sivut 14-24 - Suomen luonnonsuojeluliitto
14 Tätä rataa Luonnonsuojelija 4/07 Itä-Suomen vesissä ui norppaakin uhanalaisempi laji Järvilohet mielessään kalastukseen hurahtanut toimittaja laskeutuu hankesuunnittelija Matti Koivusen perässä Lieksanjoen vanhan uoman rantaan. Tässä oli ennen järvilohien koti. Aurinko paistaa lämpimästi, joskin selvästi on odotettavissa sateita. Koivunen kertoo innolla järvilohihankkeista samalla kun esittelee aluetta. Ainutlaatuinen lohikala Järvilohikannat syntyivät Pieliselle ja Saimaalle viimeisen jääkauden jälkeen. Kannat tuhoutuivat 1960luvulla voimalaitosten rakentamisen myötä. Nykyisin luonnosta jo hävinneeksi luokiteltua järvilohikantaa pidetään yllä kalanviljelylaitoksissa ja istutuksin. Suojelu- ja tutkimustyötä on tehty vuosia, mutta tilanne ei ole merkittävästi kohentunut. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy (PIKES) aloittaa loppuvuodesta uutta Pielisen järviloheen ja taimeneen liittyvän hankkeen. Tarkoituksena on selvittää luonnon- mukaisen poikastuotannon lisäämismahdollisuuksia Pieliseen laskevissa vesistöissä. Lisäksi seurataan Lieksanjoelle rakennettujen kalateiden toimivuutta. “Päämäärämme on, että järvilohelle pystyttäisiin turvaamaan ja toteuttamaan luontainen elinkierto. Sitä ei ole Suomessa tällä hetkellä missään ja mahdollisia paikkojakin on vain kaksi, Lieksanjoki ja AlaKoitajoki”, kertoo Koivunen Lieksanjoen maisemaa katsellen. Suojelun ja pyynnin kohde Suurten istutusmäärien vuoksi järvilohi kuuluu taloudellisesti merkittäviin kaloihin, mutta toisaalta äärimmäisen uhanalaisena lajina sitä tulee myös suojella. Tasapainottelu pyytämisen ja suojelun välillä ei ole yksinkertaista. “On pidettävä mielessä, että vesissä riittää pyydettävää kalaa, mutta on ymmärrettävä myös se, että osa kaloista tarvitaan lisääntymiseen”, Koivunen pohtii. Siirtymätaival Lieksankosken Hankesuunnittelija Matti Koivunen toiveikkaana Lieksankosken säännöstelypadolla: pato on tarkoitus ohittaa tulevaisuudessa kalaportailla. säännöstelypadolle menee mukavasti autossa kalajuttuja jutellen. Lieksanjoelle on rakennettu useita kalateitä, jotta lohet pääsisivät nousemaan jäljellä oleville lisääntymisalueilleen. Ylösmenon estää kuitenkin toistaiseksi kaksi nousuestettä. “Tulevaisuudessa nämä esteet on tarkoitus ohittaa rakentamalla kalaportaat Lieksankosken voimalaitoksen säännöstelypadolle ja Pankakosken voimalaitokselle. Nousuesteiden poistaminen helpottaisi myös muiden kalojen kuten taimenten ja siikojen liikkumista”, Koivunen visioi masentavaa säännöstelypatoa tarkastellessamme. Liian arvokas menetettäväksi Järvilohella ja sen kalastuksella on pitkät perinteet ja laji kuuluu ehdottoman tärkeänä osana Suomen luontoon. Monen mielessä elää huoli ainutlaatuisen kalalajin tulevaisuudesta. Loppujen lopuksi järvilohikantojen elvyttämisessä tai lopullisessa tuhoamisessa on kyse ihmisten tahdosta ja tulevista päätöksistä. “Pielisen osalta järviloheen ja taimeneen liittyvä toiminta ja huoli on pitkälti kannettu paikallisin voimin. EU:n suomien rahoituskanavien myötä toimintaa on voitu tehostaa. Kalalajina järvilohi on sen verran harvinainen ja arvokas, että kansallisella tasolla siihen tulisi kiinnittää huomiota enemmän”, korostaa Koivunen. Tämänhetkistä työtä järvilohen puolesta voi kutsua tekohengitykseksi. On kuitenkin uskottava, että elvytys tuo vähitellen tulosta ja järvilohikannat virkoavat. Lähtiessäni pois Lieksasta taivas synkkenee ja alkaa sataa. Minua se ei haittaa, mutta samalla toivon järvilohien elämään edes pientä valonpilkahdusta. Ehkä vielä jonain päivänä näen järvilohen hyppäävän vapaana kotikoskessaan. TIETOA JÄRVILOHESTA: ■ Salmo salar m. sebago Girard ■ endeeminen eli kotoperäinen laji ■ muualla järvilohta esiintyy esim. Yhdysvalloissa Sebagojärvessä, Ruotsissa Vänernillä ja Venäjän Karjalassa mm. Äänisessä ja Laatokassa. ■ uhanalaisin vaelluskaloistamme ■ relikti- eli jäännelaji ■ alunperin vahva kanta niin Pielisessä kuin Saimaan alueella ■ luontainen lisääntyminen taantui 1960-luvulla voimalaitosten rakentamisen myötä ■ mahdolliset lisääntymisalueet Ala-Koitajoki ja Lieksanjoki ■ kasvaa suurimmillaan yli 10 kiloiseksi ■ arvostettu saaliskala ■ alamitta Pielisessä 60 cm ja Saimaalla pääsääntöisesti 45–50 cm MIRKO LAAKKONEN MIRKO LAAKKONEN ”T ästä voi välillä nähdä taimenen tai lohen”, Matti Koivunen iloitsee uomaan rakennetun kalatien äärellä. Kaloja emme nyt näe. Ja vaikka näkisimme, olisi jymypotti, jos se olisi järvilohi. Vanhaan uomaan saakka nousevat järvilohet ovat harvassa. Vain mielikuvissa voi kuvitella entisajat, jolloin järvilohet täyttivät kosket syksyisin. 15 Mosaiikki Luonnonsuojelija 4/07 Arviot NORPPATUOTTEITA INTERNETISTÄ JA LUONTOKAUPOISTA Kuka saa puhua? Anna Politkovskaja: Venäläinen päiväkirja. Like Kustannus. Helsinki 2007. 300 s. Venäläinen toimittaja ja mielipidevaikuttaja Anna Politkovskaja ammuttiin kotiovelleen lokakuussa 2006. Uutinen oli järkyttävä jokaiselle, joka on seurannut Venäjän kehitystä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Politkovskaja tunnettiin ihmisoikeuksien ja demokratian vankkumattomana puolustajana. Syy toimittajan likvidointiin paljastuu kun lukee Politkovskajan viimeistä kirjaa Venäläinen päiväkirja. Sen käsikirjoitus valmistui juuri ennen hänen kuolemaansa. Venäjän kysymyksiä on totuttu tarkastelemaan länsimaissa usein suurpiirteisesti. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri tästä johtuen – Politkovskajan kirja on monelle järkyttävää luettavaa. Kirjassa kuvaillaan yksityiskohtaisesti miten Venäjä on ajautunut presidentti Jeltsinin valtakauden jälkeen orastavasta demokratiasta tosiasialliseen yksipuoluevaltaan. Maan oikeusjärjestelmä ja keskeiset tiedotusvälineet ovat presidentti Putinin johtaman puolueen ohjauksessa. Virkamiesten korruptio ja lahjonta rehottavat, valtaapitävien häikäilemättömyys kukoistaa. Öljyn ja maakaasun tuottamien vientitulojen kasvaessa Venäjän käyttäytyminen on muuttunut itseriittoiseksi ja arvaamattomaksi. Moni suomalainen varmasti toivoo että presidentinval- Postimyynti: www.luontokauppa.com Helsinki: Simonkatu 9, Simonkenttä, p. (09) 4780 0690 Kouvola: Luontopuoti piirin toimiston yhteydessä, Varuskuntakatu 8 Porvoo: Jokikatu 10, p. 0400–709 320 Sodankylä: Jäämerentie 7, p. (016) 613 698 Tampere: Laukontori 4, p (03) 222 0077 Turku: Kristiinankatu 6, p. (02) 250 5595 Esa Väliverronen: Geenipuheen lupaus. Biotekniikan tarinat mediassa. Viestinnän julkaisuja 13. Helsingin yliopisto, 2007. 159 s. lan vaihto johtaa ensi vuonna itänaapurin tilanteen rauhoittumiseen. Politkovskajan kirjan perusteella tämä on kuitenkin epätodennäköistä. Venäläinen päiväkirja herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä Suomen ulkopolitiikan päivittämisen tarpeesta. Vaikenemisen sijaan toivoisi että Politkovskajan analyysi Venäjän tilasta otetaan meillä vakavasti. Kyse on viime kädessä kansallisesta turvallisuudesta. Yksi asia on kuitenkin varmaa: yhteistyö venäläisten kansalaisjärjestöjen kanssa on jatkossa entistä tärkeämpää. Ilman tiivistä yhteydenpitoa venäläisiin aktivisteihin Venäjän ympäristö uhkaa menettää viimeiset puolustajansa. EERO YRJÖ-KOSKINEN Osallistu talkoisiin haastamalla ystäväsi jäseniksi! ■ Yhdestä haasteesta saat norpparintamerkin (arvo 3 euroa). ■ Kolmesta haasteesta saat lisäksi Luonnon marjat ja he- delmät värikuvina -oppaan (arvo 11,50 euroa). ■ Viidestä tai useammasta haasteesta saat edellisten lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 12 euroa). Kirjoita tuttaviesi yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin ensin kysyä lupa (henkilörekisterilain 5§). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Palkinnon saamista varten riittää, että saamme vietyä haasteesi perille eli nimet ja puhelinnumerot ovat oikein ja haastettava myös muistaa sinut. Kaikki uudet jäsenet saavat norpparintamerkin (arvo 3 euroa). Esa Väliverronen on ympäristökeskusteluun erikoistunut tiedotustutkija. Nyt hän on ryhmineen selvittänyt suomalaisten tv-uutisten geeniuutisia vuosina 1985–2000. Aihe on ajankohtainen, kun kansa haluaa GMO-merkit lihapakettiin ja talouselämä ei. Geenikeskustelua hallitsi Suomessa pitkään terveyspuhe. Hyvä biotekniikka lupasi uusia ihmelääkkeitä pahoihin tauteihin. Siitä toivottiin Suomelle uutta Nokiaa. Suurin tähti oli Huomenlehmä, jota mainostettiin miljoonien arvoisia lääkkeitä lypsäväksi kultaiseksi vasikaksi. Tässä hype-vaiheessa biotekniikka oli pyhä kansallinen projekti. Sitä ei sopinut epäillä tai arvostella. Mutta kun geenitekniikka levisi ruokaan, kritiikille alkoi löytyä tilaa. Maailmalla geeniruoka ei lunastanut lupauksiaan. Se ei ollutkaan halvempaa ja parempaa. Sitä vastoin biotekniikan hallinta murtui riskien epäilyyn. Kansainväliset ympäristöjärjestöt tekivät geeniruoasta Frankensteinin ruokaa. Geenimuuntelun kriikki levisi lopulta Suomeenkin – pitkällä viiveellä. Kansalaiset ja järjestöt onnistuivat rikkomaan tutkijoiden, yhtiöiden ja virkamiesten tiedotusmonopolin 1990-luvun lopulla. Myymälöistä vastaavat itsenäiset yrittäjät. Geenikeskustelun historia kuvaa mielestäni ympäristöuutisointia laajemminkin. Suomi on pieni maa, jossa yhtiöiden, hallinnon, yliopistojen ja median suhteet ovat läheiset. Kun vielä usko tieteeseen, tekniikkaan ja hallintoon on vahva, Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Talouselämä haluaisi rajata geenikeskustelun asiantuntijoihin ja teknisiin yksityiskohtiin. Ympäristöasiat eivät kuitenkaan koske pelkkiä tosiasioita (miten asiat maailmassa ovat?) vaan myös arvoja (miten asioiden pitäisi olla?). Jokainen syö, joten keskustelu geeniruoasta kuuluu kaikille. LAHJA LUONNOLLE Tue Luonnonsuojeluliiton toimintaa puhelinlahjoituksella: 0600 17110 (5 euroa) 0600 17111 (10 euroa) 0600 17112 (20 euroa) Palvelun tuottaa TDC Song TAPANI VEISTOLA Suomen luonnonsuojeluliitto ry JÄSENHANKINTATALKOOT 2007 Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi: Nimi: Puhelin kotiin tai matkapuhelin: 1.__________________________________ (___) ____________________ 2.__________________________________ (___) ____________________ 3.__________________________________ (___) ____________________ 4.__________________________________ (___) ____________________ 5.__________________________________ (___) ____________________ Haastajan nimi:________________________________________________ Osoite:________________________________________________________ Postinumero ja toimipaikka:______________________________________ Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti. Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5009174 00003 HELSINKI 16 Tulevaa Luonnonsuojelija 4/07 Norpan menot Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastuskurssit: liaat pulahtavat jopa hyiseen Kilpisjärveen. Sitten onkin jo aika kiiruhtaa ruokapatojen ääreen. Pienten iltapäivätorkkujen jälkeen seuraavat venyttelyt, jotta koneisto on seuraava aamuna valmiina lähtöön. Viikon oppaina toimivat oululaiset Aino Hämäläinen ja Anja Koskenniska. Hinta: jäsenet 390 e / muut 430 e (sis. majoitus 2-hengen huoneessa, aamiainen, retkieväät, päivällinen, sauna, liinavaatteet, opastus, ruoat yöreissulle tunturiin sekä Norjan matka. Asiakas kustantaa itse yöpymisen varaustuvalla n. 9 e/hlö (hintatieto internetistä 01/07). Ilmoittautuminen: pe 7.9. mennessä koulutus- ja järjestösihteeri Heini Jalavalle, p. (09) 228 08 207, kurssit(at)sll.fi Sieni- ja marjaviikonloppu Nuuksiossa la–su 29.–30.9. Majoitumme Stenbackan kämpässä Nuuksion kansallispuiston länsilaidalla. Kierrämme kansallispuiston kauneimmat lampareet, koluamme kuusikot ja patikoimme petäjiköt. Keräämme matkan varrelta sienet ja marjat, tutkimme luonnonmerkkejä, kertaamme suunnistamista ja saunomme iltahämärissä.Retkenvetäjänä toimii Raija Hentman. Hintaan sisältyvät sisämajoittuminen omissa makuupusseissa, kaksi lounaskeittoa, aamupuuro sekä kahvit ja teet, saunominen ja opastus. Hinta: SLL:n ja HSL:n (Helsingin Seudun Lapinkävijöiden) jäsenille 50 e ja muille 60 e. Ilmoittautuminen: ke 19.9. mennessä koulutus- ja järjestösihteeri Heini Jalavalle, p. (09) 228 08 207, kurssit(at)sll.fi. Perinteinen kaamosviikko Kilpisjärvellä la–la 1.12 – 8.12.. ”Suomen Alpeille” Kilpisjärvelle on laskeutunut taas kaamos. Kuutamosta on jäljellä enää puolet ja maailma näyttäytyy salaperäisenä edessäsi. Pienet jäljet lumessa kertovat, ettet ole yksin vaan pienen pieni maahistonttu ohjailee sinua oikealle ladulle, vai olikohan se sittenkin opas – Ainon jalanjäljet? Aamulla on noustava varhain, koska päivänvalo vain käväisee taivaanrannassa ja pannukahvit on ehdittävä keittämään Saanajärven tuvalle. Viikon aikana hiihdetään yöksi Saarijärven varaustuvalle (15 km /suunta) mikäli yö autiotuvalla herättää mielenkiintoa. Kaamosviikolla majoitutaan Kilpisjärven biologisella asemalla, mukavuuksin varustetuissa 2-hengen huoneissa. Hiihtoretkiltä palataan rantasaunan makoisiin löylyihin ja uska- NANOTEKNLOGIASTA KIINNOSTUNEITA? Oletko kiinnostunut nanoteknologiasta ja ympäristövaikutuksiin? Ilmoittaudu mukaan uuteen perusteilla olevaan nanoteknologiaa seuraavaan SLL:n ryhmään. Lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen riitta. savikko@sll.fi ja kerro lyhyesti, miksi haluat ryhmään mukaan. Kerro myös yhteystietosi. Ilmoittautumiset 1.10.2007 mennessä. Tervetuloa mukaan! HEUREKAN PÄÄNÄYTTELY: SÄÄSTÄVÄÄ KULUTUSTA Säästävää kulutusta on osa Heurekan päänäyttelyä. Kohteet sijaitsevat pyöreässä hallissa. Kohteet esittelevät kotitalouden jätehuoltoa ja jätteen hyötykäyttöä raaka-aineena. SLL mukana yhteistyössä. Lisätietoa: www.heureka.fi ETELÄ-HÄME Janakkalan Luonto ja Ympäristö Syyskokous la 27.10 klo 15 Mallinkaisten leirikeskuksessa. Yhdistys tarjoaa kokousväelle kahvit, tervetuloa kaikki mukaan! Kokousasioiden jälkeen katsellaan yhdessä vuoden retkiltä otettuja kuvia, ota mukaan omasi. Leirikeskuksessa on mahdollisuus saunoa ja yöpyä ja oleskella ympäröivässä luonnossa seuraavaan päivään klo 15 asti. Ota myös omat eväät ja makuupussi tai lakanat. Kulkuyms asioissa ota yhteyttä Raimoon, p. 040–764 9990. ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Metsään mieleni tekevi –metsäkulttuuritapahtuma la 6.10. Paikka: Ortodoksinen seurakuntasali, Lappeenrannan Linnoitus. Ohjelma s. 20. Su 7. 10 retki Parikkalan kuukkelimetsään. Lähtö Lappeenrannasta klo 9, paluu Lappeenrantaan n. klo 16. Ilmoittautumiset Saimaan luonnonsuojelukeskukseen pe 28.9. mennessä: saimaa@sll.fi tai p. (05) 4117 358, 050 – 530 3270. ks. ilmoitus s. 20. KAINUU Kainuun luonnonsuojelupiiri: Toimisto avoinna (satunnaisesti) ma– pe klo 11–17 (–19) osoitteessa Vienankatu 7, 87100 Kajaani. P. 050–552 4426, tarja.leinonen@sll.fi. Lentua-Seura: Sieniretki Kuhmossa syksyn aikana. Oppaana Jouni Laaksonen. Kerätään ruokasieniä ja tutustutaan uusiin lajeihin. Päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin. Tied. p. 050–552 4426. KESKI-SUOMI Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Syyskokoukset ke 17.10. klo 17 alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa. Aluksi Jyväskylän yhdistyksen, ja noin klo 17.30 luonnonsuojelupiirin kokoustelu. Esillä sääntömääräiset asiat, kuten toimintasuunnitelma 2007 ja hallitusvalinnat. Mitä metsä merkitsee? Kuntametsien virkistyskäyttö -yleisötilaisuus samassa paikassa klo 18. Tervetuloa! Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kivipäivä Jyväskylän Vesilinnassa la 8.9. klo 12 alkaen. Asiantuntija Kuopion geologiselta tutkimuslaitokselta pitää esitelmän. Mahdollisuus tuoda Tulossa syys–lokakuussa 2007 YMPÄRISTÖHALLINNOSSA JA MINISTERIÖSSÄ ■ Muun muassa ympäristönsuojelulain, kaivoslain ja ympäristövastuudirektiivin kotimaisen toimeenpanon valmistelu jatkuu. ■ Kansallisen metsäohjelman jatkon ja Etelä-Suomen metsiensuojelun (METSO) valmistelu jatkuu. Hakkuita lisätään, entä suojelua? EUROOPASSA ■ Eurooppalaisen ympäristötoimiston EEB:n vuosikokous ja konferenssi to–la 13.–15.9. Brysselissä (Eero Yrjö-Koskinen SLL:n edustajana) ■ Euroopan ympäristöministerien kokous ke–pe 10.–12.10. Belgradissa (Jouni Nissinen SLL:n edustajana) TAPAHTUMIA, TOIMINTAA ■ Yva-päivät Pasilassa ma–ke 12.–13.9. Järjestöille ja opiskelijoille on vapaapaikkoja, joita voi hakea Yva ry:n hallitukselta. Lisätietoja www. saunalahti.fi/yva/ ■ Liikkujan viikko su–la 16.–22.9. Ks www.liikkunjanviikko.fi ■ Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran syysseminaari 13.9. aiheena mm. luonnonmukainen energia. ■ SLL:n jäteseminaarisarja Helsingin Työväenopistolla to 13.9. klo 16.50–18.20 Viipurinsalissa, Helsinginkatu 26. Lähetä ilmoitukset: luonnonsuojelija@sll.fi omia kivinäytteitä tunnistettavaksi. Ilmainen osallistuminen. Järj. yhdessä Luonto-Liiton Keski-Suomen piirin kanssa. Joutsenten ja kurkien maa -retki Viitasaaren Heinäsuvantoon su 7.10. Lähtö klo 9 tilausajolaiturista. Koko päivän retki. Hinta ei-jäseniltä 10 e ja jäseniltä 8 e. Mukaan sieni-ja marjakoppa. Ilmoittautuminen to 4.10. mennessä Mirja Peltolalle, p. 050–566 5041. Järj. yhdessä Luonto-Liiton Keski-Suomen piirin kanssa. Keurusseudun luonnonystävät: Sieniretki la 8.9. klo 16 Lintujen syysmuuton tarkkailua la 15.9. klo 5.30–13 Pohjoisjärven Isolta Virkamäeltä Yhdistyksen syysretki linja-autolla la 29.9. klo 8–16 Hiljan päivän iltaretki ma 8.10 klo 18.30. Etsitään Keurusseudun hiljaisimpia korpia, joissa kuunnellaan puoli tuntia hiljaisuutta. Lisätietoja retkistä: Jouko Pihlainen, p. 040–843 1709 ja Pertti Sulkava, p. 014–732 484. Retkille lähdetään kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta ellei toisin mainita. Omat eväät ja sään mukainen varustus mukaan. Lintu-, kasvi- ja luonto-opastus joka retkellä. Tervetuloa mukaan! KYMENLAAKSO Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Kymenlaakson Luontokuva 2007 -kilpailu jatkuu 15.9. asti. Ks. ilmoitus s. 19. Uhanalaistalkoot la 15.9. klo 9.30 alkaen. Paikkana on Haminan vanhan Veturitallin ympäristö. Alue on osa tärkeiden elinympäristöjen verkostoa Haminassa. Kokoontuminen vanhan Veturitallin luona. Talkoolaisille tarjotaan maittava keittolounas ja päiväkahvit. Lisätiedot: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, p. (05) 371 0301. Kouvolan seudun ympäristötoimijoiden verkosto järjestää Autottoman päivän tapahtuman lauantaina 22.9. klo 10-13 Kouvolan Jaakonpuistossa. Lisätietoja: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, p. (05) 371 0301. Kotkan Luonto: Kansainvälistä Autotonta päivää vietetään la 22.9. Kotkan Luonto haluaa omalta osaltaan kannustaa ihmisiä liikkumaan omin voimin. Tule mukaan kulttuurikävelylle Kotkansaarelle ja avaa silmät havainnoimaan omaa ympäristöä. Valtakunnallista Hiljaisuuden päivää vietetään jälleen ma 8.10. Yhdistys järjestää tänäkin vuonna perinteisen Hiljan päivän retken teemaan sopivaan kohteeseen. Syksyn tapahtumakalenteria päivitetään parhaillaan. Retkistä lisää tietoa myöhemmin paikallislehtien järjestöpalstoilta ja jäsentiedotteessa. Seuraa ilmoittelua! Pohjois-Kymen Luonto: Syyskokous ti 9.10. klo 18 Vaahteratalon Luontotoimistolla, Varuskunta 8, Kouvola. Hallitus kokoontuu jo klo 17. LAPPI Muonion luonto: Kestävän kehityksen messut ma 22.10. klo 12–18 Muonion alakoulun salissa, esillä kestävän kehityksen arkea: tuulivoimala, Roskisnalle, luentoja, yhdistyksiä, tietoa ja hauskaa, paljon kaikenlaista. Kestävän kehityksen kurssi to 11.10. Suojelijan kalenteri ■ Pyhäjärvi puhuu — vesiensuojeluseminaari pe 14.9. klo 9.30 – 14 Tampereella kirjastotalo Metsossa. Ks. ilmoitus sivulla 20. ■ Liikkujan viikkoa vietetään ympäri Suomen su–la 16.—22.9. Viikko päättyy autottomaan päivään la 22.9. Ks. www.liikkujanviikko.fi ■ Liikenne, ympäristö ja terveys -iltapäiväseminaari ti 18.9. Pasilan Rauhanasemalla. SLL Järjestää yhdessä Tekryn kanssa. Ympäristöväki tapaa liikenne- ja terveysväen! Ilmoittaudu pe 14.9. mennessä ursula. immonen@sll.fi ■ SLL:n jäteseminaarisarja jatkuu Helsingin Työväenopistolla to 20.9. klo 16.50-18.20 Viipurinsalissa, Helsinginkatu 26. ■ Liiton syyssuunnittelupäivät 29.–30.9. Helsingin Vuosaaressa ■ Metsään mieleni tekevi -kulttuuritapahtuma la 6.10. Paikka: Ortodoksinen seurakuntasali, Lappeenrannan Linnoitus. Ohjelma s. 20. Su 7. 10 retki Parikkalan kuukkelimetsään ■ Hiljaisuuden päivää vietetään Hiljan päivänä 8.10. Retkiä järjestetään esimerkiksi Nokialla, Keurusseudulla, Kotkassa ja Helsingissä. ■ Osallistu kartoitushankkeisiin havainnoillasi: mm. lintuatlas 2006– 10 (www.lintuatlas.fi) ja kala-atlas (www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista). Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintopäiväkirjan (www.hatikka. fi) avulla voit pitää kirjaa kasvi-, eläin-, sieni- ym. havainnoistasi. aiheena kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus. To 1.11. aiheena kestävät energiavalinnat. To 8.11. aiheena kestävä liikkuminen. Lisätiedot sihteeri Liisa Kiuru, p. 040–778 2732 tai puheenjohtaja Markku Kuortti, p. 050–567 8917. Tapahtumista ilmoitetaan myös Luoteis-Lapin Pidä mielessä -palstalla. PIRKANMAA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Pyhäjärvi puhuu – vesiensuojeluseminaari pe 14.9. klo 9.30 – 14 Tampereella kirjastotalo Metsossa. Ks. ilmoitus sivulla 20. Lisätietoja: ilkka. kalmanlehto@tampere-evlsrk.fi tai p. 050–3309308. Katso myös www. adressit.com/pelastetaanpyhajarvi. Hiljainen pimeä retki la 6.10. klo 18– 21 Nokian Siurossa. Kokoontuminen klo 18 Siuron koulun pihalla. Oppaana Kaija Helle, jolta myös lisätiedot ja ilmoittautumiset, p. (03) 213 1317 tai 040–515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi. Kuukkeliseminaari pe 19.10 Tampereella kirjastotalo Metsossa. Ks ilmoitus s. 18. Kangasalan luonto: Millainen Kirkkojärvi? Kangasalan keskustajärvi on saastunut ja sinilevän pilaama. Mitä on tehtävissä ja miten? Kirkkojärvi-seminaari ja keskustelutilaisuus la 22.9. klo 12–16 Kangasalan Pirtillä. Alustajina Reijo Oravainen ja Heikki Toivonen. Vapaa pääsy, tervetuloa! Tampereen distys: ympäristönsuojeluyh- Yhdistyksen toiminnan suunnittelupalaveri ympäristötietokeskus Moreeniassa 22.8. klo 17.30. Tervetuloa. Hallitus kokoontuu Varastokatu 3: ssa maanantaisin 3.9., 1.10., 5.11. klo 17. Ilmoitathan tulostasi Juha Lehmusnotkolle, p. 040–5808311. Yhdistyksen syyskokous to 15.11. klo 17.30 Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä. POHJANMAA Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Kesäkisa jatkuu aina 30.9 saakka. Kisan aiheena on lepakko. Kerro havaintosi lepakoista piiritoimistoon: SLL-Pohjanmaan piiri ry, Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki, p. (06) 312 7577 tai pohjanmaa@sll.fi. Lisätietoa netissä www.sll.fi/pohjanmaa. Piirin suoretki su 23.9. klo 14–18 Nurmon Paukanevalle. Ilmainen koko perheen retki omin eväin. Helppokulkuinen pitkospuureitti, lintutorni ja laavu. Oppaana Olli Autio. Ilmoittautumiset piirisihteerille ke 19.9. mennessä: pohjanmaa@sll.fi tai p. (06) 312 7577 / 0400–728 749. Purotalkoot piirien välisenä PiSaPoyhteistyönä Honkajoki/Karvia –alueella syyskuun puolivälin aikana, viikolla 37 tai 38. Talkooväki tervetullutta touhuamaan purojen varsille. Huom. talkooajankohta on ma–su, siis koko viikon. Lisätietoja Pohjanmaan piirisihteeriltä, pohjanmaa@sll.fi tai p. 0400–728 749. Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys: Vierailu Lakeuden Ursan tähtitornille ke 26.9 klo 18. Kokoontuminen Sahannevan observatoriolla (Tähtitornintie, Seinäjoki) Tähtitornintielle pääsee sekä Peräseinäjoentieltä että Honkakylän vanhalta tieltä. Tarvitaan erittäin lämpimät vaatteet ja 4 e käteisenä. Seinäjoki syyskokous ja Saukkoesitelmä ti 23.10. klo 18 Nuorisokeskuksessa Puskantie 3. Risto Sulkava kertoo vuo- 17 Tulevaa Luonnonsuojelija 4/07 sikymmenien tutkimuksistaan mm. Ähtärin Sappion alueella. Samalla polulla POHJOIS-POHJANMAA N ä i s t ä ka i k i s t a h a l u a i s i n ainakin osallistua.. Syyskauden tuore retkiohjelma osoitteessa www.sll.fi/yhdistykset/olsy/ retki.html ja OLSYn info-pisteissä, joita on mm. seuraavissa paikoissa: kaupungin pääkirjasto, NUKU, K-supermarket Joutsensilta, K-Supermarket Välivainio, Meijän Maijan kahvila, Vassuska, Kauppahalli, Robert’s coffee -kahvila, yliopisto, OAMK, Professorintie, OAMK, Kotkantie, The Earth Collection shop. OLSYn Luontosunnuntai 9.9. klo 13 ja klo 15 Timosenkosken luontokoululla. Luonharrastusta ja elämyksiä lapsille ja aikuisille. Luontosunnuntait alkavat 19.8. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Katso ohjelma: www.sll.fi/olsy/ ajankohtaista.html Hietasaaren hoitoniityt, luonnonhoitotöitä syyskuun 2. viikko Kampanjoita ja yleisötilaisuuksia: Expat Oulu Conference pe–la 7.–8.9. Hotelli-ravintola Lasaretissa Vulcanaliapäivän järjestömessut ti 11.9 yliopistolla uraanikaivosten ja ydinvoiman vastaisen kampanjan aloitus la 15.9. klo 12 Oulun keskustassa. Lisätietoa kampanjasta ajankohtaista-sivulta. Ympäristöpäivä to 4.10. OAMK:lla Ajankohtaiset tapahtumat kotisivuilta www.sll.fi/olsy, OLSYn infopisteistä ja Luonto Lööppi Sanomista. 1. Aion osallistua autottoman päi- Oulun luonnonsuojeluyhdistys: vän viettoon lauantaina 22.9. Kulttuurikävely Kotkansaaressa kuulostaa mielenkiintoiselta! Sieltä voisi jatkaa Helsinkiin Lupin järjestämään parkkipiknikkiin. 2. Muonion kestävän kehityksen messuilla on varmasti paljon näkemistä ma 22.10. Muonion alakoululla. 3. Hiljan päivän retkelle on lähes pakko päästä. Retkiä järjestetään la-ma 6.–8.10. Vaihtoehtoina ainakin Nokia, Keurusseutu, Kotka, Helsinki... Nokialla hiljainen retki on vielä pimeään aikaan, jännittävää! 4. Kesäreissuilta on tarttunut mukaan ihmeellisen kauniita kiviä, jotka veisin mielelläni Jyväskylään kivipäivään la 8.9. tunnistettavaksi. 5. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys järjestää retken viikonloppuretki Jurmon saarelle 5.–7.10. Se olisi varmasti unohtumaton kokemus, kaikki tuntemani Jurmossa käyneet ovat kilpaa ylistäneet saaren karua luontoa. SATU LÄHTEENOJA Kestävän kulutuksen tutkija UUSIMAA Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri: Syyssuunnittelupäivä la 8.9. klo 12–18 (paikka varmistuu pian) kaikille piirin toimijoille. Katso ohjelma nettisivuiltamme www.sll.fi/uusimaa, huomaa myös ennakkotehtävä! Ilmoittautumiset uusimaa@sll.fi tai p. 044–258 0598 Ursulalle Vähemmän jätettä -luennot. Suomen luonnonsuojeluliiton, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin työväenopiston yhteistyössä järjestämät luennot käsittelevät ajankohtaisia jäteratkaisuja, materiaalitehokkuutta ja kestävää kulutusta kahtena torstaina klo 16.50–18.20 Helsingin työväenopistolla, Helsinginkatu 26, Viipurinsali. Ks. ohjelma s. 20. Euroopan liikkujan viikko 16.–22.9.: 7 päivää ympäristöystävälliselle liikkumiselle. Tekry ja SLL järjestävät yhteistyössä liikkumisen ja liikenteen ympäristö- ja terveysnäkökulmia käsittelevän miniseminaarin ti 18.9. iltapäivällä. Paikka: Rauhanasema, Pasila (Veturitori 3). Ohjelma s. 13. Meluseminaari la 6.10. klo 11–16 SLL:n toimistolla 3. krs. Luento-osuudessa melusta lainsäädännössä, kaavoituksessa ja meluselvitysten teosta. Opetellaan käytännössä melun mittaamista ja selvitetään melutermistöä. Pientä tarjoilua. Lisätietoa www.sll.fi/uusimaa sivulla Ilmoittautuminen ursula.immonen@sll.fi tai p. 044–258 0598 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Helsyn toimisto Kotkankadulla on jälleen avoinna ti ja ke klo 12–17 sekä pe klo 10–15. Toimistolla päivystetään numerossa (09) 228 08 277 ja sähköpostia voi laittaa osoitteeseen helsy@sll.fi. Helsyn kännykkään voi myös soittaa, p. 050–301 1633. Syksyn retkillä, luennoilla ja kursseilla tutustutaan elolliseen ja elottomaan luontoon asian- tuntevien oppaiden johdolla. Ellei toisin mainita, retket ja muut tapahtumat ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tervetuloa! Luontovalokuvauksen tiiviskurssi la 8.9. klo 10–16 SLL:n toimistolla (Kotkankatu 9, 3 krs.). Luennolla käydään luontokuvauksen perusteita kuten sommittelu, valo, säätilat, kuvausten ajankohdat sekä digitaaliset kuvausvälineet. Luento sopii sekä filmiettä digitaalikuvaajille. Hinta 10 e, sisältää monistemaksun. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon, ks. yllä. Enintään 20 osallistujaa. Järjestetään yhdessä OK- opintokeskuksen kanssa. Jäkäläretki to 13.9. klo 17.30–20 Myllypuroon. Lähtö Viilarintien ja Myllärintien risteyksestä. Sieniretki Sipoonkorpeen la 22.9. klo 10–16. Bussiretki 5 e / 10 e. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä). Viikonloppuretki Jurmoon pe–su 5.–7.10. Lähtö Helsingistä perjantaina iltapäivällä ja paluu sunnuntaina illalla. Enintään 12 osallistujaa. Retken tulee vetämään SLL:n luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä). Hiljan päivän retki ma 8.10. klo 17.30–19.30 Lauttasaareen. Hiljaisuuden teemapäivänä pohditaan hiljaisuuden merkitystä luonnolle ja ihmiselle. Lähtö Vattuniemenkadun ja Melkonkujan risteyksestä. Syyslinturetki Länsi-Uudellemaalle la 13.10. klo 9–n.17. Bussiretki Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä). Sipoon Luonnonsuojelijat: Koko perheen retki la 15.9 Lounais-Sipoon geologisiin kohteisiin. Retkel- lä nähdään ainakin siirtolohkareita, muinainen rantakivikko ja hiidenkirnuja sekä kuullaan niiden syntyhistoriaa. Kävelymatkat ovat melko lyhyitä. Oppaana toimii geologi Antti Salla. Lähtö klo 10 Sakarinmäen koulupihalta Itäsalmessa. Retken kesto on noin kolme tuntia. Pukeutuminen sään mukaan ja eväät reppuun. Ilmoittautuminen sekä lisätiedot: Cia Åström, p. 040–766 9179 tai eko. cia@kolumbus.fi LUONTO-LIITTO Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat: Käden taidot -leiri nuorille syyslomalla to–su 18.–21.10. Päiväleiri nuorille (yli 12–v). Mukavaa puuhaa lokakuun harmauteen: keramiikkatöitä, kankaanpainantaa, koru- ja helmitöitä, draamaryhmä, makuja maahanmuuttajien tuliaisina. Ohjelmasta peritään ruoka- ja materiaalimaksu. Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut 4.9. alkaen. VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Susi-ilta ti 9.10. klo 18–21 Turun yliopistolla. Paikkana Luonnontieteiden talo 1, luentosali IX. Ohjelmassa susipuhetta: suurpetotutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Kari Kemppaisen dokumenttielokuva ja kommenttipuheenvuoroja. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa! Paimion seudun ympäristöyhdistys: Paimion Askalassa poltetaan kesän raivauskasoja upeassa jokilaaksomaisemassa la–su 6.–7.10. Mukaan voivat tulla uudet ja vanhat leiriläiset ja erityisen tervetulleita ovat lapsiperheet. Tiedossa on kokkotulien lisäksi herkullista ruokaa ja kesän muisteloita. Yöpyä voi leiritalon lattialla tai omassa teltassa. Työnjohdosta vastaa kesäiseen tapaan IIda Simolin ja leiriläisten ravitsemuksesta huolehtii Leena Haapanen. Tied. ja ilm. Viri Teppo-Pärnä, p. 050–528 0670, viri.teppo-parna@kolumbus.fi) tai Marjukka Kulmala, p. 050–524 3278, marjukka. kulmala@kolumbus.fi. Tilaa kouluusi ympäristötoimija! Luonto-Liiton lähettiläät kiertävät syksyn aikana eri puolilla Suomea kertomassa koululuokille metsistä, suurpedoista, Itämerestä, ilmastonmuutoksesta sekä eläinten oikeuksista. Vierailut kestävät yhdestä kahteen oppituntia. Tunteja on tarjolla pääosin yläkouluille ja lukioille, suurpetovierailijan voi pyytää myös alakouluun. Vierailun yksityiskohdista sovitaan vastuuopettajan kanssa. Lisätietoja kouluvierailuista löydät osoitteesta www. luontoliitto.fi/kouluille/kiertueet.html 18 Tulevaa Luonnonsuojelija 4/07 Kutsu seminaariin Norppaluodolta SUOMEN KUUKKELIEN SUOJELU Asiantuntijoiden tilannekatsaukset ja päättäjien paneelikeskustelu. Hannu Siitosen kuvaesitys “Sielunlintu”. Perjantaina 19.10.2007 klo. 9.30–15.00 Tampereen kirjastotalo Metson auditorio (Pirkankatu 2). Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi Lisätietoja: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Kaija Helle, puh. 040- 5154557, Suomen luonnonsuojeluliitto, Harri Hölttä, p. 040– 722 9224 Ilmoittautuminen 10.10. mennessä: pirkanmaa@sll.fi, puh. (03) 213 1317. Metsäteollisuus on ollut jo pitempään tietoinen siitä, että Venäjä on nostamassa puutullejaan. Se näytti kuitenkin todella heräävän todellisuuteen vasta viime huhtikuussa, samaan aikaan kun laadittiin Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaa. Siihen saumaan herääminen tietysti kannattikin ajoittaa, jos toimialan edunvalvonnan näkökulmasta asiaa katsoo — ja aikamoinen sirkus aiheesta on kasaan saatukin. Poliitikot ovat presidenttiä ja pääministeriä myöten murahdelleet asiasta Venäjälle ja eduskuntakin puinut asiaa päät sauhuten, maakuntalehtien pääkirjoituksista puhumattakaan. Puutulleja koskevassa uutisoinnissa ovat esiintyneet melkein kaikki mahdolliset ja mahdottomat uhkakuvat, joita vanhan vihulaisen tullipäätös voi aiheuttaa. Esimerkiksi Stora-Enson uusi toimitusjohtaja Jouko Karvonen on kuvannut puutulleja Suomen metsäteollisuuden elämän ja kuoleman kysymykseksi (Helsingin Sanomat 27.7.). Uhkakuvia ovat edelleen synkistäneet sellaisetkin metsäalan uutiset, joilla ei välttämättä ole ollut mitään tekemistä puutullien kanssa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että valtaosa tuontipuusta on aikoinaan maastamme hampaat irvessä hävitettyä koivua, jota tullikorotukset alkavat koskea vasta vuonna 2011. Ja että tehtaiden rakentaminen Venä- ”Puutullien korotuksia jän puuntuonnin va- käytetään verukkeena raan oli alun perinkin suojeluhankkeiden riskialtis yritys. Metsäteollisuus ry: lykkäämiselle.” n toimitusjohtaja Anne Brunilan mukaan puutullit eivät edistä metsäteollisuuden investointeja Venäjälle (Suomen Kuvalehti 25.5.). Mutta kuinka ollakaan, StoraEnso tiedotti harkitsevansa uuden sellutehtaan rakentamista Venäjälle vain pari viikkoa tullien voimaantulon jälkeen. Jotain tolkkua puutullikeskusteluun yritti saada Metsäntutkimuslaitoksen emeritusprofessori Matti Palo (Helsingin Sanomat 7.8.). Hänen mielestään puutullien väittäminen suomalaisen metsäteollisuuden elämän ja kuoleman kysymykseksi vaikuttaa vahvalta liioittelulta. Puutullien korotuksia käytetään verukkeena suojeluhankkeiden lykkäämiselle juuri nyt, kun Etelä-Suomen metsien lisäsuojelusta tehdään päätöksiä. Samalla tavalla vaikuttaa se, että puuttuvat puukuutiot yritetään nyt riipiä kasaan kotimaasta — ja nykyisillä puunhinnoilla se toki onnistuneekin. Teollisuuden tuhlaajapojat palasivat siis idänretkiltään kotiin, saivat päänsilittelyä ja tukea — ja juoksivat nauraen pois sinne, mistä olivat tulleetkin. Laskun maksaa metsäluonto, jonka suojelulle ei koskaan taida tulla oikeaa hetkeä. HARRI HÖLTTÄ Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto HANNU SIITONEN Puupäät ja puutullit Sääntömääräinen syyskokous ke 14.11. klo 18 alkaen Villa Apteekin puutalossa. Käsiteltävinä asioina vuoden 2008 hallituksen (puheenjohtaja, 4–7 jäsentä ja 1–2 varajäsentä) ja tilintarkastajien (kaksi varsinaista ja kaksi varalle) valinta sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008. Kokouksessa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa sekä ajankohtaisia ympäristöasioita kokouksen jälkeen. Keski-Suomen piiri: Syysmyrsky 30.9. Koko perheen luontotapahtuma Haukanniemessä Jyväskylässä. 2 km pituisen luontopolun varressa on syksyiseen luontoon liittyviä tehtävärasteja. Lähdöt luontopolulle Kortesuolta, Wilhelm Schildtin kadun päästä klo 10–14. Mukaan säänmukaiset ulkoiluvarusteet sekä halutessasi omat eväät, reitillä on nuotiopaikka. Tapahtuma on maksuton ja soveltuu perheille ja lapsiryhmille. Lisätiedot: www.luontoliitto.fi/ kessu, p. 044–535 3124. Lähde susilähettilääksi! Tuntuuko sinusta, että sutta pelätään ja vihataan suhteettoman paljon? Haluaisitko vaikuttaa asenteisiin ja lisätä oikeaa tietoa suden elintavoista? Lähde susilähettilääksi! Susilähettiläät vierailevat alakouluilta lukioihin kertomasta kiistellyimmästä suurpedostamme ja keskustelevat oppilaiden kanssa ongelmista ja niiden syistä. Lähettiläät käyvät ensin kurssin, jolla heitä valmennetaan kouluvierailuihin. Apunaan luokissa heillä on tarkoitusta varten koottu opetuspaketti. Susilähettiläänä olo antaa tilaisuuden tehdä jotain konkreettista suden suojelun puolesta, antaa hyvää opetuskokemusta esim. opettajan urasta haaveilevalle ja saapa siitä pientä vaivanpalkkaakin. Hae susilähettilääksi lähettämällä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen: anu. salminen@luontoliitto.fi Rautainen tietopaketti sudesta la– su 13.–14.10. Turussa. Kurssilla perehdytään suden ekologiaan ja etologiaan, suteen liittyvään lainsäädäntöön, asenteisiin, vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja moneen muuhun hukka-asiaan. Kurssi on pakollinen susilähettilään uraa suunnitteleville, mutta myös erinomainen tietopaketti kelle tahansa, joka haluaisi päästä susikeskustelussa pintaa syvemmälle. Kurssi on susilähettiläille ilmainen, muille se maksaa 20e (Luonto-Liiton ja Susiryhmän jäsenet) tai 40e(ei jäsenet). Kurssimaksu sisältää opetuksen molempina päivinä, kurssimateriaalit sekä aamupalat, lounaat ja kahvit. Li- sätiedot ja ilmoittautumiset: anu. salminen@luontoliitto.fi Uudenmaan piiri: Tule luontokerhoon! Luonto-Liiton Uudenmaan piiri järjestää syksyllä lasten luontokerhoja ympäri Helsinkiä. Toimivia kerhoja tulee olemaan ainakin Vesalassa, Pitäjänmäessä, Herttoniemenrannassa, Kumpulassa, Laajasalossa, Vallilassa ja Punavuoressa. Kerhot alkavat viimeistään syyskuun puolivälissä. Kerhon lukukausimaksu on 16 e / lapsi. Kysele vapaista kerhopaikoista ja kerhojen kokoontumisajoista lupin toimistolta lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313. Lupin nuorten illat järjestetään kerran viikossa Nuorten Luontotalolla osoitteessa Mechelininkatu 36. Illoissa on vaihtelevaa ohjelmaa, johon voit myös itse vaikuttaa. Saat tietoa ympäristöasioista ja tutustut Luppilaisiin. Tarjolla myös pientä iltapalaa. Uusien ilta to 13.9. Tule tutustumaan uusiin ja vanhoihin Lupin toimijoihin ja ideoimaan tulevaa toimintaa. Aurinkojuhla to 20.9. klo 18 alkaen. Luontotalolla jo toista kertaa järjestettävä Aurinkojuhla kokoaa kaikki maan lapset juhlistamaan syksyn tuloa, nauttimaan elämyksellisestä illasta ja työpajoista sekä kuuntelemaan luonnon rytmiä. Aurinkojuhlaan vapaa pääsy! Torstai-illat 20.9. Aurinkojuhla 4.10. Retki Viikin jätevedenpuhdistamolle 11.10. retki Seurasaareen 18.10. Lupin 30-v juhlien suunnittelukokous 25.10. Lupin syyskokous 1.11. Maakasvatusilta 8.11. Lasten toiminnan suunnittelukokous 15.11. Lintuilta 22.11. Älä osta mitään –päivän suunnittelu 29.11. Joululahjojen valmistusta 13.12. Pikkujoulut Autoton päivä la 22.9. Autottomana päivänä Lup pyrkii taas perinteen mukaisesti järjestämään parkkipicnikin Helsingin keskustassa. Parkkipicnikillä kerrotaan ihmisille, että keskustatilaa voi käyttää myös muuhun kuin autojen parkkeeraukseen. Autotonta päivää valmistellaan to 20.9. klo 18 alkaen Lupin kerhohuoneella. Tervetuloa mukaan ottamaa kantaa autottoman keskustan puolesta! Satokauden maut lautasella –kasvisruokakurssi su 23.9. klo 12–16. Kotimaiset kurpitsat, pensaspavut ja omenat ovat nyt parhaimmillaan. Mi- tä syksyn sadosta saakaan aikaan? Kokkikurssi su 23.9. klo 12–16. Paikkana Nuorten Luontotalo osoitteessa Mechelininkatu 36. Opi tekemään salaattia, levitteitä ja kasvispihvejä vuodenajan mukaisesta lähiruoasta. Lähiruoka on tärkeää maailmassa, jota ilmastonmuutos ja ylikulutus kiusaavat. Pienellä kokkikurssilla käydään myös läpi täysipainoisen kasvisruoan koostamista, osallistujien toiveiden mukaan. Kurssi sopii aloittelijoille ja edistyneille, omasta ruokavaliosta riippumatta. (Kurssilla tehdään eri ruokia kuin kevään kasvisruokakurssilla, joten molemmille voi osallistua.) Kurssin vetää Päivi Mattila, jolta voi paikan päällä ostaa ympäristökysymyksiä korostavaa vegaanista lähialueruokakeittokirjaa “Härkäpapua sarvista” hintaan 23 euroa. Kurssilla tehtävien ruokien ohjeet toki saat mukaasi. Lisätietoja voi kysellä ja ruokatoiveita esittää Päiville (paivi. mattila(at)helsinki.fi), ilmoittautumiset lup(at)luontoliitto.fi, puh. (09) 446 313. Kurssi maksaa 6 euroa. Karpalokurssi la 6.10. klo 10–18. Karpalo – luonnonharrastuspaketti on innostava ja tavoitteellinen sekoitus leikkiä, tutkimusta ja tietoa luonnosta. Karpalo on suunnattu luontokerhoille, -leireille, päiväkodeille ja kouluille. Karpalo-materiaalin tarkoitus on antaa ideoita ja lisätä lasten luonnonharrastustoimintaa. Materiaaliin kuuluu ohjaajan opas ja luontopolkutaulut. Karpaloon osallistuneet lapset saavat ostaa kunniakirjan ja kangasmerkin. Luonto-Liitton karpalokoulutus järjestetään Helsingissä. Koulutuksessa tutustutaan Karpalo -luonnonharrastuspakettiin ja harjoitellaan tehtäviä käytännössä. Koulutus antaa hyvät valmiudet käyttää Karpalo –luonnonharrastuspakettia osana ympäristökasvatusta. Kurssi maksaa Luonto-Liiton jäsenille ja toimijoille 10 e ja muille osallistujille 20 e. Hinta sisältää herkullisen kasvislounaan ja kahvin. Kurssin osallistujat saavat myös Karpalo – luonnonharrastusta lapsille -ohjaajan oppaan sekä todistuksen kurssista. Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen koulutusta Luonto-Liittoon. Ilmoittautumiset ja lisätiedot sähköpostilla: malva. green@luontoliitto.fi. Kurssi järjestetään: Nuorten Luontotalossa, osoitteessa Mechelininkatu 36 Töölössä. Kurssin ohjelmassa: Lasten kanssa luonnossa, karpaloharjoituksia ulkona ja tietoiskut Karpalon lajiryhmistä. Luontoretkelle Nuuksioon la 29.9. klo 10–15. LUP järjestää luontoretken Tulevaa Luonnonsuojelija 4/07 Nuuksioon lauantaina. Retkellä kierretään 4 km:n pituinen Haukankierros, minkä jälkeen pidetään evästauko ja kierretään vielä 2 km:n pituinen Punarinnankierros, jos aikaa ja innostusta riittää. Lähtö- ja evästaukopaikalla sijaitsee Haukkalammen luontotupa, missä voi tutustua liito-oravametsästä kertovaan näyttelyyn. Retkelle lähdetään rautatietorin tilausajopysäkiltä Mikonkadun puolelta klo 10 ja palataan samaan paikkaan klo 15. Retken hinta on Luonto-Liiton jäsenille 10 e ja muille 15 e. Hintaan sisältyy bussikuljetus ja opastus. Mukaan omat eväät (makkaranpaistomahdollisuus), juomapullo (vettä saa lähtö- ja taukopaikalta) ja säänmukaiset vaatteet sekä hyvät kengät. Oppaana toimii Heta Niemi. Ilmoittautuminen maanantaihin 24.9. mennessä LUPin toimistolle: lup@luontoliitto.fi ja p. (09) 446 313. Retki Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle 4.10. klo 16–18.30. Tule katsomaan, mitä tapahtuu laitoksessa, joka käsittelee koko Helsingin alueen jätevedet. Vierailulla selviää mm. miksi wc-pönttöön ei saa pistää mitä tahansa. Tapaaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla osoitteessa Hernepellontie 24 klo 16. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä Lupin toimistolle lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313. Ihmeellinen ilmastonmuutos – tapahtuma pe 14.10. klo 11–15. perheille Heurakassa Hukuttaako ilmastonmuutos Helsingin? Miksi ilmasto muuttuu? Tarvitseeko ilmastonmuutosta pelätä? Lapsiperheiden Syysmyrsky-tapahtuman teema on tänä vuonna ”Ihmeellinen ilmastonmuutos”, jota pureskellaan lapsen näkökulmasta. Satuhahmot ja tehtävät kertovat lapselle, miten ilmastonmuutos on syntynyt ja miten jokainen voi sitä hidastaa. Syysmyrskyssä voit bongata pilviä tai tehdä mielikuvitusaikamatkan tulevaisuuteen. Tapahtumaan vapaa pääsy! Lisätietoja tapahtumasta Lupin toimistolta, p. (09) 446 313. Joutsenretki Länsi-Uudellemaalle la 10.11. Lupin, Vantaan Luonnonystävien ja Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen yhdessä järjestämä joutsenretki suuntautuu Länsi-Uudellemaalle. Retkelle lähdetään klo 10 Mikonka- dun tilausajolaiturista ja takaisin palataan noin klo 18. Retkelle mukaan omat eväät. Retken hinta on aikuisille 10 e ja lapsille 5 e. Ilmoittautumiset 8.11. mennessä Helsyn toimistolle, helsy@sll.fi tai p. (09) 228 08 277. Vantaan Luonnoystävät: Tapahtumat lapsille Lasten luontokerhot. Syksyllä Vantaalla aloittaa toimintansa kaksi uutta luontokerhoa 2.–4.-luokkalaisille Tonttulan nuorisotalolla (Ratatie 2, Tikkurila) luontokerho maanantaisin ko 17–18.30, 3.9. alkaen. Monitoimitila Arkissa (Liesitori 1 A) luontokerho keskiviikkoisin klo 17– 18.30, 5.9. alkaen. Luontokerhojen ohjelmassa iloista yhdessäoloa, retkiä lähiluontoon, kädentaitoja ja elämyksiä luontoharratuksen parissa. Ilmoittautumiset Vantaan luonnonystävien toimistolle toimisto@valu.fi, p. (09) 857 3848. Tapahtumat nuorille Autoton päivä 22.9. VaLu tempaisee pyöräilyn puolesta turvamerkitsemällä pyöriä. ValuRautaa-klubi pe 12.10. klo 20-02 Vernissa, Tikkurila. Esiintyjät: Damn Seagulls, Luoja, Branded Women, Fun. K18 Liput 7 e (ovelta) / 6 e (ennakkoon sekä Luonto-Liiton ja Velmun jäsenille) K-18. Tiedustelut ja lippujen ennakkomyynti: Vantaan Luonnonystävät, p. 857 3848, toimisto@valu.fi, www.valu.fi/valurautaa. VaLuRAUTAA -klubi on Vantaan Luonnonystävien järjestämä luonnonsuojelun tukikeikka, jonka tuotto käytetään lasten ja nuorten luontoharrastuksen ja ympäristötoiminnan tukemiseen. Klubi toteutetaan iloisella tee-se-itse asenteella. ValuRAutaa suunnittelutalkoot järjestetään Tonttulan nuorisotalolla 19.9 kello 18 alkaen. Tule mukaan parantamaan maailmaa musiikilla! Keskiviikon teemaillat: Tonttulassa tapahtuu keskiviikkoiltoina! VaLun nuortenilloissa on tarjolla pientä iltapalaa, vaihtelevaa ohjelmaa ja mahdollisuus tutustua VaLun toimintaan sekä viettää aikaa hyvässä seurassa... Kokoonnumme Tikkurilan Tonttulassa (Ratatie 2) klo 18. Alkusyksyn keskiviikkoiltojen ohjelmaa: Ke 29.8. VaLun kädentaitoilta. Kankaanpainantaa. Ke 12.9. VaLun kokous hallituslaisille ja muille toiminnasta kiinnostuneille. Ke 26.9. Kädentaitoilta. Ohjelmassa lankojen värjäämistä luonnonkasveilla. Keskiviikkoiltaisin Tonttulassa kokoontuu myös VaLun ja Animalian nuorten toimintaryhmä Valunut. Mikäli olet kiinnostunut eläinten oikeuksista tai ympäristökysymyksistä tule mukaan toimimaan mukavassa seurassa. Lisätietoa ryhmän toiminnasta saat VaLun toimistolta toimisto@valu. fi tai numerosta 09 857 3848. Älä osta mitään -päivä pe30.11. Kierrätetty korvaa uuden. Älä osta mitään –päivän kunniaksi valmistetaan kierrätyspaperia korteiksi. Retket Sieniretki su 23.9. Korjaamme syksyn sienisatoa pääkaupunkiseudulle suuntautuvalla retkellä. Tule mukaan hankkimaan metsästä herkkuja ja elämyksiä! Joutsenretki Hankoniemelle la 10.11. Joutsenten lisäksi ihasteellaan muitakin etelään suuntavia lintuja ja hyvällä onnella näemme myös petolintuja. Retki järjestetään yhteistyössä LUP:n ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Karpaloretki la 17.11. Kahmi kanssamme karpaloita! Todennäköinen retkikohde Torronsuo. Lisätiedot ja ilmoittautumiset retkille Vantaan Luonnonystävien toimistolle toimisto@valu.fi tai p. (09) 857 3848. 19 KYMENLAAKSON LUONTOKUVA 2007 Sarjajako ja kuvamäärä A. Aikuiset B. Lapset (alle 15 vuotta kilpailun julkistamispäivänä) Kumpaankin sarjaan voi osallistua enintään kolmella kuvalla Palkinnot Kolme parasta kuvaa kustakin sarjasta palkitaan. Kunkin sarjan voittaja saa 100 euron palkinnon, toiseksi tullut 50 euroa ja kolmanneksi tullut Luontopuodin tuotteita. Tuomaristo valitsee yhden palkituista kuvista Kymenlaakson luontokuvaksi 2007. Tuomaristo jakaa myös erikoispalkinnon parhaasta Kymijoki-aiheisesta kuvasta. Lisäksi tuomaristo voi jakaa kunniamainintoja harkintansa mukaan. Osallistumisoikeus ja aikataulu Kilpailu on avoin ja siihen voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat henkilöt Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin alueella otetulla luontokuvalla. Kuvien viimeinen postituspäivä on la 15.9. Palkintojen jako ja parhaiden kuvien esittely järjestetään Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin perinteisessä luontokuvaillassa marraskuussa 2007. Palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat julkaistaan Kymenlaaakson Luonto 2008-vuosijulkaisussa. Kilpailun järjestää Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri. Lisätietoja: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, p. (05) 371 0301. Kilpailuohjeet on saatavissa myös osoitteesta www.sll.fi/kymenlaakso. Luonto-Liiton ja Animalian eläinten oikeudet ja ympäristönsuojeluhanke Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu -seminaari 19.9. Turussa klo 16-20.30. Nuorisokeskus Vimma, Aurakatu 16. Kaikenikäiset tervetuloa! Vapaa pääsy. Lähde kiertämään kouluissa! Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu koulukiertuekoulutus Turussa ma–pe 19.–20.9. Lisätiedot ja ilmoittautumiset nuoriso@animalia.fi, p. 044–302 8173, www.elaimetjaymparisto.fi. Luonnonkukkien päivänä retkeiltiin myös omilla pihoilla Piirustuksen mummolan pihan kasveista lähetti espoolainen 9-vuotias Aurora. Tunnistatko löydetyt kukat? Suomessa sunnuntaina 17. kesäkuuta jo viidettä kertaa. Perinteisiä luonnokukkienpäivän retkiä opastuksineen oli tarjolla 86 paikkakunnalla Hangosta Inariin. Luonnonkukkien päivänä tutustuttiin tänä vuonna ensi kertaa myös kotipihojen luonnonkasveihin. Pihakasviretkelle lähdettiin innolla. Kasvikyselyyn saatiin 370 vastausta 188 paikkakunnalta. Näistä puolet oli täytetty oman pihan havaintojen perusteella. Omat havainnot saattoi tallettaa Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintopäiväkirjaan Hatikkaan. Vastanneiden kesken ”Omasta pihasta löytyi yllättävän paljon kasvilajeja”, Kyllikki Rahikainen Mikkelistä kuvasi kasvibongauksen tuloksia. Lajeja tunnistettiinkin yhteensä 512 lajia. Parhaiten tunnettu oli piharatamo, jota löytyi 332 tutki- tuista pihoista. Ennätyksen lajien tunnistamisessa teki yläneläinen Irma Myllymäki, jonka pihalla kasvoi 153 luonnonkasvilajia. ”Harmittavan paljon jäi vielä tunnistamatta...”, toteaa Birgitta Niittynen Ylöjärveltä. Luonnonkukkien päivän opastetuilla retkillä liikuttiin jalan, mutta esimerkiksi Oulaisissa pyöräiltiin ja Punkalaitumella ajeltiin lautalla joen vartta, jolloin päästiin tutustumaan vesikasveihinkin. Suurin retkeläisten joukko, noin 130, oli löytänyt Somerolle Häntälän notkojen perinnemaisemiin. Yhteensä retkille osallistui noin 2800 suomalaista. Ensi vuonna Luonnonkukkien päivä järjestetään sunnuntaina 15. kesäkuuta. Pihakasvihavaintoja voit tutkia osoitteessa www.sll.fi/luonnonkukat 20 Liitto toimii Paperikassin ostaminen ei ole ekoteko Onko muovikassi epäekologinen valinta kauppareissulla? Kertakäyttöiset kauppakassit ovat aina huono vaihtoehto verrattuna kestokasseihin, joita voidaan käyttää useita kertoja. Jos kangaskassia käyttää vuoden ajan joka toinen päivä, se kuluttaa vain 3 grammaa uusiutumattomia luonnonvaroja käyttökertaa kohden. Tähän on laskettu mukaan, että kassi pestään kolme 3 g* kertaa vuoden aikana. Kangaskassi on siis yli 20 kertaa ekotehokkaampi kuin kertakäyttöinen muovikassi, ja paperikassi kuluttaa lähes 250-kertaisesti sen mitä uudelleenkäytettävä kangaskassi. Kauppakassivalinnan ekotehokkuuteen voi vaikuttaa käyttämällä kauppakassiaan useampia kertoja. Esimerkiksi puuvillainen kauppakassi kestää käytössä paljon vuotta kauemmin. Muovipussia ja pape- Luonnonsuojelija 4/07 KotiMIPS Sarjassa kerrotaan Luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-hankkeen tuloksista. ripussia voidaan myös käyttää uudelleen kaupassa tai muussa tarkoituksessa, jos ne eivät ole rikkoutuneet. Lisätietoa: www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/tietopankki/kauppakassi www.mips-online.fi 60 g* 660 g* Vähemmän jätettä -luennot Helsingissä Suomen luonnonsuojeluliiton, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin työväenopiston yhteistyössä järjestämät luennot käsittelevät ajankohtaisia jäteratkaisuja, materiaalitehokkuutta ja kestävää kulutusta kahtena torstaina syyskuussa klo 16.50–18.20 Helsingin työväenopistolla (Helsinginkatu 26, Viipurinsali). Kohtuullinen kulutus, jätteiden synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus to 13.9. Miksi ne ovat tarpeen ja miten kotitaloudet voivat edistää niitä? Projektikoordinaattori Eija Koski Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen Uusi Elämä -hanke ja ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier. Mitä EU:ssa, Suomessa ja pääkaupunkiseudulla tapahtuu jäteasioissa to 20.9. Edistyykö jätteen ehkäisy vai jätteenpoltto? Miten kuluttajat ja alueen asukkaat voivat vaikuttaa eri tasoilla tehtäviin päätöksiin? Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg, ympäristöministeriö ja tutkija Erja Heino, Suomen luonnonsuojeluliitto. * Elinkaaren aikana kulutetut uusiutumattomat luonnonvarat yhtä käyttötuntia kohden. ”Metsään mieleni tekevi” metsäkulttuuritapahtuma Pyhäjärvi puhuu – vesiensuojeluseminaari Lauantai 6.10.2007 Ortodoksinen seurakuntasali, Lappeenrannan Linnoitus Näyttely ”Minun metsäni” Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Pertti Siilahti, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri klo 12.00 Avaussanat Pertti Siilahti, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry klo 12.05 Valtioneuvoston tervehdys, ”Minun metsäni”, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen klo 12.15 Ihminen ja metsä – pyhän kohtaaminen, arkeologi ja kulttuuritutkija Timo Miettinen klo 13.00 ”Metsään mieleni tekevi” -kulttuuriohjelmakokonaisuus klo 13.30 Kahvitauko klo 14.15 ”Minun metsäni”: Naavapuu –tanssi, tanssiryhmä klo 14.20 Mitä on luonnonmetsä, MMT Saara Lilja-Rothsten klo 15.00 ”Minun metsäni” -valmisteltuja puheenvuoroja n. 5 min: Tuija Helkala, Etelä-Karjalan Martat ry, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys, toiminnanjohtaja Markku Vaario, Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja Juha Helkala, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, metsäasiantuntija Harri Hölttä, Saimaan Latu ry, Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta. - Keskustelua klo 16.00 ”Minun metsäni” -musiikkiesitys Paikka: Kirjastotalo Metso, luentosali 1, Tampere Aika: Perjantai 14.9.2007 9.30.–14.10 Sunnuntai 7.10. Retki Parikkalaan Retki Parikkalaan kuukkelimetsään, oppaana luontokuvaaja Hannu Siitonen Lähtö Lappeenrannasta klo 9, paluu Lappeenrantaan n. klo 16 HUOM! Rajoitettu osallistujamäärä n. 30 hlöä Sekä lauantain tapahtumaan että sunnuntain retkelle ilmoittautumiset Saimaan luonnonsuojelukeskukseen pe 28.9. mennessä: saimaa@sll.fi tai puh 05 – 4117 358, 050 – 530 3270. Järjestäjä: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, tukijat: Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö, OK-opintokeskus Ohjelma klo 9.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvi 10.00 Seminaarin avaus 10.05 Miten seuraamme järviemme puhtautta? Vanhempi tutkija Sari Mitikka, Suomen Ympäristökeskus 10.25 Mikä uhkaa järviämme? Esimerkkeinä Puulaveden ja Tampereen Pyhäjärven ja tilanne. Erikoistutkija Ämer Bilaletdin, Pirkanmaan Ympäristökeskus 11.00 Millaisia tavoitteita vesiensuojelulle on ja miten niissä edetään? YM 11.20 Keskustelua 11.45 Lounastauko (omakustanteinen) 12.30 Voidaanko vesiensuojelussa onnistua? Tuusulanjärvi-projektin asiantuntija Ilona Joensuu, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 13.00 Mitä kunta ja yksityinen kansalainen voi tehdä puhtaamman kotijärven puolesta? Yhdyskuntapalveluiden apulaispormestari Tarja Jokinen, Tampereen kaupunki 13.30 Keskustelua 13.45 Seminaaripäivän yhteenveto, luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto 14.00 Miten tästä eteenpäin ? Päivän puheenjohtajana toimii diakoniajohtaja Matti Helin Tervetuloa seminaariin. Ilmoittautuminen sähköpostilla: paivi.siltanen@tampereevlsrk.fi Seminaarin järjestävät Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ja Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän Diakoniakeskus. Lisätietoja: ilkka.kalmanlehto@tampere-evlsrk.fi tai p. 050–3309308 Katso myös www.adressit.com/pelastetaanpyhajarvi 21 Askeleita Luonnonsuojelija 4/07 Pirkka-Pekka Petelius hiljentyy Kuoren alta Pirkka-Pekka Petelius tunnetaan parhaiten sketsisarjojensa hahmoista. Paluu luontoon -ohjelma paljastaa viihteen monitaiturin toisenlaiset kasvot. Isännöit Paluu luontoon -ohjelmaa. Mistä luontoon palataan? Kaipa sinne palataan nykyurbaanin ihmisen luonnosta vieraantumisesta. Kiireestä.. ruuhkista. Stressistä. Oletko itse eniten vaskitsa, siili, kissankäpälä vai mesimarja, jotka kaikki esiintyvät Paluu luontoon -ohjelmasi toisessa jaksossa? Ehkä näkisin olevani, siis haluaisin olla, eniten kissankäpälä ja vaskitsa. Mutta totuus lienee pikemminkin jossain piikit tanassa tuhahtelevan siili-jurakon kieppeillä. JUKKA RAPO Ohjelma on käsitellyt pehmeitä teemoja, voisiko kolmannessa jaksossa käsitellä luonnonsuojelullisesti polttavia aiheita kuten merimetso- tai susikannan kehitystä? Polttavia aiheita emme jatkossa kykene välttämään, emmekä haluakaan, mutta emme myöskään pääsääntöisesti lähde liikkeelle ympäristö- tai luonnonsuojelullisin kriteerein. Ohjelmani pyrkii tällä haavaa olemaan ennen kaikkea luontoaiheinen keskusteluohjelma, jota kaikenasteisten ja –ikäisten luonnonystävien olisi mielenkiintoista ja helppoa seurata. Ohjelma on tunnelmaltaan rauhallinen. Oliko rauhallisuus tietoinen valinta vastapainona kiireiselle nykyelämälle? Lähtökohtaisesti halusin tunnin mittaisessa jaksossa perehtyä kiirettä ja mahdollisimman laajasti muutamaan pääaiheeseen. Ja keskustelun, tai oikeammin yhteisen turinoinnin, johdattelijana olla aivan tyhmä oma itseni. Mutta jos tästä välittyy rauha ja lämmin tunnelma, on se pelkästään mukava lisä. Miten pitkään luonnossa pysytään, mikä on ohjelman tulevaisuus? Tarkoitus olisi jatkaa ensi vuonna kolmella tunnin jaksolla, ja sen jälkeistä elämää en uskalla mennä arvailemaan. Haluni olisi olla luonnon kanssa tekemisissä myös näin ohjelmallisesti vaikka koko tulevaisuuteni. Olet lintuharrastaja. Mikä oli kesän paras bongauksesi? Tässä täytynee tuottaa pettymys, sillä en ole bongannut kertaakaan. Mukavimpia retkihavaintoja sen sijaan ovat olleet monet niin sanotut tavallisemmatkin lajit paikoista joissa niitä ei odota kuulevansa tai näkevänsä. Viitakerttunen ja pensassirkkalintu lienevät epätavallisimmasta päästä. “Jos minne lie, polkusi vie..” Minne jalkasi johdattavat mieluiten Suomen luonnossa? Tänä kesänä olen tallustanut aika paljon nenä alaspäin tutkien kasveja. Ja niitähän on moniaalla rakkaassa kotomaassamme. James Potkukelkka huuteli avannon reunalla “Aaa-puuu-va, vesi nousee, pelottaa”. Tuntuuko kesän tulvien jälkeen tältä? Pelkään enemmän ihmisiä kuin luonnonilmiöitä. Voi hitsin hitsi. Suomen luonto on valinnut citymaasturin vuoden turhakkeeksi. Miten näet asi- an citymaasturin ratin takaa? En tarvitse maasturia kaupunkioloissa vaan paikassa minne ei kaksvedolla pääse. Polkupyörä on oivallinen kulkuväline. Onko Pirkka-Pekka Peteliuksella yhtä läheistä suhdetta Lappiin kuten Soikhiopäällä? Hyvin läheinen. Rakastan Lappia. Olen lapinlääninsyntyinenkin. Vakavasti puhuen. Kuinka paljon takamuksesi vihertää asteikolla 1–10? Haluaisin sanoa 9–10, mutta totuus lienee huomattamasti vaatimattomampi. Tuolla 5–6 haminoilla. Olet monikasvoinen osaaja: koomikko, tv-, teatteri- ja elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja, tvjuontaja, luonto-opas, laulaja. Mitä vielä unelmoit tekeväsi? Ehkäpä jotain hyvää ihmisille ja luonnollekin. Mitä Suomen luonnossa erityisesti pitäisi suojella? Sen moninaisuutta. Lisätä sitä. LIISA HULKKO Pirkka-Pekka Peteliuksen isännöimän Paluu luontoon -ohjelman toinen osa esitetään TV1:ssä tiistaina 4.9. klo 19. 22 Elämäntapa Luonnonsuojelija 4/07 Viherpiipertäjä Ympäristönsuojelijan uudet vaatteet? ”Syysuutta”, houkuttelevat kaupat ja asettavat antinsa helposti saataville. Eettiselle kuluttajalle vaatteiden hankkiminen on usein kuitenkin monimutkainen asia: päälle pantavan pitäisi olla paitsi kivaa, käytännöllistä ja sopivaa, myös ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia ajatellen valmistettua. Viherpiipertäjä kysyi, millaisia vaatevalintoja kestävyyteen pyrkivän kuluttajan kannattaisi tehdä. SEPPO SEPPOLEINONEN LEINONEN SEPPO LEINONEN VAATETUS VAIN PIENI SIIVU KOTITALOUKSIEN YMPÄRISTÖKUORMASTA Eettinen tyyliniekka Tamperelainen medianomi Olli-Poika välttää hikipajatuotteita ja suosii ompelijoilla ja vaattureilla tehtyjä vaatteita. ”Pyrin pukeutumaan persoonallisesti”, hän kirjoittaa. ”Rikkoutuneen vaatteen joko korjautan tai käytän uuden vaatteen materiaaliksi. Lisäksi tuunaan vanhoja vaatteita tyylikkäämmiksi.” Olli-Pojalle vaatteet heijastavat ideologiaa, ja hän on tarkka logojen ja symbolien suhteen. ”Vältän tiettyjä brändejä ja huomioin myös eläinten oikeudet pukeutumisessani. Vaatteiden valmistusolosuhteet ja tuotantoprosessit pitäisi tehdä läpinäkyväksi, jotta kuluttajat tietäisivät, mitä ostavat.” Etsivä löytää ”Tärkeintä on, että vaate on käytännöllinen ja nätti”, tiivistää helsinkiläinen opiskelija Meri oman vaatefilosofiansa. Meri on valmis käyttämään aikaa ja näkemään vaivaa, jotta löytäisi jotakin, mikä todella miellyttää. ”Kirpputoreilla voi shoppailla paremmalla mielellä, sillä silloin ei tarvitse miettiä esimerkiksi vaatteen valmistukseen tarvittuja materiaalivirtoja”, hän pohtii. Vaikka Merin mielestä on tärkeää, että vaate kertoo kantajastaan, sesonkien mukaan hän ei suostu hyppimään. nan mielestä on kuitenkin tärkeää kysellä kaupoissa vaatteiden alkuperästä. ”Jaksan toivoa, että tämä ennen pitkää parantaa reilusti ja ympäristöä ajatellen tehtyjen vaatteiden saatavuutta.” ANNUKKA BERG Laiska shoppailija, hyvä shoppailija Viherpiipertäjän seuraava numero käsittelee tietokoneita, kännyköitä ja muita tietoyhteiskunnan vimpaimia ympäristön kannalta. Auttavatko uudet tietoliikenneyhteydet välttämään turhaa matkustamista ja paperinkäyttöä? Vai peittoavatko elektroniikkaromuvuoret ympäristöhyödyt alleen? Kerro ajatuksistasi ja kokemuksistasi 12.9.2007 mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Liitä viestiin mukaan nimesi, ikäsi, ammattisi/harrastuksesi ja kotipaikkasi. ”Minusta tärkeintä on ostaa mahdollisimman vähän. Silti haluan pukeutua etenkin töissä kohtuullisen siististi”, kertoo helsinkiläinen toimittaja Elina. ”En pidä shoppailusta, ja laiskuuteni rajoittaa paitsi ostelua yleensä myös eettistä ostamista”, hän tunnustaa. Eli- TIETOTEKNIIKKA — YMPÄRISTÖN YSTÄVÄ VAI VIHOLLINEN? Kotitalouksien aiheuttamista ympäristövaikutuksista vain murto-osa syntyy vaatetuksesta ja jalkineista. Kun kotitalouksien kulutusmenoista niihin kuluu viisi prosenttia, luonnonvarojen kokonaiskäytöstä vaatetus ja jalkineet vievät kaksi prosenttia. Luvut selviävät Ilmo Mäenpään Kulutuksen ympäristökuormitus -laskelmista (2004), ja ne perustuvat vuoden 1999 tietoihin. Kun tarkastellaan vaatetuksen ja jalkineiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, määrä on kolme prosenttia kaikista kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä. Kotitalouksien loppujätteestä puolestaan noin viisi prosenttia on kenkiä ja vaatteita. Ympäristölaskelmien pohjalta näyttää siltä, että kulutuskeskustelussa vaatteiden ja kenkien shoppailusta puhutaan enemmän kuin ne suhteellisesti vaikuttavat ympäristöön. Toisaalta vaatetus- ja tekstiiliteollisuus yhdessä ovat maailman suurimpia teollisia työnantajia. Niiden piirissä työskentelee jopa 25 miljoonaa ihmistä – usein epäsuotuisissa oloissa. Kokonaisuudessaan kehitysmaista tulee jopa kolme neljäsosaa maailman vaateviennistä. Vaatetusala ei siis ole millään muotoa vapaa eettisistä ongelmista – edes sellaisilla sektoreilla, joilla luulisi. Esimerkiksi luonnonmateriaaliksi mielletyn puuvillan pelloille syydetään enemmän tuholaismyrkkyjä kuin minkään muun hyötykasvin viljelyksille. Samoin luonnollista leimaa kantavan nahan käsittelyssä käytetään vaarallisia kemikaaleja ja tuotetaan suuria määriä vaarallista jätettä. Ne taas aiheuttavat sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia sadoilletuhansille ihmisille Pakistanissa ja Bangladeshissa. Suomessa kotitaloudet kuluttavat kenkiin ja vaatteisiin kuitenkin yhä enemmän rahaa: esimerkiksi vuosina 1990– 2003 menot kasvoivat 16 prosenttia. ANNUKKA BERG Sedimenttejä 30 vuotta sitten ■ Camilla v. Bonsdorff kertoo Luonnon- suojelijassa, kuinka jokamiehet olivat sienessä: “Nivelbussin akseli meni poikki. Edessämme oleva silta kestää 5 tonnia, bussimme painaa 20 tonnia. Tummat sadepilvet kohoavat metsänreunan yli ja uhkaavat kunnon kuurolla. Suppilovahverovillitys painaa retkeilijät kulkemaan nenä sammaleessa kiinni. Puolukat paistavat punaisena rinteessä, karpalot kellittelevät suonreunassa ja yksinäinen palokärki koputtelee vanhan puun isoa oksaa.” “Yli 60 nuorta ja vähän vanhempaakin helsinkiläistä luonnonsuojelijaa nautti jokamiehen ja -naisen oikeuksista syksyisessä Helsingin kaupungin omistamassa ulkoilumetsässä.” Jokamiehiä myös opastettiin sienien keräämisessä: “Älä turhaan väitä tuntevasi kaikkia sieniä. Asiantuntijat myöntävät, ettei kaikkia sienilajeja vielä tunneta. Kyllä muutaman kymmenen sienilajin tunteminen riittää kotitarpeiksi.” Luonnonsuojelija nro 4, 1976 # Katugallup SEINÄJOKI ”Mitä mieltä olet lisäenergian tarpeesta ja eri tuotantotavoista?” NIPPU ENERGIAHANKKEITA POHJANMAALLA ■ Onko maassamme meneillään energiabuumi? Kysyimme pohjalaisessa katugallupissa kommentteja lisäenergiantarpeesta ja miten eri tuotantotapoihin suhtaudutaan. Pohjalaisittain ajateltuna energiakysymyksistä läheisimmältä tuntuu Altia Oy:n bioetanolihanke, joka haudattiin ainakin hetkeksi kesän kynnyksellä. Ilmajoella oleva Altia Oy eli Koskenkorvan viinatehtaana tunnettu tehdas aikoi laajentaa tuotantoaan 80 miljoonaan litraan. Tuotanto olisi lähes kolminkertaistunut ja päästöt kasvaneet sen myötä. Toiminnalla olisi ollut paikallista vaikutusta niin työllistävyyden kuin kuormituksenkin kannalta. Bioetanoli olisi lisätty bensiiniin, että vaadittava 5,75% tavoite täyttyisi. Kuitenkaan Koskenkorvan tuotantomäärällä ei ratkaista valtakunnan bioetanolitarvetta. Bioetanolihankkeen lisäksi maakunnassa kuohuttiin Kristiinankaupungin innostuksesta lähteä mukaan kilvoittelemaan mahdollisesta ydinvoimalan sijoituspaikasta. Se, lähteekö Fennovoima satsaamaan Kristiinankaupunkiin, selvinnee elokuun loppuun mennessä. Samassa kilvassa on muitakin rannikkokaupunkeja, joista kolmesta jatkoon päässeestä tehdään YVA-selvitys. Edellytyksinä ydinvoimasijoitukselle ovat mm. kantaverkkoyhteys, lauhdeveden saanti sekä harva asutus viiden kilometrin säteellä voimalasta. Turvetuotanto laajoista soistaan tunnetulla Pohjanmaalla on kasvussa. Maamme turvetuotannosta merkittävä osa sijoittuu vanhan Vaasan läänin alueelle, jossa päätoimija on Vapo Oy. Maakuntakaavoituksella on pyritty turvaamaan turvetuotannon kasvu, turpeenotolle o n varattu ”riittävä määrä” luonnontilaisia soita, jotka ovat monessa tapauksessa arvokkaita luontokohteita ja virkistysalueita. Suometsien energiatehokkuutta pyritään parantamaan koko ajan. Energiapuuhakkuista saadaan bioenergiaa, ja erilaiset osuuskunnat välittävät ja toimittavat bioenergiaa lämpölaitosten ja voimaloiden tarpeisiin. Tuuli- ja aurinkoenergia on tyystin unohdettua, vaikka Pohjanmaalla olisi niiden käyttöön varsin hyviä mahdollisuuksia. Alueella on paljon merenrantaa ja alavia lakeuksia tuulivoiman hyödyntämiselle. Vaikuttaa siltä, että energiasta on huutava pula, ellei nyt niin ainakin tulevaisuudessa. Näin ainakin väitetään, ellei koko bioenergiakohu ollut pelkkää vaalihuumaa. TEEMU TUOVINEN Pohjanmaan piirisihteeri 23 Paikan päällä Luonnonsuojelija 4/07 Juha Koskela, Kurikka (Kuopio) ”Viljasta tehty viina on järkevämpi laittaa polttoaineeksi kuin maksan poltettavaksi. Viljasta tehty biopolttoaine on parempi vaihtoehto kuin fossiilinen. Ydinvoima on niin ja näin, mieluiten ei, jos käytettävissä on muitakin vaihtoehtoja. Puuta kaiketi riittää energiakäyttöön paljon, mutta turpeen käyttöä en oikein suosi kun se ei uusiudu. Lisäenergialle ei liene oikeasti niin paljoa tarvetta kuin annetaan ymmärtää, asialla halutaan vain tehdä rahaa. Paras keino olisi vähentää energiankulutusta.” Tuula ja Tapio Tarkkinen, Ylihärmä ”Sähkön hinnalla pelataan ja keinotellaan. Yhtiöitä myydään ulkomaille ja kansalaiset joutuvat maksamaan pörssikeinottelusta kovaa hintaa. Bioenergiaa on arvosteltu paljon ja vaikka viljasta tehtävä polttoaine onkin vähän epäeettistä, niin maailmalla tuntuu olevan tällainen henki nyt päällä ja mukana on mentävä. Turvetta ja puuta voidaan käyttää vapaasti koska se uusiutuu koko ajan. Energiankulutus kasvaa koko ajan ja lisää tarvitaan, mutta alalta pitäisi saada kaikenlainen keinottelu pois.” Timo Rantakevari, Seinäjoki ”Puolestani energiaa voidaan tehdä millä halutaan, ei se paljoa haittaa. Ydinvoimaa vaan ja viljasta polttoainetta niille, jotka sitä tarvitsee. Itse en polttoaineita kaipaa, kun kuljen pyörällä. Turve- ja puuenergiastahan tulee samaa sähköä kuin muustakin aineesta. Pääasia on, että energiaa tulee kun tarvitsee.” Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma–pe klo 8.30–16.15. Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma–pe klo 9–15. Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. (09) 228 081 fax (09) 2280 8200 toimisto@sll.fi työntekijöiden sähköposti: etunimi. sukunimi@sll.fi materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi www.sll.fi TOIMISTO Mirja Breider JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari TOIMINNANJOHTAJA Eero Yrjö-Koskinen TALOUSPÄÄLLIKKÖ Rauni Järvinen JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Tarja Ketola KOULUTUS- JA JÄRJESTÖSIHTEERI Heini Jalava LUONNONSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Ilpo Kuronen LUONNONSUOJELUSIHTEERI Tapani Veistola YMPÄRISTÖNSUOJELUKOORDINAATTORI Jouni Nissinen METSÄASIANTUNTIJA Harri Hölttä VESIENSUOJELUKOORDINAATTORI Hannele Ahponen VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Matti Nieminen LUONNONSUOJELIJA/ INTERNETSIVUT Liisa Hulkko VENÄJÄKOORDINAATTORI Olli Turunen KOTI-MIPS -HANKE, TUTKIJA Satu Lähteenoja MARKKINOINTIVASTAAVA Pirjo Itkonen SUOMEN LUONTO Jorma Laurila, päätoimittaja Alice Karlsson, toimitussihteeri Ritva Kupari, toimitussihteeri Juha Kauppinen) Juha Valste, toimittaja Johanna Mehtola, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Varastokatu 3, 4 krs, tsto 433100 Tampere p. (03) 213 1317, f. (03) 213 1017 pirkanmaa@sll.fi Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus Merja Ylönen, aluepäällikkö PL 326, 90101 Oulu (käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu) p. (08) 378 443, 044–929 0550 pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Pohjanmaan ls-piiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri Valtionkatu 1, poste restante, 60100 Seinäjoki p. (06) 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Saimaan ls-keskus Kaarina Tiainen, aluepäällikkö Katariinantori 6, 53100 Lappeenranta p. (05) 411 7358 tai 050–530 3270, f. (05) 411 7358 saimaa@sll.fi Varsinais-Suomen ls-keskus Hannu Klemola, aluepäällikkö Martinkatu 5, 20810 Turku p. (02) 235 5255 f. (02) 235 5244 varsinais-suomi@sll.fi LUONNONSUOJELUPIIRIT Etelä-Hämeen ls-piiri Anneli Jussila, piirisihteeri Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna p.(03) 633 6499 etela-hame@sll.fi Etelä-Savon ls-piiri Eeva Taimisto, piirisihteeri Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna p. (015) 571 5805 etela-savo@sll.fi Kainuun ls-piiri Tarja Leinonen, piirisihteeri Vienankatu 7, 87100 Kajaani p. 050–552 4426, (ti–pe klo 9–16, mahdollisuuksien mukaan) kainuu@sll.fi Keski-Suomen ls-piiri Juhani Paavola, piirisihteeri Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä p./f. (014) 611 223, ti 10–14 (–18) keski-suomi@sll.fi Kymenlaakson ls-piiri Hanna Majander, piirisihteeri Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola p./f. (05) 371 0301 kymenlaakso@sll.fi Janne Mäkinen, Laihia Haluan liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Samalla liityn kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistykseen ja saan Luonnonsuojelija-lehden 6 kertaa vuodessa. Lisätietoja jäseneduista www.sll.fi/tukimuodot/jäsenedut. Jäsenmaksu 2007 on 28 euroa, perhejäsenmaksu 10 euroa. Muutan osoitettani. Mikäli paikkakunta vaihtuu: ❏ haluan ❏ en halua vaihtaa yhdistystä ❏ ❏ Pohjois-Savon ls-piiri Marja Tenhunen, piirisihteeri Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio p./f. (017) 262 3811 pohjois-savo@sll.fi Satakunnan ls-piiri Terhi Rajala, piirisihteeri Otavankatu 11, 28100 Pori p./f. (02) 632 6163 satakunta@sll.fi Uudenmaan ymp.suojelupiiri Ursula Immonen, toiminnanjohtaja Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. 044–258 0598 uusimaa@sll.fi LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, 00100 Helsinki p. (09) 684 4420 , f. (09) 6844 4222 SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo 800013–434 553 SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. (09) 2280 8333 f. (09) 2280 8248 Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) 854 4990 f. (09) 852 2362 Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 numeroa) Kestotilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 45,50 euroa, muille 52 euroa) ❏ Määräaikaistilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 49 euroa, muille 58,50 euroa) ❏ Tilaan Suomen Luonto -lehden kuusi numeroa määräaikaistilauksena 32 euroa Nimi____________________________________________________ Jakeluosoite______________________________________________ Postinumero_____________ Postitoimipaikka__________________ Jäsennumero (jäsenkortista)_________________________________ YkkösBonus–Norppa-kortin numero__________________________ Sähköpostiosoite__________________________________________ Osoite muuttuu, uusi osoite: Nimi____________________________________________________ Katugallup kiertää Luonnonsuojeluliiton 15 piirissä kysymässä paikallisilta asukkailta päivänpolttavista aiheista. Pohjois-Karjalan ls-piiri Kauppakatu 44, 80100 Joensuu p. (013) 138 281 pohjois-karjala@sll.fi LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI ❏ ”Halvasta energiasta on aina pulaa. Ydinenergiahan on halpaa, mutta jos muilla keinoilla saadaan energiaa tarpeeksi niin se olisi parempi, tuuli- ja aurinkoenergialla esimerkiksi. Suo- ja puuenergiasta en osaa sanoa, kun en sitä oikein tunne. Viljasta tehty polttoaine on toki parempaa kuin fossiilinen. Energiaa pitäisi säästää, mutta muutamien ihmisten säästö ei auta jos valtaosa ei vähennä kulutustaan.” LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskus Tuula Leskinen, aluepäällikkö Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi p. 040–823 2443 lappi@sll.fi Jakeluosoite______________________________________________ Postinumero_____________ Postitoimipaikka__________________ Suomen luonnonsuojeluliiton ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5009174 00003 HELSINKI Näkökulma Presidentti kasvioppaana Elokuun kahdeksas on Naantalin Kultarannassa yksi kesän kuumimmista päivistä. Raikkaan omenamehulasillisen ja keskusteluhetken jälkeen on juuri lähdetty retkelle. Hiekkakäytävä rapisee. Luonnonkukkien päivän järjestäjillä on oppaana maan tunnetuimmassa kesäpaikassa itse tasavallan presidentti Tarja Halonen. H elsingin yliopiston Kasvimuseon johtajan Pertti Uotilan katse käy pientareilla. Kädesssään hänellä on botanistien käyttämä kasvihavaintokortti. Siinä on jo muutama merkintä, piharatamo ja rönsyleinikki. Presidentti ja puolisonsa Pentti Arajärvi kulkevat rauhallisesti ja presidentti kertoo Kultarannan viljelytoiminnasta. Vieressä on kymmeniä omenapuita, kasvimaita ja kasvihuoneita. Omavaraisuusaste on ilmeisen korkea. Presidentti toi mehiläiset Kultarantaan Sitten opas johdattaa nurmikon poikki ensimmäiselle luonnonkasvikohteelle, jossa joukossa syntyy jo kevyttä kammiovärinää. Puistonurmikoiden keskelle on jätetty aikojen saatossa luonnontilaan pieni männikköharjanne. Sen ketoreunukselta löytyy luonnonkukkia, joita nyt suorastaan tulvahtaa Uotilan ylläpitämälle listalle. Ammattibotanistit luettelevat lajeja. Vähenevää keltamataraakin. Presidentti kiinnittää yhteisen huomion kissankelloihin ja kertoo, että nykyinen presidenttipari on tuonut mehiläispesät Kultarantaan. Jokainen presidentti tekee vuorollaan Kultarannassa pieniä muutoksia. Koiviston aikana tehtiin lentopallokenttä, Ahtisaaren aikana tulivat laajan alueen kulkuneuvoiksi golfautot. Halosen kaudella on tullut muun muassa mehiläiset, joiden vihreät pesimälaatikot näkyvätkin nyt harjanteella ja asukkaita pyörähtää pölyttämässä ja ravinnonetsinnässä edessämme kukilla. Presidentti kertoo, että mehiläisten hoito on uskottu ulkopuoliselle osaajalle. Ryhmä venyy ja osa jää välillä jälkeen. Jopa ammattilaiset käyttäytyvät kuin ketkä tahansa yleisöretkeläiset. Opas etenee silti rauhallisesti kertoillen ja kärkijoukko saa kuulla tässäkin tapauksessa parhaat jutut. Presidentti Halonen tuntee selvästikin kasveja. Hän kertoo keränneensä ja tenttineensä kouluaikanaan kasveja ja tuo yleissivistys kantaa edelleen. Tieteellisiä nimiä on edelleen muistissa. Moniko suomalainen tuntee Plantaco majorin? Monikin, jos vain kerrotaan, että kysessä on piharatamo. Hovitaiteilijan suosikkipaikka Yleisesti on tiedossa presidentin kiinnostus puutarhaviljelyyn. Kuljemme ohi loistavan monilajisen kukkatarhan, joka on presidentistä virallisen muotokuvan maalanneen Rafael Wardin suosikkipaikka. Kukkaloisto tuo mieleen muotokuvan keltaisen hehkun. Keltaisia ovat myös kanadanpiiskun kukat, joista presidentti kysyy asiantuntijoiden mielipidettä ja saakin sen. Paikoitellen karkulaisista saattaa olla riesaa. Sitten seuraa jotakin yllättävää. Presidentti johdattaa vieraat henkilökunnan sosiaalitilojen vieressä olevan, ensi ajatuksella vaatimattoman kallion äärelle. Se on reunastaan ehkä metrin korkea eikä paljon yksiötä suurempi pinta-alaltaan. Että tässäkö tämä nyt sitten oli... Mutta innostus valtaa asiantuntijat, kun katse kiertää lajistossa. Presidentti on selvästi pannut merkille kalkkikallion lajiston kiinnostavuuden ja tarjoilee nyt vieraille pienen kasvielämyksen. Henry Wäre valokuvaa jo liuskaraunioisen komeaa pehkoa. Kalliokieloja on paljon. Joku huomaa komean matarakiitäjän toukan ja Halonen osoittaa luonnontuntemustaan nimeämällä vähälukuisen ja suloisen jänönapilan. Seuraa ryhmäkyyristelyä. Kalkkikallio on paatuneiden ammattibotanistienkien mielestä edustava. Tässä vaiheessa presidenttiä on odotettu jo hetken aikaa seuraavien vieraiden vastaanottoon. Hän tervehtii vielä kaikkia ja poistuu noin puolen tunnin pihakasviretken jälkeen tehtäviinsä. Metsäntuntua ja muotopuutarha Kultarannan puutarhuri Sari Taskinen on kuitenkin lupautunut jatkamaan opastusta. Matkalla linnanmäelle noteerataan tien pientareella tummatulikukan komea kukkavarsi. Uotilan kynä käy taas, poimuhierakka havaitaan myös. ”Onko kenelläkään muovipussia?” Uotila on päättänyt täydentää Kasvi- Luonnonsuojelija 4/07 ”Joku huomaa komean matarakiitäjän toukan ja presidentti osoittaa luonnontuntemustaan nimeämällä vähälukuisen ja suloisen jänönapilan.” museon kokoelmia näytteellä Kultarannasta. Pussi löytyy ja professori tallentaa tottuneella kouhaisulla apiloita muistuttavan keltakukkaisen kasvin juurineen. ”Nurmimailanen”, hän myhäilee tilannetta. Maasto alkaa kohota ja saavumme laajempaan männikköön. Maasto käy yhä luonnontilaisemmaksi. On kallioita ja metsäntuntua. Sivuutamme mäen huipulla itse virka-asunnon, Lars Sonckin suunnitteleman graniittilinnan, ja laskeudumme linnanmäen jyrkälle rinteelle. Kuin häivähdys Kolin rinteiden tapaisesta kansallismaisemasta. Tuntuu hienolta, että Kultarannassa on kunnon metsää kuin muistutuksena sen asukkaille ja vieraille maamme luonnonarvoista. Valkoinen kurjenkello kirjautuu luetteloon. Merenrannan kautta kierrämme muotopuutarhaan, joka on maamme hienoimpia. Se edustaa maamme puutarhaosaamista tyylikkäästi. Kävelyn ohessa todetut 127 luonnonkasvilajia myöhemmin retkikuntamme päättää retken Kultarannan perustajan Alfred Kordelinin patsaan juurelle. Hyvä alku, ja ties vaikka lajiluettelo saisi jatkoa. Kultarannan kirjastossa on nyt tunnistusapuna Suuri Pohjolan Kasvio. Veimme sen tuliaisiksi. MATTI NIEMINEN Lisää kuvia ja lajiluettelo Kultarannassa havaituista kasveista: www.sll.fi/luonnonkukat COPYRIGHT © TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA 24
© Copyright 2024