Esiopetuksen työyhteisötehtävä 1
ESIOPETUKSEN TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 1 - KOONTAA Hei! Tässä yhteenliitettynä ajatuksianne työyhteisötehtävään 1. Osioiden lopussa punaisella ne asiat/teemat, jotka jossain määrin toistuvat. Lukemisen helpottamiseksi joka toinen vastaus harmaalla. Kirjoitustiimi koostaa ajatuksistanne luonnostekstiä. Kiitos vastauksistanne! - Henri 044 417 4216 Työyhteisötehtävä 1: Tutustukaa yksikössänne esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuihin 3.1 ja 3.2. 1. Miten lapset voivat käytännössä osallistua päivittäisen esiopetuksen toiminnan suunnitteluun? (käytännön esimerkkejä) Meillä päivittäisessä esiopetuksessa ja sen suunnittelussa lapset voivat käytännössä osallistua ja toimia lähes missä tahansa. Meillä on paljon pienryhmätoimintaa, joka tukee lasten osallisuutta. Lasten toiveita kuunnellaan ja niiden pohjalta toimintaa suunnitellaan pedagogisesti. pedagogiikka lapsen mielenkiinnon kohteet aikuisen ohjaus Tästä johtuen lasten tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Emme halua olla curling-kasvattajia, vaan pyrimme myös opettamaan lapsia pettymyksiin lapsen tasoisesti. Toiminnan suunnittelussa ja siihen liittyvässä lasten osallisuudessa on ensiarvoisen tärkeää muistaa hetkeen tarttuminen, heittäytyminen. Aikuisen suunnitelma elää ja muotoutuu ryhmän tarpeiden mukaan. Lapset kertovat etukäteen toiveistaan, jotka kirjataan ylös ja ne toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkkinä mainittakoon 1x kk oleva paraatipäivä. Viimeksi ryhmä jakaantui 7 eri pajaan. Pajat olivat lasten toiveista kootut: - näyttelevät nuket masterchef vesipedot hollywood remonttireiskat sirkustaiteilijat kaupunkisuunnittelijat Lapset suunnittelivat ja toteuttivat päivän aikuisen avustuksella. Lapset saavat päivittäin suunnitella omat leikkiryhmänsä, toimintansa ja välineensä leikkikuvien kautta yhdessä muiden lasten kanssa. Tällä hetkellä leikkikuvissa on mm. - hiekkaleikki - askartelu - muovailu - erilaiset rakentelupisteet - koti/kauppaleikit - erilaiset nukke –ja eläinleikit - autoleikit - liikuntapiste Vapaat leikkitilat on hyödynnetty maksimaalisella tasolla. Lasten taitojen kasvaessa ja mielenkiinnon kohteiden muuttuessa lasten tarpeet muuttuvat. Tämän myötä leikkitiloja sekä oppimisympäristöjä laitetaan ”uuteen uskoon” lasten tarpeiden, toiveiden ja suunnittelun myötä. Siis fyysisen oppimisympäristön täytyy muuttua tarpeen vaatiessa. Aamupiirissä: - laulettavat laulut/leikit - liikuntaleikit - keskustelun aiheet - hetkeen tarttuminen ja toiveet Ulkoilu: - lähtö ja tuloaikoihin vaikuttaminen - pukeutuminen (tietyissä rajoissa) - leikkipaikka/välineet Pikkumetsän tehtävät: - vireystilan ja mielenkiinnon kohteiden vaikutus miten laajasti ”asiaa käsitellään” - välineistö ja sen valinta - tilan hyödyntäminen uusin eri tavoin Kädentaito, askartelu/muotoilu: - ideat ja toiveet huomioidaan - materiaalit ja välineet vapaammin käytössä - ei valmiita malleja vaan kokeiluja ja tutkimista Ilmaisutaito/musiikki: - mielikuvitus ja omat lähtökohdat - lasten omat suunnitelmat ”esitykset” - toivelaulut ja leikit - soittimien käyttö mahdollisuus Liikunta/retket - jumppasalin käyttö entistä laajempaa (ei vain 1x vko) - toiveiden kuuntelu - hetkeen tarttuminen - retkitoiveiden huomiointi/ retkien runsaus - oman toiminnan ja suunnittelun vapaus retkillä * Lasten toiveita kysellään, kuullaan ja otetaan ideoita toimintaan lapsilta. esim. toiveleikit synttäreillä, liikunnassa, aamupiirillä, toiveleikkipäivät: mitä rooleja roolileikkipäivänä, millaisia ”oman lelun/levyn/kirjan/tmv. päiviä pidetään jne. * Joulukalenteri koostui pitkälti lasten toivelauluista, -tekemisistä, -leikeistä -> lasten omia tärkeitä joulunajan tekemisiä tuli mukaan paremmin kuin aikuisten valmiiksi suunnittelemana * Lapsiryhmästä nousevat aiheet: havainnoidaan ja tartutaan niihin mitkä ”pinnalla”: kiusaamistilanteet, käytös-kampanjat, kiinnostuksen kohteet -> toimintaan aiheita ja samalla ollaan lasta lähellä olevien asioiden äärellä -> merkitys ja yhteys lapsen arkeen * Luodaan ryhmän toimintakulttuuria yhdessä lasten kanssa: säännöt, sopimukset, oikeudet ja velvoitteet, käytännöistä sopiminen -> vaikutusmahdollisuus ja sitoutuminen parempaa * Lapsista nouseville aiheille/projekteille/ideoiden toteutukseen pitäisi varata konkreettisesti ”suunnittelematonta” aikaa, eli aikataulullisesti mahdollisuus tarttua hetkestä kiinni, mutta millaisella käytännön mallilla? : pv/vko, toimintakauden osa, tunti päivästä…? Mikähän käytäntö toimisi.. Vaatii luovuutta opettajalta ja joustoa ”omista suunnitelmista”, sekä taitoa luoda toimintamahdollisuuksia lapsille ex tempore, sekä sisällyttää ryhmän tavoitteita toiminnan toteutukseen * Viikon eskarilainen -käytäntö, jonka myötä tutustutaan jokaiseen eskarilaiseen paremmin-> erityistehtäviä, oma kirja, haastatteluhetki jne. josta muodostuu osa viikon toimintaa. * Vanhemmilta saa tärkeää taustatietoa lapsen elämästä, jota voi hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Vanhempia voi pyytää mukaan toiminnan toteutukseen esim. ammattiesittelyjen, vierailujen tmv. kautta, jolloin ollaan lähellä lapsen arkea. * Toimintaympäristöjä voidaan luoda ja muokata lasten kanssa yhdessä * Lapsia täytyy opettaa siihen, että heillä on oikea mahdollisuus vaikuttamiseen: luoda käytäntöjä demokraattiselle päättämiselle; malli yhteiskunnan toimintatavoista, äänestykset, ”kokoukset” ym. - Yhdessä sovitut lasten laatimat säännöt ja ystävyyden sopimus kirjoitettu näkyville - Päivittäiset kasvatuskeskustelut yhdessä elämisestä. - Perjantain lastenpalaverit ja missä käydään läpi viikko ja pohditaan mieltä askarruttavia asioita yhdessä ja lapset saavat esittää toiveita (aikuinen vain sihteeri, joka kirjaa) - Lapset arvioi toimintaa ja esittää toiveita tulevalla. - Lasta kiinnostavien asioiden huomioiminen, lapsen lukeminen, kuuleva aikuinen, Ideat lapsilta toimintaan tai lasta kiinnostavilla välineillä tavoitteeseen pääseminen. Eli: kevään merkkinen havainnoiminen (idea lapsilta, kun muurahainen käveli haalarilla). Numerojen ja kirjainten opettelu legoilla (lapset tykkäävät rakennella legoilla) Ajetaan numeroa kahdeksan pikkuautoilla. - Lapset valitsee itse toiminnan/leikin ja kaverin toimintaan. - Lapset suunnittelee oppimisympäristöä. - Lapset pitää aamupiiriä. esittämällä toiveita Aikuiset tarttuu lasten toiveisiin tilanteeseen sopivalla tavalla; jos mahdollista toteuttaa heti, siihen tartutaan saman tien tai jos toive ei sovi ko. hetkeen, etsitään sille oikea paikkansa, eikä sitä unohdeta tai jos toive ei ole mahdollista toteuttaa, pidetään huoli, että lapsi ymmärtää miksi toive ei ole mahdollinen, eikä vain sivuteta toivetta. Esimerkiksi lasten leikkiessä Risto Räppääjää ja toivoessa, että saavat esittää sen, hankitaan lapsille kaikki heidän tarvitsemat välineet esitykseen (vaatteet, rekvisiitta, lavasteet…), sekä tilaa & rauhaa harjoitteluun ja lopuksi vielä yleisö esitykselle, kun se on valmis *toimintakauden alussa (syksyllä) kerätään lasten toiveita, kirjataan kaikkien näkyville ja toteutetaan esikouluvuoden aikana, kun toteutettu esim. yliviivataan *välillä voi olla nk. Lasten viikkoja, joilla suunnittelusta vastaavat lapset (koko ryhmä tai lapsista koottu työryhmä) *käytössä on ollut myös Viikon lapsi eli ryhmän jokainen lapsi on vuorollaan nostettu ”framille” ja hän on toivonut toimintaan erilaisia juuri hänelle tärkeitä asioita lapsilta kysellään lapset saavat vaikuttaa toiminnan suunnitteluun arvioinnin kautta, joka viikko lapsilta on kyselty (yksitellen) viikon mukavimmat asiat ja vastaavasti mikä on ollut ikävää. Mukavia asioita luonnollisesti otetaan jatkossakin ja ikäviä asioita voidaan pohtia yhdessä, mitä asialle voitaisiin tehdä tai ettei tehdä enää jatkossa asiaa. Esimerkiksi metsäretken noustessa viikon mukavimmaksi asiaksi monen kohdalla, voimme lisätä retken myös ensi viikon suunnitelmiin. Vastaavasti pitkien päiväunien noustessa ikävimmäksi asiaksi, voimme mennä hieman myöhemmin nukkariin, ruveta lukemaan pidempiä satuja ja vähentää hiljaista lepo aikaa. lapsi on keskiössä olemme töissä lapsia varten ja keskitymme lapsiin. Esimerkiksi lasten pyytäessä apua majanrakennukseen, menemme auttamaan lapsia, sen sijaan, että aikuisten kesken keskustelisimme jostakin. lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan aikuiset havainnoi ja kuuntelee lapsia jatkuvasti ja näin oppii, mistä lapsi on kiinnostunut, hyödyntäen sitä toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi lego-rakentelujen ollessa todella suosittua ryhmässä, hyödynsimme sitä monella osaalueella (matikkatehtäviä legopalojen avulla, kynänkäyttö harjoituksia legovärityskuvilla, värien miettimistä eriväristen legopalojen avulla, yhteen - ja vähennyslaskuja legoilla…). Lasten ollessa kiinnostuneita eri valtioista ja avaruudesta jaoimme porukan kahtia, toiset alkoivat tutkia projektiluontoisesti valtioita ja maapalloa, toiset avaruutta. lapset saa tehdä valintoja lapset saavat tehdä esiopetuspäivän aikana monta valintaa, jotka ovat hänen oman esiopetuksen suunnittelua. Mitä haluan leikkiä? Haluanko mennä heti ulos vai leikkiä ensin sisällä? Haluanko paljon vai vähän ruokaa? Haluanko lähteä saliin liikuntaleikkeihin vai jäädä ryhmään rauhallisiin hommiin? lapsille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia lapsilla on reilusti aikaa vapaalle toiminnalle, jonka he päättävät itse. Silloin lapsella on mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita. Vapaan toiminnan aikana lapsi saa leikkiä tai pelata tai rakennella tai tehdä hama -helmitöitä tai piirtää tai maalata tai selailla kirjoja tai askarrella tai jutella kaverin kanssa tai ihan mitä hän vain haluaa ja keksii. Pyrimme järjestämään kaikki toiminta mahdolliseksi. Esimerkiksi eskarissa oli poikaporukka, jotka olivat todella innokkaita sählyn, jalkapallon ja jääkiekon pelaajia. He toivoivat usein voivansa vapaan toiminnan ajan pelata sählyä, jos saliin ei päässyt, teimme heille pienennetyn kentän eteiseen tai makkariin, jossa heillä oli jäätelötikut mailoina ja puuhelmi pallona. He olivat innoissaan tästä. *lapset voivat myös spontaanisti osallistua ”työtehtäviin” (ruokakärrin nouto/haku, vaatteiden kuivauskaappiin laitto/purkaminen, pöydän pyyhkiminen) - eskarivuoden alussa kysellään lapsilta mitä he odottavat esikouluvuodelta + kirjataan ylös - leikin korostaminen > leikkiympäristöt sopivaksi >leikkivalintataulut tms. huoltajien osallistaminen suunnitteluun - ryhmän aikuisten herkkyys huomioida lasten mielenkiinnonkohteet ja toiveet > HAVAINNOINTI > tutkitaan lasten mielenkiinnon kohteita > projektit, projektityöskentely - materiaalit saatavilla (lelut, askartelutarvikkeet, oppimateriaalit yms) - vuosikello niin väljä, että on helppo tarttua lasten mielenkiinnon kohteisiin - keskustelua lasten kanssa, lasten kuuntelua - lapset mukaan suunnitteluun (esim. viikkopalaveriin - seuraavan viikon aiheita lapsilta) - huomioidaan lasten mielenkiinnon kohteita tekemisissä - oppimisympäristön muokkaamiseen lasten mielipiteet mukaan (esim. miten pöydät, leikit, pelit, lelut yms laitetaan ryhmätilaan) - käytetään monipuolisesti erilaisia tiloja oppimiseen ja mielipiteet niihinkin kysytään lapsilta (esim. sovittu jokin aihe jota käsitellään - mennään ulos oppimaan) - pienryhmätoimintaa (esim. käsitellään samaa aihetta, mutta eri tiloissa – lopuksi kokoonnutaan ja käydään ”aihe” läpi) - Aito kuuntelu, kirjaaminen, kuvaamalla lasten ajatuksia, pohdintoja, työtapojen uudistaminen, projektityöskentelyä, dokumentointia Lapset huomioidaan tasavertaisina toimijoina ja heidän kykyihinsä luotetaan. Lasten ideat ja mielenkiinnon kohteet huomioidaan ja ne näkyvät toiminnassa, ne tuovat kaikkeen toimintaan lopullisen muodon, mausteet , höysteet ja ilon. Lapset ovat osallisina arkipäivän asioissa ja yhteisessä toiminnassa: rakentavat aamujumpparadat, suunnittelevat, ideoivat ja järjestävät. Lasten kanssa yhdessä tehtyjen hyvänolon sopimusten kautta opitaan kuulemaan ja arvostamaan toisia (oppilashuolto). Lapset huolehtivat vuorotellen esim. ruokakärryjen hakemisen, kattauksen , leikkiryhmien valinnat , toimintatarvikkeiden esille ottamisen, sekä tilat. Lapset valmistavat omaa oppimateriaalia esim. kuvaamalla. Projekteissa valitsevat ryhmät missä ryhmissä toimivat ja millä menetelmillä. Omissa tuotoksissa tekevät toimintasuunnitelmat ja valitsevat materiaalit. Käytännön esimerkkejä lasten osallisuuteen esiopetuksen päivittäisessä suunnittelussa - Lapset ”apulaisina” (apulaiset saavat aikuisen kanssa suunnitella esim. jumpparadan, pitää aamupiiriä, valita satukirjan mitä luetaan) - Lapsilta kerättiin toiveita eskarin toiminnasta syksyllä ja niistä yhdessä keskusteltiin mitä voidaan toteuttaa ja mitä ei pysytä ja miksi ei - Kysytään lapsilta ideoita ja toimintatapoja ja kokeillaan niitä (miten pääsemme kulkemaan rauhallisesti jumppasaliin/ruokalaan) - Lasten mielenkiinnon kohteiden huomioon ottamista ja päivittäisen toiminnan mahdollista muuttamista (esim. hyvät leikit kesken, tarvitseeko juuri nyt lähteä ulos tai tehdä juuri se mitä oli suunniteltu) - aiheeseen liittyviä ehdotuksia lapsilta, kirjoja kotoa ja kirjastosta - pikkutiimi saa ehdottaa seuraavan viikon ohjelman (raamit annettu aikuisen toimesta) - keskustelua lasten kanssa kiireettömyys - lasten kuuleminen/kuunteleminen - kokoonnutaan suunnittelemaan isolla porukalla - kohtaamisia lasten kanssa, ”rupattelu”, tavallisista asioista nousee helposti mitä lapset haluavat - pienryhmät, aikuiset nostavat asioita esille - avoin ilmapiiri, voi sanoa mitä ajattelee, kukaan ei naura - eletään arkea yhdessä, ei tehdä asioita valmiiksi, lapset tekevät arkiaskareet - aikaa harjoitella asioita - arkiasioissa/askareissa voidaan opettaa ”huomaamatta” paljon asioita, tekemällä itse - juttelemalla eri arkitilanteissa oppimisia tapahtuu huomaamatta - lapset auttavat keskenään toinen toistaan onnistumisen iloa molemmin puolin - yhdessä eläminen/ yhteisöllisyys. Ryhmä toimii ryhmänä Suunnittelun pohjalla on opettajan tieto lasten yksilöllisistä - ja ryhmän tavoitteista ja aikuinen ohjaa tarvittaessa lasten keskustelua monipuolisen toiminnan takaamiseksi. Lapset arvioivat päivittäin omaa toimintaansa ryhmässä esim hymynaamat, valintataulut Viikoittain perjantaisin kootaan lasten kanssa seuraavan viikon tekemiset ja viikkokokouksissa kysytään lasten mielipiteitä mitä he haluavat tehdä. Kuvia käytetään apuna toiminnan monipuoliseen tarjontaan (opettajan pedagogia taustalla). Arjen esimerkkejä: - Leipominen esim pullat leivotaan kirjaimen muotoon, matikkapussien ompelu ja sen sisällön käyttö - iPadit lapsilla käytössä päivittäin; opetuksellisia pelejä, kirjaimen opettelupelejä, - Lapset toimivat apuopeina ja vetävät aamupiirin perusasiat mm viikonpäivä, kuukausi, vuosi ym. - Yksi lapsi on viikon ”Tähtihenkilö” jolla on erityistehtäviä ja etuisuuksia. Lapset ovat olleet mukana suunnittelemassa mitä tähtihenkilön viikko sisältää. Tähtihenkilö saa kutsua paikalle vieraan ja tuoda päiväkotiin omia tärkeitä tavaroita muille esiteltäväksi. - lasten toiveita huomioitu aikaisemminkin, mutta nyt toiveita otetaan huomioon tiedostetummin. Toimintakulttuuri on jo vasu-projektin myötä muuttunut tuohon suuntaan. - maanantain aamupiirissä luodaan lasten kanssa tulevan viikon katsaus ja siinä tiedustellaan lasten toiveita tulevalle viikolle, kasvattajalla tarjottavana etenkin aamupäiviin toimintasisältöjä, puolen päivän toimintahetkeen sopii sitten lasten toiveita - leikin osuus on lisääntynyt/korostunut - leikit, laulut ja liikuntaleikit ainkain osittain lasten toiveiden pohjalta Lasten osallisuus ja toimijuus: perusta esiopetusryhmän ilmapiirissä. Aikuiset toimivat niin että, lapset kokevat että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita, heitä kuunnellaan, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Aikuiset antavat aikaa tutustumiselle ja luovat turvallisen ryhmän, jossa uskaltaa ilmaista mielipiteensä. Lapset tuntevat olevansa hyväksyttyjä ainutlaatuisina ja heille syntyy tietoisuus siitä, että esiopetusvuosi eletään yhdessä aktiivisesti touhuten. Eskariin ei tulla vain kuuntelemaan aikuisen ääntä, istumaan ja tekemään mitä aikuiset käskee, vaan tullaan itse aktiivisesti oppimaan, leikkimään, kokeilemaan, tutkimaan YHDESSÄ kavereitten kanssa. Ryhmään luodaan heti alussa yhdessä sellaiset säännöllisesti toistuvat tavat, säännöt ja käytänteet, jotka mahdollistavat ja tukevat lapsen itseilmaisua, kuulluksi tulemista ja suunnittelutaitojen kehittymistä. Toimintatapojen tulee olla sellaisia, että ne ovat kaikkien tiedossa, opittavissa ja jokaiselle ryhmän lapselle ominaisin keinoin toteutettavissa. Muistetaan, ettei puhuminen/kertominen ole ainoa tapa ilmaista mielipiteitä. Aikuiset ovat vuorovaikutuksen malli! Aikuiset ovat suunnittelevat päiväjärjestyksen sellaiseksi että se antaa mahdollisuuden leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Päivään jätetään tilaa lapsen valinnoille. Kaikkien ei aina tarvitse tehdä kaikkea, eikä missään nimessä ainakaan aina yhtä aikaa. Lapset opetetaan tekemään valintoja. Fyysinen toimintaympäristö pyritään järjestämään sellaiseksi, että se innostaa ja houkuttelee toimimaan myös niitä lapsia jotka ovat arkoja, vetäytyviä ja niitä joilla ei ole paljon omia ideoita. Kaikki eivät osaa vain tyhjästä keksiä mitä haluavat, tarvitaan kuvia, vaihtoehtoja, ohjausta, rohkaisua ja vähän ajatustenlukuakin. Konkreettisia esimerkkejä; jokainen on vuorollaan viikon tähtihenkilö (myös aikuiset), saa kertoa itsestään ja itselle tärkeistä haluamillaan keinoin ja pääsee halutessaan suunnittelemaan viikon toimintaa. Hyvä heti syksyllä, lapsesta saa tietoa joka auttaa tutustumisessa ja jota voi hyödyntää koko vuoden suunnittelussa. Ryhmässä edustettuina olevat kielet, kulttuurit, uskonnot saadaan heti näkyville…jos perheet haluavat niiden näkyvän. tunnekuvat päivittäisessä käytössä, nimi alle miltä tänään tuntuu, kertoa saa jos tahtoo, yhdessä ryhmänä keskustellaan, lapset itse valitsevat mitä kuvia on esillä aikuiset kertovat tulevista ajankohtaisista asioista/ mm. paikalliset uutiset ja yhdessä lasten kanssa mietitään miten niitä olisi hyvä ja mukava käsitellä. Annetaan lapsille ajattelu aikaa, esim tänään kerrotaan, että huomenna yhdessä suunnitellaan tälläistä juttua. lasten ja aikuisten yhteiset suunnitteluhetket joissa saa kertoa toiveita, jotka kirjataan ylös ja joihin palataan yhdessä… tyyliin onko toteutunut välillä aikuinen nappaa kopin jostain spontaanista ideasta, mahdollistaa sen toteutuksen ja tarvittaessa auttaa jalostamaan sitä. retket, juhlat, tapahtumat suunnittelua yhdessä lasten kanssa lapsen omat työt ja tuotokset näkyville, ei vain ne aikuisen suunnittelemat askartelut Kysellään aktiivisesti lapsilta kiinnostuksen kohteita Tehdään yhdessä käsitekarttoja Huomioidaan lapsen elämän tilanne ja –kokemukset; kotipiiri, ammatit, harrastukset Tehdään materiaalitarpeiden kartoitus toimintaan liittyen yhdessä lasten kanssa; mitä halutaan, mitä tarvitaan. Toimintojen tekemiseen annetaan kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joista lapsi voi valita itselle sopivan. Vaihtoehdoista voidaan myös äänestää, minkä mukaan toimitaan. Idealaatikko, johon voi tehdä ehdotuksia ja toiveita (lapset & huoltajat) Yhteistyö vanhempien kanssa; kotona pohditaan lapsen toiveita ja vanhempi kirjoittaa tai tuo muuten sen esille. (Huom arat/hiljaiset lapset, jotka ryhmätilanteissa eivät saa tuotua omia ajatuksia esille) Tiedonkulku esiopetuksen ja perheiden välillä sellaiseksi, että lapsen on mahdollista keskustella ja suunnitella toimintaansa myös kotona. Mahdollistetaan vanhempien osallisuus, sitä kautta lapsikin tulee paremmin kuulluksi ja esiopetus tulee yhteiseksi asiaksi. Varsinkin sellaiset lapset, jotka eivät vielä pysty ilmaisemaan mielipiteitään sanallisesti ryhmässä tulevat paremmin kuulluksi näin. Konkreettisia esimerkkejä pyydetään lasta tuomaan kotoa jotain aiheeseen liittyvää materiaalia, esineitä, kirjoja.. (erilaiset lelu ja oman tavaran päivät, minä pienenä, lemmikki..) pyydetään lapsia suunnittelemaan ja tuomaan kotoa jotain tiettyä askartelumateriaalia, josta hän itse askartelee (esim. kierrätys- tai luonnonmateriaaleja) houkutellaan vanhempia osallistumaan arkeen (sitomaan luistimia, askartelemaan, avoimet ovet..jne). Lapsi tulee helpommin kuulluksi, kun vanhempi näkee ja siten ymmärtää millaisessa porukassa ja ympäristössä lapsi eskariajan viettää, millaisia taitoja hän tarvitsee/harjoittelee. leikkien ja pelien valitseminen oppimisympäristön valitseminen oppimistavan valitseminen KOONTAA Lapset ovat selkeästi vahvasti mukana esiopetuksen päivittäisen toiminnan suunnittelussa. Tässä muutamia teemoja, jotka toistuvat vastauksissanne. Parhaan käsityksen asiasta kuitenkin saatte lukemalla yllä olevat vastaukset huolellisesti. - lasten kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon monipuolisesti - lasten kanssa keskustellaan paljon ja heitä kuunnellaan - lapsilla mahdollisuus vaikuttaa fyysiseen toimintaympäristöönsä, sisältöihin ja osin aikatauluihin (esim. käytettävät välineet ja materiaalit, leikit, retket, työpajojen sisältö, yms.) - lapset saavat tehdä paljon valintoja - lapselle annetaan vastuuta (esim. pienet arjen askareet päiväkodissa) - hetkeen tartutaan, annetaan aikaa lapselle - jokaisen lapsen huomioiminen tärkeää (esim. viikon lapsi -teema - jokainen lapsi pääsee huomion kohteeksi) - työskennellään pienryhmissä - pyritään avoimeen ja välittävään ilmapiiriin kaikessa toiminnassa 2. Minkä oman yksikkömme toimintakulttuurissa pitäisi muuttua, että lapsen ääni tulee huomioiduksi uuden esiopetussuunnitelman perusteiden vaatimalla tavalla? Kiireen vähentäminen; aikuisten aikataulut ja esim. käytössä olevan kirjasarjan sitovuus kuormittavat toiminnan suunnittelua paljon. Mikä siis olisi tärkeintä? Läsnäolo ja hetkessä eläminen? Teemmekö itse kiireen itsellemme, pitäisikö ns. ”täytymisistä” luopua tai ainakin vähentää niitä? Täytyykö meidän ulkoilla joka aamu klo 10, täytyykö meidän askarrella jotain kerran viikossa jne. - Tiedostamattomien ja tahattomien toimintakulttuuriin vaikuttavien seikkojen esille nostaminen. - Aikuisen ymmärrys omien toimintatapojen vaikutuksesta/mallista lapsiin. - Itse- ja vertaisarvioinnin merkityksen tajuaminen - Kokeiltava erilaisia toimintatapoja rohkeammin. - Oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen. - Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa, jotta voidaan jakaa kokemuksia. - Dokumentoinnin ja arvioinnin lisääminen. - Mielestämme lapsen ääni huomioidaan yksikössämme esiopetussuunnitelman perusteiden vaatimalla tavalla, olemme kehitelleet vuosien varrella toimintapoja, hioneet havainnointia ja kuuntelua, tätä toteutetaan myös varhaiskasvatuksen, ei pelkästään esiopetuksessa - Ainahan voidaan parantaa, mutta suureen muutokseen ei mielestämme tarvetta - vuosikello on väljä = ei liian paljon suunniteltu etukäteen - uskallusta tarttua lasten ajatuksiin - enemmän tutkivaa otetta > lapsi saa itse etsi ratkaisuja ja pohtia > hyväksytään saatu tulos > aina ei saada toivottua tulosta - kiire pois aikuisten mielestä! - aitoa kiinnostusta lasten maailmasta; keskustelua, kuuntelua, läsnäoloa enemmän lasten mielipiteiden ottamista huomioon lapsia enemmän suunnitteluun mukaan Vielä enemmän koko henkilöstöltä herkkyyttä mennä sisään lapsen ajatusten maailmaan. Lisää henkilöstön vuorovaikutustaitojen hiomista suhteessa lapsiin, työkavereihin ja vanhempiin. - Pysähtyä kuuntelemaan - Asennetta, tahtoa ja sitoutumista - Vielä avoimempaa keskustelua - Rohkeasti heittäytymistä - Ajankäytön organisointia eri tavalla - Tiedon ja kokemusten jakamista ja vastaanottamista - aikuislähtöisyyttä muutettava, asenteen muuttaminen - mennään mukaan lasten leikkeihin - tee lapsen päivästä hyvä, hetki ja asia kerrallaan - aikuinen on hetkessä mukana - ryhmien välistä yhteistyötä enemmän (lasten ehdotusten myötä) - aikuisten välistä keskustelua, yhteisiä sisältöjä - arviointikeskusteluja (pk:n aikuiset keskenään) - vasu-vihkojen käyttö luontevaksi (pk:n ja vanhempien toimesta) - vanhempien kanssa luontevaksi keskustelu lasten asioista - rohkeutta vanhemmille, kuunnellaan perheitä Aikuinen ei anna valmiita vastauksia lasten kysymyksiin vaan voi kysyä lapselta mitä mieltä itse olet? Päiväkodissa on hyvät tilat mutta opettelemme käyttämään kaikkia tiloja vielä suunnitelmallisemmin ja aktiivisemmin. Päiväjärjestyksen joustavuus suhteessa lapsen aitoon kuunteluun esim lepoaika –vireystilaleikkiaika. Ulkoilua voisi porrastaa enemmän eli eskarit voivat leikkiä ”raisumpia” leikkejä, koska pihalla ei ole pienempiä lapsia. - maanantain aamupiiriin täytyy jatkossa lisätä lasten omaa arviointia; mikä oli edellisellä viikolla kivaa/mielenkiintoista ja käyttää sitä pohjana uuden viikon rakentamiselle - yhteistä suunnittelua ja toteutustakin tulee lisätä toisen esiopetusryhmän kanssa, tällöin voisi huomioida paremmin kunkin esiopettajan osaamisalueita - vanhempien osallistamista voitaisiin lisätä esim. syksyisen vanhempainillan sisältöä ja työtapaa muuttamalla. Yhteisen osuuden jälkeen käytäisiin ryhmäkohtaisesti pienissä porinaryhmissä keskustelua ”Mitä on hyvä esiopetus?”/”Mitä sen tulisi sisältää?” Nämä kirjattaisiin ”Huoneentauluksi” seinälle. - tarvitaan vielä enemmän uskallusta tarttua hetkeen ja tehdä muutoksia etukäteen mietittyyn suunnitelmarunkoon Koko kaupungissa: avoin vuorovaikutus, kunnioitus, huolenpito, välittämisen asenne myös aikuisten keskuudessa koko suurSavonlinnan alueella. Tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina aikuiselta lapselle. Jos henkilöstö ei voi kokea tulevansa kuulluksi ja olevansa arvostettu, kunnioitettu, omine mielipiteineen hyväksytty, niin vaikea sitä on lapsillekaan välittää. aikuisten on uskallettava heittäytyä ja päästettävä irti omista vanhoista, perinteisistä suunnitelmista, opeteltava uusi tapa suunnitella ja lähestyä omaa työtä. Aikuinenhan sen toiminnan edelleen suunnittelee. Lapsi voi olla oman elämänsä toimija myös aikuisen suunnittelemassa toiminnassa. muistetaan että useimmiten prosessi on lopputulosta tärkeämpi Meillä: tarvittaisiinko erilaista lähestymistapaa heti vuosisuunnittelusta alkaen? Vai tarvitaanko aikuisten päättämä talon yhteinen teema? joidenkin perinteiden tarkastelu uudesta näkökulmasta; esim. juhlien ( retkien) suunnittelu lasten ideoilla ihan alusta alkaen..mitä juhlitaan, ketä kutsutaan, mitä siellä tehdään… Lasten ideoimana voisi syntyä jotain ihan uutta yhteistä toimintaa laululeikkien rinnalla yhteistyötä alakoulun ja lähitoimijoiden kanssa edelleen kehitettävä aikuisten vuorovaikutustaidot ja vanhat tavat toimia päivitettävä tietotekniikan osaamista parannettava yhteisiä projekteja arviointia ja toisten kannustamista lisättävä Koko henkilöstön perehtyminen uusiin opetussuunnitelman perusteisiin tärkeää; keskustelua, mitä siina tarkoitetaan käytännössä. Koulutusta aiheeseen liittyen ja yhteiset pelisäännöt. Ajanmukaista tietoa ja materiaaleja. esiopetukseen oltava riittävästi aikaresurssia esiopettajalla; mahdollisuus irtautua muusta ryhmästä henkilöstömitoituksen vaarantumatta (sisarusryhmä, vähän esioppilaita) henkilöstön muutettava omaa tapaansa suunnitella toimintaa -> enemmän aitoa lapsen kuulluksi tulemista -> vältettävä kuitenkin näennäisdemokratiaa! - tässä haasteita tuo ryhmän rakenne ja toimintatilojen ahtaus KOONTAA - kiireen vähentäminen - enemmän läsnäoloa hetkessä - heittäytymistä lapsen maailmaan ja leikkeihin - tiedon ja kokemusten jakaminen ammatillisesti - toimintaympäristöjen kehittäminen (tilat, välineet) - herkkyyttä lapsen kohtaamiseen
© Copyright 2024