1. No category

PLANSSI 1/6
VIISTOILMAKUVASOVITUS
Ahtialan paloasema on ollut paikallinen maamerkki jo usean sukupolven ajan. Yhdessä vanhan museorakennuksen kanssa se on osa kaupunkilaisten kollektiivista muistia.
Alue on suunniteltu kokonaan asuinkäyttöön. Sijainti järven rannalla
ja parin kilometrin päässä keskustasta on asumisen kannalta ihanteellinen. Vanha paloasema ja museorakennus kunnostetaan ja kolme uutta
kerrostaloa rakennetaan.
Toiminnallisesti paloaseman ympäristö jakaantuu julkisiin, puolijulkisiin ja yksityisiin tiloihin, mutta visuaalisesti yhtenäiseen näkymään.
Kulku alueelle johdetaan uutta katua pitkin.
Vanhojen rakennusten ympärille jätetään avointa tilaa.
Uudisrakennukset sijoitetaan suunnittelualueen laidoille. Niiden ilma
mukailee ympäristön avointa korttelirakennetta ja vaihtelevaa, melko
pienimuotoista mittakaavaa. Uudisrakennukset avautuvat massoittelultaan ja aukotukseltaan järvelle.
Ahtialantien varteen rakennetaan kaksi uutta asuinkerrostaloa, joiden
pitkät julkisivut ovat rakennusten selkärankana kadulle päin. Ahtialantieltä katsoen pitkänomaiset rakennusmassat, väritys ja kattomuodot
yhdistävät uudisrakennukset paloaseman ja suunnittelualueen itäpuolella olevan rivitalon hahmoihin.
Suunnittelualueen eteläosaan Sammuttajankadun varteen rakennetaan
yksi uusi asuinkerrostalo, jonka suunta myötäilee eteläpuolella olevaa
1960-luvun lamellikerrostaloa.
viistoilmakuvaistustus kilpailualueesta
Möysän vanhan paloaseman korttelisuunnittelukilpailu
P lokärki
PLANSSI 2/6
ASEMAPIIRUSTUS, LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN JA ALUEJULKISIVU
Suunnittelualue jaetaan kolmeksi kerrostalotontiksi. Tonteilla A ja C on uudisrakennuksia. Vanhat säilytettävät rakennukset sijoittuvat tontille B.
Sammuttajankadulta rakennetaan uusi katu, jonka jalkakäytävä jatkuu uimarannalle johtavana kevyenliikenteen väylänä. Yhteys palvelee alueen sisäistä kulkutarvetta, mutta myös alueen ulkopuolelta tulevia
rannan käyttäjiä. Ajoyhteys tontille C johdetaan kadun kääntöpaikalta ajorasitteena tontin B läpi.
Ajoneuvoliikenne on erotettu jalankulusta. Pysäköinti on sijoitettu Ahtialantien ja Sammuttajankadun
tuntumaan. Uudisrakennusten pysäköintialueiden kadunpuoleiset autopaikat on katettu yhtenäisellä viherkattoisella autokatoksella.
Oleskelu- ja leikkialueet rajautuvat tonttien uimarannan puoleisiin osiin muodostaen laajan puistomaisen kokonaisuuden. Alueen vanhat puut pääsääntöisesti säilytetään. Suunnittelualueen itäreunassa oleva
lehtimetsä säilytetään luonnontilaisena.
asemapiirustus 1:500 (A1)
liittyminen ympäristöön 1:2000 (A1)
aluejulkisivu etelään (uimarannan suuntaan)1:500 (A1)
Möysän vanhan paloaseman korttelisuunnittelukilpailu
P lokärki
PLANSSI 3/6 PERSPEKTIIVINÄKYMIÄ JA ALUEJULKISIVU
perspektiivinäkymä alueesta etelän suunnasta (uimarannalta)
perspektiivinäkymä alueesta koillisen suunnasta (Ahtialantieltä)
aluejulkisivu pohjoiseen (Ahtialantien suuntaan) 1:500 (A1)
Möysän vanhan paloaseman korttelisuunnittelukilpailu
P lokärki
PLANSSI 4/6 TONTTI A
rappaus
rappaus
rappaus
seinien
yläosa
seinien
yleisväri
seinien
tehosteväri
maal. betoni
kones. pelti
sokkelin
väri
vesikatto
Uudisrakennusten julkisivut muodostavat katujen puolella yhtenäiset kiviseinäpinnat. Rakennukset polveilevat madaltuen järven suuntaan, jonne myös suuret terassimaiset lasitetut parvekkeet avautuvat. Rakennusten
perusmassat ovat melko yksinkertaisia. Erikorkuiset osat, värien käyttö
sekä suuret lasitetut parvekkeet luovat rakennuksista monimuotoisia ja
visuaalisesti mielenkiintoisia.
julkisivu kaakkoon 1:100 (A1)
julkisivu lounaaseen 1:100 (A1)
julkisivu luoteeseen 1:100 (A1)
perspektiivinäkymä tontti A:n suuntaan nykyisen paloaseman ja museon välistä
julkisivu koilliseen 1:100 (A1)
maastoleikkaus tontti A 1:500 (A1)
Möysän vanhan paloaseman korttelisuunnittelukilpailu
P lokärki
PLANSSI 5/6
TONTTI B
maalaus
seinät
paloasema
maalaus
seinät
museorakennus
maalaus
vesikatto
Vanhaan paloasemarakennukseen rakennetaan loft-tyyppisiä pienasuntoja. Paloautohallien suuret oviaukot
muutetaan lasiseiniksi, joista on kulku asuntojen omille ulkoterassille. Paloaseman kolmanteen kerrokseen toteutetaan kattoon upotettavat lasitetut parvekkeet. Paloaseman torni on alueen keskeinen maamerkki. Nykyisen
tornin paikalle rakennetaan metallirakenteinen lasitorni, johon toteutetaan kolmen kerroksen päätyasuntojen
parvekkeet.
Vanha museorakennus muutetaan kaksikerroksiseksi pienkerrostaloksi. Ulko-ovia lisätään. Rakennuksen itäpään lastausovi korvataan lasiseinällä, joka aukeaa asunnosta maan tasossa olevalle terassille. Osa yläkerran
ikkunoista voidaan muuttaa ranskalaisiksi parvekkeiksi.
perspektiivinäkymä lounaasta nykyisen tontti B suuntaan
museo julkisivu pohjoiseen 1:100 (A1)
museo julkisivu etelään 1:100 (A1)
museo julkisivu itään 1:100 (A1)
paloasema julkisivu pohjoiseen 1:100 (A1)
paloasema julkisivu länteen 1:100 (A1)
museo julkisivu länteen 1:100 (A1)
paloasema julkisivu etelään 1:100 (A1)
paloasema julkisivu itään 1:100 (A1)
maastoleikkaus tontti B 1:500 (A1)
Möysän vanhan paloaseman korttelisuunnittelukilpailu
P lokärki
PLANSSI 6/6
rappaus
rappaus
rappaus
rappaus
maal. betoni
seinien
yläosa
tehoste
länsitalo
tehoste
itätalo
seinien
yleisväri
sokkeli
kones. pelti
vesikatto
julkisivu etelään 1:100 (A1)
Uudisrakennusten väritys säestää vanhoja rakennuksia. Katot ovat grafiitinmustaa peltiä. Väri jatkuu seinien yläosan ja sivujen rapatuilla pinnoilla. Muu osa kivijulkisivuista on vaaleita sekä lämpimän keltaisia tehostesävyjä. Uudisrakennuksissa käytetyt keltaisen ja okran sävyt vaihtelevat tontin A vaaleankeltaisesta tontin C voimakkaaseen keltamultaan ja terrakottaan.
julkisivu länteen 1:100 (A1)
julkisivu pohjoiseen 1:100 (A1)
perspektiivinäkymä kaakosta tontille C
julkisivu itään 1:100 (A1)
maastoleikkaus tontti C 1:500 (A1)
Möysän vanhan paloaseman korttelisuunnittelukilpailu
P lokärki