Taito toi voimaa KOTUun
No: 3 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 54. vuosikerta 18.6.2015 Taito toi voimaa KOTUun Pleitit paukkuivat Loimaalla s. 3 Kevyin askelin Kesäyön marssilla Kunniamerkit ja ylennykset s. 10-11 s. 6 Turun komppanian Salon itsenäisyyden muistolaatta paljastettiin museo jälleen auki Lampilla s. 12 s. 14 s. 15 Toimitsijapula uhkasi SRA:n piirimestaruuskisaa s. 18 2 3/2015 Avointa Nato-keskustelua tarvitaan P uolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta vietettävä Suomen puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä. Puolustusvoimain lippujuhlan päivän edeltäjiä ovat olleet Suomen suojeluskuntien Helsingin valloituksen voitonparaati 16. toukokuuta 1918. 4. kesäkuuta 1942 vietettiin Suomen marsalkan syntymäpäivää hänen täyttäessään 75 vuotta ja hänet nimitettiin Suomen marsalkaksi. Mannerheim kuoli vuonna 1951 ja ensimmäinen puolustusvoimain lippujuhlan päivä järjestettiin vuonna 1952. Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä. Lounais-Suomen aluetoimisto järjesti tänä vuonna lippujuhlan päivänä ylentämis- ja palkitsemistilaisuuden Kaarinan lukiossa. Itse pääsin tällä kertaa kokemaan tilaisuuden ylennettävänä uuteen sotilasarvoon. Tunne seistä siinä joukossa oli sanoinkuvaamattoman hieno ja tunteikas. Joten en kuvaile sitä tämän enempää, vaan toistan tässä muutamia kohtia puheestani, jonka sain pitää ylennettyjen puolesta. Keväällä, kansallisena veteraanipäivänä 27.4. tuli kuluneeksi 70 vuotta taistelujen taukoamisesta Suomessa. Sotiemme veteraanit ja lotat tekivät sotien aikana niin rintamalla kuin kotirintamallakin työn, jonka vertaista saamme hakea. Heidän uhraukset sodissamme ja maamme jälleenrakentamisessa olivat ratkaisevan tärkeää Suomelle. Ilman tätä panosta emme olisi nyt tässä. Heidän työnsä muistoa ja sen siirtämistä tuleville polville emme saa unohtaa. Tammenlevän Perinneliitto on aloittanut perinteen siirtämisen. Kehotan meitä jokaista tahoillamme tukemaan tätä työtä. Olemme joutuneet jälleen tilanteeseen, jossa kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt. Kylmän sodan päättymistä seurannut lientyminen sai osan toiveikkaista arvioijista jo julistamaan perinteisen sodan uhan kadonneeksi – ainakin Euroopasta. Valitettavasti odotukset ovat osoittautuneet liian positiivisiksi. Turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt myös lähialueillamme. Monien riippuvuussuhteiden muodostamassa, yhä teknisemmäksi ja monimutkaisemmaksi käyvässä maailmassa pärjäämme parhaiten tekemällä tiivistä yhteistyötä paitsi Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden, myös EU:n ja Naton jäsenten kanssa. Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta on käyty tänä keväänä vilkasta keskustelua. On pohdittu myös liittoutumisen vaihtoehtoa. Uuden hallituksen ohjelmassa todetaan: ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato- jäsenyyttä.” Eiköhän tämä riitä myös meille. Avoin tosiasioihin perustuva keskustelu ja selvityksen teko on tietenkin tarpeen. Omasta puolustuksesta huolehtiminen ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on välttämätöntä. Vain uskottava puolustuksemme nostaa kynnystä sotilaallisen voimankäytöllä uhkaamiselle. Uusi hallitus on sitoutunut siihen, että jatkossakin puolustuksemme perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Lisäksi hallitus on sitoutunut korottamaan puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin esityksen mukaisesti sekä varmistamaan kertausharjoitusten riittävän määrän sekä vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytysten turvaamisen. Sodan ajan kokoonpanoihin sijoitettujen tehtävänä on osallistua harjoituksiin, on ne sitten kertausharjoituksia tai vapaaehtoisia harjoituksia. Jos emme näin toimi, harjoituksista saatava hyöty joukon suorituskyvyn paranemiselle jää vajavaiseksi ja resursseja menee hukkaan. Niiden henkilöiden, joilla ei ole sijoitusta sodan ajan joukoissa, on tärkeää pitää yllä omia taitoja ja kykyjä esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämissä koulutuksissa. Jokaisen panosta tarvitaan maamme ko- konaisturvallisuuden eri sektorien tehtävissä. Yhteiskunnan tahojen on vain havahduttava löytämään oikeat henkilöt eri tehtäviin. Kuten alussa totesin näinä vajaana viitenä vuotena olen saanut kokea monta hienoa hetkeä ja ihmistä, jotka ovat antaneet sydämen maanpuolustusaatteen vietäväksi. Se suuri innostus ja aikaansaannokset ovat olleet valtavan hienoa nähtävää ja kokemuksina äärimmäisen hienoja. Ilman tätä joukkoa, niin maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, reserviupseerien, reserviläisten ja kiltojen toimijoita, moni asia yhteiskunnassamme olisi jäänyt tekemättä. Kiitos tälle joukolle! Ilman läheisimpiäni en olisi nyt tässä. Heidän tukensa on ollut todella tärkeää. Suurin kiitos kuuluu ehdottomasti puolisolleni Tuulalle. Kiitos Tuula! Oman panoksensa tässä tuessa ovat antaneet myös omat lapseni ja lapsenlapseni. Kiitos myös heille! Lopuksi haluan onnitella kaikkia 4. kesäkuuta ylennettyjä ja palkittuja. Toivotan kaikille miellyttävää kesää! Erkki Lehmus päätoimittaja PIIRIKIRJOITUS Miksi vapaaehtoiset harjoitukset eivät vedä? O lemme saaneet määrärahoja kertausharjoitusten ja vapaaehtoisten harjoitusten järjestämiseen ja se on todella hyvä asia, uskottavan maanpuolustuksen kannalta. Se, että vapaaehtoisiin harjoituksiin eli niin sanottuihin VEH-harjoituksiin, saadaan kutsutuista vain, noin 10 prosenttia on huono asia. Mihin jää aktiivisuus, kun harjoituskutsu saapuu? Jokaiselle on mietitty siinä vaiheessa tehtävä ja se on yhtä tärkeä, oli titteli harjoituksessa sitten mikä hyvänsä. Harjoituksen johto suunnittelee pitkään näitä koulutuksia ja tekee paljon työtä ennen varsinaista harjoitusta. Koko harjoitus perustuu siihen, että kaikki tulisivat paikalle, jotka kutsun ovat saaneet. Ei harjoitusta voi viedä täyspainoisesti läpi jos osallistujakato on 90 prosenttia. Samoin käy jos ilmoittautuu ja jättää viime hetkellä tulematta jonkun huonon tai keksityn syyn takia kuten esim. en lähde, siellä taitaa tulla sade tai siellä tuuleekin noin paljon jne. Huonoja syitä mutta valitettavan yleisiä. Mukaan tarvitaan aktiivisia sitoutuneita henkilöitä, jotka kantavat vastuun kaikesta tekemisistään. Kaikille riittää töitä. Tehtäväkenttä on niin laaja, että varmasti löytyy mielekästä tekemistä kaikille, jotka sitä haluaa. Omalla aktiivisella toiminnalla, V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY V-S RESERVILÄISPIIRI RY Toiminnanjohtaja Erkki Lehmus 040 160 8001 [email protected] lustustyöhön tuo ja luo meille kaikille turvallisuuden tunteen. Tervetuloa kaikki mukaan. Lisäinfoa kurssitarjonnasta saat www.mpk.fi Marko Mikkonen reserviläispiirin 2.varapuheenjohtaja Toimisto Rykmentintie 15, 20810 TURKU Juhani Pulkkinen 040 410 2394 sähköposti [email protected] Rul:n toimisto Puh. 09-4056 2050 Res:n toimisto Puh. 09-4056 2040 Kotisivut www.rul.fi/varsinais-suomi www.reservilaisliitto.fi/varsinais-suomi RESERVILÄISURHEILULIITTO Puh. 09-4056 2060 Osoite kaikilla: Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki 3/2015 Päätoimittaja Erkki Lehmus 040 160 8001 [email protected] kysymällä, osallistumalla ja kouluttautumalla löytää tältä maanpuolustuksen saralta palkitsevaa ja paljon antavaa kokemuksellista aktiviteettia. Mukaan tarvitaan myös nuoria joilla on ”palvelusaikaa” ja aikaa paljon enemmän kuin allekirjoittaneella. Nuorissa on tulevaisuus ja siksi meidän täytyy pitää huolta siitä, että saamme aktiivisia nuoria mukaan mielekkääseen tekemiseen. Kartoittamalla nuoren halut ja kyvyt pystymme sijoittamaan heidät oikein ja tarjoamaan heille mielekästä koulutusta sekä tarjoamaan tarvittaessa koulutusapua ja ohjausta. Yhdessä tekemällä, aktivoimalla suuri reservi maanpuo- Odotettu kesä P oikkeuksellisen lauha talvi on nyt sitten vaihtunut monen odottamaan kesään. Meille suomalaisille tämä vuodenaika sisältää monesti suuria odotuksia, joskus jopa ylisuuria. Samaa kuulee myös heiltä, jotka ovat juuri siirtyneet eläkkeelle. Kerrotaan, että nyt se vasta kiire onkin, kun pitää tehdä kaikkea sitä, mitä ennen ei millään ehtinyt. Vaikka itse olenkin vasta muutaman vuoden kuluttua tuossa tilanteessa, mikäli Herra voimia ja terveyttä yleensä suo, niin nyt jo huomaa, ettei saa aikaan samalla tavalla kuin ennen. Ihmisen kannattaakin suhtautua realistisesti itseensä ja toisiin ihmisiin. Vuosirenkaat vähän vaikuttavat! Olemme toki kaikki kasvaneet jonkinlaisten odotusten alla. Riman korkeus on tietenkin vaihdellut meidän kohdallamme. Vanhempamme, opettajamme, ystävämme, perheemme ja kouluttajamme ovat tuota riman korkeutta eri tavoin säädelleet. Tuohon joukkoon myös itse kuulumme. Eteenpäin pyrkiminen ja suorittaminen on toki ihmisen luonnollinen taipumus. Se vie elämää ja maailmaa eteenpäin, mutta vauhti ei kuitenkaan voi koko ajan vain kiihtyä meidän kohdallamme eikä maailmassa. Siinä ei luonto, kroppa ja mieli aina oikein pysy perässä. Olisiko kesä jollain tavalla myös aikaa, jolloin mieltä ja kuntoa hoidetaan. Suoritetaan vähemmän ja hoidetaan enemmän. Kuunnellaan omaa sisintä ja lähellä kulkevien tuntoja. Kuljetaan avoimin mielin luonnossa, puistoissa, mökeillä ja Aurajoen rantamilla. Tarpeelliset asiat toki tehdään, mutta muuten ladataan niitä kuuluisia akkuja. Niin muuten monet kirjailijat ja muutkin luovan työn tekijät toimivat. He viettävät aikaa jossain, missä ei ole lainkaan sosiaalisia kontakteja tai nettiä, rauhaa ja hiljaisuutta vain. Mutta se toinen puoli, ihminen, jolla talviaikaan on vähän muita kontakteja. Hän taas kaipaisi niitä varmaan muina vuodenaikoina. Kaipa tästä seuraakin se, ettei tässäkään asiassa voi tehdä yksiselitteistä direktiiviä siitä, miten kaikkien pitäisi toimia. Pääasia varmaan on, että alkanut kesä tuo vaihtelua ja virkistystä elämään ja katkaisee sopivalla tavalla arjen rutiinin. On tapa sitten mikä tahansa, kunhan se itse kutakin palvelee. Suuren Mestarimme ohjetta kannattaa kyllä kaikkien noudattaa, katsella kedon kukkia, kuunnella lintujen laulua ja vähäksi aikaa vetäytyä hiljaisuuteen ja rukoukseen suuren Jumalan eteen. Rauhaisaa kesää! Ismo Seivästö rovasti, hum.kand MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN Tarvittaessa voit toimittaa kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI [email protected] [email protected] Muutoksia ja liittymisiä myös liittojen kotisivuilla Rykmentintie 15, 20810 TURKU, matkapuh. 040 160 8001, sähköposti [email protected] Toimitusneuvosto Marko Silvander Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Veikko Valtonen Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola [email protected] HENGENRAVINTOA PÄÄKIRJOITUS Taitto ja kuvankäsittely Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori FI68 5710 0420 0801 37 Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5700 kpl Seuraava numero ilmestyy 27.8.2015 Aineisto toimitukseen 1.8.2015 3 3/2015 SRA ja practical sanoivat Loimaalla toisilleen tahdon Pleittien pauketta Marko Silvander L oimaan Laukojat heitti haasteen Loimaan Seudun Reserviläisille ampumakilpailujen järjestämisestä yhteistyössä. Eikä vain yhden vaan peräti kolmen kilpailun sarjasta. Ideana oli järjestää kilpailu, johon voisi osallistua sovelletun reserviläisammunnan tai practical-statuksen omaavat henkilöt tasavertaisina. Molemmat yhdistykset olivat yksimielisiä ajatuksen järkevyydestä ja ideaa lähdettiin kehittelemään eteenpäin. Olihan tapahtumilla myös hyvät tarkoitusperät, kun kilpailujen varat on tarkoitus käyttää Laukojien koulutusase hankintoihin ja tästä syystä myös kaikki toimitsijat maksoivat osallistumismaksun. Reserviläisten tärkeimpänä intressinä osallistua kilpailujen järjestämiseen oli saada alueelle enemmän mahdolli- Heidi Bergström suuksia harjoitella ammuntaa ja osallistua kilpailuihin. Työnimeksi kilpailuille tuli Loimaa Cup 1, 2 ja 3. Cup 1 ammuttiin kiväärillä, Cup 2 pistoolilla ja Cup 3 haulikolla. Kilpailut pidettiin kolmena peräkkäisenä viikonloppuna ja ensimmäinen kilpailu oli heti SRA-Piirimestaruuskilpailujen jälkeen 26.4. Tuomarit ampuivat siinä sivussa Kilpailut mentiin läpi SRAsäännöillä mutta Cup 3 oli myös Practicalin level 1 -kilpailu. Kilpailijat toimivat toimitsijoina alhaisen osallistumismaksun vuoksi ja myös sen takia, että toimitsijoita on todella vaikea saada sitoutumaan kaikkiin kolmeen kilpailuun. Kilpailuissa ei myöskään pidetty erikseen toimitsijakilpailua, vaan tuomarit kiersivät oman ryhmän- Tyyli vapaa, kunhan taulussa on osumat. Tuomarina Tero Mäntylä, ampujana Teemu Vahtera. Loimaa Cupin tulokset Vakio-luokka: 1. Westberg Björn 2. Laine Pyry 3. Yliluoma Kalle TuKoRes TaKoRu Noormarkun Reserviläiset ry Avoin-luokka: 1. Vahtera Teemu 2. Uusitalo Mikko 3. Salo Jani TuKoRes Varsinais-Suomen Kilta ry Loimaan Seudun Reserviläiset D-luokka: 1. Oksanen Tiina 2. Bergström Heidi 3. Kauppinen Taru TuKoRes Loimaan Seudun Reserviläiset Loimaan Seudun Reserviläiset H50-luokka: 1. Kurikka Jari 2. Aaltonen Jouni 3. Salonen Jukka Turun RU Alastaron Reserviläiset Loimaan Seudun Reserviläiset Yleiskilpailu: 1. Vahtera Teemu 2. Uusitalo Mikko 3. Salo Jani TuKoRes Varsinais-Suomen Kilta ry Loimaan Seudun Reserviläiset Tarkka-ampujana Björn Westberg. sä kanssa kaikki rastit läpi. Näin myös toimitsijat saivat osallistuttua kilpailuun. Palkinnot jaettiin kaikkien kolmen kilpailun yhteistulosten perusteella ja Cup 3 -kilpailusta palkittiin erikseen myös level 1 -kilpailuun osallistuneet practical-ampujat. Kilpailut vietiin läpi osittain samoilla rakenteilla viilaten niitä sopiviksi eri aseille. Osa rasteista rakennettiin täysin uusiksi. Esimerkiksi kiväärille tehtiin tarkka-ampujarasti, jossa ammuttiin ilmapistoolitauluihin 60 metrin matkalta. Yhdessä rastissa mitattiin puhdasta nopeutta esteettömiin tauluihin. Kivääriä lauottiin kuuden rastin verran ja osallistujia oli yhteensä 23. Oman haasteensa toi vesisade, joka taukosi vasta kilpailun loppupuolella. Pistoolikilpailussa ammuttiin niin ikään kuusi rastia. Rastirakenteita oli samoja mutta osassa olivat taulut vaihtuneet pleitteihin tai poppereihin. Kokonaan uusia rastipaikkoja oli kaksi. Toisessa EA-poppereiden takaa ammutut popperit laukaisivat heiluvat taulut ja toisessa koko rasti suoritettiin katoksesta pöydän takaa tuolilla istuen. Pistoolipäivänä osallistujia oli yhteensä 31 ja ilmakin suosi kilpailijoita lämpimästi. Buckshotit, popperit ja pleitit Kolmas Cup-kilpailu toi eniten muutoksia tullessaan. Koska kyseessä oli samalla Practicalin level-kilpailu, rastit olivat haastavampia ja ne olivat lisääntyneet kahdella eli haulikkokilpailussa ammuttiin yhteensä kahdeksan rastia. Taitoja mitattiin pitkässä ampumamatkassa, nopeudessa sekä lataamisen hallinnassa. Ensimmäinen rasti ammuttiin hulppeasti juhlakatoksesta keinutuolissa istuen. Ammuksina olivat slugit ja Tuplasti palkittujen on helppo hymyillä, avoimen luokan sekä koko kilpailun kolme parasta: Teemu Vahtera (keskellä), Mikko Uusitalo (vas.) ja Jani Salo (oik.). niillä piti saada 40 metrin päässä olevat pleitit nurin sekä osumia tauluihin. Seuraavat rastirakenteet olivat tuttuja aiemmista kilpailuista mutta ammukset vaihtelivat normaaleista birdshoteista slugeihin ja buckshotteihin. Birdshoteilla kohteena olivat popperit ja pleitit ja slugeilla sekä buckshoteilla taulut. Buckshottien suurempien kuulien osumista tulkattiin kaksi parasta osumaa. Toiseksi viimeinen rasti oli pitkärasti. Aloituksena oli pistoolikilpailusta tutut popperit, jotka laukaisivat heiluvat taulut, tosin heilurit piti laukaista kahdesta eri ampumapaikasta. Kolmannella ampumapaikalla vastassa oli ”texas star” eli pleittejä tähden muodossa ja osumat saivat tähden pyörimään, ellei nopeilla vastavuoroisilla osumilla saanut tähteä pysymään aloillaan. Lataustyyleissä on eroja Viimeinen rasti oli lähinnä latausharjoitus. Ammuttavana oli kuusi kääntyvää pleittiä suhteellisen lähellä mutta Texas star Teemu Vahteran pyörityksessä. lähdössä ei saanut olla kuin kaksi patruunaa ladattuna ja osumien välissä piti ladata aina neljä patruunaa. Lähes jokainen rasti vaati lataamisen kesken suorituksen tai ennen suoritusta aseen ollessa tyhjänä lähtötilanteessa, joten lataamisen nopeus oli osumien ohella ratkaisevassa osassa. Lataamista katsellessa saattoi myös tunnistaa eri lajien harrastajat. Practicalampujilla oli lähes järjestään panosvyöt, jotka mahdollistivat neljän tai vähintään kahden patruunan lataami- sen kerralla, kun taas pelkästään SRA:a harrastavat etsivät patruunoita usein taskuista tai pusseista ja lataus suoritettiin yksi patruuna kerrallaan, hitaasti mutta varmasti. Haulikkokilpailu keräsi eniten osallistujia, joita oli yhteensä 40. Kaikki kolme osakilpailua saatiin onnistuneesti läpi ja kummankin lajin harrastajat kilpailivat sulassa sovussa rinnakkain. Rastien rakentamiset ja loppusiivoukset sujuivat niin ikään yhteisvoimin. Tästä voisi tulla jopa uusi perinne. 4 3/2015 Mikko Barck LYHYET RESUL:n sähköinen kuntokortti Reserviläisurheiluliiton jäsenliittojen (RES, RUL) uudet jäsenet sekä aiemmin kirjautumattomat jäsenet pääsevät kirjautumaan sähköisen kuntokortin käyttäjiksi. Liikuntasuoritukset on hyvä kirjata sähköiseen kuntokorttiin heti tuoreeltaan, esimerkiksi kerran viikossa. Säännöllinen liikunta pitää yllä ja lisää kuntoa ja terveyttä monin tavoin. Arkiliikunta, liikuntaharrastukset, kilpailuihin harjoitteleminen jne. rakentavat myös perustaa reserviläiselle tärkeälle kenttäkelpoisuudelle. Sähköinen kuntokortti auttaa seuraamaan omaa aktiivisuutta ja sitä kautta myös ylläpitämään liikuntamotivaatiota ja monipuolista liikuntaa. Jos et vielä ole kirjautunut, tee se nyt heti. Kirjautuminen tapahtuu seuraavasti: Käyttäjätunnuksesi on ensimmäisellä kirjautumisella jäsennumerosi esim. 1234567 (löytyy jäsenkortista, 6-10 numeroa) ja salasana sukunimi muodossa VIRTANEN, eli kaikki kirjaimet isolla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla sinua pyydetään muuttamaan salasanasi tietoturvasyistä. Kirjoita mieleisesi salasana ja paina se mieleesi. Laita myös sähköpostiosoitteesi jos sinulla sellainen on. Ilman sähköpostiosoitetta et esimerkiksi voi tilata unohtunutta salasanaa sähköpostiisi, joten sellainen on hyvä olla olemassa tässäkin palvelussa. MILjazz sulostuttaa elokuun iltoja Kesällä 2015 MILjazz -kiertue on laajempi kuin koskaan koko historiansa aikana. Kiertueella tarjotaan kuudellatoista paikkakunnalla laadukas puistokonsertti, jonne ihmiset voivat tulla pääsymaksutta kuuntelemaan korkealaatuista musiikkia ja nauttimaan tunnelmasta. Kaikilla MILjazz -konserttikiertueen paikkakunnilla esiintyy energinen Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show band solistinaan suomisoulin kuningas, laulaja Sami Saari. Muuten festivaalin ohjelmisto vaihtelee vuorotellen kiertueella esiintyvien soittokuntien mukaan. Turussa on mukana myös Laivaston Big Band solistinaan pianisti Iiro Rantalan. Rantala on vaikuttanut niin Suomen jazzgenressä, kuin klassisen musiikin puolellakin taiturimaisella muusikkoudellaan säveltäjänä, sovittajana ja pianistina jo parin vuosikymmenen ajan. Hän on rikkonut musiikillisia rajoja ja yhdistänyt niitä uudella tavalla. Tapahtuma pidetään elokuun lopulla Forum Marinumin alueella Suomen Joutsenen läheisyydessä. Tilaisuus alkaa kello 18.00 Turun varuskunnan komendantin tehtävää pitkään hoitanut kapteeniluutnantti (evp) Seppo Järvinen (vas.) onnitteli uutta komendanttia, yliluutnantti Jan-Henrik Kankaretta Laivaston kerholla toukokuussa. Yliluutnantti Jan-Henrik Kankare lisäisi kontaktia oppilaitoksiin Turun varuskunnalle uusi komendantti Nina Soini T urun varuskunta sai uuden komendantin toukokuun alussa, kun tehtävään nimitettiin yliluutnantti Jan-Henrik Kankare. Samalla hänet nimitettiin myös Rannikkolaivaston esikunnan kanslian toimialapäälliköksi. Kankare on vaikuttanut Rannikkolaivastossa, tai sitä edeltäneissä organisaatioissa jo pitkään, aina alkaen valmistumisestaan vuonna 1997 ja ensimmäisestä pestistään Turun rannikkorykmentissä. Gyltön linnakkeella vierähti kymmenisen vuotta opetusupseerin tehtävissä sekä koulutus- että vartioupseerina. Pansioon hän siirtyi 2006 silloiseen Meripataljoonaan. Opistoupseerien jatkokurssin henkilöstölinjan jälkeen hän toimi silloisen 4. Miinalaivueen toimistoupseerina kaksi vuotta kunnes siirtyi meripuolustusalueen esikuntaan. Entisellä komentoalalla (nykyisin henkilöstöala) hän työskenteli useamman vuoden osastoupseerina. Kanslian toiminta ja komendantin tehtävät ovat tulleet vuosien varrella Kankareelle jo jonkin verran tutuksi, kun niitä on vierestä seurannut. Uuteen tehtävään siirtymiseltä hän odottaa tervetullutta vaihtelua. – Kannatan kyllä sitä, että tehtäviä vaihdetaan välillä. Liian kauan samassa tehtävässä työskennellessä voi sokeutua omalle työlleen ja Varuskunnan komendantin tehtävät Komendantiksi määrätään palkattuun henkilöstöön kuuluva sotilas. Komendantti huolehtii varuskunnan päällikön käskyjen ja määräysten toimeenpanosta ja valvoo niiden noudattamista. Komendantti huolehtii varuskunnan vastuulla olevien sotilaallisten kunnianosoitusten järjestelyistä, esimerkiksi kunniaeteenpäin viemisen sijasta vain rutinoituu, Kankare pohtii. Varuskunnan linkki yhteiskuntaan Komendantin tehtävissä keskeisintä on kaikista varuskunnallisista asioista huolehtiminen varuskunnan päällikön, tässä tapauksessa kommodori Timo Hirvosen, käskyjen mukaisesti. Käytännössä komendantti siis huolehtii varuskunnan päällikön käskyjen toimeenpanosta ja valvoo niiden noudattamista. Reserviläisten kanssa toimimisesta Kankareella on paljon hyviä kokemuksia. – Olin mukana monissa reservin harjoituksissa niin tykistön, valvonnan kuin vartioinnin tehtävissä. Ne olivat hyviä kokemuksia. Oli vartiosta, seppeleenlaskuista ja hautajaisista • määrää varuskunnan päällikön hyväksymänä joukko-osastot asettamaan osastoja, yksittäisiä miehiä tai kuljetusvälineitä tilapäisiä tehtäviä varten • tiedottaa varuskunta-asioista ja järjestää muut varuskunnan tilaisuudet hienoa nähdä kuinka paljon erilaista osaamista pienestäkin joukosta löytyi. Hommat hoitui aina ja usein saattoi jopa käydä niin, että reserviläiset olivat monissa tilanteissa jo askeleen edessä, Kankare hymyilee. Uusi komendantti pitää merivoimien ja Rannikkolaivaston vuorovaikutusta sidosryhmien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa tärkeänä. – Ehdottomasti meidän pitää varuskunnallisellakin tasolla myös jatkossa näkyä ja kuulua ulospäin. Olemme osa tätä yhteiskuntaa ja meidän on pidettävä paikkamme siinä, Kankare toteaa. Yhteistyötä tehdään monin tavoin monilla eri tasoilla. Näkyvimpiä muotoja ovat varmasti valtakunnalliset ja paikalliset tapahtu- mat kuten esimerkiksi kansallinen veteraanipäivä. Turun messuilla elokuussa ollaan vahvasti laajan yleisön tavoitettavissa. Kankare näkee nykyisten yhteistyömuotojen olevan riittävällä tasolla. Resurssit ovat olleet suppenemassa ja toimintoja on säädettävä sen mukaisesti. – Jos jotakin pitäisi lisätä, niin ehkä suoraa kontaktia oppilaitoksiin. Puolustusvoimien kannattaisi olla aktiivisia siihen suuntaan työnantajakuvankin luomisen kannalta, Kankare hahmottelee. Monialainen kanslia Kankareen uuteen pestiin kuuluu myös toimialapäällikkyys Rannikkolaivaston esikunnan kansliassa, joka sisältää myös paljon eri suuntiin nopeasti näkyviä toimintoja. – Kansliahan on melkoinen sulatusuuni, sillä toimijoita on koottu yhteen monesta toimialasta. Suurin osa kanslian tehtävistä on lisäksi hyvin näkyviä toimintoja, joita arvioidaan erittäin kriittisesti ja joista tulee palaute heti. Tällaisia ovat esimerkiksi komentajan suuntaan liittyvät työt, palkat, tiedotus, tapahtumat, tilaisuudet, turvallisuus, Kankare kuvailee ja jatkaa; – Nämä näkyvät osin paitsi joukko-osaston sisällä myös nopeasti ulkopuolelle, sidosryhmille ja median kautta koko väestölle. Tällainen näkyvyys asettaa työlle korkean vaatimustason. 5 3/2015 MIETTEITÄ MPK:STA Marssia yössä V arsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön alkuvuoden suurin koitos, 18. Kesäyön marssin järjestelyt ovat nyt onnellisesti takana. Koulutus- ja tukiyksikkömme sai tehtäväkseen järjestää 18. Kesäyön marssin Turussa kesäkuun 6. päivänä. Marssin valmistelut aloitettiin jo viime vuonna tiedustelumatkalla Tuusulaan. Tämän tutustumismatkan jälkeen pidettiin suunnittelukokous, jossa valittiin järjestelytoimikunnan vastuuhenkilöt. Järjestelytoimikunta jakaantui viiteen eri valiokuntaan, joilla jokaisella oli omat vas- tuualueensa. Marssia suunniteltiin vuoden mittaan 12 järjestelytoimikunnan kokouksessa. Tämän lisäksi eri valiokunnat pitivät useita omia suunnittelukokouksiaan. Marssiviikonloppuna tapahtumaa järjestämässä oli kaiken kaikkiaan 92 vapaaehtoista toimitsijaa. Marssi järjestettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Reserviläisurheiluliiton yhteisenä tapahtumana. Tämän vuoden marssin johtajana toimi Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja majuri res. Tor-Erik Lindqvist. Vapaaehtoisten toimijoi- den järjestelytoimikunnassa ja eri valiokunnissa tekemää talkootyön määrää on mahdotonta arvioida. Joka tapauksessa 92 vapaaehtoisen toimitsijan tekemä työ marssin onnistumiseksi oli ratkaisevan tärkeä. Ilman vapaaehtoisia toimitsijoita tapahtumaa ei pystyttäisi järjestämään. Esitänkin tässä nyt mitä suurimmat kiitokset kaikille vapaaehtoisille toimitsijoille. Ratkaisevan tärkeä oli myös puolustusvoimien tuki tapahtumalle. Porin prikaati tuki marssia materiaalisesti, muun muassa ajoneuvoilla ja talousryhmän kalustolla. Merivoimien esikunta tuki tapahtumaa alueiden ja tilojen osalta sekä asettamalla Laivaston soittokunnan tilaisuuteen. Erityisen hienoa oli myös se, että tapahtuman suojelijaksi lupautui Merivoimien komentaja. Kontraamiraali Kari Takanen olikin itse paikalla ja hän lähetti marssijat matkaan Laivaston soittokunnan siivittämänä. Osallistujamäärä oli pettymys Unohtaa ei sovi sitäkään, että myös Pääesikunta tuki tapahtumaa hankkimalla marssijoille jaettavat mitalit. Suuri kiitos siis MPK:n tärkeimmälle kumppanille, Puolustusvoimille siitä merkittävästä tuesta, jonka ne meille antoivat. Esitän parhaimmat kiitokseni myös kaikille niille yhteisöille ja yrityksille, jotka tukivat tapahtumaamme. Marssin järjestäjille oli pettymys, että marssijoita oli vain 430 henkilöä. Ensi vuoden marssin markkinointiin onkin kiinnitettävä erityinen huomio. Toivottavasti onnistuimme kuitenkin luomaan mahdollisimman monelle marssijalle niin hienon elämyksen, että he tulevat mukaan myös ensi vuoden marssille tuoden mukanaan suuren joukon ystäviään ja kavereitaan. Marssijoiden maalissa antaman palautteen mukaan useimmat olivat sangen tyytyväisiä tapahtuman järjestelyihin. Toki rakentavia kehittämisideoitakin saatiin. Kaikki itse havaitsemamme virheet korjataan ja mahdollisimman monet kehittämisideat pyritään toteuttamaan ensi vuoden marssilla, joka marssitaan samoissa maisemissa. Toivotan kaikki Parivartion lukijat mukaan 19. Kesäyön marssille 11. – 12.6.2016. Markku Laine piiripäällikkö If Loistokuskin bonus on VAHINGON JÄLKEENKIN 75 % Turuntie 8 Puh. 727 loistokuski.fi ”LAADUKASTA ASUMISTA, VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA” ”LAADUKASTA ASUMISTHYVIN A, HYVIN VARUS TELLUISSA ASUNNOISSA” Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n. 1000 laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi/bonus Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot x sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä x jokaisessa asunnossa oma sauna x omatoimiremontteja tuetaan x mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa x sisäinen asunnon vaihto mahdollista x sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Etua elämään. OP-Pohjolasta. 6600 24100 Salo fax 727 6611 sähköposti: tuomo.erkkola@ salonhmlkeskus.inet.fi Tapaturman tai sairauden yllättäessä apu on lähellä Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu 9-11. Ajanvaraus puhelimitse ma–pe klo 7–21, la–su klo 8–20 030 6000* tai terveystalo.com Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, 20101 Turku Puh. (02) 275 1500, Avoinna ma–pe klo 8.00–16.00 www.suomenlaatuasunnot.fi *Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. WWW.LEHTITEHDAS.COM 6 3/2015 LYHYET RUK juhli 95 vuottaan Haminassa Reserviupseerikoulun 95– vuotisjuhla kokosi reilut parituhatta reserviupseeria tutuille ympyröille Haminaan lauantaina 6. kesäkuuta. Juhlassa puheen piti muun muassa RUL:n puheenjohtaja, salolainen reservin kapteeni Mikko Halkilahti. – Reserviupseerikoulun merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on ollut kiistatonta. Kansakuntamme menestykseen on vaikuttanut yleisen asevelvollisuuden korkein johtajakoulutus ja eritoten Haminan Reserviupseerikoulu, jossa suurin osa maamme reserviupseereista on saanut koulutuksensa. On selvää, että nuoren varusmiehen itsetuntoa nostaa ja uravalintoja siivittää kokemus, kun hänet kaksikymppisenä nuorukaisena nostetaan esille suuresta massasta ja sanotaan: ”Sinussa on johtajaainesta, koulutamme sinusta johtajan”. Tämän parempaa starttia nuori ei voi saada aikuiselämänsä alkumetreille, totesi RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti. Päivän ohjelmassa oli pääjuhlan lisäksi reserviupseerikurssien ohimarssi, johtajakoulutuksen esittely, kalustoesittely sekä tutustuminen mentor-toimintaan ja RUK:n priimustutkimukseen. Bastionissa pidetyn pääjuhlan jälkeen ohjelmassa oli kurssien ohimarssi, johon osallistui reilusti toistatuhatta reserviupseeria. Vanhimmat kurssit, jolta marssissa oli edustus olivat kurssit 48 ja 55. Ensiksi mainittu kurssi alkoi välirauhan aikana kesällä 1940 ja jälkimmäinen kurssi pidettiin syksyllä 1942. Näyttävimmät marssiosastot olivat kursseilla 102, 117 sekä käynnissä olevalta kurssilta 246. Merivoimille uusi komentaja Kontra-amiraali Veijo Taipalus on määrätty Merivoimien uudeksi komentajaksi 1.1.2016 lukien. Vuodesta 2013 hän on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina. Taipalus toimi Merivoiminen esikuntapäällikkönä 2011 – 11.1.2013. Nykyinen Merivoimien komentaja kontra-amiraali Kari Takanen on määrätty 1.1.2016 lukien Pääesikunnan päälliköksi eli puolustusvoimien ”kakkosmieheksi”. Takanen on ollut merivoimien komentajana vuodesta 2013 alkaen. Kesäyön marssi veti Turkuun reilut 400 marssijaa Kevyttä askelta komeassa maisemassa Olli Peltonen Olli Alho 18. Kesäyön marssi tallattiin Turussa lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä 6. – 7. kesäkuuta. Marssille laittautui kaikkiaan noin 430 innokasta marssijaa aina päiväkoti-ikäisistä veteraanisukupolven edustajiin asti. Heikkilän kasarmin kentälle kerääntyneiden marssijoiden tunnelman nostivat marssin suojelijan, merivoimien komentaja Kari Takasen, pitämä innostava puhe, laivaston soittokunnan reipas musiikki ja kaikille osallistujille yhteinen ohjattu alkuverryttely. Reittivaihtoehtoja oli tarjolla kuusi kappaletta porrastetusti aina kuudesta kilometristä täyteen maratoniin asti. Reitit tarjosivat jokaiselle jotain. Lyhyempien reittien marssijat saivat näkökulmaa turkulaiseen kaupunkimaisemaan mm. Halistenkoskella, Tuomiokirkolla ja Föri -lautalla. Pitempien matkojen marssijat saivat tämän päälle myös luontoelämyksiä Ruissalon vehreällä saarella ja merellinen auringonlasku olikin varmasti monelle mieleenpainuva näky. Kauniin kesäyön lisäksi yli 20 kilometrin matkan marssineilla reserviläisillä oli mahdollisuus kuitata reserviläisen kenttäkelpoisuuteen kuuluva marssisuoritusmerkintä. 5-vuotias marssi 28 kilometriä Pidemmiltä marssimatkoilta tultiin Jalka ei painanut maratonillakaan. maaliin Heikkilän kentälle yön pikkutunneilla. Lopputsempin tarjosivat ulkotulilla osoitettu maaliviiva ja toimitsijoiden kannustukset. Puoli kahden aikoihin maaliin saapui 32 kilometrin reitin marssinut vantaalaispoliisi Tuomas Pelkonen yhdessä 5-vuotiaan Jere-poikansa kanssa. Jere käveli itse 28 kilometriä ja loppumatka taittui isän selässä. ”Kantapäät on vähän kipeät”, Jere kertoi maalissa. Molemmat viihtyivät marssilla, mutta isä-Tuomas tähyili kuitenkin jo ultrapitkälle matkalle tämän vuoden elokuussa. Taustalla on Sisun satanen -juoksutempaus, jolla Pelkonen kerää varoja Hyvinkään ampumatapauksessa vuonna 2012 haavoittuneen poliisikollegansa kuntouttamisen tukemiseksi. Pelkosen tavoitteena on juosta 100 kilometrin matka Fiskarsista Siuntion ja Kirkkonummen kautta Pähkinärinteeseen 12 tunnissa. ”Hyvää pohjaharjoittelua tästä sai”, Tuomas huikkasi ja molemmat marssijat suuntasivat marssitoimiston kautta muonitusteltalle makkarakeiton ääreen. Kaikkien marssijoiden tavoin myös Tuomas ja Jere saivat marssisuorituksensa jälkeen diplomin ja tyylikkään mitalin. Kiinnostuneet löytävät lisätietoa Tuomaksen juoksutempauksestaosoitteessa www.facebook.fi/ sisun100. Mukaan myös ensi vuonna! Kesäyön marssin järjesti Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) yhdessä Reserviläisurheiluliiton kanssa. MPK kantoi järjestämisen päävastuuta ja Reserviläisurheiluliitto puolestaan tuki marssin toteutusta merkittävällä marssiasiantuntemuksellaan. Tapahtuman valmistelut veivät kaikkiaan noin vuoden verran ja marssia oli tekemässä noin 100 aktiivista vapaaehtoista. Kesäyön marssi sai myös tärkeää tukea lukuisilta sponsoreilta, mm. Maximilta, Evokelta, Huittisten laatuauto Oy:ltä ja Kurkkumestareilta. Marssijärjestelyistä saadut palautteet tyydyttivät. – Tuli valtava määrä positiivista palautetta ja erittäin vähän negatiivista, marssinjohtaja Tor-Erik Lindqvist kertoi sunnuntaina marssin jälkitunnelmissa. Niin ikään marssinjohtaja luottaa siihen, että saadut kehitysehdotukset kyetään toteuttamaan. Järjestetäänhän Kesäyön marssi Turussa myös ensi vuonna. Onnistumisesta kertoi myös se, että marssijoita saapui Heikkilään noin 430, vaikka samanaikaisesti Kesäyön marssin kanssa ajoittui ainakin neljä tapahtumaa, jotka vetivät vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kuntourheilun aktiiveja. Turun tunnelmassa olikin varmasti samaa henkeä, jonka eversti Kalervo Sipi näki aikoinaan Nijmegenin marssilla Hollannissa ja joka inspiroi hänet ensimmäisen Kesäyön marssin toteuttamiseen vuonna 1998. Näistä asemista on epäilemättä hyvä lähteä tekemään ensi vuoden marssia. – Kiitos kaikille upeille toimitsijoille ja myös tietenkin marssijoille, jotka tekevät tapahtuman. Nähdään ensi vuonna, Lindqvist päättää. Nurmijärvinen Eerik Lehto ihastui Ruissalon luontoon Tuula Rahkonen Lähellä pääkaupunkiseutua asuva Lehto harrastaa pitkänmatkankävelyitä, luonnossa liikkumista, kalastusta, valokuvausta ja vapaaehtoistyötä. Lisäksi hän on mukana Kaartin Jääkärirykmentin toiminnassa ja on ollut siellä mukana käynnistämässä liikunta- ja marssiosaston toimintaa. Lehto on osallistunut Kesäyön marssille aikaisemmin kaksi kertaa, vuonna 2013 Pirkkalassa 38 kilometriä ja 2014 Tuusulassa 40 kilometriä. Kesäyön marssin lisäksi hän on käynyt myös muissa kävelytapahtumissa, joista ylivoimaisesti haastavin on ollut Sysimusta Satku. Se järjestetään vuosittain loka-marraskuun vaihteessa, jolloin sää voi olla yllätyksellinen ja tarkoituksena on kulkea 100 kilometriä yhden vuorokauden aikana. Kesäyön marssi toimii loistavana kenraaliharjoituksena sataselle. Erik Lehdon mielestä Kesäyön marssi on tunnelmaltaan erityinen. Siinä yhdistyvät maanpuolustushenkisyys ja upea suomalainen luonto. – Kun aurinko alkaa laskea ja suomalaisen kesäyön ääni- ja tuoksumaailma pääsee valloilleen, ei sitä tunnelmaa voi sanoin kuvailla, se pitää kokea. Lisäksi Lehdon mielestä näiden tapahtumien ehdoton suola on sosiaalisuus ja yhteisöllisyys. 90-vuotias veteraani jäi mieleen – Mukava jutustelu oman porukan ja myös muiden osallistujien kanssa on mukavaa puuhaa, aikaa on riittävästi vaihtaa kuulumisia, ajatuksia ja tarinoita. Hyvällä tuurilla voi saada jopa uusia ystäviä tai ainakin mukavaa juttuseuraa. Joskus voi myös kokea sykähdyttäviä hetkiä, kuten Tuusulassa viime vuonna, kun yli 90-vuotias rintamaveteraani tuli maaliin aamuyöllä 30 kilometrin taipaleelta hyvävoimaisena ja aplodien saattelemana, Lehto muistelee. Tulevaisuudessa Lehdolla on tavoitteena osallistua Kesäyön marssille joka vuosi, samoin kuin 100 km:n lenkille. Haaveena hänellä on myös lähteä kokeilemaan Hollantiin neljän päivän marssia, jossa kävellään yhteensä 200 km neljän päivän aikana. Kyseessä on maailman suurin kävelytapahtuma. – Aika monella Kesäyön marssin kävijällä on reppuun tai hihaan ommeltuna 200 km:n saavutuksesta kertova hihamerkki. Nämä tavoitteet pakottavat liikkumaan säännöllisesti, Lehto toteaa. Kävely käy kaikille Kävely on Lehdon mielestään lii- kuntamuotona yksi parhaista. Sen avulla voi lähes kuka tahansa meistä helposti nostaa kuntoaan sekä ladata kehoon ja pääkoppaan energiaa arjesta suoriutumiseen. Lehto korostaa, että kävely ei vaadi juurikaan erityisiä varusteita, eikä käveleminen maksa mitään. Lisäksi lenkillä voi hoitaa samalla asioita, esim. soittaa puhelun tai käydä kaupassa. Kävely on täysin ympäristöystävällistä ja se on keholle turvallinen tapa harrastaa liikuntaa. Kun kävelyharrastuksessa siirrytään seuraavalle tasolle ja pidempiin matkoihin, niin välineitäkin voi hankkia. Tärkeimmät ovat hyvin sopivat pitkille matkoille tarkoitetut kengät, sukat ja ulkoiluvaatteet. Lisäksi sykemittarit, urheilutietokoneet tai älypuhelimen kuntoilusovellukset, juomapullojärjestelmä ja erilaiset tekniset vaatekerrokset kuuluvat monen aktiiviharrastajan välineisiin. Tärkeintä on kuitenkin, että lähdettäisiin ulos ja liikkumaan, Lehto korostaa. – Vaikka Turku on kauniin ja historiaa pursuvan paikan maineessa, on nähtävästi liian pitkä aika siitä, kun on viimeksi tullut Turkua katseltua kunnolla. Kadut, rakennukset, historia ja tunnelmat Aurajoen varrella olivat todella näkemisen ja kokemisen arvoisia. Myös Ruissa- lon upea luonto ja yön tunnelma jätti unohtumattoman elämyksen, Lehto kertoo. – Kävellessä näkee ja voi nauttia näkemästään kaikkein eniten. Auton ikkunasta katsottuna samasta reitistä ei olisi jäänyt kuin murto-osa asioista mieleen. Kesäyönmarssille on pakko tulla ensi vuonnakin ottamaan kertaus Turun hienoista maisemista. Ja täytyypä pistäytyä muutenkin, ihasteltavaa ja valokuvattavaa on valtavasti, Lehto kertoi marssin tunnelmista ja lisäsi, että parempaa reittivalintaa ei kesäyön marssille voisi olla. – Reissun aikana bongailtiin puulajeja ja lintuja. Harvoin näkee niin paljon upeita suuria jalopuita, kuin mitä Ruissalon upealla alueella oli. Linnuista päällimmäisenä jäi mieleen kaimani lehtopöllö, jonka ääntä en ole pitkään aikaan kuullut muualla, vaikka paljon on tullut vaellettua ja liikuttua luonnossa. Kesäyön marssi järjestetään siis ensi vuoden kesäkuussa jälleen Turussa. Eerik Lehto haluaa haastaa marssille mukaan kaikki sellaiset, jotka ajattelevat, ettei minusta ole tuohon. Erityisen haasteen hän lähettää kaikille vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä mukana oleville reserviläisille ja kiltalaisille. – Kaikki joukolla mukaan tähän hienoon tapahtumaan! 7 3/2015 AJANKOHTAISTA ALUETOIMISTOLTA Sotilaspukeutumisella annamme ensivaikutelman P uolustusvoimat on uusinut sotilaspukuihin liittyvät normit vuoden 2015 alusta lukien. Päämääränä on yhtenäistää sotilaiden pukeutumiseen sekä pukuihin kiinnitettävien merkkien käytänteet. Muutokset koskevat palkattua henkilöstöä, palveluksessa olevia varusmiehiä sekä reserviläisiä. Tuon tässä kirjoituksessa esiin lähinnä reserviläisiä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Tiedon alkulähteelle pääsee puolustusvoimien internetsivujen ”aineistojen” kautta. Lisätietoa saa luonnollisesti kääntymällä aluetoimiston puoleen. Yleinen palvelusohjesääntö määrää, että sotilaspuvussa esiintyessään sotilaan on pukeuduttava sotilaspukumääräyksen mukaisesti. Pukineiden tulee olla ehjiä, puhtaita ja sopivan kokoisia. Siviilivaatteita voidaan käyttää omalla vastuulla, mutta ne eivät saa näkyä sotilasvaatetuksen alta. Ulkona liikuttaessa on käytettävä päähinettä. Ilman päähinettä voidaan sotilaspuvussa esiintyä ulkona vain hetkellisesti, kun jokin tilanne tai tehtävä Olli-Pekka Lindell sitä erityisesti vaatii. Näkyvien tai palvelusta vaarantavien korujen ja lävistysten käyttö sotilaspuvun kanssa on kiellettyä. Reserviläisten oikeus käyttää sotilaspukua Lähtökohtaisesti reserviläisellä on oikeus käyttää samoja sotilaspukuja kuin ammattisotilaat. Yleisenä periaatteena on, että reserviläiset käyttävät peruskoulutuksensa mukaista sotilaspukua. Mikäli reserviläisen puolustushaara, sotilasarvo ja tehtävä muuttuvat sa-sijoituksen johdosta pysyvästi, käyttää reserviläinen uuden puolustushaaransa mukaista sotilaspukua. Palveluksessa olevan reserviläinen tulee käyttää sotilaspukua, jollei palvelustehtävän laadun tai muun syyn vuoksi yksittäistapauksissa toisin määrätä. Lisäksi reserviläisellä on oikeus käyttää sotilaspukuja ja sotilaspukineista muodostettavia kokoonpanoja kotimaassa seuraavasti: 1) Kunniakäynneillä ja kunniavartiossa sankarihaudoilla 2) Puolustusvoimien ja Vesa Mattila Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä muiden reserviläisjärjestöjen juhla-, edustus- ja kilpailutilaisuuksissa sekä maanpuolustustapahtumissa, esimerkiksi messuilla maanpuolustustyötä esitellessään. 3) Reserviläistoiminnan tai maanpuolustustyön kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvissä juhla-, edustus- ja kilpailutapahtumissa 4) Osallistuessaan puolustusvoimien tilaamaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) mukaiseen koulutustapahtumaan 5) Ammattisotilaan (ml. evphenkilön) häissä ja hautajaisissa 6) M aanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla 7) Toimiessaan oman sodan ajan (poikkeusolojen) yksikkönsä virallisena edustajana yhteistoimintaneuvotteluissa (vast). 8) M aanpuolustuskoulutusyhdistyksen muilla kursseilla (vast). Päätöksen sotilaspuvun käytös- Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, 20100 Turku Puh. (02) 251 1004 Fax (02) 251 4106 e-mail: [email protected] www.asianajotoimistolindell.fi VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali* ! Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virtasenmaalitehdas.fi TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, 21600 Parainen (02) 45 44 500 maalitehdas VIRTASEN perinne-, edustus- ja vuosipäivätilaisuudet sekä muut kansainväliset reserviläisjärjestöjen seminaarit ja yhteistoimintatilaisuudet Aluetoimisto tekee päätöksen sotilaspukujen käytöstä ulkomailla edellä mainituissa tilaisuuksissa lupa-anomuksen perusteella. Lupa-anomuksen laatii ulkomaille matkaava henkilö, reserviläisjärjestö (vast) tai Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK). Lupa-anomus on toimitettava aluetoimiston käsittelyyn viimeistään kuukautta ennen ko. tilaisuutta / tapahtumaa. Lupa-anomukseen tulee liittää tilaisuuden järjestäjän kutsu ja tiedot tapahtumaan osallistuvista henkilöistä (nimi, syntymäaika, valvova aluetoimisto, onko suorittanut varusmiespalveluksen tai onko evp-henkilö). tä tekee aluetoimisto tai kurssille osallistuva puolustusvoimien valvoja (vast). Sotilaspuvun käyttö ulkomailla Reserviläisten osallistuessa PV:n edustajina Puolustusvoimien organisoimiin tilaisuuksiin ulkomailla sotilaspuvun käyttö käsketään matkaan liittyvässä sotilasviranomaisen käskyssä. Sotilaspuvun käytön ulkomailla on perustuttava joko kansalliseen tarpeeseen (yhdenmukaisuus) ja/tai kutsujan (ulkomainen isäntä) toivomukseen. Yksityisten henkilöiden ja reserviläisjärjestöjen vast ml. MPK järjestämille ulkomaan matkoille (tilaisuuksiin) sotilaspuvun käyttöön on anottava lupa valvovalta aluetoimistolta. Ulkomailla järjestettäviä tilaisuuksia, joihin sotilaspuvun käyttölupa voidaan myöntää, ovat muun muassa kansainväliset sotilaskilpailut ja -marssit sekä koulutus- ja harjoitustapahtumat, kansainväliseen ja reserviläisjärjestöjen yhteistoimintaan liittyvät juhla-, pukeutunut asianmukaisesti, oikean kokoisiin ja puhtaisiin sotilaspukineisiin, antaa se kuvan kurinalaisesta ja yhtenäisestä joukosta. Tällaisen joukon voi olettaa osaavan myös varsinaiset sotilaalliset tehtävänsä - ja luonnollisesti myös toisinpäin. Toivon myös reserviläisten kantavan sotilaspukua ylpeydellä aina, kun se edellä lueteltujen tilaisuuksien myötä on mahdollista. Toivotan kaikille Parivartion lukijoille mitä parhainta kesää - nyt on aika ladata akut syksyn koitoksiin! Sami Iso-Lauri komentaja L-S aluetoimiston päällikkö Sotilaspuku ilmentää joukkoa monin tavoin Me sotilaat olemme aina yleisillä paikoilla toimiessamme huomion kohteena ja ensivaikutelman itsestämme annamme pukeutumisen kautta. Kun yksittäinen sotilas ja sotilasjoukko on SILIKONITUOTTEET • MUOTONAUHAT • MUOTTITUOTTEET • SILIKONILETKUT • NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, 20380 Turku, puh. 010 617 620, fax 010 617 621 8 3/2015 KILTOJEN KERTOMAA Sotilaspojat Ahvenanmaan sotatantereilla Jouko Fossi Jouko Fossi V -S Sotilaspoikien Perinnekilta ry vaalii sotavuosina 19391944 sotilaspoikatehtävissä toimineiden poikien perinteitä. Sotilaspoikien juuret juontavat 1920-luvun lopulla suojeluskuntien yhteyteen perustettuihin poikaosastoihin. Pojat toimivat lähetteinä, osallistuivat maataloustöihin, keräsivät romua, lumppuja, pihkaa jne. Urheilukilpailut, kartanluku, suunnistus ja pienoiskivääriammunta kuuluivat myös ohjelmaan. Kiltaamme kuuluu noin 300 jäsentä, joista hieman yli puolet on entisiä sotilaspoikia. Järjestämme kuukausittain mielenkiintoisia esitelmätilaisuuksia Heikkilän sotilaskodissa ja kerran vuodessa sotahistoriallisen matkan. Puheenjohtajana toimii Jukka Kleemola Raisiosta. Kirjoittaja on myös hallituksessa. Killan kotisivuilla www. varsinaissuomensotilaspojat. com voi tutustua lisää toimintaamme. Siellä on myös laajempi matkakertomus tästä matkastamme. Kuka tahansa voi liittyä killan jäseneksi. Olemme aikaisemmin matkailleet kotimaan mantereella sekä itä- ja etelärajojemme takana olevissa kohteissa. Nyt suuntasimme 19. matkamme länteen 20. - 22. toukokuuta. Tietoiskut aamukahvien myötä alkoivat heti m/s Amorellan irrottua Turun satamasta. Puheenjohtajan tervetuliaissanojen jälkeen professori emeritus Jaakko Saviranta loi asiantuntijakatsauksen Ahvenanmaan maantieteeseen, lipun historiaan, infrastruktuuriin ja elinkeinoelämään. Maarianhaminan perusti 21.2.1861 tsaari Aleksanteri II ja sen nimi tulee hänen vaimostaan, Tanskan prinsessa Mariesta. Maaperän pääosa on rapakivigraniittia iältään 1570 miljoonaa vuotta. Suomen sodasta Krimin sotaan Killan varapuheenjohtaja lehtori emeritus Kullervo Hantula kertoi Ahvenanmaan tapahtumista vuosina 1808-09, jolloin siellä olivat vastakkain kenraalit von Döbeln ja Kulnev. He kävivät kuningas Kustaa IV:n vallastasyöksemiskahinoiden aikaan neuvotteluja, joiden aikana Ruotsin armeijan sairaat ja haavoittuneet lähetettiin Grisslehamniin, jonne on Valmis Bomarsundin linnoitus olisi näyttänyt tältä. vain 50 km Eckeröstä. Näistä 600 miestä paleltui jäälle ja toinen 600 jäi vangiksi lopen Sotilaspoikien perinteen vaalijat Eckerön posti- ja tulliaseman portailla. Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit keraamiset laatat tapetit liimat lattianpäällysteet työkalut ja tarvikkeet uupuneina ja kaiken kalustonsa menettäneinä. Seuraavana päivänä Kulnev ilmestyi Grisslehamniin. Krimin eli Venäjän ja Turkin välinen sota 1853-56 tunnetaan meillä Oolannin sotana. Englantilaisten (12000 miestä) laivastotykistö ampui Bomarsundin linnoitusta kahdeksan vuorokautta. Lopuksi koko linnoitus räjäytettiin. Maastossa on myös näkyvissä suunnitellun 200-paikkaisen sotilassairaalan perustukset. Vuonna 1856 solmitussa Pariisin rauhassa sovittiin, ettei Ahvenanmaata linnoiteta. Suomen vapaussodan aikana Ahvenanmaa liittyy ns. Uudenkaupungin retkikunnan matkaan Ahvenanmaan ja Tornion kautta Satakunnan rintamalle Ikaalisiin. Toisena matkapäivänä oli opastettu bussikierros. Yt- Kun tarvitset monipuolista palvelua! | Paino- ja tulostuspalvelut | Asiakasviestinnän palvelut | Suurkuvapalvelut | Teknisen alan palvelut | Tallenne- ja arkistopalvelut | Käännöspalvelut Multiprint Turku, puh. 0207 767 200, [email protected] www.multiprint.fi ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Satakunnantie 164, Turku Puh. (02) 338 3000, www.atvturku.fi terössä näimme Aatami ja Eeva -nimisen kämmekkäkasvin, joista tumman lilan väristä sanotaan Aatamiksi ja keltaista Eevaksi. Lisäksi maastossa oli mantereella harvinaisia pähkinäpensaita, kevätesikkoja ja keltavuokkoja. Jomalassa eli ”Jummalassa” tutustuimme 1200-luvulta olevaan kirkkoon. Bomarsundin rauniot ja Kastelholman linnan rauniot tulivat myös tutuiksi. Lounaan nautimme kuuluisassa Eckerön posti- ja tulliaseman talossa. Rauhaanpakottamista, neutralisointia ja demilitarisointia Viimeisen päivän aamupäivällä tutustuimme Ahvenanmaan merimuseoon ja museolaiva Pommerniin. Iltapäivällä siirryimme paluu- matkalle m/s Viking Gracelle, jossa buffet-lounas ja viimeiset tietoiskut. Jaakko Saviranta kertoi Ahvenanmaan linnoittamisen historiasta sekä isonvihan että viime sotien ajoilta. Sakari Kinnarinen loi katsauksen Ahvenanmaan tapahtumiin Suomen itsenäisyyden aikana. Neutralisointi ja demilitarisointi perustuvat Kansainliiton 1921 hyväksymään sopimukseen, jossa Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut mukana. Vain Suomi on taannut Ahvenanmaan itsehallinnon ja jos se on vaarassa, valtio voi toimia. Killan matkailuasiamies Matti Komi luopui tehtävästään tällä matkalla ja uutena tehtävään astui komentaja (evp) Sakari Kinnarinen, joka hoitaa myös jäsenrekisteriämme. 9 3/2015 KOLUMNI Rauhan seitsemän vuosikymmentä S uomen viimeisin sotapäivä oli 27.4.1945, jolloin saksalaiset sotajoukot työnnettiin Kilpisjärvellä Norjan puolelle ja kolmen valtakunnan rajapyykille kohotettiin Suomen lippu. Tämän päivän, 27. huhtikuuta, valtioneuvosto julisti vuonna 1987 kansalliseksi veteraanipäiväksi. Nämä 70 rauhan vuotta herättävät joitakin ajatuksia. Synnyin 11-vuotiaaseen itsenäiseen Suomeen maanviljelijäperheeseen varsinaissuomalaisessa maalaiskylässä. 1930-luvulla elin huoletonta lapsuutta. Ensimmäinen poliittinen muistoni on vuodelta 1937, jolloin Kyösti Kallio valittiin tasavaltamme presidentiksi. Useiden kylämme talojen tupien seinille ilmestyi sanomalehdestä leikattu suurikokoinen Kyösti Kallion kuva. Maailmansota alkaa Seuraava muistoni on runsaat pari vuotta myöhemmin ja siitä lähtien on politiikan seuraaminen kohdallani ollut lähes jokapäiväistä. Syyskuun alussa 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan ja tämän johdosta Englanti ja Ranska julistivat Saksalle sodan. Kylässämme sympatiat olivat länsivaltojen puolella ja uskoimme tilanteen rauhoittuvan. Näin ei käynyt, vaan Saksa jatkoi etenemistään ja muutaman viikon kuluttua Neuvostoliitto tuli mukaan. Yhdessä aseveljet valtasivat Puolan. Saksalaisten julmuudet puolalaisia, erikoisesti sen juutalaisväestöä kohtaan tuli tietoon lähes välittömästi, mutta Neuvostoliiton raakuudet Katyn metsässä tiedostettiin vasta myöhemmin. Talvisota syttyy Ajateltiin Suomen jäävän tapahtumien ulkopuolelle, mutta tämä osoittautui harhaluuloksi. Lähes välittömästi Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita ja tukikohtia ja alkoivat Mosko- van neuvottelut. Suomella ei ollut vähäisintäkään hyökkäysaietta ja puolustukseenkin oli varauduttu huonosti, koska ei uskottu sodan syttymiseen. Olihan Suomella ja Neuvostoliitolla hyökkäämättömyyssopimus. Karjalan kannasta kuitenkin linnoitettiin ja miehiä kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Marraskuun lopulla Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja hyökkäsi Suomeen. Alkoi Talvisota. Huonosti varustautuneena ja vähin resurssein pantiin kuitenkin vastaan. Sota päättyi tunnetuin ehdoin ja Suomi suru liputti. Olisiko sota voitu välttää? Todennäköisesti kyllä, jos olisi suostuttu Neuvostoliiton vaatimuksiin. Mikä olisi ollut siinä tapauksessa maamme kohtalo? Mielestäni väite, että Stalinilla ei ollut aikomustakaan miehittää Suomea osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä tai sitten määrätynlaista aatetta. On helppo uskoa, että maamme kohtalo olisi ollut sama kuin Baltian maiden. Tällöin koko yhteiskuntajärjestyksemme olisi romutettu ja hyvin monien kohtaloksi olisi tullut Siperia. Käsitykseni mukaan uhrit olisivat olleet huomattavasti suuremmat kuin talvisodassa. Ja todennäköisesti koko maamme olisi joutunut Saksan ja Neuvostoliiton väliseksi taistelutantereeksi. Välirauhan aika Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan ja Neuvostoliiton vallattua Baltian maat Suomi, joka ei ollut edes elintarvikehuollon suhteen omavarainen oli aseveljien Saksan ja Neuvostoliiton puristuksessa. Ainoa väylä ulospäin oli Petsamon Liinahamarin sataman kautta. Tämä oli pitkän ja huonon tieyhteyden päässä. Sinne oli kuitenkin alkuun vilkas liikenne. Tätä yhteyttä häiritsivät kuitenkin Saksa Jäämerellä ja Neuvostoliitto Liinahamarissa. Neuvostoliitto oli keskittänyt Suomen rajalle 20-30 divisioonaa ja teki jatkuvasti rajaloukkauksia ja se puuttui Suomen sisäisiin asioihin. Molotovin kerrotaan 1940 sanoneen Liettuan ulkoministerille: ”Teidän on katsottava totuutta suoraan silmiin ja ymmärrettävä, että tulevaisuudessa pienien kansojen on kadottava. Teidän Liettuanne on muiden Baltian maiden kanssa niihin luettuna myös Suomi, pakko liittyä Neuvostoliiton kansojen kunniakkaaseen perheeseen.” Tiettävästi Molotov kävi pariin otteeseen Berliinissä neuvottelemassa Suomen lopullisesta hoitamisesta. Suomen oli saatava jostakin tukea ja ainoaksi mahdollisuudeksi osoittautui Saksa, jonka syliin Neuvostoliitto suorastaan sysäsi Suomen. Alkunihkeyden jälkeen Saksa tarjosikin Suomelle apua, mutta tämä edellytti vastapalveluita, mm sotatarvikkeiden ja miesten kuljetuksia Suomen kautta PohjoisNorjaan. Jo keväällä 1941 kotikylässämme tiedostettiin Saksan ja Neuvostoliiton välien viilenneen ja uskottiin välirikon johtavan sotatilanteeseen. Operaatio Barbarossa Saksan hyökättyä 22.6.1941 Neuvostoliittoon Suomi pysytteli aluksi ulkopuolisena. Kun Neuvostoliitto 25.6.41 pommitti voimakkaasti 15 Suomen paikkakuntaa Suomen oli todettava maittemme olevan sotatilassa. Siinä sodassa kävi sitten niin kuin kävi, mutta Suomi säilytti kuitenkin itsenäisyytensä. Sodan menetykset olivat kuitenkin raskaat. Noin 90000 ihmistä menetti henkensä. He olivat suurimmaksi osaksi nuoria miehiä. Tämän seurauksena tuli n. 30000 sotaleskeä ja n. 55000 sotaorpoa. Menetimme Kaakkois-Suomen ja Petsamon ja n. 400000 ihmistä joutui jättämään Kunniavartio Turun sankariristillä. kotinsa. Siirtoväki oli asutettava ja sodan aiheuttamat vauriot korjattava. Lisäksi Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia 8 vuoden aikana 226,5 miljoonan vuoden 1938 kultadollarin arvosta erilaisina tuotteina. Näihin kuului mm. 535 erilaista alusta, 52500 sähkömoottoria, 1140 muuntoasemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Näistä kaikista velvoitteista kuitenkin ihmeen kaupalla selvittiin. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18.9.1952. Vaaran vuodet ja ”suomettumisen” aika Sodan päättymisen jälkeen seurasivat ”vaaran vuodet”. Muutaman vuoden ajan valvontakomissio kontrolloi maamme oloja ja tämänkin jälkeen Neuvostoliitto puuttui monin tavoin maamme sisäisiin asioihin. Näinä vuosina Neuvostoliiton eurooppalaiset läntiset naapurit Suomea lukuunottamatta ajautuivat Neuvostoliiton kontrolloimaan kommunismiin. Näistä vuosista Suomi selvisi joustavalla politiikalla. Vähitellen tilanne helpottui, erityisesti Stalinin kuoleman jälkeen. Vielä kuitenkin niinkin myöhään KOTIKENTTÄETU kuin vuonna 1973 ollessani Lontoossa 2 viikon lääketieteellisellä kurssilla tähän osallistuneet jugoslavialaiset kysyivät, mitenkä minun onnistui päästä Lontooseen. Ja käydessäni parturissa, miespuolinen parturi sanoi suunnitelmissaan olevan matkustaa Suomeen, koska hänen vanhempansa olivat kotoisin Pietarista. Menneitten sukupolvien työ ja tulevaisuus Olemme saaneet elää Suomessa, joka jalkaväen kenraalia lainatakseni on hyvä maa, joka on puolustamisen arvoinen. Meidän on aiheellista kunnioittaa menneitten sukupolvien työtä ja olla heille kiitollisia, että he ovat suurin uhrauksin taistelleet ja rakentaneet meille tämän maan, jossa meidän on hyvä elää. Vaikka Venäjällä aina silloin tällöin on levotonta, olemme vähitellen tuudittautumassa ajatukseen, että Venäjän aggressiot Suomea kohtaan ovat loppuneet tai ainakin vähentyneet. Nyt kuitenkin maamme rajojen läheisyydessä harjoitellaan sotimista. Ja Moskovassa Venäjän suorittaman Ukrainan miehityksen vuosipäivän juhlissa esitettiin Putinille pyyntö: ”Anna meille Suomi ja Puola”. Täytyy vain toivoa, että tämä on pienen ryhmän huomionherättämiskeino eikä Venäjän johdon järjestämä provokaatio. Olen matkustanut Karjalan kannaksella ja Lotinapellossa sekä Virosta Setumaalta Pihkovaan. Näillä matkoilla olen todennut laajat viljelysmaat lähes käyttämättöminä kesantoina. Venäläiset eivät tarvitse lisää elintilaa. Venäjään ei myöskään Suomen taholta eikä maamme kautta kohdistu minkäänlaista uhkaa olkoonpa Suomi sitten Natossa tai ei. Toivottavasti naapurimme ymmärtää tämän ja antaa meidän edelleen elää rauhassa. Nykyisin globalisaatio on muotisana, mutta jokainen on kuitenkin jostakin kotoisin ja Suomi on suomalaisten koti. Suomessa on nyt eduskuntavaalit. Toivottavasti maamme johtoon valikoituu henkilöitä, joille ei ole tärkeintä oman uran luominen vaan yhteisten asioidemme hoito. Ja toivottavasti heillä on halua ja ymmärrystä hoitaa maamme asioita niin, että jokainen täällä asuva suomalainen voisi tuntea maamme kodikseen, jossa hänen on hyvä ja turvallista elää. Aarre Auranen www.pwc.fi Turusta suoraan: Yrittäjien tukena jo 60 vuotta Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle Jasmiina Rahkonen Lounaismaan Osuuspankki Läntinen Rantakatu 7 20100 TURKU puh. 020 787 7160 10 3/2015 Varsinaissuomalaisia ylennettiin ja Tuula Rahkonen Tuula Rahkonen L ounais-Suomen aluetoimiston järjestämässä ylentämis- ja palkitsemistilaisuudessa Kaarinan lukiossa aluetoimiston päällikkö komentaja Sami IsoLauri toi puheessaan esille suomalainen asevelvollisuuden ja maanpuolustuksen uutisoinnin niin kotimaan politiikassa kuin kansainvälisessä mediassa. – Me suomalaiset olemme saaneet arvostusta yleisen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämisestä, alueellisen koskemattomuuden valvonnasta sekä yhteydenpidosta reserviimme - valintoja sekä toimenpiteitä, joissa korostuu johdonmukaisuus, pitkäjänteisyys sekä vaikuttavuus, luonnehti Iso-Lauri. Ajankohtaisena aiheena aluetoimiston päällikkö nosti esiin otteen pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta. Uusi hallitus on sitoutunut siihen, että jatkossakin puolustuksemme perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Lisäksi hallitus on sitoutunut korottamaan puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin esityksen mukaisesti sekä varmistamaan kertausharjoitusten riittävän määrän sekä vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytysten turvaamisen. Erityisen kiitoksen aluetoimiston päällikkö antoi sotiemme veteraaneille. – Tahtomme maamme puolustamiseen ilmenee veteraanisukupolvien perinteen kunnioittamisena, korkeana maanpuolustustahtona ja vahvana sitoutumisena maanpuolustustyöhön. Veteraanisukupolvien tekemä työ ja meille jättämä isänmaan puolustamisen perinne elää voimakkaana. Kunnioitetut sotiemme veteraanit ovat osoittaneet suomalaisen tavan toimia. ”Jokaisen panosta tarvitaan” Aluetoimiston päällikkö korosti puheessaan tulevien sukupolvien tehtävää vaalia tätä, ”suomalaista tapaa toimia”, toteuttamalla hyvin yleisen asevelvollisuuden, sodan ajan joukkojen koulutuksen sekä kehittämällä edelleen vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. – Omasta puolustuksestamme ja maanpuolustustahdostamme huolehtimalla turvaamme parhaiten itsenäisyytemme tulevaisuuden. Lopuksi aluetoimiston päällikkö osoitti kiitoksensa tilaisuudessa ylennetyille. – Te olette varsinaissuoma- Aluetoimiston päällikkö komentaja Sami Iso-Lauri (vas.), sotiemme veteraani Taisto Tähkämaa ja everstiluutnantiksi ylennetty Erkki Lehmus. 4.6. Ylennetyt Varsinais-Suomen reservipiirien jäsenet Everstiluutnantiksi Lehmus Erkki Mikael Raisio Raision Reserviupseerit Majuriksi Fonsell Mika Antero Somero Lindqvist Tor-Erik Salo Mustonen Jari Matti Säkylä Virtanen Jukka Johannes Paimio Wallin Stefan Erik Turku Someron Res.ups.Kerho Salon Seudun Reserviupseerit Turun Reserviupseerit Paimion Reserviupseerit Turun Reserviupseerit Kapteeniksi Laine Kimmo Tapani Oksanen Markku Juhani Pennanen Reijo Kalevi Sinisalo Arto Aarne Naantali Naantali Rauma Laitila Naantalin Reserviupseerit Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit Laitilan Reserviupseerit Laitilan Reserviupseerit Yliluutnantiksi Auvinen Juha Yrjö Huhtala Jukka Ville Isolauri Matti Juhani Kaitaniemi Sam Kristian Sirén Markku Egin Tegelberg Heikki Olavi Valli Ari Mika ulkomaat Turku Vehmaa Naantali Turku Naantali Raisio Naantalin Reserviupseerit Kyrön Seudun Reserviupseerit Vehmaan-Lokalahden Ru-kerho Naantalin Reserviupseerit Turun Reserviupseerit Naantalin Reserviupseerit Turun Reserviupseerit Luutnantiksi Abrahamsson Sebastian Christoffer Järvinen Jarkko-Pekka Turku Kaski Matti Juhani Raisio Koivisto Harri Mikael Aura Kossila Johanne Juho Lieto Mertanen Juha Petteri Koski TL Nieminen Markku Antero Raisio Paavola Juha Matti Laitila Salonen Jari Tapio Raisio Tasanto Teemu Antti Masku laisia reservin sotilaita, jotka olette palvelleet omissa tehtävissänne kiitettävästi ja osoittaneet valmiuksia vaativampiin tehtäviin, sotilasarvossa ylentämisen arvoisesti. Saamanne ylennys on ansaittu ja olen vakuuttunut siitä, että te ymmärrätte sotilasarvojenne myötä kasvavan vastuunne Lieto Turun Reserviupseerit Turun Reserviupseerit Turun Reserviupseerit Kyrön Seudun Reserviupseerit Liedon Reserviupseerit Kosken Reserviupseerit Raision Reserviupseerit Laitilan Reserviupseerit Raision Reserviupseerit Naantalin Reserviupseerit sekä teihin kohdistuvat odotukset. Ylennettyjen puheenvuoron käytti everstiluutnantiksi ylennetty Erkki Lehmus Raision Reserviupseereista. Puheessaan everstiluutnantti Lehmus totesi omasta puolustuksesta huolehtimisen ja alueellisen koskemattomuuden Luutnantiksi (ME) Jääsaari Olli Ilari Turku Turun Reservimeriupseerit Sotilasmestariksi Roininen Janne Tapio Silvander Marko Tapani Kaarina Loimaa Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset Loimaan Seudun Reserviläiset Ylivääpeliksi Koskela Raimo Reino Koski Jaakko Pauli Turku Kaarina Turun Reserviläiset Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset Vääpeliksi KaukorantaArtturi Aarne Kuusinen Ville Esa Raisio Naantali Turun Reserviläiset Naantalin Reservinaliupseerit Pursimieheksi Grandell Sakari Johannes Naantali Mynämäen Seudun Reserviläiset Ylikersantiksi Järvinen Mika Johannes Salo Karppinen Sami Hannes Salo Laaksonen Markku Ari-Pekka Kaarina Reunanen Petri Tuomas Loimaa Salon Seudun Reserviläiset Perniön - Särkisalon Reserviläiset Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset Loimaan Seudun Reserviläiset Kersantiksi Hilander Noora Katarina Kulmala Markku Antero Rantanen Tarmo Tapani Sneck Paul Vaajasaari Riku Antero Naantali Kaarina Pöytyä Turku Masku Turun Reserviläiset Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset Pöytyän Seudun Reserviläiset Turun Reserviläiset Louhisaaren Reserviläiset Alikersantiksi Kuusisto Janne Juhani Virtanen Timo Erkki Uusikaupunki Uudenkaupungin Reserviläiset Nousiainen Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset Korpraaliksi Murtoniemi Ari Markku Määttänen Juha Eerik Niemi Juha Petteri Masku Louhisaaren Reserviläiset Ulkomaat Louhisaaren Reserviläiset Mynämäki Turun Reserviläiset turvaamisen välttämättömyyden. Vain uskottava puolustuksemme nostaa kynnystä sotilaallisen voimakäytön uhkaamiselle. Lehmus korosti sodan ajan kokoonpanoihin sijoitettujen tehtävää osallistua harjoituksiin, olivat ne sitten kertausharjoituksia tai vapaaehtoisia harjoituksia. Jos näin ei toimita, harjoituksista saatava hyöty joukon suorituskyvyn paranemiselle jää vajavaiseksi ja resursseja menee hukkaan. Lehmus korosti puheessaan myös sodan ajan joukkoihin sijoittamattomien henkilöiden tärkeyttä pitää yllä omia taitoja ja kykyjä esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämissä koulutuksissa. – Jokaisen panosta tarvitaan maamme kokonaisturvallisuuden eri sektorien tehtävissä. Yhteiskunnan tahojen on vain havahduttava löytämään oikeat henkilöt eri tehtäviin, Lehmus sanoi. 11 3/2015 palkittiin kunniamerkein Kaarinassa Sotaveteraanit olivat tilaisuuden itseoikeutettuja kunniavieraita. Kunniamerkit ja ansiomitalit 25.11.2014 25.4.2015 Valgeristi III Klass Varsinais-Suomen reserviläispiirien kultainen ansiomitali sotilasmestari Osmo Suominen Turun Reserviläiset 13.3.2015 Varsinais-Suomen reserviläispiirien kultainen ansiomitali kunnanjohtaja Terhi Isotalo kirkkoherra Esko Laine Liedon Reservinupseerit Liedon Reservinupseerit Varsinais-Suomen reserviläispiirien hopeinen ansiomitali Mauri Alikirri luutnantti Jaakko Kailiala yliluutnantti Aki Lahtinen Liedon Reservinupseerit Liedon Reservinupseerit Liedon Reservinupseerit Varsinais-Suomen reserviläispiirien pronssinen ansiomitali vänrikki Johannes Kossila vänrikki Juho Kärpijoki vänrikki Oskari Pentti vänrikki Antti Pihlava vänrikki Jussi Posio Liedon Reservinupseerit Liedon Reservinupseerit Liedon Reservinupseerit Liedon Reservinupseerit Liedon Reservinupseerit alikersantti Teppo Järvelä Kaarina-Piikkiön Reserviläiset Varsinais-Suomen reserviläispiirien hopeinen ansiomitali alikersantti Janne Haapanen ylikersantti Hannu Jälkö alikersantti Lauri Laakso Kaarina-Piikkiön Reserviläiset Kaarina-Piikkiön Reserviläiset Kaarina-Piikkiön Reserviläiset Varsinais-Suomen reserviläispiirien pronssinen ansiomitali ylivääpeli Juho Airola ylikersantti Jani Hannula luutnantti Saku Helle alikersantti Markku Kulmala Kaarina-Piikkiön Reserviläiset Kaarina-Piikkiön Reserviläiset Kaarina-Piikkiön Reserviläiset Kaarina-Piikkiön Reserviläiset 4.6.2015 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki kenttärovasti Timo Waris Raision Reserviupseerit Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki komentajakapteeni Ville Vänskä Kaarina-Piikkiön Reserviläiset 11.4.2015 Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Varsinais-Suomen reserviläispiirien kultainen ansiomitali Sotilasansiomitali järjestöpäällikkö Suvi Salo Reserviläisliitto yliluutnantti Eero Nurminen Salon Seudun Reserviupseerit komentajakapteeni Kimmo Iljin Turun Reserviupseerit Reserviläisurheiluliiton ansioristi 15.4.2015 sotilasmestari Tarmo Rinne Maanpuolustusmitali miekkojen kera kapteeni Tor-Erik Lindqvist Salon Seudun Reserviupseerit Turun Reserviläiset Reserviläisurheiluliiton hopeinen ansiomitali kapteeni Matti Mäkirinne Salon Seudun Reserviupseerit Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali yliluutnantti Mikko Hautala Raision Reserviupseerit yliluutnantti Pellervo Herranen Raision Reserviupseerit Suomen Reserviupseeriliiton pronssinen ansiomitali (myönnetty 14.3.2015) vänrikki Tony Lönnbäck vänrikki Antti Valo Paraisten Reservinupseerit Paraisten Reservinupseerit 4.6.2015 Varsinais-Suomen reserviläispiirien kultainen ansiomitali soljen kera n:o 279 yliluutnantti Tero Heinilä n:o 280 kapteeni Tor-Erik Lindqvist n:o 281 kapteeni Jussi Hurri Kyrön Seudun Reserviupseerit Salon Seudun Reserviupseerit Kyrön Seudun Reserviupseerit Varsinais-Suomen reserviläispiirien kultainen ansiomitali luutnantti Antti Keskitalo yliluutnantti Marko Rantanen sotilasmestari Reijo Hilpinen Kyrön Seudun Reserviupseerit Kyrön Seudun Reserviupseerit Louhisaaren Reserviläiset Varsinais-Suomen reserviläispiirien hopeinen ansiomitali luutnantti Jukka Huhtala yliluutnantti Tuomo Jokinen vänrikki Harri Koivisto kapteeni Tero Sahla luutnantti Lennart Laurén Kyrön Seudun Reserviupseerit Kyrön Seudun Reserviupseerit Kyrön Seudun Reserviupseerit Kyrön Seudun Reserviupseerit Paraisten Reservinupseerit Varsinais-Suomen reserviläispiirien pronssinen ansiomitali yliluutnantti Mika Pitkänen Kyrön Seudun Reserviupseerit luutnantti Antti Talvia Salon Seudun Reserviupseerit kersantti Jyri Jylhä Louhisaaren Reserviläiset kapteeniluutnantti Miikka Lahtinen LouhisaarenReserviläiset 20 aastat vabadust mälestusristi (myönnetty 23.6.2014) kapteeni Anssi Heikkilä vääpeli Simo Saarikallio Naantalin Reserviupseerit Alastaron Reserviläiset 12 3/2015 KENTÄN KUULUMISIA Turun komppanian Lampin taistelun muistolaatta paljastettiin Jouko Fossi V apaussodan Satakunnan rintamalla 14.16.3.1918 käydyn Ahlaisten Lampin taistelun muistolaatta paljastettiin Porin Ahlaisten Lampin Isoahteentiellä lauantaina 11. huhtikuuta. Lampin taistelu liittyi Mannerheimin antamaan käskyyn rintaman komentajalle eversti Ernst Linderille torjua Porin suunnasta rintaman länsipäähän kohdistuva punakaartien hyökkäys. Valkoisten joukot olivat jo hätää kärsimässä Merikarvian-Ahlaisten suunnalla johtajanaan jääkäriluutnantti, myöhemmin talvi- ja jatkosodassa tunnetuksi tullut kenraali Paavo Talvela. Porin suojeluskuntalaisista Kankaanpäässä muodostetun Porin Pataljoonan 5. komppania tunnetaan myös Jouko Fossi nimellä Turun komppania, joka oli majoitettuna Pomarkun taistelujen jälkeen Lapikistossa Isojärven suunnalla. Se koostui turkulaisista ja salolaisista lähinnä koulupojista. Pataljoonan komentaja oli everstiluutnantti Walter Bergh ja Turun komppanian päällikkönä jääkärivänrikki, myöhemmin majuri Aarne Peltonen. Jääkäriluutnantti Penttilän bluffi ratkaisuna Punaisilla oli liki kaksinkertainen ylivoima. Turun komppania määrättiin kiirehtimään avuksi Lamppiin. Taistelut kestivät kolme päivää ja kehittyivät niin kiivaiksi, että kiväärien piiput halkeilivat. Jääkäriluutnantti Albert Penttilän bluffikiertoliike ja kovaääniset ”pataljoonako- Lampin taistelun muistolaatan paljastivat ”omin käsin” Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja Kullervo Hantula (vas.) ja JP 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osaston puheenjohtaja Kyösti Vuontela. Asiaa todistavat vasemmalla Matti Peltomäki ja Esko Keiholehti sekä oikealla Tapio Laine vastaavista Satakunnan yhdistyksistä. JP 27:n Perinneyhdistys myönsi Jouko Fossille yhdistyksen pronssisen ansiomerkin nro 94. Merkin luovuttivat Kullervo Hantula ja Kyösti Vuontela Kortesjärven Jääkäripatsaan luona. mennot” johtivat siihen, että punaiset eivät rohjenneet tehdä ratkaisevaa syöksyä, vaan lähtivät perääntymään kohti Noormarkkua. Penttilä osallistui myöhemmin mm. Harjakankaan taisteluun haavoittuen siellä, Viron vapaussotaan, Aunuksen retkeen, Kostamuksen taisteluun ja palveli sen jälkeen muun muassa Ranskan muukalaislegioonassa ja Meksikon armeijassa. Siirtyi sieltä USA:han, jossa toimi presidentti Rooseveltin yksityisautonkuljettajana. Hän palasi Suomeen talvisodan syttyessä ja toimi pataljoonan komentajana Tolvajär- ven taistelussa. Muistolaatan oli hankkinut ja kiinnitti Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ry ja JP 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osasto, joiden jäsenistä 13-henkinen osasto oli matkalla Kortesjärven Jääkäriseminaariin. Maanomistaja, Sampo-Rosenlewpuimuritehtailija Timo Prihti oli antanut luvan laatan kiinnitykseen. Kyseiset yhdistykset ovat kiinnittäneet muistolaattoja myös Pomarkun Honkakoskelle ja Kankaanpään Veneskoskelle Turun komppanian taistelureittejä seuraten. Saku Helle Yhdistys edellä aikaansa Saku Helle K aarinan-Piikkiön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlia vietettiin 25.4. Kavalton tilalla Tuurunlinnassa Piikkiössä. Tilaisuuden arvovaltaisina puhujina kuultiin Kaarinan kaupunginjohtajaa Harri Virtaa, Varsinais-Suomen reserviläispiirin toiminnanjohtajaa Erkki Lehmusta, Varsinais-Suomen reserviläispiirin puheenjohtajaa Simo Saarikalliota, PiikkiönKaarinan Reservinupseerien puheenjohtajaa Osmo Eerolaa ja Antti Honkasaarta. Puolustusvoimien tervehdyksen tilaisuuteen toi Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö komentaja Sami Iso-Lauri. Myös Reserviläisliitto lähetti tilaisuuteen onnittelut. Yhdistyksen pit- käaikainen entinen puheenjohtaja Niilo Raunio kertasi yhdistyksen historiaa. Tilaisuutta isännöi puheenjohtaja Pauli Hyytiäinen. Puhujat korostivat reserviläistoiminnan tärkeyttä, varsinkin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Lisäksi he toivat esiin reserviläistoiminnan yhteiskunnallista merkitystä yleisten selviytymistaitojen opettajana sekä liikunnallisen aktiivisuuden lisääjänä. Tällä hetkellä yleinen mielipide aktiivista maanpuolustusta ja reserviläistoimintaa kohtaan on hyvä, toisin kuin 50 vuotta sitten silloisen Kaarinan-Piikkiön Reservinaliupseerien yhdistyksen alkutaipaleilla, jolloin tämän kaltaista toimintaa pidettiin sopimattomana ja tarpeettomana. Tilaisuuteen osallistuivat kutsuttuina maanomistajan lisäksi vastaavien satakuntalaisten yhdistysten edustajat Esko Keiholehti,Tapio Laine, Matti Peltomäki sekä Raimo Ruohonen, joka oli toiminut hankkeen paikallisena yhteyshenkilönä. Käytännön toimet laatan hankkimiseksi ja kiinnittämiseksi suoritti tämän kirjoittaja. Mainittakoon, että Ranskan, Englannin ja Tanskan Pietarin suurlähetystöjen väki siirtyi tuolla paikalla rintamalinjojen läpi Tornioon ja sieltä edelleen Ruotsiin paetessaan bolshevikkivallankumouksen sekasortoa. Aktiivisuus kantaa hedelmää Aktiivinen yhdistystoiminta onkin tuottanut tulosta ja menestystä, kuten Niilo Raunio kertoi yhdistyksen historiikkia läpi käyneessä puheessaan. Yhdistys on menestynyt erinäisissä urheilu- ja reserviläiskilpailuissa menestyksekkäästi vuosien varrella. Yhdistys on ollut myös perustamassa Piikkiöön ampumarataa 80-luvulla yhdessä Piikkiön metsästysseuran kanssa. Tänä päivänä rata onkin erittäin tärkeä harjoitusalue sekä metsästäjille, kilpa-ampujille että reserviläisille. Lisäksi moni yhdistyksen jäsen on tänäkin päivänä aktiivinen maanpuolustusyhdistyksen ja maakuntajoukkojen toimija. Yhdistyksen puheenjohtajan Pauli Hyyti- Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu Niilo Raunio kertoi yhdistyksen historiaa vuosien varrelta. äisen johdolla yhdistys palkitsikin aktiivisia jäseniään. V-S piirin kultaisen ansiomitalin sai Teppo Järvelä. Lisäksi jaettiin kolme hopeista ja neljä pronssista ansiomitalia. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin Niilo Raunio. Paikallinen sotaveteraaniyhdistys ja sotainvalidiyhdistys saivat lahjashekit. Yhdistys on ollut edellä aikaansa jo perustamisestaan lähtien ja toiminut yli silloisten kuntarajojen, kuten yhdistyksen nimikin kertoo. Ehkäpä yhdistyksen perustajajäsenet ovatkin uumoil- leet tulevia kuntaliitoksia. Vuoden 2015 alusta yhdistykseen liittyi myös Liedon Reserviläiset, jonka myötä Kaarinan-Piikkiön Reserviläisten jäsenmäärä on nyt reilusti yli 200. Mahtaako tämä kertoa jotain tulevista kuntaliitoksista? 13 3/2015 KENTÄN KUULUMISIA Liedosta lähdettiin RUK:n 95-vuotisjuhlaan Seppo Posio I tsenäisyytemme alkuvuosista alkaneesta reserviupseerikoulutuksesta on valmistunut 174 000 reserviupseeria. RUK:n 95 vuotta juhlaan kutsuttiin kaikki reserviupseerikurssit ja reserviupseeriyhdistykset. Tilaisuudesta muodostui massiivinen maanpuolustusjuhla, kun juhlijoita oli paikalla tuhatmäärin. 6. kesäkuuta juhlassa tervehdyssanat lausui Reserviupseerikoulun johtaja eversti Markku Hutka ja juhlapuheen piti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) hallituksen puheenjohtaja majuri reservissä Juha Korkeaoja. Tervehdykset juhlaan toivat muiden muassa Puolustusvoimien maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen ja Suomen reserviupseeriliiton puheenjohtaja, kapteeni reservissä Mikko Halkilahti. Liedon yhdistyksen edustajana paikalla oli Jussi Posio, 238 kurssin oppilaskunnan hallituksen puheen- Jussi Posion arkisto johtaja. Jussi osallistui myös ohjelmaan soittamalla viululla harvoin soitetun kappaleen Porilaisten marssin Haminan varuskuntakerhon Vip-tilaisuuksissa. Posio vei myös Liedon yhdistyksen tervehdyksen RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajalle, eversti Eero Laurille. Kunnianosoitukset Vimpelissä ja Niinisalossa olivat 5. päivä ja seuraavana päivänä Haminassa. Kurssin 238 oppilaita. Haminassa on parhaillaan käynnissä kurssi 246. Nuoret mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen Johannes Kossila M aaliskuun lopulla pidettiin nuortentoimikunnan järjestäytymiskokous. Kokouksessa aktivoitiin Varsinais-Suomen Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteinen nuortentoimikunta. Toimikunta koostuu neljästä nuoresta V-S Res ja Ru-piirien jäsenyhdistysten jäsenestä, joilla riittää intoa kehittämään piirin sisäistä reserviläistoimintaa, sekä värväämään uusia kasvoja yhdistysten riveihin. Nuortentoimikunta on V-S Res ja Ru-piirien yhteinen hanke, jonka tarkoitus on markkinoida piirejä ja niiden yhdis- tyksiä sosiaalisessa mediassa nykyisille ja uusille jäsenille. Vanhoille jäsenille ja piirien yhdistyksille some-kanava tarjoaa myös nykyaikaisen ja trendikkään tavan jakaa tietoa omasta toiminnastaan kuvien ja videoiden kera. Uudet jäsenet puolestaan saavat tietoa piirien toiminnasta ja tapahtumista, joihin he voivat tulla tutustumaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Tulevaisuudessa nuortentoimikunta pyrkii järjestämään erilaisia mielenkiintoisia ja hauskoja aktiviteetteja sekä tapahtumia nuorille jäsenille. Tällaisia aktiviteetteja voisivat olla värikuulasota tai Johannes Kossila liikunnallinen päivä Flowparkissa. Nuortentoimikunta pyrkii vaikuttamaan myös piirihallitukseen ja tuomaan tärkeistä keskeisistä aiheista nuoremman sukupolven näkemyksen. Toimikunta toivoo piirien jäsenyhdistysten lähettävän materiaalia ja mainoksia toiminnastaan ja tulevista tapahtumista. Kuvat ja lyhyet jutut on tarkoitus julkaista kesän aikana julkaistavalla piirien facebook-sivulla. Voit lähettää kuvasi ja juttusi, tai mahdolliset kysymyksesi toimikunnan sähköpostiin osoitteeseen Uusi nuortentoimikunta pyrkii järjestämään etenkin nuoria reserviläisiä kiinnostavaa, vsresru.nuortentoimikunta@ enemmän hikoilua vaativaa toimintaa. gmail.com. ARVOSTELIJALTA Ajaton kapinan kaava FT Teemu Keskisarja on muutamassa vuodessa kiilannut itsensä suomalaisten historioitsijoiden kärkikaartiin. Hänen kirjansa ovat keränneet kiitosta kaiken tasoiselta lukijakunnalta. Nuori tutkija (s.1971) näyttää hallitsevan sekä suunnattoman lähdemateriaalin käytön että terävien johtopäätösten teon. Hänen tuottamansa teksti on yhtä sujuvaa ja jännittävää kuin parhaimmissa dekkariromaaneissa sillä erolla, että se pohjautuu tutkittuihin tosiasioihin. Hyvänä esimerkkinä toimii pari vuotta sitten Keskisarjalta ilmestynyt teos Viipuri 1918. Sen lukeminen lykkääntyi minulta kuluvan vuoden alkuun, vaikka referaateista olin huomannut, että kirjassa on syntymäpitäjäni Heinjoki näyttävästi esillä. Samoin isosetäni Antti Hirvonen, joka 15-vuotiaana renkipoikana kunnostautui Paavo Sivénin (Susitaival) lähettinä ja tiedustelijana. Vetkutteluun saattoi olla osasyynä se, että luulin tietäväni Vapaussodasta ja punakapinasta oleellisimmat yksityiskohdat erityisesti Kannaksen suunnalta. Sainhan lukiolaispoikana kuunnella Antin kertomuksia Ahvolasta ja Patterinmäeltä kyllästymiseen asti, kun satuimme jakamaan saman vinttikamarin. Keskisarjan Viipuri -kirjan luettuani huomasin, kuinka pintapuolisia tietoni olivat. Hämmästelen, miten tutuilta tuntuvatkaan kuvaukset valtaan pääsyä yrittäneiden punakaartien ja Vaasan senaatille uskollisten suojeluskuntajoukkojen keskinäisistä taisteluista juuri tähän päivään istutettuina. Tapahtumat Itä-Ukrainassa näyttävät noudattavan samanlaista kapinan kaavaa, joka toteutui Suomessa lähes sata vuotta sitten. Poikkeuksen tekevät vain sotivien osapuolten koulutukselliset tasoerot. Meillähän kapinoiva puoli koostui aseiden käyttöön kouliintumattomista harrastelijoista, joiden sotilaallinen ammattitaito jäi jälkeen tasavaltaa puolustavista valkoisista. Ukrainassa kapinalliset osaavat toki sotia, mutta ajattelutavat ja usko oman toiminnan oikeutukseen muistuttavat toisiaan niin nykyUkrainassa kuin vuoden 1918 Viipurissa. Lahtari-sana keksitty jo etukäteen Meillä kapinaan nousseet punaiset kiihotettiin hirmuiseen uhoon porvarillista yhteiskuntajärjestystä vastaan viimeistään vuodenvaihteessa 1917/1918. Taloudellista valtaa käsissään pitäneet kapitalistit leimattiin syyllisiksi kaikkiin epäkohtiin, joita maassa esiintyi. Valheellisella propagandalla, jota nykykielellä kutsuttaisiin informaatiosodaksi, muokattiin EteläSuomen asutuskeskuksissa työväestön mieliala myönteiseksi sosialismille hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Radikalisoituminen aseelliseen toimintaan tapahtui käytännöllisesti katsoen kahden kuukauden aikana, joka jäi bolsevikkivallankumouksen ja tammisunnuntain väliin. Keskisarja osoittaa, miten esimerkiksi lahtari-sana otettiin punaisten puolella yleiseen käyttöön jo viikkoja aikaisemmin kuin yhtäkään laukausta oli kapinallisia kohti ammuttu. Lahtari tarkoitti suojeluskuntien ja järjestyskaartien jäsentä. Ilmiö toistui Itä-Ukrainassa talvella 2014 lähes samankaltaisena. Maidanin aukiolle kokoontuneis- ta mielenosoittajista ryhdyttiin heti käyttämään nimitystä natsit tai fasistit, vaikka nämä olivat vaatimassa hallinnolta vain rehellisyyttä ja demokratiaa. Se olisi edellyttänyt venäläismielisen ja korruptoituneen presidentti Viktor Janukovitsin korvaamista toisella. Natsi- ja fasisti-sanoilla on Venäjällä historian muovaama merkitys. Ne tarkoittavat siellä paatuneinta vihollista ja tarjoavat siten käyttökelpoisen tavan saattaa vastustaja halveksittavaan valoon. Samoin vääristelty mielikuva työläisen verta himoitsevasta lahtarista toimi meillä punakapinan käyttövoimana 97 vuotta sitten. Viipuri, Luhansk ja Donetsk Teemu Keskisarjan koreilematon kirjoitustyyli piirtää lukijan eteen realistisia kuvia raakalaistöistä, joihin loppumaton viha ihmisiä johdatti. Tappamiset ja teloitukset olivat kapinallisten miehittämässä Viipurissa jokapäiväisiä tapahtumia. Kaupunkiin oli jäänyt mottiin kymmeniä tuhansia siviilejä, joiden sympatiat olivat laillisen hallituksen puolella. He pääsivät helposti hengestään. Seuraava teloitusaalto osui päiviin, jolloin Viipuri oli vapautettu. Taistelujen vyöryessä itse asutuskeskuksen alueelle raunioitui kokonaisia kaupunginosia, kuten tänä päivänä on nähty Luhanskissa ja Donetskissa. Tuho ei tehnyt Viipurissakaan eroa, asuiko palavassa talossa porvari vai työläisperhe. Keskisarja kertoo kodin ja omaisensa menettäneestä henkilöstä, jonka mielestä mennyt maailma oli monella tapaa mätä, mutta paljon parempi kuin aseilla aikaansaatu uusi. Janukovits pakeni Venäjälle ja ryhtyi maksamaan Unkarin valtiolta ryöväämillään miljardeilla kapinaa tukevien venäläissotilaiden palkkoja. Toivoaan sosialistisesta Suomesta ei menettänyt Kullervo Mannerkaan. Hän purjehti kumppaneineen Pietariin mukanaan Suomen valtiolta varastettu omaisuus. Sillä rahoitettiin vallankaappaukseen tähtäävä myyräntyö synnyinmaassa. Kapinan kaava on ajaton. Tuomo Hirvonen 14 3/2015 MAANPUOLUSTUSKOULUTUS TAITO toi uutta voimaa KOTUun Olli Alho M aanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) VSKOTU järjesti sotilaallisia valmiuksia lisäävän TAITO2015-harjoituksen Porin prikaatissa 22.–24. toukokuuta. Harjoitukseen osallistui satakunta uutta ja kokeneempaa vapaaehtoisen maanpuolustustyön aktiivia. Viikonloppuun sisältyi koulutustaidon perusja jatkokurssi, talouspaikan kurssi, vääpelikurssi, tiedustelukurssi 2 ja tiedottamiskurssi. Noin 20 hengen vahvuinen koulutustaidon peruskurssi alkoi lauantaiaamulla luokkaopetuksella ja eteni käytännönläheisemmäksi viikonlopun edetessä. Ensin päästiin tutustumaan koulutettavaan kalustoon ja alettiin valmistella niitä koskevia koulutusrasteja. Rastivalmistelun hedelmiä alettiin korjata heti seuraavana aamuna, kun sotilaallisia perustaitoja opittiin ja kerrattiin koulutusrasteilla. Tutuksi tulivat mm. käsikranaatin käyttö harjoitusheittokranaatin avulla sekä harjoitusase kvkes:n ampumakuntoon laittaminen. Omat rastinsa saivat myös rynnäkkökivääri, retkikeitin ja käsimerkit. Kurssilaiset pääsivät paitsi kouluttautumaan myös kouluttamaan itse kanssakurssilaisia. Peruskurssinsa jo suorittaneet jatkokurssilaiset etenivät niin ikään luokkaopetuksen kautta käytäntöön. Sunnuntaina ohjelmassa oli mm. MGRS -koordinaatiston käyttökoulutus. Kurssilaisen tuli esittää kouluttajalle kartalta näytetyn pisteen koordinaatit. Myöhemmin perehdyttiin joukkojen määrää ja laatua kartalla kuvaaviin taktisiin merkkeihin ja teh- Olli Alho täväksi tuli sijoittaa annetut ”pelimerkit” kartalle käskettyä kohdetta suojaamaan. Kaiken kaikkiaan koulutustaidon jatkokurssi oli tärkeä porras kouluttajana kehittymisessä, koska jatkokurssi avaa mahdollisuuden tulla valituksi RUK:n järjestämälle kouluttajakurssille. RUK:n kouluttajakurssin jälkeen on puolestaan mahdollista hakeutua MPK:n harjoituksenjohtajakurssille tai RUK:n aselajikouluttajakurssille. Huoltoniksejä ja hashtagin ideointia Prikaatin maastossa pyöri myös tiedustelukurssi 2., jonka ytimenä oli kohteentiedustelun perusteet. Kurssilaisille koulutettiin maastossa hankitun tiedustelutiedon työstäminen tiedustelupartion johtajalle luettavaan ja edelleen eteenpäin välitettävään muotoon. Lauantai-iltapäivällä kurssilaisille simuloitiin ampumarataoloissa tilanne, jossa taistelijapari kohtasi vihollisen koirapartion. Luonnollisesti tiedustelijat pääsivät myös maastoon suorittamaan sovellettua tiedustelutehtävää. Ampumakoulutuksen yhteydessä tiedustelukurssilla vieraili koko päivän TAITO -harjoituksessa VSKOTUn johdon seurassa kiertänyt MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen. -Hyvin toteutettu harjoitus ja porukka on hyvällä fiiliksellä mukana, Laatikainen tiivisti harjoituksen tunnelmia. Harjoituksen muonitus lepäsi vahvasti talouspaikan kurssin harteilla. Ruoan valmistus ja oikeat toimintamallit kenttäkeittimen kanssa löytyivät. Ruoan lähdettyä eteenpäin keitinkalusto oli nopeasti putsattu ja huollettu uuden aterian valmistamista Talouspaikan kurssilla opittiin sekin, että bakteerit kuolevat 85 asteessa. varten. Talouspaikkalaisille jäi mieleen monia hyödyllisiä knoppeja, kuten bakteerien häviäminen yli 85 asteessa. Ruoan jakelulogistiikka puolestaan oli osa vääpelikurssin ohjelmaa. Harjoituksen viestinnän toteutti tiedotuskurssi, joka oli kaksijakoinen. Kurssilaiset hoitivat tehokkaasti harjoituksen Facebook -viestinnän ja käyttivät ylijääneen ajan VSKOTUn viestinnän yleiseen kehittämiseen, standardointiin suunnitteluun. Kurssilla syntyi myös hashtag #VSKotuMedia, jota käyttämällä omaa sisältöään voi kytkeä VSKOTUun tai etsiä VSKOTUun liittyvää sisältöä sosiaalisen median eri kanavista. Tähtäimien siirto vaatii aina kertausta, vaikka taito on jo armeijassa opittu. Opaskirja jääkärien viimeisille leposijoille Kyösti Vuontela S uomalaisten jääkärien sotilaskoulutuksen aloittamisesta Lockstedter Lagerissa Saksassa tuli 25.2.2015 kuluneeksi tasan sata vuotta. Tätä juhlittiin nykyisessä Hohenlockstedtissa näyttävin juhlallisuuksin, joihin osallistui kymmenkunta varsinaissuomalaista jääkäriliikkeen perinteiden vaalijaa. Sen jälkeen kun viimeinen jääkäri, kenraali Väinö Valve oli kuollut 11.3.1995, ei kukaan jääkäreistä ole enää kertomassa näistä miehistä, jotka olivat valmiita uhraamaan kaikkensa isänmaansa vapauttamiseksi. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen ja sen VarsinaisSuomen osaston tehtävänä on vaalia Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n henkisen perinnön säilyttämistä ja siirtämistä tuleville sukupolville. Nyt päätökseen saatu Varsinais-Suomen, Rauman ja Ahvenanmaan jääkärihautojen matrikkelityö alkoi jo 1980-luvulla. Aineiston keruu osoittautui odotettua vaikeammaksi. Runsaat kaksi vuotta sitten matrikkelitoimikunta asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi toimialueemme jokaisen jääkärihaudan löytämisen. Vuosikymmenten kuluessa monen jääkärin lähiomaiset ovat kuolleet ja hauta on saattanut kadota. Ajan saatossa kansakunnan muistissa vähitellen himmenee tieto maamme vapauttamiseen ratkaisevasti vaikuttaneesta Jääkäripataljoona 27:stä. Teoksen tarkoituksena on säilyttää muisto alueemme jääkärien elämäntyöstä. Helmikuun lopussa 2015 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen Osaston julkaisema kirja Jääkärihaudat ja muistomerkit Varsinais-Suomessa, Raumalla ja Ahvenanmaalla kattaa kyseisen alueen jääkärihaudat. Kovakantinen, noin A4-kokoon ja korkeatasoiselle paperille painettu ja värikuvitettu hautamatrikkeliteos sisältää hautausmaat kohdealueittain aakkosjärjestyksessä hautausmaakarttoineen, joihin on selvästi merkitty kunkin jääkärin hautapaikka ja hautanumero. Jokaisesta jääkäristä on matrikkelikuva ja elämäkerta sekä jääkärin haudan kuva. Lisäksi kirjassa on kunkin seurakunnan kirkon värikuva sekä jokaisesta pitäjästä vaakuna. Kirjan alussa on selkeä katsaus jääkäriliikkeen synnystä, toiminnasta ja merkityksestä viimeiseen jääkäriin, Väinö Valveeseen saakka. Varsinais-Suomessa, Raumalla ja Ahvenenmaalla ”koulunpenkillä” olleet jääkärit on luetteloitu kirjan loppuun. Samoin kaikki kirjassa esiintyvät henkilöt löytyvät henkilöhakemistosta. Jääkärihauta-kirjassa on 120 sivua. Kirjan hinta on 27 euroa lisättynä mahdollisilla lähetyskuluilla. Kirjan myyntiä hoitaa Ilkka Uotila, jonka yhteystiedot ovat: uotila.ilkka.o.@ gmail.com / 0400 959 938. MUUTA 15 3/2015 MUUTA Salon Itsenäisyyden museo on jälleen avoinna Mikko Uola Mikko Uola kupuolella silloisen puheenjohtajansa Erkki Päällysahon johdolla. Kun museo menetti aiemman tilansa, esineistö on ollut neljä vuotta varastoituna, kunnes uudet tilat saatiin arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemasta koulurakennuksesta. Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö antoi starttirahan museon uudelleen avaamiselle, ja kun tilaneuvotteluissa Salon kau- A lun perin jo vuonna 2000 avattu Salon Itsenäisyyden museo avattiin uusissa tiloissa tämän vuoden toukokuussa. Museota ylläpitää Vapaussotien Salon Seudun Perinneyhdistys, joka on vuokrannut museotilat Salon kaupungilta. Yhdistys alkoi kerätä museoesineitä 1990-luvun al- Museon puuhamiehet Tapani Havia (vas.) ja Matti Rajasaari. pungin kanssa päästiin yksimielisyyteen, esineistö saatiin uudelleen esille, kertoo perinneyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Matti Rajasaari, joka on aktiivisesti toiminut esineistön kartuttamiseksi ja näytteille panemiseksi. Itsenäisyyden museo esittelee esinein, valokuvin ja dokumentein vapaussodan ja heimosotien aikaa, suojeluskunta- ja lottajärjestöjä sekä talvi- ja jatkosodan aikaa. Kaikki näytteillä oleva esineistö on kerätty Salon seudulta. Esineistön lisäksi museossa on mittava arkisto, jossa on museon teemaan liittyviä haastatteluja ja muuta kirjallista aineistoa. Matti Rajasaaren mukaan museo pyrkii panostamaan erityisesti koululaisryhmiin, jotta koululaisille voitaisiin antaa kuva isänmaan kohtalon ajoista. Museo on osoitteessa Torikatu 5-7, ja se on avoinna sunnuntaisin klo 13 - 15 taikka sopimuksen mukaan, puhelin 040 846 9398. Museonurkkaus, jossa on Mannerheim-ristin ritari Urho Lehtovaaraan liittyvää esineistöä sekä vapaussodassa murhattujen Hurmeen veljesten muotokuvat. Hae hohtoa päivääsi! KOKOUKSET JA KILPAILUT Hohtokeilaus tuo keilailuun aivan uutta ilmettä! Valitkaa Aquarius Bowling paketeista teille sopivin ja viettäkää hauska ilta radalla! KEILAILUPAKETTI, min 4 hlö • 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) • kolmen ruokalajin illallisen Castellossa • hinta 32 € / hlö Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT Pidetään Hevonpään ampumaradalla 27.–28.6.2015 KEILAILU JA ILTAPALA, min 4 hlö • 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) • iltapala Castellossa • hinta 22,50 € KEILAILU + SAUNA-KABINETTI min 4 hlö • 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) • sauna ja poreallas • kevyt ruokailu ravintolassa • hinta alk. 33 € / hlö Kilpailuohjelma Pienoispistooli, pistooli pika-ammunta, isopistooli (la) 50m kivääri 60 ls makuu, 50m kivääri 3x20 ls (su). Erien alkamisajat ilmoitetaan eräluettelossa. Laakkonen RAISIO Vaihde 010 214 7800 Veljekset Laakkonen Oy Myynti: ma-pe klo 9–18, la 10-15 Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Huolto ja varaosat: ma-pe klo 7.30–17 Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: lankapuh. 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min., matkapuh. 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %. Hotelli Aquarius Kullervontie 11, 23500 UUSIKAUPUNKI Sarjat ja joukkueet Kilpailussa noudatetaan SAL:n kilpailusääntöjä ja paremmuus ratkotaan seuraavasti: - henkilökohtaisessa kilpailussa sarjoissa E, H16, D16, H18, D18, H20, D20, H, D, H50, D50, H60, H70, H75, H80 - joukkuekilpailuissa 3-miehisin joukkuein. Joukkuetulokseen lasketaan yhdistyksen kolmen parhaan etukäteen nimetyn kilpailijan tulos. Ilmoittautumiset Yhdistyksittäin kirjallisesti perillä viimeistään 20.6.2015 osoitteella Pekka Tuominen, Laivateollisuudenkatu 28 B 44, 20240 Turku tai email: [email protected] P. (02) 8413 123 [email protected] www.hotelliaquarius.fi Osallistumismaksut Henkilökohtaisessa kilpailussa 15 € / ampuja / laji peritään yhdistyksittäin kilpailupaikan kansliassa ennakkoilmoittautumisen mukaisesti. Eräluettelo lähetetään pyydettäessä yhdistyksen nimeämälle yhteyshenkilölle. Itäinen Pitkäkatu 34 20700 Turku puh: 02-2342109 gsm: 050-5574110 Kilpailun tekninen asiantuntija Pekka Nummelin Lisätietoja: Pekka Tuominen 050 5188529 Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. Teemme sen mahdolliseksi e-mail: [email protected] Nordea Pankki Suomi Oyj Turun Tilipalvelut Oy Ampumavakuutus (Res Ampumaturva tai SAL Lisenssi) tarkastetaan. Tervetuloa! Turun Reserviupseerit ry Turun Reservialiupseerit-Reserviläiset ry Varsinais-Suomen reserviupseeri- ja reserviläispiirien AMPUMASUUNNISTUKSEN MESTARUUSKILPAILUT Salossa Halikon Vaskiolla Aika: Henkilökohtainen kilpailu tiistaina 4.8.2015 ja parisprinttikilpailu tiistaina 11.8.2015 jatkuu seuraavalla sivulla-> nordea.fi 16 3/2015 KOKOUKSET JA KILPAILUT <- alkaa edelliseltä sivulta Kilpailuohjelma: klo 17.00 -17.40 kohdistus klo 17.45 kilpailun avajaiset/kilpailupuhuttelu klo 18.00 ensimmäinen kilpailija lähtee Aikataulu on sama molemmissa kilpailuissa. Paikka: Salon Vaskion Urheilukenttä, Kavalontie 71, Salo. Opastus tieltä Aura – Salo 224 Vaskion taajamasta 1 km Auran suuntaan, merkitty rastilipulla. Opasteet ovat paikoillaan klo 16.00 alkaen. SARJAT Henkilökohtainen: tiistai 4.8.2015 H-H45, D-D45 (5 ikävuoden välein) matka 4-5 km H50-H80, D50- D70 (5 ikävuoden välein) matka 3-4 km Kilpailun kulku, ampumaosuus: lähtö - juoksu 300 m makuuammunta 5 ls – juoksu 300 m – pystyammunta 5 ls – juoksu maaliin. Ohilaukaus 1 min sakko. Suunnistusosuus suoritetaan 7 km päässä, jonne kilpailijat siirtyvät omilla autoilla. Lähtöjärjestys on sama. Kilpailijoita pyydetään siirtymään kimppakyydeillä. Pesu, ravintola ja palkintojen jako on suunnistuspaikalla. Joukkuekilpailun sarjat: H-H45, yhdistyksen 3 kilpailijan tulos, H50-H80, yhdistyksen 3 kilpailijan tulos. Naisten tulokset otetaan huomioon näissä joukkuesarjoissa. Parisprintti tiistai 11.8.2015 H/D osuuspituus noin 2,5 km H/D80 osuuspituus noin 2,5 H/D100 osuuspituudet noin 2,2km H/D120 osuuspituudet noin 2,0km Parisprinttikilpailun kulku: Sarjoittain yhteislähtö - ensimmäinen kilpailija juoksee 300 m – makuuammunta 5 ls (ohilaukaus aiheuttaa 150 m sakkokierroksen). Sakkokierrosten jälkeen alkaa noin 20 min suunnistusosuus, jonka jälkeen pystyammunta 5 lssakkokierrosten jälkeen juostaan vaihtoon. Toinen kilpailija suorittaa samanlaisen suorituksen kuin ensimmäinen. Kilpailupaikka on Salon Vaskion urheilukentän maasto. Kilpailupaikalla on huolto ja palkintojen jako. Kilpailuun voi osallistua eri kerhojen jäsenistä koottuja pareja, mutta he kilpailevat kilpailun ulkopuolella. llmoittautumiset yhdistyksittäin 26.7.2015 mennessä sähköpostilla: [email protected], 040 756 9429. Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava sotilasarvo ja EMIT-kortin numero. Järjestäjältä voi vuokrata EMIT-kortin hintaan 4 e/kortti. Kilpailumaksu Henkilökohtainen kilpailu 15 e/kilpailija, parisprinttikilpailu 30 e/joukkue Maksut on suoritettava 26.7.2015 mennessä tilille Salon Seudun Reserviupseerit ry tilille Lounaismaan Osuuspankki FI10 5410 0210 0126 99. Jälki-ilmoittautuneilta peritään kilpailumaksu kaksinkertaisena. Huomioitavaa: Kilpailijoilta tulee olla joko Reserviläisten ampumaturvavakuutus tai Suomen ampumaurheiluliiton lisenssi. Henkilökohtaisen kilpailun johtaja: Paavo Rastas 040 719 1969 Parisprintin kilpailun johtaja : Matti Mäkirinne 0400 523 258 Tekninen asiantuntija: Heikki Paganus Halikon Reserviläiset 044 5264390 Tervetuloa Salon Seudun Reserviupseerit ry, Salon Seudun Reserviläiset ry Varsinais-Suomen Reserviupseeri – ja Reserviläispiirien PISTOOLIAMPUMAJUOKSUN MESTARUUSKILPAILUT Mynämäellä, Roukkulin ampumaradalla Keskiviikkona 2.9.2015 kello 18.00 Opastus Roukkulin teollisuusalueen kohdalta valtatie 8:lta Ammutaan pienoispistoolilla ampumahiihtotauluihin 20 metrin etäisyydeltä, jokaisesta ohilaukauksesta yhden minuutin lisäaika. Kohdistus klo 17.00 - 17.40. Avaus klo 17.45 Ensimmäinen lähtö klo 18.00 Sarjat ja matkat: H,H35, H40, H45, D, D35, jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> D40, D45, matka 4-5 km (pitkä matka) H50-H80, D50-D80 (5 ikävuoden välein), matka 3-4 km (lyhyt matka) Joukkuekilpailu on sekä pitkällä että lyhyellä matkalla. Joukkuetulokseen lasketaan kunkin yhdistyksen kolmen parhaan kilpailijan suoritukset. D-sarjalaiset kilpailevat näissä sarjoissa ja joukkueissa. Ilmoittautuminen yhdistyksittäin 25.8.2015 mennessä sähköpostilla: [email protected] Tekninen asiantuntija Jussi Laaksonen p. 050 3104758 Kilpailun johtaja Mauri Ikonen p. 040 5477131 Kilpailijalla on oltava reserviläisten ampumaturvavakuutus tai vastaava. Osallistumismaksu 15 €/kilpailija, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Mynämäen Seudun Reserviläiset/ Upseerit kilpailutilille Mynämäen Osuuspankki tili FI91 5280 0040 0240 44 Tervetuloa Mynämäkeen! Mynämäen Seudun Reserviupseerikerho ry Mynämäen Seudun Reserviläiset ry Reserviläisurheiluliiton VALTAKUNNALLINEN SYYSJOTOS 2015 järjestetään Mäntsälässä 18.-20.9.2015 Jotoksen järjestäjinä toimivat Mäntsälän Reserviupseerikerho ja Järvenpään Reserviläiset yhteistyössä uusmaalaisten reserviläisyhdistysten ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa. Partiot Jotoksella on kaksi sarjaa. Jotos alkaa sotilassarjan (A) osalta perjantai-iltana klo 17.00 ja edellistä hieman helpompi jokaisen reserviläisen sarja (B) alkaa lauantaiaamuna klo 9.00. Jotos päättyy molempien sarjojen osalta sunnuntaina puoleen päivään mennessä. Partion koko voi olla molemmissa sarjoissa 3-5 henkeä. Osallistuminen ei edellytä maanpuolustusjärjestön jäsenyyttä tai suoritettua asevelvollisuutta. Jotosreitti ja tehtävät Jotos käsittää pakollisen suunnistusosuuden sekä valinnaisia lisärasteja. Rasteilla on tehtäviä, jotka liittyvät sotilastietoihin ja -taitoihin, suunnistukseen ja kartanlukuun, ensiapu- ja pelastustaitoihin, erävaellustietoihin ja -taitoihin sekä luontoja yleistietoihin. A-sarjassa pakollisen reitin pituus on noin 45 km ja B-sarjassa noin 40 km. Molemmissa sarjoissa on pakollisten rastien lisäksi runsaasti lisärasteja, joilla ei ole tehtäviä. Ilmoittautuminen Partion yhteyshenkilö ilmoittaa partion nimen, sarjan ja jäsenet henkilötunnuksineen ja sotilasarvoineen järjestäjille jotossivuille linkitetyllä verkkolomakkeella. Henkilötunnusta tarvitaan kertausharjoitus- ja vakuuttamistietoja varten ja sitä käsitellään tietosuojaohjeistuksen mukaisesti. Osanottomaksu on 95 €/partio. Se on suoritettava 15.8.2015 mennessä Mäntsälän syysjotos 2015-tilille FI17 5282 0120 1389 36. Maksussa on mainittava, mitä partiota se koskee. Jälki-ilmoittautumismaksu on 150 €/partio ja se on maksettava 13.9. mennessä. Osallistumismaksuun sisältyy ruokailu ja peseytymismahdollisuus jotoksen maalissa. Partion esittämä lähtöaikatoivomus otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Vakuutus MPK:n tapaturmavakuutus tulee voimaan, kun partio on ilmoittautunut kilpailupaikalla. Vakuutus ei korvaa omien henkilökohtaisten tavaroiden rikkoontumista eikä ole voimassa matkustettaessa kilpailupaikalle tai pois sieltä. Suosituksena on oma vakuutus. Jotoksen järjestelyissä noudatetaan Reserviläisurheiluliiton jotossääntöjä. Puolustusvoimat myöntää jotokseen osallistuville reserviläisille rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia. Järjestelyjen edistymistä voi seurata jotoksen kotisivuilla www.jotos.fi/syysjotos2015. Jotosta koskeviin tiedusteluihin vastaa ensisijaisesti jotoksen johtaja Jarmo Sulopuisto: jarmo. sulopuisto(at)msoynet.com, puh. 040 0354526. Tervetuloa syysjotokselle Mäntsälään! Mäntsälän Reserviupseerikerho ry Järvenpään Reserviläiset ry RESUL:n SRA-SMAMPUMAMESTARUUSKILPAILUT 1.–2.8.2015 Oulu RESUL:n sovelletun reserviläisammunnan (SRA) SM-kilpailu ammutaan 1.-2.8.2015 Hiukkavaaran (Oulu) ja Tyrnävän ampumaradoilla. Kilpailun järjestäjänä toimivat PohjoisPohjanmaan Reserviupseeripiiri ja Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri. Kilpailussa ammutaan kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla 13 rastia ja enintään 300 laukausta. Maksimi ampumaetäisyydet ovat kiväärirasteilla 80m. Sallitut maksimikaliiberit ovat pistoolilla ja kiväärillä 12.7mm. Ilmoittautuminen ja asetarkastus aukeavat perjantaina 31.7.2015 klo 17.00. Varsinainen kilpailu alkaa alkupuhuttelulla lauantaina 1.8.2015 klo 06:00 Hiukkavaaran ampumaradan paviljongilla. Osallistumisoikeus Jokaisella reserviupseeri- ja reserviläispiirillä on oikeus lähettää kilpailuun kiintiöpaikkojensa mukainen määrä ampujia. Mikäli piiri ei ilmoita ampujiensa osallistumista ja ruokailujen määrää 1.6.2015 mennessä, menettää piiri oikeuden lähettää ampujiaan kilpailuun. Kiintiöpaikkojen määrät on ilmoitettu www.sra-ammunta.fi sivuilla. Kilpailujoukkueen koko on 3 ampujaa. Ilmoittautuminen: Kilpailijoiden sotilasarvot, etu- ja sukunimet, syntymäajat, ampujankortin numerot, sähköpostiosoitteet, piiri, joukkue, luokka ja mahdolliset sarjat (naiset, juniori, 50-v, 7.62, TST), on ilmoitettava viimeistään 1.7.2015 mennessä osoitteella: [email protected]. 7.62 ja TST sarjojen tarkemmat määritykset tullaan ilmoittamaan www.sra-ammunta.fi sivuilla. Piirien kiintiöpaikkojen ulkopuoliset ampujat voivat lähettää ilmoittautumisensa kilpailun järjestäjälle joka täyttää avoimeksi jääneet paikat kilpailuun 1.7.2014 jälkeen. Mukaan mahtuneille ilmoitetaan asiasta ja lähetetään lasku kilpailun osallistumis- ja ruokailumaksujen suorittamiseksi. Osallistumismaksu kilpailuun on 55 w/osallistuja (plus mahdollinen ruokailu) ja se maksetaan piireittäin 1.6.2015 mennessä PohjoisPohjanmaan reserviläispiirin tilille FI0936363010156545 SRA-status ja vakuutus Kilpailijoiden tulee olla rekisteröityjä SRA-ampujia. SRAampujan kortin puuttuessa ampujan tiedot tarkistetaan ilmoittautumisen yhteydessä kilpailupaikalla SRAampujarekisteristä. Kilpailuun osallistuvilla tulee olla voimassa oleva Reserviläisen ampumaturvavakuutus tai SAL-kilpailulisenssi (tarvittaessa kuitti maksusta mukaan). Ilmoittautumisen yhteydessä tarkistetaan myös yhdistysjäsenyys, jotta edustuskelpoisuus mahdollisessa joukkueessa tulee varmistettua. Huolto ja majoittuminen Kilpailijoille on mahdollisuus majoittua Hiukkavaaran vanhoille kasarmeille (ei sänkyjä eli telttapatja ja makuupussi on oltava). Majoitukseen tulosta on ilmoitettava nimien ilmoittamisen yhteydessä (1.7.2015). Ruokailu maksaa 20 euroa, sisältäen lauantaina ja sunnuntaina aamupalan, lounaan ja päivällisen. Ruokailu on maksettava osallistumismaksun yhteydessä. Kilpailun johto Kilpailun johtaja: Asmo Saarela Kilpailun varajohtaja: Heikki Sutinen Kilpailun ratamestari I: Tero Kortetmäki [email protected] Kilpailun ratamestari II: Jussi Hiltunen Kilpailun tekninen asiantuntija: Matti Kariniemi p. 044 299 3710 p. 040 089 0684 p. 040 1261775, p. 040 5650696 p. 050 4862748 Tiedotus tapahtuu ensisijaisesti www.sra-ammunta.fi sivujen kautta. Toimitsijat Toimitsijakilpailu alkaa torstaina 30.7.2015 klo 6.00 ilmoittautumisella ampumaradan paviljongilla. Kilpailutoimitsijaksi haluavat voivat ilmoittautua kilpailun ratamestarille. Tervetuloa Ouluun Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri Ry Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri Ry SRA-toimikunta 17 3/2015 RESUL:N MAASTOKILPAILU Valkeakoskella Paikka: Kilpailukeskus on Korkeakankaan hiihtokeskus, Veikko Hakulisen tie 100, Valkeakoski. Opastus: Opastus alkaa osoitteesta Sääksmäentie 39, Valkeakoski. Tästä matkaa kilpailukeskukseen on n. 4 km. Aika: Lauantai 23.8.2015 Kilpailun aikataulu: 09.00 Ilmoittautuminen ja aseiden tarkastus 09.30 Kilpailun avajaiset 10.00 Kohdistusammunta 10.45 Ensimmäinen ryhmä kilpailijoita yhteiskuljetuksella lähtöön 11.00 Ensimmäinen lähtö 14.00 Palkintojen jako Kilpailusarjat: D, D50, H, H40, H50, H60, H70, H75, H80 Piirien joukkuekilpailut, sarjat H ja H50 Kilpailun säännöt: Kilpailussa noudatetaan RESUL:n voimassa olevia sääntöjä ja järjestäjien ohjeita. Ammunnassa käytetään 22 cal pistoolia tai revolveria. Ammutaan kenttätauluun m/68 ja ampumamatka on 30m. Lajien suoritusjärjestys on kartanluku, suunnistus ja ammunta. Käytössä on Emitleimaus. Kilpailuun osallistuvilla tulee olla voimassaoleva ampumatoiminnan kattava vakuutusturva. Ilmoittautuminen: piireittäin 14.8.2015 klo 24 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava kunkin kilpailijan sotilasarvo, etu- ja sukunimi, sarja sekä kilpailijan käyttämä emit-kortin numero. Jälki-ilmoittautuminen on rajallisesti mahdollista korotetulla osallistumismaksulla. Osallistumismaksu: on 30€/kilpailija maksettuna Valkeakosken Reserviläisten tilille FI84 5494 0920 0361 93 14.8.2015 mennessä. Tämän jälkeen jälki-ilmoittautuneilta korotettu osallistumismaksu on 45 €/kilpailija. Kilpailuohjeet ja lähtöluettelo: ovat nähtävillä RESUL:n ja Valkeakosken Reserviläisten http://www.reservilaisliitto.fi/ valkeakoskenreservinaliupseerit sivuilla 17.8.2015 lähtien. Kilpailun johto: Kilpailun johtaja: Timo Salonen p. 0400 848 948 (tiedustelut) Kilpailun sihteeri: Esko Hakanen p. 040 727 3992 Tekninen asiantuntija: Mauri Särssi, p. 040 727 5052 Tervetuloa kilpailemaan Valkeakoskelle Valkeakosken Reserviupseerikerho ry ja Valkeakosken Reservinaliupseerit - Reserviläiset ry RESUL:N PISTOOLIAMPUMAJUOKSU- JA PISTOOLIAMPUMAJUOKSU VIESTIMESTARUUSKILPAILUT 5.9.2015 ESPOON LAHNUKSESSA Paikka: Kilpailupaikkana toimii Lahnuksen ampumarata Espoossa, osoitteessa Lahnuksentie 37, Espoo. Paikalle opastus Seututieltä numero 120 eli Vihdintieltä. Säännöt: Kilpailussa noudatetaan RESUL:n voimassa olevia sääntöjä. www.resul.fi Ammunnassa liipaisinvastus 1000 g. Ammunnassa saa käyttää vain .22 kaliiperin pistoolia tai revolveria. Kilpailutauluina käytetään ampumahiihdon kääntyviä pystytauluja (reikien halkaisija 115 mm). Ampumamatka 20m. Uudet säännöt ovat tulleet voimaan 15.1.2015 Kilpailuaikataulu: 9.00 Kilpailutoimisto avataan 10.00 – 11.15 Aseiden kohdistus 11.30 Kilpailun avaus ja kilpailuselostus 12.00 Ensimmäinen kilpailija lähtee 14.30 Viestin lähtö 16.00 Palkintojen jako Sarjat: Henkilökohtaisessa kilpaillussa H/D, H35, H40, H45, H50/D50, H55, H60, H65, H70 ja siitä ylöspäin aina 5 vuoden välein, mikäli on osanottajia. Juoksumatka kaikissa sarjoissa on 3 x 1,2 km. Kilpailussa väliaikalähtö. Reserviläisurheiluliiton pistooliampumajuoksuviesti on parisprinttikilpailu, joka kilpaillaan D, H, H80, H100 ja H120 sarjoissa kahden (2) hengen joukkuein. jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> H80, H100 ja H120 sarjoissa yhteenlaskettu ikä syntymävuosien perusteella ja kummankin kilpailijan on oltava täyttänyt vähintään 35 vuotta. Ilmoittautumiset: Piireittäin perjantai 28.8.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] ilmoituksessa on mainittava kilpailijan nimi, sarja, sotilasarvo, yhdistys ja piiri. Maksu: Osallistumismaksu on 30 €/kilpailija ja viestijoukkue 35 € maksettava 28.8.2015 mennessä tilille: Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry, FI4540553120014832. Viite:123. Viestikenttään viesti: RESUL pistooliampumajuoksu 2015. Jälki-ilmoittautuminen 50 €/henkilö, viestijoukkue 55 €, maksettava paikan päällä. Vakuutukset: Kilpailijalla on oltava ampumaturvan kattava vakuutus. Vakuutus tarkastetaan ennen kilpailua. Majoitus: Hotelli Korpilampi Espoossa, Korpilammentie 5, 02970 Espoo, Suomi, p. 09 613 8411 / [email protected] Lisätietoja: kilpailunjohtaja Toni Kallio-Könnö p. 050 553 8838 tai [email protected] Kilpailun tekninen asiantuntija: Mauri Särssi p. 040 727 5052 Tervetuloa kilpailemaan Espooseen! Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry & Helsingin Reserviupseeripiiri ry KOKOUKSET JA KILPAILUT Aseiden tarkastus Ensimmäinen lähtö Palkintojen jako klo 08.15 klo 10.00 klo 13.30 Ilmoittautuminen: 28.8.2015 mennessä osoitteella vsres@ co.inet.fi. Ilmoittauduttaessa on mainittava partion nimi, piiri, partionjäsenet sotilasarvoineen, emit korttien numerot ja yhteystieto. Osallistumismaksu: Osallistumismaksu 65 € partio, kuntosarja 45€ partio, on maksettava Raision Reserviupseerien tilille FI09 4309 0010 2813 92 viimeistään 28.8.2015 kuluessa. Jälki-ilmoittautumiset 1½-kertaisin maksuin. Kilpailukeskus: Kilpailukeskuksena toimii vesilaitoksen sauna. Kilpailukeskuksen osoite: Hintsantie 80, 21200 Raisio. Opastus KT 40 (E18) ja Mahittulantien risteyksestä, ajoaika noin 5 minuuttia. Majoitus: Kilpailun järjestäjä ei tarjoa majoitusmahdollisuutta. Alueella on mahdollisuus majoittua asuntoautoon tai asuntovaunuun (ei sähköä). Reserviläisurheiluliiton Huolto: Kilpailukeskuksessa toimii kanttiini. Keskuksessa on suihku- ja saunamahdollisuus. MERITAITOKILPAILUT Upinniemessä 12.-13.9. Vakuutukset: Kilpailijoilla tulee ampumaturvan kattava vakuutus. Se tarkastetaan aseiden tarkastuksen yhteydessä Tervetuloa Reserviläisurheiluliiton, MPK:n ja Sininen Reservi Ry:n järjestämään Meritaitokilpailuun 12.-13.9.2015 Suomenlinnaan. Toimihenkilöt: Kilpailunjohtaja: Mikko Kaamanen, mikko. [email protected] tai 0400-922467 Kilpailun TA: Erkki Lehmus, [email protected] tai 040-160 8001 Ratamestari: Mikko Hautala, [email protected] tai 040-8023840 Tiedottaja: Tuula Rahkonen, [email protected] tai 0500-464698 Kilpailujoukkueen muodostaa nelihenkinen miehistö (päällikkö, navigaattori, viestimies ja ruorimies). JNet mittelevät paremmuudestaan päivä- ja pimeänavigoinnin sekä erilaisten rasti- ja viestitehtävien parissa. Kilpailualuksina käytetään Meripuolustuspiirin L–luokan aluksia. Merivoimat ja MERISK tukevat kilpailun järjestämisessä. Tervetuloa partioimaan Raisioon! Raision Reserviupseerit - Raision Reserviläiset Ilmoittautumiset tehdään osoitteessa www.mkp.fi , kurssinumero on 2010 15 12089 30.6. mennessä. Määräaikaan mennessä riittää kun yksikin joukkueen jäsen ilmoittautuu ja ilmoittaa samalla joukkueen nimen. Muiden jäsenten on ilmoittauduttava viimeistään 30.7.2015 mennessä. Kukin osallistuja saa henkilökohtaisen laskun. RESUL:n PERINNEASE ”PYSTYKORVAN” SM-KILPAILUT Hälvälässä Osallistumismaksu on 80 €/joukkue (20 €/henkilö) Lisätiedot Kilpailun johtaja Antti Villanen, p. 040 708 9599, sähköposti [email protected] RESUL:n perinnease “Pystykorvan “SM-kilpailut järjestetään 19.9.2015 Panssariprikaatin ampumaradalla Hälvälässä. Kilpailun apulaisjohtaja Sami Linnermo, p. 050 512 3364, sähköposti [email protected] Kilpailun kulku Kilpailukanslia avataan Kilpailun avajaiset Ensimmäinen erä alkaa Tervetuloa! Reserviläisurheiluliiton PARTIOMESTARUUSKILPAILUT Raisiossa 12. – 13.9. Raision Reserviupseerit ja Raision Reserviläiset toivottavat kaikki reserviläiset tervetulleeksi RESUL:n partiomestaruuskilpailuihin 12. – 13.9.2015 Raisioon. Kilpailuissa ratkaistaan myös Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien mestaruudet. Kilpailusarjat: RESUL: H, D, H40, D40, H50, D50, H60 ja D60 (partion kokoonpano 1+2) Varsinais-Suomen piirit: H, D, H40, D40, H50, D50, H60 ja D60 sekä H70 (partion kokoonpano 1+2). Lisäksi kuntosarja (partion kokoonpano 2-4 jäsentä, ei hajaannu) Säännöt: Kilpailuissa noudatetaan RESUL:n partiomestaruuskilpailujen 11.10.2012 hyväksyttyjä sääntöjä ja Varsinais-Suomen Reservipiirien maastourheilun lajikohtaisia ohjeita. Kartat ja leimaus: Suunnistuksessa käytössä suunnistuskartta 1:10 000 sekä emit -leimaus. Emit -kortteja vuokrataan kilpailutoimistosta, vuokra 5€/ kortti. Kartanluvussa peruskartta 1:20 000. Aikataulu: Lauantai 12.9. Kilpailukeskus avataan klo 19.00 Kilpailujen avaus ja kilpailupuhuttelu klo 20.00 Ensimmäinen lähtö klo 21.00 Sunnuntai 13.9. Kilpailukeskus avataan klo 8.00 klo 8.30 klo 9.00 Laji RESUL:n SM-kilpailu, perinnekivääri “Pystykorva “. m.27-39. 300m makuu, kohdistus +30 kilpalaukausta. Tauluna on 300M kivääritaulu umpimustalla keskiöllä. Sarjat H, H50, H60 ja D , D50 , sekä joukkuekilpailut H ja H50 sarjoissa. Joukkueeseen voi ilmoittaa 4 kilpailijaa, joista 3 parasta huomioidaan tuloksessa. Joukkueita voi olla useampi/piiri. Kilpailun säännöt “Pystykorva” kilpailussa noudatetaan Resul:n sääntöjä. Ilmoittautumiset: Piirit ilmoittavat kirjallisesti kilpailijansa 24.08.2015 mennessä osoitteella; [email protected] Piirit ilmoittavat kilpailijat. Ilmoittautumisessa tulee olla seuraavat tiedot; Kilpailijan nimi, sotilasarvo, sarja, piiri ja nimetty joukkue. Mahdollisesti osanottaja rajoitus; 200 ilmoittautumisjärjestyksessä. Jälki-ilmoittautumisia vain 1.09.2015 lähtien, osallistumismaksu 50 e. Osallistumismaksu Osallistumismaksu 25 e/kilpailija, joukkuekilpailusta ei peritä eri maksua. Osallistumismaksu on maksettava 5.9 mennessä Päijät-Hämeen reservipiiri ry:n tilille: Osuuspankki FI8856100720069690 Vakuutukset Voimassaoleva kilpailulisenssi/vakuutus on pakollinen. Asetarkastus Aseen oltava m. 27-39 perusmallin mukainen. Asetarkistus on ampumapaikalla Huolto Kilpailupaikalla on kanttiini klo 08.00 jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> Lisätietoja Marko Patrakka 050-5570761 18 3/2015 Toimitsijapula oli pahin uhka SRA:n piirimestaruuskisoissa Heidi Bergström Yleiskilpailu 1) Turkka Tengström Taivassalon - Kustavin RU, 2) Henri Hagström Pöytyän RES, 3) Eetu Kuisma Mynämäen RES Sarjat Kuudennella rastilla piti kurkata esteiden takaa (kuvaaja Heidi Bergström). Heidi Bergström S ovelletun reserviläisammunnan VarsinaisSuomen piirimestaruuskilpailu kisattiin Loimaalla 18. - 19.4. Loimaan Seudun Reserviläiset toimivat vastuullisena järjestäjänä. Lauantain ja sunnuntain aikana kilpailuun osallistui yhteensä 63 kilpailijaa 17:sta eri yhdistyksestä. Mukana oli myös piirin ulkopuolisia mutta mukaan mahtuu aina, vaikka tulisi kauempaakin. Tällä kertaa kilpailuun osallistui myös 5 naista, mikä oli erityisen ilahduttavaa. Naisten sarjaankin saatiin siis palkintosijoja enemmän kilpailijoita. Toimitsijapula meinasi aiheuttaa hädän ennen kilpailuja. Tammikuun SRAtuomarikurssilla oli yli 20 osallistujaa ja sieltä tuleva kilpailunjohtaja jo värväsikin tuomareita piirikisoihin. Kuitenkin peruutusten vuoksi tuomarimäärä väheni kilpailujen lähestyessä ja kylmä hiki nousi järjestävän tahon otsalle. Muitakaan toimitsijoita ei ollut liiemmin tarjolla. Varsinaisen kilpailupäivän koittaessa toimitsijoita kuitenkin saatiin jaettua joka rastille ja tuomareihinkin tuli onneksi muutama lisävahvis- tus. Tosin rasteille pääsivät hommiin niin kilpailunjohtaja, ratamestari kuin tekninen asiantuntijakin. Heidät mukaan lukien toimitsijoita oli yhteensä 17. Sunnuntaina olikin oikein tekemisen meininki! Kilpailijat osallistuivat omatoimisesti ja ahkerasti taulujen paikkaamiseen, jolloin rastit pyörivät sujuvasti. Kello 14 aikoihin iltapäivällä kilpailun johto saikin jo huokaista helpotuksesta, kisat saatiin kunnialla läpi. Kuusi kinkkistä rastia Kilpailu koostui kuudesta rastista eikä niitä ollut tehty turhan helpoiksi. Ensimmäisellä rastilla sai valita aseista mieleisensä yhdistelmän. Rastin pystyi suorittamaan pelkällä pistoolilla tai laajimmillaan kaikilla kolmella aseella. Kohteina oli SRA -tauluja sekä rivi poppereita. Tämä oli pitkä rasti ja aiheutti pientä odotteluakin välimatkojen sekä useamman aseen lataamiseen ja lopputarkastukseen käytetyn ajan vuoksi. Toisella rastilla ammuttiin haulikolla pleittejä, poppereita sekä heiluvia savikiekkoja. Savikiekot jäivät näkyviin, joten ehjiksi jäädessään aiheuttivat harmittavan paljon miinuspisteitä. Kolmas, neljäs ja viides rasti suoritettiin kiväärillä ja taulut piti löytää erinäisten esteiden takaa. Neljännellä rastilla piti saada ”kranaatti” pönttöön ennen kuin aseen sai käsiinsä ja viidennellä rastilla nähtiin erilaisia asentojen taidonnäytteitä, kun yhden taulun sai näkyviin ainoastaan polven korkeudella olevasta aukosta. Kuudes rasti oli jälleen yhdistelmärasti, jolla ammuttiin sekä haulikolla että pistoolilla kääntyviä pleittejä. Kiväärirasteilla vaikeustasoa nosti vielä se, että taulut olivat puolitettuja. SRA -taulut olivat pystysuunnassa puolitettu mustalla teipillä, joten osuma keskelle taulua tuottikin ohilaukauksen. Nelosrastilla oli ainoat kokonaiset taulut mutta nekin tavallisesta poikkeavia IDPA -tauluja, joissa A-alue on pyöreä. Rastit vaativat tarkkaa silmää ja vakaata kättä eikä hylkäyksiltäkään vältytty. Kisojen jälkeen takki oli melko tyhjä mutta mieli sitäkin parempi. Sää suosi koko viikonlopun, ruuti haisi ja voimasanat raikuivat aseiden (tai ampujien) sohlatessa, kuten kunnon kisoihin kuuluu. Iso kiitos kilpailun johdolle, toimitsijoille sekä kilpailijoille mukavasta viikonlopusta. Avoimen luokan kolmen kärki oli myös koko kisan parhaimmisto: Eetu Kuisma (vas.), Henri Hagström ja Turkka Tengström. D 1) Marianne Tengström Mynämäen RES, 2) Heidi Bergström Loimaan RES, 3) Marja Leskelä Loimaan RES H50 1) Juho Seikola Mynämäen RES, 2) Jouni Aaltonen Alastaron RES, 3) Jari Kurikka Turun RU H -Vakio: 1) Tero Mäntylä Pöytyän RES, 2) Jani Salo Loimaan RES, 3) Sami Mattila Loimaan RES H -Avoin: 1) Turkka Tengström Kustavin - Taivassalon RES, 2) Henri Hagström Pöytyän RES, 3) Eetu Kuisma Mynämäen RES Joukkue Vakio: Loimaan RES: Jani Salo, Sami Mattila, Kimmo Jarva Joukkue Avoin: Turun RU: Kari Asikainen, Teemu Vahtera, Janne Elomäki Yleistulokset Sijoitus Kokonaispisteet Kilpailija 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 Yhdistys 840,286Tengström Turkka Taivassalon - Kustavin RU-Kerho 737,0092Hagström Henri Pöytyän seudun RES 736,2706Kuisma Eetu Mynämäen RES 723,6588Asikainen Kari Turun RU 718,0088Ojaranta Tero Salon RES 707,5472Uusitalo Mikko VSRK 682,3275Bedretdin Omar TuKoRes 670,6962Vahtera Teemu Turun RU 660,3877Halkio Jarkko Alastaron RES 646,2964Suominen Harri Laitilan RES 629,9741Kärkkäinen Pekka Mynämäen RES 619,7997Vainio Niku Kaarinan-Piikkiön RES 607,8259Westberg Björn TuKoRes 597,6113Soltin Jari Turun RES 588,1843Mäntylä Tero Pöytyän seudun RES 587,3264Puisto Ilari Alastaron RES 586,2466Laine Ville Pöytyän seudun RES 566,7986Seikola Mikko Taivassalon - Kustavin RU-Kerho 558,2045Yliluoma Kalle Noormarkun - Alhaisten RES 551,4386Elomäki Janne Turun RU 543,1785Nikkari Jussi Turun RES 535,5545Seikola Juho Mynämäen RES 522,6148Aura Santeri VSRK 518,3098Nokkala Petri Kaarinan-Piikkiön RES 513,7732Salo Jani Loimaan seudun RES 506,415Pouta Vili TuKoRes 505,5234Olshin Markus Pöytyän seudun RES 499,4012Vine Heikki Pöytyän seudun RES 487,7657Sampalahti Rami Mynämäen RES 479,616Ilen Eero-Pekka TuKoRes 473,1398Ojala Janne Kankaanpään RES 466,4807Vainio Juho TuKoRes 464,9332Virtanen Mikael Alastaron RES 464,7933Nordman Mika Turun RES 456,7855Niemi Mikko VSRK 443,6914Oksanen Tiina TuKoRes 441,158Vaahtovuo Mikko Turun RU 438,1306Jousi Turkka TuKoRes 436,3065Halme Joni Kankaanpään RES 435,9737Lainio Juha Turun RU 401,7559Takku Jorma Huittisten RU 392,2977Takku Markku Punkalaitumen RES 377,0952Schwela Tuomo Turun RU 373,4096Uusi-Rasi Markku Jämijärven RU 368,3863Aaltonen Jouni Alastaron RES 365,3485Oksanen Timi TuKoRes 353,8523Pouru Antti-Jussi Punkalaitumen RES 347,5158Tolvanen Jussi Mynämäen RES 342,9168Kurikka Jari Turun RU 334,5847Aro Juha Punkalaitumen RES 322,1507Erkkilä Marko Turun RU 316,1855Mattila Sami Loimaan seudun RES 284,2808Salioja Matti Punkalaitumen RU 275,7125Tengström MarianneMynämäen RES 275,3524Lehtonen Jukka Mynämäen RES 265,4605Jarva Kimmo Loimaan seudun RES 250,317Bergström Heidi Loimaan seudun RES 245,2368Pullinen Lauri Turun RES 203,4047Leskelä Marja Loimaan seudun RES 203,1161Burger Antte Salon RES 177,6837Kauppinen Taru Loimaan seudun RES Luokka Avo Avo Avo Avo Avo Avo Avo Avo Avo Avo Avo Avo Vakio Avo Vakio Avo Avo Avo Vakio Avo Avo 50Avo Avo Avo Vakio Vakio Avo Avo Avo Vakio Vakio Vakio Avo Avo Avo NaisetVakio Avo Avo Avo Avo Avo Avo Avo Avo 50Avo Avo Vakio Avo 50Vakio Vakio Avo Vakio Avo NaisetAvo Avo Vakio NaisetVakio Vakio NaisetVakio Avo NaisetVakio 19 3/2015 RESERVILÄISURHEILU Palvelusammunnan piirimestaruudet jakoon Huovinrinteellä Ahti Isosomppi Ahti Isosomppi A lastaron Reserviläiset järjestivät palvelusammunnan piirinmestaruuskilpailut 31. toukokuuta Porin prikaatin ampumaradalla Huovinrinteellä. Kilpailun johtajana oli Jouni Aaltonen, teknisenä asiantuntijana Tarmo Rinne, taulujen tarkastajana Harri Kuosa, kirjurina Lassi Vatka, taulutuomarina Ahti Isosomppi ja tuloslaskennasta vastaavana Esa Rinne. Kilpailijoita oli saapunut paikalle aika mukavasti, vaikka ilmoittautumisaika tuli lyhyellä varoitusajalla. Kilpailussa ammuttiin PA1, PA2:n mitalikolmikkona Tero Mäntylä (vas.), Tero Ojaranta (voittaja ja parhaan tuloksen ampuja) sekä Jarkko Halkio. PA2, PA3 ja PA4, eli kaksi ensimmäistä kiväärillä ja kaksi jälkimmäistä pistoolilla. PA1 PA2 PA3 PA4 TULOS Paras tulos 1. Tero Mäntylä, Pöytyän Seudun Reserviläiset 94 153 90 83 420 2. Jarkko Halkio, Alastaron Reserviläiset 92 143 93 85 413 3. Niklas Vainio, Pöytyän Seudun Reserviläiset 95 116 94 75 380 4. Jani Salo, Loimaan Seudun Reserviläiset 92 106 94 81 373 5. Pekka Tuominen Turun Reservialiupseerit 85 103 94 82 364 - Turun Reserviläiset 6. Jari Vilkman, Turun Reservialiupseerit 88 121 78 72 359 - Turun Reserviläiset 7. Jouni Aaltonen, Alastaron Reserviläiset 84 95 82 86 347 8. Jari Jaarinen, Loimaan Seudun Reserviläiset 85 92 91 58 326 9. Lasse Varjonen, Alastaron Reserviläiset 90 67 93 72 322 10. Heidi Bergström, 85 98 72 56 311 Loimaan Seudun Reserviläiset 11. Heikki Vine, Pöytyän Seudun Reserviläiset 46 75 92 64 277 12. Eero Iljin, Turun Reservialiupseerit 37 0 75 65 177 - Turun Reserviläiset Joukkueet 1. Alastaron Reserviläiset (Lasse Varjonen, Jouni Aaltonen, Jarkko Halkio) 1082 2. Pöytyän Seudun Reserviläiset (Heikki Vine, Niklas Vainio, Tero Mäntylä) 1077 3. Loimaan Seudun Reserviläiset (Jari Jaarinen, Heidi Bergström, Jani Salo) 1010 4. Turun Reservialiupseerit - Turun Reserviläiset (Eero Iljin, Jari Vilkman, Pekka Tuominen) 900 Ampumasuunnistusta uusin säännöin Vaskiolla Erkki Laine R eserviläisurheiluliiton maastoliikunnan säännöt ovat muuttuneet tämän vuoden alusta ja se on ollut eräänä keskustelun aiheena piirien urheilutoimikunnassa. Piirien maastoliikunnan säännöt ovat vuodelta 2011. Uudistuksiin on tavoitteena pääs- tä ensivuoden alusta. Joissakin kilpailuissa on piirien luvalla käytetty nykyisiä RESUL:n sääntöjä. Piirien ampumasuunnistuskilpailut käydään tällaisen kokeilun merkeissä. Kyseessähän on iltakilpailu jolloin aikataulu tuo omat rajoituksensa. Henkilökohtaisessa ampumasuunnistuskilpailussa ammunta ja suunnistus ovat eri paikoissa siten, että kummankin osasuorituksen aika lasketaan yhteen. Parisprinttikilpailu on yhdessä paikassa. Parisprinttikilpailu taas korvaa aiemman ampumasuunnistusviestin. Parisprinttikilpailussa on myös mahdollisuus muodostaa joukkue eri yhdistyksen jäsenistä ja kilpailla ulkopuolisena. Erkki Lehmus Järjestäjät ovat suunnitelleet suunnistusradat jokamies/naistaitotasalle, että suunnistus ei yksin ratkaise ampumasuunnistussuoritusta. Lisätietoja saat tässä lehdessä olevasta kilpailukutsusta. Toivotamme kaikki suunnista ja ammuntaa harrastaneet kilpailemaan Saloon. Salon Seudun Reserviupseerit ja Salon Seudun Reserviläiset Maastomestaruus, Naantali, 3.6. 1:09:25 (Alastaro RES), 3. Roininen Janne 1:15:07 (KaarinaD: Ojala Roosa KESK (Alastaro Piikkiö RES), 4. Hoffman Linus 1:20:35 (Pargas RU), 5. Vuolle RES) Tapio 1:46:44 (Alastaro RES), 6. D40: Ojala Heli KESK (Alastaro Pirttimäki Esko 2:16:09 (Alastaro RES) RES) H: 1. Salo Markus 1:07:02 (Alastaro RES), 2. Hautala Mikko 1:15:54 (Raisio RU), 3. Tytykoski Martti 1:33:34 (Alastaro RES), 4. Tytykoski Jorma 1:51:02 (Alastaro RES), Valo Antti KESK (Pargas RU) H40: 1. Ojala Timo 2:15:50 (Alastaro RES), Seppälä Antti KESK (Alastaro RES) Sotilastaitorastilla Kaarinan-Piikkiön reserviläisten joukkue. Taitokilpailu veti Paimioon kahdeksan partiota Tuula Rahkonen P aimion reserviupseerit ja reserviläiset järjestivät tämän vuoden taitokilpailun. Keskuspaikkana oli Paimion luontopolku. Paimion luontopolku on monipuolinen ulkoilureitti Paimion Iso-Heikoisissa, mihin kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Matkaa sinne on noin kuusi kilometriä Paimion keskustasta. Luontopolun varrella voi nähdä monen ikäisiä metsäalueita ja erilaisia luonnon maisemia kuten suoalueita, vesimaisemia ja avointa kalliomaastoa. Luontopolku on noin neljä kilometriä pitkä ja sen alkupuoli on helppokulkuista, mutta lopussa maasto on vaativampaa. Pitkospuut, sillat ja köysikaiteet ovat kuitenkin helpottamassa kulkemista hankalimmissa paikoissa. Polun puolimatkassa on näköalatorni ja nuotiopaikka. Polun loppupuolella on mahdollisuus tutustua myös sota-ajan korsuun. Rasteilla testattiin kilpailijoiden sotilas- ja ensiaputaidot, näppäryys ja huomiokyky, ammuntataidot sekä sotahistorian tietämys. Kilpailussa oli yhteensä kahdeksan kolmesta viiteen jäsenen partiota. Voittajiksi selvisivät tällä kertaa Kyrön seudun reserviupseerien joukkue Jussi Hurri, Tuomo Kuopio, Pekka Tetri sekä Jari Jasu ja Kaarinan-Piikkiön reserviläisten joukkue Pauli Hyytiäinen, Markku Kulmala, Teppo Järvelä, Juha Ranki sekä Raimo Korpinen. Ampumasuunnistuksessa kilpaillaan nyt uusin säännöin. H50: 1. Hänninen Jukka 0:58:03 (Pargas RU), 2. Varjonen Lasse H60: 1. Kuopio Tuomo 1:10:12 (Kyrö RU), 2. Rantanen Heikki 1:28:01 (Alastaro RES), 3. Kuosa Harri 1:28:08 (Alastaro RES), 4. Hannus Reijo 1:45:01 (Salo RU) H70: 1. Rastas Paavo 1:26:19 (Salo RU), 2. Pelli Heikki 1:31:44 (Alastaro RES), 3. Laine Erkki 1:39:09 (Salo RU), 4. Ake Jorma 1:43:14 (Pargas RU), 5. Isosomppi Ahti 2:03:29 (Alastaro RES), 6. Åkerholm Bo 2:09:42 (Pargas RU), 7. Hanhisalo Mauri 2:33:43 (Halikko RES) TULOSTAULU Joukkuetulokset: Reserviläiset H-H40: 1. Alastaro RES 4:31:38 (Salo, Tytykoski M, Tytykoski J) Reserviläiset H50-H70: 1. Alastaro RES 4:05:34 (Varjonen, Rantanen, Kuosa), 2. Alastaro RES 5:21:57 (Vuolle, Pelli, Isosomppi) Upseerit H50-H70: 1. Pargas RU 4:01:52 (Hänninen, Hoffman, Ake), 2. Salo RU 4:50:29 (Rastas, Hannus, Laine) Piirien taitokilpailu, Paimio, 27.5. Reserviläiset Yhteensä Reserviupseerit Yhteensä 1. Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset 40 1. Kyrön Seudun Reserviupseerit 36,5 2. Alastaron Reserviläiset 1 37,5 2. Salon Seudun Reserviupseerit 1 32,5 3. Turun Reserviläiset 37,5 3. Salon Seudun Reserviupseerit 2 31 4. Alastaron Reserviläiset 2 36,5 5. Halikon Reserviläiset 25,5 4/2015 ilmestyy 27.8. Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO www.osuuspankki.fi 20 3/2015 MERKKIPÄIVÄT TOUKOKUU 60 VUOTTA 6.5. Kersantti Juha Lehtinen sinulle suunniteltu Pöytyä uusi volvo V40 HEINÄKUU 96 VUOTTA 12.7. everstiluutnantti Teppo Korte Varaa itsellesi Oman Talouden Tuokio. Saat selkokielisiä neuvoja säästämiseen, sijoittamiseen ja lainanottoon. Juuri sinulle mietittynä. Mustaa valkoisella. Turku www.saastopankki.fi/liedonsp, p. 010 430 900 92 VUOTTA 15.7. luutnantti Jaakko Malka Turku 91 VUOTTA 20.7. alikersantti Pekka Sirola Salo 80 VUOTTA 14.7. luutnantti Jaakko Saviranta 23.7. luutnantti Pekka Pappila Raisio Naantali 75 VUOTTA 10.7. kersantti Raimo Vahtera 13.7. kapteeni Raimo Kainu 19.7. kersantti Matti Ruohola 29.7. yliluutnantti Jaakko Pekonen 31.7. kapteeni Seppo Rönkä Vahto Nousiainen Uusikartano Masku Turku 70 VUOTTA 15.7. alikersantti Tapani Tamminen 19.7. vänrikki Johan Moberg 21.7. kersantti Aarni Suinila 22.7. kapteeni Jouko Saarela 27.7. yliluutnantti Ossi Lähteenmäki 29.7. ylikersantti Erkki Okko Muurla Parainen Taivassalo Karuna Turku Loimaa Puhelun hinta kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh.+ 6 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min. www.keskusautohalli.fi Rieskalähteentie 75, TURKU puh. 0207 218 120 60 VUOTTA 4.7. alikersantti Kari Hujala 4.7. kapteeni Jari Sahlström 7.7. vänrikki Matti Tilkanen 8.7. alikersantti Juha Ojala 10.7. vääpeli Sakari Koskinen 15.7. kersantti Ilmo Suovanen 20.7. vänrikki Jukka Järvi-Laturi 24.7. yliluutnantti Markku Riikonen 26.7. alikersantti Reijo Laaksonen 28.7. ylikersantti Hannu Jälkö Masku Preitilä Tarvasjoki Turku Laitila Ilmarinen Raisio Salo Orisuo Rusko 50 VUOTTA 3.7. ylikersantti Simo Nurmi 11.7. korpraali Risto Korkiakoski 20.7. luutnantti Tom Säilä 21.7. majuri Jari Piili 23.7. alikersantti Ari Peltonen 26.6. kersantti Jukka Paukku 29.7. alikersantti Teppo Alho Rusko Pertteli Turku Turku Nousiainen Raisio Mietoinen Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI-20200 Turku [email protected] +358 (0)207 529 777 Pienistä iloista suuriin uutisiin Parhaat ratkaisut Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien asiakassaatavien hallintaan hallintaan Puhelin 010 2700 00 [email protected] Puhelin 010 2700 00 www.lindorff.fi [email protected] www.lindorff.fi ELOKUU 99 VUOTTA 12.8. yliluutnantti Klaus Heinonen Turku 96 VUOTTA 28.8. yliluutnantti Heikki Turtola Riihikoski 91 VUOTTA 12.8. alikersantti Paavo Hollo Loimaa 85 VUOTTA 7.8. kapteeni Tauno Holkeri 17.8. vänrikki Tauno Korpela Mellilä Turku 80 VUOTTA 4.8. kapteeni Raimo Seppänen 23.8. luutnantti Sakari Loukola 26.8. korpraali Keijo Linnakoski Pertteli Turku Kiikala 75 VUOTTA 4.8. vääpeli Timo Kulmala 23.8. alikersantti Sulo Rantanen 28.8. majuri Jorma Sundvall 31.8. kapteeni Jouko Hyyrynen 70 VUOTTA 2.8. vänrikki Reima Mattila 8.8. kersantti Kauko Mattila 8.8. luutnantti Jouko Suvanto 13.8. luutnantti Timo Laine 14.8. kapteeni Jouko Virta Turku Vahto Turku Turku Paimio Riihikoski Mynämäki Kaarina Piikkiö www.turunsanomat.fi 15.8. 20.8. 20.8. 20.8. 21.8. 24.8. 26.8. 29.8. kapteeni Jouko Fossi vänrikki Juha Hakola kapteeni Kaarlo Mäntysaari ylikersantti Kari Vähäkylä luutnantti Paavo Nevalainen alikersantti Esa Virtanen alikersantti Risto Salonen kapteeni Ari Kämäri Turku Espoo Oripää Vaskio Kaarina Alastaro Piikkiö Salo 60 VUOTTA 1.8. everstiluutnantti Erkki Lehmus 1.8. res-jäsen Matti Venho 7.8. alikersantti Eerik Sirén 17.8. luutnantti Jorma Lindeman 21.8. kersantti Esa-Tapio Tuominen 23.8. sotilasmestari Tommi Mäkeläinen 24.8. alikersantti Ari Suvanto 24.8. luutnantti Pertti Hemmilä 31.8. yliluutnantti Hannu Kallio Raisio Piikkiö Ypäjä Perniö Turku Masku Laitila Halikko Turku 50 VUOTTA 3.8. alikersantti Matti Yliluikki Hirsijärvi Lauantaibrunssi 11.00-14.00, 10 e, lapset alle 12 v. 5 e ja 4 v. 0 e.
© Copyright 2024