Valistuneen miehen” patsas Ristiinaan?
N:o 43 IRTONUMERO 1,20 € TORSTAINA 22. LOKAKUUTA 2015 ”Valistuneen miehen” patsas Ristiinaan? P ietari Brahe on nimenä väistämättä tuttu varmasti kaikille ristiinalaisille. Tarkempi historian tuntemus aiheen piiristä ei välttämättä kuitenkaan ole kamalan hyvin hallussa. Toisin on tieteen historian dosentti Osmo Pekosen laita. Pekonen, matemaatikko, historioitsija ja runoilija-akateemikko, piti toissa viikolla Ristiinassa järjestetyssä Helsingin Yliopisto 375 vuotta -juhlassa kattavan esitelmän Pietari Brahen eri vaiheista. Hän nosti esille paitsi Brahen vaikutusta tälle seudulle, myös hänen yleisempää vaikutusta koko Suomen kehitykseen kenraalikuvernöörinä. Kun Brahe siirrettiin Suomeen ensimmäistä kertaa vuonna 1637, Ruotsin eliitin mielestä ”hieman epäonnistuneiden Saksan kanssa käytyjen rauhanneuvotteluiden jälkeen”, oli nuori kreivi intoa täynnä. Tämä muun muassa teki kolmen vuoden aikana neljä laajaa tarkistusmatkaa ympäri Suomea. - Näiden matkojen aikana Brahe muun muassa kuunteli rahvasta, puuttui epäkohtiin ja jakoi oikeutta. Ihan yleisesti katsotaan, että tuolloin alkoi Suomen kehitys länsimaiseksi oikeusvaltioksi, jollaista esimerkiksi valtakuntamme itärajan takana ei ole vielä tänäkään päivänä, Pekonen otti kantaa, ja kuvaili Brahea ”valistuneeksi mieheksi”. Mikkelin Porrassalmella asuva Pekonen (pihapiiristä löytyy tietenkin yksi rakennus Brahen ajalta!) esitti esitelmänsä loppuvaiheessa myös Brahen patsasta Ristiinaan. - Brahen patsas löytyy Suomessa jo Raahesta, Turusta, Lieksasta ja Kajaanista. Miksei myös Ristiinaan? kysyi Pekonen ja esitti malliksi kuvanveistäjä Johannes Takasen 1880-luvulla tekemää kipsiluonnosta, joka löytyy Valtion taidemuseon arkistoista. Syntyjuuriltaan Ristiinan sukulaiskaupunki Raahe on saanut oman Pietari Brahe –patsaan jo vuonna 1888, jolloin kuvanveistäjä Walter Runebergin paljastettiin. Dosentti Osmo Pekonen esitti Helsingin yliopiston juhlassa, että Ristiinaankin pitäisi saada Brahen patsas. Kuva: Ristiinalaisen arkisto / Niko Takala Ja olipa viisi vuotta sitten V.A. Koskenniemen Seuran kulttuurijournalismin palkinnon saaneella Pekosella tilaisuuteen sopinut juhlarunokin, sonetti mitaltaan. Hän lupasi tulla lausumaan sen uudestaan Ristiinaan Brahen patsaan julkistamistilaisuuteen! Pitäisikö mielestäsi Ristiinaan lähteä ajamaan Brahen patsasta? Ja jos, niin missä olisi sille sopiva paikka? Kommentoi joko nettisivuillamme tähän uutiseen, lähetä sähköpostia [email protected] tai lähetä kirjepostia Ristiinalainen, Brahentie 34, 52300 Ristiina. Julkaisemme lukijoidemme ajatuksia ja ideoita ensi viikon lehdessä. Niko Takala voimassa to-la 15.-17.10. Tarjoukset voimassa to-su 22.-25.10. ellei toisin mainita Kariniemen kananpojan FILEESUIKALEET 250-300g, ei pintamaustetut SIIVET 700g -57-60% Etu K-Plussa-kortilla 4 2 pk 1 99 (2,86-8,00/kg) 360g medium, ei täysjyvä 1 Ilman K-Plussa-korttia yksittäin Kitereentie 1 Ristiina (015) 661603 500 g, norm suolainen t Old El Paso VEHNÄTORTILLA -44% Maitokolmio MEIJERIVOI 00 Ilman K-Plussa-korttia 2,79/pkt(3,99-13,96/kg) Etu K-Plussa-kortilla K-Market Ristiina palvelee paremmin! pkt (3,98/kg) Omasta uunista! 2 99 0 Pirkka PEHMOPALAT 430-450 g 99 kpl 00 pkt (3,07/kg) 1,79/kpl (5,49/kg) Oman paiston PULLIA mm. korvapuusti, dallaspulla, texaspulla (6,64-6,95/kg) 6 99 kg z Keittolounas Take a Soup (ma-pe 9-13) z Salaattibaari (ma-la) ki (ma-la) z Palveleva Liha- ja kalatis a-la) z Grillistä lämpimäiset (m t leivät, z Omasta paistosta tuoreelaiset leivonnaiset ja pikkusuo , (paistamme tuoretta leipää joka päivä myös sunnuntaisin) z NesteOil nestekaasut z Veikkaus z Osta&Nosta -palvelu kpl RISTIINA Ma-pe 7-21 La 7-18 Su 12-18 Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015 2 PÄÄKIRJOITUS NIKO TAKALA päätoimittaja 22.10.2015 Halpoja kalliita palveluita S ama, vuosien varrelta tutuksi käynyt asia on taas päällimmäisenä mielessä kun on tutustunut kaupungin talousarvioon. Nimittäin se epäsuhta, että samaan aikaan kun sotepuolella miljoonat suihkivat edestakaisin, ja lopullisissa toteutumissa niitä miljoonia tuppaa suihkimaan (lähinnä siellä menopuolella) vielä ennakoitua enemmän, niin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapuolella väännetään kymmenistä, korkeintaan sadoista, tuhansista ja samalla joudutaan linjaamaan että jatkuuko joku palvelu ylipäätänsä. Nyt on nähty sivistystoimen puolella esimerkiksi se palveluleikkaus, että kirjastoauto ottaa ja pysähtyy vuoden vaihteeseen, kun määrärahoja ei asialle enää ole olemassa. Lopullinen linjaus on tehty nyt, mutta käytännössä kirjastoauton kohtalo on sinetöity jo aiemmin, kun kaupunki linjasi ettei se hae uuden kirjastoauton hakemiseen valtionapua. Vanha auto taas alkaa olla (liekö osasyynä se, ettei riittäviä huoltotoimenpiteitä ole vuosien varrella tehty?) siinä kunnossa, ettei sillä olisi pitkälle enää ajeltu vaikka normaali määräraha olisi budjettiin kirjailtukin. Suurissa ongelmissa, anteeksi siis nykykielellä haasteissa, tulevat olemaan kunuli-puolelta myös ainakin teatteri sekä kaupunginorkesteri. Teatterin avustuksesta ollaan ottamassa noin 50 000 euroa pois, joka ei voi olla näkymättä toiminnassa ja toimintaedellytyksissä. Kaupunginorkesteri taas on paradoksaalisessa tilanteessa, kun orkesterin pitäisi kerätä aiempaa enemmän tuottoja, mutta samalla sen toimintaedellytyksiä karsitaan. Jos on aiempaa pienemmät resurssit esimerkiksi solistien ja kapellimestareiden vierailuihin, tapahtumien markkinointiin ja ylipäätään ohjelmistojen tekemiseen ja luomiseen, niin ei liene kovin realistista saada enempää tuottojakaan? Suoraan ja hyvin tilanne todetaan liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattilan sanoin kunuli-lautakunnan budjetissa: ”Toimenpiteet, joilla [liikunta- ja nuorisotoimen osalta] talousarvioraamiin on päästy, ovat kaupunkistrategian vastaisia. Ne vähentävät kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivien liikuntaseurojen sekä nuorisoyhdistysten harrastusmahdollisuuksia…” Niinpä niin. Nyt toivoisikin päättäjiltämme viisaita tekoja. Jos nyt leikataan näitä rahassa halpoja mutta ihmisille arvokkaita palveluita, niin voimme olla varmoja siitä, että jatkossa saamme syytää entistä enemmän rahaa niihin oikeasti kalliisiin palveluihin. Syksyn säveliä tänään kirkossa T ISSN 0786-0161 uomiokirkkoseurakunnan kanttoreita kuullaan tänä iltana Ristiinan kirkossa pidettävässä Syksyn säveliä –konsertissa. Kello 18 alkavassa konsertissa kanttorit soittavat ja laulavat sooloja sekä esittävät yhtyelaulua. Kanttoriryhmässä yhdistyvät monen osaajan taidot. Kuultavana klassista laulua, negrospirituaaleja, kotimaista gospel-musiikkia, urkuteoksia barokin ajalta sekä nykyhetkestä, virsisovituksia sekä klassista pianomusiikkia. Tarkoitus on tarjota monipuolinen kattaus, jossa toivotaan jokaisen kuulijan löytävän jotakin itselle mieluista. Ohjelmassa ovat muun muassa Oi muistatko vielä sen virren yksinlauluna, Totuuden Henki Juha Vintturin kuorosovituksena, Marko Hakanpään Toccata uruilla sekä negrospirituaali Sometimes I feel like a motherless child yhteisesti esitettynä. Ristiinassa kuullaan myös Tsaikovskin Vuodenajat-sarjan kolme osaa sekä Mendelssohnin Sanattomia lauluja pianolla. Esiintyjinä konsertissa ovat Kaija Huhtanen, Mirja Husso, Päivi Karjalainen, Satu Kettunen, Matti-Veikko Kuusi, Juha Kälviä, Jukka Stenlund ja Suvi Tirronen. Syksyn säveliä -konsertti Ristiinan kirkossa to 22.10. klo 18. Konserttiin on vapaa pääsy. ristiinalainen Torstaisin ilmestyvä sitoutumaton paikallislehti K irkon mäeltä Pirjo Palm, aluekappalainen Lupaa kysymättä T ähän aikaan kirkkovuodesta pohditaan uskon ja epäuskon kamppailua. Miksi Jeesuksen ajan ”viisaat” eivät uskoneet häneen? Olisivatko he menettäneet asemansa kansan johtajina? Jeesuksen mukaan epäusko johtui siitä, että he halusivat pitää omasta kunniastaan - oikeassa olemisestaan - kiinni. Fariseusten uskohan ei perustunut vain Jumalan pyhään sanaan, vaan myös isiltä perittyihin sääntöihin. He olivat sulloneet Jumalan niihin: Jumala voi toimia vain meidän ehdoillamme. Jeesuskaan ei saanut heiltä lupaa parantaa sapattina. Suuresta kaikkivaltiaasta oli tullut pieni, hallittavissa oleva Jumala - tai oikeastaan epäjumala. Fariseukset olivat sitä paitsi jo ennalta päättäneet, ettei kukaan saa tunnustaa Jeesusta Kristukseksi. Tässä yrityksessä ainoaksi keinoksi jäi heitellä tuomioita ja sulkea harhautuneet yhteisön ulkopuolelle - mutta samalla he näyttävät olleen voimattomia Jumalan ihmeiden edessä. Jeesus paransi juuri sapattina, niin että fariseusten sokeus tulisi julki ja kaikkien nähtäväksi. Meilläkin on vaarana takertua omaan hyvyyteemme ja hyviin sääntöihimme. Ne voivat syrjäyttää Jeesuksen, niin että emme kunnon kansalaisina enää tarvitsekaan häntä. Ennen niin tarkka näkökyky alkaa hämärtyä, uskon liekki hiipua. Olisi Jumalan armoa, jos hän silloin veisi meidät sellaisiin koetuksiin, että salassa oleva epäusko paljastuisi meille itsellemme. Väärät perustukset järkkyisivät ja hajoaisivat altamme. Jos emme näe omaa epäuskoamme, emme tule kääntyneeksi Herran puoleen ja silloin olemme hukassa. Pietari vertaa vastoinkäymisiä ja uskon koetuksia sellaiseen tuleen, jossa kulta koetellaan. Kärsimysten ahjossa usko voidaan todeta aidoksi ja kultaakin kalliimmaksi. Siinä turha menettää merkityksensä. Jos aikaisemmin Jumala sai toimia vain meidän ehdoillamme, niin nyt kunnioitus ja Jumalan pelko syntyy syvällä sydämessä siitä ymmärryksestä, että kaikkivaltias ja pyhä Jumala saa toteuttaa suunnitelmansa kysymättä meiltä siihen lupaa. Otammekin todesta hänen sanansa: ”Niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.” Emme hallitse häntä, vaan hän hallitsee meitä. Siihen eivät fariseukset suostuneet. Jeesus astui Jumalan Pojan tielle osoittaakseen, että Jumala on isä ja hänen tahtonsa on hyvä meitä kohtaan. Niin kuin lumi sataa ja jää maan pinnalle, se näyttää meistä hyödyttömältä. Todellisuudessa se kuitenkin suojaa kasveja ja eläimiä pakkaselta. Ehkä vasta keväällä toteamme lumen hyödyn, kun se sulaessa kastelee maata syvältä. Samalla tavalla meiltä jää helposti elämän viimoissa käsittämättä Jumalan johdatus, varjelus ja hänen puhuttelunsa. Vasta pitkän ajan kuluttua jälkeenpäin saatamme ymmärtää vaikeuksien merkityksen. Oikea asenne taivaallista Isää kohtaan on luottamus ja se tulee esiin Jeesuksen opettamassa pyynnössä: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” Pos tilaatikos ta Palveluseteleillä elinvoimaa Etelä-Savoon K unta on usein yrittäjän läheisin julkisen sektorin kumppani. Kuntien luottamushenkilöt ovat myös alueellisten toimielinten, kuten kuntayhtymien ja maakuntaliittojen päättäjiä. Kuntien virkamiehet vaikuttavat alueellisten päätösten valmisteluun. Näin ollen kuntien luottamushenkilöiden sekä virkamiesten toiminnalla ja päätöksillä on suora vaikutus yrittäjyyden olosuhteisiin Etelä-Savossa. Maakuntamme joka ainoassa kunnassa työikäisten määrä on laskenut ja laskee vuosittain ajanjaksolla 2013 – 2023. Se tulee vaikuttamaan vahvasti kuntien verotuloihin, palveluihin sekä elinvoimaan. Kuntien tulee sopeuttaa toimintansa, palvelunsa ja taloutensa sen mukaan. Etelä-Savon Yrittäjät ry:n tehtävä on vaikuttaa siihen, että kunnissa ja alueilla nähdään välttämättömänä yritysten menestymisen merkitys. Pyrimme parantamaan yrittämisen toimintaympäristöä ja edellytyksiä maakunnassa tuomalla yrittäjänäkökulman päätöksentekoon. Yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa vaikuttaa positiivisesti alueen elinvoimaan ja yritysten toimintaympäristöön. Julkinen sektori tekee valtakunnallisesti vuosittain hankintoja noin 35 miljardilla eurolla, joista kuntien osuus on noin kolme neljäsosaa. Pienhankintoja tehdään arviolta 50 000—100 000 kappaletta vuodessa. Näiden hankintojen yhteenlaskettu arvo on vähintään kaksi miljardia euroa. Näistä luvuista Etelä-Savon osuus on arviolta 1 % eli yhteensä ainakin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Yksi tapa toteuttaa yritysvaikutusten arviointia olisi punnita ja tarkastella palvelusetelin käyttöönottoa. Näin saadaan alueellemme elinvoimaa, uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Suomen Yrittäjien kunnille tekemän kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Setelillä tuotettu palvelu nähdään Jutut, tilaukset ja ilmoitukset: Kustantaja: Kustannus Janari Oy Päätoimittaja: Niko Takala Osoite: Brahentie 34, RISTIINA Ilmestymiskertoja 2014: 51 kpl Sivunvalmistus ja taitto: Ristiinalainen Paino: Lehtisepät, Pieksämäki Puh. (015) 3373 560 [email protected] [email protected] www.ristiinalainen.fi myös ostopalveluna tuotettua palvelua edullisemmaksi. Palvelusetelin höytyjä kuntalaisille ovat valinnanvapauden lisääntyminen, palvelujen saatavuuden paraneminen, palvelun saaminen nopeammin ja joustavuuden lisääntyminen. Lisäksi vastauksissa nousi esiin, että palvelusetelin myötä palvelutuotanto on monipuolistunut. Esimerkiksi Mikkelissä vanhusten kotihoito maksaa kunnan omana tuotantona 83 euroa tunti. Palvelusetelin kautta yksityiset palvelutuottajat tarjoavat kotihoitoa 25 -37 eurolla tunti. Asiakkaille on tarjolla palveluseteli, jonka arvo on 20 euroa. Yli puolet kunnista arvioi palveluseteleiden tuoneen säästöjä kunnan menoihin. Kuitenkin harva kunta tietää tarkasti kuinka paljon. Ei voi kuin ihmetellä, miten kunta voi käyttää verovaroja tehokkaasti ilman tietoa palvelujen tuotantokustannuksista. Kuntiin on saatava nopealla aikataululla valtiovarainministeriön johdolla yhteinen malli palvelujen tuotantokus- tannusten laskemiseen. Kunnilta tulee edellyttää tämän yhteisen mallin käyttöä. Mallin tavoitteena on saada julkisen sektorin ja yritysten palvelutuotannon hinnat vertailukelpoisiksi. Palveluseteli uudistaisi palvelujen tuotantoa ja säästäisi nopeasti julkisen talouden menoja. Jos kaikki Etelä-Savon kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylän kaupunki, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi lähes 2 miljoona euroa. Etelä-Savon Yrittäjät ry:n syyskokouksen kannanotto Toimitusjohtaja Mirja Haavikko Puheenjohtaja Nina Rasola Kestotilaus 2015: 55,00 €/vuosi sis. alv 10 % Määräaikaistilaus: 60,00 €/vuosi sis. alv 10 % Ilmoitushinnat : Tekstin jälkeen alk. 0,79 €/pmm + alv 24% Palveluhakemisto alk.11,80 €/kerta +alv(3 kk jakso) Ristiinan markkinat 10,00 €/5 riviä (yksityishenk.) Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015 3 Mikkeli tähtää nollatulokseen UPM ottaa lisää väkeä Pelloksellekin Valtionosuuksien odotetaan kasvavan, kiinteistöveroa nostetaan U Timo Halonen esitteli ensimmäisen talousarvion Mikkelin kaupunginjohtajana. Omien sanojensa mukaan ”liikkuvaan junaan hypänneen” Halosen tavoitteena on nollatulos vuodelle 2016. Talousarvion julkistamista olivat seuraamassa muun muassa demareiden Arto Seppälä ja keskustan Seija Kuikka. M ikkelin kaupungin ensi vuoden talousarvion käsittely on saatu vaiheeseen, jossa lautakuntien esitysten pohjalta kasattu virkamiesesitys lähtee seuraavaksi kaupunginhallituksen pöydälle, jossa talousarviota käsitellään ensimmäistä kertaa ensi viikon maanantaina. - Kuosi on löytynyt ja pystymme tasapainoisen esityksen tekemään ensi vuodelle. Tavoiteltu nollatulos on mahdollinen, mutta toki budjetissa omat riskinsä ja haasteensa on, totesi tuore kaupunginjohtaja Timo Halonen esitellessään ensimmäistä budjettiversiota tiedotusvälineille viime viikon perjantaina. Kaupunki aikoo päästä tavoitteeseen vuonna 2016 tiukalla taloudenpidolla, maltillisilla investoinneilla ja rakenteellisilla muutoksilla. Lisätuloja talousarviossa pyritään saamaan esimerkiksi kiinteistöverotusta korottamalla. Kiinteistöverotus nousee kaikissa kiinteistöveroluokissa 0,1 prosenttiyksikköä. Kaupungin talousarviotiedotteessa todetaan, että ”kiinteistöverotus nousee maltillisesti”. Tästä voinee olla montaa mieltä, kun asian kääntää selkokielelle. Kun nyt esimerkiksi vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee 0,55 prosentista 0,65 prosenttiin, niin se tarkoittaa että kiinteistövero nousee omakotiasujalla yli 18 prosenttia. Kiinteistöveron korotuksilla lasketaan saatavan noin 2,1 miljoonaa euroa lisätuloja. Lisätuloja noin kahden miljoonan verran talousarvioon on kirjattu valtionosuuksien kasvun varaan. Kaupunginjohtajan mukaan valtionosuuksien kasvu perustuu Kuntaliiton arvioihin ja että niitä kasvattaa kaksi samanaikaisesti osuvaa indeksitarkistusta. Tulopuolella kaupungin kassa kilahtelee entistä useammin myös eri taksojen osalta, joita ollaan nostamassa siten, että tuottotavoite on noin miljoona euroa. - Näillä tulopuolen kasvattamisilla ollaan päästy siihen, että kohtuullisen pitkälle pystytään vastaamaan niihin esityksiin, joita lautakunnat ovat tehneet, Halonen ynnäsi. Menopuolella kuria aiotaan vaatia erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Sotesektorille on suunnnitteilla muun muassa vastaavanlainen palveluverkkoselvitys, joka on juuri tehty koulu- ja varhaiskasvatussektorilla. Myös sote-palveluiden palvelutasoja aiotaan tarkastella. Sosiaali- ja terveystoimen odotetaan tehostavan toimintaansa 4,9 miljoonalla eurolla. Investointitaso maltillinen Kaupungin lainamäärä kasvaa tilikauden aikana 3539 euroon asukasta kohden. Investointien nettotaso on vuonna 2016 noin 23,8 miljoonaa euroa. Koska investointeja ei pystytä kattamaan tuloilla, joudutaan ottamaan lisälainaa. Mikkeli velkaantuukin ensi vuonna noin neljä miljoonaa euroa lisää. Lainamäärän lisääntyminen johtuu pääosin vedenpuhdistamoinvestoinnista. Muita seuraavan ja tulevien vuosien suuria investointeja ovat muun muassa useampienkin koulujen korjaukset ja laajennukset, Naisvuoren uimahallin peruskorjaus, Kirkonvarkauden asuinalueen rakentaminen sekä esimerkiksi valtatie 5:n Mikkelin kohdan korjaaminen. Menopuolella myös rekrytointien osalta aiotaan olla tiukkana. Eläkkeelle jäävien tilalle rekrytoidaan laskennallisesti vain joka toiseen tehtävään uusi työntekijä, millä tavoitellaan noin 1,75 miljoonan euron säästöjä. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan budjetin tiukkuus on aiheuttanut paljon keskustelua. Esimerkiksi ristiinalaisen Ari Montosen vuosikymmeniä ohjastama kirjastoauto pysähtyy ensi vuoden vaihteessa, kun määrärahaa autolle ei enää ensi vuodelle ole. Poliittinen johto varovaisen positiivinen Poliittiselta johdolta kaupunginjohtajan talousarvio sai tuoreeltaan vielä melko varovaisia linjauksia. - Kaupunginhallituksen puheenjohtajana tämä on kyllä esitys, jonka takana voi seisoa. Suhteellisen hyvillä kompromisseilla on saatu tulonlisäyksiä, joilla paikataan lautakuntien esityksiä, pyöritteli keskustan Seija Kuikka. - Varmasti meillä ryhmänkin sisällä tästä kritiikkiä tulee, esimerkiksi kiinteistöveron osalta. Mutta kyllä olisi ollut lautakuntien vaikea löytää enempää (leikkauksia), hän jatkoi. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, demareiden Arto Seppälä kohdisti huolensa kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan tiukkaan budjettiin sekä toisaalta sote-puolen toistuviin ylityksiin, erityisesti erikoissairaanhoidon osalta. Hallituksen toinen varapuheenjohtaja Olli Nepponen (kok.) kuvaili esitystä tasapainoiseksi, mutta sen toteutumisen ”vaativan rakenteellisia uudistuksia”. - Tarvitsemme Mikkeliin erityisesti elinvoimaa parantavia hankkeita, joilla luodaan yrityksiä ja niiden myötä työpaikkoja. Ja toisaalta työllisyydenhoidon kulut erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta on saatava kuriin, Nepponen linjasi. Niko Takala PM käynnistää vuodenvaihteessa oppisopimuskoulutuksen vaneritehtaillaan Savonlinnassa, Joensuussa ja Ristiinassa Pelloksen tehtailla. Tarjolla on yhteensä noin 60 paikkaa kaksivuotiseen levyalan ammattitutkintoon tähtäävään koulutusohjelmaan. Suurin ryhmä, noin 40 opiskelijaa aloittaa koulutuksen Savonlinnan vaneritehtaalla, jossa siirrytään kannattavuuden parantamiseksi viisipäiväisestä tuotantoviikosta kuusipäiväiseen. Joensuun tehtaalle haetaan noin 10 opiskelijaa ja Pelloksen tehtaille noin 10. UPM varmistaa näin osaavan henkilöstön saannin eläköitymisten ja lisääntyvän tuotannon vuoksi. - Meillä Pelloksella kyseessä on lähinnä varautuminen luonnolliseen poistumaan. Määrä ei ole tarkentunut tuosta, eli noin 10 henkilöä meillä on edelleen haussa, Pelloksen vaneritehtaiden tehtaanjohtaja Tommi Takanen sanoo. Pörssiyhtiöiden viestintäsäädöksiin osavuosikatsausta edeltävänä niin sanottuna ”hiljaisena aikana” vedoten Takanen ei pysty tällä hetkellä kommentoimaan Pelloksen käyntisuunnitelmia. Tällä hetkellä Pellos 1 –tehdas on viisipäiväisessä käynnissä. UPM:n Henkilöstöjohtaja Heikki Räty näkee käytännön työssäoppimisella ja tutkintotavoitteisella opiskelulla etuja niin työnantajalle, mutta myös opiskelijalle itselleen. - Oppisopimusaikana opitaan monipuolisesti kyseisen työpaikan tehtäviä ja ammattitaito osoitetaan useissa eri tehtävissä. Monipuolisen ammattitaidon omaavat työntekijät ovat tässä avainasemassa. Heidän osaamisensa eri työtehtävistä tuo mukanaan joustavuutta tuotantoon. Kokonaisvaltaisempi prosessituntemus auttaa ymmärtämään myös eri työvaiheiden laadulliset vaatimukset. Lisäksi monipuoliset työtehtävät tuovat työhön vaihtelevuutta ja mielekkyyttä, mikä tukee työhyvinvointia, Räty painottaa. Tällä hetkellä UPM:n vaneritehtailla jo käynnissä olevissa oppisopimusryhmissä opiskelee noin 50 henkilöä. Haku Tulevaisuuden vaneriammattilainen –oppisopimuskoulutukseen käynnistyi tämän viikon maanantaina ja se kestää 8.11. saakka. Niko Takala UPM:n Pelloksen vaneritehtaiden tuotanto on pyörinyt viime vuodet hyvin. Nyt tehtaalle haetaan uusia vaneriammattilaisia oppisopimuskoulutuksen kautta. Tässä tehtaanjohtaja Tommi Takanen (oranssi takki) esittelemässä tehdasta kansanedustajaehdokkaille viime tammikuussa. Kuva: Ristiinalaisen arkisto / Niko Takala ”ESE-kaavat” nähtävillä M ikkelin kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 5.10. Ristiinan alueella meneillään olevia asemakaavamuutoksia. Kahdessa kaavamuutoksessa on kyse Etelä-Savon Energian lämpölaitosten toiminnasta. Toisella kaavamuutoksella mahdollistettaisiin kokonaan uuden lämpölaitoksen rakentaminen Kitereentien varteen (ks. tarkemmin esimerkiksi Ristiinalainen 27.8.2015 ja 3.9.2015) ja toinen kaavamuutos koskee olemassa olevan koulukeskuksen lämpölaitok- sen liittämistä samaan aluelämpöverkkoon suunnitellun lämpölaitoksen kanssa sekä koulukeskuksen lämpölaitoksen kehittämisen esimerkiksi aurinkokeräimien myötä. Kaavat selostuksineen ovat nähtävillä 13.11. saakka kaupungin virastotalolla (Maaherrankatu 9-11, 3. kerros) sekä kaupungin nettisivuilla kaupunginhallituksen kokouksen 5.10.2015 pöytäkirjan yhteydessä. Niko Takala Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015 4 Kielten opiskelijasta kirjallisuuden tohtoriksi Ristiinalaisen Heta Marttisen väitöskirja pohtii fiktion ja todellisuuden suhdetta autofiktioissa Ristiinalaisjuurinen Heta Marttinen väitteli tohtoriksi kirjallisuuden alalta. Hänen väitöskirjansa käsittelee muun muassa fiktion ja todellisuuden suhdetta kirjallisuudessa. Kuva: Saana Tammisto Menestyjämme maailmalla R istiinasta lähtöisin olevista tohtorin arvonimen saavuttaneista tuorein on varmastikin Heta Marttinen. Marttisen kirjallisuuden väitöskirjan ”Rajan tiloja. Luonnollisuus, luonnottomuus ja epäluonnottomuus 2000-luvun pohjoismaisissa autofiktioissa” tarkastustilaisuus nimittäin järjestettiin reilu kuukausi sitten Jyväskylässä. Marttisen vastaväittäjänä toimi professori Mari Hatavara (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Keskinen ( Jyväskylän yliopisto). Marttisen väitöstutkimus yhdistelee kertomuksen tutkimuksessa paljon käsiteltyjä kysymyksiä fiktion ja todellisuuden sekä todellisen tekijän ja fyysisen kertojan suhteesta, kertojan luotettavuudesta sekä kertomuksen oletetusta luonnollisuudesta ja mahdollisesta luonnottomuudesta. Tutkimusaineisto muodostuu autofiktiosta, joka on yksi omaelämäkerrallisen kirjallisuuden muodoista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös niitä tapoja, joilla kirjailija hyödyntää omaa persoonaansa kerto- muksensa materiaalina tai fiktionalisoi oman elämänsä, toisaalta mahdollisia syitä sille, miksi näin tehdään. Marttisen väitöstyötä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. ”Työtahti välillä mielipuolinen” Heta Marttinen kirjoitti ylioppilaaksi Ristiinan lukiosta vuonna 2007, valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta lokakuussa 2011 pääaineenaan kirjallisuus ja aloitti tämän jälkeen kirjallisuuden jatko-opinnot. Voi siis varmasti huoletta todeta, että eteneminen ylioppilaasta tohtoriksi asti on sujunut varsin nopealla aikataululla. Mutkiakin on kuitenkin matkan varrelle mahtunut, kuten esimerkiksi pääaineen vaihto. - Valmistuin siis kirjallisuudesta ja tituleeraan nyt itseäni kirjallisuuden ”post doc” – tutkijaksi. Mutta itse asiassa aloitin yliopistourani syksyllä 2007 kielten laitoksella, pääaineena ruotsin kieli, sivuaineena tanskan kieli ja kulttuuri. Totta puhuen en tuolloin varmaan edes tiennyt, että sel- lainen oppiaine tai tieteenala kuin kirjallisuus on olemassa, Marttinen tuumaa Ristiinalaiselle sähköpostihaastattelussa. Kirjallisuuden olemassaolo oppiaineena selvisi kuitenkin nopeasti, ja jo ensimmäisen opintovuoden syksynä Marttinen aloitti kirjallisuuden sivuaineopinnot. - Pääaineeksi kirjallisuus vaihtui toisen vuoden alussa, mutta miksi, sille en voi vieläkään keksiä järjellistä syytä. Se ainakin on varmaa, että tutkijan ura ei tuossa vaiheessa todellakaan ollut tavoitteena, halusin vain äkkiä tutkinnon ulos ja pois yliopistosta! Ihan noin ei siis käynyt. Ajatus jatko-opinnoista Marttisella alkoi kyteä kandi-tutkielmaa tehdessä lukuvuonna 2009-2010. - Tuosta eteenpäin olenkin sitten edennyt ainakin näennäisen suoraviivaisesti ja nopeasti. Kandia seurasi heti perään gradu, ja väitöskirjan teon aloitin käytännössä heti kun gradu oli valmis ja maisterinpaperit taskussa lokamarraskuussa 2011, eli aika tarkkaan neljä vuotta sitten, Marttinen ynnää. Marttinen on omalla laitoksellaan ja oppiaineessaan saanut kuulla siitä, että hän on valmistunut poikkeuksellisenkin nopeasti. - Jotkut väittävät, että minut löytää aina yliopiston työhuoneelta, oli viikonpäivä ja vuorokauden aika mikä tahansa. Tiedän itsekin, että tahtini on ollut välillä aika mielipuolinen, enkä suosittele sitä kenellekään, mutta sitä on kuitenkin ollut helppo ylläpitää, kun tavoite on ollut selkeä. - Epäilemättä asiaa on edesauttanut sekin, että olen tehnyt kaikki opinnäytteeni saman opettajan, professori Mikko Keskisen, ohjauksessa. Reilun kuuden vuoden aikana ehtii tutustua varsin hyvin, ja kun henkilökemia toimii, myös yhteistyö toimii ja ongelmallisistakin asioista voi puhua suoraan. Lisäksi Mikko ja toinen ohjaajani, Varsovan yliopistossa professuuria hoitava Mika Hallila ovat olleet alusta asti paitsi todella kannustavia niin myös ennen kaikkea käsittämättömän kärsivällisiä - ennen kaikkea silloin, kun olen epäillyt ja kyseenalaistanut paitsi väitöstyöni, myös itseni sen tekijänä. Ilman heidän tukeaan työni olisi jäänyt kesken ties kuinka monta kertaa. Niin suoraviivaiselta kuin opintojeni eteneminen kenties vaikuttaakin, kyllä etenkin väitöskirjan teko on ajoittain ollut aikamoista taistelua, ei helppoa todellakaan, Marttinen myöntää ja ojentaa kiitosta ohjaajiensa suuntaan. Jatkossakin tutkimuksen parissa Väitöstutkimuksen aihe löytyi tuoreen tohtorin mukaan varsin helposti. - Olin kiinnostunut kertomuksen teoriasta jo kandivaiheessa ja maisterivaiheessa puolestaan törmäsin ruotsalaiskirjailija Daniel Sjölinin romaaniin Världens sista roman, joka on lievästi sanottuna outo ja kompleksinen ja josta tein myös graduni. - Sen myötä aloin kiinnittää huomiota kertomuksissa ennen kaikkea kerronnan ja kielen tasolla esiintyviin poikkeuksellisiin ja marginaalisiin piirteisiin. Ja kun juuri noihin aikoihin kertomuksen outoutta ja luonnottomuutta tutkiva epäluonnollinen narratologia alkoi nousta kansainvälisesti yhdeksi keskeiseksi kertomusteoreettiseksi suuntaukseksi, oli selvää, että haluan liittää oman työni tuohon keskusteluun. Lisää merkittävyyttä työhön tuli, kun tutkimusaineisto rajautui pohjoismaiseen autofiktiiviseen kirjallisuuteen, joka on ollut yksi pohjoismaisen kirjallisuuden keskeisistä juonteista parin viimeisen vuosikymmenen ajan. - Autofiktiohan siis on yksi omaelämäkerrallisen kirjallisuuden alalajeista, tunnetuimpia esimerkkejä lienee Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-romaanisarja, Marttinen avaa aihetta. Hän toteaa myös, että kirjallisuudentutkimuk sessa on se hieno piirre, että se on omalla tavallaan sisäänrakennetusti monitieteistä. - Esimerkiksi oman väitöskirjani tausta on ennen kaikkea kertomus- ja lajiteoreettinen, mutta paikoitellen sovellan siinä myös yleistä kielitiedettä, filosofiaa sekä freudilaisen psykoanalyysin teoriaa. Voi ainakin jossain mielessä kuvitella tietävänsä paljon kaikesta mahdollisesta! Marttinen naurahtaa. Aiemmin mainituista väitöskirjan tekemisen hankaluuksista huolimatta Marttinen sanoo hänen ensisijaisen suunnitelmansa olevan jatkaa yliopistolla tutkijan hommissa. - Post doc -hanke on kehitteillä. Pää on tosin ollut sen verran tyhjä väitöksen jälkeen, että saa nähdä ehdinkö hakea sille enää tämän syksyn aikana rahoitusta mistään. Suhde Ristiinaan edelleen läheinen Vaikka Jyväskylässä on Marttisella pyörähtänyt jo lähes kymmenen vuotta, niin hän sanoo suhteensa Ristiinaan olevan edelleen todella läheinen. Ristiina kt 70 m2 Forsströmintie 5. 3h,k,s. E*. Siistikuntoinen saunallinen 2/3 krs:n päätykolmio. -11 remontoitu mm. kylpyhuone sekä huoneiston seinät ja lattiat. Lasitettu parveke. Autopistokepaikka. Mh. 93.000 €. 531635 - Perhe ja suku ovat kuitenkin siellä, ja kyllä muutenkin minä itseni edelleen ristiinalaiseksi ja savolaiseksi miellän, vaikka käytännön syistä olenkin kirjoilla Jyväskylässä. Mennyttä kesää lukuun ottamatta olen opiskeluaikanani viettänyt lähestulkoon kaikki kesät Someella perheeni kesämökillä. Muistot lukioajoista ovat jääneet hänelle mieleen ”aika ristiriitaisina”. - Arvostan kuitenkin todella sitä, että minulla oli, ja tämän päivän ristiinalaisnuorilla on mahdollisuus käydä lukio Ristiinassa. Huomaan lukeutuvani pienten lukioiden puolestapuhujiin, eikä ainakaan omalla urallani pieni lukio ole koitunut kompastuskiveksi, ehkä pikemminkin päinvastoin. - Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin omasta motivaatiosta, halusta oppia ja myös uteliaisuudesta. Toisinaan se oma juttu saattaa löytyä sattuman kautta. Minulle kävi aikalailla näin, Marttinen sanoo lopuksi. Juttusarja kertoo Ristiinan lukiosta tai muutoin Ristiinasta maailmalle ponnistaneista menestyjistä. Kenestä meidän pitäisi tehdä sarjaan juttu? Vinkkaa menestyjästä akateemisella uralla, yritysmaailmassa, kulttuurissa, urheilussa tai muilla aloilla osoitteessa www. ristiinalainen.fi (juttuvinkki), osoitteeseen [email protected] tai p. 015 33 73 560. Niko Takala Ristiina okt 118/149 m2 Kaaritie 11. 5h,k,s. ei e-tod*. Omalla 900 m2:n tontilla -78 valm. talo isollekin perheelle. Uusittu mm. vesikate, ikkunat, ulko-ovi ja lämmityskattila. Autotalli, -katos, varasto ja -10 rak. piharakennus. Mh. 146.000 €. 543738 Jouni Nuutilainen on asunto- ja muissa kiinteistönvälitysasioissa tavattavissa Ristiinassa Osuuspankilla TORSTAISIN pankin aukioloaikana! Jouni Nuutilainen myyntineuvottelija p. 050 573 1257 [email protected] Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Porrassalmenkatu 19, Mikkeli OP-Kiinteistökeskus Saman katon alta monta mainiota palvelua! Lue lisää osoitteesta op.fi/kotiin OP Suur-Savo Ajanvaraus p. 010 255 2601 Ajanvaraus p. 010 255 2601 Puhelut 010-numeroon maksavat 0,0835 €/puhelu+0,07 €/min kiinteän verkon lankaliittymästä (hinta ALV 24%) ja 0,0835 €/puhelu+0,17 €/min matkapuhelinliittymästä (hinta ALV 24%). Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015 5 Seurakunta investoi yli 800 000 euroa Ristiinassa kirkkojen kattoja kuntoon, Suomenniemen kirkkoon tullee ilmalämpöpumput Vuoden 2016 talousarvion investointiosaan kirkkoneuvosto esittää yhteensä 833 500 euroa. Vuodelle 2017 esitetään tässä vaiheessa 911 000 euroa, ja vuodelle 2018 tällä hetkellä tiedossa oleviin hankkeisiin 723 000 euroa. Tälle suunnitelmakaudelle suuria investointeja ovat muun muassa muiden investointien alta aiemmin eteenpäin siirretyt Rantakylän ja Lähemäen seurakuntatalojen iv- ja rakennusautomaatiojärjestelmien uusimiset. Kirkkoneuvosto totesi, että näiden hankkeiden siirtäminen edelleen sisältäisi sekä sisäilma- että rakennusten käytön keskeytymisriskejä. Niko Takala Ristiinan kirkon ja kellotapulin katto tervataan jälleen ensi vuonna. Työn kustannusarvio on 55 000 euroa. Tässä tervaustyötä tehdään vuonna 2006. Kuva: Ristiinalaisen arkisto / Niko Takala Himalansaaren kyläkirkon vesikatto on paikoin huonossa kunnossa. Katon korjausta esitetään kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi kiireellisenä investointina. Kirkkoneuvosto esittää hankkeeseen ensi vuodelle 70 000 euroa. Kuva tämän kesän Ilta Saimaalla –konserttitapahtumasta. Kuva: Juho Jolkkonen M ikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvosto käsitteli viime viikon kokouksessaan investoinnit vuoden 2016 talousarviossa ja investointisuunnitelman vuosille 2017-2018. Ristiinaa ja Suomenniemeä koskevat investoinnit liittyvät kirkkoihin. Kirkkoneuvoston esitykset tarvitsevat vielä kirkkovaltuuston siunauksen. Ristiinan kirkon ja kellotapulin paanujen tervaus on tehtävä säännöllisin väliajoin, ja seuraavan kerran tervaus on ohjelmassa ensi vuonna. Tervauksen kustannusarvio on 55 000 euroa. Edellisen kerran kirkon ja tapulin katto on tervattu vuonna 2006. Himalansaaren kyläkirkon osalta jo aiemmin oli taloussuunnitelmassa ulkomaalauksen (kustannusarvio 30 000 euroa), mutta jo ensi vuodelle kirkkoneuvosto esittää kiireellisenä investointina vesikaton korjausta, johon on varattava 70 000 euroa. Tänä vuonna 100 vuotta täyttäneen Himalansaaren kirkon vesikatto on päässyt paikoin heikkoon kuntoon. Suomenniemellä mentäneen ilmalämpöön Suomenniemen kirkon lämmitysratkaisuja nykyisen sähkölämmityksen korvaajaksi sen sijaan on pohdittu jo vuosia. Maalämpöön siirtymisestä on tehty useita selvityksiä kahden viime vuoden aikana. Museovirasto ja kirkkohallitus suosittelivat Suomenniemen kirkkoon vuonna 2013 tehdyn katselmuksen yhteydessä lämpötila- ja kosteusmittausten tekemistä kirkkosalissa eri vuodenaikoina ennen mahdollisia muutostöitä, sekä pitäytymistä nykyiseen tapaan penkkien alle sijoitettaviin lämpöpatte- reihin vuonna 2012 laadituista suunnitelmista poiketen. Syynä on kosteus-/lahoamisvaurioiden riski kirkon yläpohjarakenteissa, mikäli uudelle järjestelmälle asetettaisiin tavoitteeksi yli 20 asteen tasainen lämpö koko kirkkosaliin aiempien suunnitelmien mukaisilla seinille asennettavilla pattereilla. Penkkien alle sijoitettavilla pattereilla lämpö oltaisiin saatu kohdennettua kirkkovieraisiin tilaisuuksien aikana. Suomenniemen alueneuvoston kanssa on todettu vuonna 2013, että koska optimaalisen lopputuloksen saavuttaminen lämmitysratkaisun osalta edellyttää mainittuja kirkon sisätilojen lämpötila- ja kosteusmittauksia, hankkeen toteutus oli perusteltua siirtää niiden toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Kustannusarvio maalämpövaihtoehdolle on arvioitu vuosien 2015-2017 investointi-suunnitelmassa 200 000 euroksi. Tänä syksynä tehtyjen tarkempien suunnitelmien mukaan olisi kuitenkin varauduttava noin 284 000 euron kustannuksiin, jolloin takaisinmaksu-ajasta tulisi kirkkoneuvoston mukaan huomattavan pitkä. Tällä hetkellä lämmityskulut Suomenniemen kirkosta ovat keskimäärin noin 12 000 euroa vuodessa. Saamiensa selvityksien perusteella kirkkoneuvosto totesi, että ”hankkeen toteuttamista maalämpönä on vaikea esittää toteutettavaksi”. Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi esitettiinkin kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi ilmalämpöpumppuihin perustuvaa järjestelmää, jonka kustannukset asettuisivat 50 000 euron tasolle ja takaisinmaksuaika 5-6 vuodeksi. Hautaustoimen osalta Ristiinan ja Suomenniemen hautausmaille hankitaan uudet jäteastiat sekä lasi- ja metalliastiat. Puputtaja nauratti Lännen Tuvalla S unnuntaina Närhilän kylätalolle Lännen Tuvalle saapunut parikymmenpäinen yleisö sai nauttia laadukkaasta ja hauskasta monologista, kun näyttelijä Ismo Kotro esitti Reijo Honkosen kirjoituksiin pohjautuvan ”pakinamonologin” Puputtaja. Näytöksen aikana Kotron esittämä kirjoittajahahmo pohti muun muassa niin insinööri(e)n vaikutusta maailman kehitykseen aina Aatamin ja Eevan päivistä alkaen (ihmisellähän on kova kiire tulevaisuuteen ja sen helppoon elämään), perhesuhteita (tyttären ja äidin suhde ei voi koskaan toimia, koska tytär jumaloi isäänsä, jota äiti taas ei voi sietää) kuin tarinan kirjoittamisen hankaluuttakin (kustantaja kun haluaisi että romaanissa tapahtuisi muutakin kuin että päähenkilö katsoo ikkunasta maisemaa ja ottaa välillä jääkaapista syömistä)… Saipa osansa myös esimerkiksi joulupukki, jonka mahdollista kiltteysmittaria ja sen korrelaatiota toivottujen lahjojen saamiseen pohdittiin. Niin, ja ehkä kaikkein tärkeimpänä. Näytelmässä otettiin kantaa siihen, että yhteiskunnallisessa keskusteluissa muistetaan kyllä tuoda esille se, että pieniä lapsia tai edes koiria ei saa jättää autoon yksin, mutta entäs miehet? Suuri on se autoihin tunneiksi unohdettujen miesten määrä, joiden vaimot ovat lähteneet ”vain pistäytymään” verhokangaskaupoilla! Niko Takala Näyttelijä Ismo Kotro esitti Reijo Honkosen kirjoittamiin teksteihin perustuvan monologin Lännen Tuvalla viime sunnuntaina. Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015 6 L I I K E - J A P A LV E L U H A K E M I S T O ristiinanapteekki.fi Ristiinan apteekki Brahentie 16 | 015 740 7700 | ma-pe 8.30–18 ja la 8.30–14 Suomenniemen apteekki Kirkonkyläntie 16 015 666 470 ma-pe 9–15 AVPK HUOLTO OY (Pellosniemen auto- ja pienkonekorjaamo) 0500 753 522 Kouvolan th, Mataristontie 2 A . Henkilö- ja pakettiautojen katsastus- ja määräaikaishuollot . Pienkonekorjaukset, kaikki merkit . Ilmastointihuollot . Vikadiagnosoinnit monimerkkitesterillä Tilitoimisto Brahentie 34, 52300 Ristiina 044 7373 558 www.saimaantilitalo.fi Valtuutettu Mercury, Mercruiser, Mariner, Husqvarna, Jonsered, Solifer huolto Kolarikorjaukset n Maalaukset n Muovikorjaukset Tuulilasien vaihdot ja korjaukset n Vahinkotarkastukset / vakuutusyhtiöt n RISTIINAN KUKKA JA HAUTAUSPALVELU ti-pe 9-17 la 9-13 su - ma suljettu Brahentie 48 (015) 455 440 MÄNTYHARJUN HAUTAUSPALVELU avoinna ajanvarauksella n ALANGON Keskustie 6 040 353 7114 www.ristiinankukka.fi Rakennustyöt, peltimyynti, yrittäjä HEIKKI TIIHONEN 050 360 9761 Peltityöt ja peltimyynti MARKO TAIPALINEN 045 890 0464 KSET SPELLITY RAKENNU T LLITYKSE PIIPUNPE MAPELLIT KONESAU MONTIT KATTORE Porrassalmenkatu 1, Mikkeli savonmestarit.fi [email protected] JTT-Maalauspalvelut v sisä- ja ulkomaalaukset v pintaremontit Jouni Tuukkanen 050 449 1337 autokorityö Jani Alanko 040 732 6788 Yövedentie 39, Ristiina www.autokorityo.fi Kuljetus- ja Konetyö ViitiKKa •lavettikuljetukset •purkutyöt •kuljetuspalvelut •maanrakennustyöt •lokakaivojentyhjennys •jätevesijärjestelmienmyynti •teidenhoito 0500293967 0500948604 www.viitikka.com [email protected] Autokorjaamomaalaamo MARKKU HEIKKILÄ r r F H y s ie io ro te n ra ta pr ia S , p -o in ha ja lM u k o s su e t e r s Y le kk s ä il tu ö ll tk is i e m t u tu k ks ip te o h ja ll is e t •Huollot •Moottori- ja peltikorjaukset •Ruostevaurioiden korjaukset •Hiekkapuhallus Maalaus •Rengastyöt Myös raskaskalusto Suomenniemi, Porolampi (015) 458 646, 0400 529 521 fysioterapeutti Riitta Hassinen p. 0400 552 770 koulutettu hieroja Veera Koppi p. 045 1393 653 [email protected] Brahentie 10, Ristiina Ma-pe 9-16 PESULAPALVELUT VILLI APILA - Pesula, siivous - Matkahuolto-asiamies Brahentie 52 Ma-pe 9.00-16.30 vS ao ra it aa a ja ik a ! RISTIINAN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS 040 7074 107 KuntoKartano .fi Puh. 050 4620 428 Kaisa Pöyryntie 1 ASIANAJOTOIMISTO KUUKKA & TIAINEN OY * riita- ja rikosasiat (myös oikeusapuasiat) * perunkirjoitukset, pesänselvitykset, perinnönjaot, ositukset * testamentit, edunvalvontavaltakirjat ym asiak * yritysten kaikki lakiasiat Varatuomari Markku Toukkari Tavattavissa Ristiinassa Puh. 050 375 3118 [email protected] Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015 7 ta pa h t u m i a s e u r at t o i m i vat Kaikkien Mikkelin ristiinalaisten vanhusten yhteiset HIRVIPEIJAISET su 15.11. Vaarinsaaressa Tuderuksentie 2, Ristiina Ohjelma: klo 11.00 Ruokailu klo 12-14.00 Tanssit klo 13.30 Päiväkahvit Ilmoittautuminen ruokailun ja kuljetuksen vuoksi 9.11. mennessä Anja Torniainen p. 040 861 3328. Kuljetuksen järjestävät hirviseurueet Lämpimästi tervetuloa! Mikkelin kaupunki vanhustenpalvelut Ristiina, Hirviseurueet ja Martta -tiimi Kutsumme maanvuokraajat, kyläläiset, jäsenet ja naapuriseurojen edustajat Ollikkalan Eräveikot ry:n HIRVIPEIJAISIIN la 31.10.2015 klo 13 alk. seuran majalle. Ruokailu klo 13-15.00 Tervetuloa. Vitsiälän kyläseura. Torstaina 29.10. klo 18-20.30 Sampolassa aiheena hätäensiapu. Suomen punaisen ristin Ristiinan ensiapuryhmä esittelee elvytystä ja muita hätäensiavun taitoja. Kaikki tervetuloa, kahvitarjoilu! Hangastenmaan maa- ja kotitalousseura. Aloitellaan syksyn toimintaa kokoontumalla Elisa ja Juha Pyyllä to 29.10. klo 18.30. Tervetuloa! Korhola-Heramäen Martat. Pikkujoulu la 5.12. klo 13.00. Katsotaan ensin Mikkelin Teatterissa Saiturin joulu (jäsenille ilmainen) ja sen jälkeen syödään Bistro Vileessä (teatterin alakerrassa) omakustanteinen kolmen ruokalajin menu. Ilmoittaudu to 12.11. mennessä Raunille 0400 715200 tai Eijalle 050 3544420. Kerro erikoisruokavaliot ja valitsetko liha- vai kalaruoan sekä tarvitsetko kyydin. Tervetuloa martat ja marttojen ystävät joukolla mukaan! Ristiinan Rinkka. Kuntosali-ilta jatkuu su 25.10. klo. 18.00 Entinen taksa ja uusia laitteita! Tervetuloa mukaan! Naisten lentopallon 2-sarjaa Ristiinan koulukeskuksen isossa salissa su 25.10. klo 18 RiU Volley Ladies Passarit (Mikkeli) Liput 3€ * Kahvio * Arpajaiset Otteluisäntänä: VUOKRATTAVANA Siisti yksiö 33 m palvelujen äärellä. Lasitettu parveke ja autopaikka. puh. 050 3435 945 2 Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry to 29.10. klo 10-11 Virkistystä aamupäivään - sauvajumppaa rantapuistossa, jonka jälkeen keittolounas lounaskahvila Groovessa. Ohjaajana Mervi Hotokka Mikkelin liikuntapalveluista. Mukana Päivi Liukkonen. Omaishoidettavan sijaishoito sauvajumpan ajaksi tied. Anja Torniainen p. 0408613328 Kuomiokosken kylätoimikunta. Kyläkokous Kuomapirtissä to 22.10. klo 18. LIIKE- JA y y y y [email protected] kotisiivoukset yrityssiivoukset pesulapalvelut mökkihuolto Sirpa Pöntinen 0400 533 703 Timo Pöntinen 0400 677 264 Keskusta kaikille avoin kuntalaiskeskusteluilta ke 28.10. klo 19 Kisakaari, Pellosniemi. Paikalla kaupunginjohtaja Timo Halonen, valtuutettuja sekä lautakuntien ja liikelaitosten jäseniä. Kahvi/teetarjoilu alkaen klo 18.30. Tervetuloa. Ristiinan Kameraseura kokoontuu ma 2.11. klo 17.30 poikkeuksellisesti Ristiinan kirjastolla, Brahentie 34. Teemana Kuvia meiltä ja muualta näyttelyn avajaiset. Tervetuloa. Ristiinan reserviläiset/ upseetit. Yhteinen kerhoilta pidetään ma 26.10. klo 18.00 rautian yläkerrassa. Yhteiset asiat sekä Matti Puhakan esitelmä ”Kosoniemen piru 1800-luvulla”. Ristiinan Läntisen Maaja Kotitalousseura ry:n ompeluseura Kirsi ja Jouni Olkkosella to 29.10. klo 18.30. Vitsiälän Martat ystävineen. Joulukorttien tekoa Sampolassa Maikki-Noora Karvisen ohjaamana ti 17.11. klo 17.30. Laitahan kalenteriisi! m y y tävä n ä ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI Ristiinan torilla keskiviikkona 12.30-13.15 0400 872 461 tänäänTo 22.10. klo 9-12 To 29.10. klo 9-12 RISTIINAN ALUESEURAKUNTA To 22.10. klo 18 Kanttorien konsertti kirkossa ” Syksyn säveliä” Su 25.10. klo 14 Seurat Saara Leinosella, Tuderuksentie 7 as 3. Jyrkämä, Tiainen. Kahvitarjoilu Parikanniemen työn hyväksi Su 25.10 klo 17 Tuomasmessu kirkossa. Rossi, Kälviä, bändi ja kuoro, messuryhmä, kirkkokahvit. (Huom! Ei messua klo 10) Ma 26.10. klo 18 Sisälle sanaan –luento Valon salissa. 2.Tess. 3. luku ”Laittomuuden ihminen ja pelastukseen valitut”, Matti Manninen To 29.10. klo 11 Seurakuntakerho srk-keskuksessa. Lounas 8 €. Mukana Kari Rossi Kastettu: Anna Elina Lyngedal Ma 26.10. klo 12 Lännen lähetys- ja diakoniapiiri Leila Strengelillä Koljolan Vehkalammella, Wilhartintie 44 kokouk si a Ristiinan reservinupseerit ry:n syyskokous pidetään kerhohuoneella (entinen paloasema) torstaina 12.11.2015 klo 18.00. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta kokoontuu 1/2 tuntia ennen. Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta Ristiinan Kameraseura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ma 9.11.2015 klo 17.30 kerhotilassa, Linnantie 2, Ristiina. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Tervetuloa, hallitus. Eläkeliitto Ristiinan yhdistys ry. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS MartanBaarin kabinetissa 3.11.2015 klo 12. Kahvitus alkaa klo 11.30. Tervetuloa Hallitus Innalan osakaskunnan varsinainen kokous pidetään lauantaina 7.11.2015 klo 12.00 Harri Väisäsen kesäasunnolla, Jukolankaarre 82. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä Harri Väisäsellä. Pullakahvitarjoilu. Tervetuloa joukolla mukaan! Ristiinan Rinkka ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS torstaina 5.11.2015 klo 18.00 Konnalahdessa, Heikkilällä, Konnalahdentie 537, 52420 Pellosniemi. Käsitellään sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat. Kahvi- ja teetarjoilu. Kimppakyyti Shell Expressasemalta, Brahentie 42, klo 17.30. Johtokunta P A LV E L U H A K E M I S T O tietokoneet puhelimet liittymät huolto 0201 980 280 www.mikrohai.com [email protected] Brahentie 16, 52300 Ristiina TORSTAINA 22. LOKAKUUTA 2015 Toimitus ilmoitukset tilaukset Puh. (015) 3373 560 [email protected] [email protected] Ristiinan Pallon kausi päätökseen Voitolla kohti paikallistaistoa R istiinan Pallon juniorijoukkueet laittoivat mennen kauden pillit pussiin viime keskiviikkona. Seuran juniorikauden päättäjäisiä vietettiin koulukeskuksella mehun, kahvin ja munkin sekä palkitsemisten merkeissä. Joukkueet kertasivat valmentajiensa ja joukkueenjohtajiensa johdolla mennyttä kautta sekä hieman pistetiin ajatuksia jo seuraavaankin kauteen. Juniorijoukkueita RiPalla oli tällä kaudella yhteensä kahdeksan (joista C-tytöt yhdessä naisjoukkueen kanssa). R Edustus palkitsi parhaitaan Myös Ristiinan Pallon edustusjoukkue pisti kautensa pakettiin, kun joukkueen päättäjäisiä vietettiin Metsälinnassa viime lauantaina. RiPa päätyi Kaakon nelosessa viidenneksi. Kauden onnistuneista suorituksista palkittiin: Paras maalintekijä: Miska Lahti, Kauden paras: Antti Pulkkinen, Kauden tulokas: Jesperi Tirronen, Puolustuksen lukko: Mika Hurskainen ja Henkan pytty (valmentajan luottopelaaja): Jukka Honkanen. Niko Takala RiPa:n edustusjoukkueesta palkittiin kauden parhaana pelaajana Antti Pulkkinen. RiPan juniorikauden päättäjäisissä pienimpiä junnuja palkitsemassa joukkueen valmentaja Janne Roponen. Veera Louhivuoren syöttövuorot olivat käännekohtia ottelun kolmannessa erässä. 2 99 Katso vinkit: foodie.fm Saarioinen Porsaan lehtipihvi 2 kpl 240 g (12,46/kg) istiinan Urheilijoiden Volley Ladies nappasi kauden toisen voittonsa lentopallon kakkossarjassa, kun RiU kaatoi kotisalissaan viime lauantaina hollolalaisen Salpiksen erin 3-1 (25-13, 2125, 25-20, 25-18). Ensimmäinen erä kaatui RiU:n laariin lähes näytöstyyliin, kun vastustajan hiivittyä lähietäisyydelle pisteisiin 119, RiU otti aikalisän ja Marika Lyytikäisen syöttövuorolla kotijoukkue nousi jo ratkaisevan tuntuiseen 19-11 johtoon ja lopulta selvään 25-13 erävoittoon. Toinen erä kuitenkin toi kuitenkin ristiinalaisille hankaluuksia. Esimerkkinä käy vaikkapa Salpiksen passari Laura Hämäläisen vaikeat syötöt, joiden myötä RiU:n vastaanotto oli ongelmissa. Kotijoukkue nousi kalkkiviivoilla vielä taistelemaan erävoitosta lukuihin 21-22, mutta lopussa taas Salpis karkasi syötöllä erävoittoon. Kolmannen erän yksinä käännekohtina toimivat koti- 13 95kg Rainbow Savukirjolohifilee n. 700 g joukkueen tehokkaimpana pelaajana häärineen Veera Louhivuoren syöttövuorot, joiden myötä RiU otti tukevaa johtoasemaa. Erä RiU:lle 25-20. Neljäs erä aaltoili taas joukkueelta toiselle molempien tehdessä näyttäviä pisteputkia. RiU:n hyökkäystehoja nipisti myös Salpiksen hyvin toiminut kenttäpuolustus, joka tuntui välillä noukkivan kaikki kotijoukkueen iskut. Lopulta Lyytikäisen yhdeksän pisteen syöttöputki sekä muun muassa RiU:n parhaana palkitun Saila Häkkisen onnistuneet hyökkäykset käänsivät erän ”meijän joukkueelle”. Näin pisteet kotiin erin 3-1. Erityiskiitoksen RiU:n valmentaja Mika Leinonen heitti otteluraportissaan äänekkäälle yleisön kannustukselle. Kannustusta tarvitaan taas tulevana sunnuntaina 25.10., kun RiU VL kohtaa tiukassa paikalliskamppailussa Mikkelin Passarit klo 18 alkavassa ottelussa. Niko Takala 069 Rainbow Ranskanperunat 450 g, pakaste (1,53/kg) www.foodie.fm 2 0 99kg 49 0 Alankomaat Jonagold Omena 1. lk. 1 49 Suur-Savon Leipomo Riisipiirakat 6 kpl/288 g (5,17/kg) Atria Kunnon Grillinakki 840 g (2,96/kg) S-market Ristiina puh 015 206 2395 Omistajan käyntikortti Cotsa Rica Rainbow Banaani 1. lk. 99kg aSyksyn lank t valikoima ny an parhaimmilla Palvelemme ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 0 89 Rainbow/Kotimaista Peruna-, italian- tai punajuurisalaatti 400 g (2,23/kg) 2 98 Meira Kulta Katriina kahvi 500 g (5,96/kg) 0 99 Kotimaista Puolikarkea vehnäjauho 2 kg (0,50/kg)
© Copyright 2024