TULEVAISUUSNYT! Kevät | 2015 Palkansaajajärjestö Pardian nuoret aikuiset Eräoppaasta poliisiksi 22 Nuoren työntekijän ABC 24 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 21 Nuorten aikuisten ääni 28 Vesa Särkelä Tulevaisuuden työelämää muokataan tänään. Pardian PlusMiinus30-toiminnassa nuoret pardialaiset pääsevät vaikuttamaan muun muassa asioiden valmisteluun, viestintään ja järjestötoimintaan. Etäsuhteesta etätyöhön 26 6.3.2015 10.49 TEEMA Liikunta on ollut Ahlgrenille sekä harrastus että työ. Hän kehuu, että poliisi tarjoaa hyvät puitteet kunnon ylläpitämiseen: esimerkiksi työajasta pari tuntia viikossa voi käyttää urheiluun. 22 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 22 6.3.2015 10.49 TEEMA Eräoppaasta poliisiksi Jon Ahlgrenin tavoite ei ole ollut vain yksi ammatti vaan elämänmittainen oppiminen ja kehittyminen. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela V anhempi rikoskonstaapeli Jon Ahlgren, 34, on ehtinyt toimia elämässään monessa ammatissa. Häntä voi sanoa edelläkävijäksi, sillä tulevaisuudessa työura tehdään harvoin enää yhdessä työtehtävässä tai edes yhden työnantajan palveluksessa. – En ole koskaan ajatellut, että tekemäni työt olisivat olleet välivaiheita etsiessäni niin sanottua omaa juttua. On ollut luonnollista siirtyä ammatista ja työtehtävästä toiseen. En ole myöskään stressannut tulevaisuutta, töitä on aina riittänyt. Sirpaleinen työura ei tarkoita, että Ahlgrenilla olisi ollut ongelmia viihtyä työpaikoissaan. – Kun pohtii menneisyyttä, niin olen varmasti kaivannut haasteita ja vaihtelua. Enemmän on kuitenkin ollut kyse siitä, että minusta on mielekästä oppia uutta ja kokeilla uusia asioita. Ahlgrenilla oli ikää jo 31 vuotta, koti Inkoossa ja perheessä kouluikäinen lapsi. Asiasta keskusteltiin vaimon kanssa pitkään. Kun hyväksymisilmoitus tuli, päätettiin että koko perhe muuttaa opiskelupaikkakunnalle. Asiaa helpotti, että sairaanhoitaja-vaimo sai töitä Tampereelta. – Käytännön asiat kyllä järjestyvät, niistä on turha stressata. Tässäkin asiat menivät hyvin, vaikka ensin ajattelin, että tulee hirveä härdelli. En ole koskaan ajatellut, että olisin valmis. Suunta löytyi Kosovosta Lukion jälkeen Ahlgren opiskeli eräoppaaksi. Syynä oli oma kiinnostus luonnossa liikkumiseen. Hän olisi vuoden koulutuksen jälkeen varmaan jatkanutkin alalla, mutta postissa tuli kutsu rauhanturvaajaksi Kosovoon. – Siellä alkoi tuntua, että tältä alalta voisi löytyä mielekästä työtä. Puolta vuotta Kosovossa seurasi ensin työ vanginvartijana ja sen jälkeen useita vuosia vartijana eri kohteissa. Vartijavuosien jälkeen Ahlgren hakeutui Aikuisliikunnan ohjaus ja personal trainer -koulutukseen ja perusti työkaverinsa kanssa yrityksen. Ahlgrenin työinnosta kertoo sekin, että hän sivumennen mainitsee työskennelleensä portsarina opiskelujen ohessa ja yrityksen alkuaikoina. – Niin ja tulihan se omakotitalokin siinä jossakin välissä rakennettua. Koulu asennekysymys Vaikka Ahlgren oli tyytyväinen työhönsä, yksi nuoruudenhaave oli jäänyt vaivaamaan. – Yläasteella ja lukiossa mietin, että poliisin ammatti olisi hieno. Päätin, että pyrin kerran poliisikouluun ja jos en pääse, niin unohdan koko asian. Mitta ei lähelläkään täyttä Ahlgrenin pitkä työhistoria takasi hänelle aikuisopiskelurahan. Sen ja säästöjen turvin hän kävi poliisikoulun ensimmäisen vuoden. Toisena vuotena alkoi harjoittelu ja kenttäjaksot. Ne hän suoritti Hyvinkäällä ja perhekin palasi takaisin kotiinsa. Viikon kuluttua valmistumisesta Ahlgrenille soitettiin Espoon poliisista ja kuukauden päästä hän oli jo töissä. – Kaikista ammateista on hyötyä tässä työssä, mutta eniten auttaa elämänkokemus. Kohtaan päivittäin niin paljon erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Poliisin ammatti on vastannut hänen odotuksiaan. Hän uskoo, että tässä virastossa hän voisi työskennellä vaikka eläkkeeseen asti. – Poliisiorganisaation vahvuus on, että sen sisällä on niin paljon erilaisia tehtäviä, joihin voi hakeutua vuosien mittaan. Ihan laakereilla Ahlgren ei aio kuitenkaan levätä: hän on työn ohessa suorittanut avoimessa yliopistossa oikeustieteen opintoja. – En ole koskaan ajatellut, että olisin valmis. Niin kuin elämässä muutenkin, työssä tulee koko ajan uusia juttua, ja ne rikastuttavat. En usko, että on olemassa mitään määrämittaa, miten paljon ihminen pystyy ammentamaan uusia asioita elämässä. 23 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 23 6.3.2015 10.49 TEEMA Nuoren työntekijän Kun tulet työelämään… Miten tiedän, mitä palkkaa voin pyytää työhaastattelussa? Työehtosopimus sisältää vähimmäispalkat, josta saat käsityksen palkkatasosta. Asiaa voi myös kysyä liitosta, luottamusmieheltä tai haastattelijalta. Hakemuksessasi voit myös palkkatoiveen kohdalla todeta työehtosopimuksen mukaisen palkan. Jos sinulla kuitenkin on jo alasta kokemusta ja/tai erityistietoja ja -taitoja, joita työssäsi tarvitaan, näistä kannattaa mainita. Miksi minun kannattaisi liittyä ammattiliittoon ja työttömyyskassaan eikä vain työttömyyskassaan? Mitä ammattiliitto tarjoaa työttömyysturvan lisäksi? Pelkän työttömyyskassan jäsenenä olet turvannut itsesi ainoastaan työttömyyden uhatessa. Vain ammattiliiton jäsenenä voit turvata työsuhteesi työelämän karikoissa ja vain ammattiliiton jäsenenä pääset vaikuttamaan työpaikkasi ja ammattikuntasi työsuhteen ehtoihin ja asemaan yhteiskunnassa. Kuvitus: Marjo Pihlajaniemi Miksi minun kannattaisi kuulua liittoon? Mitä saan siitä? Jos sinulla menee työnantajan kanssa sukset ristiin, ammattiliiton jäsenenä sinulla on liiton lakimiehet ja asiamiehet apunasi ja tukenasi maksuton lakineuvonta. Lisäksi hyödyt liiton jäsenpalveluista, koulutuksista ja tapahtumista. Työpaikalla pääset käyttämään oman luottamusmiehesi apua ja tukea. Tämän lisäksi pääset mukaan yhteisöön, jossa kehitetään oman työpaikkasi ja ammattikuntasi työsuhteen ehtoja ja asemaa yhteiskunnassa. Kannattaako liittoon liittyä, vaikka sopimus on määräaikainen? Ammattiliiton jäseneksi kannattaa liittyä, on työsuhteesi määräaikainen tai vakituinen. Kerrytät myös pätkätöistä oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työssäoloehto täyttyy, kun olet työskennellyt kahden vuoden ja neljän kuukauden aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa. Työviikoksi lasketaan kaikki vähintään 18-tuntiset työviikot. Mistä tiedän oman liittoni? Miten voin sen selvittää? Sinun kannattaa liittyä siihen ammattiliittoon, jossa työkaverisi ovat, ja joka on neuvotellut ehdot, joita työsuhteessasi noudatetaan. Helpointa on selvittää työpaikan luottamusmies ja kysyä asiaa häneltä. 24 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 24 6.3.2015 10.50 TEEMA vuonna tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Lomanmääräytymisvuosi alkaa kunakin vuonna 1.4. ja päättyy 31.3. Täysi lomanmääräytymiskuukausi muodostuu silloin, kun kalenterikuukaudessa on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista työpäivää. Jos sovittu työaika on alle 14 työssäolopäivää kalenterikuukaudessa, riittää, että kalenterikuukauden aikana on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Vuosilomaa kertyy täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta joko 2 tai 2,5 arkipäivää riippuen siitä, onko työsuhde kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. Kysymyksiin vastasivat STTK:n järjestötoimintapäällikkö Juska Kivioja ja alueasioista vastaava Ulla Hyvönen. …ja kun olet kotiutunut sinne. Esimies lupaa suullisesti, että sopimusta tullaan jatkamaan. Onko suullisella sopimuksella sama arvo kuin kirjoitetulla? Periaatteessa myös suullinen sopimus tai ehto on pätevä. Jos ongelmia kuitenkin tulee, sen joka jotakin väittää, pitää pystyä väitteensä myös todistamaan. Tällaisissa sana sanaa vastaan -tilanteissa suullisen sopimuksen todistaminen ei yleensä onnistu ja sopimus jää toteutumatta. Kaikki sovittu onkin syytä kirjata jo senkin vuoksi, että ihmiset saattavat vaihtua ja ajan kuluessa asiat unohtua tai nousta uudella tavalla tärkeiksi. Kysyessäni neuvoa työpaikkani luottamusmies halusi tietää, kuulunko liittoon. Miksi hän sitä kysyi? Todennäköisesti siksi, että liittojen toiminnan ja muun muassa luottamusmiesten koulutuksen maksavat liiton jäsenet, joten myös apu ja palvelut on varattu heille. Hän voi myös auttaa sinua liittymisasioissa. En ehtinyt hoitaa työtehtävää siihen annetussa ajassa. Pitääkö/saanko jäädä ylitöihin? Ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työaikalaissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan (40 h / vko). Käytännössä työntekijöiden säännöllinen työaika on usein säädettyä enimmäistyöaikaa lyhempi. Työtä, joka ylittää sovitun työajan, mutta ei ylitä säädettyä säännöllistä työaikaa, kutsutaan lisätyöksi. Sekä lisätyön että ylityön teettämiseen tarvitaan työntekijän suostumus. Jos työtä tehdään oma-aloitteisesti enemmän kuin on sovittu ilman työnantajan esittämää pyyntöä työn tekemiseen, ei kyseessä ole laissa tarkoitettu lisä- tai ylityö. Tässä tapauksessa tehty työ voi jäädä korvaamatta, joten työn tekemisestä on hyvä sopia yhdessä työnantajan kanssa. Aloitin työt viime elokuussa. Miten lasken tämän vuoden kesälomapäivät? Kysyjän tilanteessa vuosilomaa kertyisi yhteensä 16 kalenteripäivää. Vuosiloman laskennasta saattaa olla määräyksiä myös työpaikallasi sovellettavassa työehtosopimuksessa, joten tarkista se luottamusmieheltäsi. Tässä tapauksessa on käytetty laskennassa vuosilomalakia. Sen mukaan vuosilomaa ansaitaan lomanmääräytymis- Pauli Borodulille nuorisostipendi Pardian hallitus päätti antaa nuorisostipendin Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäsenelle Pauli Borodulille. Hän on ollut muun muassa Pardian nuorisotoimikunnan varajäsen 2009–2010, puheenjohtaja 2010–2011, varapuheenjohtaja 2011–2012 ja Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja 2013. Borodulin on ollut myös aktiivinen aluetoimikunnassa. Borodulinin mielestä ay-kentän on oltava hereillä ja haisteltava aikaansa, koska ajankohtaiset asiat koskettavat ja puhuttelevat nuoria. – Ay-liikkeen haasteena on, että tämä on hyvin yleisluontoista toimintaa ja väkisinkin luonteeltaan vähän harmaata. Ilman selkeää kärkeä sitä on vaikea myydä ihmisille. Pardian nuorisostipendi voidaan myöntää vuosittain Pardian jäsenjärjestön nuorelle henkilöjäsenelle tai näiden muodostamalle ryhmälle. Kuva: Olli Häkämies 25 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 25 6.3.2015 10.50 TEEMA Etäsuhde johti etätyöhön Etätyössä mahdollisuudet ovat monet: kotona tehdyn työn lisäksi se voi mahdollistaa oleskelun toisella paikkakunnalla. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Vesa Särkelä K emijärveltä Seinäjoelle on kuusisataa kilometriä, ja sen ajamiseen menee reipas kahdeksan tuntia eli yhden työpäivän verran. Tämän matkan 29-vuotias Riina Kellokumpu ajaa kahden viikon välein työpisteeltään toiselle. – Kuljen matkan omalla autolla, sillä tavaroiden lisäksi koirani Elvis kulkee mukana. Pitkä ajomatka menee musiikkia kuunnellen. Kelan toimihenkilöiden jäsen Kellokumpu päätyi hakemaan etätyötä, kun rakkaus löytyi Seinäjoelta, mutta työ oli Kemijärvellä. – Mietimme poikaystäväni kanssa muitakin vaihtoehtoja, mutta en halunnut vaihtaa työpaikkaa. Mies on töissä perheyrityksessä, joten hän ei voinut muuttaa. Nyt minä olen jakanut arjen niin, että puolet olen hänen kanssaan, toisen puolen Kemijärvellä. Sopeutuminen on sujunut todella hyvin. Lupa tuli helposti Järjestelyn mahdollisti Kellokummun työ, joka ei sido häntä fyysisesti yhteen paikkaan. Hän on Kelalla valtakunnallisessa palvelussa puhelinneuvojana, eli työtä voi tehdä kunhan käytössä on puhelin ja pääsy Kelan sisäiseen verkkoon. Hakemista helpotti, että etätyösopimukset olivat hyvin tuttuja Kelan yhteyskeskuksen Kemijärven yksikössä. – Monilla työntekijöillä koti on hyvinkin kaukana Kemijärveltä, ja he työskentelevät osan viikosta tai kuukaudesta tehden etätyötä kotipaikkakuntansa toimistossa. Kellokumpu kehuukin työantajan suhtautumista. – Pohdin asiaa ensin yt-valtuutetun ja oman esimieheni eli palvelupäällikön kanssa. Mietimme eri vaihtoehtoja ja päädyin hakemaan 50 prosentin etätyötä. Hän teki etätyöhakemuksen perusteluineen. Yksikön päällikkö hoiti käytännön järjestelyt: tiedusteli mahdollisuuden etätyöhön Seinäjoella ja tarkisti henkilökohtaisen tuloksen. Muutamien viikkojen kuluessa hän sai myönteisen vastauksen. Työ verkossa - yhteisö lähellä Kellokummun työnkuvaa valtakunnallisessa puhelinpalvelussa asiakasneuvojana ei ole Seinäjoella, mutta sieltä järjestyivät hänelle tilat, missä hän pystyy tekemään työtään. – En ole kokenut olevani mitenkään syrjässä muusta työyhteisöstä, sillä varsinkin aluksi kaikki olivat kiinnostuneita, millaista työtä teen. Nyt olen löytänyt ne ”omat tyypit”, joiden kanssa käyn syömässä ja työpaikan kuntosalilla. 26 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 26 6.3.2015 10.50 TEEMA Kellokumpu ei ole kokenut ongelmalliseksi, että työ on jakaantunut kahdelle paikkakunnalle ja kahteen eri työyhteisöön. Kelassa kaikki järjestelmät toimivat samalla tavalla ja hän voi osallistua tarvittaviin palavereihin sähköisesti. – Yksi huono puoli, mikä tuli mieleen, on pikkujoulut. Ne jäivät tänä vuonna väliin peräti kahdesti, sillä olin kummallakin kertaa toisessa kaupungissa. Mutta se murre Sopeutuminen on sujunut hyvin, sillä Seinäjoki ei ollut Kellokummulle täysin vieras paikka. Hänen äidin puoleinen sukunsa on sieltä päin kotoisin. Sukulaisissa hän oli sil- loinkin, kun nykyinen poikaystävä tuli vastaan. – Etätyössä on myös se hyvä puoli, että voin olla iäkästä isoäitiäni lähellä. Kellokumpu on käytännössä muuttanut Seinäjoelle. Kemijärvellä hän asuu vanhempien luona, jotka huolehtivat posteista ja muusta hänen poissaollessaan. Sopeutuminen on sujunut todella hyvin. Miettimällä miettien Kellokumpu löytää yhden asian, mikä tuotti vaikeuksia: pohjalaismurre. – Alkuun en aina oikein tajunnut, mitä toinen puhuu. Parisuhde on kuitenkin mitä tehokkain oppimisympäristö. Nykyään huomaan, että omakin murre vaihtuu parin viikoin välein. Avartava tapa tehdä töitä Nyt kun takana on noin puoli vuotta, Kellokumpu on ollut tyytyväinen järjestelyyn. Ajomatka on toki pitkä, mutta sen joutuu tekemään vain kahden viikoin välein. Hän suositteleekin etätyötä toisessa kaupungissa kaikille, joilla ei ole perhettä tai muuta syytä, jonka vuoksi arki pitäisi olla yhdessä paikassa. – Tämä on hieno tapa avartaa näkökulmaa maantieteellisesti. Olen myös oppinut paljon uutta, kun olen nähnyt, miten asiat muualla hoidetaan. Riina Kellokummun työvälineet kulkevat helposti mukana: hän tarvitsee vain kannettavan tietokoneen, puhelinyhteyden ja yhden kansion. 27 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 27 6.3.2015 10.50 TEEMA Nuorten aikuisten ääni Kysyimme Pardia PlusMiinus30-toimintaryhmäläisiltä, mitä he toivovat tulevaisuuden ay-liikkeeltä. teksti Ay-liikkeen pitäisi yrittää valaa ihmisiin uskoa, että monien yritysten YT-kierre ei jatku loputtomiin ja asioihin voi vaikuttaa. Katariina Issukka Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Nina Kellokoski PlusMiinus30-toimintaryhmän kuuluuvat: Ylärivi (vas.) Simo Ripatti HU, Tiina Lahikainen VeroVL, Kirsi Vornanen TTT. Eturivi (vas.) Tiina Kotti YHL, Miia Ahlfors SPJL, Sanna Ahtiainen (varapuheenjohtaja) Tullivirkamiesliitto, Jarno Tervakoski (puheenjohtaja) SPJL, Sari Viitasalo SPJL ja Anniina Vähäkuopus Kelan toimihenkilöt. Kuvasta puuttuu Katariina Issukka TTT. Ay-liikkeen tulisi toimia enemmän kehittävänä voimana eikä vain ei-liikkeenä. Uusia avauksia esimerkiksi työssä jaksamiseen ja työelämän joustoihin. Tiina Kotti Konkretiaa, konkretiaa! Toimintaan mukaan lähteminen ja osallistuminen pitää tehdä helpoksi. Miia Ahlfors Haluaisin ay-liikkeen panostavan entistä enemmän nuorien työntekijöiden, erityisesti osa-aikaisten ja pätkätyöläisten asemaan työmarkkinoilla. Simo Ripatti Pitäisi reagoida työn muuttumiseen. Haasteena edunvalvonnalle on työajan ja rajojen hämärtyminen. Tämä ei ole pelkkä uhka, vaan myös mahdollisuus. Sanna Ahtiainen Ay-liikkeen tulisi pyrkiä edistämään ja helpottamaan irtisanomistilanteessa työntekijän jatkoa ja pääsemistä uudelle uralle. Kirsi Vornanen Nyt oletetaan, että nuorena jaksaa painaa, mutta todellisuudessa se kostautuu ennen kuin siihen ehditään reagoimaan. Tiina Lahikainen Ay-liikkeen pitäisi näkyä enemmän mediassa ja panostaa tiedon jakamiseen eri väylien kautta. Sari Viitasalo Toivoisin, että ay-liike tulee kunnolla esiin ja näyttää yhdessä tekemisen voiman. Tätä edesauttavat selkeät päämäärät ja tiedottaminen. Jarno Tervakoski Varsinkin nuorille jäsenille pitäisi osoittaa konkreettisesti, mitä hyötyä jäsenyydestä on. Anniina Vähäkuopus 28 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 28 6.3.2015 10.50