Parivartion 1 2015 - Reserviläisliitto

No: 1
VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI
54. vuosikerta
26.2.2015
Alueellinen maanpuolustuskurssi
käytiin Ukrainan varjostamana
s. 4
Tammisunnuntaita juhlittiin
näyttävästi Turussa.
s. 3
Kaukopartiomiesten päistä
satojen ruplien palkkiot.
s. 10-11
Eero Auvinen
väitteli Krimin
sodasta.
Nuoskan
kautta Tyyneä
kohti.
Reservin ylennys
edellyttää monen
kriteerin täyttymistä.
s. 8
s. 6
Maastourheilussa
kisataan vuoden 2011
säännöillä.
s. 12
s. 19
2
1/2015
Parivartio kutsuu sinua
V
uosi on lähtenyt varsin
mallikkaasti liikkeelle. Erilaisia tapahtumia,
kilpailuja, kokouksia ja koulutustilaisuuksia on pystytty järjestämään suunnitellulla tavalla.
Varsinais-Suomen pohjoisimpien
osien talvi on mahdollistanut
maastourheilun suunniteltujen
talven kisojenkin järjestämisen,
kun taas vastaavasti viime vuonna
lähes kaikki talven maastokilpailut jäivät pitämättä huonon talven
ja vähälumisuuden vuoksi.
Piirien kevätkokoukset ovat
maaliskuun 17. päivänä Heikkilässä. Kokouksien tärkein päätettävä
asia on mahdolliset piirien sääntöjen muuttamiset. Muutamissa
seminaareissa asiaa ovat valmistelleet piirien johto ja kattavasti eri
yhdistysten edustajat. On tärkeää
saada asia eteenpäin ja näin mahdollistaa toimintamme paremman
tuloksen ja kehittämisen.
Puolustusvoimauudistus on toteutettu ja uusi paikallispuolustuskonsepti on otettu käyttöön.
Toivon mukaan moni jäsenemme
on saanut uudessa joukkokokoonpanossa sijoituksen. Toivotaan myös, että sijoitetut pääsevät
lupauksien mukaisesti kertausharjoituksiin, kehittämään osaa-
mistaan ja saamaan tietysti lisää
taitoja ja tietoja menestyäkseen
tärkeissä tehtävissä. Isolle osalle
meistä ei kuitenkaan löydy sijoitusta sodan ajan kokoonpanoihin.
Meidän sijoittamattomien on kuitenkin tärkeää ylläpitää taitomme
ja tietomme ajan tasalla. Tehtäviä
saattaa löytyä muun yhteiskunnan
kokoonpanoissa. Hyvä paikka ylläpitää tietoja ja taitoja on liittojemme koulutusorganisaatiossa
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla. Kannattaa ottaa osaa niin sotilaallisia taitoja
ylläpitäviin kuin myös erityisesti
varautumisen- ja turvallisuuden
kursseille. Yhteiskunta tarvitsee
kaikkia meitä, niin rauhallisimpina aikoina kuin erityisesti poikkeavissa oloissa.
Parivartio on jäsenten lehti. Juttujen olisi näin ollen oltava kertomuksia piirin yhdistysten ja niiden
jäsenten tekemisistä ja saavutuksista. Milloin sinä ja sitä kautta
yhdistyksesi on kirjoittanut juttuja
Parivartioon? Taitaa olla kulunut
melkoinen tovi asiasta. Olisiko
tänä vuonna aika laittaa asia parempaan asentoon? Toivottavasti!
Onneksi on kuitenkin melkoinen
joukko, jotka jaksavat lehdestä
toiseen kirjoittaa ja tuottaa ku-
via. Kaikkien kirjoittajien panos
on tärkeä. Mutta mainitsen vain
kaikkein tuotteliaimmat; Marko
Silvander, Tuula Rahkonen, Seppo
Posio, Jouko Fossi, Jaana Westerholm, Olli Alho ja Veijo Räsänen.
Heidän kirjoituksia on ollut keskimäärin joka lehdessä vuonna
2014. Unohtaa tässä kohdassa ei
voi tietenkään pitkäaikaisia asiantuntijoita Tuomo Hirvosta ja
Seppo Ruohosta. Suuri kiitos heille ja kaikille muillekin kirjoituksia
tuottaneille henkilöille.
Parivartion suurimmat ”tulonlähteet” ovat mainokset ja jokaisen jäsenen maksama lehtimaksu.
Lehtimaksulla saamme kerättyä
melkein sellaisen summan, että
se korvaa jäsenille kuudesti vuodessa toimitettavan lehden kulut.
Ilman merkittäviä tukijoitamme,
mainostajia, emme pystyisi näin
hienoon tulokseen. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös ne runsaat kolmekymmentä Parivartion
tukirenkaaseen kuuluvat yritystä
ja yhteisöä. Heidän panoksensa
maanpuolustusaatteen tukijoina
on ensiarvoisen tärkeää. Olisi hienoa, jos yhdistyksetkin saisivat
”kerättyä” lehteen mainoksia.
Tälläkin tavalla saisimme lisää
paikallisuutta sisältöihimme.
Tässä kohtaa on annettava suuri tunnustus Göran Karlssonille
tehdystä erittäin merkittävästä
mainosten keräämisestä.
Olet varmaankin huomannut,
että lehden visuaalinen ulkoasu
on muuttunut nykyaikaisempaan
suuntaan. Kiitokset taittajallemme
Anni Mäkiselle ja toimituspäällikölle Teemu P. Peltolalle uuden
luomisesta. Otamme mielellään
vastaan palautetta ja kehittämisajautuksia.
Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina 6.6. järjestetään perinteinen
Kesäyön Marssi Turussa. Marssista on tietoa toisaalla lehdessä.
Haastan kaikki yhdistykset ja jäsenet mukaan marssille. Tavataan
kesäisessä Turussa!
Erkki Lehmus
päätoimittaja
PIIRIKIRJOITUS
A
nimmästä päästä. Nuorten vänrikkien liittyminen yhdistyksiin
ja heidän toimintaan mukaan
saaminen on ensi arvoisen tärkeää, unohtamatta jo mukana
olevia jäseniä.
Jäsenhankinta on myös liiton
toiminnan painopiste vuodelle
2015, muita painopistealueita
ovat ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden kehittäminen sekä
reserviupseereiden edunvalvonta.
Viimeisen vuoden aikana on
sotilaallinen ja poliittinen tilanne
maailmalla muuttunut ratkaisevasti. Venäjän toiminta Ukrainassa herättää kysymyksiä, onko
meidän puolustuksen taso riittävä. Myös Isisin taistelu Syyriassa
ja Irakissa kaikessa raakuudessaan vaatii päättäväisiä toimia
muulta maailmalta. Ranskan
terrori-iskut ja kasvanut terrorin
uhka Euroopassa herättää myös
kysymyksen, olemmeko me täällä
Pohjolassa turvassa terrorismilta.
V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY
V-S RESERVILÄISPIIRI RY
Toiminnanjohtaja
Erkki Lehmus
040 160 8001
[email protected]
löytyy varmasti kaikille sopivia
kursseja.Hyvää ja toiminnallista
alkanutta vuotta kaikille
Marko Rantanen
reservin yliluutnantti
Varsinais-Suomen
Reserviupseeripiirin pj.
Toimisto
Rykmentintie 15, 20810 TURKU
Juhani Pulkkinen 040 410 2394
sähköposti [email protected]
Rul:n toimisto
Puh. 09-4056 2050
Res:n toimisto
Puh. 09-4056 2040
Kotisivut
www.rul.fi/varsinais-suomi
www.reservilaisliitto.fi/varsinais-suomi
RESERVILÄISURHEILULIITTO
Puh. 09-4056 2060
Osoite kaikilla:
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
1/2015
Päätoimittaja
Erkki Lehmus
040 160 8001
[email protected]
Naapurimaamme Venäjän aktiivinen toiminta Suomen lähialueilla, niin maalla, merellä kuin
ilmassa, laittaa myös meidän sotilaallisen puolustuksen uuteen tilanteeseen, sekä vaalien jälkeisen
Suomen hallituksen miettimään
puolustusmäärärahojen nostamista asianmukaiselle tasolle.
Vuoden vaihteessa voimaan
tulleesta puolustusvoimauudistuksesta on viime vuosina kirjoitettu ja puhuttu runsaasti. Jo
vuosia kertausharjoitusten määrää on pudotettu, mutta nyt on
vuorossa hyviä uutisia, kertausharjoitusten määrä tulee selvästi
nousemaan. Tässä meidän onkin
hyvä vastata haasteeseen – kun
saamme kertausharjoituskäskyn, kannamme vastuun yhteisestä asiasta ja osallistumme. Ne
meistä, jotka eivät käskyä saa,
ottakaamme silti maanpuolustushaaste vastaan ja kouluttautukaamme MPK:n kautta, sieltä
E
urooppa on yht`äkkiä joutunut voimakkaan vastakkainasettelun ja
-ajattelun tilaan. On hämmästyttävää
ja pelottavaa, miten sotaista uutisointia ja
ihmisten ajattelua joudumme seuraamaan
joka päivä.
Missä on rauhaa rakastava ja siihen pyrkivä
keskustelu?
Näinkö nopeasti myös Suomessa on unohtunut rauhan merkitys kansalaisiemme hyvinvoinnille. Olemme saaneet elää vasta 70
vuotta rauhan aikaa. Ja nyt some keskustelumme on täynnä sotaa ihannoivaa ja täysin
ajattelematonta tekstiä.
Ihmettelen, miten vähän lehdet seuraavat
keskustelupalstojensa sisältöä. Sananvapauden pitää sisältää myös vastuu sanomisestaan. Ehkä rekisteröityminen kirjoittajaksi
antaisi ryhtiä ja pohdintaa kirjoituksiin.
Geopoliittinen asemamme vaatii sillanrakentamisen taitoa ja kykyä keskustella sekä tulla
toimeen niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen
kanssa.
Toivon, että niin politiikkamme kuin puolustusvoimiemme ajattelu pyrkii kaikin mahdollisin keinoin liennyttämään järjetöntä
vastakkainasettelua suurvaltojen välillä.
Siinä pienet maat ja jopa Eurooppa on vaarassa joutua kynnysmatoksi valtapolitiikan
jaloissa. Tämä ei ole kestävää eikä rakenna
uskoamme paremmasta.
Kuitenkin uskon ihmisen pyrkimykseen
kohti parempaa huomista Luojaan luottaen, kuten Dietrich Bonhoffer vuonna 1944
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piiritä meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.
Virsi 600: 1 ja 5 säk.
Olavi Nummela
MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN
Tarvittaessa voit toimittaa kaikki jäsentietoja koskevat
muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella:
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy
Jäsenrekisteri
Döbelninkatu 2,
00260 HELSINKI
toimisto@
maanpuolustusyhtio.fi.
Muutoksia ja liittymisiä myös
liittojen kotisivuilla
Rykmentintie 15, 20810 TURKU, matkapuh. 040 160 8001, sähköposti [email protected]
Toimitusneuvosto
Marko Silvander
Kari Nummila
Tapio Peltomäki
Seppo Posio
Julkaisija
Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Veikko Valtonen
Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry
Toimituspäällikkö
Teemu P. Peltola
[email protected]
Mitä haluamme?
Kuitenkin maapallomme on siksi pieni, että jokaisen ajattelevan ihmisen tavoitteena
tulee olla kaikkien sotilasliittoutumien lopettaminen. Tämä vaatii jokaiselta valtiolta,
myös Suomelta, uskottavaa puolustuskykyä
turvatakseen oma alueellinen koskemattomuus.
Nyrkit saveen
ika ajoin on hyvä tulla pois omalta mukavuusalueelta ja vastata
heitettyihin haasteisiin. Itse tein
näin viime syksynä, kun lähdin
ehdolle piirin puheenjohtajaksi,
tietäen mahdollisesti pääseväni
tekemään töitä, jotka ovat itselleni uusia ja vaativat perehtymistä. Kiitos Anssi Heikkilälle,
hänen tekemästään työstä piirin
edellisenä puheenjohtajana sekä
hänen aktiivisesta toiminnastaan
vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä.
Uusi vuosi on hyvässä vauhdissa ja yhdistyksissä suunnitellaan
ja valmistellaan tapahtumia kuluvalle vuodelle. Uusien jäsenten
hankkiminen ja nykyisten jäsenten aktivoiminen on haaste, jonka
tahdon heittää kaikille jäsenille.
Jäsenmäärä on niin piirin, kuin
liitonkin tasolla, laskenut usean
vuoden ajan, joskin VarsinaisSuomessa pudotus on ollut pie-
HENGENRAVINTOA
PÄÄKIRJOITUS
Taitto ja kuvankäsittely
Salon Seudun Sanomat Oy
Painopaikka
Salon Lehtitehdas 2015
Pankki
Turun Seudun Osuuspankki
Pääkonttori
FI68 5710 0420 0801 37
Jäsenistömme on ostokykyistä ja
useita ammattialoja edustavaa.
Lehden painos 5700 kpl
Seuraava numero ilmestyy 30.4.2015
Aineisto toimitukseen 7.4.2015
3
1/2015
Tammisunnuntai on yhä monille tuntematon juhla
Vapaussodan muistoa juhlittiin
näyttävästi Turussa
Tuula Rahkonen
T
ammikuun viimeisenä
sunnuntaina juhlittiin
vapaussodan muistoa
Turussa perinteiseen tapaan.
Juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella Tuomiokirkossa sekä seppeleenlaskulla
vapaussodan muistopatsaalle
Vapaussoturien sankarihaudalla Unikankareella Tuomiokirkon vieressä. Vapaussodan
Varsinais-Suomen perinneyhdistys ry järjesti päiväjuhlan
Hotelli Hamburger Börsissä
ja Turun Reserviupseerit ry
iltajuhlan Ravintola Suomalaisella Pohjalla. Iltajuhlan
tunnelmista kirjoittaa Jouko
Fossi toisaalla lehdessä.
Börsin Jugend-sali oli jälleen ääriään myöten täynnä
juhlaväkeä, kun vapaussodan
vaalijat ja isänmaan ystävät
kokoontuivat yhteen juhlimaan vapaussodan muistoa.
Ohjelmassa oli puheiden lisäksi tuttuun tapaan musiikkiesityksiä. Puhallinmusiikkia esitti Laivaston soittokunta ja kuorolaulua Laulavat
mestarit.
Tervetuliaispuheessaan Vapaussodan Varsinais-Suomen
perinneyhdistyksen puheenjohtaja majuri res. Timo Mäki puhui vapaussodan vaiheista ja vertasi niitä viime
vuosien tapahtumiin.
Mäki totesi puheessaan
muun muassa: ”Taipumus
haalia itselleen toiselle kuuluvia maa-alueita ei näytä riippuvan kulloisestakin poliittisesta järjestelmästä. Venäjän edesottamukset kuluvan
vuosituhannen alussa muun
muassa Georgiassa Abhasian ja Etelä-Ossetian suhteen,
Transnistriassa, viime vuonna
Krimillä ja tällä hetkelläkin
Itä-Ukrainassa muistuttavat
erehdyttävästi sitä tapaa, jolla
bolshevikit ottivat haltuunsa
valtioita ja alueita molempien
maailmansotien jälkeen.”
Juhlapuheen pitänyt Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja
Osmo Suominen käsitteli
laajasti sitä kehitystä, joka lopulta johti Suomen itsenäistymiseen. Hän totesi mm. että:
”Kun me tänään katsomme
taaksepäin elettyä historiaa,
Juhlassa ajatuksia vaihtoivat myös Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri ja sotilaspoikana jatkosodan aikana palvellut reservin luutnantti Jukka
Kleemola Raisiosta.
Tuula Rahkonen
Osmo Suominen muistutti juhlapuheessaan, että jääkäriliike loi pohjan
Suomen puolustusvoimille.
voimme todeta, että Suomen
kansan historia on paljolti
ollut sodan historiaa. Jo silloin, kun Suomi oli Ruotsin
takamaa, erityisesti siis 1500
– ja 1600- ja vieläpä 1700 –
luvullakin Ruotsin kuningaskunnasta oli tarkoitus tehdä
eurooppalainen mahtitekijä.
On sanomattakin selvää, mitä tällainen melkein tauoton
sotiminen tuli Suomen osalle
ja varsinkin sen talonpoikaisväestölle maksamaan.
Miesmenetykset olivat
suunnattomat, ylimääräisistä
sotaveroista, köyhyydestä ja
muista kärsimyksistä puhumattakaan. Myönteistä sen
sijaan oli, että meille Ruotsin
vallan aikana syntyi vahva
länsimainen yhteiskunta, joka on myös kaikki jälkeen
tulleet ajat pystytty säilyttämään, huolimatta siitä, että
tämän yhteiskuntajärjestyksen menettämisen mahdollisuudet ovat monta kertaa
olleet lähellä, etten sanoisi
hiuskarvan varassa.”
Jääkärien
korvaamaton panos
Tie Suomen itsenäistymiseen
oli pitkä ja kehitys tapahtui hitaasti pitäen kuitenkin
sisällään emämaan ankaraa
painostusta ja sortotoimenpiteitä. Suominen jatkoi:
”Maamme vakituinen sotaväki lakkautettiin. Oikeuslaitostamme vastaan, johon
kansallamme kautta aikojen oli ollut syvä luottamus,
alettiin tehdä yhä jyrkempiä
hyökkäyksiä, ja sen pystyvimpiä edustajia raahata,
myöhempi tasavaltamme presidentti Pehr Evind Svinhufvud etunenässä, vankeuteen
Venäjälle. Myös koululaitoksessa alkoi näkyä huomattavia venäläistämisen oireita.
Yhä sitkeämmäksi muodostui kuitenkin myös passiivinen, aseeton vastarinta.
Voidaan sanoa, että Suomen
kansa luottaen lakiensa loukkaamattomuuteen ja oikeuden lopulliseen voittoon, seisoi vielä tässä vaiheessa kohtuullisen yksimielisenä. Kansan kärsivällisyyttä kuitenkin
koko ajan koeteltiin yhä uusilla laittomilla määräyksillä,
ja lopulta se vastasi siihen
vuonna 1904 suurlakolla. Jo
heräsi valapatto hallitsijakin
ja peruutti osan laittomista
määräyksistään. Tilanteeseen
saatiin osittaista helpotusta,
mutta vain hetkeksi.
Sorto alkoi uudelleen entistäkin ankarampana. Tarkoituksena oli kuristaa Suomi
henkisesti, aineellisesti ja valtiollisesti. Venäjänkielen tunteja lisättiin kouluissa, luotsilaitos venäläistytettiin ja yhdenvertaisuuslailla annettiin
Venäjän alamaisille täydet
kansalaisoikeudet Suomessa.
Ja vuonna 1910 mentiin niin
pitkälle, että annettiin mää-
räys, jonka mukaan Venäjän
hallitus saattoi muuttaa ilman
Suomen eduskunnan suostumusta Venäjän ja Suomen
välisiä suhteita.
Kaiken tämän jälkeen Suomessa alettiin jo käsittää,
ettei yksin aseettomalla vastarinnalla voida itsenäisyyttä
saavuttaa, saati sitä säilyttää.
Aika oli levotonta ja orastavan itsenäisyytemme taivaalla
risteili synkkiä ukkospilviä.
Ukkospilviä seuraa salama.
Ja salama iski maailmansotana elokuun alussa 1914.
Kun lukee 1900 – luvun alun
historiaa, ei voi olla ihastelematta sitä rohkeutta, millä haluttiin turvata Suomea
kuolettavalta vaaralta, joka
uhkasi muuttaa edellisiltä sukupolvilta perinnöksi saatua
oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä sekä yksilönvapautta ja
kansallista kulttuuriamme.
Monet ylioppilaat ja heitä
tukevat katsoivat, että päämäärän saavuttamiseksi tarvittiin sotilaskoulutusta, johon omassa maassa ei ollut
mahdollisuutta.
Syntyi jääkäriliike. Syntyi
se taho, joka rakensi Suomelle sen nykyisten Puolustusvoimien perustan ja pohjan.
Syntyi sotilasjoukko, jotka johtivat maamme viime
vuosisadan itsenäisyyssodat.
Syntyi se joukko, jonka johdolla veteraanisukupolvi teki
1939–45 muulle maailmalle
lopullisesti selväksi sen, että
Suomi on itsenäinen kansakunta kansakuntien joukossa.
Sellaisia tekoja, joihin jääkärit ylsivät, ei voida ylittää eikä
ohittaa. Jääkäriliike oli ja on
ilmiö, jolle on mahdotonta etsiä vertaista historiastamme.”
Tilaisuuden päätteeksi
laulettiin yhteisesti ”Kuullos
pyhä vala” Laivaston soittokunnan säestyksellä.
Suomalaisen Pohjan tammisunnuntailla vuosikymmenien perinteet
Jouko Fossi
T
urun Reserviupseerien
perinteistä Tammisunnuntaijuhlaa vietettiin
37.kerran Ravintola Suomalaisella Pohjalla. Puheenjohtaja Juha-Pekka Voipio loi
tervetuliaispuheessaan katsauksen itsenäisyytemme kohta
100-vuotisen historian alkuaikoihin, sen johdosta syntyneeseen jääkäriliikkeeseen ja
vapaussotaan.
Musiikkiesityksistä vastasi
Laivaston soittokunta ja lauluesityksistä Mieskuoro Laulun
Ystävät. Juhlapuheen piti JP 27
Perinneyhdistyksen VarsinaisSuomen osaston puheenjohtaja, jääkärin poika, opetusneu-
vos Kyösti Vuontela Paimiosta.
Puhe sisälsi muun muassa jääkäriliikkeen syntyyn johtaneet
tapahtumat ja jääkärien koulutuksen alkamisen 25.2.1915
Lockstedtin leirillä.
Hän kertoi perusteellisesti
myös jääkärilipun syntytapahtumat ja sen käytöstä Suomen
historiassa. Harva tietänee, että lipun vaakunaleijonalla oli
alun perin kaksi häntää. Tätä
versiota käytettiin viimeisen
kerran kaatuneiden upseerien
patsaalla 8.9.1957 Haminassa. Jääkärit esiintyivät viimeisen kerran yhtenä joukkona
26.2.1918.
Helmikuun 19. päivänä
2015 on Turun Upseerikerholla Jääkärien haudat -kirjan
julkistamistilaisuus. Tilaisuudessa saatiin myös harvinainen kuva, jossa on kahdeksan
yhdistyksen elossa olevaa puheenjohtajaa.
Tilaisuuden vapaan sanan
osassa puheenvuoron käyttivät
kommodori Timo Hirvonen,
RUL:n puheenjohtaja Mikko
Halkilahti sekä tämän kirjoittaja, joka kertoi 11.–12.4.2015
tehtävästä Jääkäriseminaarimatkasta Kauhavan Kortesjärvelle. Menomatkalla paljastetaan vapaussodan Ahlaisten
Lampissa Turun komppanian
taistelun muistolaatta ja paluumatkalla tutustutaan Ikaalisten, Hämeenkyrön, Mouhijärven ja Vammalan taistelujen
historiaan.
Jouko Fossi
TRU:n entiset elossa olevat puheenjohtajat takarivissä vasemmalta Antti Schrey, istuva
pj. Juha-Pekka Voipio, Juha Lehtonen ja Tommi Isoniemi. Eturivissä Antti Yli-Paunu, Matti
Elonheimo, Hannu Oivanen ja Jorma Sundvall.
4
1/2015
LYHYET
Kaarina-Piikkiö ja
Lieto yhteen
Liedon Reserviläiset ry. piti syksyllä 2014 kaksi ylimääräistä
yhdistyksen kokousta, joissa yksimielisesti päätettiin lakkauttaa
yhdistys. Liedon Reserviläisten
jäsenet päättivät kokouksissa
liittyä Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset jäseniksi.
Vuoden alusta lähtien asia
on toteutunut. Reserviläisliiton
toimenpitein Liedon kaikki jäsenet siirrettiin Kaarinan-Piikkiön Reserviläisten jäseniksi ja
jäsenmäärä nousi uudelleen yli
kahdensadan 216 jäseneen. Yhdistys on nyt jäsenmäärältään
piirin kolmanneksi suurin Turun
ja Loimaan jälkeen.
Päätöksen taustalla oli vähäinen toiminta. Isommassa
yhdistyksessä on nyt enemmän
aktiivisuutta ja paremmat mahdollisuudet harrastaa mm. ammuntaa hyvien ratojen vuoksi.
Piirien yhteinen
urheilutoimikunta
järjestäytyi
Urheilutoimikunnan vuoden
ensimmäisessä kokouksessa
11.2. toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Markus Salo
Alastaron Reserviläisistä ja varapuheenjohtajaksi Erkki Laine
Salon Seudun Reserviupseereista. Toimikunnan muut jäsenet
ovat Tero Heinilä Kyrön Seudun Reserviupseereista, Rauno
Vuori Salon Seudun Reserviupseereista, Juha-Pekka Nieminen
Alastaron Reserviläisistä, Timo
Ojala Alastaron Reserviläisistä
ja Mauri Sinnelä Salon Seudun
Reserviläisistä
Oikaisu
Parivartion numerossa 6/2014
sivulla 13 olleen jutun otsikko
”Rannikon Puolustajien Kilta
retkeilee Itämeren rannikoilla”
oli epätarkka. Otsikon olisi pitänyt olla ”Turun Rannikkotykistökilta retkeilee Itämeren
rannikoilla”.
Alueellinen maanpuolustuskurssi käytiin Ukrainan kriisin varjostamana
Kriisiin oltava valmiina
Mikael Kaskelo
Teemu P. Peltola
A
lueellisia maanpuolustuskursseja on
järjestetty LounaisSuomessa jo monta kertaa.
Avajaispuheenvuoroissa on
muistutettu, että Suomi ja
koko Eurooppa elää syvässä
rauhan tilassa, eikä uhkia
ole näköpiirissä. Noin vuosi sitten alkanut Ukrainan
kriisi on kasvanut sotilaalliseksi konfliktiksi, mikä sai
Turussa ja Säkylässä 26.-30.
tammikuuta pidetyllä alueellisella maanpuolustuskurssilla niin järjestäjät kuin
osallistujatkin miettimään
kriisivalmiuttamme ihan
uudelta kantilta. Mitä jos?
Monikymmenpäinen
osallistujajoukko koostui
entiseen tapaan liike-elämän, palo- ja pelastusviranomaisten, median, kunnallisten viranhaltijoiden ja
puolustusvoimien edustajista. Luennoilla selvitettiin
perin juurin, millä tavalla
eri viranomaiset ovat osaltaan valmistautuneet kriisiin. Kuinka toimii kunta,
mistä saadaan puhdasta vettä, kuinka sähköverkkojen
toiminta turvataan ja mitä
tekee poliisi?
Mielenkiintoisissa alustuksissa sovellettiin Chat-
Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio esitelmöi median toiminnasta kriisitilanteessa.
ham House -sääntöä, eli
suorat sitaatit jäivät auditorion seinien sisäpuolelle.
Selväksi kuitenkin kävi, että
Suomessa eri viranomaiset
ovat valmistautuneet tekemään kriisin aikanakin sujuvasti yhteistyötä yli hallintorajojen. Tämä asia ei
ole muualla aina yhtä päi- ja puolustusvoimista Louvänselvää.
nais-Suomen aluetoimiston
päällikkö, komentaja Sami
Muistoja intistä
Iso-Lauri. TäyteenahdettuKurssin järjestäjien edusta- ja päiviä pätkivät vain rijina olivat Lounais-Suomen peät ruoka- ja kahvitauot,
aluehallintovirastosta pe- joiden lomassa kurssilaiset
lastustoimen ja varautumi- pureksivat ammentamaansa
sen johtaja Ilkka Horelli tietoa.
Yhtenä päivänä tehtiin
retki Huovinrinteelle Porin
prikaatiin, josta tuli vuoden
alussa varusmiesmäärältään Suomen suurin joukko-osasto, kun Niinisalon
tykistöprikaati liitettiin sen
alaisuuteen. Ajankohtaisten
tietoiskujen ja jalkaväen kalustoesittelyn lomassa päästiin kurkistamaan myös varusmiesten elämään komppaniavierailun merkeissä.
Käytävien kaiku ja tupien
askeettinen sisustus sysäsikin monet armeijan käyneet kurssilaiset nuoruusmuistoihin. Tupien kaapit
olivat ainakin selvästi suurentuneet, mutta niinpä
on kasvanut yksittäiselle
Porin prikaatissa tutustuttiin jalkaväen aseistukseen.
varusmiehelle jaettavan vaKuvan keskellä sinisissään kurssin oltermanni Pekka Myllymäki.
Kun tarvitset
monipuolista palvelua!
| Paino- ja tulostuspalvelut
| Asiakasviestinnän palvelut
| Suurkuvapalvelut
| Teknisen alan palvelut
| Tallenne- ja arkistopalvelut
| Käännöspalvelut
rustekasankin koko.
Verkostojen punomista
Alueellisille maanpuolustuskursseille ei voi omaaloitteisesti ilmoittautua,
vaan niille kutsutaan. Kurssi on vapaaehtoinen, jolloin
osallistumisesta ei makseta
päivärahoja tai matka- ja
yöpymiskuluja. Reserviläiset saavat kurssista lisäksi
kertausharjoitusvuorokausia kurssin pituuden mukaan.
Niin alueellisten kuin
valtakunnallistenkin maanpuolustuskurssien perimmäisenä tarkoituksena
tiedon jakamisen lisäksi on tarjota osallistujille
mahdollisuus verkostojensa laajentamiseen. Niinpä
tämäkin kurssi kokoontuu
oltermanniksi valitun maakuntavaltuuston puheenjohtajan Pekka Myllymäen
johdolla ensimmäisen kerran jo tulevana kesänä.
Ja siitä eteenpäin vuosittain, kukaties.
Turun alueen johtavasta
sisustustarvikeliikkeestä:
 maalit
 keraamiset laatat
 tapetit
 liimat
 lattianpäällysteet
 työkalut ja tarvikkeet
Multiprint Turku, puh. 0207 767 200, [email protected]
www.multiprint.fi
ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY
Satakunnantie 164, Turku
Puh. (02) 338 3000, www.atvturku.fi
5
1/2015
”Pro defencione patriae voluntaria”
V
iime vuoden joulukuun 14. päivänä
myönnettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ansioituneille toimijoille
yhdistyksen ansiomitaleja.
Varsinais-Suomen koulutusja tukiyksikön toimijoista
palkittiin peräti 12 toimijaa.
Itsekin olin huomionosoituksen kohteena kun viime
vuonna tuli kuluneeksi viisi
vuotta siitä kun tulin mukaan MPK:n toimintaan.
Käsittämätöntä miten aika
rientää, juurihan vasta jäin
työeläkkeelle Porin prikaatista. Päästyäni kotiin
MPK:n vuosijuhlasta, jossa
mitali kiinnitettiin juhlapukuni takkiin, irrotin mitalin
ja tarkastelin sitä huomaten
siinä olevan tekstin ”Pro
defencione patriae voluntaria” – suomennettuna tuo
latinankielinen teksti kuu-
luu isänmaan vapaaehtoisen
puolustamisen hyväksi. Yhdistyksemme ansiomitalin
tunnuslauseeksi on löytynyt
todella sisältörikas ja erittäin
onnistunut tunnuslause. Lauseella on suuri merkitys minulle ja uskon, että sitä sillä
on myös muille ansiomitalin
saajille. Vapaaehtoisuus merkitsee pyyteettömyyttä sekä
epäitsekkyyttä ja isänmaa on
meille kaikille rakas, jota esiisämme ovat puolustaneet ja
jota mekin haluamme puolustaa.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen historian
kirjoituksessa käännettiin
vuoden vaihteessa uusi sivu, kun prikaatikenraali evp
Pertti Laatikainen aloitti
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnanjohtajana. MPK:n kotisivujen etulehdeltä voimme
lukea uuden toiminnanjohtajan ensiajatuksia yhdistyksestämme. Hän toteaa, että
vakaalta pohjalta on hyvä
edetä ja että paljon asioita
on tehty ammattitaitoisesti
ja yhteistoimintakykyisesti.
Siitä on osoituksena koulutuksen volyymin 40 prosentin nousu viimeisen viiden
vuoden ajanjaksolla. Suurimman kiitoksen tästä ansaitsevat koulutusta järjestävät
ja kehittävät vapaaehtoiset
kouluttajat sekä koulutukseen osallistuvat henkilöt.
Laatikainen muistuttaa
meitä myös siitä, että jäsenjärjestömme tuottavat
pääosan vapaaehtoisista
kouluttajista. Ilman jäsenjärjestöjemme voimakasta
panostusta koulutuksen
kehittämiseen olisi vaikea
rekrytoida riittävää määrää
MIETTEITÄ MPK:STA
laadukkaita kouluttajia.
Alkuvuonna 2015 laaditaan MPK:lle uusi strategia
ja se tulee linjaamaan seu- Vapaaehtoisuus
raavan 5-vuotiskauden ke- merkitsee pyyhittämistavoitteet. Strategia
teettömyyttä sekä
tulee ottamaan huomioon
yhteiskunnan muutokset ja epäitsekkyyttä ja
viimeisimmät linjaukset ko- isänmaa on meille
konaisturvallisuuden kenkaikille rakas, jota
tässä.
Varsinais-Suomen kou- esi-isämme ovat
lutus- ja tukiyksikön kehit- puolustaneet ja
täminen tapahtuu MPK:n
uuden strategian pohjalta. jota mekin haluamTavoitteena on, että suunnit- me puolustaa.
telukauden lopulla VSKOTU
on luotettava ja arvostettu
koulutuksen tuottaja niin
viranomaisorganisaatioille kehittyä päteväksi ja puokuin yksityisille kansalaisille. lustusvoimien hyväksymäksi
paikallisjoukkojen koulutPuolustusvoimien
ti- tajaksi. Tähän tavoitteeseen
laamien kurssien osalta pyritään yhteistyössä LouVSKOTU:n sotilaskoulu- nais-Suomen aluetoimiston
tusosaston tavoitteena on kanssa. Aluetoimiston re-
2/2015 ilmestyy 30.4.
servin koulutussuunnitelma
vuosille 2016 – 2020 on laadittu jokaisen sodanajan joukon osalta nousujohteiseksi,
jossa on otettu huomioon
VSKOTU:n sotilaskoulutusosaston toiminta joukkojen
kouluttajana. VSKOTU:ssa
tullaan jatkamaan suunnitelmallista kouluttajien koulutusta, jotta aluetoimiston
laatimaan koulutussuunnitelmaan pystytään vastaamaan. Kouluttajien koulutus
järjestetään vuosittain ”TAITO” -harjoituksessa. Tänä
vuonna ”TAITO” – harjoitus järjestetään toukokuun
23. ja 24. päivänä. Toivotan
kaikki kouluttamisesta kiinnostuneet henkilöt tervetulleiksi ”TAITO” – harjoitukseen.
Markku Laine
piiripäällikkö
Teemana Salon seutu + messuliite
Saat K-Plussa-etuja
yli 3000 ostopaikasta.
K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.
WWW.LEHTITEHDAS.COM
KOTIKENTTÄETU
www.pwc.fi
Turusta suoraan:
Yrittäjien
tukena jo
60 vuotta
Kotimaan kohteisiin
Ulkomaan kohteisiin
Lomalennoille
Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta
maailmalle
Läntinen Rantakatu 7
20100 TURKU
puh. 020 787 7160
SILIKONITUOTTEET
• MUOTONAUHAT
• MUOTTITUOTTEET
• SILIKONILETKUT
• NESTESILIKONITUOTTEET (SLR)
HEXAMER OY
Pakurlantie 6, 20380 Turku, puh. 010 617 620, fax 010 617 621
Lounaismaan
Osuuspankki
Olli-Pekka Lindell Turun Lentoasemalta
lentäen maailmalle
Vesa Mattila
Pentti Laiho
asianajaja, varatuomari
asianajaja
varatuomari
Brahenkatu 9 A 9, 20100 Turku
Puh. (02) 251 1004 Fax (02) 251 4106
e-mail: [email protected]
www.asianajotoimistolindell.fi
6
1/2015
LYHYET
Raision reserviupseerien Eero Auvinen väitteli tohtoriksi Krimin sodasta
Liittojen katse
eduskuntavaaleissa
Siviilit Suomen puolustajina
Sekä Reserviupseeriliitto että
Reserviläisliitto ovat aktivoituneet lähestyvien eduskuntavaalien alla nostamaan esiin maanpuolustuksen kannalta tärkeitä
vaaliteemoja. RUL:n mukaan
puolustusmäärärahat ja maamme uskottava puolustus on nostettava vaaliteemoiksi.
-Meidän reserviläisten on
hyvä seurata tarkasti ehdokkaiden kannanottoja ja ennen
kaikkea seurata, miten edustajat
lupauksensa toteuttavat vaalien
jälkeen, kehottaa Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja
Mikko Halkilahti.
Reserviläisliitto toivoo vaaliohjelmassaan, että Arkadianmäelle saadaan mahdollisimman monta sellaista kansanedustajaa, jotka haluavat
tulevaisuudessakin ylläpitää
itsenäistä ja koko valtakunnan
kattavaa puolustusta.
– Olemme valmiita tukemaan
puoluekannasta riippumatta
jokaista, joka on valmis turvaamaan nykyisen puolustusjärjestelmämme ylläpidon myös
seuraavalla vaalikaudella, linjaa
toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
Tuula Rahkonen
Veteraanipäivää
juhlistetaan
entistä
näyttävämmin
Reserviläisliito 60 vuotta -juhlavuoden yhtenä tärkeänä tempauksena on seppelten lasku
sankarihaudoilla kansallisena
veteraanipäivänä. Tapahtuminen organisoit ja suunnittelu
yhdessä muiden paikallistasolla
toimivien kansalaisyhdistysten
kanssa on tuottanut hienoja
juhlapäivään liittyviä ohjelma
kokonaisuuksia.
Yksi tällainen tullaan toteuttamaan Alastarolla, jossa
paikallinen Lions Club järjestää kirkkokonsertin Alastaron
kirkkoon ja kahvitilaisuuden
seurakuntatalolla veteraanipäivän illaksi. Kirkkokonsertissa
esiintyy juuri 70 vuotta juhlinut
Forssan Mieskuoro. Suomen
Lions-liiton teemavuotena on
”kiitos veteraanit”.
R
aision Reserviupseerien jäsen, valtiotieteen maisteri ja
komentaja evp Eero Auvisen väitöskirja ”Krimin sota, Venäjä
ja suomalaiset - Siviilit rannikon
puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin” tarkastettiin 30. tammikuuta
Turun yliopiston päärakennuksen
Tauno Nurmela -salissa. Väitöstilaisuus herätti suurta kiinnostusta,
sillä sali oli aivan ääriään myöten
täynnä kuulijoista. Vastaväittelijänä toimi ye-komentaja, sotatieteen
tohtori Aarni Lehti ja kustoksena
professori Timo Soikkanen Turun
yliopistosta.
Auvisen väitös kuuluu poliittisen
historian alaan. Väitöskirja kertoo,
kuinka Krimin sodassa rannikoita puolustaneet siviilit vaikuttivat
venäläisten Suomi-kuvaan. Väitöstutkimus keskittyy Krimin sotaan,
koska juuri tuolloin suomalaiset
osoittivat venäläisille olevansa
turvallisuuspoliittisesti luotettavia
kumppaneita, Auvinen sanoo.
Auvisen mukaan autonomisen
Suomen rannikoiden siviiliväestön toimet Krimin sodan aikana
edesauttoivat Suomen itsenäistymistä. Suomalaiset loivat 1853–1856
käydyn Krimin sodan aikana oman
meripuolustusjärjestelmän vihollisen torjumiseksi. Suomi saikin turvallisuuspoliittisesti luotettavana
Venäjän luoteisen rajan puolustajana löyhät ohjakset voimistaa
valtiohallintoaan, kansantalouttaan
ja kansallista erikoisluonnettaan ainakin vuoteen 1878 asti.
Eero Auvisen väitöskirjan tarkastelun painopisteenä ovat sodan
sivurintamalla olevan autonomisen
Meripuolustus
osoitti lojaaliutta
Väitöskirjan mukaan Krimin sodan
aikana suomalaiset rakensivat ja
miehittivät rannikoiden merivartioasemat. Venäjän oli siten vihollisen toiminnan tuntien mahdollista
kohdistaa torjuntatoimensa mielekkäästi.
Kauppahuoneet ja laivanvarustajat kävivät vihollisen saartotoimenpiteistä huolimatta riskialtista mutta hyvinvointia tuottavaa
kauppaa Ruotsiin ja Venäjälle. He
myös suojasivat aluksiinsa tekemiään investointeja myymällä niitä
ulkomaille.
Rannikoiden asukkaat aiheuttivat
vihollisen alusten liikkeen hidastumista ja karilleajoja poistamalla
merenkulun turvalaitteet ja kieltäytymällä luotsauksesta. He loivat
myös kaikkialle rannikoitten satamiin ja osin Ahvenanmaalle omin
uhrauksin ja viholliselle tappioita
tuottaneen oman meripuolustusjärjestelmän, Auvinen sanoo.
Mitä autonomisempi,
sitä tehokkaampi
Väitöskirjassa kuvataan aiempaa
Väitöstilaisuus veti Turun yliopiston Tauno Nurmela -salin ääriään
myöten täyteen.
If Loistokuskin
bonus on
VAHINGON
JÄLKEENKIN 75 %
Turuntie 8
Puh. 727
6600
24100 Salo fax 727 6611
sähköposti: tuomo.erkkola@
salonhmlkeskus.inet.fi
Tuula Rahkonen
Suomen rannikoiden asukkaitten
sekä maan hallinnon ponnistelut
englantilais-ranskalaisen laivastoosaston iskujen torjumiseksi. Venäjän oli keskitettävä voimansa
ikuiseen uhkakuvaansa kuuluvan
läntisen vihollisen merisaarron ja
maihinnousujen torjumiseksi. Tähän liittyivät valmistelut Suomen
alueen läpi Pietariin suuntautuvien
hyökkäysurien katkaisemiseksi. Venäjän laivasto oli vastustajansa laivastoon nähden teknisesti heikompi
ja jäi tukikohtiinsa.
loistokuski.fi
Eero Auvinen on Suomen tunnetuimpia Krimin sodan tuntijoita.
tutkimusta kattavammin autonomisen Suomen siviiliväestön osallistumista vuosien 1854–1855 sotaan, heidän rakentamaansa meripuolustusjärjestelmää ja vihollisen
merenherruuden kiistämistä sekä
näiden vaikutusta taisteluiden kulkuun. Siviilien osallistuminen Suomen sotaan nähdään myös olleen
aiemman tutkimuksen osoittamaa
merkittävämpi vaikutus Porvoon
valtiopäivien kokoon kutsumiselle.
Auvisen tutkimus osoittaa, että
siviiliväestön toiminta oli aiemman
tutkimuksen osoittamaa tehokkaampaa ja viholliselle katkeria
tappioita tuottavaa sekä laaja-alaisempaa. Siviilit loivat oman rannikoitten puolustusjärjestelmän.
Suomalaiset saavuttivat tehokkaalla
merivalvonnallaan, torjunta- sekä
saarronmurtajatoiminnallaan sekä
lähes kaikki sotatoimien vaatimat
kustannukset maksaen Venäjän
täydellisen turvallisuuspoliittisen
luottamuksen.
Tutkimuksen mukaan Krimin sodan jälkeen Venäjä näki, että sille
ehdottoman lojaalit suomalaiset
olisivat sitä tehokkaampia sotatoi-
mialueellaan ja Venäjän meren herruutta ylläpitävinä ja tehostavina
meren hyödyntäjinä, mitä voimakkaampi Suomen sallittaisiin olevan
hallinnollisesti, taloudellisesti ja
kansallisesti.
Suomalaisten lojaalisuus keisarille
ja Venäjän turvallisuuspoliittinen
luottamus tulivat esiin keskeisinä
tekijöinä autonomian voimistumiselle. Ne ovat vaikuttaneet Suomen
kaikkinaiseen kehitykseen Krimin
sodan jälkeen, Auvinen toteaa.
Auvisen mukaan autonomisen
Suomen valtiohallinnon organisaatio sai Venäjän turvallisuuspoliittisen luottamuksen turvin kehittyä
tutkittavana aikana, ja maa sai
kasvaa tehokkaaksi itsenäiseksi talousalueeksi. Suomen sallittiin myös
voimistua suomenkielisenä oman
kansallisen kulttuurin maana.
Tutkimus osoittaa, että Suomi
oli saanut Krimin sodan jälkeisen
Venäjän turvallisuuspoliittisen luottamuksen kantoaallon varassa kasvaa voimakkaaksi autonomiseksi
alueeksi. Näin rakennettiin myös
hyvä ponnistuslauta Suomen uudelle tulevaisuudelle.
7
1/2015
Globaalit kriisit ja Eurooppa
A
symetrisen ja hybridisodan problematiikkaan ja islamistiseen jihadismiin liittyvä epävarmuus tulevasta
hallitsevat eurooppalaista
turvallisuuspoliittista keskustelua. Kaikki, ainakin
läntiset yleisesikunnat ovat
eläneet viimeiset pari vuotta epävarmuudessa. Muilla
mantereilla olevien kriisipesäkkeiden potentiaalinen
uhka maailmanrauhalle tuo
keskustelulle oman lisänsä.
Epävarmuus näyttää olevan
lähiaikojen trendi.
Vuosi 2014 oli yllätysten
vuosi. Tuskin se olisi voinut
olla paremmallakaan tilannetietoisuudella ja suunnittelulla yhtään ennustettavampi. Ennustamattomuutta
on alettu suunnittelemaan.
Esimerkkinä Sotilasaikakauslehden viime vuoden
kahdessa viimeisissä numeroissa lanseerattu ”Zombisota”- suunnitteluharjoitukset, joissa vain mielikuvitus
on rajana. Vaikka vuoden
2014 uskottiin olevan käännekohta, niin viime vuonna
maailma tarjosi kaaosta taloudessa ja turvallisuudessa.
Afganistanissa vetäytyminen
johti koulutusmissioon, pienemmillä joukoilla tapahtuvaan operointiin. Tarkoitus
on tukea yhteiskunnan ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavaa kehitystä.
Räjähdeiskut ja terrori kuitenkin jatkuvat. Vuosi sitten
tuskin kukaan osasi ennakoida, että Venäjä miehittää
Krimin, venäjämieliset Ukrainan itäisiä osia, ISIS ottaa
haltuunsa puolet Syyriasta ja
Irakista sekä tappaa koptikristittyjä Libyassa. Läntisiä
journalisteja teloitetaan yksi
toisensa jälkeen. Terroristit
tai jihadismista motivoitu-
Parivartio
2/2015
ilmestyy
30.4.
Teemana
Salon seutu
+ messuliite
neet rikolliset hyökkäävät
siviilejä vastaan Ottawassa,
Sydneyssä, Pariisissa ja viimeksi ystävänpäivän viikonloppuna Kööpenhaminassa.
Lähes puolet Afrikasta elää
terrorismin keskellä.
Lähialueillamme Itämeren piirissä sotilaallinen
toiminta on vilkastunut Venäjän voimannäytön myötä
ilmatilan loukkauksineen.
Pohjoismainen yhteistyö on
myötätuulessa. Ruotsi ja
Suomi sopivat yhteistyöstä
rauhanaikana maalla, merellä, ja ilmassa. Nato ja
Yhdysvallat lisäävät harjoitus toimintaansa Baltiassa
ja Puolassa. Venäjä kehittää
arktista suorituskykyään
johon liittyen myös itärajamme takana sotilaallinen
toiminta lisääntyy.
Kaukanakin kytevillä tai
riehuvilla kansainvälistä
huomiota saaneilla kriiseillä
on vaikutuksensa Eurooppaan ja lähialueillemme.
Jos aloitetaan idästä, niin
Etelä-Kiinan meri on lähinnä
kahden kauppa, joka näkyy
mediassa kättä puristavista
Kiinan ja Japanin johtajista.
Näytetään voimaa mutta
maat välttänevät voimakeinojen eskaloitumista.
Pohjois-Korea voi uhitella
edelleen erilaisilla demonstraatioilla välttäen laajempaa
konfliktia. Pakistan ja Afganistan ovat kytköksissä Intian kohtaamiin terroristisiin
hyökkäyksiin. Jännitettä
alueella Kashmirin kriiseineen on ollut sitten Intian
jakamisen 1940-luvun jälkipuoliskolla. Pakistanin ja
Afganistanin alue on jihadismin tuki- ja koulutusaluetta, jolla on yhteys globaaliin jihadismiin ja Lähi-idän
sotiin.
Arktisen alueen kilpailua
voisi pitää järjestyneiden
maiden välisenä kilpailuna,
joka ei itsessään äityne voimakeinojen käyttöön. Koillis- ja luoteisväylien globaali
merkitys maailmantaloudelle on vielä marginaalinen.
Kilpailun kiihtyminen arktisen alueen luonnonvaroista
edellyttää maailman, erityisesti läntisen talouden kasvun elpymistä ja näin myös
hupenevan öljyn ja kaasun
hinnan nousua.
Vakava uhka on maailmanlaajuiseksi levittäytyvä
terroristinen äärijihadismi.
Tämän ajan terrorismi tuli
maailman tietoisuuteen Yhdysvaltojen julistaessa terrorismin vastaisen sodan Afganistanissa 9/11 katastrofin
jälkeen. Siihen mennessä oli
ideologinen terrorismi iskenyt eri puolilla maailmaa ja
myös läntisen yhteisön elintärkeisiin, yhteiskunnan turvallisuuden ytimiin aiheuttaen kansalaisissa psykologisia
pelkoja. Kylmän sodan aikana Euroopassa radikalisoituneet järjestöt olivat paljolti
kotiperäistä eurooppalaista
tai palestiinalaista alkuperää kuten PLO, punainen
puolikuu, IRA Isossa-Britanniassa, ETA Espanjassa, Baader-Meinhof-ryhmä
Saksan liittotasavallassa tai
Münchenin verilöylyn musta
syyskuu 1972.
Tänään islamilaiseen jihadismin juuret ovat levinneet
maailmanlaajuisiksi tiedonvälityksen ja liikkumisen
globalisoituessa. Aivan uuden menestyksen on saavuttanut ISIS islamilaisine
kalifaatteineen. Aseellinen
äärijihadismi lähtee pragmaattisesti puhtaan islamin
ja sharia-lain tiukasta, väki-
valtahakuisesta tulkinnasta.
Se löytää paikkansa sekasortoiseen ja hallinnoltaan
romahtaneeseen yhteiskuntaan, arabikevään sekasortoon, vanhojen diktatuurien
kaatamiseen, vieraan kulttuurin interventioiden vastustamiseen, Afrikan puutteeseen ja uskontojen välisiin
valtakamppailuihin. Se etsii
kollektiivista syyllisyyttä
vääräuskoisista ja rankaisee
julmasti yrityksistä irtaantua
joukosta. Rahoitusta hankitaan maailmanlaajuisesti
ihmiskaappauksilla, salakuljetuksella, pimeästä raakaaine- ja öljykaupasta. Sitä
virtaa lahjoituksina uskonveljiltä ympäri maailmaa.
Se löytää riveihinsä paitsi
kriisialueen ääriaineksia ja
diasporaa, mutta myös toisen ja kolmannen polven
eurooppalaisia radikalisoituneita maahanmuuttotaustaisia tai muita radikalisoituneita nuoria. Enää ei puhuta
vain Irakin-Syyrian alueen
kalifaatista. Liike kutsuu
kaikkia uskonveljiä ympäri
maailmaa taistelemaan kalifaatin puolesta.
Vakava uhka on
maailmanlaajuiseksi levittäytyvä
terroristinen
äärijihadismi.
ISIS:n vastaisen taistelun
käännekohta saattaa olla
jordanialaisen lentäjän elävältä polttaminen. Koraanissa polttaminen on vain
jumalan oikeus. Se on saanut
ASIANTUNTIJALTA
jordanialaiset raivoihinsa,
johtanut Jordanian uusiin
ilmaiskuihin ja yhdistänyt
ISIS:n vastaista koalitiota.
Irakin armeijan kerrotaan
aloittavan Yhdysvaltojen
voimakkaalla tuella laajan
maahyökkäyksen ISIS:tä
vastaan.
Ukraina on todellinen
pommi Euroopan sisällä.
Kriisistä on tullut Yhdysvaltojen ja EU:n sekä toisaalta
Venäjän välinen syvenevä
kriisi. Minskin kokouksessa
päästiin jonkinlaiseen sopimukseen. Siihen ladattiin
paitsi EU:n ja Yhdysvaltojen arvovalta niin myös
Saksan ja Ranskan pääministerien koko arvovalta.
Neuvotteluja mahdollistivat
mahdollisesti Yhdysvaltain
lupaukset puolustuksellisten
aseiden tuesta Ukrainalle.
Separatistien osallistuminen
kokoukseen pehmensi Putinin halukkuutta neuvotella,
eikä vähiten euroatlanttisen
yhteisön valmius tiukentaa
pakotteita. Minskin jälkeen
uusia pakotteita toimeenpantiin. Ukrainan oma kyky on todettu jo useiden
liikekannallepanojen tehottomuudessa tuottaa merkittäviä operatiivisia joukkoja.
Useilla tahoilla on todettu
sopimuksen olevan vain paperi, mutta vasta sen toimeenpano kentällä säästää
verta ja lisää turvallisuutta.
Hallituksen joukot vetäytyivät Debaltsevesta. Venäjän tukemien separatistien
painopiste siirtyi etelään.
Aselepo on hauras, silti aselepoa haluaan poliittisesti
pitää yllä.
Isossa kuvassa voidaan
globaalien kriisien tilannekuvaa syventää yksinkertaistamalla. Taustalla on
suurvaltojen, alueellisten
suurvaltojen ja G-20 maiden kamppailu maailman
taloudellisesta hegemoniasta. Toisaalta paikallisten
kulttuurien ja yhteiskuntien
kriiseissä taistelu paremmasta elämästä ja toimeentulosta radikalisoi ihmisiä.
Syitä voidaan hakea myös
kansallisten reaalitalouksien
ja globaalin finanssitalouden
välisestä äärimmäisestä ristiriidasta. Taloustieteilijät kertovat kilvan miten rikastua
taloustaantumien ja kriisien
aikana. Finanssitalouden
vaikeasti jäljitettävien virtuaalitransaktioiden ja veroparatiiseissa lymyävän varallisuuden ja kasvottoman
omistajuuden olematon tai
minimaalinen verojalanjälki
jättää kansalliset reaalitaloudet, turvallisuutta ja hyvinvointia ylläpitävät valtiot
instituutioineen osattomiksi.
OECD:n viimeisin tutkimus
Suomen taloudesta kertoo,
että vuosina 1990–2010
suuret palkkaerot ovat
syöneet bruttokansantuotteestamme 9%. On hyvä
muistaa, että kuluttaja on
halutessaan markkinoitakin
voimakkaampi. Elvyttää vai
leikata keskustelut tuntuvat
turhilta elleivät turvallisuuden ja talouden perusfundamentit, investoinnit, työ ja
eläminen suu säkkiä myöten
ole hallinnassa. Vaikeasti ennakoitavassa ympäristössä
maanpuolustus on saanut
uutta arvoa mutta samalla
se on myös meillä nostanut
esiin kysymyksiä. Mitä jos
meidän rannoille nousee
maihin laittomasti vieraan
vallan vihreitä miehiä. Vastuuviranomaisten puolelta
odottaisi selkeitä vastauksia.
Seppo Ruohonen
8
1/2015
KENTÄN KUULUMISIA
Suojeluskuntaupseerin perinteet velvoittavat
Jorma Ake
Veijo Räsänen
P
argas Reservofficere
rf-yhdistyksen juuret
ovat vahvasti kiinni suojeluskunta-aatteessa.
Perinteet velvoittavat yhdistyksen nykyjäsenistöä.
Itsenäisyytemme alkuaikoina mentäessä 20-luvun loppupuolelle oli perin harva
paraislainen saanut asevelvollisuusaikanaan reservinupseerin koulutuksen. Tätä
vajetta paikkasi huomattavasti suojeluskuntaorganisaatio. Suojeluskuntajärjestö
ylläpiti koulutustoimintaa,
minkä yhteydessä oli mahdollista suorittaa suojeluskuntaupseerin ja merisuojeluskuntaupseerin tutkintoja.
Tämän järjestelmän avulla Paraisille muodostuikin
vajaa parikymmenpäinen
suojeluskuntaupseerikunta
30-luvulla. Suojeluskuntaupseerilla oli mahdollisuus
kouluttautua reserviupseerikurssilla reservinupseeriksi ja
saada vänrikin sotilasarvo.
Suojeluskuntatoiminnan muistomerkki vihittiin Paraisilla juhlavin menoin kesäkuussa 2013.
Kun Åbolands Reservofficersförening perustettiin
vuonna 1939, liittyi suurin
osa paraislaisista suojeluskunta- ja merisuojeluskuntaupseereista mainittuun
yhdistykseen. Paraislaisten
upseerien määrä Åbolands
Reservofficersföreningissä
pysyi tasaisena 20-25 jäsenenä aina vuoteen 1955
saakka. Kyseisenä vuotena
paraislaiset reserviupseerit
muodostivat itsenäisen alaosaston Åbolans Reservofficersförening rf Pargas Underavdelningin, mikä toimi
vuoteen 1964 saakka.
Vuodesta 1965 lähtien
yhdistys on toiminut Pargas
Reservofficere rf-nimisenä
yhdistämässä ruotsinkieliset
ja suomenkieliset upseerijäsenet toimintansa piiriin
Turunmaalla yhdessä Åbolands Reservofficersföreningin kanssa.
Ajat muuttuvat
ja me niiden
mukana.
Saariston reservinupseerit yhdessä
Pargas Reservofficerere rfyhdistyksessä jäsenmäärä on
pysytellyt kumminkin puolella sataa jäsentä viime vuosikymmenet. Yhdistyksen
jäsenistö koostuu kaikista
entistä saaristokunnista tur-
kulaisiin reserviupseereihin
saakka. Perinteisten reserviupseeriyhdistysten toimintojen niin valistuksen, koulutuksen kuin harrastustenkin
lisäksi yhdistys on voimakkaasti sitoutunut Turunmaan
saariston suojeluskunta- ja
veteraaniperineen vaalimiseen sekä yhteistyöhön Paraisten kaupungin, seurakuntien ja puolustusvoimien
kanssa.
Edellä luetelluista mainittakoon esimerkkinä sotaveteraaneille Veteraaninurkan
hankkiminen Senioritupakiinteistöön, Suojeluskuntamuistomerkin pystyttäminen
ja kummialus- ja kummijoukko-osastotoiminta merivoimien maakuntajoukko
Sääsken ja öljyntorjunta-alus
Hallin kanssa.
Pargas Reservofficerare
rf- yhdistystä johtaa kapteeni
evp Jorma Ake, varapuheenjohtajana reservin kapteeni
Ole Bergen. Yhdistys täyttää
tänä vuonna kuusikymmentä
vuotta.
Turun
Tilipalvelut Oy
SSPNET on
nyt Lounea.
www.lounea.fi
Itäinen Pitkäkatu 34
20700 Turku
Lounais-Suomen
Laakkonen RAISIO
Vaihde 010 214 7800
Veljekset Laakkonen Oy
Myynti: ma-pe klo 9–18, la 10-15
Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Huolto ja varaosat: ma-pe klo 7.30–17
OSUUSPANKKI
PAIMIO
Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: lankapuh. 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min.,
matkapuh. 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %.
www.osuuspankki.fi
puh: 02-2342109
gsm: 050-5574110
e-mail: [email protected]
Hae hohtoa päivääsi!
Oletko tyytyväinen pankkiisi?
Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin.
Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi
tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän
kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika
0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään
konttorissamme.
Nordea Pankki Suomi Oyj
Hohtokeilaus tuo keilailuun aivan uutta ilmettä! Valitkaa Aquarius
Bowling paketeista teille sopivin ja viettäkää hauska ilta radalla!
KEILAILUPAKETTI, min 4 hlö
• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)
• kolmen ruokalajin illallisen Castellossa
• hinta 32 € / hlö
KEILAILU JA ILTAPALA, min 4 hlö
• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)
• iltapala Castellossa
• hinta 22,50 €
KEILAILU + SAUNA-KABINETTI min 4 hlö
• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)
• sauna ja poreallas
• kevyt ruokailu ravintolassa
• hinta alk. 33 € / hlö
Teemme sen mahdolliseksi
Hotelli Aquarius
Kullervontie 11, 23500 UUSIKAUPUNKI
P. (02) 8413 123
nordea.fi
[email protected]
www.hotelliaquarius.fi
9
1/2015
AJANKOHTAISTA ALUETOIMISTOLTA
Reservin ylennykset
S
otilasarvoissa ylentäminen on luonnollisesti kaikkia asevelvollisia kiinnostava asia
ja niiden ympärillä kiertää
paljon oletuksia sekä epäselvyyksiä. Nyt kumotaan
ainakin osa vääristä tiedoista oikealla faktalla.
Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentämisen perusteet
on määritetty lakien ja
asetusten perusteella. Keskeisiä säädöksiä ovat mm
laki puolustusvoimista, asevelvollisuuslaki, tasavallan
presidentin asetus sotilas- ja
palvelusarvoista sekä laki
ja asetus vapaaehtoisesta
maanpuolustuksesta. Pääesikunnan henkilöstöosasto
ohjaa ylentämisiä normiasiakirjalla. On oleellista
ymmärtää, että ylentämisen
perusteet ovat kaikille yhteiset ja perustuvat edellä mainittuihin lakisäädöksiin sekä
normiohjaukseen, eivätkä
minkään organisaation tai
henkilön mielivaltaan. Keskeisenä linjana ylentämisissä
on ehdoton tasapuolisuus,
oikeudenmukaisuus sekä
normiohjauksen tinkimätön
noudattaminen.
Tasavallan presidentti
ylentää vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoihin sekä
niitä ylempiin sotilasarvoihin puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksenteko kenraalien ja
amiraalien sotilasarvoihin
tapahtuu kuitenkin puolustusministerin esittelystä.
Aluetoimiston päällikkö
ylentää reserviin tai varareserviin kuuluvan aliupseerin
tai miehistön.
Ylentämisen tarkoituksena on puolustusvoimien
sodan ajan joukkojen sotilasarvoihin perustuvan esimiesjärjestelmän luominen
ja ylläpitäminen. Sotilaallista
esimiesasemaa sekä sotilaan
koulutusta, virka-asemaa
ja tehtävää osoitetaan sotilasarvolla. Sotilasarvoihin
ylentämisen edellytyksenä
on, että ylennettävä on saanut ylemmän sotilasarvon
mukaista tehtävää vastaavan
koulutuksen ja että hän on
muutenkin ominaisuuksiltaan ylennettäväksi sopiva.
Esimerkiksi asevelvollista ei
ylennetä reservissä korkeampaan sotilasarvoon, jos
hänellä on rikosrekisterissä
Tapaturman
tai sairauden yllättäessä
apu on lähellä
Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys
joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu 9-11.
Ajanvaraus puhelimitse ma–pe klo 7–21, la–su klo 8–20
030 6000* tai terveystalo.com
merkintä lainvoimaisesta
tuomiosta tai häntä koskevan rikosasian käsittely on
kesken.
Ylentäminen edellyttää
pääsääntöisesti asianomaisen sijoittamista sotilasarvoaan vastaavaan sodan ajan
puolustusvoimien tehtävään
tai hänet on varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan
tehtävään (henkilövaraus/
VAP). Ylentämisen edellytyksenä on lisäksi, että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Ylentämisen yleisenä edellytyksenä on, että ylennettäväksi esitettävä on edellisen
ylennyksen jälkeen osallistunut puolustusvoimien
johtamaan sotilaalliseen reservinkoulutustapahtumaan
(sisältää mm kertausharjoitukset, puolustusvoimien
johtamat ja MPK:lta tilatut
vapaaehtoiset harjoitukset
sekä erikseen määritetty
muu vapaaehtoinen sotilaallisia valmiuksia palveleva maanpuolustuskoulutus)
tai palvellut sotilaallisessa
kriisinhallintatehtävässä ulkomailla. Ylennyksiin huomioitaviksi rinnasteisiksi khvuorokausiksi huomioidaan
myös sitoumukseen perustuvan reserviläisen käyttö
virka-aputehtävässä.
Luonnollisesti harjoituksessa tai palveluksessa on
toimittava hyvin, sillä henkilöarviointien tarkastaminen
on osa ylennysten valmistelua.
Kertausharjoituskoulutusta tai kriisinhallintapalvelusta ei kuitenkaan vaadita,
jos ylennettäväksi esitettävä
on ollut sellaisessa puolustushallinnon tai muussa
sotilaallista pätevyyttä lisäävässä tehtävässä (esim.
henkilövaraus/VAP), joka
mahdollistaa asianomaisen
käytön nykyistä vaativammassa sodan ajan puolustusvoimien tehtävässä tai
maanpuolustuksen muilla
aloilla.
Erityisissä tapauksissa,
vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään, voidaan reserviläinen ylentää maanpuolustuksen edistämiseen liittyvien lisäansioiden perusteella
kerran. Tällaisia lisäansioita
maanpuolustuksen hyväksi
voivat olla mm;
• pitkäaikainen, huomatta-
Bonusta
pankkiasioinnista.
van aktiivinen ja tuloksellinen toiminta maanpuolustusjärjestöissä,
• kokonaismaanpuolustuksen kannalta merkittävien
tehtävien hoitaminen eri
ministeriöissä, keskusvirastoissa sekä talouselämän piirissä ja
• maanpuolustusta tukeva
tutkimustoiminta sekä
toimiminen kansalaisjärjestöissä maanpuolustusta
edistävällä tavalla.
lisäksi kertausharjoitusten
yhteydessä.
Pääesikunnassa on meneillään ”ylennysnormin”
päivitystyö. Keskeisiin perusteisiin ei ole odotettavissa muutoksia, mutta esillä
on ollut mm reserviläisten
omatoimiseen kouluttautumiseen liittyvä kannustejärjestelmä, joka näyttöihin
perustuen saattaa tuoda
lisämahdollisuuden kertausharjoitusvuorokausiin
rinnastettavien koulutusvuorokausien kerryttämiseen.
Maanpuolustusterveisin,
Ylennys ei ole automaatio,
vaikka minimimäärä kertausharjoituspäiviä ja edellisestä ylennyksestä kulunut
aika mahdollistaisivatkin
ylennyksen. Ylentämisen
edellytyksenä olevat koulutusvaatimukset on luettavissa puolustusvoimat.fi sivujen
kohdasta ”Reserviläinen”.
Reserviläisten ylennyspäivät ovat pääsääntöisesti vuosittain 4.6. ja 6.12. Reservin
aliupseereita ja miehistöä
voidaan ylentää myös maavoimien ja aluetoimistojen
vuosipäivänä 24.2. ja YKpäivänä 24.10. Miehistöön
kuuluvia voidaan ylentää
Aluetoimiston päällikkö
Komentaja
Sami Iso-Lauri
”LAADUKASTA ASUMISTA,
VARUSTELLUISSA
ASUNNOISSA”
”LAADUKASTA ASUMISTHYVIN
A, HYVIN VARUS
TELLUISSA ASUNNOISSA”
Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa?
Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi/bonus
Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n. 1000 laadukasta asuntoa, mm.
kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja.
Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella,
Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa.
Etua elämään. OP-Pohjolasta.
Hyvin varustellut Laatuasunnot
x sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä
x jokaisessa asunnossa oma sauna
x omatoimiremontteja tuetaan
x mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa
x sisäinen asunnon vaihto mahdollista
x sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden
määräaikaista sitoutumista
Soita ja kysy lisää!
*Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min.
Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, 20101 Turku
Puh. (02) 275 1500, Avoinna ma–pe klo 8.00–16.00
www.suomenlaatuasunnot.fi
VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI
MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN
Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy
syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa.
Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi,
Virtasen 4 Öljyn Laatumaali* !
Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virtasenmaalitehdas.fi
TESTIVOITTAJALAATUA*
*Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011
Virtasen Maalitehdas,
Työkuja 5, 21600 Parainen (02) 45 44 500
maalitehdas
VIRTASEN
10
1/2015
HISTORIA
Lietolaista kaukopartiomies Karl-
”1000 ruplaa eläväs
Seppo Posio
K
aukopartiomies on
yhtä kuin hyvä sotilas, hyvä urheilija
sekä hyvä metsämies. Näin
alkaa kirja, joka on kirjoitettu yhdestä neljästä suomalaisesta kaukopartio-osastosta,
osasto Kuismasesta, OsKusta. Eräs OsKun miehistä oli
Liedossa asuva partionjohtaja ja maanviljelijä Karl-Johan
Norrgård, joka siirtyi ajasta iäisyyteen tämän vuoden
tammikuussa.
Kun hänen aseveljiltään
ja tuttaviltaan kysyi mielipidettä Kallesta, vastaavat he,
että Kalle oli toverillinen,
yhteiseen päämäärän nurkumatta pyrkivä, peloton,
rautahermoinen herrasmies.
Kaukopartio palveli suoraan
Päämajan tiedustelua.
“Vapaaehtoisia, hyviä
urheilijoita”
Näin kuului päivystävän
upseerin kutsu Keuruun
henkilötäydennyskeskuksen
(HTK) käskynjaolla joulun
alla 1941. Vapaaehtoisia ei
kuitenkaan löytynyt, niinpä
ne sotaväen tapaan määrättiin seuraavan päivänä. Hyväkuntoisia, urheilijoita ja
hyviä hiihtäjiä olivat tällöin
HTK:ssa mm. varsinaissuomalaiset sotamiehet Heikki
Nurmi Oripäästä, Keijo Talonen ja Karl-Johan Norrgård Liedosta. Matka alkoi
kohti tuntematonta tehtävää
ja joukko-osastoa.
Kun päästiin perille Petroskoin Gogolin kadulle, missä
oli OsKun silloinen tukikoh-
Seppo Posion arkisto
ta, komppanian päällikkö,
kapteeni Into Kuismanen,
toivotti vapaaehtoiset tulokkaat tervetulleeksi kaukopartiotehtäviin. Sanoimme:
”Herra kapteeni, emme ole
vapaaehtoisia, vaan meidät
komennettiin tänne!” Tästä
Kuismanen ei hermostunut,
vaan sanoi kaikille tulokkaille, että he voivat lähteä
heti muuhun Suomen joukkoosastoon tai koereissulle, jonka jälkeen saa myös vapaasti
päättää, jääkö vai lähteekö.
Tuusulan Onnela, Eino
Leinon työhuone
Muutamia vuosi ensimmäisen maailman sodan jälkeen
aloitettiin Suomessa vakoilla, pääasiallisesti itäistä
naapuriamme. Perustettiin
alatoimistoja, yksi niistä oli
Sortavalassa - Kuismasen johtama. Vakoilutoiminta kiihtyi
puolin ja toisin ennen toista
maailmansotaa, ja viimeinen
partio ennen talvisotaa toi
mukanaan erinomaiset ja
hälyttävät tiedot tulevan vihollisen aikeista ja sotilaiden
määrästä ja kalustosta sekä
niiden toimintasuunnista.
Talvisodan aattona, Tuusulan rauhallisessa huvilassa,
Onnelassa, keskityttiin vihollisen selustassa toimivien
radiomiesten kouluttamiseen.
Huone on sama, missä yksi
kansallisen heräämisen airut,
Eino Leino eli luovan työnsä
hedelmällisintä kautta. Nyt
siellä radioamatöörit kouluttivat käyttämään radiota,
joka sai nimen “kyynel”.
Kaukopartion ydin oli radiomies: hän lähetti tiedot ja otK-J.Norrgårdin arkisto
Karl-Johan Norrgård eleli sotien jälkeen Liedossa.
ti vastaan mahdolliset uudet
käskyt. Usein kävi niinkin,
että tauolla muut syöttivät
radiomiestä hänen lähettäessään tiedustelusanomaa tukikohtaan ja sieltä edelleen
Päämajan tarpeisiin.
Talvisodan päätyttyä Sortavalan toimisto siirtyi Joensuuhun. Se sai tehtävän perustaa kaukopartio-osastoja,
jotka toimivat jopa satojen
kilometrien päässä naapurimaan sisällä. Talvisodan
kokemusten perusteella suomalainen tiedustelu ei täyttänyt ylimmän sotilasjohdon
tiedon tarvetta, koska partiot
operoivat vain lähimatkoilla
vihollisen selustassa. Ounasteltiin nimittäin uutta venäläishyökkäystä, olihan Stalinin toive talvisodan sankaritekojen takia täyttymättä.
Tuhoamispartio vihollisen
huoltokeskukseen
Vänrikki Norrgård heinäkuussa 1944.
“Koereissun teimme Seesjärven-Paateneen pohjoispuolelle Pogovaaralle Karhumäestä pohjoiseen. Mukana oli
kolme kersanttia ja 14 ensikertalaista. Aikaa siinä kului
viikko. Tehtävänä oli vain
tiedustella vihollisen liikkeitä.
Kersantti Pöllä, myöhemmin
Marskin ritari, oli radistimme. Mitään ei kuitenkaan
nähty. Varusteinamme olivat
vahva lumipuku sekä viikon
muonat, lääkintätarvikkeet
ja asetarvikkeet, yöt huilattiin nuotioilla. Vartiomiestä
pidettiin, mutta erämaa on
aina erämaa ja vain sattuma
voi paljastaa partion viholliselle. Palattuamme päätimme
Nurmen ja Talosen kanssa
jatkaa kaukopartiossa”, kertoo Kalle.
Luutnantti Ilmari Honkasen partio oli Äänisen Sunkunniemen saaresta suuntautuneella retkellään saanut
vangiksi venäläisen vääpelin,
jolta oli saatu tietoja Petrovskij Jamissa olevasta suuresta
huoltokeskuksesta. Jo aiemmin olivat lentäjämme ihmetelleet Päämajan tiedon halua
tästä vihollistukikohdasta.
Päämaja suunnitteli näiden
tietojen perusteella tuhoamisretken tälle noin 70 km:n
päässä olevaan huoltotukikohtaan.
Jo helmikuun alkupäivinä
oli alkanut vipinä OsKun
tukikohdassa: tuli tieto, että melkein koko komppania lähtee liikkeelle. Niinpä
8.2.1942 tuli käsky lähteä
kohti itää. Mukaan tuli myös
osasto Marttinan miehiä ja
panssarirykmentti Lagukselta 50 panssarijääkäriä.
Marttinan miehet olivat
kaukopartiomiehiä, mutta
eivät Laguksen. “Iltapäivällä
lähdettiin. Rintama ylitettiin
Vuoljärven ja Hiisjärven yhtymäkohdan jälkeen majuri
Pärmin vastuualueelta (1.D).
Vastuualueen rintamamiehet
ihmettelivät meitä, mutta tehtävästä ei puhuttu. Etukäteen
reitin siitä eteenpäin vihollispuolella oli tiedustellut rintamajoukon jääkärijoukkueen
johtaja, luutnantti Heikkilä.
Neljä vuorokautta mentiin
yhtä rytkyä, yöllä huilittiin
nuotioilla hetkinen. Iltayöstä
11.2. oltiin perillä”, kertoo
Norrgård
Hän jatkaa: “Toiminta alkoi kello 0.45. Sulo Uiton
ryhmä suunnisti kohti keskustaa, toinen ryhmä leipomolle. Kolmas ryhmä joutui
vaikeuksiin autokolonnan
kanssa, Marmo ja Honkanen etenivät kohti ammusvarastoa. Saimme vastaan
tulta autokolonnan suunnalta. Varoitin Hintsasta,
mutta hän oli liian utelias ja
kaatui viereeni. Jatkoimme
ammusvarastolle, missä Uitto
miehineen miinoitti varaston.
Tämän jälkeen noin kello
2.50 Honkanen ampui kokoontumismerkin. Todettiin
tappiot ja lähdettiin kotiin
päin. Huoltokeskus loimusi
takanamme.
Luutnantti Jouni, Laguksen
miehiä, oli saanut jakauksen
päähänsä vihollisluodista, ja
oli vaipunut koomaan, mutta
Oripään poika Heikki Nurmi
sanoi, että otetaan mukaan,
ja Jouni virkosi vuorokauden
kuluttua pystyen itse hiihtämään lopun matkaa. Jouni
tuli sittemmin OsKun riveihin ja kaatui partiomatkalla
1944.”
Päämaja tyytyväinen
kaukopartion toimiin
Päämajan tiedote 17.2.1942
ilmoittaa suomalaispartion
tuhonneen vihollisen armeijakunnan huoltokeskuksen
aiheuttaen 500 miehen, 300
hevosen, ammustarvikevaraston ammuksineen ja patruunoineen, elintarvikevaraston,
kenttäleipomon, vaatetusvarikon, 90 ajoneuvon, polttoainevaraston ja 60 rakennuksen täydellisen tuhon. Toisin
sanoen kymmeniätuhansia
vihollissotilaita oli nyt ilman
huoltoa. Kysyn Kallelta: Tuliko takaa-ajopartio? “Ei tullut, ei pahemmin tarvinnut
latumiinoja asetella niistä
ilmoittamaan. Myöhemmin
paljastui kyllä partio, joka
oli 20 km:n päässä meistä.
Törmäsimme myös vihollispataljoonaan, joka oli meitä
varten matkassa, mutta se
onneksemme nukkui vartioineen päivineen.” Kalle vielä
jatkaa: “Eversti Hallaman radiotiedustelu oli jo seuraavana päivänä saanut siepatuksi
radiosanoman, jossa tappiot
“Kaukopartiomiehen täytyy
osata olla hiljaa.”
olivat Päämajan ilmoittamasta vielä suuremmat. Samalla tuli tieto, että nukkuneen
pataljoonan komentaja ja
vartiovastaavat oli teloitettu
seuraavana aamuna.”
“Kun OsKun kirjaa vuonna 1966 kirjoitettiin, emme
puhuneet tästä partioretkestä mitään”, naurahtaa Kalle.
“Kaukopartiomiehen täytyy
osata olla hiljaa.” Pitää myös
muistaa, että Kuismasen
komppanian toimista saatavat tiedot ovat siitä kirjoitetun kirjan kansien sisällä, sillä
aineisto sen toimista tuhottiin
rauhan tultua, syynä Neuvostomiehityksen vaara.
Partiomiesten edesottamukset, varsinkin reissujen
jälkeen, aiheuttivat noloja tilanteita Äänislinnassa.
Samoin oli paikallaan jo
salaamissyistä saada turvallisempi ja rauhallisempi paikka komppanialle. Sellainen
löytyi Kossalmelta, 30 km:n
11
1/2015
HISTORIA
Johan Norrgårdia luultiin desantiksikin
tä, 500 kuolleesta”
päästä Äänislinnasta, Uksjärven ja Kentjärven väliseltä
kannakselta.
“Onko sattumia yhtä
paljon miehistön
keittokulhossa kuin
upseerienkin?”
Paikka oli entinen punaupseerin lomakoti, kolmikerroksinen hirsihuvila. Yleisin
kieli siellä oli venäjä! Sitä
puhuivat luottovangit, jotka
hoitivat myös talon vartioinnin ja jopa elintarvikehuollon. Kokki oli ukrainalainen
Povari, hän oli Stalinin ja
bolševismin vastustaja. Hänellä kerrotaan olleen vanhat tsaarin upseerien tavat,
jopa niin, että täälläkin piti
suomalaisupseerien syödä paremmin kuin miehistön. Majuri Kuismanen kysyi kerran
Povarilta: “Onko sattumia
yhtä paljon miehistön keittokulhossa kuin upseerienkin?”
Tilanne tarkistettiin, Kuismanen totesi sattumien määrän
suuremmaksi upseerien pöydässä kuin miehistön. Seurauksena oli kulhojen vaihto
- nyt miehistö sai enemmän
sattumia!
Norrgårdia luullaan
desantiksi
Norrgårdilta tiedusteltiin ha-
lukkuutta osallistua upseerikoulutukseen, mihin hän
suostui. Niinpä Norrgårdista
tuli partion johtaja. Ollessaan
lomalla kesäkuun alkupäivinä alkaa Kannaksella vihollisrynnistys. Kalle palaa lomalta 13.6.44. Äänislinnaan
ja juhannusaattona hän saa
käskyn siirtyä Aunuksen Mäkriän kaupunkiin, joka silloin
oli vielä meikäläisten hallussa. Sattui kuitenkin viivästys:
“Sotapoliisi luuli minua desantiksi, kun ei ollut vänskän
ruusukkeita, päällystövyötä
eikä oikeaa sotilaan uniformua.” Lopulta totuus selvisi
ja pääsin tarkkailutehtävääni
ja partiotani johtamaan.
“No, ne meidän varusteemme kesällä olivat sellaiset haalarit ja muutenkin, ei
meitä pahemmin erottanut
venäläissotilaasta muusta
kuin lakista ja kokardista.
Oli helppoa haastatella venäläissiviilejä: lakit vain taskuun ja venäjäntaitoinen oli
aina partiossa mukana. Emme koskaan käyttäneet väkivaltaa siviileihin, me vain
luotimme, etteivät he meitä
tunnistaneet”, Kalle selostaa.
Kannaksen repeäminen
vaaransi Aunuksen puolustuksen ja puolustusasemien pitäminen Aunuksessa
vaarantaisi Kannaksen jo
Lappeenrantaa hipovan rintamamme, sillä Itä-Karjalan
joukkoja tarvittiin myös kipeästi Ihantalassa ja Talissa.
“Mäkriästä luovuttiin ja
sain tehtävän partioni kans-
sa lähteä itään ja tiedustella
vihollisen toimia ja kokoonpanoja, mutta vain tiedustella. Pöllä lähti etelään samalla
käskyllä. Vieljärven eteläpuolelle suuntautuneella retkellä
olimme ilman ruokaa viikon
verran, ja radiokin teki tenän, mutta saimme kuitenkin
tiedon operatiiviselle sodanjohdolle vihollispataljoonan
tai jopa rykmentin koukkauksesta yrittäen saartaa
suomalaisen 8. divisioona“,
muistelee Kalle. “Heinäkuu
meni seuratessa vihollista.
Elokuussa meidät lennätettiin
Lismajärven pohjoispuolella
olevalle korpijärvelle ja seurasimme vihollisen liikennettä Karhumäki-Kontupohjatiellä.”
Itä-Karjalasta Ilomantsiin vetäytyvät joukkomme
saavuttivat kunniakkaan
tuloksen: Historian kirjoitus kutsuu sitä “Korpisodan suurvoitoksi”. Vänrikki
Norrgårdin partion hankkimilla vihollistiedoilla oli oma,
tärkeä osuutensa tässä korpisodassa.
Sodan loputtua
kuulusteluun Ouluun
Vaikka oli saavutettu kunniakas torjuntavoitto ja siniristilippu edelleen liehui, ajat
olivat epävarmat. Osa valtion
koneistosta palveli entistä vihollista valvontakomission
apurina. Näin teki mm. Valtiollinen poliisi, “Punainen
Valpo “.
Kalle joutui kuukaudeksi
Sissin testamentti
”Kun erämaahan eksyn ja vaivun jukuliste,
niin silloin sissin elämään on tullut päätepiste.
Saa ketut kehnon ravinnon ja korpit herkun heikon
lie kylmä, nälkä sortanut tuon vanhan metsäpeikon.
Saanen maata rauhassa ja sammal kallon peittää,
syystuuli keltalehtiä vaan luitten päälle heittää.”
Heikki Määttäsen partiokertomuksesta
Ouluun tutkintavankeuteen.
“Mitään en muistanut, enkä
mitään tunnustanut”, Kalle
valottaa. “Valpo oli kovin
kiinnostunut silloin, ja olin
kuulemma niitten listoilla
vielä pitkään. Marskin ritari Pöllä lähti Ruotsiin ja
sieltä edelleen Venezuelaan
18 vuodeksi kunnes palasi
Suomeen. Myös Solehmainen
lähti Ruotsiin, kuin myös useat joukossamme mukana olleet inkeriläiset.”
Kaukopartioveteraanin
terveiset
“Me olimme tasa-aineinen,
samanlainen porukka. Meillä
luonteenominaisuudet sopivat siihen tehtävään. Päämaja
arvosti kaukopartiota, koska
neljän komppanian joukosta
(ErP4) tuli yhdeksän Mannerheim-ristinritaria, kolme
näistä OsKusta: Onni Määttänen, Mikko Pöllä ja Viljo
Suokas. Suokas kuoli haavoihinsa partiomatkalla. Itä-
rajalla, varsinkin sen toisella
puolella oli väljyyttä liikkua.
Nykyaikaisella tekniikalla on
helppo seurata tällaisia muodostelmia ja ihmisiä. Lentokonetta ei siirtoihin voi enää
käyttää, koska ilmatorjunta
ulottuu korkealle ja on entistä tarkempaa, samoin pimeällä liikkuminen voidaan
entistä paremmin todeta.
Myös radioliikenne on entistä helpompaa seurattavaa”,
tuumii Karl-Johan Norrgård.
“Isäni, Alfred Norrgård, oli
vapaussoturi ja kuului myös
Pellingen ryhmään, joka eteni
aina Riikaan saakka. Hänestä Neuvosto-Venäjän palkkio oli elävänä tai kuolleena
1000 ruplaa, meistä kaukopartiomiehistä palkkio elävänä oli sama, mutta kuolleena
vain 500 ruplaa.”
Kaukopartion merkitys
tiedustelulle oli merkittävä:
Tiedot vihollisen liikkeistä,
vahvuuksista, aseista ja joukkojen keskityksistä säästivät
Turun Reserviupseerien
kuntoiluosasto päätti syyskauden
Jouko Fossi
P
erinteiseen tapaan
18.12.2014
kokoontui 33 Turun
Reserviupseerien kuntoiluveljeä Upseerikerhon Linnakabinettiin syyskauden päättäjäisiin. Tilaisuuden aluksi
lauloimme Vala-laulun, jonka
jälkeen Perinnetoimikunnan
puheenjohtaja lääkltn Aarre Auranen lausui avaus- ja
tervetuliaissanat. Kuntoiluupseeri, kapt Kalervo U.
Kukkula joutui olemaan
koko syksyn poissa rivistä
ohitusleikkauksen johdosta ja Auranen oli auttanut
järjestelyissä. Auranen kiitti
myös läsnä olevia osallistumisesta itsenäisyyspäivänä
sankarihautojen kynttilöiden
sytyttämiseen, joka tapahtui
jo 38. kerran.
Huomionosoituksena
muistettiin erilaisilla lahjoilla
ltn Eero Railoa (85v), sotmest
Ismo Salmista (70v), sotaveteraani Klaus Heinosta (täytti
paljon vuosia) sekä kuntoiluupseeri Kalervo U. Kukkulaa
ja jumppavetäjäämme Juhani
Lehtoa.
Yhdessä lauletun Sillanpään marssilaulun jälkeen
lääkintämajuri, professori ja
piirin kunniapuheenjohtaja
Tapani Havia piti esitelmän
Akateemisen Karjala Seuran
(AKS) Perinneyhdistyksen perustamisesta ja seuran historiasta. Puheessaan hän muun
muassa totesi, ettei rajan takana elä enää yhtään heimoveteraania, vain noin 30 leskeä
heidän toisesta tai kolmannesta avioliitostaan. Näistä
Suomessa asuu yhdeksän.
”Ei sota yhtä
miestä kaipaa”
Seuraavaksi kajautimme
Vilppulan urhojen muistolle,
jonka jälkeen kuulimme Kukkulan perusteellisen analyysin
Suomen armeijaa. Samoin tuhoamispartiot liikenneväylille
ja huoltokeskuksiin hidastivat tai jopa estivät vihollisen
aikeita. Etäisin OsKun partioista kävi 300 km:n päässä
Moskova-Arkangeli-radalla,
siellä oli mukana mm. Keijo
Talonen, yksi 4.12.1942 kaukopartiomiehiksi tulleista.
KENTÄN KUULUMISIA
Jouko Fossi
Kuntoiluporukan ohjaaja Juhani Lehto palkittiin työstään.
ohitusleikkaukseen johtaneista terveytensä heikentymisen
ennusmerkeistä, muun muassa alkoi jäädä vaimostaan
jälkeen ylämäkeen pyöräiltäessä. Puheessaan hän viittasi
myös tuohon väliotsikossa
mainittuun vanhaan kansanviisauteen. Sanontaan liittyen
hän kiitti vt. kuntoilu-upsee-
ria ylil Pekka Soinia ja muita
tarkemmin nimeämättömiä,
vastuullisesti toimineita kuntoiluveljiä, joiden ansiosta
kuntoiluharrastuksemme
jatkui keskeytyksettä koko
syksyn.
Samassa yhteydessä hän
kertoi Aarre Aurasen ilmoituksesta luopua Perinnetoi-
Lähteet:
• Karl-Johan Norrgårdin kertomus 5.6.2004
• Jukka L. Mäkelä: OsKu,
tiedustelua ja kaukopartiointia välirauhan ja jatkosodan ajalta, WSOY, Porvoo, 1966
• Lassi Saressalo: Päämajan
kaukopartiot jatkosodassa,
WSOY, Porvoo-HelsinkiJuva, 1987
• Keijo Talonen: Velvollisuuskunnia-tahto/ Pitkä reisu,
Liedon Sotaveteraanit, toimittanut Esko Lahtinen,
Loimaan kirjapaino Oy,
1999
• Örnulf Tigerstedt, suom.
Urho Raekallio: Vastavakoilu iskee, Suomen taistelu
neuvostovakoilua vastaan
1919-39, Otava, Helsinki,
1943
• Tuomo Rysti: Video: Korpisodan suurvoitto, Ilomantsin mottitaistelut elokuussa 1944, Tykkimiehet ry,
2003, Hämeenlinna
• Päämaja: Tiedote 17.2.42,
Mikkeli
• Turun Sanomat: Keskiviikkona helmikuun 18 pnä
1942, Turku
mikunnan puheenjohtajan
tehtävästä. Hän toivoi kuitenkin, että saamme jatkossa kuulla Aarren isänmaan
historiaan painottuvia tai
nykyisyyttä kartoittavia puheenvuoroja.. Ilmoitus lienee
kuitenkin ollut vasta periaatteellinen ja korkeasta iästä
johtuva. Mainitsipa Kukku-
la puheessaan vielä kahden
kuntoiluveljen osallistuneen
seurakuntavaaleihinkin eli
Erkki Sellmanin ja tämän
kirjoittajan.
Laulettuamme ”Me käymme joulun viettohon” Kukkula luki ruokarukouksen
raumangiälell. Tämän jälkeen nautimme Upseerikerhon runsaan ja maittavan
joulupöydän.
Jälkiruoan nauttimisen jälkeen oli vuorossa arvajaiset
tai pikemminkin tietokilpailu, jossa oli yksi kysymys. Piti
tietää Ukrainan väkiluku tuhannen hengen tarkkuudella
vuoden 2013 lopussa. Lähin
arvaus tuli kirjoittajalta 4000
hengen tarkkuudella. Tämä
johtui siitä, että viime kevään
eduskuntamatkalle olin laatinut Ukraina-aiheisia tietokilpailukysymyksiä.
Palkintona oli Alfred Jarraudin ruskeaa nestettä sisältänyt lasiesine.
12
1/2015
MAANPUOLUSTUSKOULUTUS
Nuoskan kautta Tyyneä kohti
Kimmo Iljin
T
oimintavuosi 2015
on lähtenyt liikkeelle
työntäyteisesti. Vuoden ensimmäinen suunnitteluharjoitus on pidetty. Olikin ilo huomata kouluttajien,
vääpelien ja harjoitukseen
sitoutuneiden toimijoiden
aktiivinen osallistuminen
suunnittelutyöhön ja varsinkin oman tehtävänsä haltuun
ottamisessa.
NUOSKA on vuoden ensimmäinen iso harjoitus,
jonka Varsinais-Suomen
koulutus- ja tukiyksikkö
toimeenpanee. Harjoituksen
johtajana toimii kapteeni res
Jukka Virtanen. Toivottavasti meillä riittää lunta, jotta
saamme pidettyä ”lumisen”
harjoituksen. Valmistelut on
tehty laadukkaasti ja mielenkiinnolla odotamme miten
kutsutut joukot osallistuvat
tähän harjoitukseen.
Harjoitus on suunnattu
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntakomppanioiden
taistelijoille.
Harjoituksessa koulutetaan
kaksipuoleisen taistelun simulointijärjestelmän (KASI) -laitteiden käyttöä, jotta
voimme TYYNE 2015 -harjoituksessa syksyllä hallitaan
järjestelmän käyttö.
Suurharjoitus
Säkylässä syksyllä
Toimintavuoden 2015 pääharjoitus on TYYNE 2015,
jonka valmistelut ovat myös
hyvässä vauhdissa. Harjoituksen johtajana toimii komentajakapteeni res Kimmo
Iljin. Harjoituksen ajankäyttösuunnitelma ja tehtävät on
jaettu ja henkilöt on sijoitettu
omille osa-alueilleen. Suun-
Jaana Westerholm
nittelussa arvioidaan tarkkaan, kuka parhaiten suoriutuu tehtävistään. Erikoiskoulutetut kouluttajat sijoitetaan
omalle tontilleen – esimerkiksi ensiapuhenkilöstö sijoitetaan lääkintäryhmiin.
TYYNE 2015 -harjoituksen
koulutus- ja huoltosuunnitelmia laaditaan parhaillaan.
Olemme aloittaneet yhteistyössä Lounais-Suomen
aluetoimiston operatiivisen
sektorin kanssa vuoden 2016
suunnittelutyön. Ensi vuosi
vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Keväällä 2016 on
pääharjoitus ja valmistelevat
harjoitukset pidetään kevättalvella.
Vuoden harjoitusten suunnittelu on KOTU-yksikössä
jo pitkällä. Syksyn suurharjoitus pidetään Säkylässä.
Tietoturvaa yksinkertaisin keinoin
Johannes Kossila
T
ammikuun lopussa
järjestettiin Heikkilän kasarmilla varsin
ajankohtainen MPK-kurssi
nykypäivän tietoturvasta.
Tietoturva on saanut viime
aikoina paljon näkyvyyttä
valtamediassa ja se koskettaa
jokaista tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käyttäjää.
Jokainen edellä mainittujen
laitteiden käyttäjä pystyy itse
omilla teoillaan parantamaan
yksityisyyttään ja laitteiden
tietoturvaa. Jo hyvin yksinkertaiset toimenpiteet saattavat estää tärkeiden tietojen
joutumisen vääriin käsiin.
Tänä vuonna Tietoturvakurssi järjestettiin luentosar-
jan muodossa ja Heikkilän
sotilaskotiin oli kutsuttu kolme eri alojen asiantuntijaa
kertomaan näkemyksiään
tietoturvasta. Luentojen aihealueina olivat muun muassa salasanat, tietojen urkinta,
mediakäyttäytyminen ja laitteiden tietoturva. Kurssilaiset aloittivat päivän aamupalalla, jonka jälkeen Raimo
Hilden Sentinel NY:stä piti
kattavan luennon tietoturvasta. Luento pureutui erityisesti
salasanojen turvallisuuteen
ja erilaisten huijausyritysten
tunnistamiseen.
Yksi luennon tavoitteista
oli, että kurssilaiset oppisivat
muodostamaan turvallisia salasanoja. Oikeaoppinen salasana on tarpeeksi pitkä ja se
ALASTARON OSUUSPANKKI
LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI
MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI
METSÄMAAN OSUUSPANKKI
NIINIJOEN OSUUSPANKKI
Tuula Rahkonen
sisältää erikokoisia kirjaimia
ja erikoismerkkejä. Salasanojen muistamisen helpottamiseksi käyttäjä voi muodostaa
salasanalauseita tai salasanarungon, jota muokataan eri
palveluiden mukaan.
Älä päivitä tilaasi
kiihtyneenä
Lounaan jälkeen Jari Laakkio Caudillo Oy:stä luennoi
käynnissä olevasta mediasodasta sekä sosiaalisen median käyttäytymismalleista.
Luento antoi kattavan käsityksen median muuttumisesta ja sotien uutisoinnista.
Keskustelua herätti erityisesti
Ukrainan sodan yhteydessä
yleistynyt ”nettitrollaaminen,” eli näennäisesti sitoutumattoman yksilön yritys
vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin. Luennolla painotettiin tarkoituksenhakuisen
uutisoinnin huomaamista.
Lisäksi muistutettiin, että
internetin käyttäjän ei tulisi
koskaan kirjoittaa mielipiteitään kiihtyneessä tilassa.
Päivän viimeisenä luentoaiheena oli laitteiden tie-
Kurssin kouluttajina olivat Raimo Hilden (vas.), Johannes Kossila ja Jari Laakkio.
toturva. Johannes Kossila
Capgemini Finland Oy:stä
ohjeisti kurssilaisille tapoja,
joilla pystyy parantamaan
tietokoneiden ja älypuhelinten tietoturvaa. Luennolla
painotettiin, että tärkeintä
on huolehtia laitteiden päivityksistä ja virustorjunnasta. Omaa yksityisyyttään
voi parantaa esimerkiksi
sulkemalla älypuhelimesta
sijainti- ja langattoman verkon hakupalvelut silloin kun
niitä ei tarvitse. Lisäksi selain kannattaa aina sulkea ja
käynnistää uudelleen ennen
verkkopankin käyttämistä.
Kurssipäivän päätteeksi
kurssilaisia kehotettiin vielä
lisäämään tietoturvatietoisuuttaan. Syvällistä teknistä
osaamista ei useinkaan tarvita, sillä riittää että käyttäjä on tietoinen yleisimmistä tietoturvariskeistä ja
keinoista, joilla riskit pystyy
välttämään. Tietoisuutta lisäämällä jokainen internetin
käyttäjä pystyy ennakoimaan paremmin mahdolliset
uhat ja parantamaan omaa
tietoturvaansa.
Soppatykki kaipaa miehistöä
Kaipaatko ympärillesi kiitollisia ja hymyileviä ihmisiä? Tule mukaan hyvähenkiseen porukkaan, jossa taatusti saat kiitosta työllesi ja hyvää mieltä!
Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön talousryhmässä on vapaaehtoisille mielekästä tekemistä ruuanlaiton parissa. Sinun ei tarvitse olla keittiöalan ammattilainen, vaan mielenkiinto ja
hygieniapassi riittävät.
Talousryhmän toimintaan voi tutustua toukokuussa
järjestettävässä talouspaikan kurssilla, joka pidetään
TAITO-harjoituksen yhteydessä 23.–24.5.
Tule rohkeasti mukaan toimintaan ja
valmistamaan maittavaa soppaa kanssamme!
Lisätiedot: talousryhmän johtaja Heli Kuismanen
[email protected]
13
1/2015
MAANPUOLUSTUSKOULUTUS
Kansallista veteraanipäivää juhlitaan
yhteisellä seppeleenlaskulla
Christian Cavonius
Olli Nyberg
K
ansallisena veteraanipäivänä 2015 tulee
kuluneeksi 70 vuotta
Lapin sodan päättymisestä.
Koska tämä merkitsi myös
toiseen maailmansotaan liittyneiden sotatoimien päättymistä Suomen alueella, ovat
Sotainvalidien Veljesliitto,
Suomen Sotaveteraaniliitto,
Rintamaveteraaniliitto ja
Reserviläisliitto päättäneet
järjestää tapahtuneen muistoksi yhteisen, koko valtakunnan kattavan seppeleenlaskun. Tavoitteena on laskea
27.4.2015 seppeleet mahdollisimman monelle Suomen yli
600 sankarihaudasta.
Kansallisen veteraanipäivän seppeleenlaskulla pyritään myös siirtämään veteraaniperinnettä ja -tietoisuutta nuoremmille suomalaisille.
Paikallisista seppeleenlaskuista tiedotetaan kaikille tiedotusvälineille ja laskutapahtumiin ovat kaikki tervetulleita.
Erityisesti paikalle pyritään
saamaan koululaisia.
Yhteinen seppeleenlasku
täydentää Kansallisen veteraanipäivän vakiintuneita käytäntöjä. Liitot ovat informoineet
tapahtumasta kirkko- ja kirkollishallitusta, Opetushallitusta, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liittoa sekä
Kansallisen veteraanipäivän
päätoimikuntaa. Niiltä on
sotiemme veteraaneja.
Seppeleenlasku
osa juhlavuotta
Tammisaaren Reserviläisten varapuheenjohtaja Maria Tallroth-Kämppi laskemassa seppelettä
Tammisaaren uudella hautausmaalla.
pyydetty tukea paikallisten
tapahtumien järjestämiseen.
Päävastuu
Reserviläisliitolla
Seppeleenlaskuun osallistuvat järjestöt ovat yhdessä
sopineet, että Reserviläisliitto
kantaa päävastuun tapahtuman suunnittelusta ja toteuttamisesta. Parhaillaan liittotasolla työstetään yhteistä
ohjeistusta, joka toimii apuna
paikallisten seppeleenlaskujen järjestämisessä. Se jaetaan
yhdistyksille marraskuussa.
Järjestöjen maakunnallisen
tason organisaatiot koordinoivat, suunnittelevat ja ohjaavat yhdessä paikallisia laskutapahtumia. Vastuutahona
ovat reserviläispiirit, joiden
tulee toimittaa valmiit suunnitelmansa liitolle 24.1.2015
mennessä. Ne tulee tehdä yhdessä em. veteraanijärjestöjen
maakunnallisten organisaatioiden kanssa.
Varsinaiset seppeleenlaskut
hoidetaan järjestöjen paikal-
Meripuolustuksen perusteet
ja turvallisuuspolitiikka
28.3.2015
listen yhdistysten ja osastojen
voimin. Laskuissa voidaan
ottaa huomioon paikalliset
perinteet ja toimintamallit.
Varsinaisten laskijoiden tulee mikäli mahdollista olla
Reserviläisliiton perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi kuusi vuosikymmentä
ja vuotta vietetään erityisenä
juhlavuotena. Pääjuhlallisuudet järjestetään 11.-12.4.2015
Baltic Queen -aluksella, jonka
liitto on vuokrannut yksityiskäyttöön. Laiva tulee todennäköisesti täyteen, sillä noin
2/3 hyteistä on jo myyty.
Reserviläisliitto 60 vuotta
- risteilyn myynnistä vastaa
Matkapojat Oy. Käytössä on
internet-varaamo osoitteessa
www.matkapojat.fi/res60 sekä puhelinvaraamo numerossa 010 2323 116. Matkapojilta varataan myös ruokailut,
Tallinnan tutustumiskäynnit
ja liityntäkuljetukset.
Lisäksi 60-vuotisjuhlavuoteen kuuluu syksyllä 2015 piireissä järjestettäviä tapahtumia sekä päätöstilaisuus, joka
pidetään marraskuussa 2015
liiton syyskokouksen yhteydessä Porissa. Alun perin ohjelmassa oli myös oma seppeleenlasku mutta sen korvaa
Kansallisen veteraanipäivän
yhteinen laskutapahtuma.
Haasta työ kave r i t m u ka a n m a rss i m a a n !
Kaunis ja historiallinen, entinen pääkaupunkimme, Suomen Turku kutsuu Sinua, perhettäsi,
ystäviäsi ja halutessasi myös työyhteisöäsi kävelemään yhdessä kesäkuiseen iltaan!
Lauantaina 6.6.2015 järjestetään jo 18. Kesäyön marssi –tapahtuma Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja
Reserviläisurheiluliiton (RESUL) yhteisponnistuksena.
Tarkkaan suunnitellut marssireitit lähtevät Heikkilästä ja kiertävät historian ja kulttuurin maisemissa, läpi Samppalinnan, seuraten Aurajokea yläjuoksulle,
Halisten koskelle ja takaisin. Ja tokihan reitillä pääsee myös Suomen ainoan Förin kyytiin! Pidemmät reitit yltävät Turun linnan ja Suomen Joutsenen ohi jopa
rehevään, tammipuistaan kuuluisaan Ruissaloon asti.
Nyt Kesäyön marssilla on ensimmäistä kertaa mahdollista suorittaa jopa maraton, kävellen!
Kesäillan kävelylenkille pääsee klo 18 alkaen. Ensimmäisinä kävelemään pääsevät pitkien matkojan marssijat ja noin 30 minuutin kuluessa muut. Osallistumis maksu sisältää reiteillä olevien huoltopisteiden palvelut, marssin jälkeen tarjottavan keittoaterian, kunniakirjan, mitalin sekä vakuutuksen.
Reippailun jälkeen on mahdollisuus peseytymiseen. Yhdessä liikkumaan ovat tieten kin tervetulleita myös lapset.
Marssikeskuksessa on lapsiparkki, jossa perheen pienimmät voivat viettää turvallis esti aikaa vanhempien nauttiessa reippaasta kävelystä.
Marssille ovat tervetulleita myös sauvakävelijät ja taluttajansa hallinnassa olevat
koirat.
:
"
Ruissalo on saari, puoli peninkulmaa Turusta, missä kaikki,
mikä luonnossa on ihanaa ja lumoavaa, näyttää kohdanneen
yhdessä pisteessä.
kuva: Mika Kuutti
Suuret ja mahtavat tammilehdot herättävät synkän ja juhlallisen tunnelman. Näyttää siltä, ikään kuin luonto olisi huvitellut
luonnostelemalla suunnitelmia useihin englantilaisiin puutarhoihin, joita hän ei ole nähnyt hyväksi saattaa loppuun.
Jos joku joka rakastaa kaikkea kaunista matkustelee
etsimässä maalauksellisia paikkakuntia isänmaassani ja haluaa kunnioittaa käynnillään myös Suomea, ei hänen pidä unohtaa tätä paikkaa."
Matkat
Maraton 42,195 km
32 km
20 km
15 km
11 km
6 km
Runoilija Michael Choraeus Åbo Tidningar -lehdessä
12.8.1799
Lisätiedot: www.facebook.com/mpk.kesayonmarssi ja www.mpk.fi/kesayonmarssi
14
1/2015
ARVOSTELIJALTA
Oliko mittään järkee?
O
tsikon kysymys tulee väkisinkin mieleen, kun ryhtyy
pohtimaan Kuuskajaskarin
linnakkeen tarkoitusperiä.
Mitkä ovat olleet perustelut niille päätöksille, jotka
johtivat Rauman edustalta
löytyneen, karikkojen ympäröimän saarenpahasen
valitsemiseen rannikkotykistön linnakkeeksi? Olisiko
puolustusvoimien strategista
ajattelua kahlinnut poliitikkojen 1920-luvulla hellimä
uhkakuva, jonka mukaan
suursodan sytyttyä Suomen
tulee torjua puolueettomuuden loukkaukset mereltä?
Vai pidettiinkö itsestään selvänä, että rannikkotykistön
tulee toimia saarilta.
Joka tapauksessa rakennushankkeen alettua Kuuskajaskarissa syksyllä 1939
viholliskuvan olisi pitänyt
olla kaikille selvä. Puna-armeija puski päälle Karjalan
kannakselta, mutta kenellekään ei juolahtanut mieleen
keskeyttää ihmis- ja hevosvoimaa sekä rahaa ja materiaalia vaatinutta työmaata
Raumalla. Tämä pikkukaupunki satamineen oli esimerkiksi Hornborgin komiteamietinnössä luokiteltu niin
vähäiseksi, ettei sen suojaksi
suositeltu edes tykkipatteria.
Alkuaan Hanhinen kakkosena tunnettu Kuuskajaskarin linnake saatiin lähes
toimintavalmiiksi talvisodan
aikana. Saarelle oli raken-
nettu muun muassa miehistökasarmi, ammuskellarit,
pommisuoja ja tykkiasemat
huhtikuun puoleen väliin
1940 mennessä, jolloin reservin luutnantti Kytökangas määrättiin linnakkeen
ensimmäiseksi päälliköksi.
Tieto käy ilmi historioitsija
Johanna Pakolan tuoreesta teoksesta Kuuskajaskari – Raumanmeren lukko.
Pakola tunnetaan erityisesti
mereen ja rannikkoon liittyvistä tutkimuksista.
”Selustaan” sijoitetun linnakkeen saavutukset toisessa maailmansodassa on yhtä lyhyt luettelo kuin erään
tunnetun Välimeren maan
armeijan sankariteot samalta ajalta. Syy ei kuitenkaan
ole Kuuskajaskarin eikä sen
tykkimiehistön. Vihollinen ei
kerta kaikkiaan vainonnut
Rauman seutua. Kaupunki
joutui talvisodan aikana vain
muutaman kerran neuvostoilmavoimien hyökkäyksen
kohteeksi, jolloin kaksi SB
-pommittajaa onnistuttiin
pudottamaan. Kuuskasjaskarin linnakkeella ei kuitenkaan ollut pudotuksiin osaa
eikä arpaa.
Ankeat vuosikymmenet
Jatkosodan alettua syrjäinen
linnake jäi lähes unohduksiin. Sotaa oli käyty puolisen
vuotta ennen kuin saarelle
saatiin ensimmäinen kenttäradio. Puhelinyhteys valmistui vasta elokuussa 1942,
jolloin Rauman ja Kuuskajaskarin välille laskettiin
merikaapeli. Siihen saakka
tuoreimmat tilannetiedot
lienee luettu sanomalehti
Länsi-Suomesta. Syyskuusta 1942 lähtien varsinaisena
tulivoimana ”Raumanmeren
lukossa” oli yksi tykki.
Pakolan kirjan painopiste
onkin luonnollisesti sodan
jälkeisessä ajassa. Kuvaukset linnakkeen elämästä
1940- ja 1950- luvuilla ovat
lohdutonta luettavaa. Sodan
uuvuttaman Suomen köyhtyneet puolustusvoimat kitkutti säästöliekillä. Kaikista
elämisen edellytyksistä oli
pulaa. Yhteys mantereelle
takkuili venekaluston heikkouden ja polttoaineen vähyyden takia.
Kesti vuosia ennen kuin
Kuuskajaskarissa voitiin
luopua öljylampuista, kynttilöistä ja myrskylyhdyistä.
Sen mahdollisti oma aggregaatti, joka tuotti valovirtaa varusmiesten alkeellisiin
majoitustiloihin ja kantahenkilökunnan ahtaisiin asuntoihin.
Vihollistakin pahemmaksi
vastustajaksi Kuuskajaskarille koituivat luonnonvoimat. Taistelu niitä vastaan
leimasi pienen linnakkeen
elämää koko sen olemassaolon ajan. Pakola on haastatellut kirjaansa varten saarella palvelleita sotilaita ja
siellä elämäntyönsä tehneitä
siviilejä. Heidän silminnäki-
jäkertomuksensa toimivat
todisteina niistä vaikeuksista, joita meren armoilla
asuvat ihmiset joutuivat jatkuvasti kokemaan.
Järkyttävä joulutragedia
Mutta nämäkään haasteet
eivät riittäneet oikukkaalle
kohtalolle. Linnake koki
jatkuvasti erilaisia onnettomuuksia. Niistä järkyttävin
oli 24 nuoren hukkuminen
satama-altaaseen joulukuussa 1964. Kuljetusvene K-8
oli lähtenyt viemää neitosia Kuuskajaskarin alokastanssiaisiin, kun se törmäsi
satamahinaajaan surullisin
seurauksin.
Tapaus jätti oudolta
kuulostavan saaren nimen
useiden suomalaisten mieliin. Niin myös minun, joka kevättalvella 1967 sain
siirron pääesikunnan huoltoosastoon. Puolustushallinnon kiinteistöalalla elettiin
tuolloin vilkasta aikaa. Monet projektit aiheuttivat näkemyseroja pääesikunnan ja
puolustusministeriön välille.
Yksi niistä oli Kuuskasjaskarin kasarmi.
Pääesikunnan huoltopäällikkö oli vastustanut hanketta ja esittänyt vaihtoehdoksi
Rihtniemen lunastamista
rannikkotukikohdaksi. Operatiivinen osasto oli puoltanut esitystä eikä aselajin
johtokaan olisi ollut ajatusta
vastaan, jos se olisi toteutettu viivytyksettä. Puolus-
tusministeriö ei
lämmennyt asialle. Se katsoi,
että pakkolunastusmenettely
veisi liikaa aikaa ja uuden
varuskunnan rakentaminen
tulisi turhan kalliiksi. Niinpä
Kuuskajaskariin rakennettiin
moderni kasarmialue.
Kirjalle olisi ollut eduksi, jos Johanna Pakola olisi tutustunut myös näihin
taustalla ilmenneisiin ristivetoihin. Kontra-amiraali
Pertti Malmberg toteaa kyllä
tervehdyksessään, että jälkikäteen ajatellen Rihtniemi
olisi ollut linnakkeelle parempi paikka kuin Kuuskajaskari. Mutta hänkin viittaa
vain talvisodan alla käytyyn vääntöön, vaikka linnakkeen ongelmallinen sijainti puhutti päättäjiä sen
lakkauttamiseen asti 1996.
On kuitenkin todettava, että
Pakola osaa kirjoittaa mukaansa tempaavasti. Hänen
tekstissään eletään saaristolaisen arkea. Linnakkeella palvelleiden henkilöiden
haastattelut kielivät puolestaan asianomaisten innosta
ja voitontahdosta, sanalla
sanoen ”Jaskarin” hengestä.
Tuomo Hirvonen
Juhlaristeily Silja Europalla
11.-12.4.2015
Reserviläisliitto täyttää 60 vuotta 2015. Varsinaiset juhlatapahtumat järjestetään 11.-12.4.2015 Silja Europa -aluksella.
Juhlaristeily kokoaa laivalle runsaat 2.500 jäsentä seuralaisineen eri puolilta Suomea. Luvassa onkin suurin Suomessa
koskaan järjestetty vapaaehtoisen maanpuolustuksen tapahtuma.
KYMPILLÄ MUKAAN
Reserviläisliiton jäsenille risteily on poikkeuksellisen edullinen, koska liitto tukee osallistumista.
Mukaan pääsee halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruojajuomat sisältävä
juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa.
Hintaan sisältyy:
• risteily valitussa hyttiluokassa Helsinki - Tallinna - Helsinki
• Reserviläisliiton juhlaohjelma laivalla
alk./hlö
10€
Laiva-aikataulu:
Helsinki - Tallinna klo 18:30 - 08:00
Tallinna - Helsinki klo 12:30 - 16:00
Tallinnassa mahdollisuus maissa käyntiin klo 08:00 – 12:00
matkapojat.fi
Varaukset p. 010 2323 116 (ma-pe 8-17) • Ryhmävaraukset (yli 10 hlöä) p. 010 2323 109 (ma-pe 8-17)
Nettivaraukset www.matkapojat.fi/res60 • Ei toimitusmaksua!
Risteilyllä esiintyy Jean S.
15
1/2015
Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry
Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry
PIIRIHALLITUSTEN
KOKOUKSET (2/2015)
ti 3.3. klo 18 Heikkilän sotilaskodissa,
kokouskahvit on tarjolla klo 17.30 alk. Kokouksissa
käsitellään mm. piirien kevätkokouksien asiat. Asialistat
lähetetään hallituksien jäsenille.
Puheenjohtajat
Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset ry ja
Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry
SÄÄNTÖMÄÄRÄISET
KEVÄTKOKOUKSET
Liedon Vanhalinnassa ke 11.3. klo 18
Aluksi yhteisesti asemuseon esittely ja kokouskahvit.
Hallitukset
Naantalin Reserviupseerit ry
Naantalin Reservinaliupseerit ry
SÄÄNTÖMÄÄRÄISET
KEVÄTKOKOUKSET
Pidetään keskiviikkona 11.3.2015 klo 18.00 alkaen
Naantalin keskusvarikolla (Rautakatu 7)
Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Alkuun Heikki Tegelbergin esitelmä
”Suomen polttoainehuolto kriisitilanteessa”
Kahvitarjoilu tervetuloa
Naantalin Reserviupseerit ry
Naantalin Reservinaliupseerit ry
Salon Seudun Reserviupseerit ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
KEVÄTVUOSIKOKOUS
pidetään 19.3.2015 klo 17.30 Salon lukion iso auditorio
(Kaherinkatu 2, Salo).
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Hallitus
Turun Reserviupseerit ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
KEVÄTKOKOUS
ma 23.3. klo 18 alk. Heikkilän sotilaskodin yläkerrassa
(Rykmentintie 15, 20810 Turku).
Asialistalla sääntömääräiset kevätkokousasiat.
Ilmoittautumiset kevätkokoukseen 19.3.2015 klo 18
mennessä osoitteella [email protected]
tai 0400-534 421.
Raision Reserviläiset ry:n ja
Raision Reserviupseerit ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄISET
KEVÄTKOKOUKSET
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Lähtö Alastaron keskustasta klo 17.30
Ilmoittautumiset Heikki Pelli p. 040 843 0601.
Reserviläisliiton juhlaristeilylle linja-auto kyyditys,
ilmoittautuminen Tapio Vuolle p. 040 032 1265
Ennen kokouksia Raision kaupungin liikunta- ja
nuorisotoimen johtaja Reijo Hakorinta alustaa aiheesta
”Liikunnan merkitys - mahdollisuudet Raisiossa”
Loimaan Reserviupseerit ry
Loimaan Seudun Reserviläiset ry
KEVÄTKOKOUS
Loimaalla Ankkuripaikassa
keskiviikkona 1. huhtikuuta klo 18.00
Kokouksen jälkeen esitelmä.
Johtokunnat klo 17.30
Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry:n
Pöytyän Seudun Reserviläiset ry järjestää Talvi SRA
2015 -kilpailun 21.–22.3.2015.
Kilpailu on samalla Varsinais-Suomen Reservipiirien
ensimmäinen SRA SM-katsastuskilpailu.
Kokouksessa palkitaan vuonna 2014 menestyneet
yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa Porin prikaatin
apulaiskomentaja eversti Petri Kosonen kertoo ajankohtaisia
asioita Porin prikaatista ja yhteistyön järjestelyistä
vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän kanssa.
Kokouskahvit tarjotaan kello 17.30 alkaen.
Piirihallitus
Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
KEVÄTKOKOUS
ti 17.3. klo 18 alk. Heikkilän sotilaskodissa. Kokouksessa
käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät
asiat ja piirin sääntöjen (§:t 1, 8, 10, 12 ja 13) muuttaminen.
Kokouksessa palkitaan vuonna 2014 menestyneet
yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa Porin prikaatin
apulaiskomentaja eversti Petri Kosonen kertoo ajankohtaisia
asioita Porin prikaatista ja yhteistyön järjestelyistä
vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän kanssa.
Kokouskahvit tarjotaan kello 17.30 alkaen.
Piirihallitus
Kilpailuinfo:
Rastikuvaukset ja kilpailijainfo julkaistaan Pöytyän
Seudun Reserviläisten nettisivuilla (http://www.
reservilaisliitto.fi/liitto/piirit/sivustot/poytyan_seudun_
reservilaiset) kaksi viikkoa ennen kyseistä kilpailua.
Rastikuvaukset ja kilpailijainfo lähetetään myös
sähköpostitse kilpailijoille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Lisäinfo:
Niklas Vainio 044-018 1522
Tervetuloa!
Pistooli- ja pienoiskiväärilajeissa pidetään
Kupittaan urheiluhallin ampumaradalla 28.3.–29.3.2015
TALVI SRA 2015
ti 17.3. klo 18 alk. Heikkilän sotilaskodissa.
Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle
määräämät asiat ja piirin sääntöjen (1§, 2§, 10§, 11§, 14§,
16§ ja 19 §) muuttaminen.
Ilmoittautumiset: 13.3.2015 mennessä
[email protected]. Ilmoittautumisessa on mainittava:
nimi, sotilasarvo, yhdistys, ampuja id, luokka, kilpailupäivä
ja mahd. ryhmätoivomus. Toimitsijat voivat ilmoittautua
heti osoitteeseen [email protected].
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Tervetuloa! –Johtokunnat
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
KEVÄTKOKOUS
Tekninen asiantuntija: Tarmo Rinne 040-522 2619
Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien
Alastaron Reserviupseerit ry
pe 13.3. klo 18 Huovinrinteen upseerikerholla.
Vakuutusturva:
SAL kilpailulisenssi tai Reserviläisen ampumaturva.
Dokumentit on esitettävä kilpailupaikalla
ilmoittautumisen yhteydessä. Asetarkastuksessa
tarkistetaan myös aseen hallussapitolupa.
torstaina 26.3.2015 klo 17.30 alkaen
Raision kaupungintalolla (Nallinkatu 2, RAISIO).
Raision Reserviläiset ry ja Raision Reserviupseerit ry
SÄÄNTÖMÄÄRÄISET
KEVÄTKOKOUKSET
KOKOUKSET JA
KILPAILUT
Paikka: Pöytyän Kolkkisten ampumarata
Kilpailun johtaja: Niklas Vainio
Kilpailun ratamestari: Tero Mäntylä
Rastit:
kilpailussa ammutaan 6 rastia, joista 2 kiväärillä, 2
haulikolla, 1 haulikolla ja pistoolilla, sekä 1 pistoolilla.
Haulikkorasteilla suurin sallittu haulikoko on 3 mm ja
yhdistelmärastilla pienin haulikoko 6 mm, ei kuitenkaan
täyteinen. Ampumamatkat ovat 2-90 m.
Laukausmäärät:
Kivääri noin 60, pistooli noin 35, haulikko noin 16 (max. 3
mm) ja 8 kpl (min 6 mm), yhteensä noin 120.
Kilpailuluokat: H20, H50, D ja H, karsintakilpailussa H.
Aikataulu:
Kilpailu alkaa lauantaina klo 9 ja sunnuntaina klo
11.00 ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelut pidetään lauantaina klo 9.45 ja sunnuntaina
11.45. Toiminta rasteilla alkaa lauantaina klo 10.00 ja
sunnuntaina 12.00. Lauantain toimitsijakilpailuun
otetaan toimitsijoiden lisäksi 20 kilpailijaa ja varsinaiselle
kilpailupäivälle sunnuntaina 40 kilpailijaa.
Kilpailumaksu: 25 €, jota ei palauteta, maksetaan
13.3.2015 mennessä Pöytyän Seudun Reserviläisten tilille:
FI90 5380 1140 0065 34. Viestisarakkeeseen nimi, ampuja
id ja viestiin ”Talvi SRA 2015”.
jatkuu seuraavalla palstalla->
RUUTIASEKILPAILUT
Kilpailuohjelma
Lauantai 28.3.2015
• pienoispistooli 30 + 30 ls
• pika-ammunta 3 x 20 ls
Sunnuntai 29.3.2015
• pienoiskivääri 60 ls
Erien alkamisajat ilmoitetaan eräluettelossa
Sarjat ja joukkueet: Kilpailussa noudatetaan SAL:n
kilpailusääntöjä. Henkilökohtainen kilpailu on yhteinen
upseereille ja reserviläisille sarjoissa: E, H20, D20, H, D,
H50, D50, H60, H70, H75,H80.
Joukkuekilpailu käydään 3-miehisin joukkuein.
Joukkuetulokseen lasketaan yhdistyksen kolmen parhaan
etukäteen nimetyn kilpailijan tulos.
Ilmoittautumiset: Yhdistyksittäin kirjallisesti perillä
viimeistään 21.3.2015 osoitteella Pekka Tuominen,
Laivateollisuudenkatu 28 B 44, 20240 Turku tai email:
[email protected]
Osallistumismaksut: Henkilökohtaisessa kilpailussa 17
€/ ampuja / laji peritään yhdistyksittäin kilpailupaikan
kansliassa ennakko ilmoittautumisen mukaisesti.
Eräluettelo lähetetään pyydettäessä yhdistyksen
nimeämälle yhteyshenkilölle.
Tervetuloa!
Turun Reserviupseerit ry ja
Turun reservialiupseerit-Reserviläiset ry
Varsinais-Suomen reservipiirien
KEVÄT SRA 2015
Loimaan seudun Reserviläiset ry järjestää Loimaan
Laukojien ampumaradalla Varsinais-Suomen reservipiirien
SRA-mestaruuskilpailun (SM katsastus 2)
18.–19.4.2015.
Kilpailun johtaja: Jani Salo
Kilpailun ratamestari: Jouni Aaltonen
Rastit: Kilpailussa ammutaan 6 rastia, joista 2 on
yhdistelmärastia (kivääri + haulikko ja/tai pistooli ja toinen
haulikko+pistooli). lisäksi 3 kiväärillä, 1 haulikolla.
Min. laukausmäärät kilpailussa: Kiväärillä 112, pistoolilla
ja haulikolla yhteensä 38. Haulikkorasteilla suurin sallittu
haulikoko on 3 mm.
jatkuu seuraavalla sivulla->
16
1/2015
KOKOUKSET JA
KILPAILUT
Kilpailuluokat: H20, H50, D ja H.
Lauantain toimitsijakilpailupäiville otetaan toimitsijoiden
lisäksi 15 kilpailijaa ja varsinaiselle kilpailupäivälle,
sunnuntaille 72 kilpailijaa.
Aikataulu:
• Kilpailu alkaa klo 7.30 ilmoittautumisella ja
asetarkastuksella.
• Kilpailijapuhuttelut klo 8.45 ja toiminta rasteilla alkaa klo 9
Maksut: Kilpailumaksu 25 €, jota ei palauteta, maksetaan
10.4.2015 mennessä Loimaan Reserviläisten tilille: Liedon
Säästöpankki FI1943091620055770.
Viestisarakkeeseen: nimi, yhdistys, ampuja id ja SRA PM.
Opastus Laitilan keskustasta valtatie 8:lta.
Viestikilpailu koostuu kolmesta osuudesta. Ammutaan
pienoiskiväärillä ampumahiihtotauluihin, ampumapaikalla
käytössä kolme varapatruunaa/ammunta
Kilpailukeskuksessa on pienimuotoinen kahvio ja
saunomismahdollisuus.
Kohdistus klo 16.50-17.40. Avaus klo 17.45.
Lähtö klo 18.00.
Sarjat ja matkat
• H (ei ikärajoitusta), osuuspituus 3-4 km
• H 150 (kilpailijoiden ikä vähintään 35 vuotta),
osuuspituus n. 3 km
• H 180 (kilpailijoiden ikä vähintään 50 vuotta),
osuuspituus n. 3 km
Yhdistyksillä voi olla kilpailuissa useita joukkueita.
Naiset osallistuvat edellä mainittuihin sarjoihin.
Vakuutusturva: SAL kilpailulisenssi tai Reserviläisen
ampumaturva. Dokumentit esitettävä kilpailupaikalla
ilmoittautumisen yhteydessä. Asetarkastuksessa
tarkistetaan myös aseen hallussapitolupa.
Ilmoittautuminen yhdistyksittäin 5.5.2015 mennessä
sähköpostilla [email protected].
Rastikuvaukset lähetetään ryhmäviestinä kilpailuun
ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Tekninen asiantuntija Jouko Hyyrynen, p. 02-244 472
Tekninen asiantuntija: Tarmo Rinne 040 522 2619
Kilpailijalla on oltava reserviläisten
ampumaturvavakuutus tai vastaava.
Ilmoittautumiset: 10.4.2015 mennessä osoitteeseen:
[email protected]. Ilmoittautumisessa on mainittava:
Nimi, sotilasarvo, yhdistys, luokka, kilpailupäivä ja mahd.
ryhmätoivomus.
Toimitsijat voivat ilmoittautua kisoihin heti osoitteeseen:
[email protected].
Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien
AMPUMAJUOKSUN
MESTARUUSKILPAILUT
Laitilassa, Kaikun metsästysmajan maastossa,
keskiviikkona 6.5.2015 klo 18
(os. Myllykoskentie 112, Laitila)
Opastus Laitilan keskustasta valtatie 8:lta.
Ammutaan pienoiskiväärillä ampumahiihtotauluihin,
ohilaukauksesta 1 min lisäaikaa
Tiedustelut Kari Laiho, p. 0440 722 070
Kilpailujen johtaja Jouko Pistemaa, p. 040 559 1752
Osallistumismaksu 30 €/joukkue, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Laitilan Reserviupseerit ry:n tilille
Lounaisrannikon Osuuspankki tilinro FI68 5211 0320 0271 66.
Tervetuloa Laitilaan !
Laitilan Reserviupseerit ry ja Laitilan Reservialiupseerit ry
TARKKA-AMMUNNAN
SUOMENMESTARUUSKILPAILU
Häyhä 2015
Tarkka-ampujakilta ry järjestää Porin prikaatin ja
Maanpuolustuskoulutuksen Satakunnan koulutus- ja
tukiyksikön tukemana Reserviläisurheiluliiton sääntöjen
mukaisen tarkka-ammunnan suomenmestaruuskilpailun
13.–15.3.2015 Säkylän Huovinrinteellä.
Kohdistus klo 16.50 – 17.40. Avaus klo 17.45.
Ensimmäinen lähtö klo 18.00.
Tarkka-ampujapareittain suoritettavassa kisassa mitataan
taistelukentän sotilastarkka-ammunnalta vaatimia
käytännön taitoja. Taisteluvarustus päällä tuntemattomille
etäisyyksille suoritettavat toiminnalliset ammunnat sekä
perusosaamista mittaavat tehtävät voivat olla ajoittain
fyysisesti ja henkisesti kuormittavia.
Sarjat ja matkat:
H-H 45, D-D 45 (5 ikävuoden välein), 4 – 5 km (pitkä rata)
H50-H80, D50-D70 (5 ikävuoden välein), 3-4 km (lyhyt rata)
Kilpailun ilmoittautuminen tapahtuu MPK ry:n sivuilla.
Oikean kurssin löydät Satakunnan alta.
www: https://www.mpk.fi/
Joukkuekilpailussa lasketaan yhdistyksittäin kummaltakin
radalta erikseen yhdistyksen kolmen parhaan kilpailijan
tulos; kakkosjoukkue kolme seuraavaksi parasta jne.
Tarkemmat ilmoittautumisohjeet sääntöineen löydät
virallisilta kilpailusivuilta: www.takilta.fi
Kilpailun virallinen tiedotus tapahtuu tällä sivustolla.
Konkarien neuvot, kisajuorut ja muu aiheeseen liittyvät
keskustelut löydät Tarkka-ampujakillan keskustelufoorumilta.
Kilpailukeskuksessa on pienimuotoinen kahvio ja
saunomismahdollisuus.
Ilmoittautuminen yhdistyksittäin 28.4.2015 mennessä
sähköpostilla [email protected].
Tiedustelut Kari Laiho, p. 0440 722 070
Tekninen asiantuntija Jouko Hyyrynen, p. 02-244 472
Kilpailujen johtaja Jouko Pistemaa, p. 040 559 1752
Kilpailijalla on oltava reserviläisten
ampumaturvavakuutus tai vastaava.
Osallistumismaksu 15 €/kilpailija, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Laitilan Reserviupseerit ry:n tilille
Lounaisrannikon Osuuspankki tilinro FI68 5211 0320 0271 66.
Tervetuloa Laitilaan !
Laitilan Reserviupseerit ry
Laitilan Reservialiupseerit ry
Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien
Kysymykset sähköpostitse: [email protected]
RESUL:n AMPUMAHIIHTOMESTARUUSKILPAILUT
Reserviläisurheiluliiton Ampumahiihtomestaruuskilpailut
pidetään Kalevalan liikuntakeskuksessa Kuhmossa
la 14.3. – su 15.3.2015.
Kilpailukeskus: Kalevalan liikuntakeskus sijaitsee n.
3 kilometriä keskustasta Lentiiran suuntaan. Opastus
ohitustien kautta Kajaani - Kuhmo tienhaarasta.
Säännöt: Kilpailussa noudatetaan RESUL:n voimassa
olevia sääntöjä (sääntöjä uusittu v. 2015 alussa)
AMPUMAJUOKSUN
VIESTIMESTARUUSKILPAILUT
Sarjat:
D, H.H35. H40, H45, H50, H55, H60, H65, H70, H75.
Viesti: D/H, H80, H100 ja H120
Laitilassa, Kaikun metsästysmajan maastossa,
keskiviikkona 13.5.2015 klo 18.00
(os. Myllykoskentie 112, Laitila)
Ilmoittautuminen: tulee tapahtua piireittäin 2.3.
mennessä osoitteeseen mhmarttihamalainen@gmail.
com (nimi,sot.arvo,sarja,yhd. ja piiri)
jatkuu seuraavalla palstalla->
jatkuu seuraavalla palstalla->
Osallistumismaksu on 30 e/laji/kilpailija. Viesti 35e/
joukkue on maksettava ilm. päivään 2.3. mennessä
Kuhmon RU-kerhon tilille Nordea: FI 10 10585000 099430
viitteeksi a-hiihto/piirin nimi.
Hiihtotapa vapaa
Kilpailujen aikataulu Lauantaina 14.3. normaalimatkat,
ammunnat ma+py+ma+py
08 – 10 Ilmoittautuminen
10 – 11.15 Aseiden tarkastus ja kohdistus
11.30 Kilpailun avajaiset
12.15 Ensimmäinen startti
Palkintojen jako
Sunnuntaina 15.3. pikakilpailut (ma+py, sakkokierrokset)
ja parisprinttiviestit (ma+py,sakkokierrokset)
09.30 - 10.30Aseiden tarkastus ja kohdistus
10.45 Ensimmäinen startti
12.45 Parisprinttiviesti
Palkintojen jako
Huolto ja majoitus: Kilpailukeskuksessa peseytymismahdollisuus ja kanttiini, josta saatavana pientä purtavaa,
makkaraa ja kahvia. Majoitus Kuhmon matkailu ( Hotelli
Kalevala, Hotelli Kainuu, Tulijärven mökit)
Vakuutukset: Kilpailut toteutetaan MPK:n kurssina, jolloin
vakuutus osallistujille on MPK:n puolesta.
Lisätietoja: Kilpailun johtaja Martti Hämäläinen puh. 040
7305719 tai TA Vaito Kääriäinen puh. 0400260848
Tervetuloa Kisailemaan Kuhmoon!
Kuhmon Reserviupseerikerho Kuhmon Reserviläiset
RESUL:n
AMPUMASUUNNISTUSKILPAILU
Aika ja paikka: Lauantai 2.5.2015 Hattula,
Parolannummen ampumarata-alue ja
lähimaasto, jonne opastus.
Kilpailun kulku: Kilpailussa noudatetaan Reserviläisurheiluliiton ampumasuunnistusmestaruuskilpailujen
sääntöjä sekä kilpailun järjestäjän antamia ohjeita.
Säännöt löytyvät osoitteesta www.resul.fi
Etusivu -> Säännöt->Maastokilpailu->Ampumasuunnistus
Ampumasuunnistus: Kilpailu järjestetään yhtäjaksoisena
ampumasuunnistuskilpailuna.
Ammunnassa käytettään kaatuvia ampumahiihtotauluja.
Kohdistusammunta on klo 10.00-11.30 ja kilpailu alkaa klo 12
Samalla käydään avoin ampumasuunnistuskilpailu
RESUL:n jäsenjärjestöihin kuulumattomille.
Sarjat: H/D 16-20, H/D, H35-H75, D50, matkat D-sarja n.
3 km. H-sarjat n. 5 km. Sarjoja lisätään tarpeen mukaan 5
vuoden välein.
Ilmoittautumiset: Ilmoittautumiset piireittäin 15.4.2015
mennessä ensisijaisesti sähköpostilla pentti.talikainen@
gmail.com. Kirjeitse tapahtuvat ilmoittautumiset on
postitettava osoitteeseen: Pentti Talikainen, Kinnalantie
8 A 6, 13720 Parola. Ilmoittautumisen yhteydessä on
mainittava kilpailijan sotilasarvo, nimi, sarja, piiri, emitkortin numero tai varaus järjestäjän lainakortista (palvelun
hinta 5 €) sekä mahdollinen ilmoitus, jos kilpailija
käyttää yhteistä asetta toisen kilpailijan kanssa. Lisäksi
yhteyshenkilön puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
Maksut: Osallistumismaksu on 30 € / kilpailija. Se on
maksettava ilmoittautumispäivään 15 .4.2015
mennessä Hattula – Tyrvännön Reserviläisten ry:n tilille,
FI3956807540008811. Jälki-ilmoittautumismaksu on 40 € .
Vakuutukset: Kilpailijoilla on oltava ampumatoiminnan
kattava vakuutusturva, joka tarkistetaan ennen kilpailun
alkua.
Opastus: Opastus kilpailupäivänä klo 8.30 alkaen RESULtunnuksin valtatieltä nro 3 moottoritien liittymästä, tie
3051 risteyksestä.
Tekninen asiantuntija: Tekninen asiantuntija Timo
Salonen puh. 0400 848 948
jatkuu seuraavalla palstalla->
17
1/2015
Huolto: Pentinkulmalla on kanttiini, josta saa keittoruoan,
kahvia, teetä, virvokkeita, makeisia, makkaraa, sämpylöitä.
Sauna ja WC-tilat on.
Tiedustelut: Kilpailun johtaja Tapani Koskela, p. 040 847
4478. S-posti: [email protected]
tai kilpailun varajohtaja, ratamestari Hannu Lähteenmäki
puh. 0405748242 s-posti: [email protected]
Tiedotus: Kilpailuohjeet ja lähtöluettelo toimitetaan
ilmoitetuille yhteyshenkilöille viimeistään 18.4.2015
mennessä.
Tieto saatetaan myös Etelä - Hämeen reservipiirien
internetissä: ehrup.net.
Tervetuloa kilpailemaan Hattulaan
Etelä-Hämeen reserviläispiiri
Hattula – Tyrvännön Reserviläiset
XXXIII WIHTORIN SYRJÄHYPPY
20. – 21.3.2015
33. pienoisjotos, Wihtorin Syrjähyppy, järjestetään
perinteisesti Heikinpirtin maastossa Loimaan kaupungin
Niinijoen kylässä.
Jotos alkaa perjantaina 20.3.2015 klo 18.00, jolloin
ensimmäinen partio lähtee liikkeelle.
Tehtävät on suunniteltu 4 henkisille partioille myös 3 ja
5 hengen partiot voivat osallistua. Partiot ovat vapaasti
muodostettavissa. Kuljettava matka n. 8 km.
Henkilökohtaiset varusteet: maastoon ja olosuhteisiin
nähden sopiva vaatetus, riittävästi valolähteitä n. 5 tunnin
metsässä oloaikaan. Henkilökohtainen EA - varustus ja
muut vaelluksessa tarvittavat varusteet oltava mukana.
Osanottomaksun 30 €/partio Loimaan Seudun
Reserviläisten tilille Liedon Säästöpankki 430916255770. Jälki – ilmoittautuneilta perimme 40 €/partio.
Pankkisiirrolla osallistumismaksunsa maksaneiden on
esitettävä kuitti ennen lähtöä.
Ilmoittautumiset su 8.3.2012 mennessä. Tiedot
MPK:n sivuilla osoitteessa: www.mpk.fi Partiokohtaiset
ilmoittautumiset suoraan sähköpostilla marko.
[email protected]. Lisätietoja saa Marko Mikkoselta
numerosta 050 569 6909 tai Marko Silvanderilta
numerosta 040 583 9349 mikäli tulee kysyttävää. (muista
mainita ilmoittautuessasi partion nimi, osanottajat sekä
yhteystieto partionjohtajaan).
RESERVILÄISTEN SM-PILKKI
Keiteleen reserviläiset järjestävät reserviläisten
SM-pilkkikilpailut Keiteleellä Nilakka-järvellä, joka on
maakunnan tunnetuimpia pilkkivesiä
Kilpailukeskus on aivan Keiteleen keskustassa olevassa
satamassa.Opastus 77 tieltä ja etelästä tuleville Vesannon
suunnasta.
Kilpailuaika: 28.3. 2015 kello 10.00-14.00
(+ ½ tunnin siirtymäajat)
Kilpailukala: Ahven
Sarjat:
• Henkilökohtainen: Naiset, Naiset 55, Miehet, Miehet 55,
Miehet 65
• Joukkueet: Naiset, Miehet ja joukkueessa kolme
kilpailijaa, jotka on nimettävä etukäteen (Huom!
Joukkueen muodostavat yhdistykset).
Ilmoittautumiset 4.3 mennessä:
• Ossi Salonen, [email protected]
• Kirjallisena: Äyräpääntie 8 B1, 72600 Keitele
Osallistumismaksu: Henkilökohtainen 15 €
Joukkueet 30€/joukkue. Osallistumismaksu maksettava
viimeistään 23.3.2015 Keiteleen Reserviläiset ry:n tilille
PoP FI69 4781 1020 0146 71. Viesti: Respilkki 2015 ja
kuitti mukaan kilpailuun.
Jos tarvitset majoitusta ym. Mainitse Res.Pilkki.Matkailukeskus Lossisaari ( 100 m kilpailualueelta ) 77 varrella,
huolehtii Teistä. www.lossisaari.fi p. 0400 930 738
jatkuu seuraavalla palstalla->
KOKOUKSET JA
KILPAILUT
Kilpailuun liittyvät tiedustelut Ossi Salonen 0400 498642
Tervetuloa keväiseen Pohjois-Savoon Keiteleelle
Keiteleen reserviläisjärjestöt
JÄÄKÄRISEMINAARIMATKA
KORTESJÄRVELLE
Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ry
ja JP 27 Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osasto
järjestävät jälleen Jääkäriseminaarimatkan
11.–12.4.2015 Kauhavan Kortesjärvelle.
Lähtö Heikkilän kasarmin hiekkakentältä 11.4. kello 9
Ohjelmassa Turun komppanian taistelupaikan
muistolaatan paljastus Ahlaisten Lampissa, tutustuminen
Aalto-kirjastoon, yhteinen illallinen ja yöpyminen
Seinäjoella Hotelli Lakeudessa
12.4. jatkamme matkaa Kortesjärvelle, jossa osallistumme
jumalanpalvelukseen ja Jääkäriseminaariin sekä
tutustumme Jääkärimuseoon. Jääkäriseminaarin aiheena
on Jääkäriliikkeen synnystä 100 vuotta.
Paluumatkalla tutustumme Ikaalisten, Hämeenkyrön,
Mouhijärven ja Vammalan taistelujen historiaan.
Paluu Turkuun 12.4. noin kello 21.00.
Matkan hinta täysihoidolla 150 e, joka laskutetaan
15.3.2015 mennessä.
Sitovat ilmoittautumiset matkanjohtaja Jouko Fossille
mielellään sähköpostitse [email protected] tai
0500 321 820 VIIMEISTÄÄN 28.2.2015.
Aikataulu: Kilpailut alkavat jokaisessa kilpailussa klo 7.30
ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelut
klo 8.45 ja toiminta rasteilla alkaa klo 9
Maksut: Kilpailumaksut 20 €, jota ei palauteta,
maksetaan 10.4.2015 mennessä Loimaan Laukojien
tilille: FI3652390020091700. Viestisarakkeeseen: nimi,
yhdistys, ampuja id ja Loimaa Cup 1,2,3 tai 1-3.
Vakuutusturva: SAL kilpailulisenssi tai Reserviläisen
ampumaturva. Dokumentit esitettävä kilpailupaikalla
ilmoittautumisen yhteydessä. Asetarkastuksessa
tarkistetaan myös aseen hallussapitolupa.
Rastikuvaukset lähetetään ryhmäviestinä kilpailuun
ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Tekninen asiantuntija: Jouni Aaltonen: 050 574 3384
Ilmoittautumiset: Ilmoittautumiset 10.4.2015 mennessä
osoitteeseen: [email protected]. Ilmoittautumisessa
on mainittava: nimi, yhdistys, luokka, kilpailupäivä ja
mahd. ryhmätoivomus.
Rastikuvauksia ei julkaista etukäteen.Alhaisen
osallistumismaksun vuoksi kilpailijat osallistuvat taulujen
nostamiseen ja paikkaamiseen. Kilpailusta saatavat varat
käytetään yhdistyksen koulutusase hankintaan.
Lisäinfoa voi kysyä Jouni Aaltonen: 050 574 3384
Jani Salo: 044 331 8020
Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita, ei tarvitse olla
jäsen. Kahden aikaisemman matkan osanottajamääräksi on
muotoutunut sattumalta 27 henkilöä.
Tervetuloa!
PÄIVYRI
Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset
50-VUOTISJUHLAT
Piikkiössä Kavallon tilan Tuurunlinnassa
lauantaina 25.4. kello 15.00
Toivotamme kaikki jäsenemme tervetulleiksi tilaisuuteen
(ajo-ohjeet: http://www.kavaltontila.com/ajo-ohjeet).
Pyydämme osallistujia ilmoittautumaan tapahtumaan
10.4.2015 mennessä, joko
• sähköpostilla osoitteeseen
[email protected]
• puhelimitse numeroon 040 721 6063 (siht. Teppo
Järvelä) tai 0400 443 396 (pj. Pauli Hyytiäinen)
• tai kirjeitse osoitteeseen Pauli Hyytiäinen, Hakakaari 25, 21500 PIIKKIÖ.
Tarjoilujen ja tilajärjestelyjen vuoksi sitova
ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä.
Tumma puku ja isot kunniamerkit.
Tervetuloa!
Terveisin,
K-P Res. Hallitus
LOIMAA CUP
Loimaan Laukojat järjestävät yhteistyössä Loimaan
Seudun Reserviläisten kanssa Loimaa Cup -kilpailun.
Kilpailu on kolmiosainen osakilpailu on 3:lle eri aseelle.
Kilpailupäivät ovat (Su) 26.4., (Su) 3.5. ja (La) 9.5.
Kilpailujen johtaja: Marko Silvander
Kilpailujen ratamestari: Jouni Aaltonen
Rastit: Jokaisessa osakilpailussa ammutaan 6 rastia.
Haulikkorasteilla suurin sallittu haulikoko on 3 mm.
Osakilpailut: Cup1= Kivääri, Cup 2= Pistooli, Cup 3= Haulikko
Kilpailut: Kilpailut käydään SA-säännöillä ja kilpailuihin
voi osallistua SRA- tai IPSC- kortin omaavat.
Kilpailuluokat: H20, H50, D ja H. Jokaiselle
kilpailupäivälle otetaan max. 50 kilpailijaa. Osallistua
voi myös erikseen yksittäiskilpailuun. Palkinnot jaetaan
kolmen kilpailun perusteella.
jatkuu seuraavalla palstalla->
HELMIKUU
28.2.
Piirien ampumahiihto (M)
Alastaro
1.3.
Piirien ampumahiihtoviesti (M)
Alastaro
3.3.
Piirihallituksien kokoukset Heikkilä
6. – 8.3.
RESUL:n talvijotos
Virttaa
7.3.
Sotilasmaastohiihto
Mäntsälä
7. – 8.3.
RESUL ilma-aseet
Toijala
10.3.
PYT
Heikkilä
13.3.
Talvisodan päättymispäivä
13. – 15.3.
RESUL:n Häyhä -TAkilpailu
Säkylä
14.3.
Veteraanikeräyksen
tempauspäivä
koko maa
14. – 15.3.
RESUL:n ampumahiihto
Kuhmo
17.3.
Piirien kevätkokoukset
Heikkilä
20. – 21.3.
Wihtorin pienjotos
Loimaa
21. – 22.3.
Piirien SRA -katsastus
Pöytyä
28.3.
RESUL:n reserviläispilkki
Keitele
28.3.
RUL:n yhdistyspäivä +
mentorpäivä
Helsinki
28. – 29.3.
Ruutiase, pistooli ja
pienoiskivääri
Turku
11. – 12.4.
Reserviläisliiton vuosikokous ja 60 v juhlaristeily
Helsinki
14.4.
PYT
Heikkilä
18. – 19.4.
Piirien SRA (M)
Loimaa
18.4.
Kenraalitien marssi
Turku
27.4.
Kansallinen
veteraanipäivä
koko maa
27.4.
RES: Seppeleen lasku
sankarihaudoille
koko maa
27.4.
Lapin sodan
päättymisestä 70 vuotta
koko maa
30.4.
PAVA 2/2014 ilmestyy
MAALISKUU
HUHTIKUU
jatkuu seuraavalla sivulla ->
18
1/2015
KOKOUKSET JA
KILPAILUT
<- alkaa edelliseltä aukeamalta
Reserviläisurheiluliiton valtakunnallinen talvijotoskilpailukutsu
PORSAANHARJUN JOTOS
6.–8.3.2015, VIRTTAA
Golfkeskus Alastaro Golf, Golfkentäntie 195, 32560 Virttaa
Säkylänharju ja Virttaankangas ovat
hiekkaharjujen kokonaisuus, joka kuuluu osana
noin 150 km pitkään harjuketjuun. Verrattuna
muihin suomalaisiin harjuihin, ja jopa maailman
suuriin harjuihin, Säkylänharju-Virttaankangas
on poikkeuksellisen suuri ja näyttävä
harjukompleksi. Porsaanharju on Säkylänharjun
korkein kohta n. 140-148 metriä merenpinnan
yläpuolella.
Oripään Reservialiupseerit Ry toivottaa teidät
tervetulleeksi Porsaanharjun Jotokselle
6.–8.3.2015, upeisiin harjumaisemiin.
• Partion koko 3-5 henkilöä
• Reitin pituus kaikille n. 40 km, kovimmille
kulkijoille lisälenkkejä luvassa
• Toiminnallisia tehtävärasteja 30-40 kpl, ei
paperitehtäviä!
Piirien ilma-ase, Turku
10m Ilmakivääri 40 ls sarja H:
1) Mikko Hautala RaRU 325
2) Jussi Hurri KySeRU 287
10m Ilmakivääri 40 ls sarja H50:
1) Ilkka Ratamo HalRes 375
2) Kari Nevala PaSeRes 366
3) Pekka Nummelin MySeRes 347
10m Ilmakivääri 40 ls sarja H60:
1) Heikki Ranne PaSeRes 385
2) Matti Rinnola MySeRes 376
3) Jorma Röppänen MySeRes 371
4) Markku Haklin HalRes 363
5) Seppo Ahokas SaSeRU 360
6) Tuomo Kuopio KySeRU 301
7) Markku Tammi KySeRU 246
10m Ilmakivääri 40 ls sarja H70:
1) Raimo Novari PaSeRes 353
2) Esko Kuusela SaSeRU 341
10m Ilmakivääri 40 ls sarja H75:
1) Veli Korjus TurRAU 347 (3x, 89)
2) Jussi Ruohonen SaSeRU 347 (3x, 88)
10m Ilmakivääri 40 ls sarja H80:
1) Mauri Ihattula VaSuRU 317
2) Olli Silanto PaSeRes 289
10m Ilmapistooli 40 ls sarja H:
1) Jukka Nikkari TuRU 379
2) Antti Mäkiranta SaSeRU 366
3) Janne Lassila MySeRes 355
4) Jiri Kuukasjärvi TurRAU 354
5) Jussi Hurri KySeRU 324
6) Jari Vilkman TurRAU 261
• Tehtävärasteja aina useista ammunnoista,
sotilaallisiin rasteihin, ensiapuun, luontoon ja
yleistieto-/-taitotehtävät
• Kilpailumaksu 140 €/partio
• Jotokselle voi lähteä mukaan kaikki innokkaat
liikkujat
• Parhaille partioille luvassa huippupalkinnot!
Jotokselle mukaan voit ilmoittautua jo nyt ja
aina 28.2.2015 mennessä minna.nenonen@
alastarogolf.fi tai 050-539 4281. Jotoksella on
myös kotisivut osoitteessa: www.reservilaisliitto.
fi/liitto/piirit/sivustot/oripaan_reservialiupseerit
Jotos: Luonnossa liikkumista, uusien asioiden
oppimista, yhteishengen kohottamista ja ennen
kaikkea elämyksiä!
Tervetuloa Porsaanharjun Jotokselle!
10m Ilmapistooli 40 ls sarja H50:
1) Jukka Nikkari TuRU 373
2) Matti Anttonen SaSeRes 371
3) Jouni Rapo TurRAU 368
4) Keimo Salmikivi NaRAU 351
5) Jarkko Vilja TurRAU 320
6) Jyrki Ylenius KoRU 313
7) Pekka Tuominen TurRAU 296
10m Ilmapistooli 40 ls sarja H60:
1) Seppo Junttila TurRAU 348
2) Juhani Virolainen KoRU 341
3) Tuomo Kuopio KySeRU 338
4) Jukka Lindberg NaRAU 331
5) Oiva Nieminen SaSeRes 330
6) Markku Tammi KySeRU 323
7) Martti Martelius MySeRes 310
8) Martti Grönholm TurRAU 306
10m Ilmapistooli 40 ls sarja H70:
1) Erkki Grönholm TurRAU 357 (4x)
2) Veikko Ratsula KaPiRes 357 (3x)
3) Kurt Wallden TurRAU 348
4) Kari Nyrhinen TurRAU 346
5) Aulis Kurronen NaRAU 337
6) Seppo Lassila MySeRes 328
7) Keijo Himberg NaRAU 327
8) Ismo Arvonen UudRes 305
9) Erkki Mauno TuRU 304
10) Kari Niinivuo KoRU 295
10m Ilmapistooli 40 ls sarja H75:
1) Matti Arvela TuRU 323
10m Ilmapistooli 40 ls sarja D16:
1) Anni Suominen MySeRes 301
2) Iida Suominen MySeRes 300
10m Ilmakivääri joukkue,
RES H:
1) Paimion Seudun Reserviläiset 1104
2) Mynämäen Seudun Reser-
viläiset 1094
RUH
1) Salon Seudun Reserviupseerit 1048
2) Kyrön Seudun Reserviupseerit 834
10m Ilmamapistooli joukkue
RES H:
1. Turun Reserviläiset-Reservit
2 1051
2. Turun Reserviläiset-Reservit
1 1042
3. Naantalin Reservialiupseerit
1009
4. Mynämäen Seudun Reserviläiset 993
5. Turun Reserviläiset-Reservit
3 905
RU H
1. Turun Reserviupseerit 1006
2. Kyrön Seudun Reserviupseerit 993
3. Kosken Reserviupseerit 949
Varsinais-Suomen Reservipiirien pistooliampumahiihto 31.1.2015 Loimaa
D50
1. Satu Salokannel Halikon Res. 25,31
H16
1. Samuel Seppälä Alastaron Res. 41,01
H
1. Jarmo Heikkinen Loimaan RU. 21,47
2. Juha-Pekka Nieminen Alastaron Res. 31,09
H40
1. Pasi Saastamoinen Halikon Res. 27,21
H45
1. Antti Seppälä Alastaron Res. 24,33
2. Kari Mahlberg Salon RU. 33,56
3. Mika Kilpeläinen Alastaron Res. 35,55
H50
1. Lasse Varjonen Alastaron Res. 21,57
2. Tapio Turunen Salon RU. 24,57
3. Janne Roininen Kaarina-Piikkiön Res. 27,05
4. Esko Pirttimäki Alastaron Res. 30,27
H60
1. Tuomo Kuopio Kyrön RU. 19,58
2. Tapio Vuolle Alastaron Res. 29,56
3. Harri Kuosa Alastaron Res. 31,41
H65
1. Heikki Rantanen Alastaron Res. 20,30
2. Pentti Hirvonen Kaarina-Piikkiön Res. 26,35
3. Reijo Hannus Salon RU. 27,29
4. Veikko Pitkänen Kyrön RU. 28,22
5. Matti Mäkirinne Salon RU. 32,31
6. Jussi Laaksonen Kyrön RU. 35,59
H70
1. Kari Vähäkylä Halikon Res. 20,50
2. Mauri Hanhisalo Halikon Res. 25,25
3. Jorma Eskola Salon RU. 27,21
4. Erkki Laine Salon RU. 28,04
5. Paavo Rastas Salon RU. 29,04
6. Paavo Nevalainen Naantalin Res. 31,27
H75
1. Jouko Hyyrynen Kyrön RU. 38,37
Joukkuetulokset
RES H Alastaron Res. Antti
Seppälä, Juha-Pekka Nieminen ja Samuel Seppälä
RES H50 Halikon Res. Satu
Salokannel, Kari Vähäkylä ja
Mauri Hanhisalo
UPS H50 Salon Seud. Ru. Tapio Turunen, Jorma Eskola ja
Reijo Hannus
Sprinttiviesti
H80
1. Halikon Res. Saastamoinen
ja Salokannel. 29,31
2. Alastaron Res. Rantanen ja
Nieminen. 40,13
H100
1. Alastaron Res. Seppälä ja
Kilpeläinen. 38,18
2. Salon Ru. Laine ja Mahlberg.
46,40
3. Salon Ru. Hannus ja Turunen. 50,41
H120
1. Halikon Res. Hanhisalo ja
Vähäkylä. 39,39
2. Kyrön Ru. Kuopio ja Pitkänen. 44,59
3. Alastaron Res. Varjonen ja
Pirttimäki. 46,44
4. Salon Ru. Eskola ja Rastas.
57,30
5. Alastaron Res. Vuolle ja Kuosa. 57,54
Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin talvimestaruuskilpailut
8.2. Alastaron Virttaalla
loppuaika (hiihtoaika, ammunnan tulos/lisäaika, kartanluvun
virhe/lisäaika)
H40
1. Marko Silvander, Loimaan
Seudun Reserviläiset, 1.43.21
(1.05.26, 32/22.40, 61 mm/
15.15)
2. Jarmo Leimu Loimaan Seudun
Reserviläiset, 1.52.13 (1.09.03,
32/22.40, 82 mm/20.20)
3. Mikko Markula, Loimaan
Seudun Reserviläiset, 2.41.30
(1.45.35,53/15.40, 161 mm/
40.15)
TULOSTAULU
H50
1. Lasse Varjonen, Alastaron
Reserviläiset, 1.07.45 (56.05,
86/4.40, 28 mm/7.00)
2. Tapio Turunen, Salon Seudun
Reserviläiset, 1.11.28 (51.08,
48/17.20, 12 mm/3.00)
H60
1. Pantti Hirvonen, KaarinaPiikkiön Reserviläiset, 1.18.36
(59.11, 56/14.40, 19 mm/4.45)
2. Tuomo Kuopio, Kyrön seudun
Reserviupseerit, 1.22.14 (53.14,
88/4.00, 100 mm/25.00)
3. Matti Mäkirinne, Salon Seudun
Reserviläiset, 1.26.39 (1.03.09,
43/19.00, 18 mm/4.30)
4. Veikko Pitkänen, Kyrön
seudun Reserviupseerit,
1.41.10 (1.14.30, 68/10.40,
64 mm/16.00)
5. Reijo Hannus, Salon Seudun
Reserviläiset, 1.56.18 (1.13.43,
39/20.20, 89 mm/22.15)
H70
1. Mauri Hanhisalo, Halikon Reserviläiset, 1.21.07 (1.01.17,
75/8.20, 46 mm/11.30)
2. Erkki Laine, Salon Seudun Reserviläiset, 1.30.57 (1.04.17,
44/1840, 32 mm/8.00)
3. Paavo Rastas, Salon Seudun
Reserviläiset, 1.32.22 (1.00.52,
49/17.00, 58 mm/14.30)
4. Kari Honkanen, Alastaron Reserviläiset, 2.19.57 (1.29.52,
0/33.20, 67 mm/16.45)
Joukkueet
H-H45
1. Loimaan Seudun Reserviläiset (Marko Silvander, Jarmo Leimu, Mikko Markula),
6.17.04
H501. Salon Seudun Reserviupseerit (Tapio Turunen, Matti Mäkirinne, Erkki Laine), 4.09.04
19
1/2015
RESERVILÄISURHEILU
Pistoolin pauketta ja suksien suihkinaa
Marko Silvander
Marko Silvander
Loimaan Seudun Reserviläisten ja Loimaan Reserviupseerien järjestämät piirien pistooliampumahiihto- ja viestimestaruuskilpailut pidettiin
Loimaalla 31.1. Ensimmäistä
kertaa kilpailut järjestettiin
saman päivän aikana mikä
onkin sekä kilpailijoille että
toimitsijoille hyvä ratkaisu,
kun ei tarvitse ajaa eri päivinä suorittamaan kilpailuja.
Tänä päivänä kun kaikilla
on kalenterit niin täynnä tapahtumia, että näin saadaan
molemmat pois alta saman
päivän aikana.
Ensimmäistä kertaa viesti
hiihdettiin sprinttiviestinä,
joka olikin omalla tavallaan
mielenkiintoinen ja katsojaystävällinen säännöiltään.
Uuden lajin säännöt tosin
toivat päänvaivaa kilpailijoille kun vanhat säännöt ovat
niin juurtuneet takaraivoon.
Sprinttiviestiä kannattaisi
ehkä käyttää myös muiden
lajien viestin läpiviemisessä.
Lumitilanne Loimaalla
Heikinpirtillä oli olosuhteisiin nähden loistava. Pienet
vesisateet eivät olleet pilanneet latupohjaa ja kilpailut
saatiin hiihtää hyvällä lumipohjalla. Viime vuonnahan
lunta ei ollut lainkaan ja samaiset kilpailut jäivät silloin
hiihtämättä ja ne siirrettiin
Pohjois-Suomen yhdistysten
Pistooliammunta on hengästyneenä
entistäkin hankalampaa.
Pistooliampumahiihto on kova laji.
järjestettäväksi, sillä 2014
kilpailu oli ResUl:n kilpailu.
Kilpailut saatiin viedä läpi hyvässä säässä, vaikkakin
päivälle oli luvattu jopa vesisadettakin.
Osanottajiakin oli ilmoittautunut 30 ja lopulta lähtöviivalle asettui 28 henkilökohtaiseen kilpailuun ja
viestiin 10 joukkuetta.
Aina vaikea ammunta
Henkilökohtaisessa kilpailussa pidemmällä reitillä parhaan tuloksen 21,47 hiihti
Jarmo Heikkinen, Loimaan
RU. Lyhyemmän reitin hiih-
täneistä parhaan tuloksen
19,58 hiihti Tuomo Kuopio,
Kyrön RU.
Joukkuetuloksissa reserviläisissä Alastaron Res voitti
H sarjassa ja Salon RU H50+
sarjan.
Viestissä kaikki hiihtivät
saman matkan, kolme kertaa
kilometrin lenkin. Sprintissä
hiihtäjä vaihtui jokaisen lenkin jälkeen ja joukkueessa oli
kaksi hiihtäjää. Viestissä hiihdettiin myös sakkokierrokset
jokaisesta ohilaukauksesta,
kun henkilökohtaisessa kilpailussa ohilaukauksesta tuli
minuutti lisäaikaa. Puhtaita
Ilma-aseiden mestarit
selville Turussa
Tuula Rahkonen
Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien
ilmakivääri- ja ilmapistooliammuntojen mestaruuskilpailut pidettiin Kupittaan
urheiluhallin ampumaradalla
sunnuntaina 1.2. Kilpailun
johtajana toimi Turun Reserviläisten puheenjohtaja Pekka
Tuominen. Tuominen johti
ammunnat jälleen kerran
asiantuntevasti ja jämäkästi.
Hän ehti myös itse osallistumaan ilmapistooliammuntaan. Kilpailun teknisenä
asiantuntijana toimi Reino
Heikkilä Halikon Reserviläisistä.
Ampumasuorituksia oli
kaikkiaan mukavasti 52,
joista ilmakiväärillä 18 ja ilmapistoolilla 34. Kokeneet
ja nuoremmatkin ampujat
tiesivät mitä tekivät ja näin
kilpailut saatiin vietyä läpi
erittäin sujuvasti. Ilahduttavasti mukana oli myös nuoria
ampujia. Anni ja Iida Suominen Mynämäen Seudun
Reserviläisistä kilpailivat
tyttöjen alle 16-vuotiaiden
sarjassa. Olisi hienoa, jos
heidän ampumainnostuksensa jatkuisi vielä pitkään ja
Tuula Rahkonen
Anni Suominen oli tällä kertaa sisaruksista tarkempi.
heidän innostaminaan saisimme kilpailuihin mukaan lisää
nuoria ampujia.
Ilmakivääriampujista parhaan tuloksen (40 ls) teki
Heikki Ranne Paimion Seudun Reserviläisistä 385 pis-
tettä. Ranne ampui sarjassa
miehet yli 60 vuotta. Pistoolipuolella parhaan tuloksen
ampui Jukka Nikkari Turun
Reserviupseereista. Nikkarin
tulos oli 379 pistettä miesten
yleisessä sarjassa.
ammuntoja ei monta saatu
kummankaan kilpailun aikana, joten pistooliammunta
osoitti jälleen haasteellisuutensa.
Viestin nopeimmalla koko-
naisajalla selvitti sarjan H100
Alastaron Res Mika Kilpeläinen ja Antti Seppälä.
Maastourheilussa
kilpaillaan yhä vuoden
2011 säännöillä
Erkki Laine
Erkki Laine
Talven hiihtokelit ovat olleet
kovasti vaihtelevia, on ollut
kosteaa, pakkasta ja jääkeliä. Hiihtämään on päässyt
jokainen innokas talvilajista
kiinnostunut, kiitos latujen
tekijöille. Piirien pistooliampumahiihdot sprintteineen
Loimaalla sekä talvikilpailu
Alastarolla sujuivat järjestelyineen jouhevasti. Ampumahiihtomestaruuskilpailut
Alastaron järjestäminä helmimaaliskuun vaihteessa odottavat vielä kisailijoita.
Urheilutoimikunta on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut sääntöjen
mukaan toimihenkilönsä,
vuoden 2015 puheenjohtajana toimii Markus Salo
Alastarolta ja varapuheenjohtajana Erkki Laine Salosta.
Kokouksessaan toimikunta
muutti ampumasuunnistuksen päivämääriä siten että
henkilökohtainen kilpailu on
tiistaina 4.8. ja sprintti 11.8.
Todettiin että RESUL:n maastoliikunnan säännöt ja kilpailujen yleisjärjestelyohje ovat
muuttuneet 1.1. ja 15.1.2015.
Urheilutoimikunta keskusteli asiasta ja päätti että
piirien vuoden 2015 maastoliikunnan mestaruuskilpailut järjestetään edelleen
piirin 2011 voimassa olevilla
säännöillä. Uusia sääntöjä on
mahdollisuus kokeilla, mutta
siihen saatava kilpailun teknisen asiantuntijan lupa ja
siitä on erikseen mainittava
Parivartiolehden kilpailukutsussa.
Kartanlukua hiihtosuunnistuksessa. Sää on tänä vuonna
suosinut myös talvilajeja.
Säännöt ajan tasalle
syksyyn mennessä
Urheilutoimikunta päätti
ajantasaistaa piirien maastoliikunnan säännöt ensi syksyyn mennessä. Kevät ja kesä
ovat kovasti tulossa, toivottavasti eri yhdistyksissä tutustutaan piirien toimintasuunnitelmaan vuodelta 2015 liite
Urheilutoiminnan Yleisohje
vuodelta 2015. Ohjeesta löytyy tarvittavaa tietoja kilpailujen järjestämisestä. Ohje on
jaettu jokaiselle yhdistyksen
puheenjohtajalle ja sihteerille. Toivottavasti he jakavat
siinä olevaa tietoa ainakin
yhdistyksen urheiluasioista
vastaavalle, jotta nämäkin
asiat menisivät yhdistysten
jäsenistön tiedoksi.
Toivottavasti tulevissa piirien eri mestaruuskilpailuissa
on myös uusia osanottajia.
Lajiemme harrastus vaatii
usein kokeneemman konkarin innostusta ja neuvoja
kilpailuihin osallistumiseen.
Laittakaamme tavoitteeksi
yhdistyksissä, että kuluva
vuoden aikana tulisi muutama nuori reserviläinen kokeilemaan ja kehittämään
reserviläistaitojaan.
Kilpailujen järjestäjille
esitän toivomuksen, olkaa
hyvissä ajoin toimimassa kilpailujen järjestelyissä. Pulmatilanteissa kannattaa kääntyä
teknisen asiantuntijan puoleen. Kysyä voi myös allekirjoittaneelta, ken kysyy hän
tietää. Tarkoitus on saada
hyvin järjestettyjä piirienmestaruuskilpailuja, joissa viihtyvät vapaaehtoiset toimitsijat
sekä innostuneet kilpailijat.
Tällaisin odotuksin toivotan
kaikille reipasta ja onnekasta
kilpailukautta.
20
1/2015
MERKKIPÄIVÄT
MAALISKUU
95 VUOTTA
24.3. kapteeni Jaakko Säteri
Ilmarinen
94 VUOTTA
24.3. yliluutnantti Bengt Forss
Parainen
85 VUOTTA
6.3. luutnantti Tapio Kallio
Piikkiö
80 VUOTTA
25.3. kapteeni Jorma Ärölä
29.3. kersantti Raimo Krouvila
Somero
Nousiainen
75 VUOTTA
12.3. luutnantti Tim Autero
20.3. luutnantti Pertti Tirkkonen
30.3. vääpeli Ahti Isosomppi
31.3. yliluutnantti Pentti Hilke
Turku
Turku
Loimaa
Turku
70 VUOTTA
2.3. vänrikki Ernst Åberg
5.3. kapteeni Paavo Anttila
9.3. vääpeli Esa Rinne
13.3. kersantti Jorma Ali-Yrkkö
18.3. kapteeni Seppo Autio
21.3. vänrikki Kari Akkola
22.3. kapteeni Veikko Autio
28.3. majuri Matti Rasila
Parainen
Perniö
Alastaro
Hirsijärvi
Turku
Turku
Turku
Salo
60 VUOTTA
5.3. luutnantti Timo Kuuttila
7.3. yliluutnantti Jukka Forss
13.3. kapteeni Matti Pentti
17.3. yliluutnantti Vesa Riihihuhta
18.3. vänrikki Ilkka Saarimäki
18.3. korpraali Esa Tölkki
19.3. luutnantti Antti Salomaa
50 VUOTTA
3.3. kapteeni Jukka Haapasalo
4.3. vänrikki Ronnye Molnar
12.3. vänrikki Esa-Pentti Jokinen
13.3. kapteeni Mika Örri
18.3. vänrikki Pekka Laine
23.3. vänrikki Ari Aaltonen
24.3. kapteeniluutnantti Ari Laaksonen
25.3. alikersantti Eerik Leivo
25.3. luutnantti Juha Ruohola
26.3. alikersantti Pekka Lahtinen
29.3. luutnantti Jari Hovinen
sinulle suunniteltu
uusi volvo V40
Uusikaupunki
Kaarina
Somerniemi
Kuusisto
Turku
Turku
Masku
Turku
Paimio
Turku
Perniö
Vanhalinna
Littoinen
Turku
Masku
Kemi
Taivassalo
Raisio
Varaa itsellesi Oman Talouden Tuokio.
Saat selkokielisiä neuvoja säästämiseen,
sijoittamiseen ja lainanottoon. Juuri sinulle
mietittynä. Mustaa valkoisella.
www.saastopankki.fi/liedonsp, p. 010 430 900
Puhelun hinta kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh.+ 6 snt/min,
matkapuhelimesta 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.
www.keskusautohalli.fi
Rieskalähteentie 75, TURKU puh. 0207 218 120
Logistiikkapalveluja
Turun satamassa
TurkuSteve
Varastokatu 1, FI-20200 Turku
[email protected]
+358 (0)207 529 777
Pienistä iloista suuriin uutisiin
Parhaat ratkaisut
Parhaat ratkaisut
kokonaisvaltaiseen
kokonaisvaltaiseen
asiakassaatavien
asiakassaatavien
hallintaan hallintaan
HUHTIKUU
97 VUOTTA
27.4. kapteeni Simo Korte
95 VUOTTA
30.4. yliluutnantti Pekka Kivipuro
Tarvasjoki
Puhelin 010 2700 00
[email protected] Puhelin 010 2700 00
www.lindorff.fi [email protected]
Pori
www.lindorff.fi
92 VUOTTA
11.4. luutnantti Aapo Toivanen
Turku
90 VUOTTA
4.4. alikersantti Martti Suomi
12.4. alikersantti Väinö Nikkari
Salo
Hajala
85 VUOTTA
11.4. kapteeni Paul Rantala
15.4. luutnantti Esko Oijala
22.4. kapteeni Unto Mahkonen
29.4. yliluutnantti Veikko Laiterä
29.4. kapteeniluutnantti Reijo Lavonen
Turku
Kouvola
Turku
Turku
Turku
80 VUOTTA
4.4. majuri Pentti Kokko
9.4. luutnantti Matti Merensalmi
13.4. yliluutnantti Hannu Kaila
27.4. majuri Simo Suokivi
29.4. alikersantti Leo Leino
29.4. kapteeni Seppo Rouhiainen
29.4. yliluutnantti Martti Soikkeli
Salo
Turku
Laitila
Turku
Hajala
Turku
Turku
75 VUOTTA
10.4. alikersantti Pekka Saari
15.4. yliluutnantti Ossi Hakkarainen
17.4. kapteeni Tapio Marjamäki
18.4. yliluutnantti Taisto Kuusimurto
18.4. vänrikki Seppo Tuomi
19.4. kapteeniluutnantti Tor Sonntag
20.4. ylikersantti Pentti Saario
23.4. yliluutnantti Markku Jalli
23.4. vänrikki Simo Nurminen
25.4. luutnantti Aulis Lahti
Koski TL
Lieto
Parainen
Raisio
Salo
Salo
Loimaa
Turku
Perniö
Raisio
70 VUOTTA
10.4. ylikersantti Antti Keskitalo
Mietoinen
www.turunsanomat.fi
60 VUOTTA
2.4. alikersantti Timo Ahvamaa
2.4. alikersantti Ari Niskanen
3.4. ylikersantti Heikki Vartiainen
8.4. vänrikki Kari Kakko
9.4. yliluutnantti Aimo Paukku
9.4. res-jäsen Kaj Westersund
11.4. pursimies Erkki Wallin
12.4. ylikersantti Markku Suonenvirta
18.4. vääpeli Jaakko Hellman
23.4. luutnantti Pekka Tulonen
25,4, kersantti Reijo Tuomi
29.4. yliluutnantti Jaakko Lepistö
Kustavi
Turku
Prunkila
Koski TL
Loimaa
Kaarina
Sodankylä
Tuohittu
Karinainen
Piispanristi
Perniö
Aura
50 VUOTTA
4.4. luutnantti Kai Johansson
9.4. ylivääpeli Marko Mikkonen
11.4. kapteeni Caj Karlsson
13.4. luutnantti Iiro Pohjanoksa
16.4. vänrikki Kari Koivuluhta
24.4. ylikersantti Simo Vuorinen
28.4. luutnantti Jarmo Heikkinen
30.4. vänrikki Juha Repo
Turku
Loimaa
Turku
Vanhalinna
Turku
Naantali
Loimaa
Raisio
Lauantaibrunssi 11.00-14.00, 10 e,
lapset alle 12 v. 5 e ja 4 v. 0 e.