Elvi Rangell Länsi-Suomi lehdessä
perjantaina 18. syyskuuta 2015 Alkoholiasioissa hämäystä ja luottamusta Helsinki Nuoret haluavat vanhemmilta tukea, auktoriteettia ja luottamusta alkoholiasioissa, selviää tuoreesta selvityksestä. Samalla nuoret kuitenkin piilottelevat alkoholinkäyttöä vanhemmiltaan. – Usein salailu liittyy paremminkin nuoren haluun suojata vanhempia oman toiminnan tuottamilta pettymyksiltä kuin siihen, että vältettäisiin kiinnijäämistä, toteaa erikoistutkija Jenni Simonen. 11 terveys Tutkijan mukaan alkoholiasioihin liittyvä vuorovaikutus muistuttaa peliä, jossa nuoret tasapainoilevat kahden eri säännöillä toimivan yhteisön, perheen ja kaveripiirin välillä. – Lämmin suhde vanhemman ja lapsen välillä lisää valmiutta ottaa vastaan vanhemman neuvoja ja sääntöjä, neuvotella niistä ja toimia niiden mukaisesti myös alkoholiasioissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) Sata lasissa -projektin tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 68:aa 14–17-vuotiasta nuorta. teematoimitus Anna juttuvinkki: www.ls24.fi/palaute Mistä sinä haluaisit lukea? Vinkkaa meille mielenkiintoinen ihminen tai paikallinen juttuaihe! Teematuottaja Kaija Ulmanen 010 8336 261 [email protected] Ravintovalmentaja pitää osaa ravitsemussuosituksista vanhentuneina Elvi Rangell toivoisi uudistuksia nykyisiin virallisiin ravitsemussuosituksiin ja niiden kriittisempää tulkintaa kuluttajilta. Rauma Tiia Jokisalo, Länsi-Suomi V irallisten ravitsemussuosituksien toivotaan ohjaavan suomalaisten ruokailutottumuksia, mutta tiedon lisääntyessä yhä useampi on herännyt kyseenalaistamaan osaa suosituksista. FLT-ravintovalmentaja Elvi Rangell on yksi heistä. Rangell pitää joitakin suosituksista vanhanaikaisina, jopa kestämättöminä. Hän toivoisi tähän muutosta. Tarkkana viljojen kanssa Funktionaaliseen lääketieteeseen nojautuva ravintovalmentaja Rangell tarttuu erityisesti muutamaan kohtaan: – Viljatuotteita tulisi suositusten mukaan käyttää 6–9 leipäviipaleen verran päivässä. Se on valtava määrä gluteenia ja tärkkelystä. Tätä puolustellaan kuidun saannilla, mutta kuitua saa yhtä hyvin myös kasviksista ja juureksista, marjoista sekä hedelmistä, Rangell toteaa ja jatkaa. – Jopa diabeetikoiden ravitsemussuosituksessa on 6 viipaletta leipää ja lisäksi pullaviipale. Tämän lisäksi perunaa ja riisiä, joten tärkkelystä tulee valtavasti, mikä puolestaan lisää tarvittavan insuliinilääkkeen määrää. Viljasuositus on monelle sudenkuoppa erityisesti siksi, että leivissä on huomattavia eroja. Pakkauksessa voi lukea tuotteen olevan ruis- tai kauraleipää, mutta huomaamatta jää, että moneen leipään on lisätty vehnää, jopa vehnägluteenia sekä jauhonparanteita ja lisäaineita. Aito leipä pitää sisällään vain muutaman ainesosan ja yli 10 prosenttia kuitua. Aniharva suosii pelkkää täysjyvää, vaikka juuri tätä ravitsemussuosituksissa painotetaan. Elvi Rangell haluaa kiinnittää huomiota mm. viljojen ja maitotuotteiden määrään ja laatuun ” Tarjonta ohjaa meitä emmekä me tarjontaa, vaikka sen täytyisi mennä juuri toisinpäin. Tarjonta kyllä muuttuu, jos kuluttajat sitä vaativat.” FLT-ravintovalmentaja Elvi Rangell parhain esimerkki, ja vihreitä kasviksia tulisikin käyttää runsaasti joka päivä. Ruoka vaikuttaa suolistoon Vähemmän maitoa? Maitoa ja maitotuotteita suositellaan nautittavan rasvattomassa muodossa puoli litraa päivässä. Rasvattomuus tarkoittaa myös enemmän käsittelyä. – Maito on lukemattomien käsittelyprosessien jälkeen kaukana aidosta tuoremaidosta. On myytti, että kalkkia saisi vain maitotuotteista. Rangell uskoo monen hyötyvän, jos maitotuotteet jäisivät pois ruokavaliosta. Hän pitää ongelmallisena myös maitotuotteisiin lisätyn sokerin määrää, jolla muutetaan varsinkin lasten makutottumuksia. Hän ei myöskään allekirjoita suositusta kasvisrasvojen käytöstä ja vähentäisi punaisen lihan määrää, jota tällä hetkellä suositellaan puoli kiloa viikossa. Tosin monelle puoli kiloakin on vähän, kun lasketaan yhteen viikon aikana nautitut erilaiset lihajalosteet ja kokoliha. Tarjonta ohjaa meitä Rangell toivoisi suuria muutoksia siihen, mitä suomalaiset ostoskärryihinsä valitsevat. Hän jättäisi hyllyille kaikki ruoat, joissa on useamman kohdan raaka-aineluettelo ja valitsisi puhtaita, aitoja raaka-aineita. Nopea silmäys kaupassa osoittaa sen, että hyllyille saisi jäädä valtaosa tuotteista, niin Professori Fogelholm luottaa suosituksiin Rauma gelmana lukuisat antibiootti- ja muut lääkekuurit, jotka aiheuttavat hallaa suolistolle. Kun tähän lisätään ympäristömyrkyt, niin ei ole ihme, että ihmiset voivat huonosti. Kasvisten käyttö tärkeintä Elvi Rangell ei suinkaan väitä, että ravitsemussuositukset olisivat kokonaisuudessaan pielessä. Pääpaino on oikea, sillä niissä korostetaan kasvisten runsasta käyttöä. Juuri kasvisten, juuresten ja marjojen käyttöä tulisi lisätä radikaalisti, sillä ne ovat avain uudenlaiseen hyvinvointiin. – Marjojahan ovat metsämme pullollaan ja niitä pakastamalla on koko talvi pelastettu. Jos kasviksia ei halua syödä joka aterialla, voi niistä myös tehdä maistuvia mehuja tai käyttää smoothieen. Erilaisissa ravintoaineissa on tuoreina ja oikein käsiteltyinä valtava määrä erilaisia biomolekyyleja, joilla on suuri positiivinen vaikutus terveyteen. Vihreät kasvikset, erityisesti kaalikasvit, ruusu-, parsa- ja lehtikaali ovat tästä mitä Mitä? Ruoan valtava voima Helsingin yliopisto Länsi-Suomi Ravitsemussuosituksien laatijaryhmään kuuluva ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on Elvi Rangellia perinteisimmillä linjoilla. Hän vannoo esimerkiksi rasvattomien tuotteiden nimeen. – Tutkimusten mukaan rasvasta voittoosa pitää edelleenkin olla kasvi- ja kalapohjaista, ei eläinrasvaa. Maitorasvaa ei ole siis mitään syytä lisätä ruokavaliossa, jos löytyy hyvä vähempirasvainen vaihtoehto. Maidon käsittely ei myöskään aiheuta terveydellisiä ongelmia, tätä on tutkittu useaan otteeseen. Viljojen kohdalla Fogelholm pitää 6–9 leipäpalaa vastaavaa määrä hyvänä. Hänestä suosituksen ei tarvitse olla pienempi ja muistuttaa, että nyt ruokapyramidissa vaalea vilja on laitettu ylälohkoon makeisten, limujen ja voin kanssa. Lihan suositusmääristä Fagelholm kertoo Suomen asettaneen ensimmäisenä maana maailmassa selkeitä rajoituksia punaisen suuri on erilaisten valmisteiden ja eineksien osuus. – Tällä hetkellä tarjonta ohjaa meitä emmekä me tarjontaa, vaikka sen täytyisi mennä juuri toisinpäin. Tarjonta kyllä muuttuu, jos kuluttajat sitä vaativat. Osa saattaa tuudittautua kotiruoan terveellisyyteen, väärin perustein. – Kotiruoka ei ole automaattisesti synonyymi terveelliselle. Laaduttomista raakaaineista ei saa terveellistä, vaikka se kotona tehtäisiinkin, hän toteaa.. – Huonon ruoan lisäksi meillä ovat on- Ruoan merkitys hyvinvoinnissa ei ole vain murto-osa, vaan sen osuus on valtava. Ruoka voi olla parantava tai sairastuttava, sillä ihmisen soluista vain noin kymmenen prosenttia on niin sanotusti omia soluja. Tällä suoliston mikrobi- ja bakteerikannan laadulla on suora yhteys ruokavalioon. Mutta jos ruokavalio on pitkälle prosessoituja valmisteita ja sisältää niukasti kasviksia, ei keho voi saada tarvitsemaansa. Loppujen lopuksi terveyden avaimet tulevat hyvinkin yksinkertaisessa paketissa: Mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja vähän matkaa matkustaneita raaka-aineita, mieluiten luomuna. Paljon tuoreita vihanneksia ja juureksia sekä marjoja. Kalaa ja vaaleata lihaa ja kananmunia. Pähkinöitä, manteleita ja siemeniä. Viljoista ainoastaan täysjyvää ja maitotuotteista hapanmaitopohjaisia, sokeroimattomia tuotteita. Kasvisten määrää korostetaan nyt enemmän kuin koskaan, linjaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. lihan ja lihavalmisteiden käyttöön. –Olemme tehneet tämän suosituksen jopa näytöllä, jota kaikki tutkijatkaan eivät pidä aukottomana. Kasvisten käytöstä professori on kuitenkin Rangellin kanssa yhtä mieltä. – Kasvisten määrä on vuosia korostettu suosituksissa ja tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Nyt kasvikset on vieläpä siirretty ruokapyramidin pohjaksi eli kaikkein keskeisimmäksi ruoka-aineryhmäksi. Kommentti T erveellinen ruoka on polttava puheenaihe, josta ei ole yhtä totuutta, vaan esimerkiksi gluteeniviljojen, liha- ja maitotuotteiden kohdalla on hyvinkin erilaisia koulukuntia. Tutkimuksia on valtavasti, usein myös toinen toisiaan kumoavia. Ratkaisut kannattaakin tehdä itse, oman olon perusteella. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Itse seuraan kiinnostuneena ruoka- keskustelua, sillä uskon ruokavalion mahtiin. Ruoka ei ole kaloreita, vaan ravintoaineita. Joka päivä ruoat kannattaa valita niin, että saa mahdollisimman paljon ravintoaineita. Erilaiset elämänmuutokset koettelevat kehoa ja olenkin reilun vuoden aikana käynyt läpi raskauden, imetyksen ja valvomisen. Olen nukkunut yhtäjaksoiset unet viimeksi loppuvuodesta 2013. Heräily jatkuu edelleen, joskin ei enää montaa Koosta ruokavaliosi pääosin näistä - kertaa yössä. Päätä on särkenyt tänä aikana muutaman kerran. Neuvolassa ja ystäviltä olen lukuisat kerrat kuullut, kuinka pirteältä vaikutan valvomisesta huolimatta. En juo kahvia tai energiajuomia. Väsynyt olen toki ollut, mutta se on kestetty. Flunssa on iskenyt kaksi kertaa kolmen vuoden aikana, ilman kuumetta. Minua ei närästä, ei turvota, en ole nuutunut, paikkoja ei kolota. Hiukset ja kynnet kasvavat kuin rikkaruoho. tää, mitä keholleen tekee. Mutta tietääkö hän, joka syö päivittäin paljon maito- ja viljatuotteita ja punaista lihaa? Ehkäpä aamiaiseksi jauhoparanteille höystettyä moniviljaleipää ja kahvia ryystävä, lounaalla makaronilaatikkoa syövä, väli- ja iltapalaksi rasvattoman jogurtin ja lisää leipää nauttiva tosiaan ei tiedä, että ei suinkaan syö niin terveellisesti kuin luulee. Joka ikinen suupala on lääke, joka joko vaalii tai koettelee rakasta kehoasi. Ehkä lähipiirini voisi kertoa, että toisi- naan ärsytän paasaamalla heille käsitellystä vehnästä ja maidosta, vitamiineista, antioksidanteista, superruoista ja kasviksista. Mutta kun en malta olla paasaamatta. Kun syö oikein, se tuntuu koko kehossa. Ja kun on päässyt irti teollisesti valmistettujen ruokien koukuttavuudesta, eivät ne tuo enää samaa nautintoa. Roskaruokaa syövä ihminen kyllä tie- TIIA JOKISALO Kirjoittaja on Marva Median toimittaja. [email protected] - Kasvikset Marjat Pähkinät ja siemenet Täysjyväviljat Kala Kana ja kalkkuna Aloita vaikka näin Kasviksien tulisi olla pääosassa kaikilla aterioilla. - Jos syöt leipää, valitse aina leipä, jossa on yli 10 grammaa kuitua ja lyhyt ainesosaluettelo. - Lisää päivittäiseen ruokavalioosi reilusti pähkinöitä ja siemeniä vaikkapa myslin tai smoothien muodossa. - Kokeile erilaisia kasvismaitoja, valikoima on nykyään perusmarketeissakin laaja. Valitse mieluiten sokeroimaton kasvismaito. - Korvaa sokerijogurtit maustamattomilla erityisesti lapsille. Maustamattoman jogurtin makuun tottuu nopeasti. - Jätä vaalea pasta ja vehnäleipä herkkuhetkiin. Korvaa esimerkiksi makaroni arjessa kvinoalla tai täysjyväriisillä. Myös hirssi- ja tattari ovat hyviä vaihtoehtoja. -
© Copyright 2024