1. No category

20.10.2015
Pirjo Pollari, Jyväskylän normaalikoulu
LOPS2016tuki-webinaari 20.10.2015
Lukion opiskelija-arviointi Suomessa
 Tutkimusta vähän, mutta sen mukaan arviointi lukioissa
 ei ole kovin monipuolista
 koekeskeistä: ahdistava keppi/kannustava porkkana
 Lisäksi palaute on niukkaa ja numerokeskeistä
 Itse- ja vertaisarviointia ei juurikaan käytetä
 Eli perinteistä toteavaa summatiivista arviointia
 opiskelija-arviointia tulisi monipuolistaa
 Arviointi opiskelijoiden mielestä kuitenkin varsin luotettavaa
(Välijärvi et al. 2009: Lukiopedagogiikka)
1
20.10.2015
Arviointi on vahva vaikuttaja
 Arviointimenetelmät vaikuttavat suuresti opetus- ja
opiskelumenetelmiin
 Arviointi voi myös vääristää oppimisprosessia, jos se
 Ohjaa opiskelemaan lähinnä vain koetilanteita varten
 Korostaa sirpaletietoa, määrää ja muistia
 Luo ahdistusta ja stressiä, lannistaa
 On kovin arvosanakeskeistä
Arviointi on vahva vaikuttaja
 Arviointi on myös tehokas muutoksen estäjä: jos arviointi ei
muutu, ei muutu opiskelukaan, sillä
”opiskelijat muovaavat työtään pikemminkin arvioinnin vaatimusten
pohjalta kuin opetussuunnitelman retoriikkaan nojautuen.”
(Välijärvi 1996, 126)
2
20.10.2015
 Uudistuva käsitys oppimisesta korostaa arvioinnin
opetuksellista merkitystä: arviointi on erottamaton osa
opiskelua ja sen ohjaamista. Arvioinnin tulisi toteutua osana
tavanmukaisia opiskelutilanteita ja menetelmillä, jotka ovat
oppimistehtävien kannalta luontevia ja tukevat
opiskelijoiden työskentelyä.
- Jouni Välijärvi 1996, 127.
Kolmas kerta toden sanoo?
 Uusien OPSien esittämiä arvioinnin tehtäviä on mainittu jo
ainakin kaksissa edellisissä opetussuunnitelmissa, eli
1990-luvulta saakka
 Kannustaa ja ohjata oppimista ja opiskelua
 Kehittää itsearviointitaitoja
 Nyt sanotaan taas, mutta selkeämmin ja painokkaammin
(varsinkin POPSissa)
3
20.10.2015
POPS 2016: Oppimisen arviointi
 Perusopetuslain (22 §) mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä
PO arviointi
on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan
edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä
ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä
tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen
lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä
arvioinnissa. (POPS 2016, s.46)
formatiivinen
Opintojen
aikainen arviointi
ja palaute
Summatiivinen,
mm. ”vuosiluokkaarvosana”
Päättöarviointi
Päättötavoitteet ja
-kriteerit
4
20.10.2015
LOPS ja arviointi
 ”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja
kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan
edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja
työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.” (Lukiolaki
629/1998, 17 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)
 Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää
opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat
ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten
oppimista arvioidaan. (LOPS2016, 250, luonnos 19.8.2015)
LOPS ja arviointi
 Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa
opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä
itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan
asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden
suuntaisesti. (LOPS2016, 250, luonnos 19.8.2015)
5
20.10.2015
LOPS ja kurssisuorituksen arviointi
 Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla
edistetään opiskelijan oppimista ja annetaan palautetta
opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta.
 Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin
päätyttyä. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen
näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden saavuttamisesta.
Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja
työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena
voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä
opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. Arviointi ei kohdistu
opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin
ominaisuuksiin. (LOPS2016, 250, luonnos 19.8.2015)
Kurssin aikainen arviointi: edistää
oppimista, palautetta tavoitteiden
saavuttamisesta
kurssiarvosana
päättöarviointi
Yoarviointi
6
20.10.2015
Summatiivinen vai formatiivinen?
AoL or AfL?
 Assessment of learning (AoL): oppimisen tuloksien
arviointi ≈ summatiivinen arviointi
 Assessment for learning (AfL): oppimista edistävä
arviointi ≈ formatiivinen arviointi
HUOM!
 Formatiivinen arviointi EI tarkoita sitä, että
pidämme (ja korjaamme) yhä lisää kokeita vaan
kyse on monenlaisista pedagogista ratkaisuista,
joilla pyrimme seuraaviin asioihin:
7
20.10.2015
Black & Wiliam 1998
 Formatiivisen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista
 Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida:
 Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa
”Oppilaat voivat arvioida itseään vain,
jos heillä on tarpeeksi selkeä käsitys
tavoitteista, jotka heidän on tarkoitus
saavuttaa. Valitettavasti monilla
oppilailla sitä ei ole.”
Black & Wiliam 1998
 Formatiivinen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista
 Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida:
 Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa
 Itsearviointia tulee tukea ja kehittää
”Jotta formatiivinen arviointi oikeasti toimii ja edistää oppimista,
oppilaita tulee ohjata ja opettaa itsearviointiin niin, että he
ymmärtävät opiskelunsa päätavoitteet ja myös sen, mitä heidän
tulee tehdä saavuttaakseen tavoitteensa.”
8
20.10.2015
Black & Wiliam 1998
 Formatiivinen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista
 Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida:
 Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa
 Itsearviointia tulee tukea ja kehittää
”Haluamme kasvattaa oppilaistamme itseohjautuvia elinikäisiä
oppijoita. Jos heistä on tarkoitus tulla kriittisiä ajattelijoita ja
ongelmanratkaisijoita, jotka osaavat hyödyntää tietojaan ja
taitojaan, heidän täytyy myös oppia itsearviointitaitoja. He eivät
voi vain odottaa, että joku kertoo heille oikean vastauksen.”
(Earl 2003, 101)
Black & Wiliam 1998
 Formatiivinen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista
 Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida:
 Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa
 Itsearviointia tulee tukea ja kehittää
 Oppilailla tarpeeksi mahdollisuuksia ajatella itse sekä osoittaa
ja testata ajatteluaan
”Kaikkiin oppimistilanteisiin tulisi sisällyttää tilanteita, joissa
oppilaat voivat ilmaista ajatteluaan, sillä tämä saa aikaan
sellaista vuorovaikutusta, joka edistää oppimista.”
9
20.10.2015
Black & Wiliam 1998
 Formatiivinen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista
 Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida:
 Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa
Formatiivisen arvioinnin tavoitteen kannalta kurssin tai
opintokokonaisuuden lopussa olevassa kokeessa ei ole
 Oppilailla tarpeeksi mahdollisuuksia ajatella itse sekä osoittaa
mitään
mieltä,
sillä se tulee liian myöhään, jotta
ja testata
ajatteluaan
voisi oppia.
tuloksista
Palaute ensisijaisen
tärkeää, sen tulee ohjata eteenpäin
 Itsearviointia tulee tukea ja kehittää
 Havaittuja ’aukkoja’ täytyy voida paikata: loppuarviointi ei sitä
mahdollista
Black & Wiliam 1998
 Formatiivinen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista
 Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida:
 Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa
 Itsearviointia tulee tukea ja kehittää
 Oppilailla tarpeeksi mahdollisuuksia ja aikaa ajatella itse sekä
osoittaa ja testata ajatteluaan
 Palaute ensisijaisen tärkeää, sen tulee ohjata eteenpäin
 Havaittuja ’aukkoja’ täytyy voida paikata: loppuarviointi ei sitä
mahdollista
 Täytyy olla turvallista, jotta uskaltaa tehdä myös virheitä!
10
20.10.2015
Palaute vaikuttaa
 Palaute vaikuttaa oppimiseen vahvasti, niin hyvässä kuin
myös pahassa (esim. Hattie 2009, 2012)
 Palautteen teho riippuu myös vastaanottajan reaktioista
siihen, ei vain palautteen määrästä ja laadusta
Mitä on palaute?
 Palautteen tehtävä on
 antaa tietoa tämänhetkisestä suorituksesta mutta ennen
kaikkea myös
 ohjata saavuttamaan tavoitteet, parantaa tulevaa:
Tavallisesti opettajien mielestä palaute on rakentavia
kommentteja, kritiikkiä, korjaamista, sisältökommentteja ja
laajennuksia. Oppilaat sen sijaan arvostavat palautetta, joka
auttaa heitä tietämään, minne ja miten heidän on tarkoitus
edetä. (Hattie 2012, 19-20)
11
20.10.2015
Palautteen ongelmia:
 Palautteesta vain osa menee perille
 Oppilaat eivät huomaa palautetta
Annetaan muille kuin minulle, tulee liian myöhään,
ympäripyöreää, ’heitetään ilmaan’, ei osoiteta, jne
 Oppilaat eivät ymmärrä palautetta
 Kryptistä, epäselvää, terminologista: ”otsikot” ”SPOTPA”
 Oppilaat eivät huoli palautetta
 Virhekeskeistä, lannistavaa, ei auta tulevaa, evvk

Palautteen ongelmia:
 Palaute peittyy: arvosana vie huomion
oppimistehtävästä pois, itseen ja muiden vertailuun
(mm. Butler 1989)
Arvioinnin yleisin muoto, arvosanat, on niin itsestäänselvä
osa koululaitosta, että emme helposti edes huomaa, kuinka
hyödytöntä sen antama palaute on oppimisen eteenpäin
ohjaamisen kannalta. Arvosanoista emme päässe - mutta
se ei tarkoita, että meidän pitäisi pitää niitä tärkeänä
palautelähteenä. (Wiggins 2012, 15)
12
20.10.2015
Palautteen ongelmia:
 Palautteen teho ei riipu vain palautteen määrästä ja
laadusta vaan myös vastaanottajan reaktioista
palautteeseen (esim. Wiliam 2012, Hattie & Timperley 2007)
Saman opettajan täsmälleen samanlainen palaute saattaa
motivoida yhtä oppilasta yrittämään enemmän mutta
saada toisen oppilaan luovuttamaan. (Wiliam 2012, 33)
Hyvän palautteen kriteerejä
(mm. Wiggins 2012)
 Palaute pohjautuu tavoitteisiin ja kriteereihin
 Selkeää, oppijaystävällistä ja –kohtaista
 Eteenpäin suuntaavaa, auttaa tulevaa, ei käske vaan
perustelee: MIKSI?
 Ajankohtaista ja jatkuvaa
 Tasapainoista: ei vain negatiivista/virhekeskeistä
 Reilua, johdonmukaista
13
20.10.2015
Eri aineet, erilaiset haasteet?
 Formatiivinen prosessin arviointi ollut aina osa toimintaa taitoja taideaineissa
 Samoin äidinkielessä vahvasti mukana
 Humanistiset reaaliaineet: omia tulkintoja, perusteluja, jne.
 Luonnontieteet, matematiikka: eksaktimpia, oikeita vastauksia?
 Vieraat kielet: ’haastavaa’?
Arvioinnin muutoksen ongelmia:
 Arviointi pitäisi nähdä oppimisen edistämisen välineenä, ei
kontrollin välineenä
 Arviointipalaute mm. kokeesta paremmin oppimisen hyödyksi
 Jos vain arvosana, kuinka se edistää oppimista?
 Koetehtävien ’vuotamisen’ pelko estää oppimista?
 Digikokeet ja niiden palaute?
14
20.10.2015
Arvioinnin muutoksen ongelmia:
 Voiko samaa arviointia käyttää eri tarkoituksiin?
 Voiko formatiivisen arvioinnin havainnot muuttaa
summatiiviseksi, esim. arvosanaksi?
 Eettisesti arveluttavaa, sillä erilaiset tarkoitukset
 Vai arvioidaanko moneen kertaan, koko ajan?
”Tarkoitus ei ole, että opettaja tekee enemmän työtä, vaan
että hän tekee järkevämpää työtä.” (Black et al. 2003, 2)
Formatiivisia arviointikeinoja
(mm. Black et al. 2003; Black & Wiliam 2012)
 Opetuskeskustelu formatiivisesti
 Palaute oppilaille huolellisesti laadittuina kommentteina, ei
pisteinä tai numeroina
 Vertais- ja itsearviointi käyttöön
 Summatiivisia kokeita formatiivisiin tarkoituksiin
15
20.10.2015
Arvioinnin eri lajeja ja keinoja
 Summatiivinen / formatiivinen
 Perinteinen / autenttinen arviointi
 Tuotos / havainnointi
 Itsearviointi / vertaisarviointi
 Yksilön arviointi / ryhmän tai parin arviointi
 Esim. ryhmäkoe, parikeskustelu, yhteinen tehtävä
 Kirjallinen / suullinen / toiminnallinen
 Tukeva ja auttava / vain muistinvarainen
 Esim. lunttilappukoe, matematiikan taulukot, jne
Arvioinnin tulee
 olla monipuolista ja laadukasta
 olla mahdollisimman luotettavaa
 olla tavoitteiltaan ja arviointiperusteiltaan opiskelijan tiedossa
 ohjata opintoja, kehittää itsearviointia ja opiskelijan aktiivista
roolia
 kannustaa opiskelijaa osoittamaan kykynsä
 edesauttaa oppimista
(Gardner 2012, 106-107)
16
20.10.2015
Lähteitä:
 Black, P. & Wiliam, D. 1998. Inside the black box: Raising standards through classroom
assessment. London: King's College London School of Education
 Black, P., Harrison, C., Lee, C., Marshall, B. & Wiliam, D. 2003. Assessment for learning:
putting it into practice. Maidenhead UK: Open University Press
 Earl, L. M. 2003. Assessment as learning: using classroom assessment to maximize student








learning. Thousand Oaks: Corwin Press.
Gardner, J. 2012. (ed.) Assessment and Learning. (2nd edition) London: SAGE.
Hattie, J. A. C. 2009. Visible learning: a synthesis of over 800 meta-analyses relating to
achievement. London: Routledge.
Hattie, J. 2012. Know Thy Impact. Educational Leadership 70 (1), 18-23.
Linnakylä, P. & Välijärvi, J. 2005. Arvon mekin ansaitsemme: kansainvälinen arviointi
suomalaisen koulun kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Välijärvi, J. 1996. Oppilasarviointi opiskelun uudistumisen tukena ja tukahduttajana lukiossa.
Teoksessa A.Räisänen & T. Frisk (toim.) Silta uuteen opiskelija-arviointiin. Helsinki: OPH.
Välijärvi, J. et al. 2009. Lukiopedagogiikka. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto.
Wiggins, G. 2012. Seven Keys to Effective feedback. Educational Leadership 70 (1), 10-16.
Wiliam, D. 2012. Feedback: Part of a System. Educational Leadership 70 (1), 31-34.
17