MEIDÄN MIINANTUPA

MEIDÄN MIINANTUPA
-MIINANTUVAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA2015
Kodikkaasti yhdessä,
iloisesti kasvaen,
leikkien ja oppien!
SISÄLLYS:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Meidän Miinantupa
Miinantuvan Ryhmäperhepäivähoitokodit
2.1 Naperot
2.2 Leppikset
2.3 Miinantuvan päivärytmi
2.4 Kasvattajat
Hyvinvoiva lapsi
3.1 Lapselle ominaiset tavat toimia
3.2 Kasvuympäristö
Kasvatuskumppanuus
4.1 Lapsen vasu
4.2 Jatkumo esiopetukseen
Aihepiirit
5.1 Kieli ja vuorovaikutus
5.2 Matematiikka
5.3 Luonto ja ympäristö
5.4 Kulttuuri
5.4.1 Kalenterivuosi
5.4.2 Kotiseutu
5.4.3 Luova ilmaisu
5.4.4 Musiikki
5.4.5 Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot
5.5 Elämän taidot
5.6 Liikunta
5.7 Etiikka ja katsomus
5.8 Toimintaa pienille
Yhteistyö
Erityisen tuen järjestäminen lapselle
Arviointi ja dokumentointi
LÄHTEET
1.MEIDÄN MIINANTUPA
Toiminta-ajatuksenamme on
tarjota lapselle kodinomainen,
turvallinen hoitopaikka, jossa lapsi
viihtyy ja saa rauhassa kasvaa ja
oppia vuorovaikutuksessa toisten
lasten ja aikuisten kanssa.
KODINOMAISUUS
Viikko ja päivärytmimme on
joustava ja muuntuu tilanteiden
mukaan. Se antaa aikaa lasten
omille touhuille. Kuuntelemme
lasten ideoita ja ajatuksia ja
rakennamme toimintaamme
osaltaan niiden pohjalta.
Varhaiskasvatusympäristömme on
viihtyisä ja lämmin
tunnelmaltaan. Lasten kanssa
keskustellaan asioista. Meillä arjen
askareet(tiskit, siivous, pyykit
ym.). kuuluvat kaikille
työntekijöille ja jokaiseen päivään
Valmistamme itse aamupalan
puuroineen. Lapset voivat
halutessaan tulla keittiöön
auttamaan. Kahvit juodaan lasten
parissa samalla pelaillen, jutellen
tai muuta touhuillen. Mieluisa
paikka lapselle on tietysti aikuisen
syli.
LÄMPÖ Haluamme kuunnella lasta. Aikuisilla on aina syli avoinna sitä tarvitseville. Meillä
on välittämisen ilmapiiri. Yksilöllisyyden huomioiminen on tärkeää. Ilot ja surut kuuluvat
arkeen.
TURVALLISUUs Aikuiset ovat aina lähellä. Meillä opitaan toistemme hyväksyntää. Tärkeää
on turvallinen ympäristö sekä sisällä että ulkona. Sitä edesauttavat yhteiset säännöt.
YHTEISTYÖ pitää sisällään yhteistyön perheiden kanssa sekä työntekijöiden kesken.
Yhteistyöhön sisältyy toisten kunnioittaminen ja arvostaminen. Pyrimme puhumaan asioista
ääneen ja jakamaan tietoa. Osallistumme omalta osaltamme lasten hoitoon ja kasvatukseen.
Haluamme hyödyntää kaikkien ammattitaitoa ja kokemusta ja arvostamme toistemme
tekemää työtä.
Vanhempien lastensa päivähoidossa tärkeiksi kokemia asioita toimintavuonna 2014-2015 ovat
turvallisuus, ystävät, lämmin ilmapiiri ja lapsen viihtyminen päivähoidossa. Lisäksi
vanhemmat kokivat tärkeiksi asioiksi tasapuolisuuden, aikuisten läsnäolon, rutiinit,
kodinomaisuuden, hyvät tavat ja peruselämäntaidot, huolehtivat tutut hoitajat, jotka on helppo
kohdata, kiusaamiseen puuttumisen, toisten hyväksymisen ja ryhmässä toimimisen. Luonto,
hauskuus ja puuhakas arki nousivat myös esille kyseltäessä vanhempien arvostamia asioita.
2. MIINANTUVAN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKODIT
2.1
NAPEROT
Naperot, meidän pikkuiset. Ryhmässä on alle kymmenen 0-4-vuotiasta lasta ja
pääsääntöisesti kaksi aikuista. Arkikielessä puhumme pientenpuolesta, kun tarkoitamme
Naperoita. Lasten kasvaessa Naperoista siirrytään joustavasti ja luonnollisesti lapsen ikä,
kehitystaso ja ryhmien lapsitilanne huomioiden Leppiksiin, Miinantuvan toiseen
lapsiryhmään.
Naperoiden toiminta koostuu paljolti erilaisista perushoitotilanteista, joissa pienet lapset oppivat
paljon uutta ja ihmeellistä. Pukeminen, ulkoilu, lepo, syöminen, vaipanvaihdot ja wc-taidot
sekä tietenkin leikkiminen kuuluvat isona osana jokaiseen päivään. Hoitoon tuleminen ja
kotiin lähteminen ovat suuria juttuja pienille lapsille ja niissä tarvitaan tutun hoitajan ja
vanhempien tukea. Perushoitoon tuovat oman lisänsä askartelut, laulut, lorut ja yhteisleikit
sekä liikunta ja muut varhaiskasvatuksen sisällöt eli aihepiirit.
2.2
LEPPIKSET
Leppikset, meidän isojenpuolelaiset, kuten arjessa puhumme. Ryhmässä on 10 - 15 kolmekuusi -vuotiasta lasta ja kolme aikuista. Leppisten toiminta koostuu perushoidon lisäksi
leikistä, ulkoilusta ja varhaiskasvatuksen aihepiirien mukaisesta ohjatusta ja omaehtoisesta
toiminnasta. Lapsille on tarjolla lapsen iän ja kehitystason mukaisia
toimintamahdollisuuksia. Toiminta muodostuu vuosittain vaihtuvan teemakokonaisuuden
ympärille.
Eskari-iän saavuttaessaan, lapset voivat siirtyä meiltä viereisen Hakkiskodon päiväkodin
esiopetukseen.
2.3
MIINANTUVAN PÄIVÄTRYTMI
6.00 Miinatupa aukeaa (aamuaskareet,
vietetään aikaa Naperoiden puolella)
8.00-8.30 Aamupala (Leppikset siirtyvät
omalle puolelle)
8.30-9.30 Leikkiä ja yhteistä toimintaa
9.30-10.45 Ulkoilua
n. 11.00 Ruokailu
11.30- 14 Päiväunet/lepohetki leikkiä ja
yhteistä toimintaa
n. 14.00 Välipala
14.30-17 Ulkoilua
17 .00-22 Iltaruoka, leikkiä ja yhteistä
toimintaa. Pikkukakkonen. Iltapala.
Miinantuvassa järjestetään vuorohoitoa
tarvittaessa aamuisin, iltaisin ja
viikonloppuisin vanhempien tehdessä
vuorotöitä.
Päivärytmimme on joustava ja muuttuu tilanteiden mukaan. Kuitenkin etenkin pienille on
tärkeää, että perusasiat toistuvat samanlaisina päivästä toiseen. Se luo turvallisuutta ja
ennakoitavuutta arkeen.
2.4
KASVATTAJAT
Meillä Miinantuvassa työskentelee kuusi ryhmäperhepäivähoitajaa ja yksi
lastentarhanopettaja. Naperoiden kanssa toimii pääsääntöisesti kaksi aikuista ja leppisten
kanssa kolme. Ilta- ja viikonloppuhoitajana toimii yksi aikuinen. Lapsiryhmästä riippumatta
olemme kaikki aikuiset päivittäin vuorovaikutuksessa kaikkien lasten kanssa.
Jokaisella lapsella on nimetty omahoitaja, joka huolehtii ”omien lastensa” asioista. Omahoitaja
on tukena alusta asti lapsen ja perheen tutustuessa hoitopaikkaan. Hänen kanssaan käydään
lapsen kasvatuskeskustelut (Lapsen vasu, ikäkausihavainnoinnit jne.). Omahoitaja kokoaa
lapsen kanssa hänen kasvunkansiotaan ja huolehtii lapsen vasun tekemisestä yhdessä
perheiden kanssa.
Aikuisen rooli on olla tukena ja turvana, olla aidosti läsnä lapsen päivässä. Olla tarvittaessa
saatavilla, mutta antaa kuitenkin tilaa lasten omille jutuille. Olla mallina ja ohjaajana. Olla
välillä vain sisäisesti aktiivinen ja havainnoida sekä dokumentoida. Aikuinen suunnittelee ja
rakentaa lapsille virikkeellisen toiminta-/oppimis-/kasvuympäristön, ottaen huomioon lapsen
iän- ja kehitystason sekä kulloisenkin lapsiryhmän tarpeet. Päivähoitopäivät muodostuvat
hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Mitä pienempi lapsi on sitä suuremman
osan päivästä perushoito/hoiva muodostaa. Yhteistyö vanhempien kanssa on osa jokaista
päivää. Siihen kuuluu olennaisena osana välittäminen, turvallisuus ja luottamuksellisuus.
Avoin kanssakäyminen lapsen parhaaksi. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita.
Arvot ja eettiset periaatteet sekä tietämys lapsen kasvusta ja kehityksestä ohjaavat kasvattajan
työtä. Omaa työtä on hyvä pohtia ja arvioida sekä tiedostaa varhaiskasvatuksen muuttuvat
tarpeet ja kehittää ammatillista osaamistaan.
3. HYVINVOIVA LAPSI
3.1 LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA
Haluamme kohdata jokaisen lapsen ja perheen
yksilöinä. Toiminnassamme joustavuus ja
yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioon ottava työote
on tärkeää. Sekä omaehtoinen että ohjattu leikki
kuuluvat olennaisena ja suurena osana
hoitopäivään. Lapsen jokaiseen kehitysvaiheeseen
liittyy aina olennaisesti leikki. Leikin avulla, jo
pienestä vauvasta alkaen, lapsi hahmottaa
ympäristöään ja on vuorovaikutuksessa toisten
ihmisten kanssa. Leikin avulla lapsi käsittelee
uutta tietoa ja jäsentää sitä suhteessa
kokemuksiinsa. Leikki antaa arvokasta tietoa
lapsen kehityksestä ja sitä hyödynnetään
oppimisessa ja hoidossa. Kasvattajan tärkeänä tehtävänä on luoda edellytykset lapsen
omaehtoisen leikin toteutumiselle, mutta hän voi myös ohjauksella vaikuttaa leikin
onnistumiseen, laatuun ja kestoon. On kuitenkin muistettava, että lapsella on myös oikeus
pitää leikki omana aarteenaan. Havainnoimalla lasten leikkiä kasvattaja saa arvokasta tietoa
lapsen kehityksestä sekä siitä mitä lapsi on jo oppinut tai parhaillaan oppimassa. Havaintojen
perusteella suunnitellaan lisää uutta, lapsen kehitystä tukevaa toimintaa. Lapsen kasvaessa ja
kehittyessä hän leikkii sitä mitä on juuri oppinut tai on parhaillaan oppimassa.
Leikin ohella haluamme tarjota lapselle mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen ja
liikunnasta iloitsemiseen. Päivittäinen liikkuminen on terveen kasvun ja kehityksen perusta.
Se on luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Miinantuvassa
lapset voivat päivittäin harjoittaa motorisia taitojaan monipuolisesti. Osa liikuntavälineistä on
vapaasti lasten käytössä osan saa aikuisilta pyytämällä. Ulkoillessa eri liikkumismuotoihin
voi tutustua vuodenajan mukaan. Pyörät, luistimet, sukset, pulkat, kiipeilytelineet,
liukumäet, pallot ja hyppynarut ovat mukana arjessa. Lapsen päivittäinen ympäristö innostaa
liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoittaa sekä hieno- että karkeamotorisia taitoja.
Lapsella on mahdollisuus vapaaseen ja spontaaniin liikkumiseen sekä liikuntavälineiden
monipuoliseen käyttämiseen.
Taiteellinen kokeminen ja luova ilmaisu ovat tärkeä osa toimintaamme. Lapselle järjestetään
mahdollisuus erilaisiin aistituntemuksiin sekä mielikuvitusta rikastuttaviin kokemuksiin.
Näitä elämyksiä hän saa muotojen, äänien, värien ja tuoksujen parissa. Taiteelliseen
kokemiseen liittyvät kuvallisen ilmaisun ja kädentaitojen ohella myös musiikki, tanssi,
draama sekä lasten kirjallisuus.
Lapsen tunne-elämälle ja itsetunnolle on tärkeää turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet sekä
lapsen arvostaminen ja kohtaaminen ainutlaatuisena yksilönä.
Pieni lapsi on syntymästään saakka aktiivinen ja utelias. Kasvaessaan hän alkaa touhuta
enemmän ja haluaa pohtia ja kysellä. Lapsen ihmettely on ihanaa ja haluamme antaa
tutkimiselle aikaa. Varhaiskasvatusympäristössämme on paljon mielenkiintoista tutkittavaa,
mitä voi koskettaa, pudottaa maahan, haistaa, maistaa ja katsoa. Kiireetön päivärytmi on
tärkeä ja se jättää tilaa ihmettelylle. Lapselle jää aikaa pysähtyä hämmästelemään. Välillä
tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihin tutustumista, rakentelua, tai luontoon
maastoutumista. Isompien lasten kanssa voimme tehdä projekteja, joissa kasvattajat auttavat
omilla kysymyksillään lasta pohtimaan ja oivaltamaan itse. Aikuisten avulla onnistuvat
varhaiskasvatuksen aihepiirejä monipuolisesti käsittelevät yhteistyö projektit. Ihan pienelle voi
leikkiin tuotu tiskiharja tai oma kotoa tuotu unilelu ja rätti olla se maailman tärkein juttu.
Vuorovaikutustaidot kehittyvät toimiessa lapsi- ja aikuisryhmässä.
3.2 KASVU-/OPPIMISYMPÄRISTÖ
Meillä varhaiskasvatusympäristön
muodostavat Miinantuvan sisä- ja
ulkotilat sekä lähiympäristö. Käymme
touhutalossa, kirjastossa jne. Teemme
retkiä lähiympäristöön, metsiin,
leikkipuistoon. Luonto on meitä lähellä.
Lapsen kasvuympäristö tukee luontaista
uteliaisuutta, tiedonhalua ja
omatoimisuutta sekä tarjoaa
mahdollisuuden myös omaan rauhaan ja
lepoon. Unten jälkeen on kiva käpertyä
vielä sohvalle tai aikuisen syliin vähäksi
aikaa heräilemään. Oma lokerokin voi olla
se rauhallinen paikka leikkien keskellä.
Aikuinen, joka on aidosti läsnä lapsen päivässä, luo turvallisuutta. Toisten lasten
vertaisryhmä, sekä säännöllinen päivärytmi muodostavat pohjan lapsen hyvälle kasvu/oppimisympäristölle. Ne edistävät myös lapsen kokonaisvaltaista terveyttä. Niin lapset kuin
aikuisetkin saavat elämyksiä päivittäin arjen tilanteissa. Tunteet saa näyttää ja niistä voi
puhua. Kevään ensimmäiset leppäkertut ja leskenlehdet, syksyn kuravellit, teatteriretket,
musiikki ja taide sekä tietenkin sadut omine maailmoineen tarjoavat mitä ihmeellisempiä
elämyksiä pienten maailmaan. Pitämällä silmät ja korvat auki sekä mielen avoinna saa
nähdä ja kuulla kaikenlaista. Elämykset siirtyvät leikkiin ja ovat yhteisinä pohdinnan
aiheina aikuisten ja toisten lasten kanssa. Hyvä psyykkinen ympäristö on kasvattajien,
lasten vanhempien ja lasten yhdessä muodostama kokonaisuus. Myönteinen, iloinen,
turvallinen ja kannustava ilmapiiri luo hyvän pohjan kasvulle. Minä osaan jo, hieno homma!
Myös huumori kuuluu arkeen. Niin ilot kuin surutkin voi yhdessä kokea turvallisesti.
4. KASVATUSKUMPPANUUS
Päivähoidon aloitus on tulevien päivähoitoviikkojen ja vuosien kannalta tärkeä jakso. Lapsen
erotilanteiden helpottaminen alkaa vanhempien ja henkilökunnan vuoropuhelusta. Muutamia
viikkoja ennen hoidon alkua käymme
vanhempien kanssa keskinäisen
tutustumisen aloittavan keskustelun.
Tällöin suunnitellaan päivähoidon aloitus
ja sovitaan miten lapsen pehmeä lasku
päivähoitoon toteutetaan. Vanhemmat voivat
halutessaan olla yhdessä lapsen kanssa
Miinantuvassa jo ennen varsinaisen hoidon
alkamista ja asteittain pidentää lapsen
aikaa ilman vanhempaa. Tutustumassa voi
käydä moneen kertaa ja näin turvallisesti
tutustua hoitopaikkaan, hoitajiin ja toisiin
lapsiin. Mitä pienempi lapsi on aloittaessaan
päivähoitoa sitä tärkeämpiä nämä hetket ovat. Vanhempien mukana olo ehkäisee lapsen
henkistä kuormitusta, mikä todennäköisemmin vaikuttaa suotuisasti myös lapsen fyysiseen
terveyteen.
Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön rinnakkain kulkemista,
tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuus alkaa siitä
hetkestä, kun perhe ottaa yhteyttä Miinantupaan ja päättyy siihen, kun lapsi lähtee
päivähoidosta. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen
kasvatusoikeus ja -vastuu, päivähoidon henkilöstöllä taas koulutuksensa ja työkokemuksensa
antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Vanhempien kanssa jaetaan päivittäin ajatuksia
heidän lapsestaan ja hänen päivähoitopäivästään. On mukavaa, kun vanhemmat kysyvät
lasta hakiessaan hoitopäivästä tai kertovat lasta tuodessaan mitä lapselle kotona kuuluu. Näin
Vanhemmat auttavat hoitajia kohtaamaan lapsen kuhunkin hetkeen/tilanteeseen sopivalla
tavalla ja välittävät ymmärrystä lapsesta. Vastavuoroisesti kertomalla vanhemmille
hoitopäivän aikana kertyneitä tarinoita, tapahtumia, kokemuksia ja tunteita, kasvattaja
tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden liittyä siihen osaan lapsen elämää, jossa hän ei itse ole
ollut läsnä. Tärkeää on että myös vanhemmat tuntevat olonsa turvalliseksi ja tietävät lapsensa
olevan hyvässä hoidossa.
4.1 LAPSEN VASU
Lapselle tehdään päivähoidossa oma
henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, josta käytämme nimeä
lapsen vasu. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on lapsen kasvun ja
kehityksen eri osa-alueiden seurannan väline. Sen lähtökohtana on
aina myönteisten puolien ja
vahvuuksien huomaaminen ja niiden
hyödyntäminen kasvussa. Meillä
lapsen vasun pohjana toimii Tärkeitä
tieoja lapsestani -lomake, jonka
vanhemmat saavat täytettäväkseen
jo päivähoitopaikka päätöksen
yhteydessä. Tärkeitä tietoja
lapsestani –lomake auttaa kasvattajia tutustumisessa lapseen ja kohtaamaan hänet yksilöllisten tarpeiden mukaan jo heti hoidon alusta lähtien. Ensimmäisen vasukeskustelun aika
koittaa, kun lapsi on ollut päivähoidossa jo jonkin aikaa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
on prosessi, joka täydentyy vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, sen pohjana on
vanhempien tietämys lapsesta. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja kehityksen
haasteet. Lapsen vasua tehdään yhdessä omanhoitajan kanssa. Havainnoitaessa lapsen kasvua
ja kehitystä kasvattajien ja vanhempien apuna toimivat Viisvee, Neppari ja kolmevuotiaan
ikäkausihavainnointi. Lisäksi jokaisella lapsella on oma kasvunkansio, johon
dokumentoidaan lapsen kasvua ja kehitystä valokuvien, tekstien ja lapsen omien tuotosten
avulla.
4.2 JATKUMO ESIOPETUKSEEN
Kun lapsi siirtyy meiltä
Miinantuvasta esiopetukseen
tai toiseen hoitoryhmään
sovimme vanhempien kanssa
tarvittavan tiedon
välittämisestä seuraavaan
hoitopaikkaan. Tarvittaessa
keskustelemme yhdessä
vanhempien sekä vanhan ja
uuden hoitopaikan
kasvattajien kanssa lapsen
asioista. Lapsen kasvunkansio
ja muut dokumentit esim.
lapsen Vasu ja
havainnointilomakkeet
siirtyvät vanhempien luvalla
lapsen mukana päivähoitopaikasta toiseen. Näin osittainen tuntemus lapsesta siirtyy uuteen
kasvuympäristöön.
5. AIHEPIIRIT
Sauvon kunnan Varhaiskasvatussuunnitelmassa sisällölliset orientaatiot eli sisältöalueet on
määritelty ”aihepiireiksi”, joten käytämme määritelmää myös omassa Vasussamme.
Aihepiirejä ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, luonto ja ympäristö, kulttuuri,
elämäntaidot, etiikka ja katsomus.
Aihepiirit toimivat kasvattajille apuna lasten kanssa tapahtuvaa toimintaa ja
toimintaympäristöä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Aihepiirit eivät kuitenkaan ole
oppisisältöjä, eikä niiden mukaan aseteta lapselle oppimistavoitteita. Lapsella on mahdollisuus
kokea asioita itselleen ominaisella tavalla elämyksellisesti leikkien, liikkuen ja tutkien. Myös
luova kokeminen ja ilmaisu mahdollistuvat lapsen toimintaympäristössä. Eri aihepiirien
mukaiset toiminnot linkittyvät yhteen kokonaisuudeksi vaikka vaihtuvan teeman mukaan.
Isompien lasten kanssa toteutetaan erilaisia projekteja liittyen teemakokonaisuuksiin.
5.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS
Perushoitotilanteet, leikki ja yhteiset toimintahetket ovat tärkeitä kielen ja vuorovaikutuksen
oppimistilanteita. Kielellä leikitään ja tutustutaan näin puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen
sekä kielen rakenteisiin. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat myöhemmin perustana
oppimisvalmiuksille. Lasten kanssa jutellaan ja keskustellaan paljon, heitä rohkaistaan
keskinäiseen vuorovaikutukseen. Asioille, esineille ja tunteille annetaan sanallinen muoto.
Kieli on ajattelun, ilmaisun- ja toiminnan toteuttamisen väline muiden toimintatapojen
yhteydessä ja niiden ohella. On tärkeää, että aikuinen vastaa lapsen kielellisiin aloitteisiin.
Kielelliset valmiudet kehittyvät spontaanista ja tiedostamatta vuorovaikutuksessa
lähiympäristön kanssa. Kasvattajat toimivat kielenkäytön mallina ja
keskustelukumppaneina. Kielen kehitystä tukee toimintaympäristö, jossa lapsella on
turvallinen olo ilmaista itseään. Kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat erittäin tärkeässä osassa
pienten ryhmässä. Pienenä luodaan pohjaa tulevalle kielen kehitykselle.
-
leikki  vuorovaikutus vertaisryhmä
Mallioppiminen, jäljittely, matkiminen  aikuiset ja toiset lapset
Keskustelut/pohdinnat ja lasten kysymykset
Kirjasto
Käsitteet
-
jokeltelu, ilmeet, eleet ja kehon kieli, esineiden ja asioiden nimeäminen,
keskustelut, aikuisen malli, äänen käyttö
-
sadut, lorut, tarinat, monenmoiset lorinat. Riimit, sanojen rytmittäminen,
kirjaimet, sanat, lauserakenne, lukusuunta, oma ja toisten nimet,
leikkilukeminen/-kirjoittaminen, kynäote, saduttaminen, teatterit (draama)
5.2 MATEMATIIKKA
Matemaattinen ajattelu kehittyy arkipäivän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten, lapsille
tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Esim. Kuinka
monta lasta tänään on paikalla? Innostaa lapsia laskemaan. Matemaattisia asioita on joka
puolella ympäristössämme, havainnoimalla ja tiedostamalla ne voimme tukea lapsen
matemaattisen ajattelun kehittymistä kunkin lapsen iän- ja kehitysvaiheen mukaan.
Luokittelu, vertailu ja järjestäminen
-
Lelujen järjestäminen
Pelit, leikit (koko, väri, muoto,
paino, pituus)
Pukemistilanteet
Ruokailu (enemmän,
vähemmän, yhtä paljon)
Ympäristön havainnoiminen
(sisällä, ulkona, retket)
Geometria
-
Muotopelit, leikit, palapelit
Muodot (perusmuodot)
Pallot
Rakentelu
Piirtäminen, värittäminen ym.
Ompelu- ja pistelytyöt
Tila
- Oman kehon hahmotus 
liikuntaleikit  kehon hahmotus
tilassa
- Majan rakentaminen ym.
- Käsitteet ylhäällä, alhaalla,
edessä, takana jne.  laulut,
lorut, leikit
Luvut, lukujonotaidot
-
Rakentelu
Pelit, leikit
Pukemistilanteet
Ruokailu (puolikas, kokonainen
ym.)
Tavuttaminen
Lorut, laulut
Liikuntaleikit
Vuorottelu, jonottaminen
Arviointi ja mittaaminen
-
Hiekka-, vesi- ja lumileikit
Ruokailu
Leipominen
Sään/lämpötilan tarkkailu
Tutkiminen (pituus, paino,
tilavuus)
Aika
- Päivärytmi
- Vuorokauden ja vuodenajat
- Tänään, huomenna, eilen
- Ruokailu ja lepohetki
- Mitä kello on?
5.3 LUONTO JA YMPÄRISTÖ
Ympäristökasvatukseemme kuuluvat olennaisena osana lähiympäristöön tutustuminen, retket
ja luonnon kunnioittaminen. Kestävää kehitystä edistämme mm. kierrättämällä. Seuraamme
vuodenaikojen ja säätilan vaihteluita. Kuinka paljon on pakkasta ja tarvitaanko kurikset tai
villapuku? Auringossa oleillessa voi tarvita aurinkorasvaa suojaksi. Luonnonilmiöt
esittäytyvät meille kauniina auringonnousuna tai rankkasateena jne. Usein ympäristön
havainnot johtavat meidät taiteen poluille. Syksyinen metsä tai kuurainen puu on elämys
luonnosta. Luontokasvatuksessa kiinnitämmekin huomion luonnon kauneuteen ja
arvostamiseen. Roskia ei voi viskata minne vaan.
-
Retket (museonmäki, leikkipuisto, kirjasto, kirkko, lähimetsät, luistelukenttä ym.)
vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen
säätilan tarkkailu
lähiympäristöön tutustuminen (kasvit, eläimet, rakennettu-/rakentamatonympäristö,
elollinen/eloton)
liikennekasvatus
elämykset, luonnon kauneus
laulut, leikit, lorut, tarinat
luonnonmateriaalit
aistien käyttö
ympäristö laajenee lapsen kasvaessa
tutustuminen ihmiseen
kierrätys
5.4 KULTTUURI
5.4.1 Kalenterivuosi
Huomioimme toiminnassamme suurimmat kalenterivuoden juhlapyhät, uudenvuoden,
pääsiäisen, vapun, äitien- ja isänpäivän, itsenäisyyspäivän, pikkujoulun ja Joulun. Vuoden
aikana tulevat esille ja juhlittaviksi myös lasten omat syntymäpäivät ja nimipäivät.
Vuodenajat syksy, talvi, kevät ja kesä vaihteluineen ovat aina ihmetyksen aiheena. Näitä
tutkimme lasten kanssa. Vuodenajat toimivat innoittajina moniin kuvallisen ja luovan
ilmaisun projekteihin. Vuoden aikana vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät esiintyvät lasten
loruissa ja lauluissa. Niitä voidaan myös seurata kuvakorttien avulla.
”Tammikuu on pakkaskuu, helmikuu on hiihtokuu, maaliskuussa sulaa jää, jää, jää…
huhtikuu jo lämmittää.
Toukokuu on kukkakuu, kesäkuu on uintikuu, heinäkuussä helle sää, sää, sää…
elokuuhun kesä jää.
Syyskuu onkin sienikuu, lokakuu on saapaskuu, marraskuu taas jäätää maan, maan, maan…
joulukuussa juhlitaan!”
5.4.2 Kotiseutu
Teemme lasten kanssa retkiä lähiseudulle. Välillä
tutustumiskohteina on oman kunnan uimaranta,
lähimetsä tai vaikkapa leikkipuisto. Museonmäki ja
Vahtisten entinen koulu eli Touhutalo tulevat lapsille
tutuiksi. ”Jee, mennään Touhutaloon” kuuluu usein lasten
suusta. Ainakin kerran vuoden aikana käymme
katsomassa Sauvon kirkkoa. Teemme kävelyretkiä
Sauvon keskustan alueella. Kirjastossa käymme
säännöllisesti lainaamassa satuhetkillä luettavia kirjoja ja
satukasetteja.
Sauvolaisen kulttuurin kohtaamme kotiseutuun
tutustumisen kautta. Kävelyretkillä näemme naakkoja (sauvon kotiseutulintu). Ympäristön
maalaismaisuus ja kauneus tulevat esille eri vuodenaikoina. Lapselle lähiympäristö ja
kotiseutu avautuu pikkuhiljaa hänen kasvaessaan ja laajentaessaan elinympäristöään.
Hoidossa ensin tutustutaan omaan hoitopaikan sisä- ja ulkotiloihin, joista tutustuminen
laajenee Miinanmäen kautta muualle Sauvon keskustan alueelle. Välillä kotiseuturetkiä
voidaan tehdä keskustan ulkopuolellekin. Ihan pienimmille tärkeintä ovat hoitopaikan tutut
tilat ja lelut sekä aikuiset.
5.4.3 Luovailmaisu
Draamaleikit ja tanssi ovat osa lapsen luovaailmaisua.
Niissä yhdistyvät eri aistialueiden kokemukset, äänet,
eleet, ilmeet, värit, tuoksut ja tuntemukset. Musiikin
kuuntelu ja liikkuminen sen rytmissä on mukavaa
puuhaa. Samalla tulee liikuttuakin. Draama (pikku
esitykset)ovat usein lapsista tosi kivoja juttuja, saahan
niissä kokea mielikuvitusmaailman, jossa kaikki on
leikisti totta. Lapsi voi eläytyä ja ilmaista ajatuksiaan ja
tunteitaan turvallisesti. Kuten muussakin taiteessa
lapsen kokemat elämykset ovat tärkeämpiä kuin
varsinaiset tuotokset. Pienetkin nauttivat musiikista ja
rytmeistä, isompien esitysten katselusta. Käsinuket innostavat ja naurattavat taaperoita.
Satu- ja kuvakirjat opettavat osaltaan tunteiden ilmaisua ja tuovat elämyksiä. Leikkitaitoja
opetellaan.
-
Luovat leikit, roolileikit, draamaleikit Lasten omat esitykset
Tanssi
Sadut, tarinat, laulut, lorut ja runot
Varjoteatteri, esineteatteri, pöytäteatteri, käsinuket
Saduttaminen
Keskustelut
Teatteriretket
Tapakasvatus
5.4.4 Musiikki
Musiikki kasvatukseemme kuuluvat laulaminen, musiikin kuunteleminen, tutustuminen
rytmisoittimiin sekä musiikin liittäminen muihin toimintoihin, kuten liikuntaan,
rentoutumiseen, lepoon, taiteen tekemiseen ja draamaan. Musiikkiin liittyy äänenkäyttö ja
sen tiedostaminen. Puhua voi hiljaisellakin äänellä, niin toiset kuuntelevat. Musiikki voi
luoda turvallisuutta ja rauhoittaa tai se voi innostaa. Musiikki luo elämyksiä.
-
Laulaminen
Musiikin kuuntelu
Liikkuminen musiikin tahdissa (liikuntaleikit, tanssi, rytmi, tempo)
Rauhoittuminen (lepohetket, aamut, rentoutus)
Soittaminen (rytmi, tutustuminen soittimiin)
Draama (tunnelman luominen)
Musiikki maalaus
Äänenkäyttö (hiljaa, keskikokoisella äänellä, kovaa, laulut)
Esiintymiset
Luonnon ja ympäristön äänet (äänien tekeminen)
Lorut (rytmitaju)
Perushoitotilanteet (hyräily, laulu, loruttelu)
Äänellä leikkiminen
Kuhan keittäjä
Kuhankeittäjä, kultasuu,
Näin laulaa: - Kuha kiehuu!
Silloin lentää lapset sen
Luokseen kautta rantojen.
Kurkottavat pitkin kauloin
Tyhjää pataa. – Kuhan lauloin,
Se sanoo lapsilleen.
-Niinhän minä aina teen.
-Jukka Parkkinen-
5.4.5 Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot
Kuvallinen ilmaisu on tärkeässä osassa
Miinantuvan toiminnassa. Lasten
tuotokset saavat ansaitsemansa
arvostuksen ja yllättävät aina aikuiset
aitoudellaan ja herkkyydellään. Lapsen
havaintokykyä, väri- ja muototaju, ajattelu
ja mielikuvitus kehittyvät itse tehden ja
aikuisen ohjauksessa. Lapsi tutustuu eri
materiaaleihin, välineisiin ja
työskentelytapoihin. Hän saa kokemuksia
ja elämyksiä tekemällä itse. Lapsen
kokemat elämykset ovat tärkeämpiä kuin
tuotos. Tärkeää on myös, että lapsi voi
ilmaista itseään taiteen keinoin.
Kuvallisenilmaisun kautta voi ilmaista
myös tunnetiloja.
MUOTOAMINEN
- hiekka, lumi, muovailuvaha, erilaiset
massat, savi, leipominen
PIIRTÄMINEN
- riimustelu, viiva ja muoto, kuvat
- piirtäminen erilaisilla materiaaleilla
(kynät, väriliidut, tussit, sormi,
tikku ym.) ja erilaisille pinnoille
(hiekka, lumi, ilma, selkä)
- värittäminen
- oikea kynäote
- luonnostelu/sommittelu
- oma kuva
- mallipiirtäminen
- jäljentäminen
MAALAAMINEN
- maalit, vesivärit, sormivärit,
akvarellit
- väreihin tutustuminen, värikokeilut
- oikea sivellinote
- laveeraus
- märkämaalaus
- maalaaminen vedellä
- musiikkimaalaus
- kuulamaalaus
- ikkunamaalaus
- ”taidejäljennökset”
TEKSTIILITYÖ/RAKENTELU
- neula ja lanka/ompelu
- pistelytyöt
- vohvelityöt
- solmu
- kangastilkut
- sormi/käsinuket
- kankaanpainanta/tuputtaminen
- rakentelu erilaisilla materiaaleilla
(palikat, legot, rakentelusarjat)
ASKARTELU
- leikkaaminen, liimaaminen
- muodot
- repiminen, rypistäminen
- luonnonmateriaalit
- pujottelu, pistely
- paperitaittelu
- sommittelu
MUUTA
- kuvien katselu
- näyttelyt
- paikalliset taiteilijat
- valokuvat/videot
5.5 ELÄMÄNTAIDOT
”Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpi hetki.”
-Tiina Kähärä-
Päivärytmimme muodostuu ruokailujen, levon, ulkoilun, leikin ja ohjatun toiminnan
ympärille. Mitä pienempi lapsi on sitä tärkeämpiä ovat perushoitotilanteet, kiireettömyys ja
välittävä ilmapiiri. Päivänkulkua suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin lapsen
henkilökohtainen elämänrytmi (uni- valverytmi, nukkumistottumukset, temperamentti).
Myös perhekohtaiset aikataulut rytmittävät lasten päivää. Hoitopäivästä pyritään
muodostamaan lapselle mahdollisimman kiireetön, riittävästi ulkoilua, leikkiä ja lepoa
sisältävä kokonaisuus. Näemme joustavuuden tärkeänä asiana hoitopäivien sujumisen
kannalta. Tarvittaessa ihan pienet voivat tulla esim. ulkoilusta aikaisemmin sisälle, jotta
pääsevät nukkumaan oman luonnollisen rytminsä mukaan.
Ruokailu: Monipuolisen lounaan ja välipalan valmistamisesta huolehtii ateriapalvelu ja ruokaauto kuljettaa ruokamme lämpimänä perille. Aamupalaksi valmistamme puuroa hiljaa
hauduttaen. Kiitos ja olehyvä kuuluvat jokaiseen ruokailutilanteeseen lapsen iästä
riippumatta. Harjoittelemme rauhallista pöytäkeskustelua ja aikuiset ruokailevat esimerkkinä
lasten kanssa pöydissä. Ruokailun aloitamme yhteisellä ruokalorulla. Lopuksi putsaamme
hampaat xylitolpastillilla. Kannustamme lapsia omatoimisuuteen ruokailutilanteissa, mutta
apua saa toki tarvittaessa. Opetetaan ruokailuvälineiden käyttöä. Lapsia ei pakoteta syömään,
mutta kannustetaan uusiin makuelämyksiin. Maistamalla tottuu uusiin makuihin.
Lepo: Lapsi saa rauhassa nukkua tarvitsemansa ajan ja herääminen on kiireetön. Lapsen unta
tulisi arvostaa. Levätessä kuunnellaan satuja tai musiikkia, niiden myötä on miellyttävä
nukahtaa. Lapsen halutessa aikuinen voi taputella/silitellä hänet uneen. Jokaisen lapsen
nukkumisesta ja päivälevon tarpeesta keskustellaan vanhempien kanssa. Oma
nukkumapaikka luo turvallisuuden tunnetta. Omat unilelut, tutit ja rätit ovat tärkeitä
juttuja.
.
Lapsia kannustetaan pukemisessa ja riisumisessa omatoimisuuteen, tarvittaessa aikuinen
auttaa. Opitaan huolehtimaan ja tunnistamaan omat varusteet. Jokaisella lapsella on omat
lokerot asusteille. Kuraeteisestä löytyy paikat kuravaatteille ja niiden huoltamiseen.
Vanhemmilta toivomme lasten vaatteiden ja muiden varusteiden selkeää nimikointia.
Puhtaus ja terveys: Perheille annetaan tietoa lasten yleisimmistä tartuntataudeista. Kädet
pestään tarvittaessa, aina ennen ruokailua, ulkoilun ja wc:ssä käynnin jälkeen. Tarvittaessa
käytämme käsidesiä. Lapsen syövät xylitolpastillia ruokailun jälkeen. Kuivaksi opetteleminen
ja wc-taidot kuuluvat osana arkipäivään.
Ryhmikseen tulo ja kotiin lähteminen: Jokainen lapsi otetaan vastaan henkilökohtaisesti,
jolloin lapsi voi tuntea itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi. Toivomme, että vanhemmat sekä
tuodessaan, että hakiessaan lasta tulevat näyttäytymään, jolloin voimme vaihtaa päivän
kuulumiset. Lapsi kulkee portista yhdessä vanhempien kanssa.
Vuorovaikutustaidot: Hoitopäivän aikana vuorovqikutustilanteita on paljon niin lasten kesken
kuin aikuistenkin kanssa. Pikkuhiljaa opitaan yhdessä leikkimistä ja toimimista. Toisten
huomioon ottaminen, jakaminen ja neuvottelutaidot kehittyvät lapsen kasvaessa. On tärkeää
myös uskaltaa ilmaista oma mielipide ja kertoa mitä itse haluaa. Välillä on hyvä harjoitella
toisten kuuntelemista. Riidat ratkaistaan puhumalla, toista ei voi satuttaa.
Ulkoilussa luodaan pohjaa terveille elämän tavoille ja liikunnalle. Lapset oppivat ulkoilemaan
säässä kuin säässä. Lapsilla tulee olla mukana aina säämukainen varustus. Pihalla saa
temmeltää ja liikkua, mutta aidalla ei saa kiikkua. Mitä pienempi lapsi on sitä enemmän hän
tarvitsee raitista ulkoilmaa. Välillä teemme retkiä oman pihan ulkopuolelle.
Työkasvatus: Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen. Isot vievät ruokailtuaan omat astiansa
pois ruokakärryyn. Omista vaatteista huolehtiminen, pienet työtehtävät (siivouksessa
avustaminen, jälkien/leikkien siivoaminen) kuuluvat työkasvatukseemme. Isommat
avustavat mielellään pieniä. Lapset voivat olla apulaisena pöytien kattamisessa ym. muissa
tehtävissä. Pihatyöt haravoiminen, lumityöt ym. ovat lapsista mukavia hommia. Aikuisten
töitä ja ammatteja voi kokeilla roolileikeissä. Työtehtävien suunnittelussa aikuiset ottavat
huomioon lapsen kiinnostuksen ja kyvyn selviytyä tehtävistä, joko yksin, ryhmässä tai
aikuisen avustamana. Ihan pienimmätkin haluavat usein auttaa esim. ruokakärryjen
viemisessä.
Tapakasvatukseemme kuuluu toisten huomioon ottamisen opettelu, hyvät käytöstavat (kiitos,
ole hyvä, anteeksi). Tervehdimme toisiamme aamuisin huomenella ja lähdettäessä sanomme
heipat. Tapakasvatukseen kuuluvat tietenkin kauniit pöytätavat. Voi sanoa saisinko maitoa
pelkän maitoa sanan sijaan. Tärkeä asia hyviä tapoja opittaessa on aikuisen malli. Kaikilla
myös aikuisille on lupa erehtyä ja oppia erehdyksistään.
5.6 LIIKUNTA
Olemme osallistuneet Nuoren Suomen liikuntahankkeeseen vuodesta 2006 alkaen. Hankkeen
tarkoituksena on lisätä alle kouluikäisten lasten liikuntaa. Lapsen liikkumisen minimimäärä
on kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Liikkumisen minimimäärä
koostuu useista lyhyemmistä aktiviteettijaksoista koko päivän ajalta. Huolehdimme yhdessä
vanhempien kanssa riittävän päivittäisen liikunnan määrän täyttymisestä.
Alle kolmevuotiaiden lasten liikkuminen on pääsääntöisesti lapsen omaehtoista liikkumista,
joka tapahtuu osana arkipäivän toimintoja ja hoitotilanteita. Annamme lapselle tilaa ja aikaa
liikkua hänen omien liikuntaedellytystensä mukaisesti aina, kun se on mahdollista.
Liikkumiseen innostavia liikuntavälineitä on lasten saatavilla.
Myös 3-6 -vuotiaiden lasten liikunta muodostuu pääosin lasten omaehtoisesta liikunnasta.
Huolehdimme, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti
vaihtelevassa ja liikkumisen innostavassa ympäristössä. Pihassamme lapset voivat pyöräillä,
hyppiä narua tai ruutua, pelata pallopelejä, kiipeillä, keinua, liukua, laskea mäkeä, hiihtää,
juosta ym. Myös sisätiloissa liikuntavälineet (pallot, renkaat, hernepussit, patjat ym.) ovat
lasten saatavilla vapaasti tai pyydettäessä aikuiselta.
Omien tilojen lisäksi käymme välillä Touhutalossa liikkumassa. Talvisin voimme käyttää
läheistä luistelukenttää. Myös lähimetsät ja leikkipuistot tuovat vaihtelua liikkumiseen.
Osallistumme syksyisin Vauhtivarpaat kampanjaan.
5.7 ETIIKKA JA KATSOMUS
Yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen kuuluvat osana eettiseen kasvatukseemme. Isojen
kanssa voidaan säännöistä yhdessä keskustella ja joskus neuvotellaan tilanteen mukaan.
Sääntöjen noudattamista opetellaan yhdessä. Oikeuden mukaisuutta, toisten
kunnioittamista ja huomioonottamista, tasa-arvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja empatiaa
harjoitellaan päivittäin. Toinen toisemme hyväksyminen on tärkeää. Yhteisesti sovitut asiat
auttavat meitä arjessa.
Lasten kanssa pohditaan oikeaa ja väärää sekä hyvää ja pahaa. Sadut, lorut ja yhteiset
keskustelut auttavat lasta oppimaan ymmärtämään näitä asioita. Ohjaamme lapsia ottamaan
toiset huomioon ja auttamaan muita. Kiitos, ei kiitos, ole hyvä ja anteeksi ovat sanoja, joita
opetellaan käyttämään erilaisissa arjen tilanteissa.
Lapsen on mahdollista osallistua Sauvo-Karunan seurakunnan järjestämään kerhoon
vanhempien niin halutessa ja järjestäessä kyydityksen kerhoon ja takaisin Miinantupaan.
Osallistumme Sauvon päivähoidon yhteiseen Joulukirkkoon ja juhlistamme kirkollisista
juhlapyhistä Joulua ja Pääsiäistä. Lapsen katsomuksellisuudesta sovitaan yhdessä
vanhempien kanssa perheen vakaumusta kunnioittaen.
5.8 TOIMINTAA PIENILLE
Aihepiirejä toteutetaan eri tavoin pienten- ja isojen puolilla. Pienten alle 3.vuotiaiden lasten
kanssa suurimman osan päivästä muodostavat perushoito ja hoiva. Aihepiirien mukaiset
sisällöt kuitenkin rikastuttavat myös pienten lasten arkea. Pienillä aihepiireistä korostuvat
etenkin kieli ja vuorovaikutus (kuvakirjojen katselu, loruttelu, mallioppiminen, tunteet),
musiikki ja liikunta (rauhoittavuus, innostavuus, liikunnalliset laululeikit,
kehonhahamottaminen). Myös matematiikka esintyy alle 3-vuotoailla esimerkiksi
seuraavasti (palapelit, muodot, rakentelu, päivärytmi, pukemistilanteet), luontoon ja
ympäristöön tutustutaan pikkuhiljaa lapsen kasvaessa ensin omasta itsestä, tutusta hoitajasta
ja hoitopaikasta laajentuen lapsen kasvaessa hoidon pihaan, eläimiin, kasvaihin ym. Sadut,
lorut, lelut jne. tutustuttavat myös ihan pienet ympäristöömme.
Kieli- ja vuorovaikutustaidot
Puhe ja kuunteleminen
- läheisyys
- perushoitotilanteet, tässä ja nyt -tilanteet
- nimeäminen, toistot arkitilanteissa
- ilmeet, eleet, äänenpainot
- aikuisen malli, toisen lapsen malli
- aikuisen välitön palaute lapselle
- mitä ja mikä -kysymykset ja niihin vastaaminen
- aikuisen rohkaiseva vuorovaikutus (lapsi puhujana ja kuulijana)
- laulut, leikit, kuvakirjat, lorut, katselukirjat (rytmityksen alkeet)
Kirjoitetun kielen kuuleminen ja kirjallisuus
- katselukirjat, ensikirjat, kuvakirjat
- kirjat lasten saatavilla; kiinnostus kirjoihin
- esineiden ja asioiden nimeäminen
- aktiivinen ja passiivinen sanavarasto esim. musiikkikasetit
- luodaan pohjaa myöhemmälle kuten kirjoitus ja lukeminen
- turvallinen ilmapiiri
- lorut ja köröttelyt
Ilmaisu: Mielikuvitus ja luova leikki
- osallistuminen pikku esityksiin katsojana
- ilmeet ja eleet/ aikuisen malli, erilaiset äänensävyt
- lapsen oma leikki  aikuinen mukana
- roolivaatteet  erilaiset roolit laululeikeissä esim. posteljooni, rallikuski
- kuvakerronta
- pelit, palapelit
Lukeminen ja kirjoittaminen
- taputusleikit ja rytmi
- piirtäminen
- muovailu, maalaus
- toisto
- aikuisen lukeminen
Fyysis-motorinen kehitys ja terveys
Liikunta
Kehon tuntemus
- aikuis-lapsi mielikuvitusjumpat
- kehon osien tunnistaminen laululeikeissä ja loruissa sekä perushoito ja odottelutilanteissa
- Knillin ohjelmien käyttö (kehontuntemus)
- Oikean istuma-asennon opettaminen
Perusliikunta
- tasapainotaitojen kehittäminen
- liikkumistaitojen kehittäminen kiipeillen, kävellen, kontaten, juosten, hypäten, kierien
erilaisten leikkien ja omaehtoisen liikunnan kautta
- liukumäestä lasku
- piirin muodostaminen ja siinä liikkuminen
Luontoliikunta ja liikuntalajit
- retket metsään
- lumileikit, vesileikit
Musiikkiliikunta
- kehotaputukset rytmissä lorun mukaan
- liikkuminen rytmissä laulun tai lorun mukaan
- köröttely aikuisen kanssa
- mielikuvaliikunta
- perussyke liikkumalla
Välineliikunta
- pulkan vetäminen
- lapiolla luominen/kolalla pukkaaminen
- esteen alittaminen ja ylittäminen
- ryömiminen tunnelin läpi
- kiipeily puolapuissa aikuisen ohjauksessa
- hyppely trampoliinilla aikuisen ohjauksessa
- keinuminen!!!
- lumessa peuhaaminen
-
hernepussien heitto ja kiinniotto
Palloilu
- vierittäminen, kantaminen, potkiminen, heittäminen ja kiinniottaminen
Taidekasvatus
Musiikki
- hiljaisuuden ja äänen eron havaitseminen
- musiikin kuuntelu
- rytmin kokeminen keinuen ja körötellen
- hyräily ja keinuttelu sylikkäin
- lorutukset ja laulut
- helpot, parin sävelen laulut, jotka lapsi opettelee itse
- laululeikkeihin osallistuminen
Kädentyöt
- isolle paperille piirtäminen, maalaaminen helposti jälkiä jättävillä väreillä (vahavärit,
paksut puuvärit ja sormivärit)
Muotoilu
- muovailuvahasta ja taikataikinasta muovailu
- erilaisten paperien rypistely ja repiminen
Käsityöt
- rakentelu palikoilla, dubloilla
- pujottelu isoilla helmillä
- erilaisten materiaalien liimaaminen alustalle
Luonto- ja ympäristökasvatus
Ihminen
- omaan kehoon tutustuminen, kehon osien nimeäminen esim. pukemis- ja
perushoitotilanteissa
- tutun ja turvallisen ihmissuhteen luominen
- itsensä kokeminen osana ryhmää
Ympäristö
- ulkoilun yhteydessä huomioidaan vuodenaikojen vaihtelut; vesi, hiekka ja lumileikit
- luonnonmateriaaleihin tutustuminen (kivet, kävyt, ruohot, lehdet jne.)
- lyhyet retket päiväkodin ulkopuolelle
Aika
- päivärytmi
- nyt, pian, kohta, odota  pieniä ajankäsitteitä
6. YHTEISTYÖ
Teemme yhteistyötä Hakkiskodon päiväkodin lapsiryhmien sekä esiopetuksen kanssa. Meillä
järjestetään koko Miinanmäen vuorohoito. Yhteistyömme koostuu yhteisistä ulkoiluhetkistä,
lasten esityksistä, koulutuksista, erilaisista hankkeista, teemavanhempainilloista ja
tapahtumista, yhteisten tilojen ja välineiden käyttämisestä ym. Olemme myös yhteistyössä
päivähoidon ohjaajan, perhetyöntekijän sekä kiertävän erityislastentarhanopettajan,
perhepäivähoitajien (yhteiset hankkeet, Touhutalon käyttö, koulutukset,
lelulainaamotoiminta) ja Ryhmis Wanhan Aitan kanssa. Teemme yhteistyötä Neuvolan
(ikäkausihavainnoinnit, konsultaatiot, teemavanhempainillat), Hammashoitajan (valistus),
Palokunnan (valistus), Koulun (vappurieha), ateriapalvelun), seurakunnan (joulukirkko)
kanssa.
7. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSELLE
Varhaiskasvatukseen kuuluu lapsen tuen tarpeen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Erityisen
tuen tarpeen havaitsemisessa käytämme apuna Huolen arvioinnin menetelmää,
ikäkausihavainnointeja, lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja muita
havaintoja lapsesta. Tavoitteenamme on huolen puheeksi ottaminen ja tukitoimien
aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvittaessa lapsen tuen tarpeen
arvioinnissa ja mahdollisissa tukitoimissa tehdään yhteistyötä lapsen tuen tarpeen kannalta
tarkoituksen mukaisten tahojen kanssa vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla. Lapsen
erityisyyttä ei kuitenkaan korosteta vaan hän on ensisijaisesti lapsi ja toimii ryhmän
jäsenenä yhdessä muiden lasten kanssa.
8. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI
Arviointi perustuu yhteisesti asetettuihin arvoihin ja
tavoitteisiin. Arviointi nivoutuu yhteen toiminnan
kehittämisen kanssa. Sitä tapahtuu osana jokapäiväistä
työtämme oman työn arviointina, työyhteisön yhteisenä
toiminnan arviointina sekä lapsen kehityksen/kasvun
arviointina. Arviointia tapahtuu mm. työyhteisön
palavereissa ja suunnitteluilloissa sekä yhteisissä
keskusteluissa päivittäin.
Peimarin kuntien Laatuhankkeen myötä olemme
toteuttaneet omaan yksikköömme Laatukäsikirjan, joka
sisältää laadunhallinnan periaatteet ja toimintamallit.
Laatukäsikirjamme toimii myös
turvallisuussuunnitelmanamme, sisältäen laajan
turvallisuusosion. Laatukäsikirjaa arvioidaan säännöllisesti. Se toimii työssä apuvälineenä ja
varmistaa siten päivähoitomme laatua. Se toimii myös henkilöstön perehdyttämisen välineenä.
Toteutamme joka toinen kevät TAK-arviointijärjestelmän (Tutki, arvioi ja kehitä) avulla
asiakaskyselyn, jonka avulla saamme vanhemmilta arvokasta tietoa toiminnastamme.
Kyselyistä saatujen asiakaspalautteiden avulla kehitetään päivähoitomme laatua ja toimintaa
perheiden tarpeita vastaaviksi.
Täytämme yhdessä vanhempien ja neuvolan kanssa 5-vuotiaalle, 4-vuotiaalle ja 3-vuotiaalle
lapselle henkilökohtaisen ikäkausihavainnointilomakkeen. Lapsen oppimisen ja kasvun
arvioitia toteutamme myös kasvatuskeskusteluissa (Naperoneuvottelu) yhdessä vanhempien
kanssa. Lapsen oppimista, elettyä elämää, muistoja ja tuotoksia tallennamme
kasvunkansioihin ja minävihkoihin (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma).
Arvioimme varhaiskasvatussuunnitelmaamme kahden vuoden välein sekä tarvittaessa.
LÄHTEET
Lasten taidekasvatus, Kirsti Hakkola, Sirkka Laitinen, Mirja Ovaska-Airasmaa, Karisto Oy
Hämeenlinna 1991.
Niin ainutlaatuinen - Näkökulmia lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan,
Marja Kaskela ja Eeva-Liisas Kronqvist, STAKES Helsinki 2007.
Pienet Päivähoidossa, alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita, Aili Helenius,
Kirsti Karila, Hilkka Munter, Pirkko Mäntynen, Helena Siren-Tiusanen, WS Bookwell Oy
Juva 2002
Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, Rovaniemen kaupunki, Sosiaali- ja
terveysvirasto, Päivähoito 2001.
Sananjalkoja metsäpolulla, Jukka Parkkinen, WSOY Porvoo 2004.
Sauvon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2009.
Sauvon perhepäivähoidon liikuntakasvatussuunnitelma – Kaikki hakkiset hyppimään 2008.
Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Opetusministeriö.
Nuori Suomi Ry. Helsinki 2005.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, STAKES , Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski
2007.