyynti on tosin vähentynyt, mutta kyllä hyvä musiikki edelleen menee kaupaksi”, uskoo Mikko Haapala. ”Kyllä me siitä bisnes kasvatetaan. Nyt olemme julkaisseet vasta yhden levyn, ja toinen tulee syyskuun loppupuolella.” Levyn tekemisen kustannuksia voisi tietysti minimoida tekemällä pelkkiä biisejä ja myymällä niitä biisikaupassa. Mutta Haapala katsoo, että tämä ei riitä 24/7-mallille. ”Vaikka tässä nuori jäppinen onkin, kuitenkin on sellainen old school -ajatus, että uskotaan siihen musiikkiin ja kokonaisuuteen. Tehdään kauaskantoista duunia pitkällä tähtäimellä. Annetaan muiden tehdä tähdenlentoja. Fakta on, että keikkailun kautta raha tulee, eikä yhden biisin turvin lähdetä rundia tekemään.” ”Ei ole keikkaa, jos ei ole levyjä eikä radiosoittoa, mutta toisaalta levy ei myy, jos ihmiset eivät saa tutustua bändiinkeikalla”, havainnollistaa Mikko Haapala levynteon muna vai kana -ongelmaa. Kuva: live nation ”Laajennetaan vähän reviiriä, ei se sen kummempaa. Ja kun levy-yhtiöt kutsuvat toimintaansa 360-malliksi, me olemme lanseeranneet 24/7-mallin. Aina käytössä, tehdään hommat hyvin eikä jätetä heitteille!” Live Nationin levymerkin ensijulkaisu tuli GG Caravanilta. 24 Hyvä myy aina Haapala painottaa, että levyjen tekeminen ei kuulu heidän ydintoimintoihinsa eikä heidän siten tarvitse julkaista levyä joka viikko eikä edes joka kuukausi. ”Tämä on kotimaisen keikkamyyntimme tukitoimi. Saadaan pidettyä artistit talossa ja tyytyväisinä, tehdään vähän mutta hyviä levyjä, tavoitteena 2–4 levyä per vuosi. Miten levyjen tuottamisella sitten tehdään tulosta, edes sivubisnestä? Levy-yhtiöiden 360-mallihan syntyi juuri siksi, että levyt eivät enää myy. Muna vai kana ”Tässä on nyt kyse siitä, kumpi oli ensin, muna vai kana. Ei ole keikkaa, jos ei ole levyjä eikä radiosoittoa, mutta toisaalta levy ei myy, jos ihmiset eivät saa tutustua bändiin keikalla.” Kun vielä Lippupalvelu kolme vuotta sitten ylikansallisella yrityskaupalla siirtyi Live Nationin omistukseen, avautui uusia mahdollisuuksia levyjen levittämiseen. ”Olemme isojen keikkojen yhteydessä alkaneet myydä myös levyjä: kun asiakas ostaa netistä konserttilipun printatakseen sen itse, hän voi yhdellä klikkauksella kertoa haluavansa ostaa myös levyn. Se levy tulee sitten parin päivän päästä postissa. Teimme sen Metallican, Madonnan ja Stingin kanssa, ja ne myivät oikein kivasti.” Haapala kertoo Live Nationin täysin yllättäneen Universalin Metallican myynnillä. ”Kun Metallican keikka tuli myyntiin, sovittiin että pannan se Metallican EP samalla saataville, ja sitä meni tosi paljon.” Muukin levyjen jakelu kulkee Universalin kautta. Näin siis levy-yhtiö ja tapahtumajärjestäjä voivat tehdä myös yhteistyötä, vaikka toisaalta ovatkin kilpailijoita. ”Koko ala on kuitenkin tietyllä tavalla samassa veneessä”, tuumii Haapala. ”Jotta saadaan ala voimaan hyvin, niin kyllä sitä aina yhteistyötäkin rakennellaan.” Digitaalinen painaa päälle Fyysisen äänitteen jakelua Haapala ei pidä sinänsä pullonkaulana. Mutta hän myöntää, että digitaalinen on menossa fyysisen ohi, ja kaikki yhteistyökuviot siinä tulevat esittämään yhä isompaa roolia. Live Nationin levymerkin ensimmäinen sopimus tehtiin Don Johnson Big Bandin kanssa. Kuvat: Lady gaga / getty images. Madonna / GUY Oseary. ”Minulla on tosi pitkä historia poikien kanssa, yli 10 vuotta Universalilla, ja heillä loppui nyt sopimus siellä. He eivät olleet tyytyväisiä mihinkään saamaansa tarjoukseen. Kun olimme muutenkin olleet yhteyksissä, menimme sitten yhdessä lounaalle. Siellä heitin heille, että jatketaan yhteistyötä: julkaiskaa levy meidän kauttamme. Pääsimme iloiseen sopimukseen.” Jos Don Johnson oli ensimmäinen sainaus, GG Caravanista tuli uuden toimintamallin viestinviejä, sillä sen levy julkaistiin ensimmäisenä. Ensilevy heti nousussa ”GG Caravan tuli Ruususen kautta vähän ohimennen”, kertoo Haapala. ”Tuli kourallinen hyvää musaa käsiin. Se oli vain niin hyvä ja vakuuttava – kovia nimiä, kaikki palaset kohdallaan – että se oli ihan pakko ottaa.” Levy tehtiin nopealla aikataululla, ja GG Caravanilla onkin hyvä keikkakesä tulossa. Levymyynti käynnistyi samoin hienosti, kun heti ensimmäinen julkaisu nousi listan kolmanneksi ensimmäisellä listaviikolla. Kolmas sainaus on olemassa ja neuvottelut parin kumppanin kanssa käynnissä. ”Puhelinkin on soinut. Aika monelle olen sanonut kiitos ei, enkä ole itse lähtenyt kalastelemaan uusia taiteilijoita. Jos uusia mahtavia osuu kohdalle, niin lähdetään tekemään, mutta ei aktiivisesti haeta niitä.” Vaikka äänilevyn merkitys Live Nationin kokonaiskonseptissa onkin toissijainen, ne vähät levyt saavat kaikki tarvitsemansa aineelliset ja henkiset resurssit. ”Se ei ole julkaisu ja pari viikkoa kamppiksia ja sitten unohdetaan, vaan sitä pusketaan pitkään. GG Caravanin albumi tuli helmikuun viimeisenä päivänä, ja homma jatkuu pitkälle syksyyn. Isolla puskulla jatkuu – ei jätetä kiviä kääntämättä. Siinä lyhykäisesti toimintafilosofiamme.” Lähtökohtana artisti Live Nationissa levytetään artistilähtöisesti. Kaikki tapahtuu yhteisymmärryksessä yhtiön ja artistin välillä. ”Isoissa yhtiöissä artisti ei usein tiedä esimerkiksi mitä mainontaa tulee ja mihin, mutta me teemme kaikki suunnitelmat kimpassa ja toteutamme ne ja olemme tosi lähellä artistia koko ajan.” Haapala ei halua arvioida levy-yhtiötoiminnan tavoiteltavaa osuutta liikevaihdosta. Sen sijaan hän suostuu määrittelemään myynnin kappalemääräisen tavoitteen: ”Haluaisin nähdä, että myymme 100 000 levyä vuodessa. Se olisi kova juttu, ja se vaatisi oikeasti, että ne kaikki onnistuisivat.” Lady Gaga nähdään elokuussa Hartwall Areenalla ja Madonna Olympiastadionilla. ”Meillä on mahtava tuote: musiikki, tapahtumat, elämykset.” Laskelmassa on mukana levyjen lisensointi ulkomaille. Live Nationin label edellyttää nimittäin julkaisuiltaan myös vientipotentiaalia. ”Toivottavasti Don Johnson natsaa nyt isosti”, Haapala intoilee. ”On aina helpompaa lähteä mini-indiefirmana puskemaan kuin julkaista levy majorin sisällä kaikissa maissa, koska eivät he sitä julkaise, jos se ei heitä kiinnosta.” ”Kovaa työtä tehdään, ja pidetään hauskaa välillä, sillä mukavaa tämän pitää myös olla, jotta homma toimii.” Uusia kohderyhmiä Haapalan näkemyksen mukaan tapahtumien yleisö ei ole perusolemukseltaan muuttunut. ”Perusyleisömme on kaupunkilainen 15–35-vuotias mies tai nainen.” ”Meillä on nyt selkeä satsaus myös 40+ -yleisöön, kun teemme toista kertaa Turun Linnan juhlat Turussa; sinne tulee Tom Jones. Samoin rakennetaan Helsinki Classic -sarjaa, jossa oli viime vuonna Santana ja nyt tulee Sting. Tehdään ikään kuin minikoossa Pori Jazzit Helsinkiin.” Tämä ryhmä on selkeä kohde, jolla on rahaa. Hekin haluavat viihtyä ja nähdä vanhoja idolejaan. ”Olemme myös viemässä entistä enemmän keikkoja maakuntiin: Red Hot Chili Peppers on Tampereella, Fogerty Oulussa – ettei pidetä näitä isoja juttuja pelkästään pääkaupungin hupina.” Haapala huomauttaa, että ulkoilmatapahtumien järjestäminen Helsingissä on kallista, ja lupia on vaikea saada. Muualla on helpompi pitää lippujen hinnat kohtuullisina. Oma sponsorinäkemys Live Nationilla on myös määrätietoinen ote sponsorien hakemiseen. Haapala puhuu markkinointipartneriuksista. Kun agentit järjestävät keikkoja, hän työtovereineen hankkii heille yhteistyökumppaneita. ”Me emme usko perussponsorointiin, vaan haluamme rakentaa kokonaisvaltaisia paketteja, joista on oikeasti myös partnereille hyötyä.” Live Nationin suurimpia asiakkaita ovat tällä hetkellä Elisa, American Express, Scandic Hotel ja Sinebrychoff. Yhdessä näiden kanssa tuotetaan tapahtumia, joissa asiakkaat saavat tiettyjä etuja. He saavat myös kerrottavakseen markkinointitarinaa siitä, miten he liittyvät ”tähän maailman seksikkäimpään ja kuumimpaan alaan”. Label-puolella yritetään vastaavasti myydä audiomateriaalia kumppaneiden erilaisiin tarkoituksiin. ”Rakennetaan kaikkea isommaksi ja kauniimmaksi”, Haapala summaa, ”eikä pelkästään yksin, vaan otetaan yhteistyökumppaneita, ja niitä haetaan koko ajan lisää.” ”Meillähän on mahtava tuote, jota myymme: musiikki, tapahtumat, elämykset. Samalla kun ostaa lipun, asiakas saa myös sen elämyksen, joka ei ole rahalla mitattavissa. Kun joku tulee ensimmäistä kertaa Sonisphere-festarille, hän saattaa muistaa lopun elämänsä, että hän oli siellä 45 000:n muun kanssa katselemassa, kuinka Metallica veti Black-albumin läpi.”• 25 Korvaukset ulkomailta helposti Gramex pystyy hoitamaan suomalaisten taiteilijoiden korvaukset ihan kotimaisten tapaan jo 20 järjestöstä. Se tapahtuu tehokkaasti, automaattisesti – mitään kuluja perimättä. Tämä perustuu tekijänoikeusjärjestöjen verkostoon ja vastavuoroisuussopimuksiin. Mukana ovat tärkeimmät suomalaista musiikkia käyttävät maat. Tilitykset perustuvat korvausten keruumaan tilitys- ja käsittelysääntöihin. Suomalaisen taiteilijan ei tarvitse myöskään lähettää sen enempää pankkitilitietoja, verotietoja kuin äänitetietoja ulkomaille. Jos äänitteet on ilmoitettu Gramexille taiteilijajakoineen, niistä ei tarvitse enää antaa tietoja muihin järjestöihin. Tiedot liikkuvat konekielisesti järjestöjen välillä. Ulkomainen järjestö toimittaa Gramexille omien sääntöjensä mukaan kerätyt korvaukset ja Gramex välittää ne omia kulujaan perimättä eteenpäin. Gramexin taiteilija-asiakkaalle järjestely on sekä edullinen ja varma että huoleton. Gramexilla on ajankohtaiset maksatustiedot: tilinumerot, osoitteet ja verotiedot – eikä näitä tarvitse itse huolehtia ulkomaiseen järjestöön. Gramexilla on vastavuoroisuussopimus 18 maan järjestöjen kanssa. Taiteilijat: Englanti PPL, Espanja AIE, Hollanti SENA, Irlanti RAAP, Itävalta LSG, Japani Geidankyo, Kanada ACTRA, Latvia LaiPa, Norja Gramo, Puola Stoart/SAWP, Romania Credidam, Ruotsi SAMI, Saksa GVL, Sveitsi Swissperform, Tanska Gramex, Tšekki Intergram. Tuottajat: Englanti PPL, Hollanti SENA, Kreikka Grammo, Latvia LaiPa, Norja Gramo, Ruotsi IFPI, Tanska Gramex, Tšekki Intergram, Venäjä RPA, Viro EFU. • ’’Tilitysjärjestelmä on tekijänoikeusjärjestön sydän.’’ 26 Tilityksen ja ATK:n vetäjä Jorma Härkki oli luomassa tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisiä tilitysjärjestelmiä. Pioneerina Gramexissa Teksti lauri kaira Kuva saara vuorjoki J orma Härkki tuli Gramexiin töihin kesän alla vuonna 1993. ”Tulin ICL:stä eli entisestä Nokia Datasta”, kertoo Härkki. ”Minut palkattiin projektiin kehittämään Gramexille uutta ATK-pohjaista tilitysjärjestelmää.” Tilitysjärjestelmä on tekijänoikeusjärjestön toiminnan sydän. Sen avulla musiikin käyttäjiltä kerätyt korvausrahat osataan kohdentaa tarkasti oikeille muusikoille ja levy-yhtiöille. Härkin mukaan tilanteessa oli pientä kiireen tuntua, koska vanhan tilitysjärjestelmän sopimus oli jo irtisanottu. ”Teimme sitä yhdessä Sofor Oy:n kanssa.” usten välittämistä koskevat vastavuoroisuussopimukset peräti 20 tekijänoikeusjärjestön kanssa eri maissa. Niiden perusteella esimerkiksi Ruotsista ja Saksasta kerätyt korvaukset toimitetaan suomalaiselle muusikolle ilman mitään lisäkuluja ja yhtä vaivattomasti kuin Turusta tai Tampereelta kerätyt. ”Meillä oli sellainen pohjoismaisten kavereiden porukka – Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja – joiden kesken luotiin vastavuoroisuussysteemi, joka on sittemmin laajentunut siitä.” Härkin mukaan ulkomaan projektit ovat olleet kivoja väriläiskiä arkityön keskellä. ”Vaikka niistä on koitunut paljon työtä, ne ovat olleet piristystä arjen puurtamiseen.” Projektista pysyväksi Härkin sopimus muutettiin pysyväksi. Hän päätyi vetämään sekä Gramexin ATK-puolta että korvausten maksua hoitavaa tilitysosastoa. ”Tuon järjestelmän kehittäminen oli tietysti työn suurin haaste, sen jälkeen työ on ollut enemmän rutiinia”, kertoo Härkki. Toki muuttuva toimintaympäristö teki rutiinistakin vaihtelevaa ja eteenpäin katsovaa. Kohta piti luoda järjestelmät ulkomaan tilitystä varten, sitten esityskorvausten rinnalle tulivat myös tallennuskorvaukset. Aikaa kuntoilulle ja perheyritykselle Jorma Härkki jäi eläkkeelle apulaisjohtajan vakanssilta 63-vuotiaana. Tilitystä ja ATKasioita vetämään tuli hänen jälkeensä Kari Turpeinen. Härkki aikoo eläkkeellä alkajaisiksi keskittyä kuntonsa kohentamiseen sekä puolisonsa Taijan yrityksessä Motelli Kyröskoskessa avustamiseen. Perheen lapset Minna ja Jani ovat jo maailmalla, lapsenlapsia ovat 2-vuotias Ville ja 4-vuotias Niilo. Härkin mukaan työ Gramexissa oli mukavaa ja vaihtelevaa. ”Kivaa työtä se koko ajan oli, itselle tärkeiden asioiden parissa. Miten se Gramexin slogani nyt kuuluikaan: jotta musiikki soi huomennakin.”• Ulkomaantilityksen edelläkävijöitä Ulkomaan tilitysten osalta Suomi on kuulunut edelläkävijöihin. Gramexilla on korva- 27 Arhinmäki: Oikeudenmukaisuutta 28 Luovien sisältöjen tuotonjakoon ja toimintatapoihin oikeudenmukaisuutta Luovien sisältöjen levityksestä ja jakelusta syntyvän tulon on jakauduttava oikeudenmukaisesti tekijöiden ja sisältöjen hyödyntäjien kesken, korosti kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki Tekijänoikeuspäivän seminaarissa. ”Levitykseen tehdyille taloudellisille panostuksille tulee saada katetta, mutta niin ettei tekijä unohdu. Ilman tekijää ei olisi teosta, jota hyödyntää.” Arhinmäki toivoi asiaan panosta sekä isoilta mediakorporaatioilta että tekijänoikeusjärjestöiltä. Hän totesi myös pitävänsä joitakin piratismin torjuntaan esitettyjä malleja radikaaleina ja korosti ihmisten vastuuta omista toimistaan sekä tiedotuksen tarvetta. Arhinmäki otti vahvasti kantaa mediatalojen ja niiden avustajien sopimuksiin, joissa tekijä saa kertakorvauksen ja yhtiö yksinoikeuden julkaisemiseen eri kanavissa. ”On syytä pohtia, kenelle mahdollisesti vielä joskus kulttuurihistoriallisesti tärkeät tarinat ja kuvat kuuluvat. Kärsiikö suomalaisen tiedonvälityksen laatu siitä, jos tekijät tiukan sopimusmallin takia eivät suostu sopimuksiin eikä yhteistyötä synny?” ”Vääristyneelle sopimuspolitiikalle on tehtävä jotain, kulttuurin pitää muuttua. Mutta kysymys ei ole vain vääristymien ja virheiden korjaamisesta, vaan laajemmasta ajattelun muuttumisesta. Muun muassa taidealojen eri oppilaitoksiin tarvitaan koulutusta, joka antaa ihmisille taitoja ja kykyä huolehtia asioista kokonaisvaltaisemmin.” ”Heikomman osapuolen asemaa ei saa käyttää hyväksi”, Arhinmäki painotti. ”Heikomman osapuolen suojaaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat yhteiskuntamme tärkeitä tehtäviä. Tietoa levittämällä myös heikompi voi olla vahva.”• Etukuponkeja levitettiin 18 kaupungissa myös katujakeluilla. Elokuvia ja tietoiskuja koko valtakuntaan Tekijänoikeuspäivästä kasvoi kaksi viikkoa kestävä tempaus, johon kuuluu koululaisnäytöskiertue, elokuvateatteri- ja radiotietoiskuja sekä leffaetukampanja. Teksti veikko rajantola Kuvat petri vilhunen Musavisan oikeat vastaukset: 1) a, 2) c, 3) c, 4) c, 5) c, 6) b, 7) c, 8) b, 9) c. H uhtikuun lopulla vietettiin jälleen kerran tekijänoikeuspäivää. Siinä yhdistyy kaksi kansainvälistä juhlapäivää, WIPO:n Kansainvälinen henkisen omaisuuden päivä (26.4) sekä Unescon Kirjan ja tekijänoikeuden päivä (23.4.), jota usein myös Kirjan ja ruusun päiväksi kutsutaan. ”Tekijänoikeuspäivä oli nyt selvästi aiempaa valtakunnallisempi”, kertoo tekijänoikeuspäivätoimikunnan puheenjohtaja, Gramexpressin päätoimittaja Lauri Kaira. Elokuvateatterien tietoiskuissa esiintyvät Mariko, Dome Karukoski, Pihla Penttinen ja Jussi Nikkilä. Radiossa esitetyissä radiospoteissa taas esiintyvät Michael Monroe, Mari Rantasila ja Laura Närhi. Valtakunnalliseen leffaetukampanjaan osallistui 32 elokuvateatteria. Kampanjaa varten painettiin liki sata tuhatta etukuponkia, joilla sai kaksi leffalippua yhden hinnalla. Kupongissa on sarjakuvastripin muodossa tietoa tekijänoikeudesta. Etukuponkeja sai elokuvatettereista ja niiden kotisivuilta. Lisäksi niitä levitettiin 18 kaupungissa myös katujakeluilla. 3 700 koululaista kutsuvieraina Tekijänoikeuspäivään kuului kutsuvierasseminaari Helsingissä, 16 kaupunkiin ulottuva koululaisnäytöskiertue, valtakunnallinen leffaetukampanja 32 elokuvateatterissa sekä tietoiskuja, joissa esiintyi tuttuja taiteilijoita. Koululaisnäytöskiertue tehtiin nyt ensimmäisen kerran. Noin 3 700 koululaista kävi koululaisnäytöksessä katsomassa elokuvan ”Roskisprinssi”. Ennen elokuvan alkua he kuulivat asiantuntija-alustuksen tekijänoikeudesta. Näytöskiertueen organisoi Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen TTVK:n tiedottaja Juha Rislakki. Rislakin lisäksi näytöksissä alustivat TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen, lakimiehet Teemu Laakkonen ja Niko Laukkonen sekä Tuotoksen Sanna Lahovaara. Kiertue kesti kaksi viikkoja ja sai laajaa huomiota maakuntalehdissä. Päätapahtuma Tennispalatsissa Tekijänoikeuspäivän päätapahtuma oli seminaari ja elokuvanäytös kutsuvieraille Helsingin Tennispalatsissa. Seminaarin, jonka teemana oli ”Luova ala ja media digimurroksessa”, avasi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Tietoiskuja ja etukampanja Tekijänoikeuspäivään kuului myös kahden viikon tietoiskukampanja elokuvateattereissa ja radiossa. Tietoiskuissa tutut taiteilijat ja tuottajat kertoivat, miksi tekijänoikeus on heille tärkeä. Seminaarin ministeriöpaneelissa esiintyivät tekijänoikeusasioita hoitavat virkamiehet kolmesta ministeriöstä: johtaja Jukka Liedes (OKM) sekä neuvottelevat virkamiehet Mikko Huuskonen (TEM) ja Jussi Mäkinen (LVM). Muissa paneeleissa esiintyivät musiikkituottajien puheenjohtaja Niko Nordström, elokuvatuottajien puheenjohtaja Aleksi Bardy, musiikintekijät Sipe Santapukki ja Markus Nordenstreng, Sanoma Media Finlandin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Marcus Wiklund, Radiomedian toimitusjohtaja Stefan Möller ja YLEn lakiasiainjohtaja Katri Olmo. Elokuvanäytöksessä nähtiin ”Iron Sky” sekä ”Rakkaudesta, unelmista ja kaloista”. Tekijänoikeuspäivää koordinoi Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tekijänoikeusakatemia ry:n kanssa.• Emma Salokoski lauloi seminaarivieraille, ja Lauri Kaira lausui tervetuliaissanat. 29 tuhannesta yksi Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Viime vuonna 1 163 anomusta johti myönteiseen päätökseen. Raahen kaupungilla on lämpimät suhteet Raahen Rantajatsiin, sillä aloite festivaalin perustamiseksi tuli aikanaan kaupungin kulttuuritoimen johtajalta. Raahessa toimi jo entuudestaan jazzyhdistys Rajatsi ry, joka tuli yhteistyökumppaniksi ja vuonna 1996 otti juhlat kokonaan järjestääkseen. Rantajatsit on profiililtaan modernin jazzin tapahtuma. Tästä ohjelmistopolitiikasta on pidetty jokseenkin tinkimättömästi kiinni, samoin kuin kansainvälisyydestä. Heti ensimmäisestä vuodesta lähtien Rantajatseille on pyritty tuomaan keskeisiä modernin jazzin nimiä myös ulkomailta. Tässä suhteessa se muistuttaa Tampere Jazz Happeningia, vaikka on toki paljon pienempi. Festivaalin päälava on sijoitettu Ulkofantin saareen, kauniille ja luonnonläheiselle paikalle meren rannalle. Pienemmät klubikonsertit järjestetään Puu-Raahessa, joka on oma idyllinsä sekin. Raahessahan on erittäin hyvin säilynyt vanha puukaupunki vanhan Rauman tapaan. ”Sen saan aina kuulla, että Raahe on niin kaukana!” nauraa festivaalijohtaja Annamaija Saarela. Mutta totta se on: lähes puolet Rantajatsien yleisöstä on ulkopaikkakuntalaisia ja heistä yli 10 prosenttia pääkaupunkiseudulta. Rantajatseilla on hämmästyttävän pieni budjetti ohjelmakokonaisuuteen ja kävijämäärään nähden, vajaat 70 000 euroa vuodessa. Kolmannes siitä tulee Raahen kaupungilta, toinen kolmannes pääsylipputuloista ja viimeinen muista avustuksista ja sponsorituesta. Opetusministeriön festivaalituki on isoin viipale. Muista viipaleista ESEKin tuki on yksi keskeisiä, vaikkeivät sen avustussummat niin suuria olekaan. Vaikka Rantajatsit ei valtion festivaalituen nauttijana voi saada VAKAtukea, vapaan kentän klubi- ja kier- Rantajatseille tullaan kaukaa ESEKekstra Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin. Kuva: saara vuorjoki Ulkomaille – vaikka ilmaiseksi Tuon tuostakin ESEKistä haetaan tukea ulkomaille suuntautuviin esiintymismatkoihin, joista esiintyjät eivät saa ollenkaan palkkiota tai vain aivan nimellisen korvauksen. Kutsujafestivaali tai muu konsertin järjestäjä maksaa usein majoituksen ja ylläpidon, mutta ei varsinaista palkkiota, ja matkakuluihinkin artistia kehotetaan hakemaan avustusta ESEKiltä. Erityisesti tätä tapahtuu uraansa aloittelevien rockyhtyeiden kohdalla. Hämmästyttävän usein kuitenkin myös jo pidemmälle edistyneet muusikot lähtevät keikalle ilman palkkiota. Moni yhtye lähtee uran alkuvaiheessa ilmaiselle keikalle esittäytyäkseen ulkomaisille yleisöille ja musiikkialan toimijoille. Ajatuksena on, että tunnettuuden lisääntyessä 30 esiintymisistä poikisi tulevaisuudessa maksullisia keikkoja. Sellaisissa tapauksissa, joissa yhtye on jo saavuttanut jonkin verran nimeä ja sen toiminta on ammattimaista, tällainen ajattelu on perusteltua. Tällöin kysymykseen voi tulla markkinointi/vientituki, joka on tarkoitettu muun muassa juuri showcase-esiintymisiin ja jonkin tunnetun ulkomaisen yhtyeen lämmittelijäkiertueisiin. Mutta liian paljon on niitä tapauksia, joissa ilmaisella esiintymisellä ei ESEKin näkökulmasta ole nähtävissä mitään perustelua. Ne menevät harrastustoiminnan piikkiin, eikä tukea myönnetä. Lähtökohta on, että muusikon tulee saada työstään asiallinen korvaus. Ilmaisista esiintymisistä saattaa pitemmän päälle olla haittaakin, kun ulkomaiset toimijat huomaavat, että ilman palkkiota esiintyviä muusikoita löytyy Suomesta jatkuvasti. ESEKissä on myös pohdittu sitä, kuinka pitkälle suomalaisten artistien kutsuminen kansainvälisille festivaaleille on kiinni Suomesta saatavista avustuksista. Yhä enenevässä määrin ESEKille tulee nykyisin hakemuksia ulkomaisilta festivaaleilta, joille on kutsuttu suomalaisia esiintyjiä. Useimmiten toki kutsu on voimassa, saapa festivaali avustusta tai ei, mutta on myös ollut tapauksia, joissa on ollut hieman kiristyksen makua: jos avustusta ei saada, suomalaisartistin keikkaa ei voida (muka) järjestää. Ehtona avustuksen myöntämiselle ulkomaiselle taholle on joka tapauksessa, että esiintyjille maksetaan palkkio. Leena Hirvonen, ESEKin pääsihteeri • tuetoimintaa varten perustettu VAKA on Annamaija Saarelalle läheinen. Hän oli Muusikkojen liiton projektityöntekijänä käynnistämässä tätä tukihanketta pari vuotta sitten. ”VAKA-tuessa on mielenkiintoinen vaihe meneillään sikäli, että siihen saatiin nyt viime vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä varoja jaettavaksi”, hän kertoo. ”Tällä hetkellä tehdään hienosäätöä tuen myöntämisedellytyksiin yhdessä ministeriön The Northern Governors (kuvassa), Oddarrang, Johanna Iivanainen & 1N, Karikko sekä Tapani Rinne & Wimme Saari ovat Rantajatsien ensi kesän kotimaisia esiintyjiä. Kansainvälinen tähtivieras on The World Saxophone Quartet. Festivaalia vietetään 26.–28.7. kuva: marek sabogal kanssa. Ne ovat aiheuttaneet vähän sekaannusta sekä kentällä että ESEKin päässä, koska VAKA on vähän erilainen kuin ESEKin muut tuet.” Saarela toteaa, että uusi tukimuoto on luonnollisesti saanut erittäin hyvän vastaanoton, ja sillä on saatu jo paljon aikaan. ”Meidän vapaa kenttämme on sellainen, että kun sinne panee rahaa, se tulee moninkertaisena takaisin.” Anu Karlson • ESEKin 1.1.−30.4.2012 päätöksiä • Esiintymistilaisuudet 141 500 euroa myönteisiä päätöksiä 83 kpl • Äänitetuotanto 62 800 euroa myönteisiä päätöksiä 52 kpl • AV-tuotanto 93 600 euroa myönteisiä päätöksiä 43 kpl • Työskentelytuki 143 088 euroa myönteisiä päätöksiä 88 kpl • Markkinointi- ja vientituki 57 400 euroa myönteisiä päätöksiä 17 kpl • Koulutustoiminta 16 150 euroa myönteisiä päätöksiä 9 kpl Myönteisiä päätöksiä yht. 292. ESEKin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi ESEKin tukien seuraavat hakuajat • Äänitetuotanto 31.8. mennessä • Markkinointi ja vientituki 31.8. mennessä • Esiintymistilaisuudet 14.9. mennessä • Työskentelytuki 15.9. mennessä • AV-tuotanto 15.8. mennessä • Koulutustoiminta 28.9. mennessä Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä! 31 32
© Copyright 2024