EDI-käyttäjäpäivien kysymykset 2015
SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 1(14 17.9.2015 EDI-käyttäjäpäivien kysymykset 2015 Tähän dokumenttiin on koottu EDI-käyttäjäpäivillä (4.6. - 5.6.2015) viestiseinän kautta esitetyt kysymykset ja kehitysryhmän niihin laatimat vastaukset. Kehitysryhmä kiittää osallistujia aktiivisuudesta ja toivoo vastausten tarjoavan kaivattua lisätietoa. Vähittäismarkkinoiden ajankohtaiskatsaus 1. Saisiko noita "julkisuuteen vuodettuja" luonnosversioita tiedonannoista jostakin luettavaksi? Sähkön markkinamallia ja vähittäismarkkinoita koskevat tiedonannot julkaistiin heinäkuun puolivälissä EU komission niin kutsutun energian kesäpaketin yhteydessä. Alkuperäiset komission dokumentit löytyvät osoitteesta: https://ec.europa.eu/energy/en/news/new-electricity-market-consumers 2. Kuinka paljon "asiakas parkoja" on konsultoitu: Mikä olisi toimiva tiedonsaanti tai kuinka nopeasti myyjänvaihto pitäisi onnistua (ja miksi)? Viittaukset ET:n asiakastutkimukseen: Tiedote http://energia.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/sahkonmyyjan-vaihto-koetaanhelpoksi-myos-oman-kulutuksen-jousto-ki Tutkimus http://energia.fi/julkaisut/kuluttajakysely-sahkon-myynnista-72013 Komissio seuraa eurooppalaisten markkinoiden toimintaa useilla eri tavoilla, esimerkkinä mainittakoon: Consumer scoreboard http://ec.europa.eu/consumers/consumer_evidence/consumer_scoreboards/10_edition/ index_en.htm ACER market monitoring http://www.acer.europa.eu/Official_documents/Acts_of_the_Agency/Publication/ACER_ Market_Monitoring_Report_2014.pdf Sanomaliikenneasetuksen uusiminen 3. Voiko asiakas keskeyttää myyjänvaihtoprosessin vielä 14 vrk huomautusajan jälkeenkin? Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoa koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa siten, että luodaan uusi menettelytapa, jolla sähkönkäyttäjä saa mahdollisuuden katkaista myyjänvaihtoprosessin, mikäli katsoo, että se on aiheeton tai kiistanalainen. Tähän ei olla esittämässä aikarajoja. Sähkönkäyttäjän vastuulla on kuitenkin se, että hänellä on oikeudellisesti pätevä peruste kiistää sähkönmyyntisopimuksen pätevyys. 4. Tarkoittavatko muutokset toimituksen aloituksessa sitä, että asetuksen mukaan jatkossa myyjänvaihtotilanteissa aloitussanomat on lähetettävä välittömästi sopimuksen tekemisen jälkeen (jotta asiakkaalle jää 14 vuorokauden peruutusaika)? Nythän tämä on suosituksena (jota ei noudateta). Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi 2(14) Tätä ei säädellä asetuksessa. Asetuksessa todetaan ainoastaan, että uuden myyjän on tehtävä ilmoitus toimituksen alkamisesta enintään kolme kuukautta ja vähintään 14 päivää ennen avoimen toimituksen alkamista. 5. Ohi agendanne: Myyjä lähettää Z03[1]-sanoman. Verkko ei voi käsitellä sanomaa, sillä heidän järjestelmässä on työn alla ulosmuutto kyseiselle käyttöpaikalle. Näin ollen verkko ilmoittaa myyjälle sähköpostilla, että käyttöpaikka on sopimukseton, sanomaa ei käsitellä ja käyttöpaikalle voi lähettää Z03[14]-sanoman. Myyjä lähettää käyttöpaikalle Z03[14]-sanoman, mutta se jää manuaalikäsittelyyn! Myyjän asiakas onkin sama henkilö, jonka ulosmuutto oli jo käynnissä verkkoyhtiön järjestelmässä. Järjestelmästä selviää, että asiakas on itse päättänyt verkkosopimuksensa ulosmuuttoon internetpalvelun kautta. Myyjän alkuperäinen Z03[1]-sanoma vahvistaa asiakkaan tehneen virheellisen ulosmuuton, joka verkkoyhtiön on poistettava järjestelmästään, jotta myyjänvaihtoprosessi voi vihdoin käynnistyä. Tässä vaiheessa ei alkuperäisen Z03[1]-sanoman aikarajat välttämättä enää täyty eli myyjän on lähetettävä vielä uusi Z03[1]-sanoma. Tämän esille nosto oikeastaan ajatuksia herättämään. Vaikuttaa siltä ettei asiakkaat tiedä, että heidän ei itse tarvitse huolehtia myyjänvaihtotilanteessa sopimusmuutoksia vaan uusi myyjä hoitaa tilanteen. Taustalla voi olla myös asiakkaan turhautuminen, mikäli useista yrityksistä huolimatta määräaikaisen sopimuksen vuoksi myyjänvaihto ei ole onnistunut, jolloin asiakas internetin kautta hoitaa ulosmuuton käyttöpaikalta vaikkei oikeasti ole muuttamassa, jotta myyjänvaihto onnistuisi. Oma-aloitteinen asiakas hidastaa prosessia ja aikaansaa monta sähköpostia sekä monta sanomaa ennen kuin yksinkertainen asia vihdoin onnistuu. Nämä tilanteet ovat viime aikoina lisääntyneet! Hyvä huomio. Pyritään kaikki yhdessä edistämään asiakasviestinnässämme muuttojen ja myyjänvaihtojen oikeaa toimintaa. Muistutetaan asiakkaita säännöllisesti uuden myyjän roolista toimia asiakkaan ainoana kontaktina. Korostetaan aktiivisesti, että muutot ja myyjänvaihdot hoituvat helposti uuden myyjän kautta. 6. Kuinka pitkä aika asiakkaalla on mahdollisuus kiistää sopimuksen syntyminen? Tilanteessa jossa sopimus on voimassa ja toimitus alkanut. Katso kysymys 3. 7. Mitäs sitten, jos Fingridin ehtoja sanomaliikenteestä ei joku toimija noudata? Eihän nämä toimijat nytkään noudata sanomaliikenteen suosituksia, kuin satunnaisesti. Taseselvityksen osalta NBS-käsikirja on asetuksella säädetty osaksi Suomen oikeusjärjestystä, eli on toimijoita sitova. Sopimusehtojen noudattamattomuuteen sovelletaan sitä, mitä ko. sopimuksessa kulloinkin sovitaan. Sopimuksen mukaisten seuraamusten täytäntöönpano on Fingridin vastuulla. 8. Velvoittavasta oikeudesta - pitää noudattaa. Siis sakkoa vai linnaa? Mittaus- ja sanomaliikenneasetuksien noudattamista valvoo Energiamarkkinavirasto. Energiavirasto voi esittää markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä elinkeinonharjoittajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo mittaus- ja sanomaliikenneasetuksia (laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta 16 §). Sähkömarkkinalain 11 luvun säännökset (eli sähkömarkkinalain 73 § - 76 §) koskevat sähkömarkkinoiden osapuolten järjestelmävelvoitteita. Valtioneuvosto ja TEM voivat antaa 73 § - 75 §:n sisältöä tarkentavia asetuksia, joita mittaus- ja sanomaliikenneasetukset ovat. Mittaus- ja sanomaliikenneasetusten rikkominen on siis sähkömarkkinalain 11 luvun säännösten rikkomista, jonka perusteella Energiavirasto voi esittää seuraamusmaksun määräämistä. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia yhtiön liikevaihdosta viimeiseltä vuodelta, johon laiminlyönti on kohdistunut. Seuraamusmaksu on hallinnollinen sanktio. Mittaus- ja sanomaliikenneasetuksien rikkomista ei ole säädetty rikosoikeudellisesti rangaistavaksi, joten vankeustuomiota tai rikosoikeudellista sakkoa ei niiden rikkomisesta voi seurata. Energiavirasto voi myös olla esittämättä seuraamusmaksun määräämistä, jos elinkeinonharjoittaja korjaa menettelynsä. 3(14) Katsaus muihin lainsäädäntömuutoksiin 9. Tuleeko materiaali vielä sähköisenä? EDI-päivillä esitetty materiaali löytyy sähköisenä EDI-sivuilta osoitteesta (suositellaan tallentamaan koneelle ja avaamaan Adobe Acrobat Readerilla): http://energia.fi/sites/default/files/images/edi-kayttajapaivien_esitykset_2015.pdf 10. Voidaanko ns. huono maksaja pakottaa kerran kuukaudessa laskutukseen? Kyseessä on sopimusehtojen tai yhtiön ja asiakkaan noudattaman käytännön, joka on muodostunut osaksi sopimusta, muutos. Sen toteuttaminen yksittäisen sopimuksen kohdalla riippuu siitä, mitä sopimuksessa on sovittu laskutusrytmistä, tai mikä on ollut osapuolten noudattama käytäntö. Jo tehtyä sopimusta voi muuttaa Energiateollisuus ry:n suosittelemissa yleisissä ehdoissa luetelluilla perusteilla. Toistaiseksi voimassa oleva sopimusta voi muuttaa, jos muutokseen on erityistä syytä olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta, vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen takia tai energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Määräaikaiseen sopimukseen voi tehdä vain yleisten ehtojen mukaan vähäisiä muutoksia, jos muutokset eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Tapauskohtaisesti tulee tehdä tulkintaa, olisiko laskutusrytmin muuttaminen vähäinen muutos. Kuluttajaviranomainen on aikaisemmin tulkinnut, ettei maksuun liittyvä muutos ole koskaan vähäinen. Asiakkaalle pitää ilmoittaa sopimusehtojen, tässä tapauksessa laskutusrytmin muutoksesta. Laskutusrytmin muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua muutosilmoituksen lähettämisestä. Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus laskutusrytmin muutoksen takia. Myyjä voi esimerkiksi tarjota toimitusvelvollisuustuotettaan ainoastaan kerran kuukaudessa tapahtuvalla laskutuksella. Sopimusta tehtäessä voi myyjä harkita, haluaisiko kirjoittaa yksittäiseen sopimukseen lausekkeen, jonka mukaan myyjä laskuttaa asiakasta vähintään neljä kertaa ja enintään 12 kertaa vuodessa. 11. Yksi lasku veloituksetta, mutta saako laskukopioista ottaa erillismaksut? Varmaa vastausta asiaan ei voi antaa. Sähkömarkkinalain 1.1.2016 voimaan tulevien 57 §:n ja 69 §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus saada laskut veloituksetta. 57 §:n ja 69 §:n tiukimman tulkinnan mukaan laskukopiotkin pitäisi saada veloituksetta, mutta tästä ei ole nimenomaisesti säädetty. Voi siis olla mahdollista periä pieni nimellinen korvaus laskukopion lähettämisestä. Tällöinkin voisi ajatella, että asiakkaan saadessa kopion sähköisenä ei siitä voisi veloittaa yhtä paljon kuin paperisen kopion lähettämisestä. Käytännössä laskukopioiden tarve aktualisoituu perintätilanteessa. Kirjallisesta maksumuistutuksesta, jonka liitteenä alkuperäisen laskun kopio voi olla, voi periä viisi euroa (laki saatavien perinnästä 10 a §). Tässäkään tapauksessa ei ole oikeutta periä maksumuistutuksen lisäksi erillistä korvausta laskukopiosta. 12. Vähintään neljä kertaa vuodessa laskutettava asiakkaita. Voimaantulon jälkeen ei voi laskuttaa enää kaksi kertaa vuodessa toimitettavalla laskulla? Myöskään todella pienten kulutuksen omaaville kohteille? Tosiasialliseen kulutukseen perustuvasta vähintään neljä kertaa vuodessa tapahtuvasta laskutuksesta on mahdollista poiketa, jos käyttöpaikka on varustettu muulla kuin etäluettavalla mittarilla ja laskutus perustuu loppukäyttäjän itseluentaan eikä tämä ole ilmoittanut mittarilukemaa kysymyksessä olevalta laskutuskaudelta tai jos käyttöpaikkaa ei ole varustettu mittauslaitteistolla. Kyse on poikkeuksesta pääsääntöön. Asiasta suositellaan sovittavan kirjallisesti asiakkaan kanssa. Lainsäädännön mukaan mittaria ei tarvitse asentaa sähkönkäyttöpaikkaan, jonka pääsulake on pienempi kuin 3 x 25 ampeeria, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti. Tyypillisesti kyseessä vakiotehoiset kohteet, joiden käyttötunnit on tiedossa, esim. valomainokset. Alla on vähittäismyyjän laskutusta koskeva sähkömarkkinalain uuden 69 §:n kaksi ensimmäistä momenttia 4(14) (jakeluverkonhaltijan laskutusta koskeva uusi 57 § on sisällöltään vastaava) ja ote sen perusteluista: 69 § (Voimaan 1.1.2016) Loppukäyttäjälle toimitettu sähkö on laskutettava tosiasiallisen kulutuksen perusteella vähintään neljä kertaa vuodessa. Muun kuin tuntimittauslaitteiston osalta laskutus voi perustua loppukäyttäjän tekemään mittauslaitteiston luentaan. Toimitetun sähkön laskutus saa kuitenkin perustua arvioituun kulutukseen tai kiinteään määrään silloin, kun laskutus perustuu loppukäyttäjän lukemaan mittauslaitteistoon eikä tämä ole ilmoittanut mittarilukemaa kysymyksessä olevalta laskutuskaudelta tai jos käyttöpaikkaa ei ole varustettu mittauslaitteistolla. Laskutus saa perustua arvioituun kulutukseen myös, jos sähköä ei ole voitu mitata mittauslaitteiston vikaantumisen vuoksi tai jos mittaustiedot eivät ole saatavilla etäluettavan mittauslaitteiston tiedonsiirtohäiriön vuoksi. Ote 69 §:n perusteluista (HE 182/2014): 69 §. Vähittäismyyjän laskutus. Esityksessä ehdotetaan, että loppukäyttäjälle toimitettu sähkö olisi laskutettava tosiasiallisen kulutuksen perusteella vähintään neljä kertaa vuodessa. Laskutus perustuu pääsääntöisesti tuntimittauslaitteiston luentaan, mutta niiden kohteiden osalta, joissa tällaista laitteistoa ei ole käytössä, voisi laskutus perustua myös loppukäyttäjän tekemään mittauslaitteiston luentaan. Laskutus saisi perustua arvioituun kulutukseen tai kiinteään määrään silloin, kun laskutus perustuu loppukäyttäjän suorittamaan mittarin luentaan ja tämä ei ole ilmoittanut mittarilukemaa tietyltä laskutuskaudelta. Todettuun energiankulutukseen perustuvasta laskutuksesta voitaisiin poiketa myös, jos käyttöpaikkaan ei ole asennettu mittauslaitteistoa. Säännöksellä on tarkoitus saattaa voimaan energiatehokkuusdirektiivin vaatimus. Laskutuskäytännön ei odoteta muuttuvan, sillä pääsääntöisesti sähköä laskutetaan Suomessa jo vähintään neljä kertaa vuodessa mittauksen perusteella. Tiedonvaihdon ajankohtaiskatsaus 13. Jos myyjä toimii myös tasevastaavan niin pitääkö tehdä vielä erillinen tiedonvaihtosopimus vai riittääkö tasepalvelusopimus? Fingridin tiedonvaihtopalveluista tehdään erillinen sopimus. Tiedonvaihtopalveluja koskevat sopimusehdot ovat Energiaviraston hyväksyttävänä (tilanne 18.8.2015). 14. Nimirakenneuudistus: onko tarkoitus muuttaa myös PRODAT-viestien rakennetta nimen ja osoitteen osalta? Alkuperäinen tarkoitus on ollut ottaa uusi tietorakenne käyttöön ensin vain yhtiöiden järjestelmissä, mutta mahdollisuutta joustavaan käyttöönottoon sanomaliikenteessä on myös tutkittu. Alalta saatujen kommenttien perusteella ET kuitenkin toistaiseksi suosittelee panostamaan ainoastaan nykyisten nimi- ja osoitetietojen laadun parantamiseen. Suositus uudesta tietorakenteesta ja sen käyttöönotosta toimijoiden järjestelmissä tullaan antamaan vasta kun datahubin tietorakanne on selvillä. Näin ollen tilanne on muuttunut EDI-päivien esityksestä. 15. Pitääkö korjaukset tehdä Postin osoitetiedon perusteella, vai pidetäänkö osoitetieto kunnan asemakaavan mukaisessa osoitteessa? Postin osoitetieto kun ei kuntien kaavan osoitteiden kanssa ole yhteneväinen. Tehdyn tarkastuksen tarkoitus oli selvittää osoitetietojen ja datan laatua käyttöpaikkarekisterissä sekä auttaa puuttuvien/virheellisten osoitteiden korjauksessa. Postin ehdottamat osoitteen korjaukset eivät kuitenkaan ole välttämättä oikein, eikä Postin järjestelmä pysty tunnistamaan kaikkia mahdollisia osoitteita. Postin järjestelmä perustuu osoitteisiin joihin jaetaan postia, mikä voi olla eri asia kuin sähkönkäyttöpaikka. Tästä syystä tarkistuksen tuloksiin kannattaa suhtautua riittävällä kriittisyydellä. Suomessa ei ole virallista osoiterekisteriä, johon tietoja voisi verrata ja varmistaa osoitteiden oikeellisuus. 5(14) 16. Kommentti: Käsitöitä 23 % verkkoyhtiön käyttöpaikkojen osoitteisiin. Työllistävä vaikutus Myös kehitysryhmässä osoitteiden siivoamiseksi vaadittava huomattava työmäärä on huomioitu, mutta myös todettu, että suuresta työstä huolimatta perustietojen siivoaminen tulisi maksamaan itsensä takaisin. Viimeistään datahubiin siirryttäessä tietojen on oltava hyvin korkealaatuista. 17. Onko postin rekisterin tarkastaminen taloudellisesti kannattavaa verkolle? Jokainen yhtiö päättää itsenäisesti datan laadun tarkastuksista ja toimenpiteistä. Fingridin tekemä tarkastus oli osa datahubin sujuvaan käyttöönottoon tähtäävää datan siivousta, jolla haluamme nostaa yhtiöiden tietoisuutta datan laadusta ja kannustaa tarvittaviin toimenpiteisiin 18. APERAK-kyselyn rakenteessa ja teknisessä toteuttamisessa oli parantamisen varaa. Kysymyksien tarkempi asettelu (esim. koskeeko ko. kysymys PRODATvai MSCONS-sanomien kuittauksia) olisi ehkä vähentänyt eos-vastausten määrää. Osa vastaajista käsittelee mahdollisesti vain toisen sanomatyypin kuittauksia? Kiitos palautteesta, huomioimme tämän tulevien kyselyjen toteutuksessa. 19. APERAK-raportti: Onko määritelty määrämuotoinen raportti mitä tietoja oltava jne. mm. automaattikäsittelyn helpottamiseksi? APERAK-raportointi toteutetaan tulevan Ediel.fi-portaalin kautta. Käyttäjä syöttää lomakkeelle ko. osapuolen lähettämien PRODAT- ja MSCONS-sanomien määrän (kpl) sekä näihin sanomiin vastaanottamansa negatiiviset APERAK-kuittaukset (kpl). Negatiiviset kuittaukset jaotellaan koskemaan PRODAT- ja MSCONS-sanomia. Negatiivisia APERAK-kuittauksia ei siis tarvitse jaotella sanoma- ja syykoodeittain. 20. APERAK-kyselystä: onko kysely osoitettu oikeille tahoille (sama taho ei aina hoida PRODAT- ja MSCONS-liikennettä)? APERAK-kyselykutsuja lähetettiin 173 kpl. Kyselykutsuja pyrittiin lähettämään laajasti ja löytämään näin oikeat tahot vastaamaan kyselyyn. Kutsujen lähettämisessä käytettiin mm. yhteystietotaulukon PRODAT- ja MSCONS-välilehdiltä löytyviä yhteystietoja. Oikeiden yhteystietojen löytäminen syvää asiantuntemusta vaativiin kyselyihin on haastavaa ja toivommekin, että yhtiöissä kyselyt aina välitettäisiin tarvittaessa oikealle taholle. 21. MSCONS-sanomassa voi olla noin 500 aikasarjaa samoin APERAK-tiedostossa voi olla 500 kuittausta, näistä 2 voi olla negatiivisiä ja 498 positiivisiä. Raportoidaanko 1 vai 2 negatiivistä sanomaa? MSCONS-sanomien negatiiviset kuittaukset raportoidaan tapahtumakohtaisesti, eli kysymyksen tapauksessa raportoidaan 500 kpl MSCONS sanomia/tapahtumaa joihin kohdistuu 2 negatiivista kuittausta. 22. Huomioidaanhan puuttuvien APERAKien seurannassa se, että kaikissa sanomissa ei pyydetä kuittausta? Osa ei pyydä mitään ja osa vain CONTRLin Raportointi aloitetaan seuraamalla lähetettyjen PRODAT- ja MSCONS-sanomien määriä ja niihin kohdistuvia negatiivisia APERAK-kuittauksia. Otamme raportoinnin yhteydessä mielellämme vastaan myös tarkempaa tietoa esim. kokonaan puuttuvista kuittauksista, mutta emme edellytä näiden tietojen raportointia. 23. Löytääkö uusi käyttöpaikkarekisteri osoitteet suomeksi ja ruotsiksi? Ensimmäisessä vaiheessa uudesta käyttöpaikkarekisteristä tiedot löytyvät jakeluverkonhaltijoiden raportoimassa muodossa. Jatkokehityksenä selvitämme käyttöpaikkarekisterin liittämistä palveluun, joka löytäisi osoitteiden nimet molemmilla kielillä. 24. Missä muodossa APERAK-kuittaukset raportoidaan? Pdf, Excel? Mitä tietoja? APERAK -raportointi toteutetaan tulevan Ediel.fi -portaalin kautta. Käyttäjä syöttää lomakkeelle ko. osapuolen lähetettyjen PRODAT- ja MSCONS-sanomien määrät (kpl) sekä näihin sanomiin vastaanottamansa negatiiviset APERAK-kuittaukset (kpl). 6(14) Negatiiviset kuittaukset jaotellaan koskemaan PRODAT- ja MSCONS-sanomia. Negatiivisia APERAK-kuittauksia ei siis tarvitse jaotella sanoma- ja syykoodeittain. Osoite- ja nimirakenteen uudistaminen Huom! Osoite- ja nimirakenteen uudistamista koskeva ohjeistus jätetään toistaiseksi julkaisematta. Alalta saatujen viestien perusteella uuden rakenteen käyttöönottamiseksi tarvittavien järjestelmäpäivitysten tilaaminen edellyttäisi varmuutta siitä, että sama rakenne tulee olemaan käytössä myös datahub-malliin siirryttäessä. Alle esitetyt vastaukset on laadittu ohjeluonnoksen perusteella, mutta eivät kuitenkaan tule vielä toistaiseksi käyttöön alan suosituksena. 25. PRODAT-sanomissa nimi tulee yhdessä kentässä. Jos asiakkuus perustetaan automaattisesti esim. Z03[14]-sanomasta, se tulee järjestelmään heti väärin Pitää paikkaansa, että sanomassa tiedot tulevat toistaiseksi vanhan rakenteen mukaiseksi, vaikka järjestelmissä mentäisiin hienojakoisempaan rakenteeseen, mikä aiheuttaa tietojen tallentamisessa ongelmia. Asiaa on kuitenkin pohdittu ET:n ja Fingridin kehitysryhmissä ja yhtenä mahdollisuutena on esitetty kenttien sisäisten erotinmerkkien käyttö PRODAT-sanomissa, joiden avulla yhdessä kentässä tulleet tiedot voitaisiin sanomaa järjestelmään luettaessa purkaa eri kenttiin. 26. Uudesta nimirakenteesta: Kuinka keskimmäiset nimet erotetaan toisistaan yhdessä kentässä? Välilyönnillä vai pilkulla? Keskimmäiset nimet erotetaan toisistaan välilyönnillä. 27. Mikä ovat "kiinteät tekstit" vapaassa tekstikentässä? Tuleeko ohjeen mukana listaus käytettävistä teksteistä, kuten "kiinteistökäyttöpaikka" ja "liikehuoneisto"? Kyllä, ohjeessa on tarkasti määritelty nämä määrämuotoiset tekstit, joilla ainakin kiinteistökäyttöpaikka ja tuotantokohde tunnistetaan. 28. Koska osoiterakenteet pitää olla kunnossa? Siirtymäaika esim. järjestelmien takia? Yhtenä tavoitteena tietorakenteen kehittämisessä ja tiedon laadun parantamisessa on ollut varmistaa mahdollisimman saumaton siirtyminen datahub-malliin, jotta uutta mallia käyttöönotettaessa ei enää tarvitsisi kamppailla tiedon laatuongelmien kanssa. Tällä hetkellä datahubin tietomalli ei kuitenkaan ole vielä selvillä, joten suositusta uuden tietorakenteen käyttöönottamiseksi yhtiöiden järjestelmissä on päätetty lykätä. Näin ollen tarkkaa ajankohtaa ei vielä ole tiedossa, mutta takarajana voidaan pitää datahubin tämänhetkisen aikataulun mukaista käyttöönottoa 2019 puolivälissä. 29. Milloin olisi muutos tarkoitus saada käyttöön? ATJ toimittajat tykkäävät, pyydetään/vaaditaan edullista kehityshintaa näille pienille muutoksille ja kohtuullisen pikaista toimitusaikaa. Onko lisäksi perusteltua jättää muutokset pois sanomaliikenteestä, kun kerran ATJ:t pitää saattaa uuteen osoitemalliin? Muutoin vaarana on usean muutoksen teettäminen ja kallis hinta. Aikataulun osalta katso edellinen kysymys. Nimi- ja osoiterakennemuutoksen ensisijainen tavoite on tiedon laadun parantaminen, mutta myös joustavia uuden rakenteen käyttöönottovaihtoehtoja sanomaliikenteeseen on tutkittu. Rakenteen uudistaminen ja osoitteiden siivoaminen vaatii paljon kehitystyötä sekä manuaalista tietojen siivoamista, minkä eri yhtiöt pystyvät toteuttamaan erilaisella aikataululla. Tämän takia muutos on haluttu toteuttaa mahdollisimman joustavasti. 30. Miten as oy:n kiinteistö pitäisi merkata? Kiinteistökäyttöpaikat merkataan erillisellä määrämuotoisella tekstillä vapaatekstikentässä. 31. Osoitteen kielikoodi fi/sv? Osoitteina tulee käyttää samoja osoitteita, jotka jakeluverkkoyhtiö on syöttänyt käyttöpaikkarekisteriin. Tällä hetkellä käyttöpaikkarekisterissä osoitteet on vain yhdellä 7(14) paikallisen jakeluverkkoyhtiön määrittelemällä kielellä, mutta Fingrid parhaillaan tutkii mahdollisuutta laajentaa käyttöpaikkarekisteri kattamaan sekä suomen- että ruotsinkieliset osoitteet. 32. Miten saarikohteet joilla ei varsinaista postiosoitetta vaan jossain pienessä saaressa vaikka 3 käyttöpaikkaa jotka nyt nimetty osoitteella "Storö” Saarikohteiden sekä muiden kohteiden osalta, jolla ei ole varsinaista osoitetta, tulee tallentaa lähin mahdollinen osoite ja vapaatekstikentässä tarkentaa käyttöpaikan tarkka sijainti. Tällaisia kohteita ovat myös esimerkiksi moottoritien varrella olevat valotaulut. Pientuotannon sanomaliikenne 33. Osoiterakenneohjeen mukaan tuotantokäyttöpaikan perään tulee lisätä teksti "tuotantokohde", pientuotannon sanomaliikenteen ohjeen mukaan kprekisterissä osoitteen perässä tulee lukea "tuotanto". Voisiko tätä yhtenäistää? Hyvä huomio ja kyllä, nämä tullaan yhtenäistämään. 34. Tarkoittaako tämä, että verkkoyhtiön tulee aina tarkistaa Z03-sanomasta kuormitusmallin tunnus, joka on vapaavalintainen kenttä? Entä jos kenttä on tyhjä ja kohde on tuotantokohde? Keskeytetäänkö tällöin prosessi? Pientuotanto-ohjeessa kuormitusmallin käytöstä lukee seuraavaa: Pientuotantokohteet tunnistetaan sanomaliikenteessä kuormitusmallintunnuksesta 8. Kun myyjä käynnistää prosessin tällä kuormitusmallin tunnuksella, tietää verkkoyhtiö, että sopimus koskee tuotantoa. Mikäli verkkoyhtiö huomaa, että kuormitusmallintunnuksella 8 ollaan tekemässä sopimusta kulutuskäyttöpaikkaan, tulee sanomaan vastata negatiivisella APERAK-kuittauksella. Samoin negatiivisella APERAKilla kuitataan tilanne, jossa tuotantokäyttöpaikalla ollaan tekemässä sopimusta millä tahansa muulla kuormitusmallintunnuksella. Tuotantokohteiden kuormitusmallintunnus ei saa vaihtua sanomaprosessin aikana. Myyjän on aina tarkastettava, että verkkoyhtiön lähettämässä Z04-sanomassa kuormitusmallin tunnuksena on 8, mikäli prosessin käynnistänyt Z03-sanoman on lähetetty kuormitusmallin tunnuksella 8. Periaatteessa verkkoyhtiöllä ei ole velvollisuutta tarkistaa Z03-sanomassa vapaaehtoisena olevan kuormitusmallikentän sisältöä. Tarkastaminen kuitenkin auttaa ehkäisemään virheitä, joten tarkastaminen on suositeltavaa. Tyhjänä olevan vapaaehtoisen kentän ei tulisi keskeyttää prosessia. Tarvittaessa verkkoyhtiö voi olla sähköpostilla tai puhelimitse yhteydessä myyjään, mikäli tarvitsee tarkennusta kohteesta. 35. Miten toimitaan kun tuotannon ostosopimus päättyy ja asiakas ei ole ilmoittanut uutta ostajaa? Ilman sopimusta ylijäämäsähköä ei saa verkkoon syöttää, joten verkkoyhtiön tulee neuvoa asiakasta tekemään uusi sopimus tai estämään verkkoonsyöttö. Menettelytapalinjaukset vuonna 2014 36. Keneltä varmistetaan sopimustunnus, kun uusi myyjä päättää sopimuksen ja sopimustunnus ei ole tiedossa, mutta nimi täsmää. Jos poismuuttosanomassa sopimustunnuskenttään on kirjoitettu ”ei tiedossa”, tulee verkon käsitellä tapaus erikseen, varmistaen että sopimusta ei päätetä väärältä asiakkaalta. Erilliskäsittely voi olla esim. manuaalinen nimen tarkistus. Mikäli asiakkaan nimi täsmää verkkosopimuksen asiakkaaseen, voidaan sopimus päättää. 37. Täytyykö verkonhaltijan varmistaa katkeaako sähköt oikealta asiakkaalta, kun sopimustunnus täsmää, mutta nimi on eri kuin verkon sopimuksella? Mikäli myyjän Z08[14]-sanomassa lähettämä sopimustunnus täsmää verkon järjestelmään aiemmin tallennettuun sopimustunnukseen, etenee sopimuksen päättäminen automaattisesti eikä nimeä tarvitse erikseen tarkastaa, sillä myynti- ja 8(14) verkkopalvelusopimukset voivat olla eri nimillä, mutta sopimustunnuksella ulosmuutto voidaan kohdentaa oikeaan sopimukseen. 38. Onko asiakkaalle toimitettavaan sopimusvahvistusilmoitukseen liitettävä erillinen palvelumaksuhinnasto, vai riittääkö vahvistuksella www-osoite kyseiseen hinnastoon? Ehtojen mukaan palveluhinnasto on osa sopimusta. Sopimukseen tai sopimusvahvistukseen tulee liittää ko. sopimukseen sovellettavat hinnat ja palveluhinnasto. Pelkkä viittaus nettisivuilla oleviin hinnastoihin ei riitä. 39. Valtakirjoista: jos toistaiseksi voimassa olevan valtuutuksen antanut henkilö ei ole enää valtuutuksen antaneen yrityksen palveluksessa, onko valtakirja edelleen voimassa? Voidaanko vedota, että juridisessa oikeassa asemassa aikanaan valtuutuksen antanut henkilö on tehnyt sopimuksen yritystä sitovaksi? Sopimus, joka tehtiin silloin, kun valtuutuksen antanut henkilö oli valtuutuksen antaneen yrityksen palveluksessa, on edelleen voimassa ja sitoo yritystä. Yritystä sitovia sopimuksia ei voi tehdä valtuutuksen perusteella sen jälkeen, kun valtuutuksen antanut henkilö on poistunut siitä asemasta, minkä perusteella hänellä tulkittiin olevan valtuutus tehdä sopimuksia ja antaa valtakirja niiden tekemiseen. Sen takia valtuutuksen olemassaolo on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin. Menettelytapalinjauksissa 2014 on perusteltu asiaa tarkemmin: http://energia.fi/sites/default/files/images/menettelytapalinjaukset_vuonna_2014.pdf Valtakirjojen käyttöä käsittelee ns. oikeustoimilaki. Valtakirjojen suositellaan aina olevan määräaikaisia, mutta ne voivat olla myös toistaiseksi voimassa olevia. Toistaiseksi voimassa olevan valtakirjan vastaanottajan on hyvä säännöllisin väliajoin (esim. 1 tai 2 vuotta) varmistaa, että valtakirja on voimassa. Oikeustoimilain 15 §:n mukaan: ”Valtuutus, joka perustuu asiakirjaan, joka on annettu valtuutetulle hänen hallussaan pidettäväksi ja kolmannelle henkilölle esitettäväksi, peruutetaan siten, että valtuuttaja ottaa takaisin tai hävityttää valtuuttamisasiakirjan. Valtuutettu on velvollinen valtuuttajan pyynnöstä palauttamaan valtuuttamisasiakirjan.” Jos päämies (eli valtuuttaja) ilmoittaa vastapuolelle (jos tietää kuka vastapuoli on), että valtuutus ei ole enää voimassa, niin vastapuoli ei ole oikeutettu vetoamaan siihen, ettei valtuutusta ole muulla tavalla peruutettu. Tällainen tiedoksianto on siis riittävä keino peruuttaa valtuutus, koska tiedoksiannon jälkeen vastapuoli ei voi vedota siihen, ettei tiennyt valtuutuksen peruutuksesta. (OikTL 16 §) Edelleen laki toteaa, että jos valtakirja esitetään jatkuvassa liikesuhteessa vain kerran, niin vilpitöntä mieltä ei lähtökohtaisesti suojata, mikäli sopimus on tehty vasta sen jälkeen, kun valtakirja on otettu jo pois valtuutetulta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli valtuutus on päämiehen taholta oikein peruutettu eli valtakirja on otettu pois valtuutetulta, niin yhtiön tietämättömyyttä valtuutuksen päättymisestä ei suojata, vaikka se ei olisi tiennyt tästä. Tämän vuoksi jäsenille on suositeltu, että valtakirja, vaikkakin toistaiseksi voimassa oleva, pyydettäisiin aina välillä uudelleen nähtäväksi. Yhtiökohtaisesti voi siis linjata kuinka usein tarkistaa valtakirjan voimassaolon ja kuinka vanhan valtakirjaa hyväksyy. Verkkoyhtiön ei tule edes voimassa olevalla valtakirjalla tällaisessa tilanteessa ilmoittaa myynnin päättymispäivää myyjälle. Tämä tulee aina kysyä asiakkaan nykyiseltä myyjältä, ei verkkoyhtiöltä. Epäselviin kyselyihin voi vastata, että käyttöpaikkatunnukset löytyvät käyttöpaikkarekisteristä. 40. Valtakirjoissa luetellaan yleensä iso määrä eri asioita, mitä valtuutettava voi selvittää. Voiko käyttää ilmaisua "valtuutettu saa oikeuden selvittää asiakkaan energiasopimukseen liittyvät tiedot, "kuten asiakas itse saisi"."? Kyllä, tällaista ilmaisua voi käyttää. 41. Lähetyksen käynnistämisen perustamiskustannukset: per käyttöpaikka vai osapuoli vai molemmat? Perustamiskustannuksen tulisi vastata verkkoyhtiölle sanomavälityksen aloittamisesta aiheutuvia kustannuksia. Mikäli jokaisen yksittäisen käyttöpaikan perustaminen aiheuttaa verkkoyhtiölle selkeästi aina ennakkoon tiedossa olevan kustannuksen, on 9(14) perusteltua periä perustamiskustannus käyttöpaikkakohtaisesti sanomavälityksen aloittamisesta. Mikäli perustamiskustannus syntyy ennen kaikkea uuden osapuolitunnuksen luomisesta, on toimijakohtainen perustamiskustannus perustelua. Perustamiskustannuksen ja sen määräytymisperusteen (esim. € per lisätty käyttöpaikka tai € per lisätty toimija) on hyvä näkyä selkeästi verkkoyhtiön hinnastossa. 42. Mikä on myyjän katkaisupyynnön "asianmukainen" peruuttamistapa ja aikataulu kustannusvastuun näkökulmasta? Katkaisupyynnön peruuttaminen on usein varsin aikakriittinen tapahtuma, joten siitä tulee ilmoittaa verkkoyhtiölle viivytyksettä. Peruutus suositellaan tekemään ensisijaisesti puhelimitse, joka tulee vahvistaa sähköpostilla. Yhtiöiden tulee varmistaa, että yhteystiedot ovat aina ajan tasalla ja puhelimitse pääsee läpi kohtuullisessa ajassa. 43. Pitääkö kaikilla osapuolilla olla puhelinnumero, josta tavoittaa. Yksi osapuoli ilmoitti, että puhelinnumeroa ei ole, on vain sähköposti. Lainsäädäntö ei suoraan velvoita puhelinnumeron olemassa oloa, mutta asioiden käytännön sujuvuuden kannalta on välttämätöntä, että jokainen yhtiö on tavoitettavissa puhelimitse. Olisi kyseenalaista mikäli yhtiöllä on esimerkiksi asiakasmyynnille puhelinnumero, mutta ei toimijoiden väliseen asioiden hoitoon tai muuhun asiakaspalveluun. Myös menettelyohjeet edellyttävät tiettyjen aikakriittisten prosessien hoitoa puhelimitse. Datahub tulee - Näin se muuttaisi tiedonvaihtoa 44. "Nykymalli tiedonvaihdossa ei tue yhteislaskutusta". Neljän vuoden päästä oleva muutosko tukee yhteislaskutusta nyt ja lähiaikana? Nykytoiminnassa on jo mahdollisuus käyttää yhteislaskua, myyjän tai verkon. Ei käytetä, koska myyjä ei saa hintatietoja. Pieni kehitys saada nopeasti käyttöön, jos sanomaliikennettä muutettaisiin. Miksi tätä ei vaihtoehtona nopeaan kehitykseen? Lisäksi perustuisi asiakkaan valintaan, mikä tukee komission ”asiakas keskiössä” Alalla on hyvin vaihtelevia näkemyksiä tarvittavasta kehityksen määrästä. Yhteislaskutus edellyttäisi hintatietojen välittämisen toimijoiden välillä, mikä kenties parhaiten onnistuisikin sanomaliikennettä kehittämällä, mutta yksistään se ei riittäisi kokonaisvaltaiseksi ratkaisuksi, vaan tarvitaan yhteiset säännöt myös esimerkiksi vakuuksien käsittelylle. Toistaiseksi yhteistä kantaa läpilaskutuksen järjestämiseksi ei alalla ole, joten myöskään asiaa koskevaa kehitystä tiedonvaihdon suhteen ei ole käynnissä. 45. Sisäinen tiedonvaihto korvataan ulkoisella. Missä päätetty ja kuka näin on päättänyt? Selvitystyössä oli erikseen maininta, että kaikki tiedonvaihto tehdään Datahubiin, mutta sisäistä ei kielletä. Järjestelmien näkökulmasta onko eri asia muuttaa prosessia tai lisätä olemassa olevaan prosessiin uusia toimintoja (vrt sisäinen tiedonvaihto)? Keskitettyyn tietokantaan perustuvassa datahub-mallissa lähtökohtana on, että toimijat lisäävät kaikki tarvittavat tiedot sekä päivittävät niiden muutokset välittömästi datahubiin, josta tiedot ovat yhtä nopeasti osapuolien saatavilla riippumatta siitä, onko kyseessä ns. konsernin sisäinen vai ulkoinen myyjä. Hubi siis toimii kaikille osapuolille tiedonvaihdon tasavertaisena vastapuolena, minkä mukaisesti myös hubin liiketoimintaprosessit määritellään. Datahubin määrittelyissä ei oteta kantaa siihen, käyttääkö jokin yhtiö hubin ohella myös sisäisiä sanomia. Tärkeää kuitenkin on, että jokaisessa yhtiössä luottamuksellisuus- ja syrjimättömyysvelvoitteiden noudattaminen ja varmistetaan, eikä esimerkiksi konsernin sisäinen myyjä ole tiedonvaihdon suhteen paremmassa asemassa kuin kuka tahansa muu myyjä. 46. Jos käyttöpaikat tai mittarit on ristissä niin hoitaako datahub selvityksen, jos verkko on vain hubiin yhteydessä? Datahubia koskevien prosessien ja menettelytapojen määrittely on vasta käynnistynyt ja nämä asiat tulevat tarkentumaan ajan myötä. Vastuu mittauksista on joka tapauksessa verkkoyhtiöllä. 10(14) 47. Nyt kuvataan prosesseja, mitä tullaan ottamaan käyttöön 4-5 vuoden päästä. Ihan oikeasti? EU Komissio tekemässä muutoksia useisiin tiedonvaihdon ja tietosuojan yksityiskohtiin – valmistuuko tällä hitaalla kehitysmallilla DH koskaan? Miksi kehityksessä ei käytetä kevyen ja ketterän kehityksen mallia, missä asia kerrallaan tehdään muutoksia nykyiseen toimintaan? (vrt Viro, mallina Suomessa voisi käyttää esim. käyttöpaikkanumerot on jo, niihin liitetään mittaukset, ja niin edelleen...) Selityksenä Viron mallin kelpaamattomuudelle ei ole pienempi määrä käyttöpaikkoja. Datahubin portaittaisesta käyttöönotosta on selvityksen aikana keskusteltu. Monet toimijat pitävät vähitellen tehtäviä muutoksia tarvittavien järjestelmäpäivitysten määrän takia huomattavasti kalliimpana vaihtoehtona kuin muutosten käyttöönottoa suurempina kokonaisuuksina. Tämä on yksi syy sille, miksi jo datahubin ensimmäisestä versiosta halutaan tehdä toiminnallisuuksiltaan varsin kattava. Projektin aikana tullaan seuraamaan muuttuvia tarpeita ja määrityksiin tehdään muutoksia tarpeen mukaan. Myös nykyistä käyttöpaikkarekisteriä kehitetään jo lähiaikoina ja samalla tutkitaan tarvetta ja mahdollisuuksia sen tietosisällön laajentamiselle. 48. Miten mahdollisiin hubin kaatumisiin ja verkkohyökkäyksiin on varauduttu? Riskihän on koko toimintojen yhtäaikainen katkos kaikilla toimijoilla? On totta, että yhteen järjestelmään perustuva malli on lähtökohtaisesti haavoittuvampi kuin hajautettu malli. Tämä luonnollisesti otetaan huomioon hubin toteutuksessa ja riskit pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoin estämään. 49. Miten toimitaan tilanteessa, kun rekisterissä ei ole asiakkaan henkilötunnusta eikä asiakas halua sitä antaa. Voiko sopimuksesta / tietojen luovutuksesta kieltäytyä? Sähkökauppa on rinnastettavissa luottokauppaan ja toimijalla on oikeus varmistaa asiakkaan henkilöllisyys sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimusta ei siis tarvitse tehdä, mikäli asiakas ei suostu luovuttamaan henkilötunnustaan. 50. Miksi prosesseissa loistehon toimitus on liitetty myyjään? Myyjälle halutaan antaa mahdollisuus asiakkaan energiankäytön neuvontaan, jossa tieto loistehosta on yksi oleellinen osa. 51. Toimitetaanko hubiin vain tuntisarjaa? Miten käyräkohteet ja ei-mittaroidut kohteet? Pitääkö ottaa käyttöön käyttöpaikkakohtainen käyrälaskenta ei tuntimitatuille kohteille? Datahub-prosessien määrittelu on vasta alkutekijöissään eikä esimerkiksi mittaustietojen käsittelystä ole lopullista mallia olemassa. Asiaa käsitellään syksyn aikana datahub-prosessityöryhmissä. 52. Vai toimitetaanko hubiin ainakin aluksi vain ok mittausdataa? Verkkoyhtiön tulee lähettää datahubiin vain validoitua ja oikeaksi todettua mittaustietoa. Datahubiin toteutetaan joitakin mittaustiedon teknisiä validointeja, mutta ne eivät pysty korvaamaan verkkoyhtiön tekemää validointia. Toki mahdolliset jälkikäteiset korjaukset jo syötetyille mittaustiedolle voidaan toteuttaa, jolloin korjauksesta lähtee tieto asianomaisille toimijoille. 53. Kyllä hubi sitten hoitaa. Kiitos kommentista, tähän pyritään 54. Kuinka kauan mittaustietokantaa ja siinä taseselvitystä tarvitaan verkolla tai myyjällä? Toistaiseksi on liian aikaista ottaa kantaa mittaustietokannan tarpeellisuudesta myyjillä ja verkkoyhtiöillä pitkällä aikavälillä. Tämäkin asia tulee tarkentumaan projektin edetessä. 55. Datahub kehitystyötä tehdään myyjät erikseen ja verkkoyhtiöt erikseen. Miten varmistetaan yhteinen näkemys? 11(14) Prosesseja määrittelevät myyjien ja verkonhaltijoiden ryhmät tekevät yhteistyötä, jonka lisäksi valmisteltavat dokumentit tulevat alalle kommentoitaviksi. 56. Virossa on kaksi verkkoa ja yhdellä myyjällä on noin 80% osuus kaupasta. Voitaisiinko viro jo unohtaa On totta, että Viron sähkön vähittäismarkkinat ovat rakenteeltaan kovin erilaiset kuin Suomessa, eikä suora vertailu siten ole aina järkevää. 57. Missä laissa on määritelty käyttöpaikkakohtainen käyrälaskenta? Valtioneuvoston asetuksessa sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Laskenta rakentuu käyttöpaikkakohtaisista tiedoista, mutta laskennan tuloksena saadaan myyjäkohtainen summa tai käyräkohtaiset summat. 58. Kestääkö hubin kapasiteetti laskuajojen tekemisen sieltä? Toistaiseksi on liian aikaista ottaa tähän kantaa, kun hubin toiminnallisuuksia ei ole vielä määritelty. Käytettävyysvaatimukset määräytyvät sen mukaan mitä toiminnallisuuksia hubi tulee sisältämään. 59. Hubi toimii ja palautetta tulee :) Palautetta otetaan mielellään vastaan: [email protected] NBS tulee – näin se muutta taseselvitystä 60. Onko MADES jo kokonaan haudattu vai vieläkö sitä mietitään? MADES on edelleen selvityksen alla, mutta sen mahdollista käyttöönottoa siirrettiin myöhemmäksi. Huomattiin, että on parempi toteuttaa MADES muutos NBS projektista erillään. Lisäksi pohjoismaissa toteutettavat hub-projektit tuovat mahdollisuuden toteuttaa MADES helpommin, kun ei tarvitse perustaa tiedonvälityksen vaatimia noodeja erikseen, vaan hubit voivat tarjota nämä. 61. Palautetta FG:lle! FG voisi noudattaa omia ohjeitaan kun tekee verkkoon/mittauksiin rakennemuutoksia, jotka vaikuttavat myös muihin. Fingrid toimii markkinoilla kantaverkkopalveluiden lisäksi kaikissa sähkömarkkinarooleissa, kuten myyjänä, verkkoyhtiönä ja tasevastaavana. Fingrid on velvollinen toteuttamaan samat NBS:n vaatimat taseselvitysmuutokset samoilla säännöillä kuin muutkin markkinatoimijat. 62. Nyt on jonkin verran käytössä verkkojen välisiä 20kV varasyöttöjä, joita käytetään vain häiriöiden tai verkkotöiden aikana. Nämä on hoidettu nyt keskinäisillä sopimuksilla, eikä näitä ole raportoitu rajapisteinä. Voidaanko näin jatkaa? NBS-projekti ei vaadi toteuttamaan lisämittarointeja, eikä varasyöttöjen kahdenkeskisellä sopimiselle ole mallin mukaan mitään estettä. Varasyöttöjen tuoma verkkoalueen kokonaiskulutuksen lisäenergia tai vaje allokoituu verkkoalueen häviöihin. Verkkoyhtiöt vastaavat häviöittensä hankinnasta ja kulujen hallinnasta. 63. Miksi Ruotsin aika? Miksi ei samalla Englannin aika UTC ilman kalliiksi tulevia kesäaikapelleilyjä, kun Handbookinkin virallinen kieli englanti. NBS projekti käynnistettiin osaltaan pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden harmonisointiprojektin laukaisemana. Harmonisoinnin lähtökohtana oli yhteiset toimintatavat ja säännöt sähkömarkkinoilla. Sähkön tukkukauppaa (Elspot ja Elbas) Pohjoismaissa käydään jo CET-ajassa. eSettin mukaan taseselvityksen ja sen laskutuksen toteutus samassa ajassa tuo selkeitä operatiivisia ja kustannuksellisia etuja pohjoismaisille toimijoille ja yhteiskunnalle. Energiateollisuus ry on kuitenkin vastustanut tätä muutosta ja esittänyt, että Suomessa toimintatapojen selkeyden ja kokonaiskustannustehokkuuden varmistamiseksi tulisi vähittäiskaupan ohella myös taseselvityksessä noudattaa Suomen virallista aikaa (EET). Perustelut löytyvät ET:n lausunnosta. 12(14) 64. Voisiko eSett:n tasevirheestä puhua vaikka tasepoikkeamana, ettei mene sekaisin verkon ja myyjän välisen tasevirhe (-korjauksen) kanssa? NBS projektin käyttämä terminologia on lähtökohtaisesti yhteinen englanninkielinen. Mittausalueen mittausten laskennallisesta erosta käytettävä termi poikkeama on myös hyvä, mutta käytännössä kyseessä on virhe. Mittausalueen erillisten summatietojen (tuntimitatut, profiilit, tuotannot, häviö) pitäisi vastata aina rajapistesummien yhteenlaskettua tulosta. Jos näin ei ole, on voinut tiedonvaihdossa tai erillisten tuntitietojen pyöristyksessä tapahtua virhe. Pohdimme asiaa projektin sisällä, ja julkaisemme kaikista käsikirjan käyttämistä termeistä suomenkielisen version, jota pyrimme käyttämään mahdollisimman johdonmukaisesti. Otamme mielellämme vastaan käännösehdotuksia toimialalta, jotta saamme mahdollisimman selkeät termit käyttöön myös suomenkielellä. 65. Mihin koko taseselvitystä valtakunnan tasolla tarvitaan ja käytetään? Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää vastata joka hetki toisiaan sekä valtakunnan että koko pohjolan tasolla. Koska sähköntuotantoa ja hankintaa ei pysty etukäteen suunnittelemaan niin, että nämä vastaisivat aina todellista kulutusta, joudutaan kaupallista selvitystä varten toteuttamaan taseselvitys. Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinoiden osapuolien hankinnan ja kulutuksen väliset erot. NBS projektissa selvitetään tasevastaavien poikkeama sähkön hankinnan ja kulutuksen väliltä pohjoismaisella tasolla. Asiakkaan kohtaaminen ja odotusten huomioiminen muuttuneessa ympäristössä 66. Automaatioaste 50% luokkaa eli noin 500 sanomaa päivässä käsin? Esityksessä esitettiin kolmen erikokoisen yhtiön keskiarvoja. Tapaukset ovat vain esimerkkejä asian hahmottamiseksi ja kehityksen kuvaamiseksi, eikä näistä kannata vetää johtopäätöksiä koko alan kokonaistilanteesta. 67. Kannattaako kehittää onlinea kun hubi tulee ja hoitaa! Hubin käyttöönotto kestää vielä pitkään, minkä aikana verkkoyhtiön lakisääteiset velvoitteet tulee edelleen hoitaa. Muutoin online-palveluiden kehittäminen on yhtiökohtainen päätös. Lisäksi ennen EDI-päiviä saadut yleiset sanomaliikennettä koskevat kysymykset 68. Adaton käyttöpaikkarekisterissä pitäisi olla kohteen mittaustapa (aikavyöhyke) ja kuormitusmalli. Tällöin myyjä osaisi ehdottaa oikeaa tuotetta, jos asiakas ei tiedä minkälainen mittaus kohteessa on (esim. muutto). Helpottaisi myös automatiikan käyttöä, kun ei tarvitsisi korjailla sopimuksia, jos Z04-sanomassa tuleekin eri aikavyöhyke, mistä asiakkaan kanssa sovittu. Käyttöpaikkarekisterin tarkoitus on auttaa käynnistämään prosessi oikealle käyttöpaikalle, asiakkaan antaman osoitteen ja rekisteristä löytyvän käyttöpaikkanumeron avulla. Muita tarkoituksia käyttöpaikkarekisterillä ei tällä hetkellä ole, mutta kehityksessä mielellään otetaan vastaan tämän tyyppisiä ideoita. 69. Jotkut myyjät lähettävät Z03(1)- ja Z08(1)-sanomat aina, kun tuote vaihtuu. Myyjänvaihtoa ei kuitenkaan tapahdu. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä sanomia ja joskus sekaannuksiakin. Voisivatko kaikki noudattaa samaa käytäntöä, eli Z03(1)- ja Z08(1)-sanomat lähetettäisiin vain silloin, kun myyjä vaihtuu kohteessa? Tuotteen vaihto hoidettaisiin sisäisesti. Menettelyohjeiden mukaan myyjän tulee aina lähettää Z03[1]-sanoma, jos sopimustunnus vaihtuu, vaikkei myyjä vaihtuisikaan. 70. Z08(1) / Z04(1) päivämäärällä? Negatiiviset sanomat päivämäärällä aiheuttavat paljon sanomia; prosessi pitää aina aloittaa alusta. Joskus käy niinkin, että ensin saadaan negatiivinen sanoma, jossa ilmoitetaan ensimmäinen mahdollinen myyjänvaihtopäivä ja kun sitten lähetetään uusi sanoma ko. päivälle, tuleekin negatiivinen ilman päivämäärää. Uuden myyjän pitää taas alkaa selvittelemään, miksi näin on ja aikaa kuluu. Voisiko 13(14) käytäntöä selkeyttää niin, että jos myyjä voi vaihtua 30 vrk:n sisällä ehdotetusta päivästä, lähetetään positiivinen sanoma päivämäärällä ja uusi myyjä korjaa sopimuksensa sen mukaiseksi. Ja jos sopimus on voimassa yli 30 vrk, lähetetään negatiivinen sanoma. Tämä aiheuttaisi tietysti muutoksia järjestelmiin, mutta yksinkertaistaisi prosessia ja vähentäisi sanomien määrää. Aikanaan kun on otettu käyttöön periaate, että sopimuspäivämäärä ei voi prosessin aika muuttua, perusteena on ollut, että uudesta aloituspäivästä on sovittava asiakkaan kanssa. Muutos järjestelmiin ja menettelytapoihin olisi suuri. 71. Verkonhaltija vastaanottaa Z03(14)-sanoman Matti ja Maija Meikäläisen nimissä, sanomassa on Matin hetu. Osoite, johon sanoma kohdistuu, on ollut Matti Meikäläisen nimissä vuosikausia, ja hänellä on nyt voimassa määräaikainen myyntisopimus. Sekä Matti että Maija Meikäläinen ovat asuneet kohteessa koko ajan, joten kyseessä ei ole todellinen muuttotilanne? Voimmeko vaatia sanomaa myyjänvaihtona vai tuleeko vaan käsitellä muuttosanoma? Ilmoituksen tekevän myyjän vastuulla on tarkastaa onko kyseessä muutto vai myyjänvaihto. Menettelyohjeet kieltävät muuttosanoman väärinkäytön määräaikaisen sopimuksen kiertämiseksi. Verkkoyhtiöllä ei ole velvollisuutta tarkistaa onko kyseessä muutto vai myyjänvaihto, mutta havaitessaan, että kyseessä ei ole muutto, voi verkko pyytää ilmoituksen myyjänvaihtona. Mikäli asiakkaan tahtona on muuttaa nykyinen sopimus yhteisvastuulliseksi, tulee asiasta sopia nykyisen myyjän kanssa. 72. Myyjä lähettää muuttosanoman, jossa ilmoittaa myyntinsä alkavan tiistaina 2.6.2015, kohteeseen (josta siis sähköt on poikki) tehdään sopimus ja kytkentätapahtuma kyseiselle päivälle 2.6.2015 ja myynnin alkaminen vahvistetaan Z04(1)-sanomalla. Myyjän sanoma on lähetetty perjantaina 29.5.2015. Myyjä lähettää kuitenkin heti maanantaina sähköpostin, jossa ilmoittaa että asiakkaan sisäänmuutto on aikaistunut kuluvalle päivälle 1.6.2015. Pitääkö verkon muuttaa voimaantulopäivä ja tehdä asiakkaalle maksuton kytkentä ? Normitilanteessa (esim. asiakkaan itse soittaessa asiakaspalveluun) saman päivän kytkentä on aina maksullinen. Eikö muuttoprosessi pitäisi perua sähköpostilla ja käynnistää se uudella Z03(14) sanomalla? Verkkoyhtiön ei tarvitse tehdä pikakytkentää maksutta. Samalle päivälle tapahtuvat pikamuutot tulee hoitaa puhelimitse, jolloin osapuolet voivat myös keskenään sopia miten asia hoidetaan (sanomitse vai sähköpostilla). 73. Lisähuomioina tähän, että myyjät lähettävät sähköpostitse näitä sisäänmuuttopäivien viime tingan muutoksia myös asiakaspalvelun sulkemisajan jälkeen. Pitäisi ymmärtää, ettei näitä kukaan silloin ole käsittelemässä. Lisäksi on yleistynyt, että tiedonvaihtoon liittyviä sähköposteja lähetetään omista sähköposteista, eikö ohjeistuksena ole että käytetään myynti- ja verkkotiedonvaihdon sähköposteja? Samalle tai seuraavalle päivälle tapahtuvia muuttoja tulisi välttää. Jos tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, myyjän tulee varmistaa, että hänen lähettämänsä sanomat lähtevät eteenpäin saman vuorokauden aikana. Tarkemmin lyhyellä varoitusajalla tehtävistä muutoista on ohjeistettu ET:n ohjeessa Muuttotilanteita koskevat ET:n linjaukset. Yhtiöiden väliseen tiedonvaihtoon ja menettelytapoihin liittyviin sähköposteihin suositellaan käyttämään tiedonvaihdon yleistä sähköpostiosoitetta, jonka säännöllinen luenta on varmistettu. 74. Eniten käsityötä ja selvittämistä aiheuttaa muuttotilanne, jossa asiakas on valinnut itselleen parhaassa tapauksessa 3 eri myyjää. Muuttosanomia tipahtelee kuin sieniä sateella. Mikäli verkko sähköpostilla ilmoittaa myyjälle, että ko. asiakas on valinnut jo toisen myyjän (tilanteessa jossa sanomat tulleet samaan aikaan/aloituspäivä sama), tulisi myös myyjille asettaa aikaraja jolloin perumisesta tulee ilmoittaa. Mielestäni 2 vrk aikana myyjällä on riittävästi aikaa ottaa yhteyttä asiakkaaseen, mikäli sopivat myynnistä tai 14(14) sen perumisesta tulisi tästä välittömästä ilmoittaa verkolle. Myyjät lähettävät Z03[C]-sanomia vaikka myyjänvaihtoon verkko on jo vastannut Z04[N]sanomalla vastaanotettuaan asiakkaan sen hetkiseltä myyjältä Z08[N]sanoman. Verkkoyhtiö saattaa vastaanottaa yhdelle käyttöpaikalle useita samanaikaisia myynninaloitusilmoituksia. Pääosin nämä tilanteet koskevat myyjänvaihtoja, mutta ajoittain myös muuttoja. Mikäli sanomat tulevat samalle päivälle, niin jälkimmäisenä ilmoittautuneelle myyjälle voidaan lähettää negatiivinen APERAK syynä, että toinen myyjä on jo ilmoittautunut käyttöpaikalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jälkimmäinen myyjä joutuu selvittämään tilannetta asiakkaan kanssa. Verkkoyhtiö voi myös ilmoittaa päällekkäisistä ilmoituksista erillisillä sähköposteilla molemmille myyjille tai vain yhdellä sähköpostilla jälkimmäiselle myyjälle, jonka sanomaa ei ole voitu käsitellä. Sähköposteissa ei tule paljastaa ilmoittautuneita myyjiä toisilleen. Mikäli vastaanotetuissa myynninaloitusilmoituksissa on päiväkin eroa, tulee verkkoyhtiön aina lähettää myyjille asiasta sähköpostia. Myyjänvaihdon saatuun negatiiviseen kuittaukseen (Z04[N]) ei enää saa vastata peruutussanomalla.
© Copyright 2024