LIIKKUU JA LIIKUTTAA - Maininki
Elämää saarissa HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI • MARRASKUU 2015 Jutta Nurmen vilkas perhearki Pertti Postinen on tyytyväinen bussinkäyttäjä Aleksi Kedon marraskuu Marraskuun ajan tapahtumia sivulla 22 SAVOSTA SAARELAISTUNUT MINNA RÄISÄNEN LIIKKUU JA LIIKUTTAA 11/2015 1 Pannu Järjestämme Pannussa lasten synttärijuhlia erilaisin teemoin. Kysy lisää! Helpota arkea! Nouda ruoka kätevästi kotiin! ! äkakut meiltä lliset isänpäiv klo 12.00-16.00 pannun runsas ja herkullinen brun ssi 12 0 5 , 2 1 e e f f u b s i a hampuril 12.00-16.00 Leipomo et kakut Herkuulultis ja m otuotteet leipom o lauantaisin kl catering ja tilat juhliisi Puh. 050 413 7677 [email protected] www.pannuravintola.com 4 Saarelaiskaverina Minna Räisänen Herku Löydät meidät myös Facebookista KUVA: LIIKENNETURVA Tule nauttimaan päivällä tai työpäivän jälkeen aidoista ja puhtaista raaka-aineista valmistettu maittava buffee aina arkisin klo 18:00 asti. Juha Tapion sanoin: On sinun vuorosi loistaa brunssi 17,00 Sunnuntaisin Saarelaisten yhteinen olohuone Pannu palvelee teitä joka päivä. lasten Synttarit 11/2015 Sitku-elämä ei onnistu käsilläseisonnassa 8 buffee ja take away pannuravintola. 2 11/2015 4 Uusittu pannun liscomta tasta voit nauttia ympari vuoden Elämää saarissa Pertti Postinen on saarelaisliikenteen sekakäyttäjä Perinteiset kahvit ja tuoreet erikoiskahvit! Kannattaa nauttia siitä hetkestä, kun lapset ovat pieniä ja lähellä 20 Aleksi muistuttaa, että tanssi on tarkoitettu jokaiselle HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI myynti Janne Lehtonen, 050 303 1500 • Tuomas Salo, 040 7010 640 • [email protected] juttuvinkit ja palaute [email protected] • Maininki, Palokulmantie 8, 20900 Turku kustantaja ja julkaisija Maininki-lehti Oy päätoimittaja Pirjo Huttunen, [email protected] taitto Mainoskioski, Mia Honka kansikuva Sini Silván paino Newprint Oy paperi G-Print 100 g 11/2015 painosmäärä 4200 kpl jakelu Kotitaloudet ja yritykset Hirvensalon, Kakskerran ja Satavan alueella 3 ARKI SUJUU MUTKATTA Hirvensalossa löytyy kavereita, myös aikuisille. URHEILEMALLA VOI VAIHTAA VAPAALLE Jutta Nurmen perhe eli lapset Roosa ja Oona sekä puoliso Marko Riionheimo muuttivat Kissankulmasta Taaperokadulta Tyttelikadun uuteen kotiin neljä vuotta sitten. Useampaan tasoon rakennetussa kodissa on avaruutta. 4 11/2015 I loisesta pulinasta kuulee, että Jutta Nurmen ja Marko Riioheimon tytöt 8-vuotias Roosa ja 5-vuotias Oona ovat jo kotona. Kaksikko harrastaa joukkuevoimistelua. Omatekoisilla kotitreeneillä leikki ja liikunta yhdistyvät kärrynpyöriin ja kuperkeikkoihin. Jutta Nurmi työskentelee Pohjola Vakuutuksen myyntijohtajana Varsinais-Suomessa ja tekee yhteistyötä osuuspankkien kanssa. Marko Riionheimo on myös töissä finanssialalla, salkunhoitajana ja toimitusjohtajana Investo Omaisuudendenhoito Oy:ssä. Tälle perheelle Hirvensalo on aina ollut tukikohta – töiden sijainnista riippumatta. Marko on asunut saarella jo vuodesta 1997. Ensimmäinen yhteinen koti perustettiin Hirvensaloon vuonna 2005, vaikka työt olivat Helsingissä, viikonlopuksi palattiin Kissankulmille. Lasten myötä myös työt keskitettiin Turkuun. –Elämänlaadun kannalta valinta on ollut oikea. Emme koskaan ole ajatelleet edistyykö työura. Kun uskoo tekemiseen ja osaamiseensa, niin työelämässä paikka kyllä löytyy. Se, että asuu Turussa merkitsee sitä, ettei työmatkoihin mene aikaa tunteja päivässä, kuten pääkaupunkiseudulla helposti käy. Jutta kertoo, että on miettinyt sitä, miten hyvin arjen pyörittäminen Hirvensalossa sujuu. Kaupat ovat lähellä, päiväkoti vieressä ja kouluun turvallinen kävelymatka. –Me nautimme tästä hetkestä, emme elä sellaista ”sitku” –elämää, Marko linjaa. Ystävät, joiden lapset ovat jo aikuisia muistuttavat, miten kannattaa nauttia siitä hetkestä, kun lapset ovat pieniä ja lähellä. –Tulevat yöllä väliin, Jutta lisää. Toisaalta ne, joiden lapset ovat jo vanhempia kertovat, miten siitäkin elämäntilanteesta voi nauttia. Yhteistä Jutalle ja Markolle on sosiaalisuus. Hirvensalossa löytyy kavereita, myös aikuisille. Jos viikonloppuna pohtii, tulisiko joku kylään, pian joku on jo ovella. Kun uskoo tekemiseen ja osaamiseensa, niin työelämässä paikka kyllä löytyy 11/2015 5 Nordea Pankki Suomi Oyj Molemmat harrastamme, ei tarvitse kysyä, haluatko lähteä liikkumaan. KOKO PERHE LIIKKUU Emme elä ”sitku” –elämää Tätä perhettä voisi olla vaikea pysäyttää. Marko ja Jutta urheilevat työpäivän jälkeen – ja joskus ennenkin: –Käyn kaksi kertaa viikossa ennen töitä pelaamassa jääkiekkoa, Marko kertoo. Jääkiekkojoukkue on Riverside Gladiators, jonka tavoitteena on hyväntekeväisyys jääkiekkotapahtumien kautta. Työpäivän jälkeen urheilu, kuten juoksu tai talvinen laskettelu katkaisee päivän, myös silloin, kun vielä illalla pitää palata työasioihin. –Me molemmat harrastamme, ei tarvitse kysyä, haluatko lähteä liikkumaan, Jutta pohtii. –Crossfit on laji jota harrastamme molemmat aktiivisesti. Siinä aikuisetkin pääsevät kokeilemaan käsilläseisontaa. Yhteinen harrastus laskettelun lisäksi on golf: jopa 8-vuotias Roosa aloitteli golf-harrastusta kesällä Harjattulassa. Monet harrastuksista ovat tiiviisti hirvensalolaisia Lions Club Archipelagoa myöten. Tyttöjen harrastuksiin kuuluu joukkuevoimistelun lisäksi tanssia, pianonsoittoa ja partiota. Lasten treenit antavat aikaa aikuisille lähteä sillä välin omille lenkeilleen. –Harrastamiseen löytyy kaikilla aikaa. TEKSTI JA KUVAT: SINI SILVAN 6 11/2015 Asuntolainaneuvottelu tai suunnitelma säästämiseen? Varaa tapaaminen lauantaiksi. Nyt voit neuvotella asuntolainasta ja keskustella säästämisen ja sijoittamisen palveluista Turun Skanssin konttorissamme myös lauantaisin. Varaa aika Nordea Asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24 h/vrk. Teemme sen mahdolliseksi Turku-Skanssi Skanssinkatu 10 0200 3000 nordea.fi 11/2015 7 LIIKENTEEN SEKAKÄYTTÄJÄ Hirvensalolainen ELY-keskuksen ylitarkastaja Pertti Postinen on tekemisissä joukkoliikenteen kanssa päivittäin. Eikä vain ammattinsa kautta. Asiantuntija kulkee työmatkansakin bussilla. -P ääsen suoraan virastotalon oven eteen Hirvensalosta. Työkaverit kertovat, että viimeiset parkkipaikat viedään vähän ennen puolta kahdeksaa. Itse lähden hieman ruuhka-ajan jälkeen kahdeksan tienoilla, eikä minun tarvitse murehtia parkkeeraamisesta, Postinen kertoo. Omalla autollaan Postinen kulkee viikonloppuisin kauppareissuja ja pidempiä matkoja. Kesällä on työmatka-ajokkina usein polkupyörä ja talvikaudella linja-auto. Hän kutsuukin itseään liikenteen sekakäyttäjäksi. - Hyvin harvoin tulen töihin omalla autolla ja silloinkin joudun kiroilemaan sitä, että pitää lähteä aikaisin saadakseen parkkipaikan, hän naurahtaa. san ja kahdeksan välillä liikenne tiivistyykin ja kulkee hitaammin eteenpäin. Harvemmin siellä pysähdellään, paitsi liikennevaloissa. Nykyisellä asukasmäärällä liikenne vielä vetää, mutta jos on tarkoitus asuttaa saarille vielä useita tuhansia ihmisiä, tulee kyllä ongelmia, hän mainitsee. Postisen mukaan joukkoliikenteestä on usein vääränlainen mielikuva, jos sitä käyttää vain harvoin. Kun talven ensimmäinen myräkkä pakottaa jättämään oman kulkuneuvon kotiin ja ahtautumaan myöhässä kulkevaan linja-autoon, ei tilanne ole kenellekään helppo. - Kun kaikki on vähän kosteaa ja ihmiset märkiä ei se tietenkään mikään miellyttävä kokemus ole. - Suosittelen kokeilemaan ja tutustumaan joukkoliikenteeseen. Bussin käyttö on ihan helppoa. Se vaatii vain pikkaisen opettelua. Pitää etsiä sopiva pysäkki, katsoa siitä numero ja kurkata Fölin sivuilta milloinka niitä autoja kulkee. Voi huomata, että siitä menee tunnissa suhteellisen montakin bussia, hän neuvoo. Hyvin harvoin tulen töihin omalla autolla ja silloinkin joudun kiroilemaan sitä, että pitää lähteä aikaisin saadakseen parkkipaikan. RUUHKABUSSISTA HUONO MAKU Kysyttäessä Hirvensalon ruuhkasta tai liikennejärjestelyistä Postinen toteaa ruuhkan olevan väärä sanavalinta. - Eihän se sanan varsinaisessa merkityksessä ole ruuhkaa, vaikka aamulla puoli kahdek- Kun kaikki on vähän kosteaa ja ihmiset märkiä ei se tietenkään mikään miellyttävä kokemus ole. 8 11/2015 11/2015 9 MIESTEN JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTÖSSÄ PARANTAMISEN VARAA Bussin käyttö on ihan helppoa. Se vaatii vain pikkaisen opettelua. Syy oman auton käyttöön joukkoliikenteen sijasta löytyy kai helpoimmin peilistä. Aina on olevinaan kiirettä tai laiskuutta. Useimmiten bussi voisi olla hermoja säästävä vaihtoehto. - Kai siinä on takana jonkinlainen kulttuuriperinne tai totuttu käyttäytymismalli. Kyllä sitä vaihtoehtona minun mielestäni kannattaisi miettiä varsinkin jos on kaupungin keskustassa työssä, eikä ole kuljetusvelvoitteita, kuten lapsia tarhaan. Jos itsekseen ajellaan ensin keskustaan etsimään parkkipaikkaa ja vielä illalla takaisin, voisi ihan yhtä hyvin kulkea bussilla. Saattaa siinä muutama minuutti kauemmin mennä, mutta on siinä myös oma vapautensa, toteaa Postinen. Minkäslaisia ovat sitten linja-auton käyttäjät? - Naisia busseissa kyllä riittää, mutta miehet ovat vähissä, hän naurahtaa ja jatkaa. - Yleensä miespuoliset ovat poikia, jotka eivät ole vielä ajokortti-iässä. Vaikka kyllä siellä muutamia vakionaamojakin on, joita olen pannut merkille tässä vuosien saatossa. PITKÄ SIIVU HIRVENSALOA 30 vuotta sitten perheensä kanssa saarelle muuttanut Postinen kertoo aina halunneensa Hirvensaloon. - Työkaveri joskus silloin vihjaisi, että täällä olisi asunto myytävänä. Astelin siitä pankkiin ja kaikki meni lopulta kohdalleen. Tämä on kaunis paikka. Vuosien varrella maisema on asuinpaikalla muuttunut. - Jos 30 vuotta sitten seisahtui illalla pihamaalle, saattoi kuulla maalaistalon pihassa haukkuvan koiran. Nyt haukkujen tilalla on Kakskerrantien liikenne. Välillä sitä pysähtyy ajattelemaan, ettei tuollaista ollut silloin. Moikoinen oli uuden asuinalueen pää ja sen jälkeen vain vanhaa asutusta. Kakskerrantiellä kulki vain muutama auto. On täällä saarella asuminen silti rentouttavaa, Postinen sanoo. 65-vuotias mies katsoo hattunsa alta iän tuomalla varmuudella. Eläke häämöttää aivan nurkan takana. Työelämän päätepysäkille Postinen jää muutaman kuukauden kuluttua. - Onhan sitä tässä jo oltu yliajalla töissä. Suunnitelmia ei sen enempää ole. Kyllä minä saan aikani kulumaan ja nautin siitäkin, ettei välttämättä tarvitse tehdä yhtään mitään. Tämä on hieno kaupunki ja täältä löytyy kyllä virikettä myös seniori-ikäiselle, Pertti Postinen viimeistelee. Yliopistonkatu 27 b, Stockmannin pääovea vastapäätä. Puh. (02) 2323 694 Silmälasit huippulinsseillä järkevään hintaan. Astu sisään ja pyydä tarjous. TEKSTI JA KUVAT: TIMO NÄRÄ 75 vuo a omako asujien asialla Rakentamista, sisustamista, kierrätystä, ideoita Aloitamme asumiseen lii yvän blogin ne sivuillamme. Kerro meille tarinoita rakentamisesta, remontoinnista ja puutarhanhoidosta saarella. Kiinnostavia ovat sekä vanhat e ä uudet tarinat, remon vinkit, sisustus- ja puutarhaideat. Jaa onnistumisia tai epäonnen tarinoita ! Yhteys edot [email protected] FB -sivuillamme voit myös ilmoi aa kierrätykseen rakennusmateriaaleja ja sisustustarvikkeita sekä muuta kodin tavaraa. Liity jäseneksi, katso tarjoukset ja tapahtumat www.hirvensalonomako yhdistys.fi 10 11/2015 11/2015 11 Savolaissyntyinen Minna siirtää kapulan kaveriketjussa paljasjalkaisille turkulaisille. Seuraavassa Mainingissa näemme, keille… On ihanaa saada ihmiset liikkeelle SAVOLAISESTA PESUNKESTÄVÄKSI SAARELAISEKSI Hirvensalosta löytyy ainakin yksi paljasjalkainen savolainen. Minna Räisänen on kuitenkin erinomaisesti saarelaistunut ja jaloissa ovat useimmiten sisäpelikengät ja lenkkitossut. Tämä nainen ei pysy paikallaan. –O Savolaiseen tyyliin hän istui toisen matkustajan viereen ja alkoi iloisesti jutella 12 lihan se kulttuurishokki, tulla Itä-Savosta Rantasalmelta tänne, Minna Räisänen muistelee vuotta 1998. Hän muutti pienten lasten ja heidän isänsä kanssa Hirvensalon eteläpäähän. Sieltä maailma avautui hiekkalaatikon kautta. Erityisesti kaksi äitiä otti Minnan vastaan ja - kotoutti saarille. Nyt suurin osa kuuden perheen hiekkalaatikkoporukasta on muuttanut pois saarilta, mutta yhteyttä pidetään edelleen. Minna muistaa yhä hyvin yhden ensimmäisistä bussimatkoista, kun hän savolaiseen tyyliin istui toisen matkustajan viereen ja alkoi 11/2015 SAARELAISKAVERIEN AULIKKI JA AARNO KETJU KOLEHMAINEN iloisesti jutella. Näin hän varmaan säikäytti naisen perusteellisesti. –Nainen otti kassinsa syliin ja oikein kääntyi ikkunaan päin, Minna nauraa. Silloin ajattelin, että mihin olen oikein tullut. –Alku ei ollut helppoa, murrekin oli aivan outo, ikinä en ole kuitenkaan katunut, että läksin vähän katsomaan isompaa maailmaa. Hirvensalo osoittautui hyväksi paikaksi asua ja avoimella luonteellaan Minna löysi hyvin paikkansa. Hauska yksityiskohta on kuitenkin se, että hän savolaisena on löytänyt Turusta paljon ystäviä, jotka ovat alun perin Pohjanmaalta. KALEVI JA ULLA LUOMA HANNU JA KAISA KONOLA KUKA: Erityiskoulunkäynninohjaaja Minna Räisänen, lapset 18-vuotias lukiolainen Ronja ja 16-vuotias ammattikoululainen Kristian. HARRASTUKSET: Minna pelaa lentopalloa kaksi kertaa viikossa, vetää jumppaa kolme kertaa ja reippaana naisena juoksee vielä pari lenkkiä kaupan päälle. Lopun ajan täyttää yhdistystoiminta niin Hirvensalon Heitossa kuin Koululaisten lomakerho ry:ssä. Haarlan koulun vanhempainyhdistyksessä hän oli useita vuosia puheenjohtajana. ”Äiti, olit mukana heti, kun kysyttiin”, Ronja muistuttaa. Yksi, mikä kiehtoo, on Muumi-mukien keräily. Piano on jäänyt lapsuuskotiin Rantasalmelle, mutta onneksi töissä sormet pääsevät koskettimille. Haaveissa olisi vielä jotain muuta – ehkä opiskella jotain uutta. Ronja tanssii, Kristian nyrkkeilee kilpaa ja koko perhe liikkuu. Pieni punttisalivarustus löytyy makuuhuoneesta – eikä sitä ole piilotettu sängyn alle. Yksi harrastus on kylpyhuoneessa: pyykkikone pyörii jatkuvasti! JOHANNA IVASKA ANU MOILANEN JA PEKKA KALLIO PARASTA SAARILLA: Luonto. Minna itse on Rantasalmen savoksi ”mehän keskellä” kasvanut maatalon tyttö. Metsä on paikka rauhoittumiseen, täytyy vain laittaa lenkkarit jalkaan ja lähteä liikkeelle. ”Täällä on ihanaa vaihtelevaa maastoa, tai asfalttia, jos sitä kaipaa. Jotenkin on sellainen olo, että tänne muuttavat kaipaavat luonnonrauhaa ja maaseudun tuntua.” Vuoden 1998 jälkeen onkin rakennettu paljon lisää: apteekki, kaupat, vanhusten palvelut, Haarlan koulu ja paljon rivi- ja omakotitaloja. Minna toivoo että Turussa rakentamista satsattaisiin jo muihin suuntiin, jotta idylli säilyy. Hirvensalossa on turvallista asua, hirvensalolaiset ovat kuin yksi suuri perhe. OMA SAARIHISTORIA: Minna muutti perheineen Hirvensaloon vuonna 1998 paljasjalkaisena savolaisena. Onneksi kodin lähellä oli hiekkalaatikko, jonka ääreltä alkoi ystävyys monen perheen kanssa. Nyt koti on Arolassa, josta myös löytyy hienoja lenkkimaastoja. HEIKE JA KIMMO RAMPP SATU JA TONI PAAVOLA 11/2015 13 PUHELIN KÄTEEN JA JUMPAT PYÖRIMÄÄN Minnan tyttärellä Ronjalla on sisustussilmää MIIA JA PASI WIKLUND PIRJO JA TANE RYDMAN Minna ehti olla viisi vuotta kotona lasten kanssa. Sitten hän kävi 2002 lähiliikuttaja –koulutuksen ja sai uutta kipinää. Oma-aloitteisesti hän soitti Hirvensalon Heiton naisjaostoon Marjatta Männistölle ja ehdotti, että voisi vetää jumppaa saarilla. Marjatta ohjasi Minnan edelleen Satu Leppäsen puheille: –Siitä meidän ystävyys lähti. Satun kanssa lyöttäydyimme yhteen puuhanaisiksi, asioita on kehitetty ja viety eteenpäin. –Silloin Heiton jumppatoiminta oli ikään kuin hiipumassa, oli ihan vain muutama ryhmä ja vain yksi tanssiryhmä. Nyt showtanssiryhmiä on eskari-ikäisistä 20-vuotiaisiin kuusi. Ja jumppaa yksivuotiaista kahdeksankymppisiin. Minnan tyttö, Ronja on aloittanut tanssimisen yhdeksänvuotiaana ja harrastus jatkuu edelleen Poppit –ryhmässä. MARJA JA JYRKI LINKE PAULA JA PEKKA RUUSU MARJA JA JOUNI PELTOMÄKI –Ihanuus on että isommista on saatu aina valmentajia pienempien tanssijoiden ryhmiin, Minna kiittää. Itse hän toimii myös tanssi- ja voimistelujaoston puheenjohtajana ja Hirvensalon Heiton varapuheenjohtajana. NUORUUDEN LENTIS JATKUU YHÄ Minna Räisänen on ollut pienestä asti urheilullinen ja kova liikkumaan. Hän pelasi lentopalloa teini-ikäisestä lapsien tuloon saakka. Nyt laji on kuvioissa uudelleen, Minna pelaa lentopalloa kahdessa porukassa pari tuntia kerrallaan joka viikko. Minna toteutti syyskuussa pitkäaikaisen haaveensa, treenasi ja juoksi puolimaratonin Ruissalojuoksuissa. –Tavoite oli kaksi tuntia, siihen en ihan pystynyt. Aikaa meni 2:05. Se oli elämäni ensimmäinen puolimaraton, mutta elämässä on paljon muutakin kuin urheilu ja juoksu. Täytyy olla enemmän kuin tyytyväinen. LAURA LEPPÄNEN JA TANELI HAUNINEN Ja hänen vauhtinsa suorastaan hengästyttää. Omat urheilut ovat vasta alkua. –Olen vetänyt saarella jumppaa Hirvensalon Heitossa vuodesta 2002. Aikuinen-lapsi jumpan lisäksi ovat naisten ja miesten ryhmät. –Aikuisten jumpan jälkeen moni tulee sanomaan, että olipa kiva jumppa ja nähdään. On ihanaa, kun ihmiset saa liikkeelle ja he nauttivat. Minna Räisänen liputtaa reippaasti kaiken yhdistystoiminnan puolesta. Siitä saa itselle kipinää. –Se on voimauttavaa, auttaa toisia vapaaehtoisesti. Jos ihmiset ymmärtäisivät yhdistystoiminnan, miten paljon siitä voi saada, maailma olisi parempi paikka. Minna toteutti syyskuussa pitkäaikaisen haaveensa ”TURHIA EI MUREHDITA” Kaikilla on huonoja päiviä, mutta Minna pohtii olevansa peruspositiivinen. Hänen mottonsa on, että turhia ei kannata murehtia. Työtään hän tekee koulunkäynnin ohjaa- EETU LAHTINEN JA EMILIA KUNNATON ANJA JA ESKO MÄNTY-SORVARI VALMISTAUDU TALVEEN HIRVENSALON APTEEKIN TERVEYSPISTEESSÄ INFLUENSSAROKOTUS 25 € / rokotus (sis. reseptin, rokoteaineen ja rokotuksen) Lisätiedot ja ajanvaraukset p. 02 2844 660 Kampanjahinta voimassa 31.12.2015 asti Moikoisten liikekeskus Pitkäpellonkatu 2 20900 Turku p. 02 2844 666 AVOINNA MA-PE 9-20, LA 9-17 14 11/2015 11/2015 15 Hirvensalon kaavoitus ja Syvälahden monitoimitalo H jana maahanmuuttajalasten ja -nuorten parissa. Erilaisten vaiheiden jälkeen hän on jälleen maahanmuuttajanuorten parissa. –Se on todella haastavaa, eikä sovi kaikille, mutta työ on myös hirveän antoisaa. Tykkään työstäni. SEURAAVA SAARELAISKAVERI Minna Räisäsellä oli seuraavan saarelaiskaverin valinnassa kova urakka, sillä niin paljon hyviä ystäviä on matkan varrella tarttunut mukaan. Lopulta löytyi kolmen sukupolven perhe. Ihan saman katon alla kaikki eivät asu, yksi on kivenheiton päässä, mutta silti perhe pitää tiukasti yhtä. Välillä on osattu lähteä liikkeellekin, Espanjan auringon alle, mutta palattu takaisin. Perheestä löytyy vahvoja puuhanaisia, jotka ovat kiinnostuneet vapaaehtoistyöstä, lukiolainen ja yksi reipas voimistelija, paljasjalkaisia turkulaisia tällä kertaa, Räisänen kuvaa. irvensalon tulevaa monitoimitaloa (Syvälahden koulu) ja kaavoituksen tulevaisuuden näkymiä esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Wäinö Aaltosen koululla 22.9. Hirvensalo-seura oli kaupungin lisäksi tilaisuuden järjestäjänä ja puhetta johti Niko Aaltonen. Turun kaupunkisuunnittelu valmistelee Hirvensalon osayleiskaavasta uutta luonnosta. Osayleiskaavassa määritellään, mihin ja kuinka paljon tulevaisuudessa voidaan rakentaa (asuminen, palvelut), millaisia virkistysmahdollisuuksia saarella on tarjolla sekä minkälaiset liikennejärjestelyt ovat mahdollisia, mm. kulkuyhteydet mantereelle. Yleiskaavainsinööri Olavi Ahonen esitteli erilaisia kaavamalleja, joissa saarten asukasluvun kasvu voisi vuoteen 2029 mennessä olla jopa 15000 lisäasukasta nykyiseen nähden. Ahonen kuitenkin korosti itse uskovansa maltillisimpiin kasvulukuihin. Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen esitteli kansainvälisen arkkitehtiopiskelijoiden kesäkoulun ideoimia visioita siitä, mitä mahdollisen uuden sillan ympäröimillä alueilla voitaisiin tulevaisuudessa nähdä. Arkkitehtiopiskelijoiden visiot olivat raikkaita ja asukaslähtöisiä. Mahdollisen toisen sillan rakentamista koskeva keskustelu korosti myös muun liikennesuunnittelun vastuuta Hirvensalon ruuhkien purkajana. Keskustelussa korostettiin sillan ohella myös Kakskerrantien nelikaistaistamisen kiireellisyyttä sekä Martinmäen nykyistä sujuvampia liikennejärjestelyjä. MONITOIMITALO ON KOULUA OSUVAMPI NIMI Hirvensalon palvelut monipuolistuvat Syvälahteen suunnitteilla olevan uuden monitoimitalon myötä. Turun kaupunki päättää koulun rakentamisesta vuodenvaihteessa 2015/16. Jos keskus rakennetaan, se sisältäisi tilat noin 800 peruskouluikäiselle koululaiselle, 140 päiväkotilapselle, kirjastolle, nuorisolle, kouluterveydenhoidolle ja neuvolatoiminnalle. Syvälahden koulun rehtori Jarmo Salo esitteli uudenlaista oppimisympäristöä tulevassa koulussa ja korosti yhdessä arkkitehti Riina Palvan (Verstas-arkkitehdit) kanssa suunnittelun ottavan huomioon myös peruskoulujen uudet opetussuunnitelmat 2016 sekä monenlaisten käyttäjien tarpeet. Tästä syystä pitää puhua monitoimitalosta eikä vain koulusta. Kirjastopalveluiden johtaja Aart de Heer oli innostunut uuden talon tarjoamista hienoista mahdollisuuksista ja yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Riina Palva esittelee modernin koulun tarpeet täyttävää Syvälahden monitoimitaloa. Teksti ja kuvat löytyvät Hirvensaloseuran blogista, jota päivittää Wäinö Aaltosen koulun rehtori Henri Littunen. Blogia voi seurata osoitteessa http://hirvensalo-seura.blogspot.fi TEKSTI JA KUVAT: SINI SILVAN MINNA RÄISÄNEN 16 11/2015 11/2015 17 KUVA JA HAASTAT TELU: JAANA HEIN Daniel ONEN PUHDISTUSMAITO Puhdasta maitoa LAIN KIRJAIN Opetellaan kirjaimia ÄÄNESTYSKOPPI Siellä äänestetään. Jotain ihmisiä. VAALIVALVOJAISET Kisoja, urheilukisat Pienten puolella Riku Lehtinen uudesta Kaupunkikartano Ruokorannan synnystä. Kaupunkikartano Ruokoranta sijaitsee Illoisten järven rannalla Hirvensalossa. Kartanonemäntänä toimii Riku Lehtisen puoliso, Ulla Lehtinen. aista Uutta saarel yritystoimintaa HIRVENSALOON ON AVATTU UUSI KOKOUS-, MAJOITUS- JA SAUNATILOJA VUOKRAAVA KAUPUNKIKARTANO RUOKORANTA. - Vanhempieni siirryttyä pari vuotta sitten tuonilmaisiin tuli tarve säilyttää ja kehittää perintöä. Syntyi ajatus kaupunkikartanosta, joka vuoden kestäneen perusteellisen uudelleenrakentamisen jälkeen alkaa nyt olla valmis, kertoo liikkeenjohdon konsultti - Ruokoranta on tutuissa maisemissa, jossa olen elänyt kohta 60 vuotta. 1950-luvulla isäni, Hirvensalon kansakoulun (myöhemmin Wäinö Aaltosen koulu) johtajaksi nimitetty opettaja ja sittemmin kouluneuvos Antti Lehtinen osti 1,3 hehtaarin tontin Illoisten järven rannalta Turun Hirvensalosta. Aurajoen edustalla sijaitseva Hirvensalo oli tuolloin harvaan asuttu saari, joka oli liitetty Turkuun silloisesta Maarian kunnasta vain kymmenen vuotta aiemmin, valaisee yrittäjä Lehtinen paikan historiaa. Arkkitehti Dimitri Panzopoulos piirsi noin 55 vuotta sitten tontille kartanomaisen talon, joka valmistui 1960-luvun alussa opettajapariskunta Antti ja Pirkko Lehtisen perheen kodiksi. Suosi lintuja, älä rottia Lintujen talviruokinta kannattaa aloittaa, kun maa alkaa olla pysyvästi jäässä. Samalla on pidettävä huoli siitä, etteivät kutsumattomat vieraat pääse apajille. Jos rottakanta on ehtinyt pesiytyä alueelle, se löytää muiden jyrsijöiden tavoin tiensä helpon ruoan ääreen. • säilytä linnunruoat metallisissa tai muovisissa astioissa, joissa on lukitusmekanismi • varmista, ettei kompostiin tai biojäteastiaan pääse rottia • käytä sellaista ruokinta-automaattia, jossa linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon • sijoita ruokintapaikka vähintään kymmenen metrin päähän rakennuksista etteivät säikähtäneet linnut lennä ikkunoita pain • jos aloitat ruokinnan, muista jatkaa sitä siihen asti kunnes keväällä maa on paljas ja sula Iso kiitos Metallityö Suhonen Oy:n Jussille hienoista huomioliiveistä! Mukavaa syksyn jatkoa! MITÄ TEKEE...? RATKAISUMYYJÄ Etsii ratkaisun jos joku ei sitä tiedä KURAATTORI Se kaivaa maata ja leikkaa ruohon MIHIN TARVITAAN…? PÄÄKALLOA Siihen että ihmisen ranka pysyy pystyssä MISTÄ TUNNISTAA...? HYVÄN KOKIN Tekee hyvää ruokaa ja moikkaa kaikille. On myös iloinen. MITÄ TARKOITTAA...? AVIOLIITTO Vietetään häitä, mies ja nainen yhdessä OSAKEKURSSI Osaa vähän kaikkea MITEN JATKUU LAULU…? TUULI, TUULE SINNE MISSÄ… DANIEL …nähdään. JENNI VARTIAINEN …muruseni on. SANANLASKUN KADONNUT PALA HÄTÄ EI LUE… DANIEL …mitään. KLASSIKKOVASTAUS …lakia. • käytä ruokinta-automaattia ja siivoa automaatin alle kerääntyvä siemen- ja kuorimassa • tarjoa linnuille auringonkukansiemeniä, maapähkinöitä, kauraa ja talia, mutta älä mitään suolaista, helposti vettyvää tai pilaantunutta Kiitokset! n Maininki vierailee Piente ur utt in puolella tänä vuonna La päiväkodissa. Lokakuun Mainingissa asioiden ja ä ilmiöiden syvämerkityksi pohtii Daniel, 6 v. Univet Turku – saarelaisten lähin eläinlääkäriasema Saarilla sattuu ja tapahtuu, jolloin nopea apu on tarpeen. Univet Turun eläinlääkäriasemalla kissoille ja koirille on omat odotus- ja hoitotilansa. Tarjoamme palvelut rokotuksista ja perusterveydenhuollosta vaativiinkin erikoistoimenpiteisiin. Myynnissä myös erikoisruoat koirille ja kissoille. Lämpimästi tervetuloa! Lue lisää meistä ja mm. viikonlopun päivystyksistä www.univet.fi UNIVET TURKU Eläinlääkäriasema Itäinen Rantakatu 66, Turku UNIVET RAISIO Eläinlääkäriasema Kreetankuja 2, Raisio Avoinna ma–to 8–20 pe 8–16 Ajanvaraus: 0201 800 770* Päivystys parittoman viikon la 9-16, parittoman viikon su 10-16 www.univet.fi *Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 5,57 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/ puh + 22,32 snt/min Univet – Sinua ja lemmikkiäsi varten t. Haarlan eskarilaiset 18 11/2015 11/2015 19 Aleksi on nykyään ex-hirvensalolainen ja katselee entistä kotisaartaan Uittamon puolelta. MITEN NUKUT? Omasta mielestäni hyvin. 5-9 tuntia vuorokaudessa. Netissä tulee joskus notkuttua myöhäänkin. MITEN PIDÄT HUOLTA KUNNOSTASI? Pyörätuolitanssi, liikuntaa fysioterapeutin kanssa. Ylävartalon hallintaa yleisesti. MITEN PIDÄT HUOLTA MIELENRAUHASTASI? Uutena harrastuksena olen aloittanut maalaamisen, kirjoittelen runoja, kelaan pyörätuolilla ja avaudun tarpeen vaatiessa tuntemattomillekin somessa. Harrastan liikuntaa monenlaista on tanssia koti- ja ulkomaista Valssia, humppaa, tangoo ja rumbaa joskus myöskin jazzii ja sambaa Ei pyörätuoli ole este tanssimiselle tanssi on tarkoitettu jokaiselle MITEN RENTOUDUT? Taide ja musiikki rentouttaa KETÄ IKÄVÖIT? Isää MIKÄ ON MIELIPAIKKASI JA MIKSI? Ekvallan uimaranta. Se on esteetön ja maisemat ovat mukavat. Viime kesänä tuli kelattua sinne usein. OTE ALEKSIN RUNOSTA, "HARRASTUKSENI" lu kuvin kki Parempaa elämää … etsivät ranskalaisen Anna Gavaldan päähenkilöt. Kirjassa on kaksi erillistä viihdyttävää tarinaa nuorista ihmisistä, jotka sattuma, pieni irrallinen tapahtuma sysää etsimään muutosta omaan elämäänsä. Mathilde, kroonisessa rahapulassa oleva opiskelija unohtaa käsilaukkunsa kahvilaan. Pahaksi onneksi laukussa on kämppäkavereiden osuus asunnon remontista, ei siis mikään pikku summa. Mathilde hermoilee, mutta yllätyksekseen saa laukun takaisin, vieläpä rahoineen päivineen. Laukun palauttanut mies jää salaperäiseksi, mutta Mathilde kiinnostuu hänestä ja melko vajavaisin tiedoin – veitsiä keräävä kokki – hän alkaa sinnikkäästi etsiä miestä. Yann tulee työpäivänsä päätteeksi tyhjään kotiin ja sattumalta hän törmää rappukäytävässä naapuriinsa Isaaciin ja auttaa tätä kantamaan lipastoa. Hän viettää illan Isaacin ja tämän vaimon luona, nauttii illallista heidän kanssaan ja ihastuu – paitsi rouvaan, niin myös heidän tapaansa elää. Illan päätteeksi hän tekee päätöksen. Asuinkumppanilleen jättämässä kirjeessään hän tilittää elämänsä tyhjyyttä ja kertoo lähdöstään. Suunta on selvillä, mutta ei tulevaisuus. Tarinat ovat kepeitä, sävyltään positiivisia ja nopeasti luettavissa. Nuorista päähenkilöistä huolimatta paremman elämän etsinnän teema sopii myös varttuneemmalle lukijalle. Tämä kirja sopii syksyn pimeisiin iltoihin piristäväksi välipalaksi. Gavalda, Anna: Parempaa elämää, suom. Lotta Toivanen, 2015, Gummerus, 256 s. MITÄ KUUNTELET? Iskelmää. Tapio Rautavaaraa ja Junnu Vainiota esimerkiksi. MITÄ LUET? Uutisia netissä. Mieluummin kirjoitan itse, kuin, että lukisin jotakin. MITÄ KATSOT? Leffoja. Erityisesti pidän ”Yksin Kotona” elokuvista. Olen katsellut ne useampaankin kertaan. MITÄ KUULUU ALEKSI KETO? Tämä nuori mies rustailee runoja, facettaa, tanssii ja pitää ruuanlaitosta. Aleksilla on selkäydinvamma ja hänen molemmat jalkansa on amputoitu tulehduksen vuoksi, joten kaikki tuo tapahtuu pyörätuolista käsin. Tanssi on tarkoitettu jokaiselle 20 N uorempana Aleksi pystyi vielä liikkumaan sauvojen avulla. Tanssiharrastus on kuitenkin ollut läsnä hänen koko ikänsä. -Syynä varmaan on se, että Särkän tanssilava oli lapsuudessa vain 2,5 kilometrin päässä, Aleksi virnuilee. Lokakuun lopulla Aleksi pääsi tanssileirille Tampereelle ja sen on mahdollistanut sosiaalinen media ja sen kautta saadut uudet ystävät. 11/2015 MITÄ KUULUU? Tampereen tanssileiri pitää kiireisenä. Leirin mahdollisti minulle sosiaalinen media ja ystävät siellä. MITÄ TEET TYÖKSESI? Olen eläkkeellä, mutta liiketalouden perustutkinto on suoritettu. MISTÄ ILAHDUT? Seura ilahduttaa ja se että on jotain tekemistä, eikä tarvitse ajatella itseänsä. MIKÄ ÄRSYTTÄÄ? Asioiden toistaminen. Toiset ihmiset toistavat asioita. Liikuntarajoitteisuus ei vaikuta ymmärtämiseen. MINKÄ UNELMAN HALUAISIT TOTEUTTAA? Ruotsin matkan, sillä esim. Virossa olen käynyt, mutta en koskaan Ruotsin puolella. TERVEISIÄ TAI KIITOKSIA? Vammaisiakin voi lähestyä. Apua voi tarjota, ilman että sitä tarvitsisi erikseen pyytää. Kiitoksia ystäville, että olette olemassa. MITKÄ ASIAT OVAT HYVIN? Olen löytänyt ihmisiä jotka ymmärtää. MITÄ TOIVOISIT? Omaa kotia ja enemmän vapaaehtoista fyysistä apua. TEKSTI: MIKA HIETAKANGAS KUVAT: JAANA HEINONEN VIRVE MYLLYMÄKI Ki rjasto Ki rjasto ja auto KIRJASTOAUTO Haarla, Aamunkoitonkatu 1 (K-Market Deli) pe 16.40 – 17.05 Kakskerrantie 679 (Satavan Kyläkauppa) pe 17.10 – 17.25 Kakskerrantie 964 (’Kerran koulu’) pe 17.30 – 17.50 Majakkaranta (Kölikatu 13) pe 18.10 – 18.45 HIRVENSALON KIRJASTO Palvelut käytettävissä omatoimisesti ma – su 9 – 20 Omatoimiseen käyttöön tarvitaan kirjastokortti sekä henkilökohtainen tunnusluku. Henkilökunta on paikalla kirjastossa ma ja ke 13 – 19 ti, to ja pe 10 – 16 Hirvensalon kirjasto on viikon kiinni! Kirjasto-ohjelman käyttökatkon takia kirjasto on kiinni 16.11.-23.11. Kiinniolo koskee myös omatoimikäyttöä. 11/2015 21 t a m u t h a Tap MLL HIRVENSALO MLL Hirvensalon syyskokous pidetään 9.11.2015 klo 18:00 Hirvensalon srktalolla osoiteessa Honkaistentie 85. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita mukaan! MLL Perhekahvila toimii Hirvensalon srk-talolla keskiviikkoisin klo 9:30-11:30. Syksyn aikana riemukasta touhua lasten kanssa ja erilaisia teemapäiviä. PERINTEINEN KUUSIJUHLA Saarten joulukuuseen sytytetään jouluvalot lauantaina 5.12. klo 17. Glögitarjoilua ja kuorolaulua. Vuoden luotolainen Markku Hyvönen pitää puheen ja sytyttää kuusen valot. Tapahtuma on avoin kaikille saarelaisille – lämpimästi tervetuloa! PIKKUJOULUJUHLA Kakskerran nuorisoseuran lasten ja nuorten jaosto järjestää Koko perheen pikkujoulujuhla su 15.11 klo 15-17.00 Seuraintalolla (osoite Samppaantie 90). Tule laulamaan ja leikkimään jouluisia laululeikkejä, tehdään kynttilälyhtyjä, askarrellaan joulukortteja, pidetään arpajaiset ja vietetään mukavasti aikaa yhdessä, mutustellaan pipareita glögin kera. Joulupukkikin on tulossa. Tule sinäkin! Tähän kaikkeen pääset mukaan 5 euron osallistumismaksulla, koko perhe pääsee 10 eurolla. Ilmoita tulostasi 8.11. mennessä Marjo Uusi-Jaakkolalle p. 040 7266956 Perinteiset Marttojen ja MLL:n Joulumyyjäiset lauantaina 5.12. klo 11-14 Hirvensalon srk-talolla, Honkaistentie 85. Mukana mm: poniajelua, Marttojen leivonnaisia, puurobaari, Käsitöitä ja muuta mukavaa…taitaa Mara-Kattikin tulla lapsia tervehtimään… :) TAIDEKAPPELI Torstai-iltaisin klo 18 iltahartaus Su 8.11. klo 13 Kappeli soi, Espanjalainen kitara. La 21.11. klo 17 Lied-konsertti La 28.11. klo 14 Pianokoulu Grazioson oppilaskonsertti Pähkinänsärkijä. La 28.11. klo 17 Las Divas -konsertti. Su 29.11. klo 13 Pianokonsertti Joona Lehto. HIRVENSALON HEITTO Aikuinen -lapsijumppa-ryhmissä on vielä runsaasti tilaa Tiistaisin klo 18-18.30 Vähä-Heikkilän koululla. Ohjaajana Satu, [email protected] Torstaisin klo 17.15-18 Haarlan koululla Ohjaajana Minna, [email protected] Järjestäjänä Hirvensalon Heitto / Tanssija voimistelujaosto Su 29.11. klo 17 Vain pimeässä näkyvät tähdet. Kamarimusiikkia ja runonlausuntaa. Kamarimusiikkiyhdistys Artsoppa ja lausuntaryhmä Säkeensitojat. Su 6.12. klo 13 lauletaan toivevirsiä. NÄYTTELYT 1.11. – 12.12. Ritva Numminen, Ikoneja. TAIDEKAPPELIIN VAPAAEHTOISEKSI? Hirvensalossa sijaitsevaan Pyhään Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin kaivataan uusia vapaaehtoisia taidekappelia esittelemään, vahtimestariksi konsertteihin. Työrupeama vie noin 3-4 tuntia kerrallaan kerran tai pari kuukaudessa. Lisätietoja arkisin klo 11-15 (02) 265 7777 tai [email protected]. Maininki [email protected] Seuraava Maininki ilmestyy 4.12. Joulukuun lehteen ehdit lähettämällä meille tietoja 12.11.2015 mennessä. Osoitteeseen [email protected] voit lähettää • • • • • • vauvauutisia hääuutisia onnitteluita tai muita terveisiä mielipidekirjoituksia tapahtumatietoja vinkkejä ja palautteita www.maininkilehti.fi Mainingin nettisivut ovat uudistuneet! Tutustu ja tutkaile: www.maininkilehti.fi 22 11/2015 Saat infon tuoreimmasta lehdestä myös Facebookin kautta, jos liityt Mainingin kaveriksi. 11/2015 23 volkswagen.fi Ensiesittelyssä täysin uusi Touran. U6Uusinta Eiaa. teknolog Perhe on rankka laji. Ja paras. Täysin uudessa Volkswagen Touranissa on entistäkin enemmän tilaa, mukavuutta ja muunneltavuutta. Suosittu tila-auto on kasvanut sekä ulkomitoiltaan että sisätiloiltaan, ja tavaratilaa on vakiona 743 litraa. Ota perhe kyytiin, nauti Touranin helposta käytettävyydestä ja koe sen kokonaan uusi ajonautinto. Touran-mallisto alk. 27 499 € Touran-mallisto svh alk. 27 498,73 €, autoveroton hinta 21 500 €, arvioitu autovero 5 398,73 € CO₂-päästöllä 126 g/ km. Yhdistelmäkulutus 4,3–5,7 l/100 km. CO₂-päästöt 111–132 g/km. Huolenpitosopimus alk. 33 €/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi). Kokonaishinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Rahoitustarjous 2,95 % korolla: Uusi Touran esim. 298 €/kk Huolenpitosopimus alk. 33 €/kk Yhteensä 331 €/kk Esim. Touran Trendline 1,2 TSI 81 kW toimituskuluineen 27 498,73 €, käsiraha/vaihtoauto 8 249,62 €, luotonperustamismaksu 185 €, rahoitettava osuus 19 434,11 €, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 297,37 €, viimeinen suurempi erä 4 124,81 €. Kk-erä sisältää koron 2,95 % ja käsittelymaksun 8 €/kk. Luottokustannukset yhteensä 2 428,53 €, luottohinta 29 927,26 € ja todellinen vuosikorko 4,15 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoituksen myöntää Pohjola Pankki Oyj, Teollisuuskatu 1 B, 00510 Helsinki. Huolenpitosopimus alk. 33 €/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi). Volkswagen Center Turku 24 11/2015 Rieskalähteentie 89, vaihde 02-338 881 / 338 8820 Henkilöautomyynti: ma-pe 9–18, la 10–15 www.volkswagencenter.fi Volkswagen-myynti 02-3388 641 Jan-Erik Lindblom 02-3388 895 Heli Lindström 02-3388 830 Jukka Rantala 02-3388 837 Kai Lindström Tapani Heinonen Jarkko Savonen 02-3388 826 02-3388 896 02-3388 836
© Copyright 2024