LIIKKUU JA LIIKUTTAA - Maininki

Elämää saarissa
HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI • MARRASKUU 2015
Jutta Nurmen
vilkas perhearki
Pertti Postinen on
tyytyväinen
bussinkäyttäjä
Aleksi Kedon
marraskuu
Marraskuun
ajan
tapahtumia
sivulla 22
SAVOSTA
SAARELAISTUNUT
MINNA RÄISÄNEN
LIIKKUU
JA LIIKUTTAA
11/2015
1
Pannu
Järjestämme Pannussa lasten
synttärijuhlia erilaisin teemoin.
Kysy lisää!
Helpota arkea!
Nouda ruoka kätevästi kotiin!
!
äkakut meiltä
lliset isänpäiv
klo 12.00-16.00
pannun runsas
ja
herkullinen brun
ssi
12
0
5
,
2
1
e
e
f
f
u
b
s
i
a
hampuril 12.00-16.00
Leipomo et kakut
Herkuulultis
ja m otuotteet
leipom
o
lauantaisin kl
catering
ja tilat
juhliisi
Puh. 050 413 7677
[email protected]
www.pannuravintola.com
4
Saarelaiskaverina
Minna Räisänen
Herku
Löydät meidät myös Facebookista
KUVA: LIIKENNETURVA
Tule nauttimaan päivällä tai
työpäivän jälkeen aidoista ja
puhtaista raaka-aineista
valmistettu maittava buffee aina arkisin klo 18:00 asti.
Juha Tapion sanoin:
On sinun vuorosi loistaa
brunssi 17,00
Sunnuntaisin
Saarelaisten yhteinen
olohuone Pannu palvelee teitä
joka päivä.
lasten
Synttarit
11/2015
Sitku-elämä ei onnistu
käsilläseisonnassa
8
buffee ja
take away
pannuravintola.
2
11/2015
4
Uusittu
pannun liscomta
tasta voit nauttia
ympari vuoden
Elämää saarissa
Pertti Postinen on
saarelaisliikenteen sekakäyttäjä
Perinteiset kahvit
ja tuoreet
erikoiskahvit!
Kannattaa nauttia
siitä hetkestä, kun lapset
ovat pieniä ja lähellä
20
Aleksi muistuttaa, että tanssi
on tarkoitettu jokaiselle
HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI
myynti Janne Lehtonen, 050 303 1500 • Tuomas Salo, 040 7010 640 • [email protected]
juttuvinkit ja palaute [email protected] • Maininki, Palokulmantie 8, 20900 Turku
kustantaja ja julkaisija Maininki-lehti Oy päätoimittaja Pirjo Huttunen, [email protected]
taitto Mainoskioski, Mia Honka kansikuva Sini Silván paino Newprint Oy paperi G-Print 100 g
11/2015
painosmäärä 4200 kpl jakelu Kotitaloudet ja yritykset Hirvensalon, Kakskerran ja Satavan
alueella
3
ARKI SUJUU MUTKATTA
Hirvensalossa
löytyy kavereita,
myös aikuisille.
URHEILEMALLA
VOI VAIHTAA VAPAALLE
Jutta Nurmen perhe eli lapset Roosa ja Oona
sekä puoliso Marko Riionheimo muuttivat
Kissankulmasta Taaperokadulta Tyttelikadun
uuteen kotiin neljä vuotta sitten. Useampaan tasoon
rakennetussa kodissa on avaruutta.
4
11/2015
I
loisesta pulinasta kuulee, että Jutta Nurmen
ja Marko Riioheimon tytöt 8-vuotias Roosa
ja 5-vuotias Oona ovat jo kotona. Kaksikko
harrastaa joukkuevoimistelua. Omatekoisilla kotitreeneillä leikki ja liikunta yhdistyvät
kärrynpyöriin ja kuperkeikkoihin.
Jutta Nurmi työskentelee Pohjola Vakuutuksen myyntijohtajana Varsinais-Suomessa ja
tekee yhteistyötä osuuspankkien kanssa. Marko Riionheimo on myös töissä finanssialalla,
salkunhoitajana ja toimitusjohtajana Investo
Omaisuudendenhoito Oy:ssä.
Tälle perheelle Hirvensalo on aina ollut
tukikohta – töiden sijainnista riippumatta.
Marko on asunut saarella jo vuodesta 1997.
Ensimmäinen yhteinen koti perustettiin Hirvensaloon vuonna 2005, vaikka työt olivat
Helsingissä, viikonlopuksi palattiin Kissankulmille. Lasten myötä myös työt keskitettiin
Turkuun.
–Elämänlaadun kannalta valinta on ollut
oikea. Emme koskaan ole ajatelleet edistyykö
työura. Kun uskoo tekemiseen ja osaamiseensa, niin työelämässä paikka kyllä löytyy.
Se, että asuu Turussa merkitsee sitä, ettei työmatkoihin mene aikaa tunteja päivässä, kuten
pääkaupunkiseudulla helposti käy. Jutta kertoo, että on miettinyt sitä, miten hyvin arjen
pyörittäminen Hirvensalossa sujuu. Kaupat
ovat lähellä, päiväkoti vieressä ja kouluun turvallinen kävelymatka.
–Me nautimme tästä hetkestä, emme elä sellaista ”sitku” –elämää, Marko linjaa. Ystävät,
joiden lapset ovat jo aikuisia muistuttavat, miten kannattaa nauttia siitä hetkestä, kun lapset
ovat pieniä ja lähellä.
–Tulevat yöllä väliin, Jutta lisää.
Toisaalta ne, joiden lapset ovat jo vanhempia
kertovat, miten siitäkin elämäntilanteesta voi
nauttia.
Yhteistä Jutalle ja Markolle on sosiaalisuus.
Hirvensalossa löytyy kavereita, myös aikuisille. Jos viikonloppuna pohtii, tulisiko joku kylään, pian joku on jo ovella.
Kun uskoo
tekemiseen ja
osaamiseensa, niin
työelämässä paikka
kyllä löytyy
11/2015
5
Nordea Pankki Suomi Oyj
Molemmat harrastamme,
ei tarvitse kysyä, haluatko
lähteä liikkumaan.
KOKO PERHE LIIKKUU
Emme elä
”sitku” –elämää
Tätä perhettä voisi olla vaikea pysäyttää. Marko
ja Jutta urheilevat työpäivän jälkeen – ja joskus
ennenkin:
–Käyn kaksi kertaa viikossa ennen töitä pelaamassa jääkiekkoa, Marko kertoo. Jääkiekkojoukkue on Riverside Gladiators, jonka
tavoitteena on hyväntekeväisyys jääkiekkotapahtumien kautta.
Työpäivän jälkeen urheilu, kuten juoksu tai
talvinen laskettelu katkaisee päivän, myös silloin, kun vielä illalla pitää palata työasioihin.
–Me molemmat harrastamme, ei tarvitse kysyä, haluatko lähteä liikkumaan, Jutta pohtii.
–Crossfit on laji jota harrastamme molemmat aktiivisesti. Siinä aikuisetkin pääsevät kokeilemaan käsilläseisontaa.
Yhteinen harrastus laskettelun lisäksi on
golf: jopa 8-vuotias Roosa aloitteli golf-harrastusta kesällä Harjattulassa. Monet harrastuksista ovat tiiviisti hirvensalolaisia Lions Club
Archipelagoa myöten.
Tyttöjen harrastuksiin kuuluu joukkuevoimistelun lisäksi tanssia, pianonsoittoa ja partiota. Lasten treenit antavat aikaa aikuisille
lähteä sillä välin omille lenkeilleen.
–Harrastamiseen löytyy kaikilla aikaa.
TEKSTI JA KUVAT: SINI SILVAN
6
11/2015
Asuntolainaneuvottelu tai suunnitelma säästämiseen? Varaa tapaaminen lauantaiksi.
Nyt voit neuvotella asuntolainasta ja keskustella säästämisen ja sijoittamisen palveluista Turun Skanssin konttorissamme myös lauantaisin. Varaa aika Nordea Asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24 h/vrk.
Teemme sen mahdolliseksi
Turku-Skanssi
Skanssinkatu 10
0200 3000
nordea.fi
11/2015
7
LIIKENTEEN
SEKAKÄYTTÄJÄ
Hirvensalolainen ELY-keskuksen ylitarkastaja
Pertti Postinen on tekemisissä joukkoliikenteen
kanssa päivittäin. Eikä vain ammattinsa kautta.
Asiantuntija kulkee työmatkansakin bussilla.
-P
ääsen suoraan virastotalon
oven eteen Hirvensalosta. Työkaverit kertovat, että viimeiset
parkkipaikat viedään vähän
ennen puolta kahdeksaa. Itse lähden hieman
ruuhka-ajan jälkeen kahdeksan tienoilla, eikä
minun tarvitse murehtia parkkeeraamisesta,
Postinen kertoo.
Omalla autollaan Postinen kulkee viikonloppuisin kauppareissuja ja pidempiä matkoja.
Kesällä on työmatka-ajokkina usein polkupyörä ja talvikaudella linja-auto. Hän kutsuukin
itseään liikenteen sekakäyttäjäksi.
- Hyvin harvoin tulen töihin omalla autolla
ja silloinkin joudun kiroilemaan sitä, että pitää
lähteä aikaisin saadakseen parkkipaikan, hän
naurahtaa.
san ja kahdeksan välillä liikenne tiivistyykin
ja kulkee hitaammin eteenpäin. Harvemmin
siellä pysähdellään, paitsi liikennevaloissa.
Nykyisellä asukasmäärällä liikenne vielä vetää, mutta jos on tarkoitus asuttaa saarille vielä
useita tuhansia ihmisiä, tulee kyllä ongelmia,
hän mainitsee.
Postisen mukaan joukkoliikenteestä on
usein vääränlainen mielikuva, jos sitä käyttää
vain harvoin. Kun talven ensimmäinen myräkkä pakottaa jättämään oman kulkuneuvon
kotiin ja ahtautumaan myöhässä kulkevaan
linja-autoon, ei tilanne ole kenellekään helppo.
- Kun kaikki on vähän kosteaa ja ihmiset
märkiä ei se tietenkään mikään miellyttävä
kokemus ole.
- Suosittelen kokeilemaan ja tutustumaan
joukkoliikenteeseen. Bussin käyttö on ihan
helppoa. Se vaatii vain pikkaisen opettelua.
Pitää etsiä sopiva pysäkki, katsoa siitä numero
ja kurkata Fölin sivuilta milloinka niitä autoja
kulkee. Voi huomata, että siitä menee tunnissa
suhteellisen montakin bussia, hän neuvoo.
Hyvin harvoin tulen töihin
omalla autolla ja silloinkin
joudun kiroilemaan sitä, että
pitää lähteä aikaisin saadakseen
parkkipaikan.
RUUHKABUSSISTA HUONO MAKU
Kysyttäessä Hirvensalon ruuhkasta tai liikennejärjestelyistä Postinen toteaa ruuhkan olevan väärä sanavalinta.
- Eihän se sanan varsinaisessa merkityksessä ole ruuhkaa, vaikka aamulla puoli kahdek-
Kun kaikki on vähän
kosteaa ja ihmiset märkiä
ei se tietenkään mikään
miellyttävä kokemus ole.
8
11/2015
11/2015
9
MIESTEN JOUKKOLIIKENTEEN
KÄYTÖSSÄ PARANTAMISEN VARAA
Bussin
käyttö on
ihan helppoa.
Se vaatii
vain pikkaisen
opettelua.
Syy oman auton käyttöön joukkoliikenteen sijasta löytyy kai helpoimmin peilistä. Aina on
olevinaan kiirettä tai laiskuutta. Useimmiten
bussi voisi olla hermoja säästävä vaihtoehto.
- Kai siinä on takana jonkinlainen kulttuuriperinne tai totuttu käyttäytymismalli. Kyllä
sitä vaihtoehtona minun mielestäni kannattaisi
miettiä varsinkin jos on kaupungin keskustassa työssä, eikä ole kuljetusvelvoitteita, kuten
lapsia tarhaan. Jos itsekseen ajellaan ensin keskustaan etsimään parkkipaikkaa ja vielä illalla
takaisin, voisi ihan yhtä hyvin kulkea bussilla.
Saattaa siinä muutama minuutti kauemmin
mennä, mutta on siinä myös oma vapautensa,
toteaa Postinen.
Minkäslaisia ovat sitten linja-auton käyttäjät?
- Naisia busseissa kyllä riittää, mutta miehet
ovat vähissä, hän naurahtaa ja jatkaa.
- Yleensä miespuoliset ovat poikia, jotka eivät ole vielä ajokortti-iässä. Vaikka kyllä siellä
muutamia vakionaamojakin on, joita olen pannut merkille tässä vuosien saatossa.
PITKÄ SIIVU HIRVENSALOA
30 vuotta sitten perheensä kanssa saarelle
muuttanut Postinen kertoo aina halunneensa
Hirvensaloon.
- Työkaveri joskus silloin vihjaisi, että täällä
olisi asunto myytävänä. Astelin siitä pankkiin
ja kaikki meni lopulta kohdalleen. Tämä on
kaunis paikka.
Vuosien varrella maisema on asuinpaikalla
muuttunut.
- Jos 30 vuotta sitten seisahtui illalla pihamaalle, saattoi kuulla maalaistalon pihassa
haukkuvan koiran. Nyt haukkujen tilalla on
Kakskerrantien liikenne. Välillä sitä pysähtyy ajattelemaan, ettei tuollaista ollut silloin.
Moikoinen oli uuden asuinalueen pää ja sen
jälkeen vain vanhaa asutusta. Kakskerrantiellä kulki vain muutama auto. On täällä saarella
asuminen silti rentouttavaa, Postinen sanoo.
65-vuotias mies katsoo hattunsa alta iän
tuomalla varmuudella. Eläke häämöttää aivan
nurkan takana. Työelämän päätepysäkille Postinen jää muutaman kuukauden kuluttua.
- Onhan sitä tässä jo oltu yliajalla töissä.
Suunnitelmia ei sen enempää ole. Kyllä minä
saan aikani kulumaan ja nautin siitäkin, ettei välttämättä tarvitse tehdä yhtään mitään.
Tämä on hieno kaupunki ja täältä löytyy kyllä
virikettä myös seniori-ikäiselle, Pertti Postinen
viimeistelee.
Yliopistonkatu 27 b, Stockmannin pääovea vastapäätä.
Puh. (02) 2323 694
Silmälasit
huippulinsseillä
järkevään hintaan.
Astu sisään ja
pyydä tarjous.
TEKSTI JA KUVAT: TIMO NÄRÄ
75 vuo a omako asujien asialla
Rakentamista, sisustamista, kierrätystä, ideoita
Aloitamme asumiseen lii yvän blogin
ne sivuillamme. Kerro meille tarinoita
rakentamisesta, remontoinnista ja puutarhanhoidosta saarella. Kiinnostavia ovat
sekä vanhat e ä uudet tarinat, remon vinkit, sisustus- ja puutarhaideat.
Jaa onnistumisia tai epäonnen tarinoita !
Yhteys edot [email protected]
FB -sivuillamme voit myös ilmoi aa kierrätykseen rakennusmateriaaleja ja sisustustarvikkeita sekä muuta kodin tavaraa.
Liity jäseneksi, katso tarjoukset ja tapahtumat
www.hirvensalonomako yhdistys.fi
10
11/2015
11/2015
11
Savolaissyntyinen Minna
siirtää kapulan kaveriketjussa
paljasjalkaisille turkulaisille.
Seuraavassa Mainingissa
näemme, keille…
On ihanaa
saada ihmiset
liikkeelle
SAVOLAISESTA
PESUNKESTÄVÄKSI
SAARELAISEKSI
Hirvensalosta löytyy ainakin yksi paljasjalkainen savolainen. Minna Räisänen on kuitenkin
erinomaisesti saarelaistunut ja jaloissa ovat useimmiten sisäpelikengät ja lenkkitossut.
Tämä nainen ei pysy paikallaan.
–O
Savolaiseen tyyliin
hän istui toisen
matkustajan viereen
ja alkoi iloisesti
jutella
12
lihan se kulttuurishokki,
tulla Itä-Savosta Rantasalmelta tänne, Minna Räisänen muistelee vuotta 1998.
Hän muutti pienten lasten ja heidän isänsä
kanssa Hirvensalon eteläpäähän. Sieltä maailma avautui hiekkalaatikon kautta. Erityisesti
kaksi äitiä otti Minnan vastaan ja - kotoutti
saarille. Nyt suurin osa kuuden perheen hiekkalaatikkoporukasta on muuttanut pois saarilta, mutta yhteyttä pidetään edelleen.
Minna muistaa yhä hyvin yhden ensimmäisistä bussimatkoista, kun hän savolaiseen
tyyliin istui toisen matkustajan viereen ja alkoi
11/2015
SAARELAISKAVERIEN
AULIKKI JA AARNO
KETJU
KOLEHMAINEN
iloisesti jutella. Näin hän varmaan säikäytti
naisen perusteellisesti.
–Nainen otti kassinsa syliin ja oikein kääntyi ikkunaan päin, Minna nauraa. Silloin ajattelin, että mihin olen oikein tullut.
–Alku ei ollut helppoa, murrekin oli aivan
outo, ikinä en ole kuitenkaan katunut, että läksin vähän katsomaan isompaa maailmaa.
Hirvensalo osoittautui hyväksi paikaksi asua ja avoimella luonteellaan Minna löysi hyvin paikkansa. Hauska yksityiskohta on
kuitenkin se, että hän savolaisena on löytänyt
Turusta paljon ystäviä, jotka ovat alun perin
Pohjanmaalta.
KALEVI JA ULLA LUOMA
HANNU JA KAISA KONOLA
KUKA: Erityiskoulunkäynninohjaaja Minna Räisänen, lapset
18-vuotias lukiolainen Ronja ja 16-vuotias ammattikoululainen
Kristian.
HARRASTUKSET: Minna pelaa lentopalloa kaksi kertaa viikossa,
vetää jumppaa kolme kertaa ja reippaana naisena juoksee vielä
pari lenkkiä kaupan päälle. Lopun ajan täyttää yhdistystoiminta
niin Hirvensalon Heitossa kuin Koululaisten lomakerho ry:ssä.
Haarlan koulun vanhempainyhdistyksessä hän oli useita vuosia
puheenjohtajana. ”Äiti, olit mukana heti, kun kysyttiin”, Ronja
muistuttaa. Yksi, mikä kiehtoo, on Muumi-mukien keräily. Piano on jäänyt lapsuuskotiin Rantasalmelle, mutta onneksi töissä
sormet pääsevät koskettimille. Haaveissa olisi vielä jotain muuta – ehkä opiskella jotain uutta. Ronja tanssii, Kristian nyrkkeilee
kilpaa ja koko perhe liikkuu. Pieni punttisalivarustus löytyy makuuhuoneesta – eikä sitä ole piilotettu sängyn alle. Yksi harrastus on kylpyhuoneessa: pyykkikone pyörii jatkuvasti!
JOHANNA IVASKA
ANU MOILANEN JA PEKKA KALLIO
PARASTA SAARILLA: Luonto. Minna itse on Rantasalmen savoksi ”mehän keskellä” kasvanut maatalon tyttö. Metsä on
paikka rauhoittumiseen, täytyy vain laittaa lenkkarit jalkaan
ja lähteä liikkeelle. ”Täällä on ihanaa vaihtelevaa maastoa, tai
asfalttia, jos sitä kaipaa. Jotenkin on sellainen olo, että tänne
muuttavat kaipaavat luonnonrauhaa ja maaseudun tuntua.”
Vuoden 1998 jälkeen onkin rakennettu paljon lisää: apteekki,
kaupat, vanhusten palvelut, Haarlan koulu ja paljon rivi- ja omakotitaloja. Minna toivoo että Turussa rakentamista satsattaisiin
jo muihin suuntiin, jotta idylli säilyy. Hirvensalossa on turvallista
asua, hirvensalolaiset ovat kuin yksi suuri perhe.
OMA SAARIHISTORIA: Minna muutti perheineen Hirvensaloon
vuonna 1998 paljasjalkaisena savolaisena. Onneksi kodin lähellä
oli hiekkalaatikko, jonka ääreltä alkoi ystävyys monen perheen
kanssa. Nyt koti on Arolassa, josta myös löytyy hienoja lenkkimaastoja.
HEIKE JA KIMMO RAMPP
SATU JA TONI PAAVOLA
11/2015
13
PUHELIN KÄTEEN
JA JUMPAT PYÖRIMÄÄN
Minnan tyttärellä
Ronjalla on
sisustussilmää
MIIA JA PASI WIKLUND
PIRJO JA TANE RYDMAN
Minna ehti olla viisi vuotta kotona lasten kanssa. Sitten hän kävi 2002 lähiliikuttaja –koulutuksen ja sai uutta kipinää. Oma-aloitteisesti
hän soitti Hirvensalon Heiton naisjaostoon
Marjatta Männistölle ja ehdotti, että voisi vetää jumppaa saarilla. Marjatta ohjasi Minnan
edelleen Satu Leppäsen puheille:
–Siitä meidän ystävyys lähti. Satun kanssa
lyöttäydyimme yhteen puuhanaisiksi, asioita
on kehitetty ja viety eteenpäin.
–Silloin Heiton jumppatoiminta oli ikään
kuin hiipumassa, oli ihan vain muutama ryhmä ja vain yksi tanssiryhmä. Nyt showtanssiryhmiä on eskari-ikäisistä 20-vuotiaisiin kuusi.
Ja jumppaa yksivuotiaista kahdeksankymppisiin.
Minnan tyttö, Ronja on aloittanut tanssimisen yhdeksänvuotiaana ja harrastus jatkuu
edelleen Poppit –ryhmässä.
MARJA JA JYRKI LINKE
PAULA JA PEKKA RUUSU
MARJA JA JOUNI PELTOMÄKI
–Ihanuus on että isommista on saatu aina
valmentajia pienempien tanssijoiden ryhmiin,
Minna kiittää.
Itse hän toimii myös tanssi- ja voimistelujaoston puheenjohtajana ja Hirvensalon Heiton
varapuheenjohtajana.
NUORUUDEN LENTIS JATKUU YHÄ
Minna Räisänen on ollut pienestä asti urheilullinen ja kova liikkumaan. Hän pelasi lentopalloa teini-ikäisestä lapsien tuloon saakka.
Nyt laji on kuvioissa uudelleen, Minna pelaa
lentopalloa kahdessa porukassa pari tuntia
kerrallaan joka viikko.
Minna toteutti syyskuussa pitkäaikaisen
haaveensa, treenasi ja juoksi puolimaratonin
Ruissalojuoksuissa.
–Tavoite oli kaksi tuntia, siihen en ihan pystynyt. Aikaa meni 2:05. Se oli elämäni ensimmäinen puolimaraton, mutta elämässä on paljon muutakin kuin urheilu ja juoksu. Täytyy
olla enemmän kuin tyytyväinen.
LAURA LEPPÄNEN JA TANELI HAUNINEN
Ja hänen vauhtinsa suorastaan hengästyttää. Omat urheilut ovat vasta alkua.
–Olen vetänyt saarella jumppaa Hirvensalon Heitossa vuodesta 2002. Aikuinen-lapsi
jumpan lisäksi ovat naisten ja miesten ryhmät.
–Aikuisten jumpan jälkeen moni tulee sanomaan, että olipa kiva jumppa ja nähdään.
On ihanaa, kun ihmiset saa liikkeelle ja he
nauttivat.
Minna Räisänen liputtaa reippaasti kaiken
yhdistystoiminnan puolesta. Siitä saa itselle kipinää.
–Se on voimauttavaa, auttaa toisia vapaaehtoisesti. Jos ihmiset ymmärtäisivät yhdistystoiminnan, miten paljon siitä voi saada, maailma
olisi parempi paikka.
Minna toteutti
syyskuussa
pitkäaikaisen
haaveensa
”TURHIA EI MUREHDITA”
Kaikilla on huonoja päiviä, mutta Minna pohtii olevansa peruspositiivinen. Hänen mottonsa on, että turhia ei kannata murehtia.
Työtään hän tekee koulunkäynnin ohjaa-
EETU LAHTINEN JA EMILIA KUNNATON
ANJA JA ESKO MÄNTY-SORVARI
VALMISTAUDU TALVEEN
HIRVENSALON
APTEEKIN TERVEYSPISTEESSÄ
INFLUENSSAROKOTUS 25 € / rokotus
(sis. reseptin, rokoteaineen ja rokotuksen)
Lisätiedot ja ajanvaraukset p. 02 2844 660
Kampanjahinta voimassa 31.12.2015 asti
Moikoisten liikekeskus
Pitkäpellonkatu 2
20900 Turku
p. 02 2844 666
AVOINNA
MA-PE 9-20, LA 9-17
14
11/2015
11/2015
15
Hirvensalon
kaavoitus
ja Syvälahden
monitoimitalo
H
jana maahanmuuttajalasten ja -nuorten parissa.
Erilaisten vaiheiden jälkeen hän on jälleen maahanmuuttajanuorten parissa.
–Se on todella haastavaa, eikä sovi kaikille,
mutta työ on myös hirveän antoisaa. Tykkään
työstäni.
SEURAAVA SAARELAISKAVERI
Minna Räisäsellä oli seuraavan saarelaiskaverin
valinnassa kova urakka, sillä niin paljon hyviä
ystäviä on matkan varrella tarttunut mukaan.
Lopulta löytyi kolmen sukupolven perhe. Ihan
saman katon alla kaikki eivät asu, yksi on kivenheiton päässä, mutta silti perhe pitää tiukasti yhtä.
Välillä on osattu lähteä liikkeellekin, Espanjan
auringon alle, mutta palattu takaisin. Perheestä
löytyy vahvoja puuhanaisia, jotka ovat kiinnostuneet vapaaehtoistyöstä, lukiolainen ja yksi reipas
voimistelija, paljasjalkaisia turkulaisia tällä kertaa, Räisänen kuvaa.
irvensalon tulevaa monitoimitaloa
(Syvälahden koulu) ja kaavoituksen
tulevaisuuden näkymiä esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Wäinö Aaltosen koululla 22.9. Hirvensalo-seura oli kaupungin lisäksi tilaisuuden järjestäjänä ja puhetta
johti Niko Aaltonen.
Turun kaupunkisuunnittelu valmistelee
Hirvensalon osayleiskaavasta uutta luonnosta.
Osayleiskaavassa määritellään, mihin ja kuinka
paljon tulevaisuudessa voidaan rakentaa (asuminen, palvelut), millaisia virkistysmahdollisuuksia
saarella on tarjolla sekä minkälaiset liikennejärjestelyt ovat mahdollisia, mm. kulkuyhteydet
mantereelle.
Yleiskaavainsinööri Olavi Ahonen esitteli
erilaisia kaavamalleja, joissa saarten asukasluvun kasvu voisi vuoteen 2029 mennessä olla jopa
15000 lisäasukasta nykyiseen nähden. Ahonen
kuitenkin korosti itse uskovansa maltillisimpiin
kasvulukuihin.
Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen esitteli
kansainvälisen arkkitehtiopiskelijoiden kesäkoulun ideoimia visioita siitä, mitä mahdollisen
uuden sillan ympäröimillä alueilla voitaisiin tulevaisuudessa nähdä. Arkkitehtiopiskelijoiden
visiot olivat raikkaita ja asukaslähtöisiä.
Mahdollisen toisen sillan rakentamista koskeva keskustelu korosti myös muun liikennesuunnittelun vastuuta Hirvensalon ruuhkien purkajana. Keskustelussa korostettiin
sillan ohella myös Kakskerrantien nelikaistaistamisen kiireellisyyttä sekä Martinmäen nykyistä sujuvampia liikennejärjestelyjä.
MONITOIMITALO ON KOULUA
OSUVAMPI NIMI
Hirvensalon palvelut monipuolistuvat Syvälahteen suunnitteilla olevan uuden monitoimitalon
myötä. Turun kaupunki päättää koulun rakentamisesta vuodenvaihteessa 2015/16. Jos keskus
rakennetaan, se sisältäisi tilat noin 800 peruskouluikäiselle koululaiselle, 140 päiväkotilapselle, kirjastolle, nuorisolle, kouluterveydenhoidolle ja neuvolatoiminnalle.
Syvälahden koulun rehtori Jarmo Salo esitteli
uudenlaista oppimisympäristöä tulevassa koulussa ja korosti yhdessä arkkitehti Riina Palvan (Verstas-arkkitehdit) kanssa suunnittelun
ottavan huomioon myös peruskoulujen uudet
opetussuunnitelmat 2016 sekä monenlaisten
käyttäjien tarpeet. Tästä syystä pitää puhua monitoimitalosta eikä vain koulusta.
Kirjastopalveluiden johtaja Aart de Heer oli
innostunut uuden talon tarjoamista hienoista
mahdollisuuksista ja yhteistyöstä eri toimijoiden
välillä.
Riina Palva esittelee modernin koulun tarpeet
täyttävää Syvälahden monitoimitaloa.
Teksti ja kuvat löytyvät Hirvensaloseuran
blogista, jota päivittää Wäinö Aaltosen
koulun rehtori Henri Littunen.
Blogia voi seurata osoitteessa
http://hirvensalo-seura.blogspot.fi
TEKSTI JA KUVAT: SINI SILVAN
MINNA RÄISÄNEN
16
11/2015
11/2015
17
KUVA JA HAASTAT TELU: JAANA HEIN
Daniel
ONEN
PUHDISTUSMAITO
Puhdasta maitoa
LAIN KIRJAIN
Opetellaan kirjaimia
ÄÄNESTYSKOPPI
Siellä äänestetään. Jotain ihmisiä.
VAALIVALVOJAISET
Kisoja, urheilukisat
Pienten
puolella
Riku Lehtinen uudesta Kaupunkikartano
Ruokorannan synnystä. Kaupunkikartano
Ruokoranta sijaitsee Illoisten järven rannalla Hirvensalossa. Kartanonemäntänä
toimii Riku Lehtisen puoliso, Ulla Lehtinen.
aista
Uutta saarel
yritystoimintaa
HIRVENSALOON ON AVATTU
UUSI KOKOUS-, MAJOITUS- JA
SAUNATILOJA VUOKRAAVA
KAUPUNKIKARTANO
RUOKORANTA.
- Vanhempieni siirryttyä pari vuotta sitten
tuonilmaisiin tuli tarve säilyttää ja kehittää
perintöä. Syntyi ajatus kaupunkikartanosta, joka vuoden kestäneen perusteellisen
uudelleenrakentamisen jälkeen alkaa nyt
olla valmis, kertoo liikkeenjohdon konsultti
- Ruokoranta on tutuissa maisemissa, jossa
olen elänyt kohta 60 vuotta. 1950-luvulla
isäni, Hirvensalon kansakoulun (myöhemmin Wäinö Aaltosen koulu) johtajaksi nimitetty opettaja ja sittemmin kouluneuvos
Antti Lehtinen osti 1,3 hehtaarin tontin
Illoisten järven rannalta Turun Hirvensalosta. Aurajoen edustalla sijaitseva Hirvensalo oli tuolloin harvaan asuttu saari,
joka oli liitetty Turkuun silloisesta Maarian
kunnasta vain kymmenen vuotta aiemmin,
valaisee yrittäjä Lehtinen paikan historiaa.
Arkkitehti Dimitri Panzopoulos piirsi noin
55 vuotta sitten tontille kartanomaisen talon, joka valmistui 1960-luvun alussa opettajapariskunta Antti ja Pirkko Lehtisen
perheen kodiksi.
Suosi lintuja,
älä rottia
Lintujen talviruokinta kannattaa aloittaa, kun maa alkaa olla pysyvästi jäässä.
Samalla on pidettävä huoli siitä, etteivät
kutsumattomat vieraat pääse apajille. Jos
rottakanta on ehtinyt pesiytyä alueelle,
se löytää muiden jyrsijöiden tavoin tiensä
helpon ruoan ääreen.
• säilytä linnunruoat metallisissa
tai muovisissa astioissa, joissa on
lukitusmekanismi
• varmista, ettei kompostiin tai
biojäteastiaan pääse rottia
• käytä sellaista ruokinta-automaattia,
jossa linnut eivät pääse ulostamaan
ruoan joukkoon
• sijoita ruokintapaikka vähintään
kymmenen metrin päähän
rakennuksista etteivät säikähtäneet
linnut lennä ikkunoita pain
• jos aloitat ruokinnan, muista jatkaa
sitä siihen asti kunnes keväällä
maa on paljas ja sula
Iso kiitos Metallityö Suhonen Oy:n
Jussille hienoista huomioliiveistä!
Mukavaa syksyn jatkoa!
MITÄ TEKEE...?
RATKAISUMYYJÄ
Etsii ratkaisun
jos joku ei sitä tiedä
KURAATTORI
Se kaivaa maata ja
leikkaa ruohon
MIHIN TARVITAAN…?
PÄÄKALLOA
Siihen että ihmisen ranka
pysyy pystyssä
MISTÄ TUNNISTAA...?
HYVÄN KOKIN
Tekee hyvää ruokaa ja moikkaa kaikille.
On myös iloinen.
MITÄ TARKOITTAA...?
AVIOLIITTO
Vietetään häitä, mies ja nainen yhdessä
OSAKEKURSSI
Osaa vähän kaikkea
MITEN JATKUU LAULU…?
TUULI, TUULE SINNE MISSÄ…
DANIEL …nähdään.
JENNI VARTIAINEN …muruseni on.
SANANLASKUN
KADONNUT PALA
HÄTÄ EI LUE…
DANIEL …mitään.
KLASSIKKOVASTAUS …lakia.
• käytä ruokinta-automaattia ja siivoa
automaatin alle kerääntyvä
siemen- ja kuorimassa
• tarjoa linnuille auringonkukansiemeniä,
maapähkinöitä, kauraa ja talia, mutta
älä mitään suolaista, helposti vettyvää
tai pilaantunutta
Kiitokset!
n
Maininki vierailee Piente
ur
utt in
puolella tänä vuonna La
päiväkodissa. Lokakuun
Mainingissa asioiden ja
ä
ilmiöiden syvämerkityksi
pohtii Daniel, 6 v.
Univet Turku – saarelaisten
lähin eläinlääkäriasema
Saarilla sattuu ja tapahtuu, jolloin nopea apu on
tarpeen. Univet Turun eläinlääkäriasemalla kissoille
ja koirille on omat odotus- ja hoitotilansa. Tarjoamme palvelut rokotuksista ja perusterveydenhuollosta
vaativiinkin erikoistoimenpiteisiin.
Myynnissä myös erikoisruoat koirille ja kissoille. Lämpimästi tervetuloa! Lue lisää meistä ja mm. viikonlopun päivystyksistä www.univet.fi
UNIVET TURKU
Eläinlääkäriasema
Itäinen Rantakatu 66, Turku
UNIVET RAISIO
Eläinlääkäriasema
Kreetankuja 2, Raisio
Avoinna ma–to 8–20 pe 8–16
Ajanvaraus: 0201 800 770*
Päivystys parittoman viikon la 9-16,
parittoman viikon su 10-16
www.univet.fi
*Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 5,57 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/
puh + 22,32 snt/min
Univet – Sinua ja lemmikkiäsi varten
t. Haarlan eskarilaiset
18
11/2015
11/2015
19
Aleksi on nykyään
ex-hirvensalolainen
ja katselee entistä
kotisaartaan
Uittamon puolelta.
MITEN NUKUT?
Omasta mielestäni hyvin. 5-9 tuntia
vuorokaudessa. Netissä tulee joskus
notkuttua myöhäänkin.
MITEN PIDÄT HUOLTA
KUNNOSTASI?
Pyörätuolitanssi, liikuntaa fysioterapeutin
kanssa. Ylävartalon hallintaa yleisesti.
MITEN PIDÄT HUOLTA
MIELENRAUHASTASI?
Uutena harrastuksena olen aloittanut
maalaamisen, kirjoittelen runoja, kelaan
pyörätuolilla ja avaudun tarpeen vaatiessa
tuntemattomillekin somessa.
Harrastan liikuntaa monenlaista
on tanssia koti- ja ulkomaista
Valssia, humppaa, tangoo ja rumbaa
joskus myöskin jazzii ja sambaa
Ei pyörätuoli ole este tanssimiselle
tanssi on tarkoitettu jokaiselle
MITEN RENTOUDUT?
Taide ja musiikki rentouttaa
KETÄ IKÄVÖIT?
Isää
MIKÄ ON MIELIPAIKKASI
JA MIKSI?
Ekvallan uimaranta. Se on esteetön ja
maisemat ovat mukavat. Viime kesänä tuli
kelattua sinne usein.
OTE ALEKSIN RUNOSTA,
"HARRASTUKSENI"
lu kuvin kki
Parempaa elämää
… etsivät ranskalaisen Anna Gavaldan päähenkilöt. Kirjassa on kaksi erillistä
viihdyttävää tarinaa nuorista ihmisistä, jotka sattuma, pieni irrallinen tapahtuma sysää etsimään muutosta omaan elämäänsä.
Mathilde, kroonisessa rahapulassa oleva opiskelija unohtaa käsilaukkunsa kahvilaan. Pahaksi onneksi laukussa on kämppäkavereiden osuus asunnon remontista, ei siis mikään pikku summa. Mathilde hermoilee, mutta yllätyksekseen
saa laukun takaisin, vieläpä rahoineen päivineen. Laukun palauttanut mies jää
salaperäiseksi, mutta Mathilde kiinnostuu hänestä ja melko vajavaisin tiedoin –
veitsiä keräävä kokki – hän alkaa sinnikkäästi etsiä miestä.
Yann tulee työpäivänsä päätteeksi tyhjään kotiin ja sattumalta hän törmää
rappukäytävässä naapuriinsa Isaaciin ja auttaa tätä kantamaan lipastoa. Hän
viettää illan Isaacin ja tämän vaimon luona, nauttii illallista heidän kanssaan ja
ihastuu – paitsi rouvaan, niin myös heidän tapaansa elää. Illan päätteeksi hän
tekee päätöksen. Asuinkumppanilleen jättämässä kirjeessään hän tilittää elämänsä tyhjyyttä ja kertoo lähdöstään. Suunta on selvillä, mutta ei tulevaisuus.
Tarinat ovat kepeitä, sävyltään positiivisia ja nopeasti luettavissa. Nuorista päähenkilöistä huolimatta paremman elämän etsinnän teema sopii myös
varttuneemmalle lukijalle. Tämä kirja sopii syksyn pimeisiin iltoihin piristäväksi
välipalaksi.
Gavalda, Anna: Parempaa elämää, suom. Lotta Toivanen, 2015, Gummerus, 256 s.
MITÄ KUUNTELET?
Iskelmää. Tapio Rautavaaraa ja Junnu
Vainiota esimerkiksi.
MITÄ LUET?
Uutisia netissä. Mieluummin kirjoitan itse,
kuin, että lukisin jotakin.
MITÄ KATSOT?
Leffoja. Erityisesti pidän ”Yksin
Kotona” elokuvista. Olen katsellut ne
useampaankin kertaan.
MITÄ KUULUU ALEKSI KETO?
Tämä nuori mies rustailee runoja, facettaa, tanssii ja pitää
ruuanlaitosta. Aleksilla on selkäydinvamma ja hänen
molemmat jalkansa on amputoitu tulehduksen vuoksi,
joten kaikki tuo tapahtuu pyörätuolista käsin.
Tanssi on
tarkoitettu
jokaiselle
20
N
uorempana Aleksi pystyi vielä liikkumaan sauvojen avulla. Tanssiharrastus on kuitenkin ollut
läsnä hänen koko ikänsä. -Syynä varmaan on
se, että Särkän tanssilava oli lapsuudessa vain
2,5 kilometrin päässä, Aleksi virnuilee. Lokakuun lopulla
Aleksi pääsi tanssileirille Tampereelle ja sen on mahdollistanut sosiaalinen media ja sen kautta saadut uudet ystävät.
11/2015
MITÄ KUULUU?
Tampereen tanssileiri pitää kiireisenä.
Leirin mahdollisti minulle sosiaalinen
media ja ystävät siellä.
MITÄ TEET TYÖKSESI?
Olen eläkkeellä, mutta liiketalouden
perustutkinto on suoritettu.
MISTÄ ILAHDUT?
Seura ilahduttaa ja se että on jotain
tekemistä, eikä tarvitse ajatella itseänsä.
MIKÄ ÄRSYTTÄÄ?
Asioiden toistaminen. Toiset ihmiset
toistavat asioita. Liikuntarajoitteisuus ei
vaikuta ymmärtämiseen.
MINKÄ UNELMAN
HALUAISIT TOTEUTTAA?
Ruotsin matkan, sillä esim. Virossa olen
käynyt, mutta en koskaan Ruotsin puolella.
TERVEISIÄ TAI KIITOKSIA?
Vammaisiakin voi lähestyä. Apua voi
tarjota, ilman että sitä tarvitsisi erikseen
pyytää. Kiitoksia ystäville, että olette
olemassa.
MITKÄ ASIAT OVAT HYVIN?
Olen löytänyt ihmisiä jotka ymmärtää.
MITÄ TOIVOISIT?
Omaa kotia ja enemmän vapaaehtoista
fyysistä apua.
TEKSTI: MIKA HIETAKANGAS
KUVAT: JAANA HEINONEN
VIRVE MYLLYMÄKI
Ki rjasto
Ki rjasto ja
auto
KIRJASTOAUTO
Haarla, Aamunkoitonkatu 1
(K-Market Deli) pe 16.40 – 17.05
Kakskerrantie 679
(Satavan Kyläkauppa) pe 17.10 – 17.25
Kakskerrantie 964
(’Kerran koulu’) pe 17.30 – 17.50
Majakkaranta
(Kölikatu 13) pe 18.10 – 18.45
HIRVENSALON KIRJASTO
Palvelut käytettävissä omatoimisesti
ma – su 9 – 20
Omatoimiseen käyttöön tarvitaan
kirjastokortti sekä henkilökohtainen
tunnusluku.
Henkilökunta on paikalla kirjastossa
ma ja ke
13 – 19
ti, to ja pe 10 – 16
Hirvensalon kirjasto on viikon kiinni!
Kirjasto-ohjelman käyttökatkon takia
kirjasto on kiinni 16.11.-23.11. Kiinniolo
koskee myös omatoimikäyttöä.
11/2015
21
t
a
m
u
t
h
a
Tap
MLL HIRVENSALO
MLL Hirvensalon syyskokous pidetään
9.11.2015 klo 18:00 Hirvensalon srktalolla osoiteessa Honkaistentie 85.
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita mukaan!
MLL Perhekahvila toimii Hirvensalon
srk-talolla keskiviikkoisin klo 9:30-11:30.
Syksyn aikana riemukasta touhua lasten
kanssa ja erilaisia teemapäiviä.
PERINTEINEN KUUSIJUHLA
Saarten joulukuuseen sytytetään
jouluvalot lauantaina 5.12. klo 17.
Glögitarjoilua ja kuorolaulua. Vuoden
luotolainen Markku Hyvönen pitää
puheen ja sytyttää kuusen valot.
Tapahtuma on avoin kaikille saarelaisille
– lämpimästi tervetuloa!
PIKKUJOULUJUHLA
Kakskerran nuorisoseuran
lasten ja nuorten jaosto järjestää
Koko perheen pikkujoulujuhla
su 15.11 klo 15-17.00 Seuraintalolla
(osoite Samppaantie 90).
Tule laulamaan ja leikkimään jouluisia
laululeikkejä, tehdään kynttilälyhtyjä,
askarrellaan joulukortteja, pidetään
arpajaiset ja vietetään mukavasti aikaa
yhdessä, mutustellaan pipareita glögin
kera. Joulupukkikin on tulossa.
Tule sinäkin!
Tähän kaikkeen pääset mukaan
5 euron osallistumismaksulla, koko perhe
pääsee 10 eurolla. Ilmoita tulostasi 8.11.
mennessä Marjo Uusi-Jaakkolalle
p. 040 7266956
Perinteiset Marttojen ja MLL:n Joulumyyjäiset lauantaina 5.12. klo 11-14
Hirvensalon srk-talolla, Honkaistentie
85. Mukana mm: poniajelua, Marttojen
leivonnaisia, puurobaari, Käsitöitä ja
muuta mukavaa…taitaa Mara-Kattikin
tulla lapsia tervehtimään… :)
TAIDEKAPPELI
Torstai-iltaisin klo 18 iltahartaus
Su 8.11. klo 13 Kappeli soi,
Espanjalainen kitara.
La 21.11. klo 17 Lied-konsertti
La 28.11. klo 14 Pianokoulu Grazioson
oppilaskonsertti Pähkinänsärkijä.
La 28.11. klo 17 Las Divas -konsertti.
Su 29.11. klo 13 Pianokonsertti Joona
Lehto.
HIRVENSALON HEITTO
Aikuinen -lapsijumppa-ryhmissä on
vielä runsaasti tilaa
Tiistaisin klo 18-18.30 Vähä-Heikkilän
koululla. Ohjaajana Satu,
[email protected]
Torstaisin klo 17.15-18 Haarlan koululla
Ohjaajana Minna,
[email protected]
Järjestäjänä Hirvensalon Heitto / Tanssija voimistelujaosto
Su 29.11. klo 17 Vain pimeässä
näkyvät tähdet. Kamarimusiikkia ja
runonlausuntaa. Kamarimusiikkiyhdistys
Artsoppa ja lausuntaryhmä
Säkeensitojat.
Su 6.12. klo 13 lauletaan toivevirsiä.
NÄYTTELYT
1.11. – 12.12. Ritva Numminen, Ikoneja.
TAIDEKAPPELIIN VAPAAEHTOISEKSI?
Hirvensalossa sijaitsevaan Pyhään
Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin
kaivataan uusia vapaaehtoisia
taidekappelia esittelemään,
vahtimestariksi konsertteihin.
Työrupeama vie noin 3-4 tuntia
kerrallaan kerran tai pari kuukaudessa.
Lisätietoja arkisin klo 11-15 (02) 265 7777
tai [email protected].
Maininki
[email protected]
Seuraava Maininki ilmestyy 4.12.
Joulukuun lehteen ehdit
lähettämällä meille tietoja 12.11.2015
mennessä.
Osoitteeseen
[email protected]
voit lähettää
•
•
•
•
•
•
vauvauutisia
hääuutisia
onnitteluita tai muita terveisiä
mielipidekirjoituksia
tapahtumatietoja
vinkkejä ja palautteita
www.maininkilehti.fi
Mainingin nettisivut ovat uudistuneet!
Tutustu ja tutkaile: www.maininkilehti.fi
22
11/2015
Saat infon tuoreimmasta lehdestä myös
Facebookin kautta, jos liityt Mainingin
kaveriksi.
11/2015
23
volkswagen.fi
Ensiesittelyssä täysin
uusi Touran.
U6Uusinta Eiaa.
teknolog
Perhe on rankka laji. Ja paras.
Täysin uudessa Volkswagen Touranissa on entistäkin enemmän tilaa, mukavuutta ja muunneltavuutta.
Suosittu tila-auto on kasvanut sekä ulkomitoiltaan että sisätiloiltaan, ja tavaratilaa on vakiona 743 litraa.
Ota perhe kyytiin, nauti Touranin helposta käytettävyydestä ja koe sen kokonaan uusi ajonautinto.
Touran-mallisto alk. 27 499 €
Touran-mallisto svh alk. 27 498,73 €, autoveroton hinta 21 500 €, arvioitu autovero 5 398,73 € CO₂-päästöllä 126 g/
km. Yhdistelmäkulutus 4,3–5,7 l/100 km. CO₂-päästöt 111–132 g/km.
Huolenpitosopimus alk. 33 €/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi).
Kokonaishinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.
Rahoitustarjous
2,95 % korolla:
Uusi Touran esim.
298 €/kk
Huolenpitosopimus alk. 33 €/kk
Yhteensä
331 €/kk
Esim. Touran Trendline 1,2 TSI 81 kW toimituskuluineen 27 498,73 €, käsiraha/vaihtoauto 8 249,62 €, luotonperustamismaksu 185 €,
rahoitettava osuus 19 434,11 €, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 297,37 €, viimeinen suurempi erä 4 124,81 €. Kk-erä sisältää koron
2,95 % ja käsittelymaksun 8 €/kk. Luottokustannukset yhteensä 2 428,53 €, luottohinta 29 927,26 € ja todellinen vuosikorko 4,15 %.
Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoituksen myöntää Pohjola Pankki Oyj, Teollisuuskatu 1 B, 00510 Helsinki.
Huolenpitosopimus alk. 33 €/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi).
Volkswagen Center Turku
24
11/2015
Rieskalähteentie 89, vaihde
02-338 881 / 338 8820
Henkilöautomyynti: ma-pe 9–18, la 10–15
www.volkswagencenter.fi
Volkswagen-myynti 02-3388 641
Jan-Erik Lindblom 02-3388 895
Heli Lindström
02-3388 830
Jukka Rantala
02-3388 837
Kai Lindström
Tapani Heinonen
Jarkko Savonen
02-3388 826
02-3388 896
02-3388 836