Voita vai margariinia, leipää vai lihaa? Tieteelliset tutkimukset

Teksti Tuomo Tamminen
Kuvat jonne räsänen
ruokastailaus Jouni Toivanen
ketä tässä
uskoisi
Voita vai margariinia, leipää vai lihaa?
Tieteelliset tutkimukset kertovat, mitä kannattaisi
syödä. Mutta tutkimuksia voi lukea monella tavalla.
T
untuuko joskus siltä, että
jokainen ateria on arpa­
peliä kuoleman kanssa?
Tai jos ei kuoleman, niin
ainakin diabeteksen, se­
pelvaltimotaudin, ve­
renpainetaudin ja syö­
vän kanssa.
Eikä tarvitse olla luulotautinen. Ruoas­
ta puhutaan niin paljon, niin kiivaasti ja
niin ristiriitaisesti, että kenen tahansa it­
sesuojeluvaisto herää. Tukkiako s­uonensa
26
Suomen Kuvalehti 31 /2015
eläinrasvalla vai mussuttaako hiilareilla
itselleen diabetes?
Olisi lohdullista ottaa mallia viisaam­
mistaan.
Alan ammattilaisista koostuva Valtion
ravitsemusneuvottelukunta on laatinut
suomalaiset ravitsemussuositukset, joi­
ta havainnollistavat ruokapyramidi ja
lautasmalli. Lautaselle puolet kasvik­
sia, vajaa neljännes perunaa, täysjyvä­
pastaa tai -viljaa ja neljännes lihaa, kalaa
tai proteii­nipitoista kasvisruokaa. Leivän
Suomen Kuvalehti 31 /2015
27
päälle kasviöljypohjaista levitettä ja lasiin
vettä, rasvatonta maitoa tai piimää – jos
hieman yksinkertaistetaan.
Mutta sitten arvostetun aikakausleh­
den kannessa käsketään syömään voita,
julkkislääkäri lyttää suositukset tekijöi­
neen ja naapurin Eskokin kertoo voivan­
sa paremmin, kun jätti viljat pois ja kor­
vasi kevyttuotteet rasvaisilla.
Terveellinen elämä tuntuu riippuvan
siitä, ketä uskoo, ei siitä, mitä syö.
R
uokakeskustelu pyörii Suomessa
paljon kahden miehen ympärillä.
Virallista linjaa edustaa Helsingin
yliopiston ravitsemustieteen professori
Mikael Fogelholm, joka on ollut laati­
massa ravitsemussuosituksia.
Kriitikoista näkyvin ja kuuluvin on it­
seään ”Suomen johtavaksi ravintoasioi­
hin perehtyneeksi lääkäriksi” tituleeraa­
va, vähähiilihydraattisen ruokavalion
puolestapuhuja Antti Heikkilä.
Hänen mielestään suositukset on teh­
ty vailla tieteellistä pohjaa, elintarvikeja lääketeollisuuden etuja edistämään.
[Pekka ]Puska, Fogelholm ja monet muut
ovat vieneet koko terveellisen ruuan idean
täysin hakoteille. He edustavat teollisuutta,
eivät ihmisiä, Heikkilä kirjoitti blogissaan
maaliskuussa 2014.
Hänen mukaansa esimerkiksi tyypin
2­­­diabeteksen yleistyminen johtuu ra­
vitsemussuosituksista, jotka tuputtavat
sokeria ja muita hiilihydraatteja sekä
margariinia.
Fogelholm on kansainvälisesti aktiivi­
nen tutkija, joka on väitellyt ravitsemus­
tieteestä vuonna 1992.
Heikkilä on taustaltaan ortopedi ja
traumatologi.
S
uomalaiset ovat auktoriteettius­
koista väkeä. Tietty epäluuloisuus
on kuitenkin yleistynyt. Ihmiset
etsivät tietoa ja huomaavat, että kaikki
eivät ole samaa mieltä vaikkapa terveel­
lisestä ruokavaliosta. Rokotekriittisyys
on toinen esimerkki samasta ilmiöstä.
Tutkijoita tämä turhauttaa. Asiantun­
temus asetetaan verkkokeskusteluissa ja
lehtijutuissa usein samalle viivalle itse­
oppineiden bloggaajien tietämyksen
kanssa. Toisinaan se jää jopa alakynteen.
Asiantuntijoiden viesti ei puhuttele
juuri minua.
THL:n entistä pääjohtajaa Pekka Puskaa parjataan netissä edelleen siitä, kun
hän vuonna 2010 A-Talkin Voita pöytään
-keskustelussa totesi, että suosituksia ei
28
Suomen Kuvalehti 31 /2015
voi rakentaa yksilöiden kertomusten va­
raan. Hän oli tietenkin oikeassa. Mutta
jos oma kokemus puhuu suosituksia vas­
taan, väestöseurannat ja meta-analyysit
jäävät helposti kakkoseksi.
”Kansanterveystyö on jo sadan vuoden
ajan perustunut keskiarvoihin, riskiar­
voihin ja normaalipainoille – ei yksilöi­
hin. Näin toimiminen on ollut modernia
ja tehokasta”, sanoo Helsingin yliopiston
Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja, so­
siologi Piia Jallinoja.
”Mutta kun herrat ovat vuosikymme­
niä kieltäneet ja pakottaneet, nyt tulee
vastaisku. Ajatellaan, että kyllä minä it­
seni tunnen parhaiten.”
V
eikko Somerpuro luuli nelikymp­
piseksi asti eläneensä kuten piti.
Hän urheili, vältti kovia rasvoja ja
söi täysjyväviljaa. Sitten Helsingin kau­
punki kutsui hänet terveystarkastukseen
osana Kundit kondikseen -kampanjaa,
joka pyrkii edistämään 40-vuotiaiden
miesten sydänterveyttä.
Tulokset näyttivät pahalta: koholla oli­
vat sekä kolesteroli, verenpaine että ve­
rensokeri. Jokin tässä ei täsmää, Somer­
puro ajatteli ja alkoi itse perehtyä asiaan.
Hän luki kymmeniä etenkin vähähii­
lihydraattisen ja luonnonmukaisen ruo­
kavalion puolesta puhuvien tutkijoiden
ja kirjailijoiden, kuten Michael Pollanin ja Gary Taubesin, teoksia ja muutti
ruokavaliotaan. Riisin ja perunan sektori
lautasella pieneni, leipä ja jälkiruoat jäi­
vät pois melkein kokonaan ja margariini
vaihtui voihin. Kolmen kuukauden ku­
luttua veriarvot olivat huippuluokkaa ja
painokin tippunut.
”Se fiilis oli mahtava. Olo oli usko­
mattoman energinen. Tajusin, miten
iso merkitys on sillä, mitä syö.”
S
omerpuron tarina on tyypillinen,
eikä sitä ole helppo ohittaa. Hän
on yliopistossa opiskellut valoku­
vaaja, yrittäjä ja isä, järkevän oloinen
tyyppi. Ja sitä mieltä, että viralliset suo­
situkset ovat pielessä.
”Minäkin olin kymmenien vuosien
aikana sisäistänyt sen viestin, että ras­
va menee heti verisuoniin ja tukkii ne.
Vaati ainakin sen kymmenen kirjaa, että
uskalsin alkaa syödä rasvaa.”
Tällaisia kokemuksia löytyy läjäpäin
verkon keskustelupalstoilta. Tutkijat kut­
suvat näitä ”konversiotarinoiksi”, koska
ne ovat usein sävyltään lähes uskonnol­
lisia. Se, että ravitsemustieteilijät eivät
tunnu antavan näille yksilöiden tärkeille
kokemuksille mitään arvoa, tuntuu mo­
nesta loukkaavalta.
P
iia Jallinoja on yksi harvoista, jot­
ka ovat yrittäneet rakentaa siltaa
ravitsemustieteilijöiden ja -kriiti­
koiden välille. Se ei aina ole onnistunut
kovin hyvin. Näin hän kirjoitti Helsingin
Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan
syyskuussa 2012:
Biotieteiden näkökulma ihmisten käyttäytymiseen on ollut varsin kapea ja jopa
holhoava. Ihmisten toiveiden, tunteiden,
paineiden ja hyvinvoinnin kokemuksia sekä
kulutusvalintojen motiiveja on liian kaua­n
vähätelty.
Moni tutkija ja lääkäri älähti. Professorit
Timo Strandberg ja Veikko Launis kir­
joittivat vastineessaan, että tässä on lääketieteen kannalta vaarana mennä takaisin
kohti keskiaikaa, jolloin subjektiiviset tuntemukset ja mielipiteet (niin lääkärien kuin
hoidettavien) ohjasivat hoitokäytäntöjä.
Jallinoja huokaa tapausta muistelles­
saan. Hän on Valtion ravitsemusneuvot­
telukunnan jäsen ja uskoo väestötutki­
muksiin perustuviin suosituksiin.
”Halusin sanoa, että terveysasioissa
pitäisi löytää enemmän vuoropuhelua,
jossa ihmisten huoliin ja epäilyksiin suh­
tauduttaisiin vakavasti. Autoritäärinen
käskytyskulttuuri ei enää toimi. En tar­
koittanut sitä, että ainoa terveydenhuol­
toa ohjaava periaate olisi kuunnella po­
tilaiden tuntemuksia.”
”Autori­täärinen käskytys­
kulttuuri ei enää toimi.”
Suomen Kuvalehti 31 /2015
29
Vuoropuhelua ei helpota sekään, että
kriitikoiden leirissä ravitsemustieteili­
jöitä lyödään kuin lehtipihviä. Etenkin
Mikae­l Fogelholmia ja Pekka Puskaa
syytetään toistuvasti suomalaisten myr­
kyttämisestä, motiivina elintarviketeol­
lisuuden palveleminen. Yliampuvat sa­
laliittoteoriat häiritsevät hieman myös
Veikko Somerpuroa.
”Myös perinteistä ravitsemuslinjaa
kannattavat pönkittävät käsitystä, että
vaihtoehtoisesti ravitsemuksesta ajatte­
levat ovat hörhöjä”, hän sanoo.
Somerpuro korostaa, että uskomusten
varaan hän ei ole ruokavaliotaan rakenta­
nut, vaan taustalla täytyy olla aina tiede.
”Tie-de”, hän sanoo ja naputtaa pöytää.
R
avitsemustutkijoiden ongelma ei
olekaan siinä, että kriitikot eivät
luottaisi tieteeseen. Suomalaisten
luottamus tieteeseen näyttää vuonna 2013
julkaistun Tiedebarometrin mukaan pi­
kemminkin vankistuneen 2000-luvulla.
Ongelma on se, että kriitikot eivät luota
suomalaiseen ravitsemustutkimukseen.
Yksi esimerkki tästä nähtiin viime talve­
na, kun joukko espoolaisia vanhempia
olisi halunnut tuoda lapsilleen päiväko­
tiin ja kouluun margariinin sijaan voita.
Vanhemmat perustelivat vaatimuksiaan
lastensa terveydellä ja tieteellä.
Entä jos vanhemmat ovatkin oikeasti ottaneet asioista selvää? Entä jos vanhemmat
viettävät lukuisia tunteja tieteellisten tutkimusten läpikäymiseen? yksi vanhemmista
kirjoitti Safkatutka-sivustolla.
Kyseisessä kirjoituksessa oli kyllä lai­
nattu ihan oikeaa yhdysvaltalaista tutki­
musta, mutta tulkittu sitä virheellisesti.
Kirjoitus on sittemmin poistettu Safkatutkan sivuilta.
Espoolaisvanhemmille naureskeltiin so­
siaalisessa mediassa, vaikka heidän tarkoi­
tuksensa oli hyvä. Tapaus oli osoitus siitä,
että vaikka monet tutkimukset löytyvät
verkosta, niiden tulkinta ei maallikolta
noin vain onnistu. Jopa asiantuntijoiden
tulkinnat menevät usein ristiin – ja siitä­
kin voi kiistellä, ketkä ovat asiantuntijoita.
N
iin. Miksi esimerkiksi Mikael Fogel­
holmin ja Antti Heikkilän näkemyk­
set ovat niin kaukana toisistaan?
Maallikon on mahdotonta sanoa, löytyy­
kö totuus Heikkilältä vai Fogelholmilta.
”Fogelholmilta voi kysyä, mihin ra­
vitsemusneuvottelukunnan suosituk­
set perustuvat – ne ovat vain poliittinen
päätös. Kun minä kirjoitan, laitan aina
linkin tieteelliseen kirjoitukseen. Hän
ei ole laittanut mitään tällaista”, sanoo
Antti Heikkilä.
Heikkilä tosiaan liittää blogikirjoituk­
siinsa linkit viittaamiinsa, uskottavilta
vaikuttaviin tutkimuksiin.
”Mutta ei minuakaan tarvitse uskoa.
Sanon potilaille, että jos on ongelmia, ne
voidaan hoitaa ravinnolla. Usko omaan
kroppaasi ja siihen, mitä siinä tapahtuu”,
Heikkilä sanoo.
Myös Mikael Fogelholmilta löytyy
lista tutkimusviitteitä, kun pyydetään.
Hän kuitenkin vierastaa yksittäisiin tut­
kimuksiin saati yksittäisiin elintarvikkei­
siin keskittymistä. ”Silloin metsä hukkuu
puilta”, hän toteaa.
H
elppoja ja suoria totuuksia, joista
voi tehdä otsikoita. Tällaista eten­
kin toimittajat kuulisivat Fogelhol­
min mukaan mielellään. Fogelholm kertoo
miettivänsä tarkkaan, mitä tiedotusväli­
neille kommentoi. Sekään ei aina riitä.
”Keskustelin taannoin iltapäiväleh­
den toimittajan kanssa margariineista.
Sanoin, että minusta ei kannata käyttää
kevytmargariineja, koska niissä on vä­
hemmän rasvaa. Kannattaa käyttää ras­
vaisempia, koska niissä on enemmän
terveellisiä rasvahappoja. Vähän myö­
hemmin näin huoltoasemalla lööpin:
’Professori: kevytmargariinit ovat vaarak­
si sydämelle’. Ajattelin, että mikä helvetin
professori noin sanoo. Ja sitten tajusin,
että se olenkin minä.”
”Ajattelin, että mikä helvetin
professori noin sanoo. Ja sitten
tajusin, että se olenkin minä.”
30
Suomen Kuvalehti 31 /2015
A
ntti Heikkilä kertoo olevansa ”vain
Stadin kundi”, joka ei muotoile sa­
nojaan salonkikelpoisesti.
Voi myös kysyä, miksi yhteiskunnan pitää
maksaa palkkaa miehelle, joka on myynyt
sielunsa Coca-Colalle ja korruptoinut oman
laitoksensa, Heikkilä kirjoitti Mikael Fo­
gelholmista blogissaan maaliskuussa.
Fogelholm sanoo, että Heikkilän ”yli­
ampuvat” kirjoitukset eivät häntä liikuta.
Tavallisten ihmisten spontaanit her­
jauk­­­set kuitenkin joskus harmittavat,
kuten myös se, ettei asiantuntijuudelle
anneta arvoa.
”Kaikkein eniten häiritsee se, että olete­
taan, että valehtelemme ja että meidät on
lahjottu. Jos tietäisimme, että suositukset
ovat vääriä, johan meidät pitäisi saattaa
oikeuden eteen”, Fogelholm sanoo.
Heikkilä ei ihmettele sitä, että ravitse­
mustieteilijät saavat katkeraa palautetta.
”Itse saan paljon palautetta etenkin
keski-ikäisiltä miehiltä, jotka ovat syö­
neet kolesterolilääkkeitä ja voineet huo­
nosti. Kun he muuttavat ruokavaliota ja
hyvinvointi palaa, he ovat tosi vihaisia,
kokevat, että heitä on huijattu.”
Jos Fogelholm ja kumppanit ovat saa­
neet tuta netin karppaajien raivon, se
on pientä verrattuna painostukseen, jo­
ta Heikkilän mukaan häneen itseensä on
kohdistettu ”virallisen puolen taholta”.
”Syksyllä gmailini katkaistiin kuukau­
deksi, ja Facebookista on sensuroitu ja
poistettu tekstejä. Jos ei olisi näin hyvät
hermot, voisi mennä paranoidin puolelle.”
M
iten moni suomalainen lopulta
kyseenalaistaa ravitsemussuosi­
tukset – sitä ei ole tutkittu. Vä­
hähiilihydraattisen (VHH) ruokavalion­
noudattajista tiedetään kuitenkin jota­
kin. Piia Jallinojan vetämässä, joulu­
kuussa 2014 julkaistussa tutkimuksessa
selvisi, että seitsemän prosenttia suoma­
laisista pitää itseään VHH-dieetin nou­
dattajina. Karppaajat syövät vähemmän
pastaa, keitettyjä perunoita ja riisiä, mut­
ta karkkia, suklaata ja ranskalaisia peru­
noita heillä kuluu lähes yhtä paljon kuin
muillakin.
Leipänsä karppaajat voitelevat useim­
miten kasviöljylevitteellä eivätkä voilla.
Eläinrasvoja pitää terveellisinä vain 26
prosenttia karppaajista.
Kysely viittaa siihen, että suurin osa
karppaajista ei elä kovin puhdasoppi­
sesti. Tosin tämänkin tutkimuksen mo­
ni nettikeskustelija on lytännyt. Samoin
Antti Heikkilä.
Suomen Kuvalehti 31 /2015
31
Jallinojalta on mennyt monta unetonta
yötä miettiessä, miten räväyttää. Hän on
sitä samaa ruokateollisuuden genreä kuin
edellisetkin [Fogelholm ja Puska], Heikki­
lä kirjoitti tammikuussa.
V
aikka verkossa vellova ravitsemus­
keskustelu ei suoraan näkyisi kes­
kivertosuomalaisen keittiössä, se
pyörii monen mielessä. Tämä on huo­
mattu esimerkiksi Marttojen ruokakurs­
seilla ja kotitalousneuvonnassa.
”Ihmiset ovat tuskastuneita, kun tulee
niin monenlaisia ohjeita. Koetaan, että
suosituksia ovat kaikki, mistä lehdissä
kirjoitetaan, ja ihmetellään, miten no­
peasti niitä tulee”, kertoo kehittämispääl­
likkö Kaisa Härmälä Martoilta.
Helsingissä toimivassa Syömishäiriö­
keskuksessa ruokakeskustelun seurauk­
set on nähty vielä konkreettisemmin.
”2010-luvulta alkaen tilanne on lähte­
nyt jotenkin käsistä. Tuntuu, että joka vuo­
si tulee uusi dieetti tai kaksi, joita ravitse­
musasiantuntijat asettelevat vastakkain.
Jos on tunteidensa kanssa hukassa, ruoka­
valio nousee hyväksi kontrollin välineek­
si eikä tarvitse miettiä muita, vaikeampia
asioita”, syömishäiriöihin erikoistunut eri­
koissairaanhoitaja Merja Ruhala toteaa.
Antti Heikkilä on varmasti oikeassa sii­
nä, että olemme yksilöitä. Se tarkoittaa
sitä, että voimme kupsahtaa nelikymp­
pisenä tai porskuttaa satavuotiaaksi ruo­
kavaliosta riippumatta.
Ravitsemustieteilijät ovat oikeassa sii­
nä, että väestötasolla ruokavalio korreloi
elinajan kanssa.
”Joskus täältä jokainen lähtee, mut­
ta sitä ennen kannattaa miettiä myös
elämänlaatua”, sanoo Marttojen Kaisa
H­ärmälä. SK
K
etä pitäisi uskoa? Valitettavasti tä­
mä juttu ei tuo vastausta kysymyk­
seen. Internet-ajan suomalaisen
on siedettävä epävarmuus ja päätettävä
itse, mitä jääkaappiinsa ostaa.
RAVINTOSUOSITUKSET SAAVAT ARVOSANAN...
Suomen Kuvalehti pyysi 25 ravinnosta julkisesti kir­
joittanutta suomalaista arvioimaan asteikolla 1–10,
Esim. makeiset, makkara
miten luotettavina he pitävät Valtion ravitsemus­
SATTUMAT ja rasvaiset juustot.
neuvottelukunnan ravintosuosituksia. Heistä 16 vastasi.
Otanta ei ole tieteellinen, mutta siitä näkyvät ruoka­
LIHAVALMISTEET,
keskustelun linjat. Ammatti­laiset ja alan koulutuksen
PUNAINEN LIHA, KANANMUNA
saaneet pitävät suosituksia luotettavina, aiheeseen
i­tsenäisesti paneutuneet ovat kriittisempiä.
KALA, SIIPIKARJA
Yksinkertaistaen suositukset kuuluvat näin: Lautaselle
puolet kasviksia, vajaa neljännes perunaa, täys­jyväpastaa
KASVIÖLJYT JA MARGARIINIT,
VÄHÄRASVAISET
tai -viljaa ja neljännes lihaa, kalaa tai proteiinipitoista
PÄHKINÄT, SIEMENET
MAITOVALMISTEET
kasvisruokaa. Leivän päälle kasviöljypohjaista levitettä ja
lasiin vettä, rasvatonta maitoa tai piimää. Rasvaisiin herk­
TÄYSJYVÄVILJALEIPÄ, PUURO, MYSLI
kuihin tai makeisiin saisi sortua vain satunnaisesti.
LISÄKKEET JA PERUNA
Esim.
makeiset,
makkara
Täyden kympin antaneista moni painotti, että suosi­
SATTUMAT ja rasvaiset juustot.
tukset eivät välttämättä ole täydelliset, mutta ne ovat
parhaat, mitä nykytiedolla on osattu laatia. Osa vastaa­
MARJAT JA HEDELMÄT
KASVIKSET
LIHAVALMISTEET,
jista totesi, että suositusten saama arvosana PUNAINEN
riippuu LIHA, KANANMUNA
siitä, kehen niitä sovelletaan. KASVIÖLJYT JA MARGARIINIT,
PÄHKINÄT, SIEMENET
1 ”En näe suosituksiss­a
mitään hyvää. Ne on
tehty teollisuuden
ehdoilla käyttämällä
teuraseläinmaailmasta
tuttua kalorilaskentaa.”
TÄYSJYVÄVILJALEIPÄ, PUURO, MYSLI
LISÄKKEET kliininen
JA PERUNAravintoterapeutti
4 ”Negatiiviset asiat painavat
AH
melkoisesti vaa’assa, ja niihin
lukeutuvat kevyttuotteiden,
KASVIKSET
1 MARJAT JA HEDELMÄT
margariinien, prosessoitujen
öljyjen ja prosessoitujen vähä­
rasvaisten maito- ja lihatuot­
teiden määrä, liian runsas vil­
jojen määrä ja lisäksi ravinto­
pyramidin huipulla sokeri­
pitoiset tuotteet ja karkit!”
32
Suomen Kuvalehti 31 /2015
Anneli Rantamäki
kotitalousopettaja, Kotitalous­
opettajien liiton puheenjohtaja
Pekka Puska
professori, Pohjois-Karjala-projektin
entinen johtaja
8 ”Nykyiset ravitsemussuosi­
tukset toimivat varsin erinomai­
sesti joukkoruokailun suunnit­
telussa. Siitä voisi antaa lähes
täyden kympin. Mutta yksilöta­
solla niillä on kohtuullisen vä­
hän ohjausarvoa, koska olemme
niin erilaisia. Siitä kuutonen.”
9 ”Periaatteet ovat säilyneet
lähes samoina jo 20–30 vuotta,
joten linjat ovat oikeansuuntai­
sia. Väestön terveydentilan raju
paraneminen yhdessä ruokatot­
tumuksien paranemisen kanssa
on vankka osoitus tästä.”
9 ”Luotan ravitsemussuosi­
tuksiin. En kuitenkaan pidä
ulkomailta tuotujen raakaaineiden kuten pähkinöiden,
vesimelonin, banaanin ynnä
muiden painotuksesta.”
10 ”Eri maiden, isojen asian­
tuntijajärjestöjen, Maailman
Terveysjärjestön ynnä muiden
suositukset ovat olleet hyvin
samansuuntaiset. Painotuserot
johtuvat lähinnä elintarvike­
valikoiman eroista, eivät tie­
teellisistä johtopäätöksistä.”
Fredu Sirviö
Safkatutka.fi-sivuston
p­erustaja
6 ”Uudet ruokasuositukset ovat
jo huomattavasti
paremmat kuin
2
aiemmat leipää, perunaa ja puu­
roa painottaneet. Kasvikset, mar­
jat ja hedelmät ovat ruokavalion
perusta, se on vihdoin suosituk­
sissakin, m­utta varsinkin istuma­
työtä tekeville leivän ja perunan
määrä on yhä liian suuri.”
6 ”Kasvisten, marjojen
ja kalan
3 lisäämisessä
suunta on oikea, en silti
laittaisi omaa terveyt­
täni näiden suositusten
vietäväksi.”
SP
4
9 ”Pääosin pidän suosituksia
luotettavina, mutta eräi­
den ravintoaineiden osalta
ihmetyttää suuri ero USA:n
suosituksiin. Selkeitä eroja on
mm. D-vitamiinin, E-vitamiinin,
kaliu­min, kalsiumin, magne­
siumin ja folaatin osalta.
Kaikissa näissä suositus on
USA:ssa suurempi joko miehil­
le tai n­aisille tai molemmille.”
2
3
PP
PH
10
TS
4
MU
AT
HS
9
AR
ML
Ritva Kylli
FT, historiantutkija, ruokabloggaaja
(Pastanjauhantaa)
5
5
RL
CS
MF
8
7
9 ”Suositukset ovat suuntaaantavina selkeitä, ja ne perus­
tuvat tutkittuun tietoon. Tämä­n
hetken tieto ei kuitenkaan ole
vielä täydellinen totuus.”
7
VT
6
MF
MU
MF
AT
HS
AR
4
MU
Timo Strandberg
8geriatrian professori,
sisätautien erikoislääkäri
AT
HS
AR
9
10 ”Teollisuudelle, luontais­
tuotekauppiaille ja erilaisten
kohukirjojen kirjoittajille on
hyväksi, jos kuluttajat ovat
y­mmällään. Silloinhan voi
syödä ja kaupata mitä tahansa.”
ML
PP
RL
9
SP
5
CS
9 ”Kalan ja äyriäisten käytön
yläraja on suosituksissa liian
matala. Niitä voisi hyvin syödä
jopa 4–5 kertaa viikossa (kun
ottaa huomioon, miten usein
ihmiset syövät punaista lihaa
tai kinkkuleikkeitä).”
8
FS
10 ”Kyseessä ovat parhaaseen
ja ajantasaiseen tutkimus­
tietoon perustuvat suosituk­
set. Ne on kuitenkin tarkoitettu
ensisijaisesti väestötasoisiksi
suosituksiksi. Kun suosituksia
sovelletaan käytäntöön, yksilöl­
liset vaihtelut on huomioitava.”
Reijo Laatikainen
RK
ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri,
bloggaaja
7
Heljä Salonen
6
Terveystoimittajat ry:n hallituksen
puheenjohtaja, Iltalehden toimittaja
CS
Paula Häkkänen
kouluterveydenhuollon lääkäri,
Helsinki
9 ”Kenenkään ei ole tarkoi­
tus noudattaa suosituksia
orjallisesti, vaan niiden nou­
dattaminen antaa suuntavii­
vat hyvään ravitsemukseen,
jossa tulee ottaa huomioon
omat mieltymykset, elämän­
tilanne ja se, minkälaista
ruokaa oma elimistö sietää.”
FS
RK
FS
6
RK
VT
7 ”Suosituksissa on mielestä­
ni paljon hyvää, mutta en ole
aivan vakuuttunut esimerkik­
si siitä, pitääkö rasvattomia
ja vähärasvaisia nestemäisiä
maitovalmisteita juoda päivit­
täin noin puoli litraa.”
VT
SP
Mari Lukkariniemi
Elintarviketeollisuusliiton
elintarvikeasiantuntija,
elintarvikekemisti
Anu Turpeinen
dosentti, ETT,
Valion tutkimuspäällikkö
8 ”Ravitsemussuositukset ovat
melko väljiä, ei ole yhtä ainoaa
ruokavaliota, joka olisi paras.
Ne kertovat suunnasta, mutta
antavat ihmisille mahdollisuu­
den kuunnella itseään.”
Varpu Tavi
terveyteen erikoistunut tietokirjailija,
toimittaja ja bloggaaja
AH
1
Matti Uusitupa
professori, Suomen Sydänliiton
hallituksen puheenjohtaja
VÄHÄRASVAISET
MAITOVALMISTEET
Sinikka Pakeman
Antti Heikkilä
lääkäri, tietokirjailija
Christer Sundqvist
FT, biologi, terveysbloggaaja,
luennoitsija
Mikael Fogelholm
ravitsemustieteen professori, Valtion
ravitsemusneuvottelukunnan jäsen
KALA, SIIPIKARJA
”Tuntuu, että joka vuosi
tulee uusi dieetti tai kaksi.”
PH
TS
10
Suomen Kuvalehti 31 /2015
3
33
2
ML