sivut 14-24 - Suomen luonnonsuojeluliitto

14
Tätä rataa
Luonnonsuojelija 4/07
Itä-Suomen vesissä ui norppaakin
uhanalaisempi laji
Järvilohet mielessään kalastukseen hurahtanut toimittaja laskeutuu hankesuunnittelija
Matti Koivusen perässä Lieksanjoen vanhan uoman rantaan. Tässä oli ennen järvilohien koti.
Aurinko paistaa lämpimästi, joskin selvästi on odotettavissa sateita. Koivunen kertoo innolla
järvilohihankkeista samalla kun esittelee aluetta.
Ainutlaatuinen lohikala
Järvilohikannat syntyivät Pieliselle
ja Saimaalle viimeisen jääkauden
jälkeen. Kannat tuhoutuivat 1960luvulla voimalaitosten rakentamisen
myötä. Nykyisin luonnosta jo hävinneeksi luokiteltua järvilohikantaa pidetään yllä kalanviljelylaitoksissa ja
istutuksin. Suojelu- ja tutkimustyötä
on tehty vuosia, mutta tilanne ei ole
merkittävästi kohentunut.
Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy (PIKES) aloittaa loppuvuodesta uutta Pielisen järviloheen ja taimeneen liittyvän hankkeen. Tarkoituksena on selvittää luonnon-
mukaisen poikastuotannon lisäämismahdollisuuksia Pieliseen laskevissa vesistöissä. Lisäksi seurataan Lieksanjoelle rakennettujen
kalateiden toimivuutta.
“Päämäärämme on, että järvilohelle pystyttäisiin turvaamaan ja
toteuttamaan luontainen elinkierto.
Sitä ei ole Suomessa tällä hetkellä
missään ja mahdollisia paikkojakin
on vain kaksi, Lieksanjoki ja AlaKoitajoki”, kertoo Koivunen Lieksanjoen maisemaa katsellen.
Suojelun ja pyynnin kohde
Suurten istutusmäärien vuoksi järvilohi kuuluu taloudellisesti merkittäviin kaloihin, mutta toisaalta äärimmäisen uhanalaisena lajina sitä
tulee myös suojella. Tasapainottelu
pyytämisen ja suojelun välillä ei ole
yksinkertaista.
“On pidettävä mielessä, että vesissä riittää pyydettävää kalaa, mutta on ymmärrettävä myös se, että osa kaloista tarvitaan lisääntymiseen”, Koivunen pohtii.
Siirtymätaival Lieksankosken
Hankesuunnittelija Matti Koivunen toiveikkaana
Lieksankosken säännöstelypadolla: pato on tarkoitus ohittaa tulevaisuudessa kalaportailla.
säännöstelypadolle menee mukavasti autossa kalajuttuja jutellen.
Lieksanjoelle on rakennettu useita kalateitä, jotta lohet pääsisivät
nousemaan jäljellä oleville lisääntymisalueilleen. Ylösmenon estää
kuitenkin toistaiseksi kaksi nousuestettä.
“Tulevaisuudessa nämä esteet
on tarkoitus ohittaa rakentamalla kalaportaat Lieksankosken voimalaitoksen säännöstelypadolle
ja Pankakosken voimalaitokselle.
Nousuesteiden poistaminen helpottaisi myös muiden kalojen kuten taimenten ja siikojen liikkumista”, Koivunen visioi masentavaa säännöstelypatoa tarkastellessamme.
Liian arvokas
menetettäväksi
Järvilohella ja sen kalastuksella
on pitkät perinteet ja laji kuuluu
ehdottoman tärkeänä osana Suomen luontoon. Monen mielessä
elää huoli ainutlaatuisen kalalajin
tulevaisuudesta. Loppujen lopuksi
järvilohikantojen elvyttämisessä tai
lopullisessa tuhoamisessa on kyse
ihmisten tahdosta ja tulevista päätöksistä.
“Pielisen osalta järviloheen ja taimeneen liittyvä toiminta ja huoli
on pitkälti kannettu paikallisin voimin. EU:n suomien rahoituskanavien myötä toimintaa on voitu tehostaa. Kalalajina järvilohi on sen
verran harvinainen ja arvokas, että
kansallisella tasolla siihen tulisi kiinnittää huomiota enemmän”, korostaa Koivunen.
Tämänhetkistä työtä järvilohen
puolesta voi kutsua tekohengitykseksi. On kuitenkin uskottava, että
elvytys tuo vähitellen tulosta ja järvilohikannat virkoavat.
Lähtiessäni pois Lieksasta taivas
synkkenee ja alkaa sataa. Minua se
ei haittaa, mutta samalla toivon järvilohien elämään edes pientä valonpilkahdusta. Ehkä vielä jonain
päivänä näen järvilohen hyppäävän vapaana kotikoskessaan.
TIETOA
JÄRVILOHESTA:
■ Salmo salar m. sebago Girard
■ endeeminen eli kotoperäinen laji
■ muualla järvilohta esiintyy
esim. Yhdysvalloissa Sebagojärvessä, Ruotsissa Vänernillä ja
Venäjän Karjalassa mm. Äänisessä ja Laatokassa.
■ uhanalaisin vaelluskaloistamme
■ relikti- eli jäännelaji
■ alunperin vahva kanta niin
Pielisessä kuin Saimaan alueella
■ luontainen lisääntyminen
taantui 1960-luvulla voimalaitosten rakentamisen myötä
■ mahdolliset lisääntymisalueet Ala-Koitajoki ja Lieksanjoki
■ kasvaa suurimmillaan yli 10
kiloiseksi
■ arvostettu saaliskala
■ alamitta Pielisessä 60 cm
ja Saimaalla pääsääntöisesti
45–50 cm
MIRKO LAAKKONEN
MIRKO LAAKKONEN
”T
ästä voi välillä nähdä taimenen tai lohen”, Matti Koivunen iloitsee uomaan rakennetun kalatien äärellä.
Kaloja emme nyt näe. Ja vaikka näkisimme, olisi jymypotti, jos
se olisi järvilohi. Vanhaan uomaan
saakka nousevat järvilohet ovat
harvassa. Vain mielikuvissa voi kuvitella entisajat, jolloin järvilohet
täyttivät kosket syksyisin.
15
Mosaiikki
Luonnonsuojelija 4/07
Arviot
NORPPATUOTTEITA
INTERNETISTÄ JA
LUONTOKAUPOISTA
Kuka saa puhua?
Anna Politkovskaja: Venäläinen
päiväkirja. Like Kustannus. Helsinki 2007. 300 s.
Venäläinen toimittaja ja mielipidevaikuttaja Anna Politkovskaja
ammuttiin kotiovelleen lokakuussa 2006. Uutinen oli järkyttävä jokaiselle, joka on seurannut Venäjän
kehitystä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Politkovskaja tunnettiin ihmisoikeuksien ja demokratian vankkumattomana puolustajana. Syy
toimittajan likvidointiin paljastuu
kun lukee Politkovskajan viimeistä kirjaa Venäläinen päiväkirja.
Sen käsikirjoitus valmistui juuri
ennen hänen kuolemaansa.
Venäjän kysymyksiä on totuttu tarkastelemaan länsimaissa
usein suurpiirteisesti. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri tästä johtuen – Politkovskajan kirja on
monelle järkyttävää luettavaa.
Kirjassa kuvaillaan yksityiskohtaisesti miten Venäjä on ajautunut presidentti Jeltsinin valtakauden jälkeen orastavasta demokratiasta tosiasialliseen yksipuoluevaltaan. Maan oikeusjärjestelmä ja keskeiset tiedotusvälineet ovat presidentti Putinin
johtaman puolueen ohjauksessa.
Virkamiesten korruptio ja lahjonta rehottavat, valtaapitävien häikäilemättömyys kukoistaa.
Öljyn ja maakaasun tuottamien vientitulojen kasvaessa Venäjän käyttäytyminen on muuttunut itseriittoiseksi ja arvaamattomaksi. Moni suomalainen varmasti toivoo että presidentinval-
Postimyynti:
www.luontokauppa.com
Helsinki: Simonkatu 9,
Simonkenttä,
p. (09) 4780 0690
Kouvola: Luontopuoti piirin
toimiston yhteydessä,
Varuskuntakatu 8
Porvoo: Jokikatu 10,
p. 0400–709 320
Sodankylä: Jäämerentie 7,
p. (016) 613 698
Tampere: Laukontori 4,
p (03) 222 0077
Turku: Kristiinankatu 6,
p. (02) 250 5595
Esa Väliverronen: Geenipuheen
lupaus. Biotekniikan tarinat
mediassa. Viestinnän julkaisuja 13. Helsingin yliopisto, 2007.
159 s.
lan vaihto johtaa ensi vuonna
itänaapurin tilanteen rauhoittumiseen. Politkovskajan kirjan perusteella tämä on kuitenkin epätodennäköistä.
Venäläinen päiväkirja herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä Suomen ulkopolitiikan päivittämisen tarpeesta. Vaikenemisen
sijaan toivoisi että Politkovskajan
analyysi Venäjän tilasta otetaan
meillä vakavasti. Kyse on viime
kädessä kansallisesta turvallisuudesta.
Yksi asia on kuitenkin varmaa: yhteistyö venäläisten kansalaisjärjestöjen kanssa on jatkossa entistä tärkeämpää. Ilman tiivistä yhteydenpitoa venäläisiin
aktivisteihin Venäjän ympäristö
uhkaa menettää viimeiset puolustajansa.
EERO YRJÖ-KOSKINEN
Osallistu talkoisiin
haastamalla ystäväsi
jäseniksi!
■ Yhdestä haasteesta saat norpparintamerkin (arvo 3 euroa).
■ Kolmesta haasteesta saat lisäksi Luonnon marjat ja he-
delmät värikuvina -oppaan (arvo 11,50 euroa).
■ Viidestä tai useammasta haasteesta saat edellisten lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin
(arvo 12 euroa).
Kirjoita tuttaviesi yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin ensin kysyä lupa (henkilörekisterilain 5§). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Palkinnon
saamista varten riittää, että saamme vietyä haasteesi perille
eli nimet ja puhelinnumerot ovat oikein
ja haastettava myös muistaa sinut. Kaikki uudet jäsenet saavat norpparintamerkin (arvo 3 euroa).
Esa Väliverronen on ympäristökeskusteluun erikoistunut tiedotustutkija. Nyt hän on ryhmineen
selvittänyt suomalaisten tv-uutisten
geeniuutisia vuosina 1985–2000.
Aihe on ajankohtainen, kun kansa
haluaa GMO-merkit lihapakettiin
ja talouselämä ei.
Geenikeskustelua hallitsi Suomessa pitkään terveyspuhe. Hyvä
biotekniikka lupasi uusia ihmelääkkeitä pahoihin tauteihin. Siitä toivottiin Suomelle uutta Nokiaa. Suurin tähti oli Huomenlehmä, jota mainostettiin miljoonien arvoisia lääkkeitä lypsäväksi kultaiseksi vasikaksi. Tässä hype-vaiheessa biotekniikka oli pyhä kansallinen projekti. Sitä ei sopinut epäillä tai arvostella.
Mutta kun geenitekniikka levisi ruokaan, kritiikille alkoi löytyä tilaa. Maailmalla geeniruoka
ei lunastanut lupauksiaan. Se ei
ollutkaan halvempaa ja parempaa. Sitä vastoin biotekniikan
hallinta murtui riskien epäilyyn.
Kansainväliset ympäristöjärjestöt
tekivät geeniruoasta Frankensteinin ruokaa.
Geenimuuntelun kriikki levisi lopulta Suomeenkin – pitkällä viiveellä. Kansalaiset ja järjestöt onnistuivat rikkomaan tutkijoiden, yhtiöiden ja virkamiesten tiedotusmonopolin 1990-luvun lopulla.
Myymälöistä vastaavat
itsenäiset yrittäjät.
Geenikeskustelun
historia
kuvaa mielestäni ympäristöuutisointia laajemminkin. Suomi on
pieni maa, jossa yhtiöiden, hallinnon, yliopistojen ja median
suhteet ovat läheiset. Kun vielä
usko tieteeseen, tekniikkaan ja
hallintoon on vahva, Suomeen
mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.
Talouselämä haluaisi rajata
geenikeskustelun asiantuntijoihin ja teknisiin yksityiskohtiin.
Ympäristöasiat eivät kuitenkaan
koske pelkkiä tosiasioita (miten
asiat maailmassa ovat?) vaan
myös arvoja (miten asioiden pitäisi olla?). Jokainen syö, joten
keskustelu geeniruoasta kuuluu
kaikille.
LAHJA
LUONNOLLE
Tue Luonnonsuojeluliiton toimintaa puhelinlahjoituksella:
0600 17110 (5 euroa)
0600 17111 (10 euroa)
0600 17112 (20 euroa)
Palvelun tuottaa TDC Song
TAPANI VEISTOLA
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
JÄSENHANKINTATALKOOT 2007
Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton
jäseniksi:
Nimi:
Puhelin kotiin tai matkapuhelin:
1.__________________________________ (___) ____________________
2.__________________________________ (___) ____________________
3.__________________________________ (___) ____________________
4.__________________________________ (___) ____________________
5.__________________________________ (___) ____________________
Haastajan nimi:________________________________________________
Osoite:________________________________________________________
Postinumero ja toimipaikka:______________________________________
Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti.
Postimaksu
maksettu.
Halutessasi voit
tukea Luonnonsuojeluliittoa
maksamalla
itse postimaksun.
Suomen
luonnonsuojeluliitto
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5009174
00003 HELSINKI
16
Tulevaa
Luonnonsuojelija 4/07
Norpan menot
Suomen
luonnonsuojeluliitto ry
Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastuskurssit:
liaat pulahtavat jopa hyiseen Kilpisjärveen. Sitten onkin jo aika kiiruhtaa
ruokapatojen ääreen. Pienten iltapäivätorkkujen jälkeen seuraavat venyttelyt, jotta koneisto on seuraava aamuna valmiina lähtöön.
Viikon oppaina toimivat oululaiset Aino Hämäläinen ja Anja Koskenniska.
Hinta: jäsenet 390 e / muut 430
e (sis. majoitus 2-hengen huoneessa, aamiainen, retkieväät, päivällinen,
sauna, liinavaatteet, opastus, ruoat yöreissulle tunturiin sekä Norjan
matka. Asiakas kustantaa itse yöpymisen varaustuvalla n. 9 e/hlö (hintatieto internetistä 01/07). Ilmoittautuminen: pe 7.9. mennessä koulutus- ja
järjestösihteeri Heini Jalavalle, p. (09)
228 08 207, kurssit(at)sll.fi
Sieni- ja marjaviikonloppu Nuuksiossa la–su 29.–30.9. Majoitumme Stenbackan kämpässä Nuuksion kansallispuiston länsilaidalla. Kierrämme kansallispuiston kauneimmat lampareet,
koluamme kuusikot ja patikoimme
petäjiköt. Keräämme matkan varrelta
sienet ja marjat, tutkimme luonnonmerkkejä, kertaamme suunnistamista
ja saunomme iltahämärissä.Retkenvetäjänä toimii Raija Hentman.
Hintaan sisältyvät sisämajoittuminen omissa makuupusseissa, kaksi
lounaskeittoa, aamupuuro sekä kahvit ja teet, saunominen ja opastus.
Hinta: SLL:n ja HSL:n (Helsingin
Seudun Lapinkävijöiden) jäsenille 50
e ja muille 60 e. Ilmoittautuminen: ke
19.9. mennessä koulutus- ja järjestösihteeri Heini Jalavalle, p. (09) 228 08
207, kurssit(at)sll.fi.
Perinteinen kaamosviikko Kilpisjärvellä la–la 1.12 – 8.12.. ”Suomen Alpeille” Kilpisjärvelle on laskeutunut taas
kaamos. Kuutamosta on jäljellä enää
puolet ja maailma näyttäytyy salaperäisenä edessäsi. Pienet jäljet lumessa
kertovat, ettet ole yksin vaan pienen
pieni maahistonttu ohjailee sinua oikealle ladulle, vai olikohan se sittenkin opas – Ainon jalanjäljet? Aamulla on noustava varhain, koska päivänvalo vain käväisee taivaanrannassa ja
pannukahvit on ehdittävä keittämään
Saanajärven tuvalle. Viikon aikana
hiihdetään yöksi Saarijärven varaustuvalle (15 km /suunta) mikäli yö autiotuvalla herättää mielenkiintoa.
Kaamosviikolla majoitutaan Kilpisjärven biologisella asemalla, mukavuuksin varustetuissa 2-hengen huoneissa. Hiihtoretkiltä palataan rantasaunan makoisiin löylyihin ja uska-
NANOTEKNLOGIASTA
KIINNOSTUNEITA?
Oletko kiinnostunut nanoteknologiasta ja ympäristövaikutuksiin?
Ilmoittaudu mukaan uuteen perusteilla olevaan nanoteknologiaa
seuraavaan SLL:n ryhmään. Lähetä
sähköpostiviesti osoitteeseen riitta.
savikko@sll.fi ja kerro lyhyesti, miksi haluat ryhmään mukaan. Kerro
myös yhteystietosi. Ilmoittautumiset 1.10.2007 mennessä. Tervetuloa mukaan!
HEUREKAN
PÄÄNÄYTTELY:
SÄÄSTÄVÄÄ KULUTUSTA
Säästävää kulutusta on osa Heurekan päänäyttelyä. Kohteet sijaitsevat pyöreässä hallissa. Kohteet esittelevät kotitalouden jätehuoltoa ja jätteen hyötykäyttöä
raaka-aineena. SLL mukana yhteistyössä. Lisätietoa: www.heureka.fi
ETELÄ-HÄME
Janakkalan Luonto ja Ympäristö
Syyskokous la 27.10 klo 15 Mallinkaisten leirikeskuksessa. Yhdistys tarjoaa
kokousväelle kahvit, tervetuloa kaikki
mukaan! Kokousasioiden jälkeen katsellaan yhdessä vuoden retkiltä otettuja kuvia, ota mukaan omasi. Leirikeskuksessa on mahdollisuus saunoa ja yöpyä ja oleskella ympäröivässä luonnossa seuraavaan päivään
klo 15 asti. Ota myös omat eväät
ja makuupussi tai lakanat. Kulkuyms asioissa ota yhteyttä Raimoon,
p. 040–764 9990.
ETELÄ-KARJALA
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri:
Metsään mieleni tekevi –metsäkulttuuritapahtuma la 6.10. Paikka: Ortodoksinen seurakuntasali, Lappeenrannan Linnoitus. Ohjelma s. 20. Su 7. 10
retki Parikkalan kuukkelimetsään. Lähtö Lappeenrannasta klo 9, paluu Lappeenrantaan n. klo 16. Ilmoittautumiset Saimaan luonnonsuojelukeskukseen pe 28.9. mennessä: saimaa@sll.fi
tai p. (05) 4117 358, 050 – 530 3270. ks.
ilmoitus s. 20.
KAINUU
Kainuun luonnonsuojelupiiri:
Toimisto avoinna (satunnaisesti) ma–
pe klo 11–17 (–19) osoitteessa Vienankatu 7, 87100 Kajaani. P. 050–552 4426,
tarja.leinonen@sll.fi.
Lentua-Seura:
Sieniretki Kuhmossa syksyn aikana.
Oppaana Jouni Laaksonen. Kerätään
ruokasieniä ja tutustutaan uusiin lajeihin. Päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin. Tied. p. 050–552 4426.
KESKI-SUOMI
Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri
ja Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys:
Syyskokoukset ke 17.10. klo 17 alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa. Aluksi Jyväskylän yhdistyksen, ja noin klo 17.30 luonnonsuojelupiirin kokoustelu. Esillä
sääntömääräiset asiat, kuten toimintasuunnitelma 2007 ja hallitusvalinnat.
Mitä metsä merkitsee? Kuntametsien virkistyskäyttö -yleisötilaisuus samassa paikassa klo 18. Tervetuloa!
Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys:
Kivipäivä
Jyväskylän Vesilinnassa
la 8.9. klo 12 alkaen. Asiantuntija Kuopion geologiselta tutkimuslaitokselta
pitää esitelmän. Mahdollisuus tuoda
Tulossa syys–lokakuussa 2007
YMPÄRISTÖHALLINNOSSA JA MINISTERIÖSSÄ
■ Muun muassa ympäristönsuojelulain, kaivoslain ja ympäristövastuudirektiivin kotimaisen toimeenpanon valmistelu jatkuu.
■ Kansallisen metsäohjelman jatkon ja Etelä-Suomen metsiensuojelun
(METSO) valmistelu jatkuu. Hakkuita lisätään, entä suojelua?
EUROOPASSA
■ Eurooppalaisen ympäristötoimiston EEB:n vuosikokous ja konferenssi to–la 13.–15.9. Brysselissä (Eero Yrjö-Koskinen SLL:n edustajana)
■ Euroopan ympäristöministerien kokous ke–pe 10.–12.10. Belgradissa
(Jouni Nissinen SLL:n edustajana)
TAPAHTUMIA, TOIMINTAA
■ Yva-päivät Pasilassa ma–ke 12.–13.9. Järjestöille ja opiskelijoille on
vapaapaikkoja, joita voi hakea Yva ry:n hallitukselta. Lisätietoja www.
saunalahti.fi/yva/
■ Liikkujan viikko su–la 16.–22.9. Ks www.liikkunjanviikko.fi
■ Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran syysseminaari 13.9. aiheena
mm. luonnonmukainen energia.
■ SLL:n jäteseminaarisarja Helsingin Työväenopistolla to 13.9. klo
16.50–18.20 Viipurinsalissa, Helsinginkatu 26.
Lähetä ilmoitukset:
luonnonsuojelija@sll.fi
omia kivinäytteitä tunnistettavaksi.
Ilmainen osallistuminen. Järj. yhdessä Luonto-Liiton Keski-Suomen piirin
kanssa.
Joutsenten ja kurkien maa -retki Viitasaaren Heinäsuvantoon su
7.10. Lähtö klo 9 tilausajolaiturista.
Koko päivän retki. Hinta ei-jäseniltä 10 e ja jäseniltä 8 e. Mukaan sieni-ja marjakoppa. Ilmoittautuminen
to 4.10. mennessä Mirja Peltolalle,
p. 050–566 5041. Järj. yhdessä Luonto-Liiton Keski-Suomen piirin kanssa.
Keurusseudun luonnonystävät:
Sieniretki la 8.9. klo 16
Lintujen syysmuuton tarkkailua la
15.9. klo 5.30–13 Pohjoisjärven Isolta
Virkamäeltä
Yhdistyksen syysretki linja-autolla la
29.9. klo 8–16
Hiljan päivän iltaretki ma 8.10 klo
18.30. Etsitään Keurusseudun hiljaisimpia korpia, joissa kuunnellaan
puoli tuntia hiljaisuutta.
Lisätietoja retkistä: Jouko Pihlainen,
p. 040–843 1709 ja Pertti Sulkava,
p. 014–732 484. Retkille lähdetään
kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta ellei toisin mainita. Omat
eväät ja sään mukainen varustus mukaan. Lintu-, kasvi- ja luonto-opastus
joka retkellä. Tervetuloa mukaan!
KYMENLAAKSO
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri:
Kymenlaakson Luontokuva 2007 -kilpailu jatkuu 15.9. asti. Ks. ilmoitus
s. 19.
Uhanalaistalkoot la 15.9. klo 9.30
alkaen. Paikkana on Haminan vanhan
Veturitallin ympäristö. Alue on osa
tärkeiden elinympäristöjen verkostoa
Haminassa. Kokoontuminen vanhan
Veturitallin luona. Talkoolaisille tarjotaan maittava keittolounas ja päiväkahvit. Lisätiedot: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, p. (05) 371 0301.
Kouvolan seudun ympäristötoimijoiden verkosto järjestää Autottoman
päivän tapahtuman lauantaina 22.9.
klo 10-13 Kouvolan Jaakonpuistossa.
Lisätietoja: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, p. (05) 371 0301.
Kotkan Luonto:
Kansainvälistä Autotonta päivää vietetään la 22.9. Kotkan Luonto haluaa omalta osaltaan kannustaa ihmisiä liikkumaan omin voimin. Tule mukaan kulttuurikävelylle Kotkansaarelle
ja avaa silmät havainnoimaan omaa
ympäristöä.
Valtakunnallista Hiljaisuuden päivää vietetään jälleen ma 8.10. Yhdistys järjestää tänäkin vuonna perinteisen Hiljan päivän retken teemaan sopivaan kohteeseen.
Syksyn tapahtumakalenteria päivitetään parhaillaan. Retkistä lisää tietoa myöhemmin paikallislehtien järjestöpalstoilta ja jäsentiedotteessa.
Seuraa ilmoittelua!
Pohjois-Kymen Luonto:
Syyskokous ti 9.10. klo 18 Vaahteratalon Luontotoimistolla, Varuskunta 8,
Kouvola. Hallitus kokoontuu jo klo 17.
LAPPI
Muonion luonto:
Kestävän kehityksen messut ma 22.10.
klo 12–18 Muonion alakoulun salissa,
esillä kestävän kehityksen arkea: tuulivoimala, Roskisnalle, luentoja, yhdistyksiä, tietoa ja hauskaa, paljon kaikenlaista.
Kestävän kehityksen kurssi to 11.10.
Suojelijan kalenteri
■ Pyhäjärvi puhuu — vesiensuojeluseminaari pe 14.9. klo 9.30 – 14
Tampereella kirjastotalo Metsossa. Ks. ilmoitus sivulla 20.
■ Liikkujan viikkoa vietetään ympäri Suomen su–la 16.—22.9. Viikko
päättyy autottomaan päivään la 22.9. Ks. www.liikkujanviikko.fi
■ Liikenne, ympäristö ja terveys -iltapäiväseminaari ti 18.9. Pasilan
Rauhanasemalla. SLL Järjestää yhdessä Tekryn kanssa. Ympäristöväki
tapaa liikenne- ja terveysväen! Ilmoittaudu pe 14.9. mennessä ursula.
immonen@sll.fi
■ SLL:n jäteseminaarisarja jatkuu Helsingin Työväenopistolla to 20.9.
klo 16.50-18.20 Viipurinsalissa, Helsinginkatu 26.
■ Liiton syyssuunnittelupäivät 29.–30.9. Helsingin Vuosaaressa
■ Metsään mieleni tekevi -kulttuuritapahtuma la 6.10. Paikka: Ortodoksinen seurakuntasali, Lappeenrannan Linnoitus. Ohjelma s. 20. Su
7. 10 retki Parikkalan kuukkelimetsään
■ Hiljaisuuden päivää vietetään Hiljan päivänä 8.10. Retkiä järjestetään
esimerkiksi Nokialla, Keurusseudulla, Kotkassa ja Helsingissä.
■ Osallistu kartoitushankkeisiin havainnoillasi: mm. lintuatlas 2006–
10 (www.lintuatlas.fi) ja kala-atlas (www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista).
Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintopäiväkirjan (www.hatikka.
fi) avulla voit pitää kirjaa kasvi-, eläin-, sieni- ym. havainnoistasi.
aiheena kestävät elintarvikevalinnat
ja kulutus. To 1.11. aiheena kestävät
energiavalinnat. To 8.11. aiheena kestävä liikkuminen.
Lisätiedot sihteeri Liisa Kiuru,
p. 040–778 2732 tai puheenjohtaja
Markku Kuortti, p. 050–567 8917. Tapahtumista ilmoitetaan myös Luoteis-Lapin Pidä mielessä -palstalla.
PIRKANMAA
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri:
Pyhäjärvi puhuu – vesiensuojeluseminaari pe 14.9. klo 9.30 – 14 Tampereella kirjastotalo Metsossa. Ks. ilmoitus sivulla 20. Lisätietoja: ilkka.
kalmanlehto@tampere-evlsrk.fi
tai
p. 050–3309308. Katso myös www.
adressit.com/pelastetaanpyhajarvi.
Hiljainen pimeä retki la 6.10. klo 18–
21 Nokian Siurossa. Kokoontuminen
klo 18 Siuron koulun pihalla. Oppaana Kaija Helle, jolta myös lisätiedot ja
ilmoittautumiset, p. (03) 213 1317 tai
040–515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi.
Kuukkeliseminaari pe 19.10 Tampereella kirjastotalo Metsossa. Ks ilmoitus s. 18.
Kangasalan luonto:
Millainen Kirkkojärvi? Kangasalan
keskustajärvi on saastunut ja sinilevän pilaama. Mitä on tehtävissä ja
miten? Kirkkojärvi-seminaari ja keskustelutilaisuus la 22.9. klo 12–16 Kangasalan Pirtillä. Alustajina Reijo Oravainen ja Heikki Toivonen. Vapaa pääsy, tervetuloa!
Tampereen
distys:
ympäristönsuojeluyh-
Yhdistyksen toiminnan suunnittelupalaveri ympäristötietokeskus Moreeniassa 22.8. klo 17.30. Tervetuloa.
Hallitus kokoontuu Varastokatu 3:
ssa maanantaisin 3.9., 1.10., 5.11. klo 17.
Ilmoitathan tulostasi Juha Lehmusnotkolle, p. 040–5808311.
Yhdistyksen syyskokous to 15.11. klo
17.30 Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä.
POHJANMAA
Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri:
Kesäkisa jatkuu aina 30.9 saakka. Kisan aiheena on lepakko. Kerro havaintosi lepakoista piiritoimistoon:
SLL-Pohjanmaan piiri ry, Valtionkatu
1, 60100 Seinäjoki, p. (06) 312 7577 tai
pohjanmaa@sll.fi. Lisätietoa netissä
www.sll.fi/pohjanmaa.
Piirin suoretki su 23.9. klo 14–18
Nurmon Paukanevalle. Ilmainen koko
perheen retki omin eväin. Helppokulkuinen pitkospuureitti, lintutorni ja
laavu. Oppaana Olli Autio. Ilmoittautumiset piirisihteerille ke 19.9. mennessä: pohjanmaa@sll.fi tai p. (06) 312
7577 / 0400–728 749.
Purotalkoot piirien välisenä PiSaPoyhteistyönä Honkajoki/Karvia –alueella syyskuun puolivälin aikana, viikolla 37 tai 38. Talkooväki tervetullutta
touhuamaan purojen varsille. Huom.
talkooajankohta on ma–su, siis koko viikon. Lisätietoja Pohjanmaan piirisihteeriltä, pohjanmaa@sll.fi tai p.
0400–728 749.
Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys:
Vierailu Lakeuden Ursan tähtitornille
ke 26.9 klo 18. Kokoontuminen Sahannevan observatoriolla (Tähtitornintie,
Seinäjoki) Tähtitornintielle pääsee sekä Peräseinäjoentieltä että Honkakylän vanhalta tieltä. Tarvitaan erittäin
lämpimät vaatteet ja 4 e käteisenä.
Seinäjoki syyskokous ja Saukkoesitelmä ti 23.10. klo 18 Nuorisokeskuksessa
Puskantie 3. Risto Sulkava kertoo vuo-
17
Tulevaa
Luonnonsuojelija 4/07
sikymmenien tutkimuksistaan mm.
Ähtärin Sappion alueella.
Samalla polulla
POHJOIS-POHJANMAA
N ä i s t ä ka i k i s t a h a l u a i s i n
ainakin osallistua..
Syyskauden tuore retkiohjelma osoitteessa www.sll.fi/yhdistykset/olsy/
retki.html ja OLSYn info-pisteissä, joita on mm. seuraavissa paikoissa: kaupungin pääkirjasto, NUKU, K-supermarket Joutsensilta, K-Supermarket Välivainio, Meijän Maijan kahvila,
Vassuska, Kauppahalli, Robert’s coffee
-kahvila, yliopisto, OAMK, Professorintie, OAMK, Kotkantie, The Earth Collection shop.
OLSYn Luontosunnuntai 9.9. klo 13
ja klo 15 Timosenkosken luontokoululla. Luonharrastusta ja elämyksiä lapsille ja aikuisille. Luontosunnuntait alkavat 19.8. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Katso ohjelma: www.sll.fi/olsy/
ajankohtaista.html
Hietasaaren hoitoniityt, luonnonhoitotöitä syyskuun 2. viikko
Kampanjoita ja yleisötilaisuuksia:
Expat Oulu Conference pe–la 7.–8.9.
Hotelli-ravintola Lasaretissa
Vulcanaliapäivän
järjestömessut
ti 11.9 yliopistolla uraanikaivosten ja
ydinvoiman vastaisen kampanjan
aloitus la 15.9. klo 12 Oulun keskustassa. Lisätietoa kampanjasta ajankohtaista-sivulta.
Ympäristöpäivä to 4.10. OAMK:lla
Ajankohtaiset tapahtumat kotisivuilta www.sll.fi/olsy, OLSYn infopisteistä ja Luonto Lööppi Sanomista.
1. Aion osallistua autottoman päi-
Oulun luonnonsuojeluyhdistys:
vän viettoon lauantaina 22.9. Kulttuurikävely Kotkansaaressa kuulostaa mielenkiintoiselta! Sieltä voisi
jatkaa Helsinkiin Lupin järjestämään parkkipiknikkiin.
2. Muonion kestävän kehityksen
messuilla on varmasti paljon näkemistä ma 22.10. Muonion alakoululla.
3. Hiljan päivän retkelle on lähes
pakko päästä. Retkiä järjestetään
la-ma 6.–8.10. Vaihtoehtoina ainakin Nokia, Keurusseutu, Kotka, Helsinki... Nokialla hiljainen retki on
vielä pimeään aikaan, jännittävää!
4. Kesäreissuilta on tarttunut mukaan ihmeellisen kauniita kiviä, jotka veisin mielelläni Jyväskylään kivipäivään la 8.9. tunnistettavaksi.
5. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys järjestää retken viikonloppuretki Jurmon saarelle 5.–7.10.
Se olisi varmasti unohtumaton kokemus, kaikki tuntemani Jurmossa
käyneet ovat kilpaa ylistäneet saaren karua luontoa.
SATU LÄHTEENOJA
Kestävän kulutuksen tutkija
UUSIMAA
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri:
Syyssuunnittelupäivä la 8.9. klo 12–18
(paikka varmistuu pian) kaikille piirin
toimijoille. Katso ohjelma nettisivuiltamme www.sll.fi/uusimaa, huomaa
myös ennakkotehtävä! Ilmoittautumiset uusimaa@sll.fi tai p. 044–258
0598 Ursulalle
Vähemmän jätettä -luennot. Suomen luonnonsuojeluliiton, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin työväenopiston yhteistyössä
järjestämät luennot käsittelevät ajankohtaisia jäteratkaisuja, materiaalitehokkuutta ja kestävää kulutusta kahtena torstaina klo 16.50–18.20 Helsingin työväenopistolla, Helsinginkatu
26, Viipurinsali. Ks. ohjelma s. 20.
Euroopan liikkujan viikko 16.–22.9.:
7 päivää ympäristöystävälliselle liikkumiselle. Tekry ja SLL järjestävät yhteistyössä liikkumisen ja liikenteen ympäristö- ja terveysnäkökulmia käsittelevän miniseminaarin ti 18.9. iltapäivällä. Paikka: Rauhanasema, Pasila (Veturitori 3). Ohjelma s. 13.
Meluseminaari la 6.10. klo 11–16
SLL:n toimistolla 3. krs. Luento-osuudessa melusta lainsäädännössä, kaavoituksessa ja meluselvitysten teosta. Opetellaan käytännössä melun mittaamista ja selvitetään melutermistöä. Pientä tarjoilua. Lisätietoa
www.sll.fi/uusimaa sivulla Ilmoittautuminen ursula.immonen@sll.fi tai p.
044–258 0598
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys:
Helsyn toimisto Kotkankadulla on jälleen avoinna ti ja ke klo 12–17 sekä pe
klo 10–15. Toimistolla päivystetään numerossa (09) 228 08 277 ja sähköpostia voi laittaa osoitteeseen helsy@sll.fi.
Helsyn kännykkään voi myös soittaa,
p. 050–301 1633. Syksyn retkillä, luennoilla ja kursseilla tutustutaan elolliseen ja elottomaan luontoon asian-
tuntevien oppaiden johdolla. Ellei toisin mainita, retket ja muut tapahtumat ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tervetuloa!
Luontovalokuvauksen
tiiviskurssi
la 8.9. klo 10–16 SLL:n toimistolla
(Kotkankatu 9, 3 krs.). Luennolla käydään luontokuvauksen perusteita kuten sommittelu, valo, säätilat, kuvausten ajankohdat sekä digitaaliset kuvausvälineet. Luento sopii sekä filmiettä digitaalikuvaajille. Hinta 10 e, sisältää monistemaksun. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon, ks. yllä.
Enintään 20 osallistujaa. Järjestetään
yhdessä OK- opintokeskuksen kanssa.
Jäkäläretki to 13.9. klo 17.30–20 Myllypuroon. Lähtö Viilarintien ja Myllärintien risteyksestä.
Sieniretki Sipoonkorpeen la 22.9. klo
10–16. Bussiretki 5 e / 10 e. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä).
Viikonloppuretki Jurmoon pe–su
5.–7.10. Lähtö Helsingistä perjantaina
iltapäivällä ja paluu sunnuntaina illalla. Enintään 12 osallistujaa. Retken
tulee vetämään SLL:n luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä).
Hiljan päivän retki ma 8.10. klo
17.30–19.30 Lauttasaareen. Hiljaisuuden teemapäivänä pohditaan hiljaisuuden merkitystä luonnolle ja ihmiselle. Lähtö Vattuniemenkadun ja
Melkonkujan risteyksestä.
Syyslinturetki Länsi-Uudellemaalle la 13.10. klo 9–n.17. Bussiretki Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä).
Sipoon Luonnonsuojelijat:
Koko perheen retki la 15.9 Lounais-Sipoon geologisiin kohteisiin. Retkel-
lä nähdään ainakin siirtolohkareita,
muinainen rantakivikko ja hiidenkirnuja sekä kuullaan niiden syntyhistoriaa. Kävelymatkat ovat melko lyhyitä. Oppaana toimii geologi Antti
Salla. Lähtö klo 10 Sakarinmäen koulupihalta Itäsalmessa. Retken kesto on noin kolme tuntia. Pukeutuminen sään mukaan ja eväät reppuun.
Ilmoittautuminen sekä lisätiedot:
Cia Åström, p. 040–766 9179 tai eko.
cia@kolumbus.fi
LUONTO-LIITTO
Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat:
Käden taidot -leiri nuorille syyslomalla to–su 18.–21.10. Päiväleiri nuorille
(yli 12–v). Mukavaa puuhaa lokakuun
harmauteen: keramiikkatöitä, kankaanpainantaa, koru- ja helmitöitä,
draamaryhmä, makuja maahanmuuttajien tuliaisina. Ohjelmasta peritään
ruoka- ja materiaalimaksu. Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut 4.9. alkaen.
VARSINAIS-SUOMI
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri:
Susi-ilta ti 9.10. klo 18–21 Turun yliopistolla. Paikkana Luonnontieteiden talo 1,
luentosali IX. Ohjelmassa susipuhetta:
suurpetotutkija Ilpo Kojola Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Kari Kemppaisen dokumenttielokuva ja
kommenttipuheenvuoroja. Tilaisuus
on avoin ja maksuton. Tervetuloa!
Paimion seudun ympäristöyhdistys:
Paimion Askalassa poltetaan kesän
raivauskasoja upeassa jokilaaksomaisemassa la–su 6.–7.10. Mukaan voivat tulla uudet ja vanhat leiriläiset ja
erityisen tervetulleita ovat lapsiperheet. Tiedossa on kokkotulien lisäksi herkullista ruokaa ja kesän muisteloita. Yöpyä voi leiritalon lattialla tai
omassa teltassa. Työnjohdosta vastaa kesäiseen tapaan IIda Simolin ja
leiriläisten ravitsemuksesta huolehtii
Leena Haapanen. Tied. ja ilm. Viri Teppo-Pärnä, p. 050–528 0670, viri.teppo-parna@kolumbus.fi) tai Marjukka
Kulmala, p. 050–524 3278, marjukka.
kulmala@kolumbus.fi.
Tilaa kouluusi
ympäristötoimija!
Luonto-Liiton lähettiläät kiertävät syksyn aikana eri puolilla
Suomea kertomassa koululuokille metsistä, suurpedoista, Itämerestä, ilmastonmuutoksesta
sekä eläinten oikeuksista. Vierailut kestävät yhdestä kahteen oppituntia. Tunteja on tarjolla pääosin yläkouluille ja lukioille, suurpetovierailijan voi pyytää myös
alakouluun. Vierailun yksityiskohdista sovitaan vastuuopettajan kanssa. Lisätietoja kouluvierailuista löydät osoitteesta www.
luontoliitto.fi/kouluille/kiertueet.html
18
Tulevaa
Luonnonsuojelija 4/07
Kutsu seminaariin
Norppaluodolta
SUOMEN KUUKKELIEN
SUOJELU
Asiantuntijoiden tilannekatsaukset ja päättäjien paneelikeskustelu. Hannu Siitosen
kuvaesitys “Sielunlintu”.
Perjantaina 19.10.2007 klo. 9.30–15.00 Tampereen kirjastotalo Metson auditorio (Pirkankatu 2).
Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliitto ja
BirdLife Suomi
Lisätietoja: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri,
Kaija Helle, puh. 040- 5154557, Suomen luonnonsuojeluliitto, Harri Hölttä, p. 040– 722
9224
Ilmoittautuminen 10.10. mennessä:
pirkanmaa@sll.fi, puh. (03) 213 1317.
Metsäteollisuus on ollut jo pitempään tietoinen siitä, että Venäjä on nostamassa puutullejaan. Se näytti kuitenkin
todella heräävän todellisuuteen vasta viime huhtikuussa,
samaan aikaan kun laadittiin Vanhasen toisen hallituksen
hallitusohjelmaa. Siihen saumaan herääminen tietysti kannattikin ajoittaa, jos toimialan edunvalvonnan näkökulmasta asiaa katsoo — ja aikamoinen sirkus aiheesta on kasaan
saatukin. Poliitikot ovat presidenttiä ja pääministeriä myöten murahdelleet asiasta Venäjälle ja eduskuntakin puinut
asiaa päät sauhuten, maakuntalehtien pääkirjoituksista puhumattakaan.
Puutulleja koskevassa uutisoinnissa ovat esiintyneet melkein kaikki mahdolliset ja mahdottomat uhkakuvat, joita
vanhan vihulaisen tullipäätös voi aiheuttaa. Esimerkiksi Stora-Enson uusi toimitusjohtaja Jouko Karvonen on kuvannut
puutulleja Suomen metsäteollisuuden elämän ja kuoleman
kysymykseksi (Helsingin Sanomat 27.7.). Uhkakuvia ovat
edelleen synkistäneet sellaisetkin metsäalan uutiset, joilla ei
välttämättä ole ollut mitään tekemistä puutullien kanssa.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että valtaosa tuontipuusta on aikoinaan maastamme hampaat irvessä hävitettyä koivua, jota tullikorotukset alkavat koskea vasta vuonna
2011. Ja että tehtaiden
rakentaminen Venä- ”Puutullien korotuksia
jän puuntuonnin va- käytetään verukkeena
raan oli alun perinkin
suojeluhankkeiden
riskialtis yritys.
Metsäteollisuus ry:
lykkäämiselle.”
n toimitusjohtaja Anne
Brunilan mukaan puutullit eivät edistä metsäteollisuuden investointeja Venäjälle
(Suomen Kuvalehti 25.5.). Mutta kuinka ollakaan, StoraEnso tiedotti harkitsevansa uuden sellutehtaan rakentamista
Venäjälle vain pari viikkoa tullien voimaantulon jälkeen.
Jotain tolkkua puutullikeskusteluun yritti saada Metsäntutkimuslaitoksen emeritusprofessori Matti Palo (Helsingin
Sanomat 7.8.). Hänen mielestään puutullien väittäminen
suomalaisen metsäteollisuuden elämän ja kuoleman kysymykseksi vaikuttaa vahvalta liioittelulta.
Puutullien korotuksia käytetään verukkeena suojeluhankkeiden lykkäämiselle juuri nyt, kun Etelä-Suomen
metsien lisäsuojelusta tehdään päätöksiä. Samalla tavalla
vaikuttaa se, että puuttuvat puukuutiot yritetään nyt riipiä
kasaan kotimaasta — ja nykyisillä puunhinnoilla se toki onnistuneekin.
Teollisuuden tuhlaajapojat palasivat siis idänretkiltään kotiin, saivat päänsilittelyä ja tukea — ja juoksivat nauraen pois
sinne, mistä olivat tulleetkin. Laskun maksaa metsäluonto,
jonka suojelulle ei koskaan taida tulla oikeaa hetkeä.
HARRI HÖLTTÄ
Metsäasiantuntija
Suomen
luonnonsuojeluliitto
HANNU SIITONEN
Puupäät ja puutullit
Sääntömääräinen syyskokous ke
14.11. klo 18 alkaen Villa Apteekin puutalossa. Käsiteltävinä asioina vuoden
2008 hallituksen (puheenjohtaja, 4–7
jäsentä ja 1–2 varajäsentä) ja tilintarkastajien (kaksi varsinaista ja kaksi varalle) valinta sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008. Kokouksessa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa sekä ajankohtaisia ympäristöasioita kokouksen jälkeen.
Keski-Suomen piiri:
Syysmyrsky 30.9. Koko perheen luontotapahtuma Haukanniemessä Jyväskylässä. 2 km pituisen luontopolun
varressa on syksyiseen luontoon liittyviä tehtävärasteja. Lähdöt luontopolulle Kortesuolta, Wilhelm Schildtin kadun päästä klo 10–14. Mukaan
säänmukaiset ulkoiluvarusteet sekä halutessasi omat eväät, reitillä on
nuotiopaikka. Tapahtuma on maksuton ja soveltuu perheille ja lapsiryhmille. Lisätiedot: www.luontoliitto.fi/
kessu, p. 044–535 3124.
Lähde susilähettilääksi! Tuntuuko sinusta, että sutta pelätään ja vihataan suhteettoman paljon? Haluaisitko vaikuttaa asenteisiin ja lisätä oikeaa tietoa suden elintavoista?
Lähde susilähettilääksi! Susilähettiläät vierailevat alakouluilta lukioihin
kertomasta kiistellyimmästä suurpedostamme ja keskustelevat oppilaiden kanssa ongelmista ja niiden
syistä. Lähettiläät käyvät ensin kurssin, jolla heitä valmennetaan kouluvierailuihin. Apunaan luokissa heillä
on tarkoitusta varten koottu opetuspaketti. Susilähettiläänä olo antaa tilaisuuden tehdä jotain konkreettista suden suojelun puolesta, antaa hyvää opetuskokemusta esim. opettajan urasta haaveilevalle ja saapa siitä pientä vaivanpalkkaakin. Hae susilähettilääksi lähettämällä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen: anu.
salminen@luontoliitto.fi
Rautainen tietopaketti sudesta la–
su 13.–14.10. Turussa. Kurssilla perehdytään suden ekologiaan ja etologiaan, suteen liittyvään lainsäädäntöön, asenteisiin, vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja moneen muuhun hukka-asiaan. Kurssi on pakollinen susilähettilään uraa suunnitteleville, mutta
myös erinomainen tietopaketti kelle
tahansa, joka haluaisi päästä susikeskustelussa pintaa syvemmälle. Kurssi on susilähettiläille ilmainen, muille se maksaa 20e (Luonto-Liiton ja Susiryhmän jäsenet) tai 40e(ei jäsenet).
Kurssimaksu sisältää opetuksen molempina päivinä, kurssimateriaalit sekä aamupalat, lounaat ja kahvit. Li-
sätiedot ja ilmoittautumiset: anu.
salminen@luontoliitto.fi
Uudenmaan piiri:
Tule luontokerhoon! Luonto-Liiton Uudenmaan piiri järjestää syksyllä lasten
luontokerhoja ympäri Helsinkiä. Toimivia kerhoja tulee olemaan ainakin Vesalassa, Pitäjänmäessä, Herttoniemenrannassa, Kumpulassa, Laajasalossa,
Vallilassa ja Punavuoressa. Kerhot alkavat viimeistään syyskuun puolivälissä.
Kerhon lukukausimaksu on 16 e / lapsi.
Kysele vapaista kerhopaikoista ja kerhojen kokoontumisajoista lupin toimistolta lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313.
Lupin nuorten illat järjestetään kerran viikossa Nuorten Luontotalolla osoitteessa Mechelininkatu 36. Illoissa on vaihtelevaa ohjelmaa, johon
voit myös itse vaikuttaa. Saat tietoa
ympäristöasioista ja tutustut Luppilaisiin. Tarjolla myös pientä iltapalaa.
Uusien ilta to 13.9. Tule tutustumaan uusiin ja vanhoihin Lupin toimijoihin ja ideoimaan tulevaa toimintaa.
Aurinkojuhla to 20.9. klo 18 alkaen. Luontotalolla jo toista kertaa järjestettävä Aurinkojuhla kokoaa kaikki maan lapset juhlistamaan syksyn
tuloa, nauttimaan elämyksellisestä illasta ja työpajoista sekä kuuntelemaan luonnon rytmiä. Aurinkojuhlaan vapaa pääsy!
Torstai-illat
20.9. Aurinkojuhla
4.10. Retki Viikin jätevedenpuhdistamolle
11.10. retki Seurasaareen
18.10. Lupin 30-v juhlien suunnittelukokous
25.10. Lupin syyskokous
1.11. Maakasvatusilta
8.11. Lasten toiminnan suunnittelukokous
15.11. Lintuilta
22.11. Älä osta mitään –päivän suunnittelu
29.11. Joululahjojen valmistusta
13.12. Pikkujoulut
Autoton päivä la 22.9. Autottomana
päivänä Lup pyrkii taas perinteen mukaisesti järjestämään parkkipicnikin
Helsingin keskustassa. Parkkipicnikillä kerrotaan ihmisille, että keskustatilaa voi käyttää myös muuhun kuin
autojen parkkeeraukseen. Autotonta
päivää valmistellaan to 20.9. klo 18 alkaen Lupin kerhohuoneella. Tervetuloa mukaan ottamaa kantaa autottoman keskustan puolesta!
Satokauden maut lautasella –kasvisruokakurssi su 23.9. klo 12–16. Kotimaiset kurpitsat, pensaspavut ja
omenat ovat nyt parhaimmillaan. Mi-
tä syksyn sadosta saakaan aikaan?
Kokkikurssi su 23.9. klo 12–16. Paikkana Nuorten Luontotalo osoitteessa
Mechelininkatu 36. Opi tekemään salaattia, levitteitä ja kasvispihvejä vuodenajan mukaisesta lähiruoasta. Lähiruoka on tärkeää maailmassa, jota ilmastonmuutos ja ylikulutus kiusaavat. Pienellä kokkikurssilla käydään myös läpi täysipainoisen kasvisruoan koostamista, osallistujien toiveiden mukaan. Kurssi sopii aloittelijoille ja edistyneille, omasta ruokavaliosta riippumatta. (Kurssilla tehdään eri ruokia kuin kevään kasvisruokakurssilla, joten molemmille voi
osallistua.) Kurssin vetää Päivi Mattila, jolta voi paikan päällä ostaa ympäristökysymyksiä korostavaa vegaanista lähialueruokakeittokirjaa “Härkäpapua sarvista” hintaan 23 euroa.
Kurssilla tehtävien ruokien ohjeet toki saat mukaasi. Lisätietoja voi kysellä
ja ruokatoiveita esittää Päiville (paivi.
mattila(at)helsinki.fi), ilmoittautumiset lup(at)luontoliitto.fi, puh. (09) 446
313. Kurssi maksaa 6 euroa.
Karpalokurssi la 6.10. klo 10–18. Karpalo – luonnonharrastuspaketti on
innostava ja tavoitteellinen sekoitus
leikkiä, tutkimusta ja tietoa luonnosta. Karpalo on suunnattu luontokerhoille, -leireille, päiväkodeille ja kouluille. Karpalo-materiaalin tarkoitus
on antaa ideoita ja lisätä lasten luonnonharrastustoimintaa. Materiaaliin
kuuluu ohjaajan opas ja luontopolkutaulut. Karpaloon osallistuneet lapset
saavat ostaa kunniakirjan ja kangasmerkin. Luonto-Liitton karpalokoulutus järjestetään Helsingissä. Koulutuksessa tutustutaan Karpalo -luonnonharrastuspakettiin ja harjoitellaan tehtäviä käytännössä. Koulutus
antaa hyvät valmiudet käyttää Karpalo –luonnonharrastuspakettia osana ympäristökasvatusta. Kurssi maksaa Luonto-Liiton jäsenille ja toimijoille 10 e ja muille osallistujille 20 e.
Hinta sisältää herkullisen kasvislounaan ja kahvin. Kurssin osallistujat
saavat myös Karpalo – luonnonharrastusta lapsille -ohjaajan oppaan sekä todistuksen kurssista. Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen koulutusta Luonto-Liittoon. Ilmoittautumiset ja lisätiedot sähköpostilla: malva.
green@luontoliitto.fi. Kurssi järjestetään: Nuorten Luontotalossa, osoitteessa Mechelininkatu 36 Töölössä.
Kurssin ohjelmassa: Lasten kanssa
luonnossa, karpaloharjoituksia ulkona
ja tietoiskut Karpalon lajiryhmistä.
Luontoretkelle Nuuksioon la 29.9.
klo 10–15. LUP järjestää luontoretken
Tulevaa
Luonnonsuojelija 4/07
Nuuksioon lauantaina. Retkellä kierretään 4 km:n pituinen Haukankierros,
minkä jälkeen pidetään evästauko ja
kierretään vielä 2 km:n pituinen Punarinnankierros, jos aikaa ja innostusta riittää. Lähtö- ja evästaukopaikalla
sijaitsee Haukkalammen luontotupa,
missä voi tutustua liito-oravametsästä kertovaan näyttelyyn. Retkelle lähdetään rautatietorin tilausajopysäkiltä Mikonkadun puolelta klo 10 ja palataan samaan paikkaan klo 15. Retken
hinta on Luonto-Liiton jäsenille 10 e ja
muille 15 e. Hintaan sisältyy bussikuljetus ja opastus. Mukaan omat eväät
(makkaranpaistomahdollisuus), juomapullo (vettä saa lähtö- ja taukopaikalta) ja säänmukaiset vaatteet sekä hyvät kengät. Oppaana toimii Heta
Niemi. Ilmoittautuminen maanantaihin 24.9. mennessä LUPin toimistolle:
lup@luontoliitto.fi ja p. (09) 446 313.
Retki Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle 4.10. klo 16–18.30. Tule katsomaan, mitä tapahtuu laitoksessa, joka käsittelee koko Helsingin alueen
jätevedet. Vierailulla selviää mm. miksi wc-pönttöön ei saa pistää mitä tahansa. Tapaaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla osoitteessa Hernepellontie 24 klo 16. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä Lupin toimistolle
lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313.
Ihmeellinen ilmastonmuutos – tapahtuma pe 14.10. klo 11–15. perheille
Heurakassa Hukuttaako ilmastonmuutos Helsingin? Miksi ilmasto muuttuu?
Tarvitseeko ilmastonmuutosta pelätä?
Lapsiperheiden Syysmyrsky-tapahtuman teema on tänä vuonna ”Ihmeellinen ilmastonmuutos”, jota pureskellaan lapsen näkökulmasta. Satuhahmot ja tehtävät kertovat lapselle, miten
ilmastonmuutos on syntynyt ja miten
jokainen voi sitä hidastaa. Syysmyrskyssä voit bongata pilviä tai tehdä mielikuvitusaikamatkan tulevaisuuteen. Tapahtumaan vapaa pääsy! Lisätietoja tapahtumasta Lupin toimistolta, p. (09)
446 313.
Joutsenretki
Länsi-Uudellemaalle
la 10.11. Lupin, Vantaan Luonnonystävien ja Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen yhdessä järjestämä joutsenretki suuntautuu Länsi-Uudellemaalle. Retkelle lähdetään klo 10 Mikonka-
dun tilausajolaiturista ja takaisin palataan noin klo 18. Retkelle mukaan
omat eväät. Retken hinta on aikuisille 10 e ja lapsille 5 e. Ilmoittautumiset 8.11. mennessä Helsyn toimistolle,
helsy@sll.fi tai p. (09) 228 08 277.
Vantaan Luonnoystävät:
Tapahtumat lapsille
Lasten luontokerhot. Syksyllä Vantaalla aloittaa toimintansa kaksi uutta luontokerhoa 2.–4.-luokkalaisille Tonttulan nuorisotalolla (Ratatie 2,
Tikkurila) luontokerho maanantaisin
ko 17–18.30, 3.9. alkaen.
Monitoimitila Arkissa (Liesitori 1
A) luontokerho keskiviikkoisin klo 17–
18.30, 5.9. alkaen.
Luontokerhojen ohjelmassa iloista yhdessäoloa, retkiä lähiluontoon,
kädentaitoja ja elämyksiä luontoharratuksen parissa. Ilmoittautumiset
Vantaan luonnonystävien toimistolle
toimisto@valu.fi, p. (09) 857 3848.
Tapahtumat nuorille
Autoton päivä 22.9. VaLu tempaisee
pyöräilyn puolesta turvamerkitsemällä pyöriä.
ValuRautaa-klubi pe 12.10. klo 20-02
Vernissa, Tikkurila. Esiintyjät: Damn
Seagulls, Luoja, Branded Women, Fun.
K18 Liput 7 e (ovelta) / 6 e (ennakkoon
sekä Luonto-Liiton ja Velmun jäsenille) K-18. Tiedustelut ja lippujen ennakkomyynti: Vantaan Luonnonystävät, p.
857 3848, toimisto@valu.fi, www.valu.fi/valurautaa. VaLuRAUTAA -klubi
on Vantaan Luonnonystävien järjestämä luonnonsuojelun tukikeikka, jonka tuotto käytetään lasten ja nuorten luontoharrastuksen ja ympäristötoiminnan tukemiseen. Klubi toteutetaan iloisella tee-se-itse asenteella.
ValuRAutaa suunnittelutalkoot järjestetään Tonttulan nuorisotalolla 19.9
kello 18 alkaen. Tule mukaan parantamaan maailmaa musiikilla!
Keskiviikon teemaillat:
Tonttulassa tapahtuu keskiviikkoiltoina! VaLun nuortenilloissa on tarjolla pientä iltapalaa, vaihtelevaa ohjelmaa ja mahdollisuus tutustua VaLun
toimintaan sekä viettää aikaa hyvässä
seurassa... Kokoonnumme Tikkurilan
Tonttulassa (Ratatie 2) klo 18.
Alkusyksyn keskiviikkoiltojen ohjelmaa:
Ke 29.8. VaLun kädentaitoilta. Kankaanpainantaa.
Ke 12.9. VaLun kokous hallituslaisille
ja muille toiminnasta kiinnostuneille.
Ke 26.9. Kädentaitoilta. Ohjelmassa lankojen värjäämistä luonnonkasveilla.
Keskiviikkoiltaisin Tonttulassa kokoontuu myös VaLun ja Animalian
nuorten toimintaryhmä Valunut. Mikäli olet kiinnostunut eläinten oikeuksista tai ympäristökysymyksistä tule
mukaan toimimaan mukavassa seurassa. Lisätietoa ryhmän toiminnasta
saat VaLun toimistolta toimisto@valu.
fi tai numerosta 09 857 3848.
Älä osta mitään -päivä pe30.11. Kierrätetty korvaa uuden. Älä osta mitään
–päivän kunniaksi valmistetaan kierrätyspaperia korteiksi.
Retket
Sieniretki su 23.9. Korjaamme syksyn sienisatoa pääkaupunkiseudulle suuntautuvalla retkellä. Tule mukaan hankkimaan metsästä herkkuja
ja elämyksiä!
Joutsenretki Hankoniemelle la 10.11.
Joutsenten lisäksi ihasteellaan muitakin etelään suuntavia lintuja ja hyvällä onnella näemme myös petolintuja.
Retki järjestetään yhteistyössä LUP:n
ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.
Karpaloretki la 17.11. Kahmi kanssamme karpaloita! Todennäköinen
retkikohde Torronsuo.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset retkille Vantaan Luonnonystävien toimistolle toimisto@valu.fi tai p. (09)
857 3848.
19
KYMENLAAKSON LUONTOKUVA 2007
Sarjajako ja kuvamäärä
A. Aikuiset B. Lapset (alle 15 vuotta kilpailun julkistamispäivänä)
Kumpaankin sarjaan voi osallistua enintään kolmella kuvalla
Palkinnot
Kolme parasta kuvaa kustakin sarjasta palkitaan. Kunkin sarjan voittaja saa 100 euron palkinnon, toiseksi tullut 50 euroa ja kolmanneksi
tullut Luontopuodin tuotteita. Tuomaristo valitsee yhden palkituista
kuvista Kymenlaakson luontokuvaksi 2007. Tuomaristo jakaa myös
erikoispalkinnon parhaasta Kymijoki-aiheisesta kuvasta. Lisäksi tuomaristo voi jakaa kunniamainintoja harkintansa mukaan.
Osallistumisoikeus ja aikataulu
Kilpailu on avoin ja siihen voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat
henkilöt Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin alueella otetulla luontokuvalla. Kuvien viimeinen postituspäivä on la 15.9. Palkintojen jako
ja parhaiden kuvien esittely järjestetään Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin perinteisessä luontokuvaillassa marraskuussa 2007. Palkitut ja
kunniamaininnan saaneet kuvat julkaistaan Kymenlaaakson Luonto
2008-vuosijulkaisussa.
Kilpailun järjestää Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri.
Lisätietoja: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, p. (05) 371 0301.
Kilpailuohjeet on saatavissa myös osoitteesta www.sll.fi/kymenlaakso.
Luonto-Liiton ja Animalian eläinten oikeudet ja ympäristönsuojeluhanke
Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu -seminaari 19.9. Turussa klo 16-20.30.
Nuorisokeskus Vimma, Aurakatu 16. Kaikenikäiset tervetuloa! Vapaa pääsy.
Lähde kiertämään kouluissa! Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu koulukiertuekoulutus Turussa ma–pe
19.–20.9. Lisätiedot ja ilmoittautumiset nuoriso@animalia.fi, p. 044–302
8173, www.elaimetjaymparisto.fi.
Luonnonkukkien päivänä retkeiltiin
myös omilla pihoilla
Piirustuksen mummolan pihan kasveista lähetti espoolainen
9-vuotias Aurora. Tunnistatko löydetyt kukat?
Suomessa sunnuntaina 17. kesäkuuta jo viidettä kertaa. Perinteisiä
luonnokukkienpäivän retkiä opastuksineen oli tarjolla 86 paikkakunnalla Hangosta Inariin.
Luonnonkukkien päivänä tutustuttiin tänä vuonna ensi kertaa
myös kotipihojen luonnonkasveihin. Pihakasviretkelle lähdettiin innolla.
Kasvikyselyyn saatiin 370 vastausta 188 paikkakunnalta. Näistä puolet oli täytetty oman pihan
havaintojen perusteella. Omat havainnot saattoi tallettaa Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintopäiväkirjaan Hatikkaan. Vastanneiden kesken
”Omasta pihasta löytyi yllättävän paljon kasvilajeja”, Kyllikki
Rahikainen Mikkelistä kuvasi kasvibongauksen tuloksia.
Lajeja tunnistettiinkin yhteensä 512 lajia. Parhaiten tunnettu oli
piharatamo, jota löytyi 332 tutki-
tuista pihoista. Ennätyksen lajien
tunnistamisessa teki yläneläinen
Irma Myllymäki, jonka pihalla
kasvoi 153 luonnonkasvilajia.
”Harmittavan paljon jäi vielä
tunnistamatta...”, toteaa Birgitta
Niittynen Ylöjärveltä.
Luonnonkukkien päivän opastetuilla retkillä liikuttiin jalan, mutta esimerkiksi Oulaisissa pyöräiltiin ja Punkalaitumella ajeltiin lautalla joen vartta, jolloin päästiin tutustumaan vesikasveihinkin. Suurin retkeläisten joukko, noin 130,
oli löytänyt Somerolle Häntälän
notkojen perinnemaisemiin. Yhteensä retkille osallistui noin 2800
suomalaista.
Ensi vuonna Luonnonkukkien
päivä järjestetään sunnuntaina 15.
kesäkuuta.
Pihakasvihavaintoja voit tutkia osoitteessa www.sll.fi/luonnonkukat
20
Liitto toimii
Paperikassin ostaminen
ei ole ekoteko
Onko muovikassi epäekologinen valinta
kauppareissulla?
Kertakäyttöiset kauppakassit ovat aina
huono vaihtoehto verrattuna kestokasseihin, joita voidaan käyttää useita kertoja.
Jos kangaskassia käyttää vuoden ajan
joka toinen päivä, se kuluttaa vain 3
grammaa uusiutumattomia luonnonvaroja käyttökertaa kohden. Tähän on laskettu mukaan, että kassi pestään kolme
3 g*
kertaa vuoden aikana. Kangaskassi on siis
yli 20 kertaa ekotehokkaampi kuin kertakäyttöinen muovikassi, ja paperikassi kuluttaa lähes 250-kertaisesti sen mitä uudelleenkäytettävä kangaskassi.
Kauppakassivalinnan ekotehokkuuteen
voi vaikuttaa käyttämällä kauppakassiaan
useampia kertoja. Esimerkiksi puuvillainen kauppakassi kestää käytössä paljon
vuotta kauemmin. Muovipussia ja pape-
Luonnonsuojelija 4/07
KotiMIPS
Sarjassa kerrotaan
Luonnonsuojeluliiton
KotiMIPS-hankkeen
tuloksista.
ripussia voidaan myös käyttää uudelleen
kaupassa tai muussa tarkoituksessa, jos ne
eivät ole rikkoutuneet.
Lisätietoa:
www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/tietopankki/kauppakassi
www.mips-online.fi
60 g* 660 g*
Vähemmän jätettä
-luennot
Helsingissä
Suomen luonnonsuojeluliiton,
Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin työväenopiston
yhteistyössä järjestämät luennot
käsittelevät ajankohtaisia jäteratkaisuja, materiaalitehokkuutta ja
kestävää kulutusta kahtena torstaina syyskuussa klo 16.50–18.20
Helsingin työväenopistolla (Helsinginkatu 26, Viipurinsali).
Kohtuullinen kulutus, jätteiden synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus to 13.9. Miksi ne
ovat tarpeen ja miten kotitaloudet
voivat edistää niitä? Projektikoordinaattori Eija Koski Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen Uusi Elämä -hanke ja ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier.
Mitä EU:ssa, Suomessa ja pääkaupunkiseudulla
tapahtuu
jäteasioissa to 20.9. Edistyykö
jätteen ehkäisy vai jätteenpoltto?
Miten kuluttajat ja alueen asukkaat voivat vaikuttaa eri tasoilla
tehtäviin päätöksiin? Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg, ympäristöministeriö ja tutkija Erja Heino,
Suomen luonnonsuojeluliitto.
* Elinkaaren aikana kulutetut uusiutumattomat luonnonvarat yhtä käyttötuntia kohden.
”Metsään mieleni tekevi” metsäkulttuuritapahtuma
Pyhäjärvi puhuu –
vesiensuojeluseminaari
Lauantai 6.10.2007
Ortodoksinen seurakuntasali, Lappeenrannan Linnoitus
Näyttely ”Minun metsäni”
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Pertti Siilahti, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri
klo 12.00 Avaussanat Pertti Siilahti, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry
klo 12.05 Valtioneuvoston tervehdys, ”Minun metsäni”, ympäristöministeri Kimmo
Tiilikainen
klo 12.15 Ihminen ja metsä – pyhän kohtaaminen, arkeologi ja kulttuuritutkija Timo
Miettinen
klo 13.00 ”Metsään mieleni tekevi” -kulttuuriohjelmakokonaisuus
klo 13.30 Kahvitauko
klo 14.15 ”Minun metsäni”: Naavapuu –tanssi, tanssiryhmä
klo 14.20 Mitä on luonnonmetsä, MMT Saara Lilja-Rothsten
klo 15.00 ”Minun metsäni” -valmisteltuja puheenvuoroja n. 5 min: Tuija Helkala,
Etelä-Karjalan Martat ry, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys, toiminnanjohtaja Markku
Vaario, Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja Juha Helkala, Suomen
luonnonsuojeluliitto ry, metsäasiantuntija Harri Hölttä, Saimaan Latu ry, Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta. - Keskustelua
klo 16.00 ”Minun metsäni” -musiikkiesitys
Paikka: Kirjastotalo Metso, luentosali 1, Tampere
Aika:
Perjantai 14.9.2007 9.30.–14.10
Sunnuntai 7.10. Retki Parikkalaan
Retki Parikkalaan kuukkelimetsään, oppaana luontokuvaaja Hannu Siitonen
Lähtö Lappeenrannasta klo 9, paluu Lappeenrantaan n. klo 16
HUOM! Rajoitettu osallistujamäärä n. 30 hlöä
Sekä lauantain tapahtumaan että sunnuntain retkelle ilmoittautumiset Saimaan luonnonsuojelukeskukseen pe 28.9. mennessä: saimaa@sll.fi tai puh 05 – 4117 358, 050
– 530 3270.
Järjestäjä: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, tukijat: Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö, OK-opintokeskus
Ohjelma
klo 9.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvi
10.00 Seminaarin avaus
10.05 Miten seuraamme järviemme puhtautta? Vanhempi tutkija Sari Mitikka,
Suomen Ympäristökeskus
10.25 Mikä uhkaa järviämme? Esimerkkeinä Puulaveden ja Tampereen Pyhäjärven
ja tilanne. Erikoistutkija Ämer Bilaletdin, Pirkanmaan Ympäristökeskus
11.00 Millaisia tavoitteita vesiensuojelulle on ja miten niissä edetään? YM
11.20 Keskustelua
11.45 Lounastauko (omakustanteinen)
12.30 Voidaanko vesiensuojelussa onnistua? Tuusulanjärvi-projektin asiantuntija
Ilona Joensuu, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä
13.00 Mitä kunta ja yksityinen kansalainen voi tehdä puhtaamman kotijärven
puolesta? Yhdyskuntapalveluiden apulaispormestari Tarja Jokinen, Tampereen
kaupunki
13.30 Keskustelua
13.45 Seminaaripäivän yhteenveto, luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto
14.00 Miten tästä eteenpäin ?
Päivän puheenjohtajana toimii diakoniajohtaja Matti Helin
Tervetuloa seminaariin. Ilmoittautuminen sähköpostilla: paivi.siltanen@tampereevlsrk.fi Seminaarin järjestävät Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ja Tampereen
ev.lut. seurakuntayhtymän Diakoniakeskus.
Lisätietoja: ilkka.kalmanlehto@tampere-evlsrk.fi tai p. 050–3309308
Katso myös www.adressit.com/pelastetaanpyhajarvi
21
Askeleita
Luonnonsuojelija 4/07
Pirkka-Pekka Petelius hiljentyy
Kuoren
alta
Pirkka-Pekka Petelius tunnetaan parhaiten sketsisarjojensa hahmoista. Paluu
luontoon -ohjelma paljastaa viihteen monitaiturin toisenlaiset kasvot.
Isännöit Paluu luontoon -ohjelmaa. Mistä luontoon palataan?
Kaipa sinne palataan nykyurbaanin ihmisen luonnosta vieraantumisesta. Kiireestä.. ruuhkista.
Stressistä.
Oletko itse eniten vaskitsa, siili,
kissankäpälä vai mesimarja, jotka kaikki esiintyvät Paluu luontoon -ohjelmasi toisessa jaksossa?
Ehkä näkisin olevani, siis haluaisin
olla, eniten kissankäpälä ja vaskitsa. Mutta totuus lienee pikemminkin jossain piikit tanassa tuhahtelevan siili-jurakon kieppeillä.
JUKKA RAPO
Ohjelma on käsitellyt pehmeitä teemoja, voisiko kolmannessa jaksossa käsitellä luonnonsuojelullisesti polttavia aiheita
kuten merimetso- tai susikannan kehitystä?
Polttavia aiheita emme jatkossa
kykene välttämään, emmekä haluakaan, mutta emme myöskään
pääsääntöisesti lähde liikkeelle
ympäristö- tai luonnonsuojelullisin
kriteerein. Ohjelmani pyrkii tällä
haavaa olemaan ennen kaikkea
luontoaiheinen keskusteluohjelma, jota kaikenasteisten ja –ikäisten luonnonystävien olisi mielenkiintoista ja helppoa seurata.
Ohjelma on tunnelmaltaan rauhallinen. Oliko rauhallisuus tietoinen valinta vastapainona kiireiselle nykyelämälle?
Lähtökohtaisesti halusin tunnin
mittaisessa jaksossa perehtyä kiirettä ja mahdollisimman laajasti muutamaan pääaiheeseen. Ja keskustelun, tai oikeammin yhteisen turinoinnin, johdattelijana olla aivan
tyhmä oma itseni. Mutta jos tästä
välittyy rauha ja lämmin tunnelma,
on se pelkästään mukava lisä.
Miten pitkään luonnossa pysytään, mikä on ohjelman tulevaisuus?
Tarkoitus olisi jatkaa ensi vuonna
kolmella tunnin jaksolla, ja sen
jälkeistä elämää en uskalla mennä arvailemaan. Haluni olisi olla
luonnon kanssa tekemisissä myös
näin ohjelmallisesti vaikka koko
tulevaisuuteni.
Olet lintuharrastaja. Mikä oli kesän paras bongauksesi?
Tässä täytynee tuottaa pettymys, sillä
en ole bongannut kertaakaan. Mukavimpia retkihavaintoja sen sijaan
ovat olleet monet niin sanotut tavallisemmatkin lajit paikoista joissa niitä
ei odota kuulevansa tai näkevänsä.
Viitakerttunen ja pensassirkkalintu
lienevät epätavallisimmasta päästä.
“Jos minne lie, polkusi vie..” Minne jalkasi johdattavat mieluiten
Suomen luonnossa?
Tänä kesänä olen tallustanut aika
paljon nenä alaspäin tutkien kasveja. Ja niitähän on moniaalla rakkaassa kotomaassamme.
James Potkukelkka huuteli avannon reunalla “Aaa-puuu-va, vesi
nousee, pelottaa”. Tuntuuko kesän tulvien jälkeen tältä?
Pelkään enemmän ihmisiä kuin
luonnonilmiöitä.
Voi hitsin hitsi. Suomen luonto
on valinnut citymaasturin vuoden turhakkeeksi. Miten näet asi-
an citymaasturin ratin takaa?
En tarvitse maasturia kaupunkioloissa vaan paikassa minne ei
kaksvedolla pääse. Polkupyörä on
oivallinen kulkuväline.
Onko Pirkka-Pekka Peteliuksella yhtä läheistä suhdetta Lappiin kuten Soikhiopäällä?
Hyvin läheinen. Rakastan Lappia.
Olen lapinlääninsyntyinenkin.
Vakavasti puhuen. Kuinka paljon takamuksesi vihertää asteikolla 1–10?
Haluaisin sanoa 9–10, mutta totuus
lienee huomattamasti vaatimattomampi. Tuolla 5–6 haminoilla.
Olet monikasvoinen osaaja: koomikko, tv-, teatteri- ja elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja, tvjuontaja, luonto-opas, laulaja.
Mitä vielä unelmoit tekeväsi?
Ehkäpä jotain hyvää ihmisille ja
luonnollekin.
Mitä Suomen luonnossa erityisesti pitäisi suojella?
Sen moninaisuutta. Lisätä sitä.
LIISA HULKKO
Pirkka-Pekka Peteliuksen isännöimän
Paluu luontoon -ohjelman toinen osa
esitetään TV1:ssä tiistaina 4.9. klo 19.
22
Elämäntapa
Luonnonsuojelija 4/07
Viherpiipertäjä
Ympäristönsuojelijan uudet vaatteet?
”Syysuutta”, houkuttelevat kaupat ja asettavat antinsa helposti saataville. Eettiselle kuluttajalle vaatteiden hankkiminen
on usein kuitenkin monimutkainen asia: päälle pantavan pitäisi olla paitsi kivaa, käytännöllistä ja sopivaa, myös ympäristöä
ja työntekijöiden oikeuksia ajatellen valmistettua. Viherpiipertäjä kysyi, millaisia vaatevalintoja kestävyyteen pyrkivän
kuluttajan kannattaisi tehdä.
SEPPO
SEPPOLEINONEN
LEINONEN
SEPPO LEINONEN
VAATETUS VAIN PIENI
SIIVU KOTITALOUKSIEN
YMPÄRISTÖKUORMASTA
Eettinen tyyliniekka
Tamperelainen medianomi Olli-Poika välttää hikipajatuotteita ja suosii ompelijoilla
ja vaattureilla tehtyjä vaatteita. ”Pyrin pukeutumaan persoonallisesti”, hän kirjoittaa.
”Rikkoutuneen vaatteen joko korjautan tai
käytän uuden vaatteen materiaaliksi. Lisäksi
tuunaan vanhoja vaatteita tyylikkäämmiksi.”
Olli-Pojalle vaatteet heijastavat ideologiaa, ja
hän on tarkka logojen ja symbolien suhteen.
”Vältän tiettyjä brändejä ja huomioin myös
eläinten oikeudet pukeutumisessani. Vaatteiden valmistusolosuhteet ja tuotantoprosessit pitäisi tehdä läpinäkyväksi, jotta kuluttajat
tietäisivät, mitä ostavat.”
Etsivä löytää
”Tärkeintä on, että vaate on käytännöllinen
ja nätti”, tiivistää helsinkiläinen opiskelija
Meri oman vaatefilosofiansa. Meri on valmis käyttämään aikaa ja näkemään vaivaa,
jotta löytäisi jotakin, mikä todella miellyttää.
”Kirpputoreilla voi shoppailla paremmalla
mielellä, sillä silloin ei tarvitse miettiä esimerkiksi vaatteen valmistukseen tarvittuja
materiaalivirtoja”, hän pohtii. Vaikka Merin
mielestä on tärkeää, että vaate kertoo kantajastaan, sesonkien mukaan hän ei suostu
hyppimään.
nan mielestä on kuitenkin tärkeää kysellä
kaupoissa vaatteiden alkuperästä. ”Jaksan
toivoa, että tämä ennen pitkää parantaa reilusti ja ympäristöä ajatellen tehtyjen vaatteiden saatavuutta.”
ANNUKKA BERG
Laiska shoppailija, hyvä
shoppailija
Viherpiipertäjän seuraava numero käsittelee tietokoneita, kännyköitä ja muita tietoyhteiskunnan
vimpaimia ympäristön kannalta. Auttavatko uudet tietoliikenneyhteydet välttämään turhaa matkustamista ja paperinkäyttöä? Vai peittoavatko
elektroniikkaromuvuoret ympäristöhyödyt alleen?
Kerro ajatuksistasi ja kokemuksistasi 12.9.2007
mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Liitä
viestiin mukaan nimesi, ikäsi, ammattisi/harrastuksesi ja kotipaikkasi.
”Minusta tärkeintä on ostaa mahdollisimman vähän. Silti haluan pukeutua etenkin
töissä kohtuullisen siististi”, kertoo helsinkiläinen toimittaja Elina. ”En pidä shoppailusta,
ja laiskuuteni rajoittaa paitsi ostelua yleensä
myös eettistä ostamista”, hän tunnustaa. Eli-
TIETOTEKNIIKKA —
YMPÄRISTÖN YSTÄVÄ VAI
VIHOLLINEN?
Kotitalouksien aiheuttamista ympäristövaikutuksista vain murto-osa syntyy vaatetuksesta ja jalkineista. Kun kotitalouksien kulutusmenoista niihin kuluu viisi prosenttia,
luonnonvarojen kokonaiskäytöstä vaatetus
ja jalkineet vievät kaksi prosenttia. Luvut
selviävät Ilmo Mäenpään Kulutuksen ympäristökuormitus -laskelmista (2004), ja ne
perustuvat vuoden 1999 tietoihin.
Kun tarkastellaan vaatetuksen ja jalkineiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, määrä on kolme prosenttia kaikista
kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä.
Kotitalouksien loppujätteestä puolestaan
noin viisi prosenttia on kenkiä ja vaatteita.
Ympäristölaskelmien pohjalta näyttää
siltä, että kulutuskeskustelussa vaatteiden
ja kenkien shoppailusta puhutaan enemmän kuin ne suhteellisesti vaikuttavat ympäristöön. Toisaalta vaatetus- ja tekstiiliteollisuus yhdessä ovat maailman suurimpia
teollisia työnantajia. Niiden piirissä työskentelee jopa 25 miljoonaa ihmistä – usein
epäsuotuisissa oloissa. Kokonaisuudessaan
kehitysmaista tulee jopa kolme neljäsosaa
maailman vaateviennistä.
Vaatetusala ei siis ole millään muotoa
vapaa eettisistä ongelmista – edes sellaisilla sektoreilla, joilla luulisi. Esimerkiksi luonnonmateriaaliksi mielletyn puuvillan pelloille syydetään enemmän tuholaismyrkkyjä kuin minkään muun hyötykasvin viljelyksille. Samoin luonnollista leimaa kantavan
nahan käsittelyssä käytetään vaarallisia kemikaaleja ja tuotetaan suuria määriä vaarallista jätettä. Ne taas aiheuttavat sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia sadoilletuhansille ihmisille Pakistanissa ja Bangladeshissa. Suomessa kotitaloudet kuluttavat
kenkiin ja vaatteisiin kuitenkin yhä enemmän rahaa: esimerkiksi vuosina 1990–
2003 menot kasvoivat 16 prosenttia.
ANNUKKA BERG
Sedimenttejä
30 vuotta sitten
■ Camilla v. Bonsdorff kertoo Luonnon-
suojelijassa, kuinka jokamiehet olivat sienessä:
“Nivelbussin akseli meni poikki. Edessämme oleva silta kestää 5 tonnia, bussimme
painaa 20 tonnia. Tummat sadepilvet kohoavat metsänreunan yli ja uhkaavat kunnon
kuurolla. Suppilovahverovillitys painaa retkeilijät kulkemaan nenä sammaleessa kiinni. Puolukat paistavat punaisena rinteessä,
karpalot kellittelevät suonreunassa ja yksinäinen palokärki koputtelee vanhan puun
isoa oksaa.”
“Yli 60 nuorta ja vähän vanhempaakin
helsinkiläistä luonnonsuojelijaa nautti jokamiehen ja -naisen oikeuksista syksyisessä
Helsingin kaupungin omistamassa ulkoilumetsässä.”
Jokamiehiä myös opastettiin sienien keräämisessä:
“Älä turhaan väitä tuntevasi kaikkia sieniä. Asiantuntijat myöntävät, ettei kaikkia
sienilajeja vielä tunneta. Kyllä muutaman
kymmenen sienilajin tunteminen riittää kotitarpeiksi.”
Luonnonsuojelija nro 4, 1976
#
Katugallup
SEINÄJOKI
”Mitä mieltä olet lisäenergian
tarpeesta ja eri tuotantotavoista?”
NIPPU
ENERGIAHANKKEITA
POHJANMAALLA
■ Onko maassamme meneillään
energiabuumi? Kysyimme pohjalaisessa katugallupissa kommentteja
lisäenergiantarpeesta ja miten eri
tuotantotapoihin suhtaudutaan.
Pohjalaisittain ajateltuna energiakysymyksistä läheisimmältä tuntuu
Altia Oy:n bioetanolihanke, joka haudattiin ainakin hetkeksi kesän kynnyksellä. Ilmajoella oleva Altia Oy eli
Koskenkorvan viinatehtaana tunnettu tehdas aikoi laajentaa tuotantoaan 80 miljoonaan litraan. Tuotanto olisi lähes kolminkertaistunut ja
päästöt kasvaneet sen myötä. Toiminnalla olisi ollut paikallista vaikutusta niin työllistävyyden kuin kuormituksenkin kannalta. Bioetanoli olisi lisätty bensiiniin, että vaadittava
5,75% tavoite täyttyisi. Kuitenkaan
Koskenkorvan tuotantomäärällä ei
ratkaista valtakunnan bioetanolitarvetta.
Bioetanolihankkeen lisäksi maakunnassa kuohuttiin Kristiinankaupungin innostuksesta lähteä mukaan kilvoittelemaan mahdollisesta ydinvoimalan sijoituspaikasta. Se,
lähteekö Fennovoima satsaamaan
Kristiinankaupunkiin, selvinnee elokuun loppuun mennessä. Samassa kilvassa on muitakin rannikkokaupunkeja, joista kolmesta jatkoon
päässeestä tehdään YVA-selvitys.
Edellytyksinä ydinvoimasijoitukselle
ovat mm. kantaverkkoyhteys, lauhdeveden saanti sekä harva asutus viiden kilometrin säteellä voimalasta.
Turvetuotanto laajoista soistaan
tunnetulla Pohjanmaalla on kasvussa. Maamme turvetuotannosta merkittävä osa sijoittuu vanhan Vaasan
läänin alueelle, jossa päätoimija on
Vapo Oy. Maakuntakaavoituksella
on pyritty turvaamaan turvetuotannon kasvu, turpeenotolle o n varattu
”riittävä määrä” luonnontilaisia soita,
jotka ovat monessa tapauksessa arvokkaita luontokohteita ja virkistysalueita. Suometsien energiatehokkuutta pyritään parantamaan koko
ajan. Energiapuuhakkuista saadaan
bioenergiaa, ja erilaiset osuuskunnat välittävät ja toimittavat bioenergiaa lämpölaitosten ja voimaloiden
tarpeisiin.
Tuuli- ja aurinkoenergia on tyystin unohdettua, vaikka Pohjanmaalla olisi niiden käyttöön varsin hyviä
mahdollisuuksia. Alueella on paljon
merenrantaa ja alavia lakeuksia tuulivoiman hyödyntämiselle.
Vaikuttaa siltä, että energiasta on
huutava pula, ellei nyt niin ainakin
tulevaisuudessa. Näin ainakin väitetään, ellei koko bioenergiakohu ollut
pelkkää vaalihuumaa.
TEEMU TUOVINEN
Pohjanmaan piirisihteeri
23
Paikan päällä
Luonnonsuojelija 4/07
Juha Koskela, Kurikka (Kuopio)
”Viljasta tehty viina
on järkevämpi laittaa polttoaineeksi
kuin maksan poltettavaksi. Viljasta tehty biopolttoaine on
parempi vaihtoehto kuin fossiilinen.
Ydinvoima on niin
ja näin, mieluiten ei, jos käytettävissä on muitakin vaihtoehtoja. Puuta kaiketi riittää energiakäyttöön paljon, mutta turpeen käyttöä en
oikein suosi kun se ei uusiudu. Lisäenergialle
ei liene oikeasti niin paljoa tarvetta kuin annetaan ymmärtää, asialla halutaan vain tehdä
rahaa. Paras keino olisi vähentää energiankulutusta.”
Tuula ja Tapio Tarkkinen, Ylihärmä
”Sähkön hinnalla
pelataan ja keinotellaan. Yhtiöitä myydään ulkomaille ja
kansalaiset joutuvat
maksamaan pörssikeinottelusta kovaa
hintaa. Bioenergiaa on arvosteltu paljon ja
vaikka viljasta tehtävä polttoaine onkin vähän
epäeettistä, niin maailmalla tuntuu olevan tällainen henki nyt päällä ja mukana on mentävä. Turvetta ja puuta voidaan käyttää vapaasti
koska se uusiutuu koko ajan. Energiankulutus
kasvaa koko ajan ja lisää tarvitaan, mutta alalta
pitäisi saada kaikenlainen keinottelu pois.”
Timo Rantakevari, Seinäjoki
”Puolestani energiaa
voidaan tehdä millä
halutaan, ei se paljoa haittaa. Ydinvoimaa vaan ja viljasta
polttoainetta niille,
jotka sitä tarvitsee.
Itse en polttoaineita
kaipaa, kun kuljen pyörällä. Turve- ja puuenergiastahan tulee samaa sähköä kuin muustakin
aineesta. Pääasia on, että energiaa tulee kun
tarvitsee.”
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Suomen luonnonsuojeluliiton
keskustoimisto avoinna ma–pe
klo 8.30–16.15. Puhelinvaihde ja
tilaajapalvelu avoinna ma–pe klo
9–15.
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
p. (09) 228 081
fax (09) 2280 8200
toimisto@sll.fi
työntekijöiden sähköposti: etunimi.
sukunimi@sll.fi
materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi
www.sll.fi
TOIMISTO
Mirja Breider
JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU
Irma Kaitosaari
TOIMINNANJOHTAJA
Eero Yrjö-Koskinen
TALOUSPÄÄLLIKKÖ
Rauni Järvinen
JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ
Tarja Ketola
KOULUTUS- JA JÄRJESTÖSIHTEERI
Heini Jalava
LUONNONSUOJELUPÄÄLLIKKÖ
Ilpo Kuronen
LUONNONSUOJELUSIHTEERI
Tapani Veistola
YMPÄRISTÖNSUOJELUKOORDINAATTORI
Jouni Nissinen
METSÄASIANTUNTIJA
Harri Hölttä
VESIENSUOJELUKOORDINAATTORI
Hannele Ahponen
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ
Matti Nieminen
LUONNONSUOJELIJA/
INTERNETSIVUT
Liisa Hulkko
VENÄJÄKOORDINAATTORI
Olli Turunen
KOTI-MIPS -HANKE, TUTKIJA
Satu Lähteenoja
MARKKINOINTIVASTAAVA
Pirjo Itkonen
SUOMEN LUONTO
Jorma Laurila, päätoimittaja
Alice Karlsson, toimitussihteeri
Ritva Kupari, toimitussihteeri
Juha Kauppinen)
Juha Valste, toimittaja
Johanna Mehtola, toimittaja
Elina Juva, toimituksen assistentti
Pirkanmaan ls-piiri:
Kaija Helle, piirisihteeri
Varastokatu 3, 4 krs, tsto 433100
Tampere
p. (03) 213 1317, f. (03) 213 1017
pirkanmaa@sll.fi
Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus
Merja Ylönen, aluepäällikkö
PL 326, 90101 Oulu
(käyntiosoite: Kauppurienkatu 33,
90100 Oulu)
p. (08) 378 443, 044–929 0550
pohjois-pohjanmaa@sll.fi.
Pohjanmaan ls-piiri
Teemu Tuovinen, piirisihteeri
Valtionkatu 1, poste restante, 60100
Seinäjoki
p. (06) 312 7577
pohjanmaa@sll.fi
Saimaan ls-keskus
Kaarina Tiainen, aluepäällikkö
Katariinantori 6, 53100
Lappeenranta
p. (05) 411 7358 tai 050–530 3270,
f. (05) 411 7358
saimaa@sll.fi
Varsinais-Suomen ls-keskus
Hannu Klemola, aluepäällikkö
Martinkatu 5, 20810 Turku
p. (02) 235 5255
f. (02) 235 5244
varsinais-suomi@sll.fi
LUONNONSUOJELUPIIRIT
Etelä-Hämeen ls-piiri
Anneli Jussila, piirisihteeri
Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200
Hämeenlinna
p.(03) 633 6499
etela-hame@sll.fi
Etelä-Savon ls-piiri
Eeva Taimisto, piirisihteeri
Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna
p. (015) 571 5805
etela-savo@sll.fi
Kainuun ls-piiri
Tarja Leinonen, piirisihteeri
Vienankatu 7, 87100 Kajaani
p. 050–552 4426, (ti–pe klo 9–16,
mahdollisuuksien mukaan)
kainuu@sll.fi
Keski-Suomen ls-piiri
Juhani Paavola, piirisihteeri
Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
p./f. (014) 611 223, ti 10–14 (–18)
keski-suomi@sll.fi
Kymenlaakson ls-piiri
Hanna Majander, piirisihteeri
Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola
p./f. (05) 371 0301
kymenlaakso@sll.fi
Janne Mäkinen, Laihia
Haluan liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Samalla liityn kotiseutuni
luonnonsuojeluyhdistykseen ja saan Luonnonsuojelija-lehden 6 kertaa
vuodessa. Lisätietoja jäseneduista www.sll.fi/tukimuodot/jäsenedut.
Jäsenmaksu 2007 on 28 euroa, perhejäsenmaksu 10 euroa.
Muutan osoitettani. Mikäli paikkakunta vaihtuu:
❏ haluan ❏ en halua vaihtaa yhdistystä
❏
❏
Pohjois-Savon ls-piiri
Marja Tenhunen, piirisihteeri
Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio
p./f. (017) 262 3811
pohjois-savo@sll.fi
Satakunnan ls-piiri
Terhi Rajala, piirisihteeri
Otavankatu 11, 28100 Pori
p./f. (02) 632 6163
satakunta@sll.fi
Uudenmaan ymp.suojelupiiri
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
p. 044–258 0598
uusimaa@sll.fi
LUONTO-LIITTO
Annankatu 26 A, 00100 Helsinki
p. (09) 684 4420 , f. (09) 6844 4222
SUOMEN LUONNONSUOJELUN
SÄÄTIÖ
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
Lahjoitukset Suomen
Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo
800013–434 553
SUOMEN LUONNONSUOJELUN
TUKI OY
Kotkankatu 9,
00510 Helsinki
p. (09) 2280 8333
f. (09) 2280 8248
Puhelinmarkkinointi yrityksille:
p. (09) 854 4990
f. (09) 852 2362
Postimaksu
maksettu.
Halutessasi
voit tukea
liittoa maksamalla
itse postimaksun.
Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta
Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 numeroa)
Kestotilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille
45,50 euroa, muille 52 euroa)
❏
Määräaikaistilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille
49 euroa, muille 58,50 euroa)
❏
Tilaan Suomen Luonto -lehden kuusi numeroa
määräaikaistilauksena 32 euroa
Nimi____________________________________________________
Jakeluosoite______________________________________________
Postinumero_____________ Postitoimipaikka__________________
Jäsennumero (jäsenkortista)_________________________________
YkkösBonus–Norppa-kortin numero__________________________
Sähköpostiosoite__________________________________________
Osoite muuttuu, uusi osoite:
Nimi____________________________________________________
Katugallup kiertää Luonnonsuojeluliiton 15 piirissä
kysymässä paikallisilta asukkailta päivänpolttavista aiheista.
Pohjois-Karjalan ls-piiri
Kauppakatu 44, 80100 Joensuu
p. (013) 138 281
pohjois-karjala@sll.fi
LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI
❏
”Halvasta energiasta
on aina pulaa. Ydinenergiahan on halpaa, mutta jos muilla keinoilla saadaan
energiaa tarpeeksi
niin se olisi parempi, tuuli- ja aurinkoenergialla esimerkiksi. Suo- ja puuenergiasta en osaa sanoa, kun en sitä oikein tunne. Viljasta tehty polttoaine on toki parempaa
kuin fossiilinen. Energiaa pitäisi säästää, mutta
muutamien ihmisten säästö ei auta jos valtaosa
ei vähennä kulutustaan.”
LUONNONSUOJELUKESKUKSET
Lapin luonnonsuojelukeskus
Tuula Leskinen, aluepäällikkö
Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi
p. 040–823 2443
lappi@sll.fi
Jakeluosoite______________________________________________
Postinumero_____________ Postitoimipaikka__________________
Suomen luonnonsuojeluliiton ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.
Suomen
luonnonsuojeluliitto
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5009174
00003 HELSINKI
Näkökulma
Presidentti kasvioppaana
Elokuun kahdeksas on Naantalin Kultarannassa yksi kesän kuumimmista päivistä.
Raikkaan omenamehulasillisen ja keskusteluhetken jälkeen on juuri lähdetty
retkelle. Hiekkakäytävä rapisee. Luonnonkukkien päivän järjestäjillä on oppaana
maan tunnetuimmassa kesäpaikassa itse tasavallan presidentti Tarja Halonen.
H
elsingin yliopiston Kasvimuseon
johtajan Pertti Uotilan katse käy
pientareilla. Kädesssään hänellä on
botanistien käyttämä kasvihavaintokortti. Siinä on jo muutama merkintä, piharatamo ja
rönsyleinikki.
Presidentti ja puolisonsa Pentti Arajärvi kulkevat rauhallisesti ja presidentti kertoo Kultarannan viljelytoiminnasta. Vieressä on kymmeniä omenapuita, kasvimaita ja
kasvihuoneita. Omavaraisuusaste on ilmeisen korkea.
Presidentti toi mehiläiset
Kultarantaan
Sitten opas johdattaa nurmikon poikki ensimmäiselle luonnonkasvikohteelle, jossa joukossa syntyy jo kevyttä kammiovärinää.
Puistonurmikoiden keskelle on jätetty
aikojen saatossa luonnontilaan pieni männikköharjanne. Sen ketoreunukselta löytyy
luonnonkukkia, joita nyt suorastaan tulvahtaa Uotilan ylläpitämälle listalle. Ammattibotanistit luettelevat lajeja. Vähenevää keltamataraakin. Presidentti kiinnittää yhteisen huomion kissankelloihin ja kertoo, että nykyinen
presidenttipari on tuonut mehiläispesät Kultarantaan.
Jokainen presidentti tekee vuorollaan
Kultarannassa pieniä muutoksia. Koiviston
aikana tehtiin lentopallokenttä, Ahtisaaren
aikana tulivat laajan alueen kulkuneuvoiksi
golfautot. Halosen kaudella on tullut muun
muassa mehiläiset, joiden vihreät pesimälaatikot näkyvätkin nyt harjanteella ja asukkaita pyörähtää pölyttämässä ja ravinnonetsinnässä edessämme kukilla. Presidentti kertoo, että mehiläisten hoito on uskottu ulkopuoliselle osaajalle.
Ryhmä venyy ja osa jää välillä jälkeen.
Jopa ammattilaiset käyttäytyvät kuin ketkä
tahansa yleisöretkeläiset. Opas etenee silti rauhallisesti kertoillen ja kärkijoukko saa
kuulla tässäkin tapauksessa parhaat jutut.
Presidentti Halonen tuntee selvästikin
kasveja. Hän kertoo keränneensä ja tenttineensä kouluaikanaan kasveja ja tuo yleissivistys kantaa edelleen. Tieteellisiä nimiä on
edelleen muistissa. Moniko suomalainen
tuntee Plantaco majorin? Monikin, jos vain
kerrotaan, että kysessä on piharatamo.
Hovitaiteilijan suosikkipaikka
Yleisesti on tiedossa presidentin kiinnostus
puutarhaviljelyyn. Kuljemme ohi loistavan
monilajisen kukkatarhan, joka on presidentistä virallisen muotokuvan maalanneen Rafael Wardin suosikkipaikka. Kukkaloisto tuo
mieleen muotokuvan keltaisen hehkun.
Keltaisia ovat myös kanadanpiiskun kukat, joista presidentti kysyy asiantuntijoiden
mielipidettä ja saakin sen. Paikoitellen karkulaisista saattaa olla riesaa.
Sitten seuraa jotakin yllättävää. Presidentti
johdattaa vieraat henkilökunnan sosiaalitilojen vieressä olevan, ensi ajatuksella vaatimattoman kallion äärelle. Se on reunastaan ehkä
metrin korkea eikä paljon yksiötä suurempi pinta-alaltaan. Että tässäkö tämä nyt sitten
oli... Mutta innostus valtaa asiantuntijat, kun
katse kiertää lajistossa. Presidentti on selvästi pannut merkille kalkkikallion lajiston kiinnostavuuden ja tarjoilee nyt vieraille pienen
kasvielämyksen. Henry Wäre valokuvaa jo
liuskaraunioisen komeaa pehkoa. Kalliokieloja on paljon. Joku huomaa komean matarakiitäjän toukan ja Halonen osoittaa luonnontuntemustaan nimeämällä vähälukuisen
ja suloisen jänönapilan. Seuraa ryhmäkyyristelyä. Kalkkikallio on paatuneiden ammattibotanistienkien mielestä edustava.
Tässä vaiheessa presidenttiä on odotettu
jo hetken aikaa seuraavien vieraiden vastaanottoon. Hän tervehtii vielä kaikkia ja
poistuu noin puolen tunnin pihakasviretken jälkeen tehtäviinsä.
Metsäntuntua ja muotopuutarha
Kultarannan puutarhuri Sari Taskinen on
kuitenkin lupautunut jatkamaan opastusta.
Matkalla linnanmäelle noteerataan tien pientareella tummatulikukan komea kukkavarsi.
Uotilan kynä käy taas, poimuhierakka havaitaan myös.
”Onko kenelläkään muovipussia?”
Uotila on päättänyt täydentää Kasvi-
Luonnonsuojelija 4/07
”Joku huomaa komean
matarakiitäjän toukan ja
presidentti osoittaa
luonnontuntemustaan
nimeämällä vähälukuisen
ja suloisen jänönapilan.”
museon kokoelmia näytteellä Kultarannasta. Pussi löytyy ja professori tallentaa tottuneella kouhaisulla apiloita muistuttavan keltakukkaisen kasvin juurineen. ”Nurmimailanen”, hän myhäilee tilannetta.
Maasto alkaa kohota ja saavumme laajempaan männikköön. Maasto käy yhä
luonnontilaisemmaksi. On kallioita ja metsäntuntua. Sivuutamme mäen huipulla itse
virka-asunnon, Lars Sonckin suunnitteleman
graniittilinnan, ja laskeudumme linnanmäen
jyrkälle rinteelle. Kuin häivähdys Kolin rinteiden tapaisesta kansallismaisemasta. Tuntuu hienolta, että Kultarannassa on kunnon
metsää kuin muistutuksena sen asukkaille ja
vieraille maamme luonnonarvoista. Valkoinen kurjenkello kirjautuu luetteloon.
Merenrannan kautta kierrämme muotopuutarhaan, joka on maamme hienoimpia. Se edustaa maamme puutarhaosaamista tyylikkäästi.
Kävelyn ohessa todetut 127 luonnonkasvilajia myöhemmin retkikuntamme päättää
retken Kultarannan perustajan Alfred Kordelinin patsaan juurelle. Hyvä alku, ja ties
vaikka lajiluettelo saisi jatkoa. Kultarannan
kirjastossa on nyt tunnistusapuna Suuri Pohjolan Kasvio. Veimme sen tuliaisiksi.
MATTI NIEMINEN
Lisää kuvia ja lajiluettelo Kultarannassa havaituista kasveista: www.sll.fi/luonnonkukat
COPYRIGHT © TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA
24