Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen, erityisesti Itämeren

Päijät-Hämeen liitto,
Etelä-Suomen maakuntien
EU-yksikkö
ETELÄ-SUOMEN
EAKR –OHJELMA
2007 – 2013
Teemahankkeet
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA
VERKOSTOITUMINEN, ERITYISESTI
ITÄMEREN ALUEELLA
Päivitetty: 16.7.2013
2 (6)
A32138
Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC – Lisää kilpailukykyä,
liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri
Projektin kesto:
1.4.2012 – 30.6.2014
Hallinnoija ja
yhteystiedot:
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (1.1.2013 alkaen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy)
Kustannukset:
1 530 600 €
Niemenkatu 73
15140 Lahti
Saija Tillgren
050 402 6916 [email protected]
Projektin kuvaus:
Tavoitteet:
- Edistää Etelä-Suomen pk- ja veturiyritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa, sekä alueen yliopistojen ja tutkimuslaitosten
verkostoitumista ja näitä kaikkia pääsemään mukaan Itämeren alueen vesialan arvoketjuihin ja verkostoihin
- Selvittää kattavasti Itämeren alueen vesihuollon osaamistarpeita alan koulutuksen vientimahdollisuuksien kehittämiseksi
- Laajentaa Pietarissa pilotoitu kansainvälinen vesiosaamiskeskuskonsepti Itämeren kattavaksi ja luoda sille jatkuva toimintamalli
myös EAKR-rahoituksen jälkeiselle ajalle
- Tukea Itämeren alueen maiden hyvinvointia ympäristövaikutusten ymmärtämisen ja ympäristötietoisuuden kasvattamisen avulla
- Kokonaisuudessaan tukea Etelä-Suomen kehitysstrategioiden ja Suomen hallitusohjelman tavoitteita, sekä Itämeren alueen
strategiaa Etelä-Suomen alueen kilpailukyvyn lisäämiseksi
Toimenpiteet:
Projektin puitteissa rakennetaan kansainvälinen vesialan osaamiskeskus, jonka toimenpiteitä ovat:
- laatia selvitys Venäjän ja Itämeren alueen vesialan osaamistarpeista kunnallisissa vesilaitoksissa ja jätevedenpuhdistamoissa
- selvittää Itämeren alueen teollisuuslaitosten veden puhdistuksen tarve, sekä yritysten osallistumishalukkuus ja selvityksen
perusteella käynnistetään teollisten jätevesien osaamiskeskuksen toimintaa
- luoda ylimaakunnallinen vesiklusteri Etelä-Suomen yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista, jota täydennetään kattavuuden
varmistamiseksi muilla Itämeren alueen toimijoilla. Klusterin yritykset osallistuvat osaamiskeskuksen toimintaan ja
vienninedistämistilaisuuksiin.
- käynnistää ja edistää yritysten sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen, sekä näiden yhteisiä kaupallisia ja TKI-hankkeita yhdessä
Itämeren maiden muiden osallistujien kanssa. Näitä projekteja käynnistetään ja edistetään hankkeen puitteissa ja sen spin off hankkeina.
Tulokset:
- Etelä-Suomen vesialan yritykselle (n. 40-60 kpl) uusia kumppaneita, laajemmat verkostot Itämeren alueella ja kasvanut kilpailukyky
- Spin off -hankkeita (n. 10 kpl) kansainvälisen vesiosaamiskeskuksen tarjoaman open innovation -toimintamallin tuloksena
- Itämeren alueesta Etelä-Suomen vesialan yritysten kotimarkkina-alue.
Toteuttajat:
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (1.1.2013 alkaen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy)
Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Erotustekniikan keskus
Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy
Culminatum Innovation Oy Ltd
3 (6)
A32141
Start-up & Spin-off Factory
Projektin kesto:
1.4.2012 – 30.6.2014
Hallinnoija ja
yhteystiedot:
Cursor Oy
Kustannukset:
852 950 €
Kyminlinnantie 6
48600 Kotka
Jan Storgårds
040 190 2534 [email protected]
Projektin kuvaus:
Suomessa on tällä hetkellä tarve innovatiivisen yrittäjyyden kehittämiseen, aktiiviselle sijoittajatoiminnalle sekä selkeä ambitio luoda
uusia kansainvälisiä menestystarinoita. Tätä kehitystä tukevat hallituksen kannanotot ja strategiset linjaukset sekä esimerkiksi
suomalaisen peliteollisuuden menestystarinat sekä osittain myös Nokialta ja alihankkijoilta vapautuva korkeatasoinen osaaminen.
Suomessa löytyy paljon loistavia liikeideoita, kaupallistettavissa olevaa tutkimusta ja potentiaalisia yrittäjiä, joilta puuttuu työkalut millä
päästä tehokkaasti alkuun: Ensinnäkin rahoitus, ilman omarahoitusta on mahdoton päästä mukaan esim. julkisten kehitystukien piiriin
sekä vakuuttaa institututionaalisia rahoittajia. Toiseksi yrittäjyyden ammattitaito ja verkostot - asioita, jotka syntyvät useiden yritysten
perustamisesta, onnistumisista ja epäonnistumisista.
Start-up & Spin-off Factory vastaa näihin perustavanlaatuisiin ongelmiin tuomalla rohkean ja innovatiivisen yrittäjän tueksi
kiihdytysohjelman, jossa kokeneet sarjayrittäjät asiantuntijaverkostoineen ja kontakteineen valmentavat yrittäjää kehittämään
liikeideastaan kansainvälisesti rahoituskelpoisia liiketoimintamalleja ja tiimeistä uskottavia myyjiä. Projekti luo myös
sijoittajaverkostoja, jotka arvioivat kiihdytettävät yritykset ja sijoittavat rahoituskelpoisiin yrityksiin tarvittavan siemenrahoituksen, jonka
avulla voidaan käynnistää laajempi tuotekehitys ja markkinointistrategia. Sijoittajat saavat ammattimaisesti kehitettyjä ja hyvät
menestystekijät omaavia sijoituskohteita.
Yritykset ja tiimit, jotka osallistuvat kiihdytysohjelmaan tulee olla erittäin motivoituneita, kansainvälisesti orientoituneita sekä pyrkiä
aggressiiviseen kasvuun. Konsepti on avoin sekä täysin uutta yritystä perustaville sekä olemassa oleville yrityksille, jotka
suunnittelevat spinnoffeja uusille tuotteille ja markkinoille.
Menestyvien kasvuyritysten pitää pystyä laajentamaan toimintaansa kansainvälisille markkinoille ja hankkimaan tarvittaessa
kansainvälistä rahoitusta. Start-up & Spin-off Factory tukee kiihdytettävien yritysten nopeaa kansainvälistymistä: Pilottien,
asiakkaiden, partnerien ja rahoituksen hankintaa. Tämä toteutetaan luomalla tehokas kumppanuussopimusmalli ulkomaisten
kehitysyhtiöiden, tutkimus- ja oppilaitosten sekä yrityshautomoiden kanssa. Tavoitteena on saada ulkomaisten toimijoiden palvelut ja
verkostot kiihdytettävien yritysten tueksi. Tätä kautta voidaan myös rekrytoida uusia yrittäjiä Suomeen. Toteuttajapartnerien olemassa
olevat kontaktit ja verkostot toimivat erittäin hyvänä pohjana tälle toiminnalle mukaanlukien Cursorin ja LUTin erityisen vahva Venäjäosaaminen ja verkostot.
Ratkaisuina kasvuyrittäjyyden kehittämiseen Start-up & Spin-off Factoryssa on siis innovatiivisten, rohkeiden ja motivoituneiden
yrittäjien tukeminen ja valmentaminen, rahoituksen hankinta, nopea kansainvälistäminen sekä tutkimus- ja oppilaitosten
kaupallistamiskanavien konkreettinen kehittäminen.
Toteuttajat:
Cursor Oy
Turun kaupunki / Turun ammattikorkeakoulu
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
4 (6)
A32142
SHF - SportHealthFeeling
Projektin kesto:
1.5.2012 – 30.6.2014
Hallinnoija ja
yhteystiedot:
Päijät-Hämeen liitto
Kustannukset:
1 132 454 €
Hämeenkatu 9
15100 Lahti
Tuula Loikkanen, EU-koordinaattori
+324 9 633 1712 [email protected]
Projektin kuvaus:
Lähtökohtana on kansainvälistää suomalaista terveysliikuntaosaamista. Terveyttä edistävä liikunta tehdään liiketoiminnan avulla
houkuttelevaksi palvelutuotteeksi ympäri Euroopan. Päijät-Hämeessä toteutettu sektori- ja kuntarajat ylittävä terveysliikuntakonsepti
on malli terveyttä edistävän liikunnan toimenpiteiksi, joita ovat mm. T2-tyypin diabeteksen varhainen toteaminen ja elintaparyhmien
avulla diabeteksen puhkeamisen estäminen tai lykkääminen. Ikääntymisen haasteiden myötä tällaiset mallit ovat Euroopassa
kysyttyjä.
LAKES Oy:n roolina on Helsingin kaup.liikuntavirastossa toteutettuja liikuntakäytäntöjä reflektoimalla ja malliesimerkkejä PäijätHämeestä hyväksikäyttämällä laatia liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää palvelutuotemalleja kv-markkinoille.
Päijät-Hämeen Brysselin toimiston yhteyksin etsitään Hgin kaup.liikuntavirastolle vastinpari/-pareja. Liikuntavirasto voi testauttaa mentoroida- omia hyviä käytäntöjään näissä vastinparikaupungeissa ja samalla tuoda omiin käytäntöihinsä uusia malleja muualta
(innovaatiomentorointi
-malli).
Vastinparityöskentelyn
perusteella
LAKES
oy
kehittää
aktiivisesti
ja
jatkuvasti
liiketoimintasuunnitelmamalliaan, jota esitellään yhteisissä seminaareissa.
Paavo Nurmi -keskus kokoaa terveyttä edistävän liikunnan osalta tehtyä tutkimusta, erityisesti sellaista, jossa keskitytään
liikkumattomuudesta viestintään. Näiden tutkimustulosten pohjalta selvitetään mahdollisuus uudentyyppiseen markkinointimalliin, jolla
voidaan saavuttaa niin inaktiiviset työssäkäyvät sekä kuntapäättäjät. PNK havainnoi Hgin kaup.liikuntaviraston toteuttamia ja
kehitteillä olevia liikuntainterventioita erityisesti työikäisille. Samalla PNK vie vertailutietoa mm. HEPA-verkoston kautta
eurooppalaisille kumppaneille.
Yhteistyökumppanina olevan Helsingin yliopiston tutk.- ja kehitt.keskus Palmenian Iki-Hyvä -tutkimushankkeen tuloksia voidaan
hyödyntää ikäihmisten liikuntainterventioissa
mm. vertailutietoina.
Palmenia tuo tutkimusosaamisensa levitettäväksi
liikkumattomuuden vähentämiseksi Euroopan verkostoihin. Kehittämiskeskus Häme Oy verkostokumppanina on levittämässä
hankkeessa esille nostettuja hyviä käytäntöjä hyvinvointiverkoston kautta ympäri Suomen sekä tuo hyvinvointiverkoston kautta
löydettyjä uudenlaisia toimintatapoja yhteisille areenoille ja Eurooppalaiseen keskusteluun.
Päijät-Hämeen liiton haasteellisena roolina on varmistaa, että kaikki osapuolet tuntevat toistensa käytännöt, osahankkeiden sisällöt
sekä kaikissa toimenpiteissään huomioivat verkostomaisen toteuttamistavan. PHL luo toimintakentän, koordinoi ja ohjaa
osahankkeiden toteuttajia sekä varmistaa viestinnän tehokkaan toteuttamisen ja markkinoinnin kv-kentillä.
Toteuttajat:
Päijät-Hämeen liitto
Helsingin kaupunki, Liikuntavirasto
Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy – LAKES (1.1.2013 alkaen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy)
Paavo Nurmi -keskus
5 (6)
A32203
KESTI - Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät
Itämeren alueella -verkosto
Projektin kesto:
1.10.2012 – 31.10.2014
Hallinnoija ja
yhteystiedot:
Culminatum Innovation Oy Ltd
Kustannukset:
364 310 €
Tekniikantie 12
02150 Espoo
Anniina Tuomi
0405626397 [email protected]
Projektin kuvaus:
Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkostohankkeen tavoitteena on edistää
uudenlaisten kestävien teknologioiden ja menetelmien soveltamista asumisen toimialalla, lisätä vuorovaikutusta Itämeren alueen eri
toimijoiden kesken sekä tukea Euroopan Unionin integraatiotavoitteita. Hanke nojautuu yhtäältä tarpeeseen hillitä ilmastonmuutosta
ja toisaalta kehittää kansainvälistä vuorovaikutusta Itämeren alueella.
EU:n ilmasto- ja energiatavoite 20-20-20 ja siihen nojautuva rakentamismääräysten kiristyminen suuntaa rakentamista kohti
matalaenergiaratkaisuja. Suomessa rakentamisen ja rakennusten käytön osuus on 40 % energian kokonaiskulutuksesta ja 30 %
hiilidioksidipäästöistä. Lähes 90 prosenttia energiasta kuluu rakennusten käyttövaiheessa. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja
energian hinnan odotettavissa oleva jatkuva nousu kannustavat toimenpiteisiin asumisen energiatehokkuuden lisäämiseksi.
Käytännön tasolla energiatehokasta ja vähähiilistä osaamista lisätään tunnistamalla viisi parhaiten onnistunutta
aluerakentamiskohdetta Itämeren alueella. Kohteissa vieraillaan paikan päällä ja niissä tehdään benchmarking-analyysia
vertailemalla mm. kehitysprosesseja, kustannustehokkuutta ja kokonaisvaikuttavuutta. Tavoitteena on valita kohteita, jotka soveltuvat
osaamisen levittämiseen rohkeiden uusien avausten ansiosta. Ilmasto Itämeren maissa on verrattaen samankaltainen, mutta
energiatehokkaan asumisen ratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia johtuen asumisen kulttuurista, paikallisesta lainsäädännöstä sekä
muusta rakentamiseen ja asumiseen liittyvästä sääntelystä.
Hankkeessa syntyvän verkoston toimintaa ohjaavat temaattiset painopistealueet, jotka muotoutuvat kuntien tarpeiden ja niiden
tunnistamien haasteiden perusteella. Hankkeen koordinaattorina ja pääkaupunkiseudun osaprojektin vetäjänä toimii Culminatum
Innovation Oy Ltd (asumisen osaamiskeskus). Muista osaprojekteista vastaavat Posintra Oy (sähköisen talotekniikan osaamis- ja
kehittämiskeskus) Porvoosta sekä Turun ammattikorkeakoulu. Osaprojektien sisällöt kytkeytyvät mm. älykkäisiin sähköverkkoihin,
älykkääseen julkiseen liikenteeseen, puurakentamiseen, tilankäytön tehostamiseen, esteettömyyteen ja kestävään kehitykseen.
Hankkeen keskeiset hyötynäkökulmat kattavat koko alueen sisämarkkinoiden kehittämisen ja yhteistoiminnan lisäämisen läntisen ja
pohjoisen sekä itäisten ja eteläisten Itämeren alueiden välille. Lisäksi vahvistuu jo käynnissä olevien saman aihepiirin Itämerihankkeiden kokonaisvaikuttavuus. Itämeri-hankkeet muodostavat yhdessä innovaatioita ja osaamista jakavan makrotason verkoston.
Hanke tukee lisäksi vuonna 2009 laaditun EU:n Itämeri-strategian tavoitetta lisätä alueen vaurautta ja synnyttää toimenpiteitä, jotka
tähtäävät tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Hanke toteutetaan vuosina 2012-2014 ja sen päättää yhteinen Suomessa järjestettävä symposium.
Toteuttajat:
Culminatum Innovation Oy Ltd
Turun kaupunki / Turun ammattikorkeakoulu
Posintra Oy
6 (6)
A32211
TouNet - Tourism Development in co-operation in Southern Finland and
Baltic Region
Projektin kesto:
1.4.2012 – 30.6.2014
Hallinnoija ja
yhteystiedot:
Culminatum Innovation Oy Ltd
Kustannukset:
1 487 146 €
Tekniikantie 12
02150 Espoo
Karoliina Korpela
050 349 4164 [email protected]
Projektin kuvaus:
Hankkeen merkittävimpänä tavoitteena on lisätä matkailualueiden, -yritysten ja -kehittäjien yhteistyötä erilaisilla toimenpiteillä EteläSuomessa ja Itämeren alueella. Toiseksi tavoitellaan matkailuyritysten Venäjä-liiketoimintaosaamisen kehittymistä, pyritään
madaltamaan yritysten kynnystä lähteä Venäjän markkinoille ja kehitetään yritysten vastuullisuutta. Kolmanneksi pyritään löytämään
uusia matkailuinnovaatioita, kehittämään yritysten ennakointitaitoja sekä lähentämään matkailu- ja teknologiayrityksiä.
Hankkeen toimenpiteitä ovat erilaiset yritysvalmennukset, uusien verkostojen rakentaminen, yritysten matchmaking oman alan ja
teknologia-alan yritysten kesken, matkailuinnovaatioverkoston rakentaminen ja kansainvälisen matkailuinnovaatiokilpailun
järjestäminen.
Hankkeen toimenpiteiden tuloksena Etelä-Suomen ja Itämeren alueen matkailukehittäjät ja -toimijat ovat verkostoituneet, alueiden
välillä parhaat käytännöt -tietous on lisääntynyt. Eteläisessä Suomessa toimii Tourism Roundtable, jossa alueiden päättäjätahot
siirtävät tietoa ja osaamista toisilleen sekä toimivat alueen sisäisen kilpailun sijaan yhteistyössä. Matkailuyritykset ovat saaneet
rohkeutta ja taitoja siirtyä Venäjän markkinoille ja osaavat ottaa vastuullisuuden huomioon liiketoiminnassaan.
Hanke on tuottanut useita yhteistyömalleja kuten saavutettavuus, neuvontayhteistyö ja alueellinen koordinaattori matkailuyhteistyön
edistäjänä.
Lentoyhtiömarkkinoinnin tuloksena alueelle saapuu enemmän matkailijoita ja matkailutahot ymmärtävät lentoyhtiömarkkinoinnin
tärkeyden. Helsinki-Vantaan lentokentällä toimii digitaalinen kosketusnäyttötaulu, joka opastaa turisteja käyttäjäystävällisin metodein
rakennetulla sisällöllä.
Matkailu- ja teknologia-alan yritykset ovat rakentaneet kumppanuuksia ja uusia matkailuteknologiasovelluksia on kehitteillä.
Matkailuinnovaatiokilpailun tulokset on viety protomoihin ja työstetty eteenpäin saaden aikaiseksi uusia matkailuteknologiayrityksiä
kansainvälisille markkinoille.
Toteuttajat:
Culminatum Innovation Oy Ltd
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Lahti Travel Oy (1.1.2013 alkaen Lahden Seutu – Lahti Region Oy)
Turun kaupunki