Espoon sairaala toiminnallinen suunnitelma
Versio 1.0 28.5.2015 ESPOON SAIRAALA toiminnallinen suunnitelma 1 Versio 1.0 28.5.2015 Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................... 3 1.1 2 3 4 Toiminnallisen suunnittelun kulku .................................................................................................. 4 Espoo-tarinan mukainen uuden sairaalan missio ja visio ..................... 4 2.1 Suunnittelua ohjaavat periaatteet .................................................................................................. 6 2.2 Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat ........................................................................ 7 2.3 Hoidon ja kuntoutuksen toiminta- ja palvelukonsepti .................................................................... 9 2.3.1 Espoon sairaalan ydintoiminnan pääprosessit ....................................................................... 9 2.3.2 Potilaiden ohjautumisen periaatteet ....................................................................................12 2.3.3 Palvelujen järjestämisen strategia ........................................................................................13 2.3.4 Toiminnallinen integraatio ...................................................................................................14 2.3.5 Geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaaminen ...................................................................15 Espoon uuden sairaalan toiminta.............................................................. 15 3.1 Sairaalan kapasiteetti ................................................................................................................... 15 3.2 Osastohoito ja -kuntoutus ............................................................................................................ 16 3.3 Espoon sairaalan päivystysosasto ................................................................................................. 18 3.4 Ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikkö........................................................................................... 19 3.5 Kotiin vietävät palvelut -yksikkö ................................................................................................... 21 3.6 Palliatiivisen ja saattohoidon palvelut .......................................................................................... 21 3.7 Tukipalvelut ................................................................................................................................. 22 3.8 Uuden sairaalan johtamisjärjestelmä ........................................................................................... 23 Toiminnallisen suunnittelun jatkotyö ....................................................... 24 2 Versio 1.0 28.5.2015 1 Johdanto Espoon uusi sairaala valmistuu HUS-Jorvin sairaalan välittömään läheisyyteen, ja se luovutetaan käyttäjille tämän hetken tiedon mukaan 1.9.2016. Tilat varustellaan, kalustetaan ja saatetaan käyttökuntoon syksyn 2016 aikana, ja sairaala on valmis vastaanottamaan potilaita todennäköisesti vuodenvaihteessa 2016 - 2017. Sairaalan uudet, nykyaikaiset tilat ja erityisesti yhden hengen potilashuoneet, mahdollistavat uudenlaisen, yksilöllisistä tarpeista lähtevän potilas- ja perhekeskeisen toiminnan ja myönteisen asiakaskokemuksen. Tämä suunnitelma käsittelee hoidon ja kuntoutuksen toimintakonseptia sekä Espoon sairaalassa että HUS:n päivystyslisärakennukseen tammikuussa 2016 Espoon käyttöön otettavalla päivystysosastolla. Espoon uuteen sairaalaan yhdistetään Jorvin kampukselle Puolarmetsän sairaalan, Jorvin terveyskeskusosastojen ja Muuralan sairaalan toiminnot. Sairaalan sijainti mahdollistaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon aikaisempaa syvemmän toiminnallisen integraation ja sekä hoitoon liittyvien että hoitoa tukevien tukipalvelujen rationoinnin. Espoon sairaala asemoituu osaksi Jorvin kampusta ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskukseksi, ja se tuottaa palveluita yhteistyössä HUS-Jorvin sairaalan kanssa. Lähtökohta on potilaan hoidon joustavan, yksilöllisen ja mahdollisimman hyviin kuntoutustuloksiin tähtäävän ns. liukumäki-mallin laajentaminen koskemaan mahdollisimman suurta osaa potilaista. Tavoitteena on siirtää kuntoutusta ja hoitoa sairaalan seinien sisältä potilaan kotona, omassa elinympäristössä toteutettavaksi siinä vaiheessa, kun se on turvallista ja potilaan toimintakyvyn puolesta mahdollista. Näissä tapauksissa sairaala ottaa vastuuta potilaan hoidosta myös kotona. Sairaalan toimintamallin tavoitteena on yksilöllisen kuntoutustuloksen optimoinnin lisäksi minimoida organisaatioista ja fyysisistä siirroista johtuvat viiveet ja laatupoikkeamat. Espoon sairaala on onnistunut tehtävässään, kun potilas on toipunut ja pärjää tyytyväisenä arjessa. Sairaalan antama hoito nähdään kotihoidon tukipalveluna. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden sairaalan hankesuunnitelman vuonna 2012, minkä jälkeen uuden sairaalan rakentaminen käynnistyi HUS-Jorvin sairaalan kiinteään yhteyteen suunnittele ja rakenna -toteutustavalla. Uudessa rakennuksessa on tilat Espoon sairaalan seuraaville toiminnoille: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. osastohoito (255 yhden hengen potilashuonetta) saattohoito ja palliatiivinen hoito (15 hoitopaikkaa) kuntoutus- ja terapiapalvelut avohoito-, etäpoliklinikka- ja kotiin vietävät palvelut hoitokeskus kotisairaala keskitetty palveluohjaus hallinto ja toimistotyö Lisäksi rakennuksessa on suun terveydenhuollon yksikkö, apuvälinekeskus, kokous-, ravintola-, liike- ja huoltotiloja sekä rekrytointipalvelujen palvelupiste. Sairaalan alle valmistuu pysäköintitilat noin 1000 autolle. 3 Versio 1.0 28.5.2015 Espoon sairaalan toimintakokonaisuuteen liittyy kiinteänä osana Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen valmistuva 22-paikkainen päivystysosasto, joka keskittyy akuutin geriatrian palveluihin. 1.1 Toiminnallisen suunnittelun kulku Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.2.2012 Espoon uuden sairaalan hankesuunnitelman, jonka mukaan sairaala sijoittuu Jorvin kampukselle, jotta yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa saadaan tiiviimmäksi ja jotta tukipalvelujen tuottamisesta syntyy synergiaetuja. Sairaalan toiminnallinen suunnittelu mukautettiin uuteen toimintaympäristöön uusien mahdollisuuksien avauduttua. Työtä on tehty sairaalan ja vanhuspalvelujen oman henkilöstön lukuisissa työpajoissa ja laajennetun johtoryhmän kokouksissa. Ulkopuolista osaamista on saatu tärkeäksi nähtyihin tarpeisiin kuten palvelumuotoiluun (Palmu), kapasiteetin mitoitukseen ja prosessien suunnitteluun (NHG), toiminnan simulointiin (Synesa) ja informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan (EUS-ICT-hanke). Toiminnallista suunnittelua ovat ohjanneet sille nimetty oma ohjausryhmä ja SOTET sairaalasuunnittelun ohjausryhmä. 2 Espoo-tarinan mukainen uuden sairaalan missio ja visio Espoon sairaala nivoutuu osaksi Espoon vanhusten palveluita. Sairaalalla on keskeinen rooli sairaalatasoisten palveluiden tuottamisessa Espoon ikääntyneille asukkaille heidän tarpeidensa mukaisesti. Sairaalan missio voidaan kiteyttää seuraavasti: Missio ”Espoon sairaala mahdollistaa ikääntyneiden espoolaisten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Sairaala on vastuussa ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen sairaalapalveluiden tuottamisesta osastoilla, avopalveluina sekä kotihoidon tukena espoolaisten tarpeisiin” Espoon uuden sairaalan strategisen suunnittelun tueksi ja suunnaksi on suunnittelutyön aikana muodostettu visio sairaalan tavoitetilasta. Tämä visio ohjaa suunnittelussa ja tulevassa toiminnassa tehtäviä strategisia, taktisia sekä operatiivisia valintoja. Uuden sairaalan visio on kiteytetty seuraavaksi visiolausumaksi: 4 Versio 1.0 28.5.2015 Visio ”Espoon sairaala on ikääntyneiden hoidon kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa.” ja Espoon sairaala profiloituu ja asemoituu ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen kompetenssikeskukseksi osana Jorvin kampusta. Espoon sairaala tuottaa ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen asiakaslähtöisiä palveluita monikanavaisesti, vahvasti muihin ikääntyneille palveluja tuottaviin yksiköihin integroituen. Espoon sairaala tuottaa akuutin geriatrian koulutusta yhteistyössä Helsingin yliopiston, HUS:n ja muiden oppilaitosten kanssa. Strategiset tavoitteet Kehittämistyön aikana on tunnistettu konkreettisia tavoitteita, jotka mahdollistavat vision toteutumisen. Tavoitteet ohjaavat toiminnan suunnittelussa tehtäviä strategisia valintoja (kuva 1). Kuva 1. Toiminnan suunnittelun tueksi kiinnitetyt strategiset tavoitteet 5 Versio 1.0 28.5.2015 2.1 Suunnittelua ohjaavat periaatteet Vision toteuttamisen reunaehdoiksi on tunnistettu keskeisiä periaatteita, jotka ohjaavat toisaalta uuden sairaalan rakentamisen suunnittelua, mutta toisaalta myös uuden sairaalan toiminnan kehittämistä, kuten palvelujen tuotantoa, toteuttamistapaa sekä toiminnan organisoimista (kuva 2). Kuva 2. Espoon sairaalan rakentamisen ja toiminnan kehittämisen strategiset tavoitteet Asiakaskeskeisyys Asiakas on oman hoito- ja kuntoutusprosessinsa avainpelaaja. Asiakas saa yksilöllisten tarpeidensa mukaiset palvelut ja hänellä on mahdollisuus osallistua sairaalassaoloaikanaan monipuolisesti arkielämän aktiviteetteihin. Sairaalan tilat ovat viihtyisät ja helposti hahmotettavat ja tarjoavat mahdollisuuden sekä yksityisyyteen että yhdessäoloon. Sairaala on asiakkaiden ja omaisten helposti saavutettavissa ja viestii ulkonäöllään asiakkaiden ja palvelun arvostuksesta. Kuntouttava ja esteetön ympäristö Sairaalan tilat innostavat asiakkaita omatoimiseen ja ohjattuun kuntoutumiseen ja arkielämän toimintojen ylläpitoon. Liikennetilat ovat monipuolisia toimintatiloja, ulkotilat esteettömiä ja helposti käytettävissä. Tilat mahdollistavat omaisten läsnäolon ja osallistumisen kuntoutukseen. Sisäänkäyntitilat ovat houkuttelevat ja mieleenpainuvat. Toimivat työolosuhteet henkilöstölle Sairaalan tilat ja tekniikka edistävät ja tukevat henkilöstön laadukasta työskentelyä, työhyvinvointia ja turvallisuutta. Tilaratkaisut edistävät asiakaskeskeisyyden toteutumista ja kannustavat eri ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön ja kanssakäymiseen. Sairaala on helposti joukkoliikenteen saavutettavissa ja sen yhteydessä tai ympäristössä on arkielämän palveluita. 6 Versio 1.0 28.5.2015 Uudet teknologiset ratkaisut Hoitamisen ja kuntoutumisen apuna on moderni diagnostiikka-, hoito- ja seurantateknologia. Omatoimisessa ja ohjatussa kuntoutuksessa käytetään uutta alan teknologiaa. Asiakkaalla on käytössään tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat yhteydenpidon talon sisällä ja ulkomaailmaan, tiedonhankinnan, omien terveystietojen katselun ja viihdetarjonnan. Talotekniikka ja talon sisäinen logistiikka perustuvat tarvelähtöiseen automaatioon ja robotiikkaan, jotka edistävät henkilöstöresurssien hyödyntämistä. Sujuvat työprosessit ja logistiikka Potilasohjaus-, hoito- ja kuntoutus sekä kotiutus muodostavat potilaan kannalta tarkoituksenmukaisen, päämäärään etenevän kokonaisuuden. Hoitoprosessit mahdollistavat sen, että työajasta mahdollisimman paljon käytetään välittömään asiakastyöhön. Lääke-, tekstiili- ja muun tarvikehuollon toiminnot automatisoidaan. Monikäyttöisyys ja muunneltavuus Sairaalan tilat ovat valmiiksi monikäyttöisiä. Tilat voidaan helposti muuttaa uusia tarpeita vastaaviksi. Talotekniikan vaatimat kanava- ym. tilat suunnitellaan siten, että huolto, muuttaminen ja uusiminen voidaan tehdä siten, että sairaalan toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Laadun ja kustannusten hallinta Asiakkaat pitävät asiakaspalvelua, toimintatapoja ja kuntoutumisympäristöä erinomaisina. Sairaalassa tarjottavan palvelun laatu ja kuntoutumistulokset ovat korkeatasoisia. Kuntoutumisympäristöt ovat esteettisiä ja edistävät palvelutavoitteiden saavuttamista. Sairaalan käyttö- ja toimintakustannukset ovat kokonaistaloudellisesti edulliset koko rakennuksen elinkaaren ajan. Ympäristöystävällisyys Sairaalan energiankulutus optimoidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan. Sairaalan hiilijalanjälki on pieni ja hyvää kansainvälistä tasoa. Sairaala on rakennuksena ajaton ja sen arkkitehtuuri on kestävää. 2.2 Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat Espoon sairaalan hoidon ja kuntoutuksen palvelutuotanto toteutetaan monikanavaisesti sairaalan kampusalueella tuotettuina palveluina sekä sairaalakampuksen ulkopuolelle jalkautuvina mobiileina palveluina. Palvelutuotannossa hyödynnetään tietoteknisiä ratkaisuja palveluiden saatavuuden parantamiseksi sekä etäpalveluina että liikkuvina konsultaatiopalveluina, jotta asiantuntijoiden liikkumistarvetta voidaan vähentää niissä tilanteissa, joissa se ei hoidon tai kuntoutuksen kannalta tuota lisäarvoa tai ole muutoin merkityksellistä. Espoon sairaalan ydinpalvelutuotannon kanavastrategia rakentuu alla olevassa kuvassa esitettyjen keskeisten osatekijöiden ympärille, joita tuotetaan sairaalan toimintojen avulla (kuva 3). 7 Versio 1.0 28.5.2015 Kuva 3. Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat 2.3 Hoidon ja kuntoutuksen toiminta- ja palvelukonsepti Potilaiden hoito ja kuntoutus ovat kokonaisuus, jossa asiantuntijat työskentelevät tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään ja potilaan ja hänen läheistensä kanssa, yhteisissä tiloissa lähellä potilasta, tavoitteena toimintakyvyn palauttaminen ja arjessa pärjääminen. Lähtökohtana on, että potilaan paras hoitopaikka on oma koti aina silloin, kun se on mahdollista. Sairaala ottaa vastuuta hoidosta ja kuntoutuksesta myös kotiutumisen jälkeen niissä tilanteissa, kun hoitoa ja kuntoutusta on tarkoituksenmukaista jatkaa potilaan omassa kodissa osastohoidon sijasta. Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti Espoon uuden sairaalan toiminnan kehittämistyön aikana muodostettuja suunnitelmia sairaalan toiminnan pääprosessien sekä johtamisjärjestelmän periaatteista. Suunniteltujen pääprosessien alaisten toiminnallisten prosessien sekä johtamisjärjestelmän tarkempi suunnittelu ja kehitystyö ovat dokumentin kirjoitushetkellä kesken. Näiden osalta suunnittelutyö jatkuu jatkokehityksen aikana. 8 Versio 1.0 28.5.2015 2.3.1 Espoon sairaalan ydintoiminnan pääprosessit Kuva 4. Sairaalan toiminnan pääprosessit ja toiminnot Sairaalan palvelukonseptin mukainen ydintoiminta jaetaan kolmeen pääprosessiin, jotka ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, erityisesti osastohoidon yhteydessä (kuva 4 ja 5). Potilasohjauksen, hoidon ja kuntoutuksen sekä kotiutuksen, samoin kuin koko sairaalan, toiminnan yhteisenä päämääränä on tuottaa tehokkaat palvelut ikääntyneille ja auttaa heitä asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Potilasohjauksen avulla tehostetaan resurssien käyttöä ja kohdennetaan hoidon ja kuntoutuksen palvelut optimaalisella tavalla potilaan yksilölliseen tarpeeseen. Palvelun ja hoidon tarvetta arvioidaan suunnitelmallisesti ja monialaisesti koko hoitojakson ajan ja kuntoutuksen jatkuminen kotona huomioidaan. Kotiutukseen valmistautuminen käynnistyy heti hoidon alettua. 9 Versio 1.0 28.5.2015 Kuva 5. Sairaalan palvelukonseptin mukaiset pääprosessit Alla olevassa kuvassa (kuva 6) on kuvattu osastolle hoitoon tulevan potilaan pääprosessien mukainen hoitopolku, joka alkaa potilasohjauksesta, jatkuu hoitona ja kuntoutuksena ja päättyy kotiutukseen. 10 Versio 1.0 28.5.2015 Kuva 6. Suunniteltujen pääprosessien mukainen hoitopolku Espoon sairaalassa 11 Versio 1.0 28.5.2015 2.3.2 Potilaiden ohjautumisen periaatteet Potilasvirrat muuttuvat Espoon uuden sairaalan avautuessa merkittävästi, sillä uuteen sairaalaan fuusioidaan aikaisemmin useassa kiinteistössä sijainneet toiminnot (kuva 7). Jorvin sairaalan terveyskeskusosastojen, Puolarmetsän sairaalan ja Muuralan päiväsairaalan palvelutuotanto siirtyy Jorvin kampukselle. Kuva 7. Potilasvirtauksen muutokset Espoon sairaalan osastojen näkökulmasta Alla olevassa kuvassa on esitetty Espoon uuden sairaalan potilasvirtojen arvioidut jakaumat (kuva 8). Kaikki HUS:n osastoilta Espoon sairaalaan hoitoon tulevat potilaat ohjataan Espoon sairaalan osastoille. HUS Jorvin yhteispäivystyksen potilaista, jotka tulevat Espoon sairaalaan, noin 40 % ohjautuu päivystysosastolle ja noin 60 % muille osastoille. Päivystysosastolla hoidossa olleista potilaista noin 70 % kotiutuu, arviolta 15 % siirtyy jatkohoitoon ja -kuntoutukseen Espoon sairaalan muille osastoille ja noin 10 % tarvitsee erikoissairaanhoidon osastohoitoa. Päivystysosaston tavoitteellinen hoitoaika on enimmillään 3-5 vuorokautta. Espoon sairaalan osastoilta noin 80 % potilaista kotiutuu. Kuva 8. Potilasvirtaus kanavittain Espoon sairaalassa Potilaiden ohjautuminen Espoon sairaalan tuottamiin palveluihin keskitetään perustettavaan keskitettyyn palveluyksikköön (KePa). 12 Versio 1.0 28.5.2015 Pääasiallinen potilasvirta uuden sairaalan päivystysosastolle tulee Jorvin sairaalan yhteispäivystyksestä ja pieneltä osin terveysasemilta ja kotihoidosta. Päivystysosastolle poimitaan lyhyttä hoitojaksoa ja nopeaa puuttumista tarvitsevat potilaat. Hoito- ja kuntoutusosastot saavat potilaat ennen kaikkea HUS:n osastoilta, kuten Jorvin, Meilahden ja Töölön sairaaloista. Niiden tehtävänä on huolehtia potilaiden tehokkaasta jatkohoidosta ja kuntoutuksesta niin kauan, kuin potilaan toimintakyky edellyttää sairaalassa annettavaa hoitoa ja kuntoutusta. Espoon uuden sairaalan 1. kerroksessa on monipuoliset tilat polikliinisen hoidon ja kuntoutuksen käyttöön. Näitä tiloja käyttävät sekä osastohoidossa olevat että kotoa palveluihin tulevat ryhmät ja asiakkaat. 2.3.3 Palvelujen järjestämisen strategia Espoon sairaalan ydinpalvelut sekä tukipalvelut jakautuvat itse tuotettaviin sekä ostettaviin palveluihin. Sairaalan ydinpalvelut tuotetaan pääosin itse. Keskeinen strateginen valinta on hoitoon liittyvien sekä hoitoa tukevien tukipalveluiden erottaminen sairaalan palvelutuotannosta, jolloin sairaala voi keskittyä potilaalle lisäarvoa antavien palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Hoitoon liittyvät ja hoitoa tukevat tukipalvelut hankitaan HUS:n liikelaitoksilta ja osakeyhtiöiltä. Sairaalan potilasohjaus keskitetään sairaalan henkilöstöstä koostuvaan keskitettyyn palveluyksikköön (KePa), jonka tehtävänä on vastata potilasohjauksesta sairaalan toimintayksiköihin. Keskitetty yksikkö vastaa potilaspaikkojen varaamisesta alustavan tarvearvioinnin ja osastoprofiilien mukaisesti sekä välittää paikkainformaation potilaita lähettäviin yksiköihin. Keskitetyn ohjausmallin avulla tehostetaan potilasohjaukseen liittyvää toimintaa ja helpotetaan integraatiota lähettävien yksiköiden ja Espoon sairaalan välillä. Sairaalan hoidon ja kuntoutuksen ydinpalvelut tuotetaan pääosin itse, lukuun ottamatta osastotoimintaan kuuluvan psykogeriatrisen osastoyksikön sekä psykogeriatrisen arviointipoliklinikan asiantuntijapalveluita, jotka tuotetaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin psykogeriatrian erityisasiantuntijoiden toimesta. Hoitotyön ja terapiapalvelut tuottaa psykogeriatrisen hoidon pienryhmän potilaille Espoon sairaalan henkilökunta. Sairaalan päätoiminnot on kuvattu Espoon sairaalan toimintokartassa (kuva 9). 13 Versio 1.0 28.5.2015 Kuva 9. Espoon sairaalan toimintokartta 2.3.4 Toiminnallinen integraatio Espoon uuden sairaalan toiminta perustuu yhdessä suunniteltuun ja tiiviiseen yhteistyöhön HUS:n ja Espoon kaupungin terveys- ja vanhuspalvelujen kanssa. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen toiminnallinen integraatio, jossa potilaan paras on lähtökohtana. Potilashoitoon ja kuntoutukseen rakennetaan sujuvat hoitoketjut, joista hukka karsitaan mahdollisimman pieneksi. Toimivan, ns. lonkkaliukumäki-mallin mukaan, kehitetään myös aivoverenkiertohäiriöiden ja haavojen sekä päivystyksenä annettavan hoidon hoitoketjuja. Psykogeriatrian polikliinisiä, liikkuvia ja osastopalveluja tuotetaan yhteistyössä HUS:n kanssa. Päivystyspotilaiden kulku Jorvin sairaalan yhteispäivystyksestä osastohoitoon on suunniteltu potilaan tarpeista lähtien niin, että potilaat ohjautuvat yhdessä sovittujen kriteerien mukaan joko HUS-Jorvin tai Espoon sairaalan päivystysosastolle. Akuuttigeriatrian koulutuksessa Espoon sairaala, Helsingin yliopisto ja HUS tekevät yhteistyötä. Virka-ajan ulkopuolisissa päivystyspalveluissa Espoon sairaala tukeutuu osin HUS-Jorvin palveluihin. Ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaajana Espoon sairaala tarjoaa palveluja myös HUSJorvissa hoidossa oleville potilaille. Geriatrista arviota saatetaan tarvita esimerkiksi ikääntyneen ja muistisairaan potilaan hoitotoimenpiteiden suunnittelussa. Vastaavasti HUS-Jorvin eri alojen 14 Versio 1.0 28.5.2015 erikoislääkärit antavat konsultaatioapua Espoon sairaalan potilaille. Tavoitteena on se, että potilasta siirretään mahdollisimman vähän ja että konsultaatiot tapahtuvat potilaan hoitopaikassa aina silloin, kun se on mahdollista. Tilojen läheisyys mahdollistaa hyvän yhteistyön. Espoon sairaalan palliatiivisen ja saattohoidon konsepti on tehty yhteistyössä HUS:n kanssa, ja se pohjautuu alueelliseen suunnitelmaan palliatiivisen ja saattohoidon järjestämisestä HUS:n alueella. Jatkossa Espoo ottaa vastuun palliatiivisesta ja saattohoidosta Jorvin kampuksella. Suunnitelman mukaan Jorvin sairaalaan ei perusteta erillistä palliatiivisen ja saattohoidon yksikköä, vaan Jorvin kampuksen potilaat käyttävät Espoon sairaalan tuottamia palveluita, mikäli Terhokodin palveluille ei ole tarvetta. Vastaavasti Jorvin sairaalan kipupoliklinikka palvelee myös Espoon sairaalan potilaita. Toiminnallisen integraation syventämisessä on tunnistettavissa jatkokehittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalityössä ja niissä terapiapalveluissa, jotka edellyttävät erityisosaamista ja joiden potilasmäärät ovat verrattain pieniä. Nämä palvelut ovat potilaiden ja sairaalan toiminnan kannalta hyvin tärkeitä, minkä vuoksi niiden saatavuuden puutteet hidastavat potilaiden hoitoa ja kuntoutumista. Potilaiden turvallinen kotiutuminen edellyttää sairaalan ja kotihoidon toimintojen hyvää integroitumista. Potilaan valmentajamallin avulla ohjataan kotiutuksen käytännön järjestelyjä yhteistyössä omaisten, läheisten ja kotihoidon kanssa. 2.3.5 Geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaaminen Väestörakenteen muuttuessa ikääntyneiden potilaiden määrä kasvaa voimakkaasti sairaaloissa ja päivystyspoliklinikoilla, minkä vuoksi geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiselle on suuri tarve. Espoon uudesta sairaalasta on mahdollista kehittyä geriatrisen osaamisen edelläkävijä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Espoon sairaalan päivystysosaston osalta on sovittu, että osastolla työskentelee seniorilääkärin lisäksi kaksi erikoistuvaa lääkäriä, jotka suorittavat erikoistumispalveluja geriatrian erikoislääkäritutkintoa varten. Espoon sairaalan päivystysosasto on hyvä koulutusympäristö, minkä vuoksi siellä voi suorittaa 6 kk akuutin geriatrian yliopistollista palvelua. Vastaava kouluttaja on Helsingin yliopiston geriatrian professori ja erikoistuvien lääkäreiden esimies on harjaantunut akuutin geriatrian osaaja. Vastaavanlaista koulutusta ei ole saatavilla muualla. Espoon sairaalan päivystysosasto on akuutin geriatrian koulutuksen edelläkävijä Suomessa. 3 3.1 Espoon uuden sairaalan toiminta Sairaalan kapasiteetti Espoon sairaalan uudisrakennukseen valmistuu yhteensä 270 yhden hengen potilashuonetta, joista 15 huonetta on suunniteltu palliatiivisen ja saattohoidon sekä 15 potilashuonetta psykogeriatrisen osastohoidon tarpeeseen. Lisäksi Jorvin kampuksen uuteen 15 Versio 1.0 28.5.2015 päivystyslisärakennukseen valmistuu 22 hoitopaikkaa päivystysosaston käyttöön, joten sairaalan kokonaiskapasiteetti on 292 hoitopaikkaa. Potilashoidon perusyksikkö on 15 potilashuoneen pienryhmä. Kolme tai vaihtoehtoisesti neljä pienryhmää muodostavat osaston, joten osastojen koko on joko 45 tai 60 sairaansijaa. Osastot sijaitsevat rakennuksen 2-4. kerroksessa. Osastojen tilat on rakennettu muuntojoustaviksi, joten ne voidaan ottaa käyttöön helposti myös asteittain. Sairaansijojen tarvetta voidaan arvioida kuolemanvaaran läheisyydellä. Eliniän piteneminen ei näytä lisäävän palvelun tarvetta niinkään sairaalahoidossa kuin muissa ikääntyneiden palveluissa. Vuonna 2004 sairaalapaikkoja oli 230 ja tällä hetkellä niitä on 218. Espoon panostus kotihoidon kehittämiseen ja sairaalahoidon tehostamiseen on alkanut vaikuttaa palvelujen kysyntään. Palvelurakenteen muutos näkyy kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun tarpeen kasvuna ja samanaikaisena pitkäaikaishoidon laitospaikkojen määrän vähenemänä. Sairaalahoidon tarve ei kasva ikävuosien lisääntymisen myötä samalla tavalla, kuin tähän asti on arvioitu. Lisäksi kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan lisäämällä ambulatorisia ja liikkuvia, sairaalan seinien ulkopuolelle kehitettäviä palveluita. Sairaalan käynnistyessä Espoon käyttöön tarvitaan nykyinen määrä sairaansijoja, yhteensä 218. Tässä vaiheessa vapaaksi kapasiteetiksi jää 75 potilashuonetta, jotka voidaan ottaa käyttöön myöhemmin tai joita voidaan käyttää palvelujen myyntiin naapurikuntien tarpeeseen. Mikäli naapurikunnat ovat kiinnostuneita yhteistyötä, Espoolla on mahdollisuus tarjota Espoon sairaalan palveluita naapureille. Jorvin kampuksella on käynnistymässä mittava peruskorjaus- ja saneerausrakentaminen, minkä vuoksi Espoon sairaalassa tässä vaiheessa vapaaksi jäävä tila voisi toimia vaihtoehtoisesti myös HUS:n väistötilana. 3.2 Osastohoito ja -kuntoutus Espoon uuden sairaalan osastohoito toteutetaan uuden sairaalarakennuksen myötä yhden hengen potilashuoneissa sekä pienryhmien että osastojen yhteisissä tiloissa. Yhden hengen potilashuone on merkittävä parannus sairaalan toiminnassa (kuva 10). On osoitettu, että verrattuna monen potilaan huoneisiin yhden hengen huoneissa potilaiden toipuminen on nopeampaa, uni parempaa, hoitoaika lyhyempi, sairaalainfektioiden ja hoidon komplikaatioiden määrä vähäisempi, yksityisyys parempi, hoito- ja kuntoutusprosessi tehokkaampi, potilaiden siirtely vähäisempää, omaisten ja läheisten osallistuminen aktiivisempaa, omaisten ja läheisten yöpyminen mahdollista ja tilojen käyttöaste korkeampi. Yhden hengen potilashuoneet ovat paitsi laadullinen, myös kokonaistaloudellisesti perusteltu ratkaisu. 16 Versio 1.0 28.5.2015 Kuva 10. Yhden hengen potilashuone Espoon uuden sairaalan osastot on jaettu 45 hoitopaikan profiiliosastoiksi. Kukin osasto on samalla sekä profiloitunut että geneerinen, jolloin kysynnän vaihtelutilanteissa voidaan toimia joustavasti ja hoitopaikkojen käyttöaste saadaan optimaaliseksi. Osastojen profilointi perustuu resurssien käytöstä syntyvän synergiahyödyn ja sujuvan logistiikan tavoitteluun. Potilaita pyritään siirtelemään mahdollisimman vähän. Potilasryhmät, jotka käyttävät samoja resursseja, sijoitetaan samaan yksikköön (taulukko 1). Lähimmäksi Jorvin yhteyskäytävää sijoitetaan ne potilasryhmät, jotka tarvitsevat eniten yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, joko konsultaatioita tai tutkimusresursseja, kuten kuvantaminen ja endoskopia. Suurimman potilasliikenteen virrat sijoittuvat lähelle sairaalaan tuloa ja vastaavasti pienemmät voivat sijaita etäämpänä ja erillään valtaväylistä. Potilaiden hoitoon liittyvät erityistarpeet ja -piirteet, kuten turvallinen, rauhallinen, levollinen ympäristö, tai potilaiden levottomuus, valvonnan tarve jne. huomioidaan osastojen sijoittelussa. Taulukko 1. Esimerkki osastojen profiileista ja niiden sijoittelusta sairaalarakennuksessa Kerros 1 2 3 4 Osasto Palliatiivinen ja saattohoito Ortopedinen kuntoutus Haavat Psykogeriatria Infektiot Neurologinen kuntoutus Paikat 15 Huom. 45 45 45 45 45 Ei potilaskäytössä sairaalan avautuessa 17 Versio 1.0 28.5.2015 Osastohoitoon saapuvat potilaat sijoittuvat osastoille kokonaishoitopolun kuvauksessa suunniteltujen periaatteiden mukaisesti. Saapuvat potilaat sijoitetaan keskitetyssä palveluyksikössä (KePa) tehdyn tarvearvioinnin ja osastoprofiloinnin sekä kunakin hetkenä vallitsevan paikkatilanteen mukaisesti. Sairaalan palvelutuotannon toteutuksessa noudatetaan potilas- ja omaisfokusoitua hoidon lähestymistapaa, jossa potilas, hänen omaisensa ja läheisensä osallistetaan aktiiviseksi toimijaksi hoito- ja kuntoutustyön kaikkiin vaiheisiin. Sairaalaan toiminnassa tämä lähestymistapa jalkautetaan suunnittelutyön aikana innovoidun Valmentaja-mallin avulla, jossa kullekin potilaalle määritetään sairaalan henkilökunnasta kumppani, joka tukee potilasta ja toisaalta nivoo ammattihenkilökunnan substanssityön sekä potilaan omaisten ja läheisten kommunikoinnin ja osallistumisen yhdeksi, potilaan eduksi muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Mallin avulla Espoon sairaalan toiminnassa voidaan vahvasti integroida potilaiden somaattinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutuminen, jota tuetaan myös potilaille tarjottavilla viestintäratkaisuilla. Hoito- ja kuntoutuspalvelujen tuottaminen osastolla nojautuu potilaan, hänen läheistensä ja omaistensa kanssa käytävään kommunikaatioon, monialaiseen ja iteroituvaan palvelutarvearviointiin sekä tarvearvioinnin perusteella tehtävään hoitoja kuntoutussuunnitelmaan. Toimintaa tuetaan myöhemmin tarkentuvalla ”Valmentaja ”toimintamallilla. ”Valmentaja” on potilaan aktiivinen kumppani ja sparraaja, hän helpottaa ja koordinoi monialaisen toiminnan suunnittelua ja seuraa sen toteutumista potilaan rinnalla. Osastohoidon aikana kuntoutustoiminta pyritään toteuttamaan Lean -periaatteiden mukaisesti mahdollisimman vähin potilaan siirroin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että potilaskuntoutusta tullaan optimoimaan osastolle rakennettaviin kuntoutuspisteisiin niiltä osin, kuin potilaan tarvitsemat kuntoutusmuodot sen mahdollistavat. Sairaalan ensimmäisen kerroksen kuntoutustiloissa toteutetaan kuntoutusmuotoja, joita ei ole mahdollisia toteuttaa osastoilla tai joiden käyttö on muutoin tarkoituksenmukaista. Potilaan liikkuminen kuntoutustiloihin nähdään kuntoutumista edistävänä toimintona ja siirtymisessä hyödynnetään myös opiskelijoiden ja potilaan läheisten apua. 3.3 Espoon sairaalan päivystysosasto Osasto sijoittuu päivystyslisärakennukseen lähelle Jorvin sairaalan yhteispäivystystä ja HUS:n päivystysosastoa. Osastolla on 22 hoitopaikkaa lyhyen hoidon tarpeeseen. Tavoitehoitoaika on korkeintaan 3 (-5) vuorokautta. Päivystysosasto toimii läheisessä yhteistyössä Jorvin sairaalan päivystyksen kanssa. Akuutti geriatria on osaston ydinosaamisalue. Tavoitteena on selkeyttää hoidonporrastusta niin, että päivystyspoliklinikalle hakeutuneet, sairaalassa annettavaa hoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat hoidon tarpeen mukaan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Päivystysosaston tehokas toiminta on keskeinen keino lyhentää sairaalassa annettavan hoidon tarvetta ja kestoa. 18 Versio 1.0 28.5.2015 Espoon sairaalan päivystysosaston toiminta tähtää kolmeen tavoitteeseen: 1. viiveetön diagnostiikka ja hoidon tarpeen määrittely 2. nopea hoidon ja kuntoutuksen käynnistyminen 3. nopea, tuettu kotiutus tai jatkohoitopaikan määrittely Päivystysosastotoiminnassa keskimääräisen käyttöasteen tulee olla normaalia vuodeosastotoimintaa matalampi, jotta osastolla säilyy kyky vastaanottaa potilaita aina silloin, kun sille on tarve. Hoitopaikkojen optimaalinen käyttöaste on 85-90%. Potilaat ohjautuvat päivystysosastolle pääasiallisesti Jorvin sairaalan päivystyksestä. Potilas voidaan ottaa Espoon terveysasemilta tai kotihoidosta päivystysosastolle suoraan, ohi Jorvin päivystyspoliklinikan, sillä edellytyksellä, että osastolle tulosta on sovittu etukäteen joko keskitetyn palveluohjausyksikön (KePa) tai päivystysosaston seniorilääkärin kanssa. Tällöin on tärkeätä varmistaa se, että potilaan tila ei edellytä tutkimusta päivystyspoliklinikalla ennen osastolle tuloa. Kiireellistä ja puolikiireellistä hoitoa tarvitsevien potilasryhmien välimaastoon jää ikääntyneitä henkilöitä, joilla on tutkimuksen, hoidon ja selvittelyn tarvetta. Jos vanhuksen vointi ja toimintakyky heikentyvät lyhyessä ajassa, on tärkeätä puuttua tilanteeseen nopeasti. Vanhus voidaan ottaa matalan kynnyksen periaatteella päivystysosastolle kotihoidon lääkärin arvion perusteella esimerkiksi seuraavana aamuna. Tällöin tarvitaan usein monialaisia selvityksiä, ja ne tehdään keskitetysti ja ketterästi päivystysosaston resursseja hyödyntäen. Osastolla työskentelevä henkilöstö on Espoon kaupungin palveluksessa. Seniorilääkäri ohjaa kahta erikoistuvaa lääkäriä, jotka suorittavat akuutin geriatrian yliopistopalvelua 6 kk:n jaksoissa. Helsingin yliopisto vastaa erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta ja erikoistumispalvelujen hyväksymisestä. Kaikki osastolla työskentelevät hoitajat ovat akuuttihoitoon perehtyneitä sairaanhoitajia. Akuutin geriatrian päivystysosasto on alansa yliopistollinen koulutuspaikka Suomessa ja akuutin geriatrian edelläkävijä. Päivystysosaston potilasohjausta, henkilöstöä ja toimintaohjeita koskeva tarkempi kuvaus on valmistunut. 3.4 Ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikkö Uuden sairaalan ambulatorisilla palveluilla tarkoitetaan polikliinisia ja etäkonsultaatiopalveluita, hoitokeskusta ja ryhmä- ja yksilökuntoutuspalveluja ja ne sijaitsevat uuden sairaalan 1. kerroksessa. Yksikkö sisältää nykyisen muistipoliklinikan, päiväsairaalan ja joiltain osin kotisairaalan toimintoja, jotka tulevat muuttumaan ja laajenemaan. Polikliinisiin palveluihin tullaan lähetteellä tai osastohoidon jälkeen sovitusti ajanvarauksella kotoa. Polikliinisiä palveluita tuotetaan yhteistyössä HUS:n kanssa ja niitä tarjotaan myös HUS-Jorvin klinikoilla hoidettavien potilaiden tarpeisiin. 19 Versio 1.0 28.5.2015 Espoon sairaalan ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikköön osoitetut lähetteet tulevat keskitettyyn palveluyksikköön (KePa), joka ohjaa lähetteen tarkoituksenmukaiseen hoitoyksikköön. Tavoitteena on, että potilaalle tarpeelliset tutkimukset ja hoidot ohjelmoidaan mahdollisimman kattavasti yhdellä käynnillä tapahtuviksi. Tällöin potilaalle järjestetään tarpeen mukaan lepopaikka tutkimusten väliajaksi yksikössä olevasta lepotilasta. Yksikön keskeisiä osaamisalueita ovat muistihäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus sekä kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi (comprehensive geriatric assessment, CGA). Näihin liittyy läheisesti psykogeriatrisen poliklinikan toiminta, jonka osaamista tarvitaan muun muassa muistihäiriöpotilaiden hoidossa. HUS tuottaa psykogeriatrian palvelut Espoon sairaalan tiloissa sekä konsultaatioina että hoitokäynteinä koko Jorvin kampuksen tarpeisiin. Psykogeriatrian tiimi tuottaa myös liikkuvia palveluja niitä tarvitseville yksiköille, kuten hoivakodeille. Ambulatorisessa yksikössä toimii palliatiivinen, matalan kynnyksen poliklinikka, jonne palliatiivisessa ja saattohoidossa olevat potilaat otetaan sujuvasti ja nopeasti konsultaatioon ja hoitoon. Toimintaperiaate on kuvattu tarkemmin palliatiivisen ja saattohoidon konseptissa. Osastohoidossa olleiden potilaiden jälkitarkastus on joissakin tilanteissa tarkoituksenmukaista ohjelmoida sairaalan ambulatoriseen yksikköön. Näin toimitaan etenkin silloin, kun tarvitaan usean eri ammattilaisen tapaamista ja sairaalassa yhdellä käynnillä saatavia tutkimuksia, kuten kuvantamista. Joskus sairaalahoitoa voidaan lyhentää, kun hoitavalla lääkärillä on mahdollisuus tarkistaa potilaan tilanne myöhemmin poliklinikalla. Toimintatapa on myös potilaslähtöinen, kun hoitava lääkäri ei vaihdu. Ns. näyttöpoliklinikka hyödyntää mahdollisimman usein etäpoliklinikalle sijoittuvaa kommunikaatioteknologiaa, joka mahdollistaa yhteydenpidon potilaaseen ilman, että potilaan tai lääkärin tarvitsee siirtyä paikasta toiseen. Ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikössä on tila, johon sijoittuu modernin kommunikaatioteknologian välineet virtuaalista etäyhteydenpitoa varten. Korkealaatuinen kuvayhteys on oleellinen. Tätä tilaa voidaan käyttää muun muassa terveysasemilta tuleviin konsultaatioihin ammattilaisten kesken, eri alojen erikoislääkäreiltä pyydettäviin hoitokonsultaatioihin, kotisairaalan sairaanhoitajien ja lääkäreiden keskinäiseen yhteydenpitoon, palliatiivisessa ja saattohoidossa olevien potilaiden yhteydenottoihin ja kuntoutuksen ohjaamiseen terapeuttien ja kotikuntoutuksessa olevien potilaiden kesken. Hoitokeskus antaa hoitoa potilaille, jotka tulevat ajanvarauksella kotoa sovitusti ohjelmoituihin hoitotoimenpiteisiin, kuten esimerkiksi lääkeinfuusioihin. Tyypillinen hoitokeskuksen potilas on laskimonsisäistä antibioottihoitoa sarjahoitona saava henkilö, joka kykenee tulemaan sairaalaan ja joka ei ole kotisairaalan antaman hoidon tarpeessa. Muita potilasryhmiä ovat esimerkiksi erilaisten haavojen takia hoitoa tarvitsevat potilaat. Hoitokeskus tukee avohoitoa ja se on nimensä mukaan hoitotyön keskus (nursing centre). Hoitokeskuksessa on lepopaikkoja, jotka ovat hoitokeskukseen tulevien potilaiden käytössä. Palliatiivisen ja saattohoidon potilaat hyödyntävät hoitokeskuksen tiloja esimerkiksi ryhmätoimintaan. Päiväkuntoutus toteutetaan hoitokeskuksen tiloissa. Kuntoutus- ja terapiatiloja käyttävät sekä osastoilla hoidossa olevat että kotoa tulevat potilaat. Pääperiaate on, että sairaalapotilaiden kuntoutus toteutuu hoidon kanssa tiiviisti integroituna ja että se tapahtuu tästä syystä lähellä potilashuonetta. Kuntoutumista tukevia laitteita onkin sijoitettu sekä pienryhmiin että osastoille ja tavoite on, että kuntoutuslaitteet ovat helposti potilaiden ja omaisten saavutettavissa kaikkina viikonpäivinä. Erityistiloja tarvitsevat toiminnot, kuten allaskuntoutus- ja osa musiikkiterapiasta voivat toteutua vain ensimmäisen kerroksen tiloissa. 20 Versio 1.0 28.5.2015 Potilaiden siirtymiseen osastoilta ensimmäisen kerroksen kuntoutustiloihin kannustetaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Tiloissa tuotetaan ryhmäkuntoutuspalveluja erikseen koottaville ryhmille. Kotona olevien potilaiden kuntoutumista tuetaan ylläpitämällä etäyhteyksiä ja kannustamalla potilaita niiden käyttöön. 3.5 Kotiin vietävät palvelut -yksikkö Kotiin vietävien palvelujen yksikkö muodostuu kotisairaalasta, kotihoitoa tukevista, liikkuvista lääkäripalveluista (kotihoidon lääkäripalvelut) ja kotikuntoutuksesta. Kotisairaala tuottaa potilaan kotiin sairaalatasoisia palveluja - kotisairaala on vaihtoehto sairaalassa annettavalle hoidolle. Kodilla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös hoivakotia. Kotisairaalan keskeisiä potilasryhmiä ovat suonensisäistä antibioottihoitoa saavat infektiopotilaat ja saattohoidossa olevat potilaat. Kotisairaalan toimintaa laajennetaan myös muihin asiakassegmentteihin osana liikkuvien palvelujen tuottamisen mallia. Kotisairaala hyödyntää etäpalvelut mahdollistavaa teknologiaa. Kotihoidon lääkärien vakanssit siirtyvät 1.9.2015 Espoon sairaalaan. Säännöllisessä kotihoidossa, pitkäaikaishoidossa sekä palliatiivisessa ja saattohoidossa olevat hauraat henkilöt ovat sairaalan tärkeitä asiakkaita. Kotihoidon ja kotisairaalan lääkärit tekevät kotikäyntejä matalalla kynnyksellä ja pyrkivät ennakoimaan mahdollista toimintakyvyn heikkenemistä, tavoitteena palvelujen kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti. Potilas voidaan ottaa nopeasti päivystysosastolle tutkimukseen ja hoitoon kotihoidon lääkärin arvion perusteella, kun syy ei selviä kotihoidon käytettävissä olevin keinoin. Näissä tilanteissa usein ruuhkaiseen päivystykseen lähettäminen on epätarkoituksenmukaista eikä se hyödytä, vaan pikemmin rasittaa potilasta. Kotihoidon lääkäreiden pääasiallinen tehtävä on hoitaa kotihoidon piirissä olevia potilaita, jotka eivät pysty itse menemään terveysasemalle. He antavat konsultaatioita kotihoidon henkilökunnalle potilaiden kiireellisissä asioissa. Sairaalasta aikaisempaa nopeammin kotiutuvien, kotihoidon piirissä olevien potilaiden hoitovastuu on kotihoidon lääkäreillä. Vastaavasti, mikäli sairaalasta kotiutunut potilas ei kuulu kotihoidon piiriin ja hän tarvitsee hoitoa, hoitovastuussa on kotisairaalan lääkäri. Sairaalahoidon kestoa pyritään lyhentämään panostamalla kotikuntoutukseen. Sairaalassa aloitettua kuntoutusta jatketaan potilaan omassa kotiympäristössä toimintakyvyn kohennuttua siihen pisteeseen, että kotona asuminen on kotihoidon tukemana mahdollista. Potilaan ei näin ollen tarvitse olla sairaalassa pelkästään kuntoutustoimenpiteitä varten, vaan sairaala ottaa vastuuta potilaasta myös kotiin siirtymisen jälkeen siihen asti, kun hoito voidaan päättää ja kun potilas voi siirtyä avohoidon tuottamiin palveluihin. Sairaalavaiheen lyhentyessä sairaalan henkilöstöresursseja vapautuu, jolloin sama, potilaalle tuttu terapiahenkilöstö voi jatkaa sairaalassa käynnistynyttä kuntoutusta kotona. Tärkeä tavoite on arjessa pärjääminen. 3.6 Palliatiivisen ja saattohoidon palvelut Espoon uusi sairaala antaa palliatiivisen ja saattohoidon palveluita saattohoito-osastolla, päiväsairaalapalveluina hoitokeskuksessa, matalan kynnyksen poliklinikkapalveluina ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikössä sekä kotiin vietävinä kotisairaalan palveluina. Palliatiivisen hoidon toimintakonsepti on tehty yhteistyössä HUS:n palliatiivisen yksikön kanssa. 21 Versio 1.0 28.5.2015 3.7 Tukipalvelut Espoon sairaalan tarvitsemat tukipalvelut jaotellaan hoitoon liittyviin ja hoitoa tukeviin. Hoitoon liittyvät tukipalvelut Apteekkipalvelut Lääkehuollon kaikki palvelut suunnitellaan hankittaviksi HUS-Apteekki -liikelaitokselta. Apteekkipalvelut sisältävät lääkkeiden hankinnan, varastoinnin sisältäen velvoitevarastoinnin, annosjakelun, toimittamisen sekä osastofarmasiapalvelun. Laadukas lääkehuolto on keskeinen potilasturvallisuustekijä. Laboratoriopalvelut Espoon uuden sairaalan laboratoriopalvelut hankitaan HUSLAB-liikelaitokselta. Laboratoriopalveluiden laajuuteen sisällytetään seuraavat palvelukokonaisuudet: · · · Espoon sairaalan osastojen säännölliset näytteenottokierrot Espoon sairaalan hoitokeskuksen sekä ambulatoristen palveluiden potilaiden näytteiden otot Kotisairaalan potilaiden laboratorionäytteet Tutkimusnäytteiden nopea analysointi on tärkeää ja tästä syystä uuteen sairaalaan rakenne-taan putkiposti, jota käyttämällä näytteet saadaan nopeasti analysoitavaksi Kuvantamispalvelut Espoon uuden sairaalan kuvantamispalvelut hankitaan HUS-Kuvantaminen -liikelaitokselta. Potilaiden kuvantamistutkimukset tehdään lääkärin lähetteellä. Palveluiden laajuuteen kuuluvat kaikki radiologian, kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen ja neurofysiologian kuvantamis- ja tutkimuspalvelut sekä tutkimusmateriaalin analysointi, tulkinta sekä lääkärin lausunnot. Hoitoa tukevat tukipalvelut Aula- ja turvallisuuspalvelut HUS-Servis -liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut tuottavat Espoon sairaalan kaikki aula- ja turvapalvelut. Espoon sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelut integroituvat osaksi HUS Jorvin sairaalan kokonaisuutta, jolloin palveluresurssin käyttö on tehokasta ja taloudellista. Aulaja turvallisuuspalvelut näyttäytyvät yhtenäisenä palvelukokonaisuutena Espoon sairaalan potilaille, henkilöstölle ja muille asiakkaille. Logistiikkapalvelut Espoon sairaalan tarvitsemat logistiset palvelut tuottaa HUS-Logistiikka -liikelaitos. Logistiikka on laaja kokonaisuus, joka sisältää hankintapalvelun, varastointi- ja toimituspalvelun, kuljetuspalvelun, tarvikkeiden täyttöpalvelun ja kiireettömät potilaskuljetukset. Sairaalassa palveluketju alkaa tuotevalikoiman tunnistamisesta ja standardoinnista sekä tuotteiden kilpailuttamisesta päätyen siihen, että tilatut tarvikkeet on toimitettu sovittuihin tiloihin lähelle päätekäyttäjiä. 22 Versio 1.0 28.5.2015 Apuvälinepalvelut Apuvälinepalvelut hankitaan HUS:n Apuvälinekeskukselta. Apuvälineiden hallinnassa tullaan hyödyntämään Espoon sairaalassa sijaitsevaa apuvälinekeskusta. Apuvälinepalveluihin sisältyvät apuvälineiden hankinta, varastointi ja kuljetus, apuvälineiden käytön seuranta sekä huolto, korjausja muutostyöt. Tavoitteena on apuvälineiden, muiden laitteiden ja tarvikkeiden keskitetty ja kokonaisvaltainen palvelu siten, että potilas voi ottaa sairaalasta kotiutuessaan tarvittaessa saman apuvälineen mukaansa. Kun potilas tulee erikoissairaanhoidosta, apuväline kulkee potilaan mukana Espoon sairaalaan. Ateriapalvelut Ravioli liikelaitos huolehtii Espoon sairaalan potilaiden tarvitsemista ravintohuollon palveluista. Espoon uusi sairaala siirtyy käyttämään HUS:n WebMysli-ohjelmistoa, jonka kautta ateriat tilataan osastoille. Tekstiilipalvelut Sairaalan tarvitsemat tekstiilipalvelut hankitaan Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n (USP) kautta. Tavoitteena on prosessin automatisointi siten, että hoitohenkilökunnan työaikaa kuluu tekstiilihuoltotehtäviin mahdollisimman vähän. Myös sairaalassa käytettävät työvaatteet sekä potilas- ja liinavaatteet hankitaan osana palvelua. Laitoshuolto- ja välinehuoltopalvelut Espoon sairaalan laitoshuollon ja välinehuollon palvelut tuottaa HUS-Desiko -liikelaitos. 3.8 Uuden sairaalan johtamisjärjestelmä Sairaaloiden johtaminen on perustunut perinteisesti enemmän ammattilaisten kuin prosessien tai toimintojen johtamiseen. Uuden sairaalan johtamisjärjestelmän suunnittelun lähtökohtana on hyvä johtaminen, niin että sairaalan toiminta on vaikuttavaa, tehokasta ja taloudellista. Sairaalan toimintoja tarkastellaan osiensa summana, joten johtamisjärjestelmän ei tule antaa mahdollisuutta osaoptimointiin. Johtamisjärjestelmän tavoitteena on tukea tiimityötä, madaltaa toimintojen välisiä raja-aitoja ja sallia resurssien joustava käyttö. Sairaalan toiminnot linkittyvät vahvasti toisiinsa, minkä vuoksi perinteinen, puhdas prosessiorganisaatio ei sovellu johtamisen ratkaisuksi. Toiminnot ovat matriisissa, koska suuri osa prosesseista perustuu ammattiosaajien tiimien työhön ja monet prosessit käyttävät samoja resursseja. Sairaalan rakenteessa on kuitenkin toiminnallisia kokonaisuuksia, joiden pohjalta johtamisjärjestelmä voidaan rakentaa. Tällaisia ovat esimerkiksi akuutti, päivystyksenä alkava hoito, suunniteltu hoito ja ambulatoriset sekä kotiin vietävät palvelut. Sairaalan johtamisjärjestelmä on työn alla ja sen pohjalle rakennetaan tarkoituksenmukainen henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön johtamisjärjestelmä. 23 Versio 1.0 28.5.2015 4 Toiminnallisen suunnittelun jatkotyö Espoon uuden sairaalan uudessa toiminnassa tavoitellaan verkostomaisia palveluja, joiden avulla vähennetään tilojen merkitystä. Sairaalan toimintaa viedään entistä useammin kotiin ja ryhmätoimintoihin. Rajapinnat erikoissairaanhoitoon, Espoon avoterveyspalveluihin, koti- ja pitkäaikaishoitoon ja liikuntatoimeen, oppilaitoksiin, yksityisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin edellyttävät tarkennuksia ja sopimuksia. Tavoitteena on, että yhteydenpito on mahdollista ilman, että henkilöt kokoontuvat samaan tilaan. Tämän vuoksi sairaalaan rakennetaan laadukkaat tila- ja tekniset ratkaisut etäyhteyksiä varten. Palvelujen digitointi ja kommunikaatioteknologian lisääntyvä käyttö tuovat aikaisempaa laajemman joukon kuntalaisia sairaalan palvelujen piiriin, ovat asiakasystävällisiä sekä säästävät aikaa ja henkilöresursseja. Toiminnallisen suunnittelun aikana on kehitetty olemassa olevia ja ideoitu uusia toimintamalleja. Näiden testaaminen ja harjoittelu on tärkeätä niin pian ja siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Pilotointi on käynnistynyt nykyisessä toiminnassa, matkalla koti uutta sairaalaa. Hyvän asiakaskokemuksen mahdollistajia ovat muun muassa yhden hengen potilashuoneet ja yksilö- ja perhekeskeisen hoidon jalkautuminen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Keskeisiä uudistuksia ovat: - päivystysosasto akuutin geriatrian erikoistumiskoulutus kotisairaalan laajentuva toiminta ja kotikuntoutus hoidon ja kuntoutuksen integroiminen somaattisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen integroiminen asiakassegmentointi keskitetty palveluohjaus (”KePa”) potilaan ”Valmentaja ”-konsepti etäyhteydet (ICT) toiminnallinen integraatio HUS-Jorvin kanssa HUS:n tukipalvelut, henkilöstön työtä helpottavat tukipalvelut, kuten tarvikkeiden täyttöpalvelu Toiminnan suunnittelun jatkotyö keskittyy seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - prosessien jatkosuunnittelu (aivoverenkiertohäiriöiden, psykogeriatrian, haavan ja ortopedisen kuntoutuksen hoitoketjut, kotikuntoutus-konsepti, Valmentaja-konsepti, akuutin geriatrian erikoistumiskoulutus) prosesseihin liittyvät toiminta- ja työohjeet potilassegmentointi johtamisjärjestelmä henkilöstösuunnitelma tukipalveluiden palvelukuvaukset ja sopimukset siirtymä- ja käyttöönottosuunnitelma 24 Versio 1.0 28.5.2015 - toimintaa tukevien ICT-ratkaisujen suunnittelu ja hankinta saattohoitoyksikön käynnistäminen asteittain (pilotti) 25
© Copyright 2024