1. No category

YHTEISKOULU2014-2015
N TIE
2
Y H T E I S K O U L U N
T I E
3
Yhteiskoulun Tie
201 4-201 5
Sisällysluettelo
"Englantihan on kuin silkkiä ja samettia korville"
Hyvinvoinnin tiellä!
Syksyn taikaa
Halloween-juhlintaa lokakuussa
Talven ja taiteen riemuja
Aamupalaa ei kannata jättää väliin
Kysymyksiä koulukuraattorille ja –psykologille
HEUREKA!
Merkityksellisissä paikoissa
Tarua ja totta samoista aineksista
Hu-huuuu!!!!!
Uutisia
Maailmalla
Tokaluokkalaisten töitä
Sohvien uusi elämä
Hyvinvointi
Tuotteiden elinkaaria ihmettelemässä
Mediatiedot
2 0 1 4
-
2 0 1 5
3
4
6
8
10
12
14
15
16
18
20
22
25
26
29
30
32
34
35
36
39
4
Y H T E I S K O U L U N
T I E
5
2 0 1 4
-
2 0 1 5
6
"Englantihan on kuin
silkkiä ja samettia korville"
Leena Murtonen-Peltola on opettanut englantia yli kolmekymmentä vuotta. Taakse jäävät nyt K3, opehuoneen sohva ja verbimuotojen opettaminen.
Milloin ja minkälaisin miettein aloitit opettajanurasi
Järvenpään Yhteiskoulussa?
Aloitin opettajaurani elokuussa 1 983 eli 32 vuotta sitten. Mietin viime hetkeen asti, haenko Yhteiskoulun
kielten virkaa, sillä olihan koulu ollut oma opinahjoni
kahdeksan vuotta (keskikoulu ja lukio). Virka on kuitenkin virka, joten niin astelin opehuoneeseen opettajana
todella sekavin tuntein ja ehkä vähän pelokkaanakin.
Tiesin, että osa omista opettajistani oli vielä työelämässä. Jännitykseni katosi nopeasti, sillä heti alusta asti
sekä tutut ja tuntemattomat kollegat ottivat minut ystävällisesti vastaan.
Olin ollut ensimmäisen työvuoteni Helsingin Alppilan
yläkoulussa, joten olin jo ehtinyt nähdä ja kokea haastavia oppilaita ja tilanteita. Ajattelin, että Järvenpäässä
olisi hieman tasaisempaa menoa, ja niin olikin. Tietysti
jokaisen lukuvuoden alussa miettii, miten yhteiselo ja
opiskelu uusien oppilaiden kanssa sujuu. Tavoitteenahan on jaksaa olla ystävällinen ja rohkaiseva.
Miten koulun perusarki 1 980-luvulla erosi koulun
perusarjesta nyt?
Perusarkeen kuului silloinkin kiirettä, naurua, uhkakuvia, huonoja ja hyviä käytänteitä sekä kannustusta, ja
ehkä enemmän auktoriteettia. Kellojen soitto ilmoitti
oppi- ja välituntien päättymisen, jokaisen oppitunnin
välissä oppilaat olivat ulkona ja joka aamu keskusradiosta kuunneltiin päivänavaus. Opetusryhmät olivat
huomattavasti suurempia, 28-32 oppilasta. Kielissä ja
matematiikassa oli käytössä tasoryhmät: englannissa
yleis-, keski- sekä laajakurssi ja kaikissa arviointi oli 41 0. Kaikilla opettajilla ei silloinkaan ollut omia kotiluokkia; minäkin kiersin monta vuotta tilasta tilaan ruskean
korini kanssa. Siihen oli pakattu kirjat, oheismateriaalit
ja pieni kannettava matkaradio englannin kappaleiden
kuuntelua varten. Opehuoneessa oli hektinen tunnelma, sillä samassa tilassa istuivat sekä lukion että yläkoulun opettajat eli yli 80 ihmistä, ja huoneen
molemmissa nurkissa olevat lankapuhelimet soivat kilpaa.
Mikä opettamisessa on ollut vuosien varrella parasta?
Yhteiselo oppilaiden kanssa, ja juuri yläkouluikäisten.
Heidän kanssaan pysyy ns. ajan hermolla. Oppilaan
auttaminen ja rohkaiseminen; jokainen on yhtä arvokas
englannin kokeen numerosta tai todistuksen arvosanasta huolimatta. On myös ollut etuoikeus jakaa
englannin kielen ilosanomaa ja samalla oppia myös itse uutta oppilaiden kanssa. Tietokoneajan myötä jo
oppitunnilla eteemme aukeaa mitä moninaisempi
englanninkielinen maailma. Englannin opiskeluhan on
elinikäinen haaste: siitä ei tule valmista koskaan. Tämä
on juuri se enkun juju.
Jos Sinun pitäisi tiivistää urasi kymmeneen sanaan, jotka ensimmäiseksi mieleesi tulevat, mitkä
ne ovat?
Ilo, yhteiselo, tietokone ja tietokone, English, jakaminen, kannustus, nauru, entiset ja nykyiset kollegat, Y1 0
ja K3.
Y H T E I S K O U L U N
T I E
7
Mitä seuraavat sanat tuovat mieleesi?
* ENGLANTI: Rakastuin englannin kieleen 6-vuotiaana, kun meille hankittiin televisio. Englantihan
on kuin silkkiä ja samettia korville!
* JÄRVENPÄÄ: Kotikaupunki, olen paljasjalkainen järvenpääläinen.
* K3: Turvasatama, oma tila kiireisen koulupäivän keskellä.
* VÄLITUNTI: Hengähdystauko, jos ehtii levätä.
* FUTUURI: Tässä elämänvaiheessa ei ainakaan englannin verbimuoto, vaan ”future” eli mitähän
tulevaisuus tuo tullessaan...
* LONTOO: Lempikaupunkini. Samuel Johnsonia mukaillen: ”If you get tired of London, you are tired of life.”
* KAHVI: Hyvää hyvässä seurassa, mukavia jutellen.
* ÄITIHAHMO: Tyyppi, joka huolehtii liikaakin.
* SOHVA: Kotisohvalla on rentoa, niin myös opehuoneen sohvalla.
* TELEVISIOSARJA: Katson niitä liikaakin: jännitystä, draamaa, soap, jne.
2 0 1 4
-
2 0 1 5
8
Hyvinvoinnin tiellä!
Tämän lukuvuoden Yhteiskoulun Tie –lehdessä käsitellään hyvinvointia monin eri tavoin. Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Mitä oman ja muiden hyvinvoinnin eteen voi
tehdä? Miksi hyvinvointi on tärkeä asia? Näihin ja muihin kysymyksiin löytyy lukuvuoden aikana toivottavasti
ajatuksia, ideoita ja näkökulmia tässäkin lehdessä julkaistavaksi.
Kahdeksasluokkalaiset kirjoittivat alkusyksystä terveystiedon tunneilla mielipidekirjoituksia hyvinvointiin
liittyen. Osa mielipidekirjoituksista julkaistiin syyskuussa 201 4 sanomalehti Keski-Uusimaan mielipidepalstalla. Ohessa kaksi mielipidekirjoitusta.
Tupakointia vastaan jo nuorena
Moni nuorista varsinkin yläkouluissa polttaa tupakkaa. Aluksi sitä pidetään ehkä vain kokeiluna, ja tuntuu hyvältä olla kaveriporukassa,
jossa muutkin seisovat tupakka kädessä savupilven keskellä. Vaikka
koulualueella olisi tupakointi kielletty, niin silti monet menevät polttamaan välitunneilla. Hyvä puoli kuitenkin on, että tupakointi on vähentynyt viime vuosina. Niin meille ainakin sanottiin koulussa.
Jos alkaa miettiä, mitä hyötyä on tupakoinnista, niin minun mielestäni ei mitään. Kaikille yläkouluissa kerrotaan tupakoinnin haittoja pitkä lista, kuten esimerkiksi, että se heikentää hapenottokykyä ja
sairauksien, kuten syöpien, riski lisääntyy, kynnet kellastuvat ja se
myös häiritsee opiskelua, kun koko ajan haluaa tupakalle. Koulun
käytävilläkin haisee välillä tupakka, ja se on todella epämiellyttävää.
Olen miettinyt muutamaa kysymystä tupakkaan liittyen. Ensinnäkin:
Miksi tupakoida, kun se tuhoaa terveyden ja vie rahaa? Ja mitä järkeä on aloittaa, kun et välttämättä pysty lopettamaan?
En tuomitse ihmisiä, jotka tupakoivat, mutta en näe siinä järkeäkään. Tupakoivat ihmiset vahingoittavat myös ympärillä olevia ihmisiä ja eläimiä ja tietenkin myös luontoa. Arvostan sellaisia ihmisiä,
jotka ovat pystyneet lopettamaan tupakoinnin. Se on järkevää.
Teija Karjalainen
Y H T E I S K O U L U N
T I E
9
Alkoholi ei sovi nuorille
Mielestäni nuorten ei pitäisi juoda alkoholia. Ymmärrän vielä sen, että jos juo vaikka kuohuviinilasin jossain juhlissa, mutta en tajua runsasta käyttöä.
Vanhempien pitäisi tietää, minkälaisessa porukassa nuori pyörii ja mitä he tekevät.
Olen kuullut vanhemmista, jotka eivät välitä siitä, mitä lapsi tekee.
Olen nähnyt monta kertaa humalassa olevia samanikäisiä nuoria kuin minä. Itse en
tajua, mitä siistiä siinä on, että juo, mutta nuoret ovat nuoria! Tiedän, että nuoret
juovat sen takia, että se olisi mukamas joku ylpeyden aihe ja että he tekisivät vaikutuksen kavereihinsa.
Jenna Virtanen
2 0 1 4
-
2 0 1 5
10
Syksyn taikaa
Halloween-juhlat, pimenevät illat ja väriloisto pihalla! 7A pysähtyi hetkeksi
kirjaamaan, mikä tekee syksystä syksyn, tuon oman hienon vuodenaikansa.
S yksyssä on u se i ta h yvi ä j a j on ki n ve rra n h u on oj a ki n p u ol i a . S yksyssä p a ra sta
on H a l l owe e n j a va rsi n ki n H a l l owe e n -j u h l a t.
M u i t a h y v i ä p u o l i a s y ks y s s ä o n s e , e t t ä p u i d e n l e h d e t ke l l a s t u v a t j a
va i h ta va t vä ri ä ka u n i i n p u n a i se ksi j a ke l ta i se n e ri sä vyi h i n . Lop p u syksystä
l e h d e t ti p p u va t p oi s p u i d e n oksi sta te h d e n m a a sta ka u n i i n vä ri se n .
S y ks y s s ä m u ka v a a o n m y ö s s e , e t t ä v o i t a a s ke s ä n j ä l ke e n kä y t t ä ä
o h u i t a t a k k e j a s e k ä m u i t a k i v o j a s y y s v a a t t e i t a k u t e n p i p o j a t a i v i l l a p a i t o j a . Ki v a a
o n s e ki n , e t t ä e i o l e j ä i s i ä p a kka s ke l e j ä e i kä ku u m i a ke s ä h e l t e i t ä kä ä n j a o n
y l e e n s ä m u ka v a a .
S y ks y n h u o n o j a p u o l i a o v a t s a t e e t j a ky l m ä t u u l i . J o s ku s s a a t t a a s a t a a
u se i ta ki n p ä i vi ä p e rä j ä l ke e n , j ol l oi n u l kon a ol e m i n e n e i on n i stu . E si m e rki ksi
ra tsa stu sta j a m u i ta u l koi l m a l a j e j a e i voi h a rra sta a sa te i se l l a sä ä l l ä .
S y ks y i s i n m y ö s v i l u s t u u h e l p o s t i . I l m a t s a a t t a v a t m y ö s ky l m e t ä ä ki s t i ,
j ol l oi n e i osa a va ra u tu a p u ke u tu m a a n l ä m p i m ä sti . H u on o p u ol i on m yös se , e ttä
l ä m p öti l a t va i h te l e va t p a l j on vu oroka u d e n a j a sta ri i p p u e n , j a a a m u i si n sa a tta a
o l l a j o p a p a kka s t a .
Va i kka sa te e t j osku s h ä i ri tse vä tki n a rke a , on syksy j oka ta p a u kse ssa
m u ka v a v u o d e n a i ka .
Y H T E I S K O U L U N
T I E
11
S yksy on ka u n i s vu od e n a i ka . Le h ti e n vä ri m u u ttu u j a ka tu j e n va rsi a p e i ttä ä
ke l ta i n e n h u n tu . Le h d e ttöm ä t p u u t j a h a rm a a ta i va s e i vä t n ä ytä n i i n ka u n i i l ta .
S yksyi si n ka u p p oi h i n tu l e e i h a n i a va a tte i ta ku te n fa rkku - j a n a h ka ta kke j a
s e kä v i l l a p a i t o j a j a ka i kke a m u u t a p e h m e ä ä .
S y ks y n m u ka n a t u l e e H a l l o w e e n . S i t ä e i j u h l i t a S u o m e s s a ku n n o l l a ,
m u t t a t e l e v i s i o s t a H a l l o w e e n i n h u o m a a , ku n a l e t a a n n ä y t t ä ä ka u h u e l o ku v i a .
H a l l o w e e n o n m i e l e s t ä n i ki v a j u h l a .
S yksyssä on m yös p a l j on h u on oj a p u ol i a ku te n e si m e rki ksi sä ä . I l m a t
kyl m e n e vä t n op e a sti . Al ka a sa ta a j a tu u l l a . S i l l ä sä ä l l ä p ysytte l e e m i e l u u m m i n
s i s ä l l ä , v a i kka u l ko n a o l i s i h a u s ke m p a a .
S ä ä t t u o v a t m u ka n a a n h e l p o n v i l u s t u m i s e n , j o t e n i n h o t t a v a l t a n u h a l t a o n
v a i ke a v ä l t t y ä j a ku u m e t t a ki n s a a t t a a t u l l a .
I l l a t p i m e n e vä t syksyn m yötä . Va l oi sa t ke sä i l l a t ol i va t ka u n i i m p i a .
Toi sa a l ta n yt koton a e i ol e i l ta i si n n i i n ku u m a , j ote n on m u ka va m p a a n u kku a .
S yksyi se t i l l a t ova t tu n n e l m a l l i si a j a p e i ttoon on m u ka va kä ä ri ytyä
ka a ka o m u ki l l i s e n ka n s s a .
Ka i k e n k a i k k i a a n s y k s y o n m u k a v a v u o d e n a i k a , v a i k k a l ö y t y y s i i t ä
ru n sa a sti h u on oj a ki n p u ol i a .
2 0 1 4
-
2 0 1 5
12
H A L L O W E E N- J UH L
Y H T E I S K O U L U N
T I E
L I NTA A L O K A K UUS S A
2 0 1 3
-
2 0 1 4
13
14
Talven ja taiteen
riemuja
Y H T E I S K O U L U N
T I E
Aamupalaa ei
kannata jättää väliin
Mielestäni aamiaista ei kannata jättää väliin monestakin syystä. Ensinnäkin ihminen ei saa yöllä ravintoa ja
energiavarastot tyhjenevät. Jos ei syö aamulla, ei jaksa
olla ja keskittyä koulussa, työssä tai harrastuksissa.
Verensokeri pysyy tasaisena ja saa hyvät ateriarytmit
päivälle, jos aloittaa päivän aamupalalla. Myöskään ei
tarvitse kärsiä koko päivää hirveästä nälästä ja odottaa
pääsyä syömään, vaan pystyy keskittymään paremmin
omaan tekemiseen. Ihminen myös tarvitsee tiettyjä ravintoaineita riittävästi päivässä ja aamiaisella voi antaa
niitä jo paljon. Nälissään ihmiset muuttuvat usein kärttyisiksi ja äkäisiksi ja saattavat suuttua pienestäkin
asiasta, joten ihan muitakin ihmisiä ajatellen olisi hyvä
syödä se aamupala.
2 0 1 4
-
15
Itse en ennen syönyt aamupalaa ja jo ennen kouluun
lähtöä olin valmis menemään nukkumaan. Koulussa en
jaksanut keskittyä, ja se näkyi myös arvosanoissa. Kun
rupesin syömään aamupalaa, jaksoin paremmin koulussa ja mielessä oli muutkin asiat, kuin se, että milloin
pääsen vihdoinkin syömään. Mielestäni jokaisen pitäisi
edes yrittää syödä jotain aamulla ja loppujen lopuksi
huomata se, kuinka paljon aamiainen vaikuttaa positiivisesti päivään!
2 0 1 5
Emilia Miettinen 8H
16
Kysymyksiä koulukuraattorille
ja –psykologille
Mitä työhösi kuuluu?
Mitä tarkoittaa masennus?
Psykologi (Vappu): - Psykologille tullaan esimerkiksi
silloin, jos on oppimisvaikeuksia tai joitakin huolia niin
hän auttaa niissä. Voi myös jutella omista huolistaan.
Vanhemmat ja opettajatkin voivat ottaa yhteyttä, jos
näin parhaaksi katsovat. Psykologi tekee myös paljon
erilaisten oppilasryhmien kanssa ja erilaisia psykologisia tutkimuksia.
- Masennuksessa mieliala on alakuloinen ja kiinnostus
kaikkeen on selvästi vähentynyt ja tämä mieliala ei
kestä vaan yhtä päivää vaan jatkuu kauemmin. Eli kaikilla on joskus huonoja päiviä, se ei tarkoita masennusta, mutta jos pitkään on ollut alakuloinen, väsynyt ja
on ollut vaikeuksia keskittyä ja ei oikein kiinnostusta
mihinkään, se saattaa olla masennusta.
Kuraattori (Jesse): - Kuraattori tekee melkein samoja
asioita kuin psykologi, mutta keskittyy enemmän puhumiseen. Keskusteluavun antaminen, ja nuoren avuntarveen arviointi. Toimin myös yhteistyössä opettajien
kanssa, kuten Vappukin.
Mitä hyvinvointi on?
- Yleinen hyvinvointi on tasapaino eri elämän asioiden
välillä (perhe, uni, ruoka, ystävät ja monet muut). Hyvinvointi voi merkitä kaikille eri asiaa, mutta pääasia,
että ihmisellä on hyvä olo.
Miksi pitää voida hyvin?
- Koko ajan ei tietenkään tarvitse voida hyvin, mutta
sen kyllä huomaa, että elämä on paljon mukavampaa,
kun voi hyvin. Vastoinkäymisethän kuuluvat jokaisen
elämään, mutta ei kenenkään kuulu olla surullinen ja
voida kokoajan huonosti.
Onko masennus sairaus tai mielenterveysongelma?
- Masennus lienee enemmänkin mielenterveyshäiriö.
Masennusta on erilaista ja eritasoista, joten sitä voi olla
vaikea luokitella.
Mitä tehdä, jos kaveri on masentunut?
- Ennen kaikkea pysyä kaverina, ja auttaa sekä tukea
normaaliin tapaan. Ei tarvitse huolehtia liikaa, tai muuttaa suhtautumistaan kaveriin. Jos on todella huolestunut, voi ehdottaa kaverille koulukuraattoria, tai mennä
ihan itsekin kertomaan, että on huolestunut kaveristaan.
Mistä murrosikäisen mielialanvaihtelut johtuvat?
- Aivotoiminta ja hormonientuotanto muuttuu radikaalisti juuri murrosiässä. Murrosikä on nimensä mukaisesti murrosvaihe aikuisuuteen, ja suuret muutokset
Y H T E I S K O U L U N
T I E
17
voivat välillä saada mielen sekaisin. Lisäksi usein murrosikään liittyvät ulkoiset tekijät ja suuret muutokset,
kuten opiskelupaikan ja kaverien vaihtuminen voivat
vaikuttaa mielialaan.
matkat ja muut harrastukset mukaan koululiikunnan
lisäksi.
Tuleeko sellaisille ihmisille helpommin masennus,
jos vanhempien ero on ollut raskas?
- Kyllä, kunhan muistaa että liikuntaankin voi jäädä
koukkuun ja silloin se voi olla vaarallista. Liikunta ei
saisi mennä elämän muiden asioiden edelle, se ei saa
määrittää elämää. Tärkeää on myös, että liikuntaa harrastaa hyvillä mielin, eikä tee sitä pakon edestä.
- Vanhempien raskas ero voi kuormittaa masennusta
tai se voi myös vahvistaa selviämistä. Se riippuu ihmisestä.
Voiko harrastaa liikuntaa joka päivä?
Kuinka paljon yläastelainen tarvitsee unta?
Voiko jatkuva oksettava olo liittyä paniikkihäiriöön?
- Voi liittyä ahdistukseen, josta voi tulla paniikkihäiriö tai
sitten jatkuvaan stressiin.
Onko neljä tuntia viikossa liikuntaa riittävä määrä
koululiikunnan lisäksi?
- Unentarve on tietysti jokaiselle yksilöllinen, mutta noin
yhdeksästä kymmeneen tuntia unta yössä on todella
hyvä määrä. Murrosiässä unentarve lisääntyy, sillä
luonnollisesti keho ja aivot tarvitsevat unta enemmän
kasvuun ja kehittymiseen. Uni on myös tärkeää oppimisen kannalta, sillä aivot käyvät läpi kaikkia oppimiamme asioita ihmisen nukkuessa.
- Suositus on 1 0 tuntia, mutta liikuntaa tulee kyllä helposti yli neljä tuntia viikossa, jos laskee myös koulu-
2 0 1 4
-
2 0 1 5
18
HEUREKA!
Menimme Tikkurilaan Heureka tulee hulluksi -näyttelyyn terveystiedon valinnaisryhmien kanssa, koska käsittelemme mielenterveyttä valinnaisessa. Söimme
koululla kello 1 0.30, menimme juna-asemalle klo 11 .05
ja lähdimme 11 .1 4 kohti Tikkurilaa.
Heurekassa näyttelyssä oli aiheena eri mielenterveyshäiriöt. Eri mielenterveuasioille oli omat pisteensä näyttelyssä (esim. skitsofonit ja ”pelottaako”-osio). Saimme
opettajalta tehtävämonisteet, joita teimme pienissä ryhmissä samalla kun kiertelimme näyttelyssä. Mieleenpainuvimmat pisteet olivat Masennus koskettaa
(kerrottiin eri näkökulmista masentuneesta isästä), Elämänkaaria (ihmiset kertoivat omista mielenterveysongelmistaan), Fobiahuone (näytettiin yleisempiä pelkoja,
esim. ahtaanpaikankammo), Kun todellisuus vääristyy
(kampaajareissu vainoharhaisena ihmisenä) sekä
Tanssi hulluna (musiikkia kuului isoista hatuista).
Haastattelimme muutamia oppilaita ryhmästämme
Heureka-retken annista:
Mitä mieltä olit siitä, että koulu järjestää retkiä koulupäivän aikana?
Se oli mukavaa vaihtelua koulupäivään.
Mikä oli mieleenpainuvinta näyttelyssä?
Elämänkaaria–piste.
Mitä opit mielenterveysasioista?
Opittiin erilaisista mielenterveysongelmista. Myös se,
etteivät ne näy välttämättä ulospäin. Niiden kanssa voi
elää, mutta joskus se voi olla tosi vaikeaa.
Haluisitko lisää tämäntapaisia retkiä?
Lähtisin mielelläni samantapaisille retkille!
Tehtävämonisteen täytettyämme menimme samoissa
ryhmissä kiertämään Heurekan pysyvää puolta. Siellä
mm. teetimme kolikoita ja ajoimme pyörällä yläilmoissa
vaijeria pitkin. Osa oppilaista kävi myös Heurekan kahvilassa ja kaupassa.
Heurekasta lähdimme junalla takaisin Järvenpäähän
vähän vaille kolme ja olimme Järvenpäässä vähän yli
kolme. Asemalta saimme lähteä suoraan kotiin.
Y H T E I S K O U L U N
T I E
Petra 9F, Janna 9E, Jutta 9B
19
2 0 1 4
-
2 0 1 5
20
Merkityksellisissä
paikoissa
Lokakuisena keskiviikkona kävimme Keravalla taidemuseo Sinkanssa katsomassa nykytaiteilija Kalle Hammin näyttelyn Vieraalla maalla. Osana näyttelyä oli
keravalaisten kanssa yhdessä toteutettu yhteisötaideteos Kuuleeko Kerava?, jossa nostettiin esille keravalaisille merkityksellisiä paikkoja. Löysimme kyltin
kirjaston seinästä sekä Sirkusmuistomerkiltä Kauppakaaren päässä. Jäimme miettimään, mitkä olisivat
meille merkitykselliset paikat Järvenpäässä, jos kotikaupungissamme toteutettaisiin vastaavanlainen yhteisötaideteos. Mieleen nousivat muun muassa
seuraavat:
Junaradan alikulku
"Joka päivä menen pyörällä kouluun alikulun kautta.
Juuri ennen kun alamäki alkaa, mäen päällä on iso,
vanha tuomi. Olen katsonut kuuden vuoden aikana tätä
puuta ja ihmettelen aina, miten vanha se on. Tapaan
tuomen aamulla ja sen lehdet ovat vaihtaneet väriä.
Edellisenä päivänä puu oli keltainen kuin sinappi ja tänään on tullut pari punaista lehteä."
Kyrölän asema
"Olen lähtenyt sieltä monelle kivalle reissulle."
Järvenpään rautatie-asema
"Sieltä olen aloittanut monta mukavaa matkaa."
Lemmenlaakso
"Siellä on kiva katsella luonnon käytöstä, ja vaikka valokuvailla."
Tanhuniityn kukkula
"Siellä oli aina hurjat jäämäet talvisin."
Oma huone
"Siellä saa olla yksin ja ilman, että kukaan häiritsee."
Pitkän puiston nykyisin puolitettu kukkula
"Pulkkamäkiajat."
Y H T E I S K O U L U N
T I E
21
Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävän kurssin 9.­luokkalaiset oppilaat
2 0 1 4
-
2 0 1 5
22
Tarua ja totta
samoista aineksista
Kirjailija Seita Vuorela kävi kirjailijavierailulla Järvenpään kaupunginkirjastolla 27.1 0.201 4. Vuorelan tunnetuimpia teoksia ovat mm. Usva ja Karikko. Teoksia on
käännetty mm. italiaksi, ranskaksi ja saksaksi.
Tarinankirjoittaja elää monta elämää
Tarinat eivät ole vain kirjojen kansien sisässä, vaan tarinoita hyödynnetään suunniteltaessa mainoksia ja erilaisia tuotteita. Vaikka uutistoimittajat kirjoittavat
enimmäkseen faktaa, heillekin voi olla iloa tarinankerronnan taidoista. "Tarinat auttavat muistamaan, tarinat
auttavat unohtamaan", Vuorela kiteyttää tarinoiden tehtävän ja mahdollisuudet.
Vuorela aloittaa uuden teoksen kirjoittamisen henkilöhahmon luomisesta. Hän miettii, millaisessa paikassa
henkilö asuu ja mistä hän unelmoi. Millainen on hänen
menneisyytensä? Entä pelkonsa? "Kun kirjoittaa, saa
elää monen ihmisen elämän", Vuorela näkee. Vuorela
on kirjoittanut muutamia teoksia yhteistyössä toisen
kirjailijan, Nina Repon, kanssa. Vuorelan mukaan yhdessä kirjoittaminen on hauskaa. Kirjoittaminen on helposti kovin yksinäistä puuhaa, ja yhdessä toimien
kirjoittamisesta tulee sosiaalista. Vuorela uskoo, että
kun kirjoittamisesta nauttii, se heijastuu itse tekstiinkin.
Ihmeelliset tavalliset paikat
Joskus miljöö, jossa itse asuu tai vierailee, tarjoutuu
kaunokirjallisen teoksen miljööksi. Näin kävi Vuorelalle
Ranskassa, jossa hän kirjoitti yhden nuortenromaaneistaan. Kirjoittamisen ja kirjoittamisen opettamisen
lisäksi Vuorela on innostunut valokuvaamisesta ja kuvaa paikkoja, joihin sijoittaa kirjoittamaansa tarinaa.
"Tavallisimmissa paikoissa tapahtuvat usein kiinnostavimmat asiat!"
Kirjoittamista voi harjoitella aivan samalla tavalla kuin
mitä tahansa muutakin asiaa. Vuorelan mukaan erilaiset ajatuksenvirtatekstit ovat hyviä kirjoittamisen perusharjoituksia, ja usein yhdistämällä toisiinsa kaksi
vastakkaista asiaa saa aikaa jotain uutta ja odottamatonta. Yhtenä tällaisena harjoituksena Vuorela mainitsee "tuttu paikka, outo tapahtuma" –harjoituksen, jossa
mahdollisimman tavanomaiseen ja tuttuun paikkaan
sijoitetaan jokin erikoinen ja outo tapahtuma. Kokeilimme tätä kirjoitusharjoitusta hyödyntäen tuiki tavallisia
paikkoja Järvenpäässä sekä urbaanilegendojen tunnusmerkkejä! Syntyi tarinoita jostakin toden ja tarun
välimaastosta...
Y H T E I S K O U L U N
T I E
23
Mun yks kaveri kerto tän. Sen kaveri on töissä
kaupungilla, siivoo roskii ja muuta. Yhtenä päivänä se oli joutunut kaupungintalolle töihin. Se
tyhjensi roskiksia ja pyyhki pölyjä niin kuin aina.
Lopulta se oli päässyt aulaan asti ja aikoi mopata
lattiat.
Yhtäkkiä hyllyn takaa käveli esiin kissa. Se
ei voinut olla kenenkään työntekijän kissa eikä
Yks mun kaveri kertoi, että kun se oli menossa
Prismaan rantapuiston kautta, se näki mummon
istumassa puiston vanhalla penkillä. Mummolla oli
sylissä omenapussi. Mummo nousi puiston penkiltä lähteäkseen puistosta. Noustessaan mummo
tiputti hieman vajaan omenapussin maahan ja
kaikki omenat levisivät pitkin jalkakäytävää.
Vastaan tuli oudon näköinen mies, jolla oli
varmaan asiakkaankaan. Se oli tosi iso kissa,
varmaan pienen tuolin kokoinen. Luultavasti se
oli syönyt liikaa. Se ihan rauhassa pyöri siinä
hetken, vaikka ihmiset yrittivät häätää sitä ulos.
Lopulta se menikin ulos, mutta huomasi oven
edessä pyörän.
Se kiipesi pyörän selkään ja alkoi polkea.
Maukuen se polki tielle lähes kaatuen portaissa.
Se vaan jatkoi matkaa eikä kukaan uskaltanut
pysäyttää. Ehkä se vieläkin menee tuolla jossain.
suuri musta takki. Mies kompastui tippuneisiin
omeniin jalkakäytävällä. Kun se mies kaatui, sen
nahkalaukusta alkoi valua oudon näköistä nestettä. Neste oli oranssihtavan punaista ja tahmeaa. Yksi omenoista vieri maassa olevaan
nesteeseen. Sillä hetkellä se omena muuttui ihmiseksi, pitkäksi ja punertavaksi hahmoksi, joka
katosi yhtäkkiä.
Mun on pakko kertoa tää juttu. Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta mulle on sanottu, että tää on täyttä totta.
Mun sedän vaimo oli viime lauantaina sen
työkaverin häissä tuossa kirkolla. Vieraat oli istunu paikalleen ja vihkipari asteli alttarille. Pappi
otti Raamatusta oikean kohdan esille ja alkoi lukea sitä. Tunnelma oli kuulemma rauhallinen ja
kaikki olivat liikuttuneita.
Aivan papin takana oli iso kankainen taulu,
jossa oli kuvana suomalainen järvimaisema. Pappi
oli päässy jo siihen kohtaan, ku antoi avioparille
luvan suudella.
Puolisot nojautuivat lähemmäs toisiaan, kun
se yhtäkkiä tapahtu: järvi syttyi tuleen.
Tää tapahtu ihan tavallisena päivänä. Mä olin menossa meijän alakerran suihkuun. Kun mä otin mun
korvikset pois ja laitoin ne lavuaarin reunalle, niin toinen mun korviksista luiskahti suoraan viemäriin. Ne oli mun lempikorvikset ja aitoa kultaa! Mun oli hinnalla millä hyvänsä saatava ne takaisin. Mä
juoksin yläkertaan mun veljen huoneeseen, jossa meidän perheen yhteinen siivouskomero on. Aloin
penkoa sitä ja löysin vasta n. 10 minuutin päästä putkenavaajan.
Palasin takaisin kylpyhuoneeseen ja avasin putken varovasti etten rikkois sitä. Se oli tosi tiukassa ja kun yritin kaikin voimin saada sitä liikahtamaan paikoiltaan, se yhtäkkiä antoi periksi ja
humpsahdin viemäriin. Siellä oli pilkkopimeää, haju oli mitä karmivin ja tunsin, kuinka rottien likaiset
turkit koskettivat minua, kun ne vilistivät sinne tänne. Ei ollut mitään mahdollisuutta päästä takaisin kylpyhuoneeseen, joten lähdin paniikissa kulkemaan eteenpäin.
Aloin kuulla voimakasta loisketta viemärin syvyyksistä. Hetken matkaa kuljettuani iso ryhävalas ilmestyi eteeni kuin tyhjästä. Se käveli vaivalloisesti eteenpäin isoilla evillään mua kohti. Ryhävalas liukastui ja läimäytti pyrstöllään mut hurjaan kiitoon pitkin viemärin liukasta putkea.
Silmänräpäyksessä istuinkin taas kylppärin lattialla.
2 0 1 4
-
2 0 1 5
9A ja 9C
24
S U RU N KÄS I TTE LYÄ J A TAI TE E LLI S TA KE RRON TAA
S e i ta Vu ore l a : Ka ri kko (ku vi tu s J a n i I kon e n )
WS O Y 2 0 1 2
Ki rj a ssa p ä ä h e n ki l ön ä on n u ori M i tj a , j on ka ystä vä on ku ol l u t ta p a tu rm a i se sti a i ka i se m m i n ke vä ä l l ä .
Ki rj a ssa on l u ku j a kol m e n e ri ke rtoj a n n ä köku l m a sta : M i tj a n , h ä n e n ve l j e n sä Vl a d i m i ri n j a tytön (n i m e ä
e i ke rrota ).
Ta p a h tu m a t a l ka va t ke sä l l ä M i tj a n ystä vä n ku ol e m a n j ä l ke e n . M i tj a j a h ä n e n p e rh e e n sä m a tku sta va t
ke sä l om a l l a a n a su n tova u n u l l a , j a h e i d ä n on ta rkoi tu s yöp yä l e i ri n tä a l u e e l l a va i n yksi yö. Ku i te n ki n a uto ri kkou tu u , j a h e j ä ä vä t j u m i i n l e i ri n tä a l u e e l l e . Ti e te n kä ä n l e i ri n tä a l u e e i ol e ta va l l i n e n , va a n si e l l ä a lka a ta p a h tu a ku m m i a . M i tj a ta p a a sa l a p e rä i se n tytön , j ota l ä h te e e tsi m ä ä n . Re tki l l ä ä n h ä n ta p a a
ra n n a l l a a su vi e n p oi ki e n , " h yl kyj e n " , j ou kon . H ä n ystä vystyy p oi ki e n ka n ssa j a a l ka a l i i ku ske l e m a a n
h e i d ä n m u ka n a a n . Ki rj a ssa p a l j a ste ta a n vä h i te l l e n yksi tyi skoh ti a tytön j a h yl kyj e n su h te e sta se kä M i tj a n m e n n e i syyd e stä , j ote n l u ki j a p i d e tä ä n koko a j a n j ä n n i tykse ssä . Ki rj a n j u on i ti i vi styy se n e d e te ssä ,
j a p a l j a ste tta va t yksi tyi s-koh d a t m u u tta va t l u ki j a n kä si tystä koko ki rj a sta .
Tä rke i m p i ä h e n ki l öh a h m oj a ova t M i tj a , n u ori p oi ka , j oka su re e ku ol l u tta ystä vä ä n sä N oe l i a , Vl a d i m i r,
M i tj a n ve l i , j oka on syn kkä h e n ki l öh a h m o, N i kol a i , yksi M i tj a n l ä h e i si m m i stä ystä vi stä ra n ta p oj i ssa sekä t y t t ö , j o ka v ä l i t t ä ä p o j i s t a m e l ke i n ä i d i l l i s e l l ä t a v a l l a . H e n ki l ö h a h m o j a o l i p a l j o n , j a ka i kki a e i e d e s
e s i t e l t y ku n n o l l a .
Lu ki e ssa n i ki rj a a e n oi ke i n ym m ä rtä n yt j u on ta j a se tu n tu i se ka va l ta . Lop u ssa ku i te n ki n j u on i se l ki ytyi
j a ka i kki ta p a h tu m a t kä vi vä t j ä rke e n . Ke rron n a ssa ol i e ri ttä i n p a l j on ku va i l u a j a j op a se l l a i si a ki e l i kuvi a , j oi ta e n ym m ä rtä n yt. Ke rron ta ol i ku i te n ki n ta i te e l l i sta , ka u n i sta j a l u m oa va a . Ki rj a a voi si ve rra ta
ka n sa n m u si i kki i n . Ki rj a ssa p i d i n e ri tyi se sti yl l ä ttä vi stä kä ä n te i stä j a sa l a p e rä i si stä h e n ki l öh a h m oi sta .
S e i ta Vu ore l a se l ve n si ki rj a i l i j a vi e ra i l u l l a ki rj a n ta u sta a , m i kä a va si ta ri n a a vi e l ä koske tta va m m a ksi .
Vä h i te n p i d i n se ka vi sta koh d i sta j a si i tä , e ttä ta p a h tu m a p a i kkoj a ol i va i ke a tu n n i sta a . Ta p a h tu m a t
m yös p ol ki va t vä l i l l ä p a i ka l l a a n . Tu n n e l m a ol i koko a j a n a i ka syn kkä j a su ru l l i n e n . S i tä voi si ve rra ta
su ru m i e l i se e n b a l l a d i i n . Ki rj a n sa n om a ol i h yvi n koske tta va . S e ke rtoi su ru sta j a i rti p ä ä stä m i se stä .
S u osi tte l i si n ki rj a a 1 5 -1 7 -vu oti a i l l e , koska va i kka h e n ki l öh a h m ot ova t ve rra tta e n n u ori a , ke rtom u s on
ra ska s. An ta i si n ki rj a l l e kol m e j a p u ol i tä h te ä , koska a l u ksi ta ri n a tu n tu i tyl sä l tä , m u tta l op u l ta l op p u ra tka i su m u u tti ka i ke n , j ote n yl l ä tykse l l i syyttä ki rj a sta e i a i n a ka a n p u u tu . Kokon a i su u s ol i l u ke m i se n a rvoi n e n , m u tta e i p a rh a i ta l u ke m i a n i ki rj oj a . Ku i te n ki n kokon a i su u s j ä i p osi i ti vi se l l e p u ol e l l e .
L o t t a O ks a l a 9 C
Y H T E I S K O U L U N
T I E
25
Hu-huuuu!!!!!
2 0 1 4
-
2 0 1 5
Tehnyt 2A
26
Uutisia
LUMI IHASTUTTAA JA VIHASTUTTAA
Kyselimme koulumme oppilailta mielipiteitä lumesta ja lumettomuudesta. Lumi merkitsee henkilöille eri asioita. Kun lumi sataa maahan, tuo se esille monia ajatuksia. Lumen hyviä puolia
ilmeni olevan mahdollisuus talviurheiluun ja talvisiin touhuihin.
Myös valoisuus ja talven tunnelma olivat vastaajien mieleen.
Lumi on kaunista ja tekee maisemasta puhtaan näköisen. Lumi on oikeastaan Suomen tavaramerkki ja saattaa helpottaa
masennusoireita talvella. Lumen haittapuolia ovat mm. loska ja
lumen märkyys sekä se, että onnettomuusriskit kasvavat lumella liikuttaessa. Lumi merkitsee usein myös kylmyyttä ja sitä, että kaikkia mukavia harrastuksia ei pääse harrastamaan.
Kulkuyhteydet saattavat lumien takia heiketä, mutta innokkaimmille mopoilijoille lumi merkitsee mahtavia "linttakelejä".
Haastattelimme pariakymmentä koulumme 7.-9. -luokkalaista
oppilasta.
Almaz Sadykov, Eemeli Muttonen, Leevi Jaakkola, Eerika Hällström ja Annika Ruohonen 9A
NUMERO LIIKUNNASTA?
Kyselimme pariltakymmeneltä koulumme oppilailta, ovatko he löytäneet jonkin uuden liikuntalajin koulun liikuntatuntien kautta. Suurin osa vastasi ei, mutta jotkut
olivat löytäneet itselleen uusia lajeja. Tällaisista lajeista mainittiin parkour ja haavipallo. Oppilaiden keskuudessa pidetyimmät liikuntalajit ovat koripallo, lentopallo,
sähly ja futsal. Yksinkertaiset ja mukavat liikuntalajit ovat oppilaiden mieleen, mutta kun koulun liikuntatunneilla pääsee kokeilemaan erilaisia lajeja, motivaatio liikunnan opiskeluun paranee. Tietyt liikuntalajit koulujen liikuntatunneilla korostuvat
rahan, välineiden ja tilojen puutteessa ja erilaisia liikuntapaikkoja ei välttämättä
hyödynnetä koululiikunnassa parhaalla mahdollisella tavalla.
Se, pitäisikö koululiikunta arvioida numerolla, jakoi oppilaiden mielipiteet. Oppilaiden mukaan liikuntanumero annetaan oppilaan aktiivisuuden, motivaation ja tekemisen perusteella ja numero motivoi tekemään parempia suorituksia. Numeroon
vaikuttavat myös testit, läsnäolo liikunnan tunneilla sekä yrittäminen. Toisaalta
mainittiin, että liikunnan pitäisi innostaa oppilaita eikä sitä siten pitäisi arvostella
numeroin. Moni oppilaista kertoi kuitenkin olevansa niin tottunut numeroarviointiin,
ettei oikein uskonut muunlaiseen arviointiin.
Abdihakim Mohamed, Eero Rumbin, Leevi Kurki ja Kalle Agge 9A
Y H T E I S K O U L U N
T I E
KIIRE JA PIITTAAMATTOMUUS
LIIKENTEESSÄ
NÄKYVÄT
Koulumme oppilaiden mielestä liikenteessä käyttäydytään välillä aika arvaamattomasti. Liikenteessä tapahtuu haastateltujen mukaan paljon turhia ohituksia, joista kukaan ei hyödy
mitenkään. Monelta jäävät myös liikennesäännöt huomioimatta
ja puhelimeen puhuminen ajaessa on paha tapa, josta on vaikea päästä eroon. Suuntamerkki jää laittamatta, kun keskitytään johonkin muuhun ja monesti liikenteessä ajetaan myös
ylinopeutta. Syy huonoon liikennekäyttäytymiseen on oppilaiden mukaan kiire sekä se, että jotkut eivät vain välitä yhteisistä
säännöistä. Vastaajien mukaan liikenne saataisiin paremmaksi
sillä, että poliiseja lisättäisiin liikenteeseen ja ihmiset käyttäisivät enemmän heijastimia. Kaikesta huolimatta suurin osa käyttäytyy kyselymme mukaan asiallisesti liikenteessä.
Kysyimme oppilailta myös, miten he itse käyttäytyvät liikenteessä. Suurin osa vastasi noudattavansa liikennesääntöjä.
Osa kuitenkin vastasi liikennekäyttäytymisen riippuvan päivästä: jos on turhautunut, niin ajaa esimerkiksi mopolla liian kovaa.
Tomi Maijanen, Niilo Kauppinen, Veeti Kukkonen ja Eero Ilander 9A
LIIKUNTA ON OPPIAINEISTA PIDETYIN
Koulumme oppilaat ovat aika yksimielisiä lempioppiaineistaan. 7.-luokkalaisilta
kysyttäessä heidän suosikkioppiaineitaan ensimmäiselle sijalle sijoittui liikunta, koska
se ei tunnu varsinaiselta oppiaineelta ja siinä saa purkaa energiaa, jotta jaksaa
keskittyä tylsilläkin tunneilla. Toiselle ja kolmannelle sijalle sijoittuivat taas uskonto ja
kuvaamataito. Samalla tavalla kuin 7.-luokkalaisilla, 8.-luokkalaisilla ensimmäiselle
sijalle sijoittui liikunta. Toinen ja kolmas sija sijoittuivat hieman eri tavalla: toiselle sijalle
nousi kuvaamataito ja kolmannelle musiikki, sillä se on hyvin monipuolista, koska
musiikin tunnilla voi soittaa monia eri soittimia. 9.-luokkalaisten ensimmäinen ja toinen
sija mukailivat 8.-luokkalaisten listan sijoja, sillä ensimmäinen lempiaine on liikunta ja
toinen kuvaamataito. 9.-luokkalaiset pitävät myös kielistä, sillä kolmannelle sijalle
sijoittui englanti. Lukuaineista suosituin on historia.
Yleisesti ne oppiaineet, joista oppilaat pitävät, ovat yleensä niitä, joissa he pärjäävät
parhaiten. Oppiaineesta pidetään, jos siitä ymmärretään jotakin, se on kiinnostavaa ja
opettaja on hyvä. Myös inhokkioppiaineet osataan nimetä helposti. Tällaisia usealle
ovat vieraat kielet ja matematiikka. Jos oppiaine on tylsä tai liian vaikea tai opettaja on
huono, oppiaineesta ei pidetä. Vieraiden kielten ja matematiikan osaamista oppilaat
pitivät kuitenkin jatkoa ajatellen tärkeänä taitona.
Minttu Uurinmäki, Laura Mahrberg, Heini Kinnunen ja Terhi Ruotsalainen 9A
2 0 1 4
-
2 0 1 5
27
28
"MISSÄ OLEN ENSI SYKSYNÄ?"
Päätöksen tekeminen jatko-opiskelupaikan suhteen pyörii tällä hetkellä yhdeksäsluokkalaisten
mielissä. Päätös vaatii tarkkaa harkintaa. Kyselimme koulumme yhdeksäsluokkalaisilta oppilailta, millaisia ajatuksia heillä on tulevaisuuden suhteen. Osalle päätöksen tekeminen on selkeää, kun taas joillekin valinta on vielä yhdeksännen luokan syksyllä täysin hämärän peitossa.
Vahvuuksien miettiminen ja motivaatio opintoihin helpottavat oppilaiden mukaan päätöksen tekoa. Joissakin tapauksissa voi myös yhdistää harrastuksen ja tulevat opinnot. Neuvoja ja vinkkejä oppilaat keräävät opinto-ohjaajilta, kavereilta ja vanhemmilta. Monen haastateltavan
nuoren valintaan vaikutti vahvasti koulun sijainti lähistöllä: kauas ei haluta matkustaa. Lisäksi
kurssimahdollisuudet ja ammattikouluissa alavaihtoehdot nousevat tärkeään asemaan jatkokoulutuspaikkaa pohdittaessa. Monia lohduttaa, että kukaan ei jää ilman koulutusta, koska
Suomessa on nuorisotakuu, joka takaa jatkopaikan. Se voi olla henkilöstä riippuen esim.
kymppiluokka, kansanopistot tai VALMA eli ammatillisiin perusopintoihin valmentava koulutus.
Kaikki vaihtoehdot ovat yhtä arvokkaita ja tärkeintä on löytää itselleen paras vaihtoehto! Oppilaiden mukaan kannattaa keskustella opinto-ohjaajien kanssa jatkoaikeista ja käydä tutustumassa jatko-opiskelupaikoissa, jotta saa niistä realistisen käsityksen.
Tiivistimme vielä oleellisen peruskoulunjälkeisiin opintoihin hakemisesta: Lukio on yleissivistävä koulutus, joka antaa hyvät valmiudet korkea-asteen opintoihin. Se on selkeästi teoreettisempaa kuin ammatillinen koulutus, ja vaatii paljon opiskelua. Toisaalta se tarjoaa myös
lisäaikaa ammatin valintaan. Ammattikoulu on hyvä ratkaisu etenkin niille, joille ammattivalinta
on jo tiedossa. Se on käytännönläheisempää. Ammattikoulun jälkeen voi myös jatkaa opiskelua esim. ammattikorkeakouluihin. Ammattikoulun voi käydä myös lukion jälkeen. Lukuaineiden keskiarvolla haetaan lukion yleislinjalle. Erityislinjoille lukioon on myös pääsykokeet ja
mahdollisia ennakkotehtäviä, lisäksi ylimääräisiä pisteitä voi saada esim. harrastuksista/aiemmista opinnoista kuten musiikin teoriasta. Ammattikouluun haetaan kaikkien aineiden keskiarvolla sekä kolmen parhaan taide/taitoaineen perusteella, ja ylimääräisiä pisteitä saa mm.
ensimmäisestä hakutoiveesta ja kun opiskelupaikka ei vielä ole. On myös mahdollista suorittaa kaksoistutkinto eli ammatillinen perustutkinto plus ylioppilastutkinto, mutta ei lukion päättötodistusta. Toisen asteen koulutukseen eli lukio- ja ammatilliseen koulutukseen yhteishaku on
24.2.-1 7.3.201 5. Nuori täyttää yhteishaun yhteistyössä vanhempien kanssa, mutta päätösvalta
on yksin nuorella. Yhteishaun voi tehdä kotona tai koulussa opinto-ohjaajien avustuksella, ja
yhteishaun teknisen puolen hoitavat opinto-ohjaajat. Tieto opiskelupaikan saamisesta tulee
11 .6.201 5.
Evémia Odde de Bonniot, Eweliina Koponen ja Henna Ahonen 9A
Y H T E I S K O U L U N
T I E
29
Maailmalla
2 0 1 4
-
2 0 1 5
Tehnyt 1A
30
Karkkitalo
Olipa kerran tyttö, joka lähti metsään kävelylle. Muutaman
minuutin päästä hän näki talon, joka oli tehty karkista. Niinpä
hän lähti taloon. Hän avasi oven ja huusi:
- Huhuu! Onko siellä ketään?
Siellä ei ollut ketään. Sitten hän meni kertomaan äidille. Sitten he lähtivät talolle. He katsoivat sitä. Sitten äiti sanoi,
että voisimme mennä asumaan sinne. Loppu!
Ada 2. lk
Y H T E I S K O U L U N
T I E
31
Olipa kerran tyttö nimeltä Iiris. Iiris oli 10-vuotias
ja Iiris oli todella reipas. Eräänä päivänä Iiris sai
kutsun kuninkaanlinnaan. Kun Iiris oli kuninkaanlinnassa, kuningas sanoi:
- Iiris, minulla on sinulle tehtävä. Sinun täytyy etsiä minun kultaiset tossut. Ne ovat kadonneet.
- Tottakai, Iiris vastasi kuninkaalle.
Kun Iiris lähti linnasta, hän muisti että lehdessä oli
ollut juttua, että metsästä oli löydetty kadonneita
tavaroita. Siispä Iiris lähti metsään. Kun Iiris oli
metsässä, hän näki mökin. Iiris kurkisti mökin ikkunasta ja näki kuin näkikin kuninkaan tossut. Iiris
avasi mökin oven ja haki tossut, mutta kun Iiris
avasi oven, niin hän näki lohikäärmeen. Lohikäärme
sanoi:
- Miksi otat tossut?
Iiris vastasi:
- Vien ne kuninkaalle.
2 0 1 4
-
Lohikäärme vastasi:
- Mene vain.
- Selvä, Iiris sanoi ja jatkoi matkaansa, mutta sillä
välin mökissä oli noita ja noita suuttui:
- Missä tossut ovat?
Noita lähti etsimään tossuja: MISSÄ MISSÄ
TOSSUT OVAT?
Sillä välin Iiris oli matkalla palatsiin. Mutta noita oli
jo nähnyt Iiriksen, mutta se oli myöhäistä. Iiris oli
jo linnassa.
- Teidän korkeutenne, Iiris sanoi.
- Niin? kuningas sanoi.
- Löysin tossunne.
- Kiitos Iiris. Palkinnoksi saat olla prinsessa.
- Kiitos, Iiris vastasi, ja he elivät onnellisesti loppuun saakka. Loppu.
Krista 2. lk
2 0 1 5
Sohvi
32
Ne olivat kuoppaisia ja rumia, likaisia ja haisevia!
Mutta eivät enää.
Oppilaat - ysin loistavat käsityövalinnaiset - ottivat
haasteen vastaan ilman pelon häivääkään. He kantoivat sohvat pajalleen ja aloittivat urakan suunnittelun.
Pian sohvat saivat ylleen uuden tyylikkään vaatteen.
Nyt sohvat ovat olleet ahkerassa käytössä koulun käytävillä. Uusi kuosi on kestänyt mainiosti.
Y H T E I S K O U L U N
T I E
ien uusi elämä
2 0 1 4
-
2 0 1 5
33
34
Happy
Yrittäminen
Vaivautuminen
Ilo
Nauru
Vointi
Ole oma itsesi
Innostus
Nuoruus
Tarve
Ihana
Hauskanpito
Ystävällisyys
Viihtyminen
Ilo
Nauraminen
Viihde
Onnellisuus
Innostus
Nuoruus
Terveys
Ihana
Hauska
Ystävä
V
Ilo
N
V
Onnellinen
Innostunut
N
Taidokas
Ihana
Hauskanpito
Ystävät
Viihtyminen
Ilo
Nauru
Vapaus
Onnellisuus
Innostus
Nuoruus
Terveys
Ihana
Y H T E I S K O U L U N
T I E
Tehnyt 7A
35
2 0 1 4
-
2 0 1 5
36
Tuotteiden elinkaaria
ihmettelemässä
Keväällä 8. luokan kemian opinnoissa tutustuttiin tuotteiden elinkaareen ja erilaisiin valmistusmateriaaleihin,
kuten paperiin, muoviin, lasiin ja kosmetiikkaan. Aiheesta syntyi powerpoint-esityksiä, sarjakuvia, pieniä
tutkimuksia sekä perusteellisia tutkielmia mm. silmälasien, balettitossujen ja kosmetiikkapakkausten elinkaaresta - lähtien luonnonvaroista ja päätyen lopulta
uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Samalla pohdittiin elinkaareen liittyviä ympäristöongelmia ja kestävää kehitystä.
Y H T E I S K O U L U N
T I E
37
2 0 1 4
-
2 0 1 5
38
Y H T E I S K O U L U N
T I E
MEDIATIEDOT
2 0 1 4
-
2 0 1 5
39