1. No category

Perjantai, 14. toukokuuta 1999
Erik Stenrothin jälkeläisten sukulehti
Hinta 40 mk
Numero 4
SUKUKOKOUS TULEE
Ennakkoilmoittautumiset palautettava 31. elokuuta mennessä
Vänrikki Erik Stenrothin (1688-1766) jälkeläisten suuri sukujuhla lähestyy hitaasti, mutta varmasti.
Tasan vuoden kuluttua
odotus on kuumimmillaan.
Tapaamme 10. kesäkuuta
2000 Helsingin Suomenlinnassa
Mäntyhrujun sukukokouksessa 1996 valittu
sukutoimikunta päätti kokouksessaan 24. huhtikuuta
Hyvinkäällä tulevan sukukokouksen päälinjoista.
Ohjelma alkaa kello 11
ja päättyykello 18.30.
Tukikohtana toimii koko
päivän tiiliholvinen Tenalji
von Fersenin sali, joka
varattiin käyttöömme jo
viime vuonna Tarkemmat
suunnitelmatvalmistelee
sukukokoustyöryhmä
Sukututkimuksen
kautta tiedämme, että Erik
Stenrothin jälkeläisten määrä
nousee useisiin tuhansiin
henkilöihin. Monet eivät edes
aavista kuuluvansa sukuumme. Sanakuitenkinleviääja
uusia yhteyksiä solmitaan.
Sukukokouksen suosio
on toistaiseksi hämärän peitossa ja arvailujen varassa.
Sen vuoksi tarvitsemme ennakkoilmoittautumisia
Toimikunta päätti, että
ennakkoilmoittautmninen ei
ole vielä sitova Sen kautta
haetaan yleistä kiinnostusta
Sukutoimikunta kokoontui huhtikuussa Hyvinkäällä: eturivissä
Kari Salmenkivi (vas.), Elina Kiuru, Eija Salmenkivi ja Eija Stenroth
takarivissä puheenjohtaja Yrjö Sariola, sihteeri Timo Siukonen, Seija
Tikkanen ja Markku Stenroth
Jos arvelet, että voisit osallistua kokoukseen, ilmoita meille. Kerro, montako henkeä perheestäsi mahdollisesti
tulee. Mitoitamme ennakkojärjestelyt
tulosten mukaan. Tietosi on tärkeä
Palauta lomake elokuun loppuun
mennessä, mieluiten heti, ettei pääse
unohtumaan.
Sitovat tiedot kerätään keväällä 2000.
2
Sukutoimikunta:
Olemme liikkeellä
USKO TAI ÄLÄ! Jotakinjännittävää on tapahtunut
Stenrothien sukutoiminnassa.
Muistatko Mäntyharjun sukukokouksen 1996? Sinne oli
kutsuttu kaikkia vänrikki Erik Stenrothin jälkeläisiä.
Puheenjohtaja:
Yrjö Sariola, Vapaudenkatu 20 B 22, 40100 Jyväskylä,
puh. 014-212 195.
000
OSANOTTAJIENPÄÄJOUKKO tuli Laukaan kirkkoherran
Osvald Stenrothin sukuhaarasta, koska siellä sukutunnetta ja
-perintöä oli vaalittu vahvasti pitkään.
Oli myös ymmärrettävää, että laajennettu kutsu tavoitti
lähinnä Osvaldin sisarusten jälkeläisiä. Mäntyharjulla
liikehtikin näkyvästi Sigridin lasten von Bell -haara.
Mutta muitakin tuli, ja juuri heidän ansiotaan on Suomenlinnan sukukopkouksen järjestelyissä on aistittavissajännitystä
ja innostusta.
000
TUNNEN TAPAUKSIA, joissa unhohduksiin jääneet serkut
ovat löytäneet toisensa. Siinä on vuodatettu ilon kyyneleitä.
Uusia yhteyksiä on luotu merten yli. Melkein naapurukset
ovat saaneet tietää olevansa sukulaisia keskenään.
Kivenjuurien artikkelissa ruotsalainen Ewa Linde-Olsson
kirjoittaa, miten hän kiinnostuijuuristaan yhden vanhan
valokuvan kautta. Hänessä ja esiäidissä, Wilhelrniina
Sttenrothissa, oli samoja kasvojenpiirteitä.
Samanlaisen ahaa-elärnyksen koin itsekin, kun katselin
Edvard Stenrothin tyttärien Vivin ja Karinin lasten kuvia:
samoihin kapeisiin kasvoihin ja upeaan konkonenään olin
törmännyt Osvaldin sisaruksissa.
000
ERIK STENROTHIN lapsistaneljäjatkoi sukua. Parhaiten
tunnemme hänen poikiensa kirkkoherra Henrikin ja luutnantti Nilsin sukuhaarat Tyttärien Margarethan (naimisissa
Roschier)jälkeläisiä on joiltakin osin kyetty jäljittämään
nykypäiviin asti. Esimerkiksi akateemikko Georg Henrikvon
Wright on Margarethan tyttären pojan tyttären pojan pojan
poika. Saaran sukuhaaran (nairnisissaMasalin) tiedot
päättyvät 1800-luvulle.
Nilsinjälkeläiset ovat tarttuneet hankkeisiin tarmokkaasti.
Suvunjäsenet ovatjuurtuneet vahvasti Nivalan seudulle.
Sieltä lienee tulossa Suomenlinnaan vankka lähetystö.
000
LIIKKEELLE LÄHDÖN onnistumiseksi sukutoimikunta
nimesi neljä asiamiestä. Tehtäviin valittiin Nivalassa Liisa
Kivijuuri ja Veikko Palola sekä Ruotsin Kungsörissä Ewa
Linde-Olsson ja Lars-Håkan Persson.
Suomenlinnaan j älj estetään koko lauantain kestävä juhla,
jossa pääpaino on sukulaisten tapaamisessa. Sen lisäksi on
perinteistä kulttuuriohjelmaa ja päätteeksi kokous, jossa
päätetään, järjestäydyrnrnekö sukuyhdistykseksi.
TIMO SIUKONEN
Vastaava toimittaja: Titno Siukonen
Osoite:
Vanhansillantie 6, 41660 Totvåkka
Puhelin:
0 14--871598 ja 0400-20 1480
Sähköposti:
[email protected]
Stenrothin sukutoimikunta
Parikkiyhteys:
Merita 104535-146963
+
Jäsenet:
Elina Kiuru, Tuomaankatu 25 , 05830 Hyvinkää, puh.
019-453 416 (SK).
Eija Salmenkivi, Talvikkirinne 9 C 30, 01300 Vantaa,
[email protected], puh. 09-871 1383 (SY).
Kari Salmenkivi, Kauppalantie 11 A, 02700
Kauniainen, puh. 09-505 3169 (ST).
Timo Siukonen, sihteeri, Vanhansillantie 6, 41660
Toivakka, [email protected], puh. 014-871 598,
0400-201480 (ST).
Markku Stenroth, Kallenkaare 21 , 14200 Turenki,
puh. 03-687 8608 ja 03-687 2511 (ST).
Seija Tikkanen, Porintie 2 a 4, 00350 Helsinki,
[email protected], puh. 09-565 1988, fax 09561 35990 (SK).
'I)'öryhmien jäsenet:
Ilmovon Bell, Kinnarinkuja 4, 00370 Helsinki, puh.
09-551 655 (SY).
Olavi von Bell, Tommolankatu 14-16, 18130 Heinola,
puh. 03-7153384(ST).
Olla Holmström, Silfverhjelmsvägen 1, 10360 Svartå,
puh. 019-348266 (SK).
Heli Laurikainen, Lumikkotie 27,45150 Kouvola,
puh. 05-3116 888 (SK).
Hilkka Martinsen, Rullak:atu 2 A, 15900 Lahti, puh.
03-7830845 (SK).
Reijo Niemi, Kevätmäentie 1, 20780 Kaarina, puh. 022434 477 (ST).
Kaarlo Salmenkivi, Alho, 52700 Mäntyharju, 013685 147 (SK).
Aarne Sariola, Myhkyrinkatu 5 as 14, 70100 Kuopio,
puh. 017-2616 538 (SY).
Eija Stenroth, Kallenkaare 21 , 14200 Turenki, puh.
03-687 8608 (ST).
SY=sukuyhdistystyöryhmä, SK=sukukokoustyöryhmä,
ST=sukututkimustyöryhmä
Asiamiehet
SUOMI
Liisa Kivijuuri, Ruojantie 3, 85500 Nivala, puh. 08443475.
Veikko Palola, Maliskyläntie 3, 85500 Nivala, puh. 08440253.
RUOTSI (Våra ombud i Sverige)
Ewa Linde-Olsson ja Lars-Håkan Persson, Siktvägen
19, 73632 Kungsör, hak:[email protected], http://
www.algonet.se/-hak:lars/, te!. int+46-227 12866 (h),
int+46-70 551 3470 (m).
3
Sukukirjan nimeksi tulee
Stenrothien keskeneräinen
Stenrothien sukukirjaa on suunniteltu
kiihtyvällä vauhdilla. Ensin siitä oli noin viisi
vuotta sitten unelma. Vähitellen unelmasta
kasvoi toive ja siitä edelleen suunnitelma. Ensimmäinen suunnitelmakin on jo joutanut romukoppaan. Muistatteko puheita Stenrothien
Kuka on kukin -kirjasta?
Sukutoimikunta hyväksyi huhtikuussa
Hyvinkäällä kaksivaiheisen esityksen, jonka
mukaan Suomenlinnan sukukokoukseen mennessäjulkaistaan mahdollisimman halpa, mutta
käyttökelpoinen hakuteos kaikista tiedossa
olevista vänrikki Erik Stenrothinjälkeläisistäja
heidän puolisoistaan.
Alustavien tiedustelujen mukaan 150200 -sivuinen kirja voisi maksaa 50-60 markkaaja siihen tulisi tiedot noin 6000 henkilöstä.
tai niin useasta kuin tutkimuksen, etsimisen,
nyrkkipostin ja viidakkorumpujen avulla on
mahdollista saada.
Jokainen sukulainen voi vaikuttaa kirjan
tasoon. Täydellinen siitä ei voi tulla, ei
lähellekään, koska liian monesta sukuhaarasta
tiedot päättyvät 1800-luvun lopulle tai 1900luvun alkuun. Keruutyö kestää kauan, mutta
mitä useampi siihen osallistuu, senjoutuisammin aukot tulevat täyteen.
Ehkä vaikeinta on levittää sanaa tyttä-
rien kauttajatkuville sukuhaaroille. Harva
heistä tietää kuuluvansa Erik Stenrothin jälkeläisiin. Harva tuntee omat esivanhempansa
seitsemän tai kahdeksan sukupolven takaa.
Kirjan tiedot päivitetään 31 . joulukuuta 1999 tilanteen mukaan. Jos sukuun syntyy
lapsi !. tammikuuta 2000 tai sen jälkeen, hänen tietonsajulkaistaan seuraavassa sukukirjassa. Sellainen voisi ilmestyä seuraavan tai
sitä seuraavan sukukokouksen yhteydessä.
Sen tieteelliset ja historialliset tavoitteet asetetaan selvästi korkeammalle kuin ensimmäiseen yritykseen.
TIMO SIUKONEN
Suku levisi nopeasti ympäri maata
Stenrothin suvun kantaisän vänrikki
Erik Stenrothin syntyvaiheet ovat tuntemattomat. Emme tiedä, missä hän syntyi ja milloin,
ketkä olivat hänen vanhempiaan. Siitä lähtien,
kun hän kirjoittautui vapaaehtoisena RuotsiSuomen armeijaan 1709 Uudenmaan ratsuväkirykmentissä, hänen elämänvaiheet ovat melko
hyvin selvitettävissä. Ammattiuransa hän loi
Hämeen läänin j alkaväkirykmentissä
Erik Stenroth vietti sotilaana hyvin liikkuvaa elämää ja meni naimisiin vasta yli 3Dvuotiaana Kaarle XII :n tuhoisan Norjan sotaretken jälkeen. Perhe asui Savossa RautalammillajaLeppävirralla, Keski-Suomen Laukaassaja Saarijärvellä sekä Hämeen Hollolassa.
Stenrothin suvun alkuvaiheet näyttävät
perhelauluihin vietyinä seuraavalta:
Taulu 1
1. Erik Stenroth. Syntynyt 1688. Kuollut
22.9.1766 Leppävirta. Vänrikki. -Puoliso
Kristiina Krook. Syntynyt 26.12.1708 Saarijärvi.
Kuollut 25.6.1788 Jämsä.
II. Lapsia:
Margaretha Katarina. Syntynyt 21.1.1724
Saarijärvi. Kuollut 9.3.1804 Saarijärvi. Taulu 2.
Johan Henrik. Syntynyt 1.11.1725 Rauta Iampi.
Kuollut 1.8.1726 Rautalampi.
Erik. Syntynyt 26.10.1726 Rauta Iampi.
Henrik Reinhold. Syntynyt 16.9.1727 Rautalampi. Kuollut 17.7.177411omantsi. Taulu 3.
Erik. Syntynyt 26.10.1729 Rauta Iampi.
Sara Juliana. Syntynyt 3.2.1732 Rautalampi.
Kuollut 10.4.1831 Pielavesi. Taulu 4.
Nils. Syntynyt 14.8.1734 Hollola. Kuollut
4.2.1799 Jämsä.Taulu 5.
Taulu 2.
II. Margaretha Katarina Stenroth (isä Erik,
taulu 1). Syntynyt 21.1.1724 Saarijärvi. Kuollut
9.3.1804 Saarijärvi. -Puoliso Johan Valentin
Roschier. Syntynyt 15.5.1722 Paimio. Kuollut
22.6.1794 Jämsä. Katselmuski~uri.
111. Lapsia:
Erik Johan. Syntynyt 24.7.1745 Laukaa,
Harha-la. Kuollut 20.12.1825 Saarijärvi.
Kirkkoherra.
Kristiina Juliana. Syntynyt 2.4.1747 Laukaa.
Kuollut sokeana 4.1 .1758 Jämsä.
Regina. Syntynyt 28.11.1749 Laukaa. Kuollut
1768.
Anna Katariina. Syntynyt 4.6.1752 Jämsä.
Kuollut 25.5.1809 Pieksämäki.
Karl. Syntynyt 1.1.1755 Jämsä. Kuollut
2.12.1841 Hirvensalmi. Vänrikki.
Fredrik~- Syntynyt 25.3.1757 Jämsä.
Kuollut 21.9.1801 Mikkeli. Sotakamreeri.
Vilhelm . Syntynyt 13.8.1759 Jämsä. Kuollut
8.4.1809 Pieksämäki. Nimismies.
Johan . Syntynyt 28.3.1762 Jämsä. Kuollut
21.9.1836 Rantasalmi. Kersantti.
Anders Roschier. Syntynyt 21.12.1765 Jämsä.
Kersantti.
Taulu 3.
II. Henrik Reinhold Stenroth (isä Erik , taulu
1). Syntynyt 16.9.1727 Rautalampi. Kuollut
17.7.177411omantsi. Kirkkoherra. -Puoliso 1:o
Gertrud Maria Poppius. Syntynyt 3.4.1729
Juva. Kuollut 17.11.1762 Leppävirta. -Puoliso 2:o
12.12.1765 Leppävirta Katariina Loviisa
Fahlström. Syntynyt 1.1.1747 Sorunda, Ruotsi.
Kuollut 9.10.1826 Padasjoki.
111. Lapsia:
1. Anna Kristiina. Syntynyt 11.6.1756
Leppävirta. Kuollut 13.12.1801 Juva.
1. Aabraham . Syntynyt 8.6.1757 Leppävirta.
Kuollut 3.2.1763 Leppävirta.
1. Erik Reinhold. Syntynyt 23.12.1758
Leppävirta.
1. Henrik. Syntynyt 17.12.1759 Leppävirta.
Kuollut 23.12.1761 Leppävirta.
1. Erik. Syntynyt 9.2.1761 Leppävirta.
1. Nils. Syntynyt 29.5.1762 Leppävirta. Kuollut
2.6.1762 Leppävirta.
2. Ulrika Lovisa. Syntynyt 15.11.1766
Leppävirta. Kuollut 29.12.1839 Padasjoki.
2. Eeva Fredrika. Syntynyt 10.11 .1769
Leppävirta. Kuollut 12.3.1822 Saarijärvi.
2. Peter Reinhold . Syntynyt 10.11.1769
Leppä-virta. Kuollut 19.10.1838 Rantasalmi.
Majuri.
2. Henrik G..I.Wi!f. Syntynyt 7.4.1774 Ilomantsi.
Kuollut 3.10.1855 Turku. Kaupunginkasööri,
kauppias.
Taulu 4.
II. Saara Juliana Stenroth (isä Erik, taulu
1). Syntynyt 3.2.1732 Rauta Iampi. Kuollut
10.4.1831 Pielavesi. -Puoliso 18.3.1755
Jämsä, Talviala Karl Johan Masalin. Syntynyt
23.6.1724 Jämsä. Kuollut 22.12.1773 Jämsä.
Veronkatselmuski~uri. 111. Lapsia:
Kristiina Juliana. Syntynyt 25.2.1756 Jämsä.
Kuollut 5.5.1790 Viitasaari.
Karl. Syntynyt27.10.1757 Jämsä. Kuollut
9.4.1822 Kullarbo, Ruotsi. Kruununvouti,
nimismies.
Anders Johan. Syntynyt 6.10.1759 Jämsä.
Kuollut 6.2.1831 Saarijärvi. Kersantti.
Anna Helena. Syntynyt 11 .7.1761 Jämsä.
Kuollut 10.11 .1764 Jämsä.
Maria Katariina. Syntynyt 16.3.1764 Jämsä,
Taivia Ia. Kuollut 18.9.1843 Pielavesi.
Bengt Erik. Syntynyt 8.1.1766 Jämsä. Kuollut
7.2.1822 Muhos. Kajaanin ja Oulun
henkikirjoittaja, sotakamreeri.
Henrik. Syntynyt 11 .3.1768 Jämsä. Kuollut
30.9.1803 Padasjoki. Uudenmaan ja Hämeen
läänin varamaanmittari.
Gustav. Syntynyt 27.7.1770 Jämsä. Kuollut
22.12.1826 Tukholma. Kruununvouti,
sotakollegion reviisori.
Taulu 5.
II. Nils Stenroth (isä Erik, taulu 1). Syntynyt
14.8.1734 Hollola. Kuollut 4.2.1799 Jämsä.
Tilallinen, luutnantti.-Puoliso 28.2.1775 Jämsä,
Kähön Kurra Anna Sofia L'Eclair. Syntynyt
1738 Padasjoki. Kuollut 3.5.1801 Kivijärvi.
111. Lapsia:
Robert Nils. Syntynyt 5.10.1775 Jämsä.
Kuollut 1792 Jämsä.
Anna Kristiina Syntynyt 11 .12.1776
Jämsä. Kuollut 8.8.1857 Saarijärvi.
Karl Erik. Syntynyt 5.2.1779 Jämsä,
Hinkkala. Kuollut 18.10.1854 Uusikaarlepyy.
Vaasan läänin toinen lääninmaanmittari.
Klaus Henrik. Syntynyt 16.4.1780 Jämsä,
Hinkkala. Kuollut 16.4.1781 Jämsä.
4
Tuhannen perheen raja
lähestyy sukututkimuksessa
Erik Stenrothin jälkeläisten selvittelyssä tuhannen perheen raja lähestyy. Perhetaulujen määrässä 900 rikkoontui toukokuun alussa. Henkilöitä on yli 5000. Joukkoon mahtuu runsaasti yli kymmenlapsisia
perheitä.
Kivenjuurien viime numerossa kerrottiin suvun valtakunnallisista mies- ja naisvaikuttajista. Listaan voidaan lisätäjalkaväenkenraali ja puolustusministeri Lauri
Malmberg, akateemikko Georg Henrikvon
Wright ja kirjailija Martin Allwood.
Erik Stenroth oli Lauri Malmbergin
äidin äidin äidin isän äidin isä. von Wrightille
hän on isän isän äidin äidin isän äidin isä
Malmberg ja von Wright ovat molemmat
Margaretha Stenrothin pojan Vilhelm
Roschierin jälkeläisiä.
von Wrightit ovat sukua Stenrothien
kanssa toistakin kautta. Laukaan pappilaan
toi aavistuksen von Wrightien ja Tawastien
aatelista ilmapiiriä Osvald-rovastin vaimo
Ninni Fabritius.
Kirjailijaja sosiologi Martin Allwood
kuoli tammikuussa Ruotsissa 85-vuotiaana
Lehtien muistokirjoituksissa todettiin Allwoodin olleen edelläkävijä Ruotsin viemisessä eurooppalaiseen yhteisöön. Hän esitti
ajatuksen Ruotsin EU-jäsenyydestäjo
1930-luvulla. Hänen poikansa Jens toimii
Göteborgin yliopiston lingvistiikan professorina
Martin Allwoodin äiti oli Jyväskylässä syntynyt ja Ruotsissa kuollut
uskonnonopettaja Aina Augusta Åkerhielm.
Tämän äidinäiti oli Wilhemiina Stenroth,
josta Ewa Linde-Olssonkin kertoo kirjoituksessaan sivulla 6. (TS)
Hovimäestä Suomenlinnaan,
nyrkkipostista sähköpostiin
Onko TV2:n historiallinen Hovimäkisarja napannut sinua koukkuun? Liki miljoona suomalaista kokoontuu keskiviikkoiltaisin
seuraamaan Magnus-kapteenin ja hänen perheensä seikkailuja 1800-luvun alun Suomessa, ensin Ruotsin kuninkaan ja sitten Venäjän
keisarin alaisuudessa
Minut tuo kotimainen sarja on valloittanut.Se on sopivasti romanttinen, vanhanaikainen, jännittävä ja puhdashenkinen. Se luo
yhteyden myös oman sukumme menneisyyteen.
Ajattelen kohtauksia Suomenlinnassa, jota Nils Stenroth oli rakentamassa
Hauska yhteensattuma on, että sukuumme
kuuluu Wegelius-nimisiä pappeja
Kiinnostuin myös tiedonvälitykseen,
siihen, miten kirjeitä salakuljetettiin Hovimäkeen ja kuninkaanlinnaan Tukholmaan.
Kerron aiheeseen liittyvän kohtalokkaan sukutarinan.
Kuulun äitini puolelta välillisesti
Schwarzin sukuun. Isoisäni Veikko Sariolan
veljen vaimo Rauha-muori oli omaasukua
Schwarz. Hänen isoisänsä Johan Schwartz
toimi "tsaarin kuriirina", keisarillisen arvopostin kuljettajana. Hänen tiedetään lausuneen saksankieliset sanat "Als Herr bin ich
geboren und als Herr werde ich auch sterben" eli suomeksi "Herrana olen syntynyt ja
herrana myös kuolen". Niin myös tapahtui.
Kiitäessään ratsullaan tammikuussa 1858
postireitillä rosvot ryöstivät ja mukiloivat
hänet. Hän menehtyi vammojen nostattamaan korkeaan kuumeeseen 39-vuotiaana
Jyväskylässä, jossa hänen nuorin poikansa
Olof, Nata!ian isä, syntyi vasta 26. heinä-
kuuta samana vuonna
Sukuyhteyksien vaalimisessa
vanhanaikainen nyrkkiposti ja suusta
suuhun -menetelmä ovat yhä käyttökelpoisia välineitä. Suurtenjoukkojen
kiinnisaamiseksi tarvitaan myös muuta,
Kivenjuuret esimerkiksi.
Kerrothan sihteerille
sähköpostiosoitteesi
Ruotsin asiamiehemme Lars-Håkan Persson kysyi minulta kerran, olenko
ajatellut suvulle kotisivua intemetiin. Varmasti olen ajatellut. Ehkä sellainenjoskus
perustetaankin. Arvelen, että suvun iäkkäin polvi saattaa tuhahtaa idealle. Nuoret voivat kuitenkin innostua pitämään
yllä www-sivuaja keskustelemaan tietoverkossa.
Tiedonvälitys on kehittynyt sähköiseksi ja salamannopeaksi, suomenkieli
nasakaksi ja ytimekkääksi.
Sukutoimikunnan sihteerinä kerään
sähköpostiosoitteita. Voit ottaa minuun
yhteyttä [email protected] ja kertoa
mielipiteesi. Kannattaisiko perustaa
viestiryhrnä, jossa uutiset ja kuulumiset
vaihdettaisiin? Sähköposti tavoittaa
kaikki yhtä aikaa ympäri maailman ilman
kuljetusviiveitä ja maantierosvoja.
Millekään viestitystavalle ei voi
eikä saa antaa yksinoikeutta. Soitetaan
puhelimella, lähetetään kirjeitä, kännyköiden tekstiviestejä ja sähköpostia ja
kirjoitetaan, mutta ei unohdeta: kahdenkeskinen tapaaminen luo sittenkin pohjan
ihmissuhteille. (TS)
Vuosisadan
ensimmäisenä
vuonna syntyi
toistakymmentä
suvunjäsentä
Suomenlinnan sukukokouksessa muistellaan saarella
lastentarhanopettajana toiminutta
Toinivon Belliä ( 1900-1975) ja
hänen serkkuaan kanslianeuvos
Otto Salmenkiveä ( 1900-1984 ).
Molempien syntymästä on silloin
kulunut sata vuotta.
Erik Stenrothin jälkeläisistä
suoraan alenevassa polvessa syntyi vuosisadan ensimmäisenä vuonna Toinin ja Oton lisäksi ainakin 12
muuta henkilöä. Heistä kuusi edustaa Erikin lapsista kirkkoherra
Henrikin, viisi luutnantti Nilsin ja
yksi Margarethan sukuhaaraa.
Tirtza Maria Bonsdorff
6. tammikuuta Vaasassa (Erikin
lapsista Henrikin sukuhaaraa).
Toivo Matti Palola
16. tammikuuta Nivalassa (Nilsin
sukuhaaraa).
Ellen Margareta Wallden
15. helmikuuta Maalahdessa
(Henrik).
Eskil Adolf Kekoni 22.
helmikuuta Padasjoella (Nils).
Katri Maria Franssila 19.
maaliskuuta Hollolassa (Henrik).
Johannes Dufva 2. huhtikuuta
Iisalmen maalaiskunnassa (Nils).
Erik Samuelvon Troil 13.
huhtikuuta Helsingissä
(Margaretha).
Ragnar Söderström 17. kesäkuuta
Porvoossa (Henrik).
Einar Duncker Arndtzen 27.
kesäkuuta Norjan Fredrikstadissa
(Henrik).
Rode Ester Stenroth 19.
syyskuuta Tuusulassa (Henrik).
Helvi Elina Oinonen 24.
syyskuuta Kontiolahdella (Nils).
Ragni Duncker 29. joulukuuta
Elimäellä (Henrik).
Puolisoitakin
juhlitaan
Myöähemmin Stenrothien sukuun
tulleista aviopuolisoista vuosisadan
ensimmäisenä vuonna syntyivät:
Vivi Aurora Gröndahl 6.
toukokuuta Vaasassa (Truls von
Troilin vaimo/Margarethan
sukuhaara).
Toivo Nestor Purhonen 20.
heinäkuuta Mikkelissä (Birgit
Maria Dunckerin mies/Henrik).
5
Otto-eno löysi oikean paikan
Tikkakosken lentokentälle
Suvun
uutispalsta
Sukukokouksessa Suomenlinnassa kesäkuussa 2000 juhlimme Toini
von Beliin rinnalla myös hänen serkkuaan Otto Salmenkiveä. Molempien syntymästä tulee ensi vuonna 100 vuotta.
Otto Salmenkivi oli Laukaan
Pellosniemen pappilan sisarusparvessa
järjestyksessään neljäs äitini Elsan,
Paavon ja Reinonjälkeen. Hän syntyi
12.2.1900 Heinolassa, jossa hänen
isänsä Osvald oli siihen aikaan kappalaisena. Valmistuttuaan ylioppilaaksi
hän luki maanmittausinsinööriksi. Hän
eteni urallaan lopulta maanmittaushallituksen yli-insinööriksi. Ansioistaan hänelle myönnettiin kanslianeuvoksen arvonimi.
Avioliiton hän solmi Enni Meurmanin kanssa. Antero, Kari ja Jorma
ovat Ennin ja Oton kolme poikaa.
Minulle Otto-eno tuli tutuksi jo
pikkupoikana, kun hän asui pitkät ajat
perheineen Kumpulassa, Äijäiänsalmen
rannalla Jyväskylän maalaiskunnassa.
Siellä oli myös hänen maanmittaustoimistonsa. Oma kotini oli samaan
aikaan aivan kaupungin keskustassa
lähellä lyseota. Sisarusten perheillä oli
paljon yhteydenpitoa Serkkuni Antero
ja Kari kävivät koulupäivinä lyseosta
kodissani aamiaisella. Minä puolestani
olin usein Kumpulassakummieni Ottoenon ja Enni-tädin luona.
Otto-eno oli alansa arvostettu
ammattimies. Hän mm. löysi uudelle
lentokentälle sopivan paikan Tikkakoskelta.
Sodan päätyttyähänen tärkeä
tehtävänsä oli toimia siirtolaisten asuttaiDiseksi Keski-Suomeen.
Syntyneitä:
Otto Salmenkivi
Oman ammattinsa ohella Otto
oli kiinnostunut myös yhteiskunnallisista asioista Olipa hän ehdokkaana
eduskuntavaaleissakin. Hän ei kuitenkaan tullut valituksi. Arvaan, miten hän
iloitsi, kun Antero pääsi eduskuntaan
ja sai siellä arvostetun aseman.
Ihmisenä Otto-eno oli ensi näkemältäkarunjaankarankin oloinen. Pinnan alta paljastui kuitenkin herkkä ja
sydämellinen ihminen, jolle oma suku
oli rakas.
Mieleeni on syöpynyt syvälle
valokuva Veskelyksen sotasairaalasta
Itä-Karjalassa syksyllä 1941. Siinä on
kolme veljestä: nuorin, Eero, pahasti
haavoittuneena vuoteellaanjasen
reunalla vanhemmat veljet Otto ja
Armas tervehtimässä pikkuveljeään.
Kuvasta huokuu kauniilla tavalla
veljesrakkaus. Toinen toisistaan on
pidettävä huolta loppuun saakka.
YRJÖ SARIOLA
8.9.1998 EspoossaAxel Henrik
Sandlund, vanhemmat Peter ja
Annamari Sandlund.
30.9 1998 Porissa: Kiia Karoliina
Alhonmäki . isä Marko Alhonmäki,
äiti Katja os. Savonmäki.
1.11.1998 Täbyssä Ruotsissa
Beatrice Sandlund. isä Mikael
Sandlun, äiti Sheavaun os. Fitzgerald.
7.11.1998 Kuopio Kim Mikael
Karhunen, isä Eero Karhunen, äiti
Leila os. von Bel!.
30.11 .1998 Vantaalla Anna Elina
Toivola , isäTero Toivola ja äiti Arja
Pesonen.
29.1.1999 Kirkkonummella Kerkko
Torbjörn Sariola, isä Ilkka Sariola,
äiti Goa os. von Zweygbergk.
Kuolleita:
2.5.1998 Vantaalla Gurli Calarnnius
85-vuotiaana.
16.1.1999 Mullsj össä Ruotsissa
kirjailija, sosiologi, fil.tri. Martin
Allwood 85-vuotiaana
Väitöksiä:
29.1.1999 Jouni Kekoni Helsingin
yliopistossa filosofian tohtoriksi.
Hänen psykologian kognitiiviseen
neurotieteen alaan kuuluvassa
väitöskirjassa käsitellään ihmisen
aivoja ja etsitään vastausta, mitä
siellä tapahtuu, kun sormille annetaan
tuntoärsykkeitä satunnaisesti ja
säännöllisesti toistaen. Mittaukset
tehtiin rekisteröimällä aivojen
sähköisiä ja magneettisia vasteita.
Hautakivet kertovat
menneistä polvista
Hovineuvos Edvard Stenrothin ja
hänen vaimonsa Maria Kristiina
Bir/ingin perhehauta sijaitsee Porissa
Stenrothien sukuhautoja sijaitsee eri
puolilla Suomea. Joistakin niistä pidetään hyvää huolta. Toiset ovat jääneet unohduksiin.
Tässä esiteltävät haudat sijaitsevat Porissa ja
Uudessakaarlepyyssä.
Edvard Stenroth syntyi 1824 Rantasalmella majuri Reinhold Stenrothin toisen
avioliiton neljäntenä lapsena. Hänestä tuli
hovineuvos ja hän kuoli 65-vuotiaana Porissa.
Karl Erik Stenroth oli luutnantti Nils
Stenrothin kolmanneksi vanhin lapsi. Hän
syntyi Jämsässä 1779 ja kuoli Uudessakaarlepyyssä Vaasan läänin toisena maanmittarina
75-vuotiaana 1854.
"Risti oli ihan ruostunut ilman väriä.
Mukanani oli teräsharja ja muut tarvikkeet, ja
niin sai tämäkin risti kokea kasvonpuhdistuksen", kirjoittaa kuvan lähettänyt Stig Calamnius, Karl Erikin tyttärenpojan poika. (TS)
Karl Erik Stenrothin ja hänen vaimonsa Kristiina Simeliuksen hauta on Uudessakaarlepyyssä.
Finns det getnensatntna släktdrag?
En bild på Wilhelmina
Stenroth fanns i mitt föräldrarhem dåjag föddes. Ett litet fotografi av en för mig avlägsen
släkting som j ag då ej funderade så mycket över mer än att
många tyckte att jag hade en
viss likhet med henne.
Hemma hos min farfar ,
Werner Linde-Olsson i Västerås, fanns en större bild av
Wilhelmina Stenroth med guldram. Det var ingen som funderade något över vem hon egentligen var. Först långt senare
böljade jag undra över vem hon
var och min relation tili henne.
Då min farfar, avled
1965 flyttades en del av hans
ägodelar tili ett litet sommarhus i Taxinge-Näsby. Sommarhuset avyttrades och jag tog
harid om inventariema. Det
gamla fotografiet kom då fram
efter flera år på husets vind
och har sedan dess varit uppsatt på en hedersplats i de hus
där jag bott.
Bland min farfars kvarlåtenskap fanns gamla brev och
anteckningar om släkten
nedtecknat av bla Erik Åkerhielm och Gustav Söderström
(i Borgå). Det tände ett intresse
att forska vidare om min släkts
öden och äventyr, med hjälp av
min sambo. Wilhelmina Stenroth är min farfar 's mormor och
var gift med Gustaf Fredrik
Sneckenström i Borgå.
Jag heter Ewa LindeOlsson född i Stockholm 1948,
har ej några syskon. Själv har
jag två döttrar, Bina och Moa.
Bor idag i Kungsör tillsammans
Lars-Håkan Persson och Ewa Linde-Olsson är våra nya ombud i Sverige.
med min sambo, Lars-Håkan
Persson född i Malmö.
Min mamma hette IngaLisa född Jansson och pappa
hette Gösta Linde-Olsson .
Mamma var sång- och pianopedagog, pappa var marindirektör
och "amatörkomponist" hade
ett förflutet i Västerås som orkesterledare tillsammans med
sin bror, bandet hette "Rythmic
5" . Mamma avled blott 49 år
gamma! vilket gav mig mycket
sorg, jag var 16 år gamma!.
Dåmin pappa blev pensionär flyttade han tili Fuengirola och Mijas i Spanien där han
levde ensam tills han en dag i
Gösta och Ewa Linde-Olsson i Spanien.
november 1996 avled i Malaga
Han "byggde själv" sitt hus i
urbanisationen Döna Pilar iMijas. Min farbror är numera bosatt i Spanien. Jag har två kusiner en i USA och en i England.
Musiken har även funnits i mitt Iiv då jag på 70-talet
uppträdde med sånggruppen
Les Trois i Sverige och Finland
(medverkade i fmsk TV 1967).
Släktrnötet i Helsingfors
som planeras tili nästa år, känns
nästan overkligt men är oerhört
spärmande och min nyflkenhet
sätts utan gräns. Det som gör
det intressant är att det fmns
något som kan binda samman
folk från flera Iänder med samma "ursprung". Finns det gemensamma släktdrag?
EWA LINDE-OLSSON
Ewa odottaa kokousta
Majuri Reinhold Stenrothin tyttären tyttären pojan
pojan tytär Ewa Linde-Olsson
kyselee oheisessa artikkelissa,
voiko useista maista kotoisin,
mutta samaa alkuperää olevien
ihmisten välille syntyä yhteistä
suku tunnetta.
Hän kertoo pienestä
valokuvasta lapsuudenkodissaan
ja miten siinä esiintyneessä
Wilhelmiina Stenrothissa oli
samojakasvojenpiirteitä kuin
hänessä itsessään. Lopulta
vanhat sukukirjeet herättivät
hänen kiinnostuksensa suomalaisista juuristaan.
Ewa oli perheen ainoa
lapsi. Aiti Inga-Lisa toimi laulun- ja pianonsoitonopettajana,
mutta kuoli jo 49-vuotiaana. Isä
Gösta vietti eläkepäiviään Es-
panjan Aurinkorannikolla ja kuoli
marraskuussa 1996 Malagassa.
Ewalla itsellään on kaksi
tytärtä Bina ja Moa. Sukututkimukseen hän perehtyi avopuolisonsa Lars-Håkan Perssonin
kautta.
Stenrothien sukukokous
tuntuu hänestä uskomattoman
hienolta jutulta ja hän odottaa
irmokkaassti sen toteutumista.
"Uteliaisuuteni on rajaton", hän kirjoittaa
xxx
Yhteys Stenrothien sukutoimikunnan sekä Ewa LindeOlssoniin ja Lars-Håkan Perssonin syntyi intemetin kautta.
Suomen Sukututkirnusseuran www-sivuilla kerrotaan,
ketkä tutkivat Stenrothin ja sille
läheisiä sukuja (TS)
7
Stenrothien polveutuminen
Tanskan kuningashuoneesta
Maailman vanhin kuningaskunta,
Tanska, syntyi 700- ja 800-lukujen taitteessa
löyhärakenteiseksi valtakunnaksi. Maan eri
osia olivat Jyllanti, rannikon saaret ja meren
toisellarannalla Skåne. Ensimmäiseksi hallitsijaksi mainitaan kuningas Godfred, joka
kuoli noin 810.
Kauppaa käyvät saksalaiset friisitja
eritoten ranskalainen munkki Ansgarius (81 0865) toivat kristinuskon Tanskaan kuningas
Harald Sinihampaan (910-987) aikana vielä
Ensin oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen poikansa oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen poikansa oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen poikansa oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen poikansa oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen tyttärensä oli
Asema
Tanskan kuningas
Tanskan kuningas
Tanskan kuningas
Tanskan prinsessa
Tanskan kuningas
Tanskan kuningas
Juutinmaan herttua
Tanskan kuningas
Tanskan kuningas
Viron herttua
valtakunnanneuvos
aatelisherra
valtakunnanneuvos
valtakunnanneuvos
valtakunnanneuvos
vapaaherra
vapaaherratar
hoviemäntä
hovimarsalkka
majurin rouva
majuri
luutnantin rouva
ruustinna
silloin jakamauoman kirkon edustajina. Osa
meistä Stenrothin suvun jäsenistä on Harald
Sinihampaan ja hänen isänsä kuningas Gorm
Vanhan jäkeläisiä
Gunnel Sandlund Porista lähetti minulle
ystävällisesti isänsä Emstin tutkimusmateriaalia Tanskan varhaishistoriaan johtavasta
sukulinjasta. Ernst oli Vivi Stenrothin ( 18651925) vanhin poika. Olen tarkistanut ja
täydentänyt luetteloa sekä kääntänyt sen
Tanskan
ja Suomen
valtioiden
viralliset
vaakunat
kulkusuunnan Gormista nykypäiviin. (TS)
Nimi
GormVanha
Harald Sinihammas
Sven Kaksiparta
Estrid
Sven II
Erik 1 Ikihyvä
KnutLavard
Valdemar 1 Suuri
Valdemar II Voittoisa
Knut Valdemarinpoika
Svantepolk Knutinpoika
Ingeborg Svantepolkintytär
KnutPoikinpoika
Ingeborg Knutintytär
Cecilia Nilsintytär
MagnusGren
Margareta Gren
Bengt Oxienstiema
Kristiero Oxienstiema
Gabriel Oxientiema
Anna Oxientiema
KarinKyle
Hans Stake
AnnaStake
Anna Svinhufvud afQvalstad
Fredrik Toll
Ulrika Toll
Katharina F ahlström
Hallitsi
Elinvuodet
840-936
?-935
910-987
935-985
960-1014
985-1014
997-?
1019-1076
1047-1074
1055-1103
1095-1103
1091-1131
1131-1182
1157-1182
1170-1241
1202-1241
1211-1260
n. 1245-1308
n. 1265
n. 1290-1348
1310-?
1350-1415
1400-1475
n. 1424-1470
n. 1450-1495
1478-1520
1510-1591
n. 1539-1583
1567-1623
ennen 1606-1624
?-n. 1658
?
1679-1741
1729-1799
1747-1826
Sukupolvi
1. polvi
2. polvi
3. polvi
4.polvi
5.polvi
6.polvi
7. polvi
8.polvi
9. polvi
10. polvi
11. polvi
12. polvi
13. polvi
14. polvi
15. polvi
16. polvi
17. polvi
18. polvi
19. polvi
20. polvi
21. polvi
22. polvi
23 . polvi
24. polvi
25 . polvi
26. polvi
27. polvi
28. polvi
Katharina Fahlström avioitui 12.12.1765 Leppävirralla sikäläisen kappalaisen Henrik Stenrothin ( 1727-1774) kanssa, joka oli
sukumme kantaisän vänrikki Erik Stenrothin ( 1688-1766) poika Kaikissa Katharinan lapsissa ja heidän jälkeläisissään virtaa
siis jossain määrin Tanskan kuninkaallista verta.
Katharina oli Henrikin toinen vaimo; ensimmäinen oli Gertrud Poppius ( 1726-1762). Sittemmin Henrik Stenroth siirtyi
Ilomantsin kirkkoherraksi.
Henrik ja Katharinan perheeseen syntyi neljä lasta: Ulrika (1766-1839), kaksoset Eeva (1769-1822)ja Reinhold (1769-1838)
sekä Gustaf ( 177 4-185 5). Ulrika meni naimisiin kometti Karl Forssellin kanssa Heidän hautansa sijaitsee Padasjoella ja on
vieläkin paikallistettavissa. Myös Eeva perusti perheen sotilaan kanssa. Puoliso oli kapteeni Otto Tandefelt. He asuivat
Saarijärvellä. Majuri Reinhold Stenrothista tuli Parkun kartanon omistaja Rantasalmellaja kauppias Gustafista Turun
kaupunginkasööri.
Tanskan kuninkaallistenjälkeläisistä saisi pitkähkön sukuluettelon. Kirjaan esimerkkinä vain yhden mahdollisuuden. Siinä
edetään Gorrn Vanhasta 36. sukupolveen asti. Jari ja Heli Siukosen kaksospojat syntyivät Tampereella 4. toukokuuta 1998.
Katharinan poika oli
Hänen poikansa oli
Hänen poikansa oli
Hänen tyttärensä oli
Hänen tyttärensä on
Hänen poikansa on
Hänen poikansa on
Hänen poikiaan ovat
majuri
kirkkoherra
kirkkoherra
kansakoulunopettaja
ekonomi
urheilukitjailija
diplomi-insinööri
kaksoset
Reinhold Stenroth
Otto Stenroth
Osvald Stenroth
Elsa Stenroth (Salmenkivi)
Salme Sariola
Markku Siukonen
Jari Siukonen
ArttujaJoona Siukonen
1769-1838
1834-1906
1869-1952
1894-1974
1923194819661998-
29. polvi
30. polvi
31. polvi
32. polvi
33. polvi
34. polvi
35. polvi
36. polvi
8
••
ETSINTAKUULUTUS
Kaksi senaattori Otto Stenrothin (1861-1939) omistuksessa ollutta taidemaalari Akseli
Gallen-Kallelan teosta on kadonnut taidehistorijoitsijoilta tietymättömiin. Toinen on 1896 valmistunut öljymaalaus Jäätyvä järvi, joka esittää talvista maisemaa Ruovedeltä ja toinen temperamaalausMies veneessä (1908). Jäätyväjärvi on kooltaan 61x71 senttiä ja Mies veneessänoin 50x35
senttiä. Senaattori Stenroth antoi Kalevalan satavuotisnäyttelyyn Ateneumiin kaikkiaan neljä teosta.
Niistä Maisema Ruovedellä (1889) ja Muotokuvaharjoite/ma (1915) ovat kulkeneet suvussa perintönä, mutta kahdesta muusta ei ole tietoa..
Gallen-Kallelan pojan tytär, museonjohtaja ja tutkijaAivi Siren etsii kadonneita töitä saadakseen
valokuvattua koko maalarimestarin tuotannon. Siren pyytää Kivenjuurien lukijoilta apua pulmaansa:
tietääkö kukaan suvun jäsenistä, missä Jäätyvä järvi ja Mies veneessä voisivat olla? Ota yhteys lehden
toimitukseen, jos sinulla on vähäisintäkään aavistusta teosten kohtaloista.
Tunnetko tätä senaattori Otto Stenrothin omistuksessa ollutta maalausta? Axel Gallen sai
Jäätyvän järven valmiiksi 1896. Samana vuonna hän muutti nimensä Akseli Gallen-Kallelaksi.
Museonjohtaja Aivi Siren on etsinyt taulua myös TV2:n olyelmassa Hakupalat.