OLAVI ALA-NISSILÄ Tehtävänä Suomi nousuun 1. Olavi, milloin ja miksi kiinnostuit poliittisesta toiminnasta? Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista – osallistun mielelläni. Turun Kauppakorkeakoulussa opiskellessani 70-luvulla tulin valituksi ylioppilaskunnan edustajistoon ja hallitukseen. Sitten lähdin Loimaalla kunnallisvaaleihin ja siitä Keskustan piirin toimintaan. Veren perintöäkin osallistuminen on. 2. Mitä teit ennen kuin politiikasta tuli leipätyösi? Ensimmäinen työni oli juoksupojan työ Osuuskauppa Saviseudussa. Taitaa minulla olla vieläkin kolmipyöräisten kortteliennätys! Opiskeluaikana ja sen jälkeen toimin opettajana Loimaan Kauppaoppilaitoksessa, jossa toimin laskentatoimen ja oikeusopin lehtorina ja linjanjohtajana. Ennen eduskuntaan valitsemista olin laskentatoimen lehtorina myös Turun Kauppakorkeakoulussa. Opetustyön ohella olin Kauppakamariosaston asiamies ja myös auktorisoitu tilintarkastaja. Minulla on molemmat tilintarkastajatutkinnot (HTM- ja KHT-tilintarkastaja). Olin osakkaana sekä tilitoimistossa että tilintarkastusyhteisössä oman toimen ohella. Olen säilyttänyt ammatillisen ja tilintarkastajapätevyyden koko ajan, enkä ole koskaan olut pelkästään politiikan varassa. 3. Sinut valittiin ensi kerran kansanedustajaksi vuoden 1991 vaaleissa ja toimit neljä kautta kansanedustajana vuoteen 2006. Missä tehtävissä eduskunnassa toimit? Mitkä olivat tuona aikana vaikeimmaksi kokemasi asiat? Pääsin eduskunnassa heti valtiovarainvaliokunnan jäseneksi ja toimin sen eri jaostoissa (verojaosto, sivistysjaosto, liikennejaosto, maatalousjaosto). Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana toimin vuodesta 2003 alkaen. Kun lähdin tehtävästä 2006 Suomen julkistalouden luvut olivat hyvät. Olin myös 13 vuotta eduskunnan pankkivaltuuston jäsen ja sen puheenjohtaja vuosina 2003– 2006. Toimin myös mm. puhemiesneuvostossa jäsenenä ja olin mukana Euroopan Neuvoston toiminnassa. Vaikeimmat asiat olivat heti alkuun 1990luvun lama ja pankkikriisi. Taloudessa ei ollut hetkeen kestävää pohjaa ollenkaan. Talouden syvästä lamasta selviäminen oli tärkeä kokemus – ja monille ihmisille raskas kokemus. 4. Olit Luxemburgissa Euroopan Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä kuusi vuotta vuodesta 2006 alkaen. Minkälainen tehtävä se oli? Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on olla Euroopan Unionin ulkoinen tarkastaja ja sen rakenne ja statuskin on lähellä Euroopan Komissiota. Unionissa on myös tietysti sisäinen tarkastus. Tilintarkastustuomioistuimen mandaatti kattaa Unionin runsaan 120 miljardin budjetin tarkastamisen. Kyseessä ei ole tuomioistuin vaan oikeampi nimi olisi tarkastusvirasto. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet muodostavat kolleegion, joka johtaa 900 hengen instituutiota. Jokainen jäsen kuuluu myös johonkin jaostoon ja jäsenet toimivat raportoijina Euroopan Parlamentin budjetinvalvontavaliokunnalle ja valtiovarainministerien neuvostolle. Olin maatalousjaoston jäsen ja sen puheenjohtaja kauteni loppuvaiheessa. Osallistuin aktiivisesti myös Tilintarkastustuomioistuimen kehittämistyöhön ja pyrin sen mandaattia laajentamaan ja edistämään parempaa hallintoa. 5. Suhtauduit aluksi aika kriittisesti Suomen liittymiseen Euroopan Unioniin. Mitä ajattelet siitä nyt? Euroopan Unionin jäsenyyden osalta olin erityisesti huolissani eteläisen Suomen maatalouden osalta. Huoli on edelleen aiheellinen. Unionin pitää olla aktiivinen enemmän suurissa asioissa ja jättää pienet asiat jäsenmaille. 53 Minulle Euroopan Unioni on tärkeä vakautta luova turvallisuusyhteisö laajasti ajateltuna. Unionin jäsenmaiden pitää tehdä paljon enemmän taloutensa hyväksi. Euroopan Keskuspankki antaa nyt lisäaikaa, mutta ei voi tietenkään vastata jäsenmaiden talouksien tervehdyttämisestä. 6. Miltä Suomen asioiden hoito näytti Euroopasta katsoen? Se on näyttänyt huonolta ja erittäin huonolta! On luotu mielikuvia, mutta ei päätöksiä. Iso ongelma on ollut se, ettei päätöksiä ole saatu tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti täytäntöön. Finanssikriisiin Suomi ja suomalaiset pankit olivat syyttömiä. Mutta me olemme menettäneet kilpailukykyämme ja teollinen pohjamme on rapautunut yleisesti ja eriyisesti Varsinais-Suomessa. Kun talous on monta vuotta miinuksella ja näivettyy, se johtaa jatkuvaan julkistalouden velkaantumiseen. Hyvä hallinto voisi olla Suomen vahvuus, mutta viime vuosina ei ole ollut. 7. Mitä olet tehnyt sen jälkeen kun tulit maaliskuussa 2012 takaisin Suomeen? Olen jatkanut tilintarkastustyötä KHT-tilintarkastajana. Olen osakas KHT-yhteisö BDO Oy:ssä. Toimin Senior Advisorina ja hallituksen puheenjohtajana. Yrityksen toiminta laajeni paljon kun Audiator-yhtiöiden (entinen Kuntatarkastus) osake-enemmistö siirtyi BDOlle. Tytäryhtiö BDO Oy Audiator tarkas- jatkuu s. 2 www.olaviala-nissila.net Tehtävänä Suomi nousuun jatkuu... paljon luennoinut hyvästä hallinnosta ja talouden tervehdyttämisestä. 9. Miksi lähdit jälleen kansanedustajaehdokkaaksi? Syynä on Suomen talouden ja hallinnon tilanne. Monelta taholta pyydettiin mukaan. Itsekin koen, että se osaaminen ja kokemus, joka minulle on kertynyt opetustyöstä, eduskunnasta, hallinnosta, yritystoiminnasta ja kansainvälisistä tehtävistä, on nyt tärkeää ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa. Koen, että minun ei tarvitse mennä eduskuntaan harjoittelemaan, vaan olen heti valmis tehtäviin. taa mm. suurimpien kaupunkien talouden ja suurimman osan varsinaissuomalaisia kuntia. On ollut mielenkiintoista olla mukana, sillä yhtiössä on edustettuna verotuksen ja hallinnon huippuasiantuntemus ja se kuuluu asiantuntijaverkostona maailmalaajuiseen BDO-verkostoon. Sen kautta olen ollut asiantuntijana kansainvälisessä työssä. Olen mm. ollut toimittajana ja kirjoittajana muiden asiantuntijoiden kanssa kirjassani ”Musta aukko – teesejä Brysselin ja Wall Streetin seinille.” 8. Olet KHT-tilintarkastaja. Mitä se tarkoittaa? Mitä suuren tilintarkastusyhteisön tilintarkastaja ja neuvonantaja tekee? Kirjaimet tulevat sanoista ”Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja” ja se on korkein tilintarkastajatutkinto Suomessa. Tilintarkastus on tiimityötä ja KHT-tilintarkastajana on työssä vastuullinen. Olen myös 10. Sinulla on taloudellinen koulutus, olet toiminut yrittäjänä ja olet aktiivi tilintarkastaja sekä kirjoittanut useita kirjoja Suomen taloudesta. Miksi juuri talous on tärkeää? Talous määrää hyvinvointimme pohjan. Taloudellinen itsenäisyys on tärkeää elettäessä suuren naapurin varjossa. Kunnossa olevan valtiontalouden sanotaan olevan ”köyhän parhaan ystävän” ja niinhän se on. Nyt eletään vaativissa globaalin talouden, tuotannon ja kaupan rakennemuutoksissa ja yhteisvaluutan oloissa. Talouden näivettyminen ja velkaantuminen merkitsee eriarvoisuuden kasvua, kohtuuttomasti kiristyvää verotusta ja kohtuuttomia rasituksia jälkipolville. 11. Mihin uuden hallituksen pitää ensi töikseen ryhtyä? Mitkä ovat koko vaalikauden tärkeimmät tehtävät? Nyt pitää tehdä lyhyt strateginen hallitusohjelma tavoitteena ”Suomi nousuun”. Kysyimme Liki puolet maamme viennistä päätyy Itämeren rantavaltioihin. Itämeren alueen merkitys ei ole globalisaatiosta huolimatta vähentynyt – vaan päinvastoin – globalisaatio on lisännyt alueellista yhteistyötä. Varsinais-Suomen kannalta olisi tärkeää, että tuleva hallitus päivittäisi vuonna 2009 annetun Itämeriselonteon huomioiden ympäristökysymysten ohella aiempaa enemmän Itämeren alueen yhteiskunnallistaloudelliset mahdollisuudet ja haasteet. Myös alueemme yliopistoissa on syytä aiempaa enemmän panostaa Itämeren alueeseen liittyvään osaamistuotantoon ja tiedon tehokkaampaan välittämiseen. Centrum Balticumin verkkoportaali tarjoaa viime mainittuun tehtävään tehokkaan työkalun. Varsinais-Suomen valttikortteja kansainvälistymiseen voisi olla mm. life science-klusteri, tamisesta dynaamiseksi ja vielä nykyistäkin yhteistyöhakuisemmaksi. Kansainvälinen asema on hyvä, teknologiaosaaminen korkeaa, on kaksi yliopistoa, Varsinais-Suomi on vahva elintarvikemaakunta ja täällä on ainutlaatuinen ympäristö ja sijaitsemme Itämeren keskiössä. Heti ensi töikseen hallituksen pitää saada aikaan kasvusysäys esimerkiksi työnantajamaksuja väliaikaisesti alentamalla ja laittamalla investointeja liikkeelle. Pidän Varsinais-Suomen viittä seutukuntaa osana maakuntaa tärkeänä. Turun ja maakunnan suhde on joskus ongelmallinen, mutta on parantunut selvästi. Turun ja Turun seutukuntien kuntien pitää löytää toisensa nykyistä paremmin. En lähde tässä kuitenkaan neuvomaan. Erityisen tärkeää on palauttaa luottamus Suomen talouteen ja sen hoitoon. Tärkeää on saada ihmiset mukaan yhteiseen ponnistukseen ja olla oikeudenmukainen. 12. Mitkä ovat Varsinais-Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimmät asiat? Varsinais-Suomi – perinteiseti vahva teollisuus- ja elintarvikemaakunta – näivettyy nyt jo neljättä vuotta. Näin ei voi jatkua. Teollisen ja tuotannollisen pohjan vahvistamisessa pitää olla nyt focus. Kilpailukykyymme ja osaamiseemme pitää kiinnittää aivan erityinen huomio. Esimerkiksi liikenneväylä-investoinnit pitää tehdä talouden kasvua edistävällä tavalla. Biotalous on maakunnalle myös iso mahdollisuus tulevaisuudessa. 13. Miten näet Turun aseman Suomen kaupunkien joukossa? Mitkä ovat Turun kilpailuedut? Turun ja maakunnan suhde? Olen asunut Turussa monta vuotta. Turku on hieno kaupunki. 14. Olet aktiivisesti ollut mukana monenlaisessa kansalaistoiminnassa – missä? Mitä muuta kuin politiikkaa kuuluu elämääsi? Kyllä. Olen omasta mielestäni aktiivinen osallistuja. Tällä hetkellä olen Lionsklubin presidentti, Sarka-museon hallituksen puheenjohtaja ja Euroopan Lentopalloliiton CEV:n tarkastaja ja Lentopallon Mestaruusliigan kunniapuheenjohtaja. Nyt olen vähentänyt ja vähentämässä muita aktiviteetteja ja keskittymässä aivan täysillä eduskuntatyöhön, jos tulen valituksi. Olen myös tietokirjailija, pidän kirjoittamisesta ja lukemisesta. Perhe ja omakotitalo ovat olennainen osa elämääni. Elän Loimaalla ihanassa sisäpalloiluparatiisissa: elän täysillä mukana palloilumme menestyksessä! Kirjoitin Luxemburgissa kirjan ”Elämä on joukkueurheilua”. Yhteisöllisyys ja yhteinen tekeminen ovat osa elämääni. Turun asemaa pitää vahvistaa. Sen pitää lähteä Turun oman kunnallispolitiikan uudis- Esitimme eräille varsinaissuomalaisille seuraavan kysymyksen: Mitkä ovat mielestäsi ne asiat, jotka pitää saada Varsinais-Suomessa ja Suomessa kuntoon tulevalla vaalikaudella? Vientimahdollisuuksia ja osaamista kehitettävä Merkittävä osa Varsinais-Suomen hyvinvoinnista luodaan ulkomailla. Tämän takia on välttämätöntä kehittää vientiämme tukevaa logistista infrastruktuuria. Meidän tulee mm. tiivistää satamiemme yhteistyötä, kehittää Turun lentoaseman kansainvälisiä yhteyksiä, nostaa tunnin rautatieyhteys Turun ja Helsingin välillä ”raiteelleen” ja vahvistaa alueemme roolia kansainvälisessä tietoliikenteessä. Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma-kehitysvyöhykeajatusta konkretisoimalla Varsinais-Suomi säilyy itä-länsikaupan valtaväylällä. Ilman kilpailukykyistä logistista infrastruktuuria Varsinais-Suomi jää syrjään tältä valtaväylältä ja kurjistuu merenrantaKainuuksi. Hallituksen pitää rakentaa yhteiskuntasopimus työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi eri puolueiden, etujärjestöjen ja kaikkienkin suomalaisten kesken. Puheenjohtaja Sipilän johdolla tehdyssä ”Suomi kasvuun” -ohjelmassa on uuden nousun eväät ja siinä on hyvä pohja uudelle hallitukselle. meriteollisuus ja luoviin aloihin perustuva palvelutuotanto. Aluetaloutemme virkistämiseksi julkisen sektorin kannattaisi tukea erityisesti keskisuurten yritysten kansainvälistymistä, sillä suuret yhtiöt kykenevät kansainvälistymään ilman tätä tukeakin ja vastaavasti pienet kansainvälistyvät keskisuurten yritysten vanavedessä. Matkailun kasvattamiseksi Varsinais-Suomi tarvitsisi Guggenheim-museon kaltaisia kansainvälisiä vetonauloja. Varsinais-Suomen kehittämisessä ei tulisi liikaa keskittyä nykyiseen osaamiseemme, vaan tulevaisuuden globaaleihin tarpeisiin. Tulevassa kehitystyössä olisi kaukonäköisempää tarkastella Varsinais-Suomea ulkoapäin kuin maailmaa varsinaissuomalaisesta perspektiivistä, sillä ensi mainitun näkökulman edustajia on noin seitsemän miljardia enemmän kuin meitä varsinaissuomalaisia. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun merkittävä panostus tulevaisuuden tutkimukseen voisi edesauttaa viime mainitussa tehtävässä. Kansanedustaja on myös arvovaikuttaja Vakava ilmiö ajassamme on ihmisen sydämen jäätyminen. Tämä kertoo jotakin sekä ajasta että suomalaisesta yhteiskunnasta. Ajan vaatimukset muokkaavat ihmisestä äkkiä menestymisen pakkoa hakevan koneen. Ihminen ei saa olla heikko eikä epäonnistunut. Tähän muottiin monia istutetaan aivan liian varhain. Samalla sisimmässä särkyy jotakin herkkää ja haurasta. Ihmisenä elämiseen ja olemiseen liittyvät myös vastoinkäymiset, jotka parhaimmassa tapauksessa ovat synnyttämässä jotakin uutta ja kaunista. Elämän kriisien keskelle piiloutuu aina muutoksen mahdollisuus. Elämän tappiotkin voidaan parhaimmillaan kääntää voimavaraksi, joka kantaa eteenpäin. Ihmisillä ei nykyään ole enää aikaa oikein mihinkään. Elämme vauhti- ja kiireyhteiskunnassa, jossa ei ole paljoakaan aikaa pysähtyä miettimään sanottua ja tehtyä. Kiire tarttuu ja samalla hämärtää elämän mittasuhteita. Ihmisestä tulee yhä enemmän tähän hetkeen ja itseensä keskittynyt nautinnonhakija. Sanojen ja informaatiotulvan ajassa sisältö on katoamassa. On vain sanahelinää ja ”small talkia”, joka juuri ja juuri riittää päivittäiseen kommunikointiin. On vain helpompi omaksua tv-sarjojen arvomaailma kuin miettiä omaansa. Pinnallisuus on turvallisempaa. Kari Liuhto Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Suvaitsevaisuudesta on lyhyen ajan sisällä muodostunut suomalaisen elämän kärkiarvo. Suvaitsevaisuuden nimiin vannotaan niin poliittisilla kentillä kuin kirkossakin. Väärinym- märrettynä suvaitsevaisuus saattaa kuitenkin paljastua mitä julmimmaksi suvaitsemattomuudeksi ja naamioksi mitä eriskummallisimmille asioille. Suvaitsevaisuuden piikkiin ei sentään ihan kaikkea voi laittaa. Erityisesti negatiivinen uskonnonvapaus piilotetaan nykyisin tehokkaasti suvaitsevaisuuden taakse. Keskustelut koulujen aamunavauksista, suvivirrestä koulujen päättäjäisissä tai puolustusvoimien kirkollisesta työstä ilmentävät tätä todellisuutta. Uskontoa pidetään joillain tahoilla asiana, josta lapsia ja nuoria pitää kaikin tavoin varjella. Yltäkylläisyyden keskellä unohtuu liian helposti se, kuinka kansakuntamme on sen historian aikana saanut turvansa ja tukensa kristillisen uskon ja sen elämään tuoman arvopohjan myötä. Suvaitsevaisuus on hyvä ja arvokas asia. Se merkitsee parhaimmillaan ihmisoikeuksien, mielipidevapauden ja lähimmäisyyden toteutumista maailmassamme. Sen eteen on aina ponnisteltava. Mutta suvaitsevaisuus saattaa väärin käytettynä johtaa välinpitämättömyyteen, uskonnon- ja mielipiteenvapauden rajoittamiseen ja tietyn elämänfilosofian pakkosyöttöön, jossa oikean ja väärän sekä totuuden ja valheen rajat jätetään jokaisen omaan harkintaan. Rakkautta ja rajoja tarvitaan edelleenkin. Oikea suvaitsevaisuus ei ole niitä häivyttämässä. Kansanedustaja on myös arvovaikuttaja. Hänen on oltava perillä siitä, miten suomalaisissa kodeissa jaksetaan ja voidaan. Kristillinen arvopohja, mikä maatamme on luotsannut vuosikymmenien halki, ei saa unohtua. Sen varaan on hyvä rakentaa myös tulevaisuutta. Henkiseen hyvinvointiin, lasten ja nuorten ja perheiden jaksamiseen on erityisesti satsattava. Ne luovat perustaa tulevaisuuden Suomelle. Siihen Olavilla riittää eväitä ja uskallusta! Jouni Lehikoinen Kirkkoherra, Turku Liikenneväylästö Suomen verisuonet Toimivan logistiikan merkitys on maamme elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta merkittävä. Kaikista tavaratonneista maanteillä kuljetetaan n. 90 %, ihmisistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella n. 80 %. Meriyhteys Turusta ja Naantalista Ruotsiin on tärkeä pohjoinen osa Euroopan laajuista Skandinavia - Välimeri liikennekäytävää (TEN-T). Turun kieltäessä läpikulkuliikenteen tuo tämä lisäkustannuksia sataman asiakkaille matkan pidetessä. Yksinomaan Naantalin Satama huolehtii yli puolesta Suomen ja Ruotsin välisestä rekka- ja trailerliikenteestä. Alueella on lisäksi lukuisia yrityksiä, mm. Nesteen Jalostamo ja Turun Telakka, jotka edellyttävät turvallisia, tehokkaita liikenneyhteyksiä. Seuraavan hallituksen on huolehdittava investoinneista VT 8:n ja VT 9:n teiden ja Kehätien sujuvuuden lisäämiseksi. Yritysten keskuudessa tehtyjen tutkimusten mukaan yrityksen suunnitellessa joko toiminnan laajentamista tai sitten etsiessään uutta sijoittautumispaikkaa, tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat hyvät liikenneyhteydet. Valittavan Eduskunnan on sitouduttava parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esityksiin liikenneinfran korjausvelan nousun katkaisemiseksi lisäämällä perusväylänpidon rahoitusta vähintään 200 milj. euroa/v. Ellei lisärahoituksesta päätetä, seuraavan 12 vuoden aikana vaje kasvaa 3,7 miljardiin. Päättäjien on huolehdittava, että uudet niin rata- kuin tiehankkeet ovat liiketaloudellisesti kannattavia eikä niiden rakentamista perustella pelkästään imagosyillä. Turvallinen ja välityskykyinen tiestö on yrityksille ja maakuntien elinvoimaisuudelle ehdoton edellytys. Kansallisomaisuutemme tiestön tila on ”roskalainaluokassa” heijastuen maamme hyvinvointiin. Puolustusvoimat on merkittävä kuljetusalan kouluttaja. Reilut 3000 nuorta hankkii kuljettajan ammattipätevyyden varusmiespalvelun aikana. Ala tarvitsee vuosittain noin 5000 uutta kuljettajaa vuosittain. Puolustusvoimille on turvattava niin rahoitus kuin resurssit koulutuksen järjestämiseksi unohtamatta ammattioppilaitoksia, joita Varsinais-Suomessa on useita. Puolustusvoimien tarjoaman koulutuksen osalta on kysymys 10 milj. eurosta. Kuljettajan oppisopimuskoulutusta on kehitettävä työsuhteesta erillisenä järjestelmänä. Logistiikan toimivuus on ratkaiseva osa yritysten menestystä. Ammattitaitoiset kuljettajat, logistiikan osaajat ratkaisevat, miten tehtävässä onnistutaan. Teppo Mikkola Kuljetusyrittäjä, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja Mietoinen Talous ja turvallisuus tärkeät painopisteet Päivällä käyn syömässä pääosin kotimaista ruokaa. Maatalous pitää saada kannattavaksi, sillä omavaraisuus ja ruoan puhtaus ovat myös osa turvallisuutta. Varsinaissuomalaisille maatalouden menestyminen on monin tavoin maakunnan onnistumisen ehto. Arkipäivässämme näkyvät ensi vaalikauden tärkeät painopistealueet: talous ja turvallisuus. Aamulla lähden tyytyväisenä työhöni ja matkalla toivon, että myös tuttu nuori saisi työtä. Toivottavasti kaikki työikäiset ja -kykyiset ihmiset voivat tehdä osansa Suomen talouden kuntoon saattamiseksi. Kaiken varalta pitää turvata riittävä toimeentulo myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi olla työssä. Yrittäjyyteen kannustamalla ja sitä tukemalla voidaan lisätä työpaikkoja. Kansalaisten ostokyky on saatava kasvuun. Työssäni tapaan ihmisiä, jotka ovat menettäneet terveytensä. Hyviin elintapoihin kannustaminen ja terveydenhuollon kehittäminen turvaa terveyttä. Jos työttömyyden, iän tai sairauden vuoksi ei pysty itse huolehtimaan itsestään, on tuki saatava yhteiskunnalta. Muutkin peruspalvelut, kuten päivähoito, koulutus ja vanhustenhuolto, ovat meille kaikille tärkeitä asioita. Talouden kuntoon saattaminen takaa hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden. Maatalousyrittäjiin kohdistuvaa byrokratiaviidakkoa pitää selkeyttää. Jatkuvasti vaikeutuvien ja lisääntyvien paperitöiden sijaan Stiina Lerkki Agrologi, yrittäjä MTK:n Varsinais-Suomen teemavuoden lähettiläs ja nuortenvaliokunnan jäsen Merimasku Entisenä omaishoitajana toivon, että uusi eduskunta hoitaa omaishoitajien asiat kuntoon. Palkkioiden maksatus pitää saada Kelan hoidettavaksi, jotta ne olisivat samanlaiset koko maassa. Pitää huolehtia myös siitä, että omaishoitajat saavat pidettyä vapaapäivänsä ja pääsevät kuntoutuksen piiriin. Hoitaessaan omaistaan he säästävät yhteiskunnan varoja valtavia summia, joten omaishoitajien jaksamisesta kannattaa huolehtia. Palkkio pitää olla myös verosta vapaata. Suomi on velkaantunut huolestuttavan paljon ja valtion velkaantuminen on saatava katkeamaan. Yritykset, erityisesti keskisuuret ja pienyritykset, ovat ne toimijat, joiden toimintaedellykset mahdollistavat talouden nousun. Tuleva Sote-uudistus on ensimmäisenä tehtävä valmiiksi. Sisäisen turvallisuuden osalta on tultu tilanteeseen, josta ei voida enää tinkiä. Poliisien vakansseja ei saa enää vähentää. Edellä olevat asiat koskevat koko Suomea ja niiden osalta tulevana hallituskautena on pystyttävä tekemään nopeitakin ratkaisuja, jotka voivat tuntua kipeiltäkin – niitä on viivytelty neljä vuotta. Työttömyys ei vähene ellei tuotantoa saada kasvuun. Vihreän talouden vauhdittaminen vaatii monipuolisen talous- ja yhteiskuntapoliittisen toimenpideohjelman. Energiasektorin kehittäminen edellyttää pitkän aikavälin poliittista ennustettavuutta, jotta investointeihin on valmiutta. Yrittämisen mahdollistamisen helpottamiseksi on päästävä irti turhista säännöksistä ja kuten Mikko Alatalo on osuvasti sanonut, mikä Suomessa ei ole kiellettyä se on pakollista! Luin lehdestä pienyrittäjästä, joka perusti firman ja hänen piti hankkia seitsemän eri lupaa ennen kuin lupa tuli! Kysymyksessä oli oluen valmistaminen. Matti Ketola Rikosylikonstaapeli (eläkkeellä), Turku Teija Ek-Marjamäki Erik.sairaanhoitaja, kasvatustieteiden maisteri Toimistonjohtaja, Kela, maatalousyrittäjä Loimaa Ikäihmiset haluavat tulla kuulluksi omissa asioissaan. Vanhusneuvostojen työ on päässyt hyvään alkuun. Toivottavasti nämä sote- ja kuntauudistukset eivät romuta hyvää käytäntöä. Valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä pitäisi kuunnella, kun tehdään eläkeläisiä koskevia lakeja. Emme pyydä enempää kuin muukaan väestö, ainoastaan tasapuolista kohtelua. Pirkko Nikula Eläkeliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n piirihallituksen jäsen Eläkeliiton liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja Somero Mietteitä rakentamisesta valitusten käsittelyä sekä määrällisesti että ajallisesti. Sisäisestä turvallisuudesta ei voida enää tinkiä Varsinais-Suomi on yksi vauraimpia alueita Suomessa. Maakuntamme llikenneyhteyksistä pitää huolehtia, etenkin maailmalle. Turun lentoaseman hyödyntäminen alueen kehittämisessä on tärkeää. Varsinais-Suomen tieverkostojen kehittäminen edellyttää valtion vahvaa panosta - määrärahat eivät saa ohjautua pelkästään Helsingin alueelle! Onneksi voin nukkua yöni puhtaassa ilmastossa, turvallisessa Suomessa. Toivottavasti näin on jatkossakin. Päivästäni löytyy monia toiveita tulevalle vaalikaudelle. Kaikkea ei voi hetkessä muuttaa, mutta hyvän ketju on saatava alkuun, jotta seuraava sukupolvi voisi paremmin. Pienimpien eläkkeiden ostovoimasta on huolehdittava myös vaikeina aikoina. Sen vuoksi kansaneläkettä ja takuueläkettä on tarkistettava samalla indeksillä kuin työeläkkeitä, ja niihin on tehtävä määräajoin tasokorotukset. Välilliset verot rokottavat pientä eläkettä saavia erittäin kovalla kädellä. Tästä syystä ne olisi korvattava pienituloisille. maatalousyrittäjien pitää voida keskittää työtuntinsa tuottavaan työhön. Byrokratia ja valvonta tulee kuitenkin säilyttää, jotta korkealuokkaiset tuotteemme säilyttävät laatunsa, kuitenkin niin että valvonta tapahtuu järkeistetysti. Jatkuvasti vähenevää viljelijäkuntaa tulee motivoida jatkamaan maatalouden parissa vaikka kannattavuudet ovatkin heikkoja. Näin taataan suomalaisen puhtaan ruuan saatavuus myös tuleville sukupolville ja ala voi jatkaa merkittävänä työllistäjänä. Investointitukia tulee tarkastella jatkuvasti ja kehittää vastaamaan tämän päivän yrittäjätaloutta. Illalla teen maatalouskirjanpitoa ja turhaudun byrokratiasta. Miten yksinkertaisesta on pitänyt tehdä niin monimutkaista? Sama pätee niin maatalouteen, yrittämiseen kuin sosiaaliturvaankin. On löydettävä helpompi tapa tehdä asioita ketterämmin. Omaishoitajien asiat kuntoon ja ikäihmisiä kuultava Suomalaisen puhtaan ruuan saatavuus turvattava tuleville sukupolville Vienninedistämiseen, biokaasutalouteen ja kotimaiseen ruokaan tulee satsata. Esimerkiksi Venäjän pakotteet ovat antaneet meille konkreettista näyttöä siitä, ettei yksittäiseen vientimaahan voi ruoka-alan vientiratkaisuissa turvautua. Biokaasun käyttöä suomalaisilla maatiloilla tulee tukea. Vihreän energian käytön määrää tulee lisätä, jotta energiaa on käytössä riittävästi uusiutumattomien energiavarojen jatkuvasti huventuessa ja hintojen kallistuessa. Työstä lähdettyäni käyn hoitamassa iäkästä äitiäni ja ajattelen, että jokaisella pitää olla oikeus hyvään hoitoon ja tasa-arvoisuuteen. Esimerkkinä muutostarpeesta on omaishoidon tuen siirtäminen Kelalle. Näin turvattaisiin tasapuolinen tuki kaikille, riippumatta asuinpaikasta. Myös asumistukien yhtenäistäminen on pitkään toivottu asia. Puheenjohtaja Sipilä on jo puuttunut byrokratiaan ja vaatinut tarpeettoman byrokratian purkua. Rakennuspuolella pitäisi päästä ns. yhden luukun asiointiin. Rakennusluvan hakemisella pitäisi viranomaiskäsittelyssä hoitua kaikki lupaan tarvittavat muut luvat sisäisesti rakennuslupaviraston toimesta. Lupakäsittelylle pitää asettaa määräaika esimerkiksi 3 kk. Asioiden turha hautominen viranomaisten pöydillä ei ole tehokasta ajankäyttöä eikä edes vastuullista toimintaa. Haja-asutusalueelle rakentamista pitää sallia nykyistä helpommin. Ei ole mitenkään perusteltua kieltää esim. jokivarteen tai muualle haja-asutusalueelle rakentaminen kunhan viranomaismääräykset toteutuvat. Elävä elinvoimainen maaseutu on yhtä tärkeää kuin kaupunkeihin pakkautuminenkin. Valituksen tekemiseen tulee asettaa jonkinnäköinen kirjaamismaksu esim. 1000 euroa, jota ei palauteta. Näin helpotetaan ja nopeutetaan Vapaa kilpailu tulee olla johtolankana kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi materiaalineutraliteetti on asia jolla rakentamista viedään eteenpäin markkinatalouden ja rakentajan mieltymysten mukaan. Valtion ja kuntien ei pidä ohjata tai suosia eri materiaalien käyttöä rakentamisessa sen paremmin kaavoituksella kuin yhteiskunnan varoilla. Vuosikymmeniä on hallitusohjelmassa ohjattu varoja puun käytön edistämiseen rajoittaen näin vapaata kilpailua. Mm. TEM:ssä on ollut useita viranhaltijoita edistämässä puurakentamista, laihoin tuloksin, jo vuosikymmeniä. Mikäli tätä ei voida poistaa, tulee muut materiaalit saattaa samaan asemaan. Yrittäjyyttä, laajasti katsoen, yrittämisen edellytyksiä on edistettävä yhdessä viranomaisten kanssa. Vastakkainasettelusta on vihdoin viimein päästävä, jotta Suomi saadaan nousuun. Työvoiman henkilösivukuluja on alennettava, palkalliset vapaat poistettava kuten pekkaspäivätkin, työnteko kannattavaksi. Työllistämistä ja työllistymistä voidaan näin helpottaa, työnteon arvostus kasvaa ja tuottavuus paranee. Jaakko Raikkonen Toimitusjohtaja, Loimaa Suomi kuntoon JUHA SIPILÄ Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, sanoi presidentti Paasikivi aikanaan. Se pätee edelleen. Näyttää siltä, että sekä kansalaiset että me päättäjät tiedostamme tilanteemme yhä selvemmin. Arkijärjen käyttö on saatava arvoonsa. Tarvitsemme enemmän luovuutta ja luottamusta, vähemmän normeja. Näin voimme palauttaa uskon politiikkaan ja sen kautta vaikuttamiseen. Suomen asiat eivät tällä hetkellä ole kestävällä pohjalla. Tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Siksi huhtikuun eduskuntavaalit ovat linjavaalit. Silloin päätetään, laitetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se tehdään. Vahva osaaminen on ollut ja on jatkossakin Suomen menestyksen perusta. Meillä on monipuoliset ja runsaat luonnonvarat. Ne tarjoavat luontaisia menestymisen mahdollisuuksia. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja tuotannon hajauttaminen on käännettävä kilpailueduksemme. Keskusta on valmistellut oman vaihtoehtonsa huolella asioihin perehtyen. Vastuun kantaminen vaatii tiukkojakin päätöksiä, mutta ne on uskallettava tehdä. Määrätietoisesti, Suomen ja suomalaisten etu silmällä pitäen. Tätä ihmiset päättäjiltä odottavat. Me tarjoamme äänestäjien arvioitavaksi omat ratkaisuehdotuksemme. Ratkaisujen hakemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ihmisillä on paljon ehdotuksia siitä, miten toimintatapoja uudistettaisiin, kustannuksia säästettäisiin ja saataisiin arki sujuvammaksi. Keskusta haluaa kuulla niitä jatkossakin. Emme lupaa helppoja aikoja kenellekään. Maamme saadaan kuntoon vain työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Leikkauksilta ja vyön kiristyksiltä emme voi välttyä. Ne on kuitenkin tehtävä oikeudenmukaisesti, heikoimmista huolehtien. Me tarvitsemme ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa. On uskallettava tehdä rohkeitakin kokeiluja. Virheitäkään ei saa pelätä. Digitaalisten ratkaisujen ja tekniikan hyödyntämisessä Suomi on nostettava maailman kärkimaiden joukkoon. Inhimillisyyttä, sydäntä ja käsiä tarvitaan silti jatkossakin. Keskusta tarjoaa 216 ehdokkaan monipuolisen joukon. Tässä porukassa on osaamista ja näkemystä, on nuoruuden intoa ja uudistusmielisyyttä, on myös eletyn elämän mukanaan tuomaa kokemusta. Tule mukaan tulevaisuuden rakentamiseen. Laitetaan yhdessä Suomi kuntoon. Juha Sipilä, puheenjohtaja ” Olin toiminut neljä kautta kansanedustajana, kun minut nimitettiin vuonna 2006 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Seurasin kuusi vuotta Euroopasta käsin Suomen talouden hoitoa ja kehitystä. Huolestuin ja ymmärsin, että näin ei voi jatkua. Suomi ja Varsinais-Suomi eivät saa näivettyä. Suomi pitää saada yhteisin ponnistuksin vahvaan nousuun. Siksi olen nyt kansanedustajaehdokkaana. Olavi Ala-Nissilä Kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilällä on poikkeuksellisen laaja julkisen talouden ja hallinnon kokemus ja tuntemus. Hän oli kansanedustajana vuodesta 1991 ja vaikuttamassa Suomen nousuun talouden pahasta lamasta. Lähtiessään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi vuonna 2006 hän oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja. Hän oli kuusi vuotta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen ja toimi sen suurimman jaoston puheenjohtajana. Hän on toiminut laskentatoimen lehtorina kauppaoppilaitoksessa ja Turun Kauppakorkeakoulussa sekä pitkään KHT-tilintarkastajana. Olavi toimii tällä hetkellä sekä yrityksiä että julkisyhteisöjä tarkastavassa kansainvälisessä tilintarkastusorganisaatiossa KHT-tilintarkastajana ja Senior Advisorina. Ala-Nissilä on myös tietokirjailija ja kirjoittanut useita talouden ja hallinnon uudistamista käsitteleviä kirjoja mm. Maaseutu uudelle vuosituhannelle, Suomen talouden kolmas tie, Ulos finanssikriisistä, Musta aukko – teesejä Brysselin ja Wall Streetin seinille (yhdessä huippuasiantuntijoiden kansa). Hän on nyt uudelleen Loimaan kaupunginvaltuuston ja Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen. ta ja Suom un i Ma ak o aan vahv-verkost n u u s nou NS 20 15 A ANEDUSTAJ GOOGLETA Olavi Ala-Nissilä www.olaviala-nissila.net SI KA Ala-Nissilä on ollut rakentamassa lentopallon nousua lentopallon Mestaruusliigan puheenjohtajana ja Euroopan Lentopalloliiton CEV:in luottamustehtävässä. Hän on osallistunut mm. nuorisoseuraliikkeen, nuorkauppakamarijärjestön ja lionstoiminnan moniin projekteihin ja ollut rakentamassa tärkeää kulttuurityötä Maatalousmuseo Saran hallituksen taustavoimana. VI OLA SILÄ IS A-N AL ” K O S A A V A O T E A S I O I H I N – S U O M I V A H V A A N Kustantaja: Varsinais-Suomen Maakuntaviesti ry. Päätoimittaja: Jouko Vähä-Rahka. TS Extra 11.4.2015. N O U S U U N