Syynä sisäilmaongelmat ja sijainti
Paloasemia
nousee kuin
sieniä sateella
Suomessa monet paloasemat kärsivät
ahtaudesta ja sisäilmaongelmista. Myös usean
paloaseman sijainti on huono. Lähiaikoina
ongelmat ovat kuitenkin helpottumassa, sillä
uusia paloasemia on rakenteilla tai suunnitteilla
useita eri puolilla maata. Palosuojelurahasto
hyväksyi rahoituksen vuodelle 2014
viiteentoista rakennushankkeeseen. Hankkeet
saivat tukea yhteensä 2 323 662 euron edestä.
teksti sasu mäkinen
22 palokuntalainen 64
palokuntalainen 64 23
Haagan pelastusasema.
Kuva: Helsingin kaupungin
pelastuslaitos
Helsingissä ei kärsitä sisäilmaongelmista
Helsingin kaupungin pelastuslaitos ei ottanut lainkaan uusia
pelastusasemia käyttöön vuoden 2014 aikana. Suunnitelmia
useamman pelastusaseman korjaustöihin on tehty, mutta
toteutusajankohta riippuu monista eri tekijöistä Helsingin kaupungin taholta. Haagan pelastusasema peruskorjataan vuosina
2015–2016. Palosuojelurahasto myönsi hankkeelle 250 000
euron avustuksen. Esikuntapäällikkö Keijo Mökkösen mukaan
alueen asemaverkosto on hyvässä kunnossa.
– Haagan pelastusaseman peruskorjauksen jälkeen olemassa
oleva asemaverkostomme on hyvässä kunnossa.
Mökkösen mukaan sisäilmaongelmistakaan Helsingin
pelastusasemilla ei kärsitä.
Länsi-Uudellamaalla paloasemia evakkotiloissa
Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki esitteli Länsi-Uudenmaan
pelastuslaitoksen johtokunnalle viime keväänä toimitilainvestointisuunnitelman. Suunnitelman mukaisesti Espoon
keskuspaloaseman perusparannus ja laajennus tapahtuvat vuosina 2015–2016. Vuonna 1968 valmistunut rakennus on ollut
korjaamoa ja varastohallia lukuun ottamatta käyttämättömänä
keväästä 2013 lähtien. Pelastustoiminnan toimintavalmiustavoitteet eivät ole täyttyneet 1. riskiluokan alueilla. Keskuspaloaseman peruskorjauksen ajaksi hallinnolliset toiminnot sekä
tilanne- ja johtokeskukset on siirretty väliaikaisesti Tapiolaan,
Itätuulentie 2:een. Pelastustoimen ja ensihoidon yksiköt
siirrettiin muille paloasemille. Keskuspaloaseman muutostyöt
maksavat yhteensä yli 16 miljoonaa euroa.
Espoonlahden uusi paloasema suunnitellaan vuonna 2016
ja rakennetaan seuraavana vuonna. Nykyinen perusparannusta vaativa paloasemakiinteistö on valmistunut vuonna 1978.
Samoissa tiloissa toimiva Espoon teknisen keskuksen katu- ja
vihertuotannon varikko tarvitsee koko rakennuksen käyttöönsä, joten perusparannuksen sijaan on järkevämpää rakentaa
uudet paloasematilat toimintavalmiuden kannalta parempaan
24 palokuntalainen 64
Haagan pelastusaseman
peruskorjauksen
jälkeen olemassa oleva
asemaverkostomme on
hyvässä kunnossa.”
paikkaan. Espoonlahden paloaseman tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna 2007. Rakennuksen koko
on noin 1300 neliömetriä ja rakennuskustannukset lähes neljä
miljoonaa euroa.
Pelastuslaitoksen johtokunta päätti puoltaa myös Karjaan
paloaseman rakentamista sekä Tenholan ja Vihdin VPK:n paloasemien perusparannuksia vuonna 2016. Karjaan paloasema
on sisäilmaongelmien vuoksi sijainnut vuoden 2014 alusta
lähtien tilapäistiloissa Sysimiehenkadulla. Vanhoihin Keskuskadun tiloihin pelastuslaitoksen toimintoja ei ole tarkoituksenmukaista enää siirtää, koska tiloja ei ole alun perin suunniteltu
nykyistä henkilöstömäärää ajatellen. Asemarakennuksen
sijainti ei toimintavalmiuden kannalta ole hyvä ajatellen pääsyä
kantatielle. Karjaan paloaseman tarveselvitys hyväksyttiin pelastuslautakunnassa alun perin jo vuonna 2008. Rakennuksen
koko on 1327 neliömetriä ja rakennuskustannukset alustavan
arvion mukaan noin 3,8 miljoonaa euroa. Palosuojelurahasto
hyväksyi hankkeelle 125 000 euron avustuksen.
Tenholan paloaseman suunnittelu käynnistyy vuonna 2015.
Vuonna 1966 rakennettu paloasema on perusparannuksen
tarpeessa. Paloasemalla toimii pelastuslaitoksen sivutoimista
henkilöstöä. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä.
Paloaseman tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa
vuonna 2008. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on noin
330 neliömetriä. Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä
tehtäessä 250 000 euroa.
Vihdin VPK:n käytössä olevan paloaseman suunnittelu
alkaa myös vuonna 2015. Perusparannustyöt alkavat suunnitelmien mukaisesti seuraavana vuonna. Paloaseman sijainti
riskialueisiin nähden on hyvä. Perusparannettavien tilojen
pinta-ala on noin 350 neliömetriä. Alustava kustannusarvio oli
tarveselvitystä tehtäessä 450 000 euroa.
Keravan ja Tuusulan palomiehet yhteiselle asemalle 2016
Keski-Uudellamaalla on jo vuosia valmisteltu Keravan ja Tuusulan yhteistä paloasemaa. Uusi paloasema sijoittuu Tuusulan
kunnan vuokraamalle tontille Kulloontien varrelle. Kuntien
yhteinen kiinteistöyhtiö rakennuttaa paikalle 2500 neliön
rakennuksen, joka saadaan käyttöön syksyllä 2016.
Vantaankosken paloaseman peruskorjauksen suunnittelu on
käynnissä, investointi on ajoitettu vuosille 2016–2017. Samassa
yhteydessä laajennetaan samalla asemalla toimivan Vantaan
VPK:n tiloja. Tilakeskuksen laskelmien mukaan nykyisten
tilojen muutos- ja korjaustöiden kustannusennuste on lähes 2,5
miljoonaa euroa. Paloaseman toiminta-alueena on koko LänsiVantaa, Myyrmäen, Martinlaakson ja Kivistön alueet, sekä
Pohjois-Espoo Vihdintietä pohjoiseen Serenaan ja Rinnekotiin
asti. Suuremmissa hälytyksissä paloasema toimii toisena auttavana yksikkönä Vantaankosken paloasemaa lähinnä olevan
paloaseman kanssa. Myös ensihoitoyksiköille suunnitellaan
uusia päivystystiloja Vantaan Myyrmäkeen.
Järvenpäähän valmistui uusi paloasema joulukuussa 2014.
Operatiivinen toiminta asemalta alkaa tammikuussa 2015.
Järvenpään uusi asema on neljäs uutena rakennettu paloasema
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen historiassa. Lisäksi KeskiUudellamaalla on otettu käyttöön kolme kevytasemaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Sopimuspalokunnista Hyvinkään VPK:lle valmistui uudet tilat vuonna 2009 ja Savion VPK
rakennutti uudet tilat itselleen vuonna 2012. Isoja peruskorjauksia ja lisätilan rakentamista alueella on toteutettu Asolan,
Sotungin ja Metsäkylän sopimuspalokuntien paloasemilla.
Palvelupäällikkö Mikko Ilmonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo paloasemaverkon olevan edellä mainittujen hankkeiden toteutuksen jälkeen kohtuullisessa kunnossa.
– Mäntsälän paloasema on seuraavaksi uudistuslistalla,
paloaseman uusi tontti on jo katsottu. Sopimuspalokuntien
kiinteistöissä on paljon puutteita ja peruskorjauksen tarvetta,
Ilmonen kertoo.
Itä-Uudellamaalla käyttöön uusi
paloasema alkuvuodesta
Askolassa otetaan vuoden 2015 alussa käyttöön uusi pelastusasema. Paloasemahankkeen kustannuksiksi hyväksyttiin lopulta noin 1,7 miljoonaa euroa. Askolan pelastusasemalla toimii
sivutoimisen palokunnan ohella myös päivähenkilöstöä.
Itä-Uudellamaalla suunnitellaan pelastusjohtaja Olavi
Liljemarkin mukaan uusien pelastusasemien rakentamista
Loviisaan ja Sipooseen vuosina 2017–2020. Nykyiset asemarakennukset ovat jo vanhentuneita ja ne sijaitsevat huonossa
paikassa nykyiseen toimintaympäristöön nähden. Asemaverkosto Itä-Uudellamaalla on pelastusjohtajan mukaan hyvässä
kunnossa.
– Koko alueella asemia on 45. Tällä hetkellä asemaverkostossa ei ole havaittuja sisäilmaongelmia, Liljemark kertoo.
Varsinais-Suomeen rakennetaan useita paloasemia
Varsinais-Suomessa otettiin käyttöön uusi Luolalan paloasema Naantalissa joulukuussa. Ensimmäiseen kerrokseen
rakennettiin kalustohallin lisäksi huolto-, hälytys- ja työtilat.
Toiseen kerrokseen valmistuivat toimistot, koulutustilat sekä
lepohuoneet. Luolalan paloasema korvasi Naantalin ja Raision
vakituiset asemat. Myös Raision VPK muutti tiloihin. Asemalla
toimii 1+4 -vahvuinen pelastusyksikkö sekä kaksi ensihoitoyksikköä. NCC Rakennus Oy rakensi tilat Naantalin kaupungille,
joka vuokraa ne edelleen pelastuslaitokselle.
Askolan pelastusasema.
Kuva: PTM-Talot Oy ja Itä-Uudenmaan
pelastuslaitos
Luolalan paloasema.
Kuva: Varsinais-Suomen
pelastuslaitos
palokuntalainen 64 25
Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on rakenteilla kaksi uutta sopimuspalokuntien käyttöön tulevaa asemaa, Kemiö ja Piikkiö.
Kemiön uuden paloaseman rakennuskustannukset ovat lähes
1,1 miljoonaa euroa, josta Palosuojelurahasto maksaa 250 000
euroa. Piikkiön paloaseman kustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa. Sopimuspalokuntien uudet paloasemat valmistuvat
vuoden 2015 aikana. Lisäksi alueelle suunnitellaan muutamaa
muuta uutta asemaa, jotka valmistunevat lähivuosien kuluessa.
Tarvasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti uuden
paloaseman hankkimisen viime kesänä. Tarvasjoen nykyisellä
paloasemalla kärsitään vakavista sisäilmaongelmista. Kunta
aikoo hankkia uuden paloaseman leasing-sopimuksella, jonka
myötä kunnan lainamäärä ei nouse. 10 vuoden jälkeen kunta
lunastaa paloaseman itselleen 30 prosentin arvoisena.
Varsinais-Suomessa on yhteensä 83 paloasemaa, joista 10
on vakinaisen palokunnan ympärivuorokautisesti miehittämiä.
Lisäksi kolme asemaa on päiväpaloasemia, loput ovat sopimuspalokuntien käytössä. Pääsääntöisesti alueen asemarakennukset
ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, eikä varsinaisia peruskorjauksia ole tällä hetkellä näköpiirissä. Varsinais-Suomen
pelastuslaitoksen tekninen päällikkö Mikko Särmä kertoo, että
pelastuslaitoksen tiloille on tehty kuntokartoitus.
– Paloasemaverkostolle on tehty kaikki asemat kattava
kuntokartoitus, jonka perusteella pyritään tekemään vuosittain ylläpitävää kunnostusta yhteistyössä asemien omistajien,
kuntien, kanssa.
Kanta-Hämeessä paloasemat kohtalaisessa kunnossa
Kanta-Hämeessä pelastuslaitoksen käyttöön otettiin marraskuussa uusi paloasema Riihimäellä. Noin seitsemän miljoonaa
euroa maksanut paloasema on suunniteltu käyttäjien toiveet
huomioiden. Moottoritien ja tien 54 kupeeseen rakennettu
paloasema sijaitsee myös maantieteellisesti ihanteellisessa paikassa, sillä asemalta on lyhyempi matka myös naapurikuntiin
Janakkalaan, Hausjärvelle ja Lopelle. Myös naapurikuntien ambulanssit keskitetään yöajaksi uudelle paloasemalle parantaen
tavoitettavuutta joka suuntaan. Päivisin Lopelta ja Hausjärveltä
löytyvät myös omat ambulanssit, öisin kunnissa päivystävät
ensivasteyksiköt.
Myös Forssan VPK muutti uusiin tiloihin vuoden aikana.
Pelastusjohtaja Esa Pulkkisen mukaan Janakkalan Turengin
paloaseman korvaavan Rastikankaan paloaseman rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi nykyisen palvelutasopäätöskauden aikana. Alueen asemaverkosto on Pulkkisen mukaan
kohtalaisessa kunnossa.
– Janakkalan nykyinen asema on huonokuntoisin. Muut
asemat ovat kunnoltaan joko kohtalaisia tai hyviä.
Päijät-Hämeessä sisäilmaongelmia yhdellä paloasemalla
Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai käyttöönsä uuden Paavolan
pelastusaseman Lahdessa kesäkuun puolivälissä 2014. 5104 m2
kokoinen rakennus maksoi noin 11 585 000 euroa. Paavolan
26 palokuntalainen 64
pelastusaseman rakennuttajana toimi Lahden Tilatalot Oy ja
pääurakoitsijana Salpausselän Rakentajat Oy.
Sisäilmaongelmia Päijät-Hämeen asemilla on ainoastaan
Hollolassa, jossa toiminta on tällä hetkellä siirretty parakkitiloihin. Parakkitilat korvaavan uuden pelastusaseman suunnittelu
on parhaillaan meneillään. Aseman rakennustyöt voitaisiin
pelastusjohtaja Jari Hyvärisen mukaan aloittaa vuonna 2015.
– Rakentamisaikataulu riippuu siitä, millaiseen ratkaisuun
vuokrakustannusten osalta päästään, Hyvärinen kertoo. Hollolan uuden paloaseman rakentamiskustannukset ovat noin 5,2
miljoonaa euroa.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen asemaverkosto on tällä
hetkellä hyvässä kunnossa. Heinolan uusi asema saatiin käyttöön vuonna 2013, sitä ennen Lahteen avattiin uusi Niemen
pelastusasema vuonna 2012. Myös pelastusasemien sijainnit
ovat kokonaisuuden kannalta hyvät.
Kymenlaaksossa kärsitään vakavista sisäilmaongelmista
Kymenlaaksossa Kotkan ja Haminan paloasemilla on kärsitty
sisäilmaongelmista jo vuosia. Haminan ja Kotkan alueelle on
suunnitelmien mukaisesti nousemassa kolme uutta paloasemaa. Kaksi uusista paloasemista on niin kutsuttuja satelliittipaloasemia. Satelliittipaloasemille sijoitetaan yksi pelastusyksikkö, säiliö-/vaahtoauto sekä ensihoitoyksikkö. Lisäksi alueelle
rakennetaan tukipaloasema, jolta alueen tukiyksiköt lähtevät
hälytystehtäviin.
Kotkassa pelastustoimen yksiköt on tällä hetkellä sijoitettu
yhteen toimipisteeseen Jylpylle. Yhtenäinen keskitetty sijoitus
on alueen kaupunkikeskusten sekä pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta huono. Myös Kotkan paloasemaa jo vuosia
vaivanneet sisäilmaongelmat vaikeuttavat toimintojen järjestämistä, aiheuttavat lisäkuluja ja vaarantavat henkilöstön terveyttä. Nykyinen paloasemarakennus on valmistunut vuonna 1983
ja sitä on korjattu sisäilmaongelmien vuoksi useasti. Korjausten
yhteydessä paloaseman toimivuutta on pyritty parantamaan,
mutta sen alkuperäiset rakenteet ja muoto vaikeuttavat sitä.
Pelastustoimen nykyvaatimusten sekä toimintojen kannalta
nykyinen paloasema on kehityksen esteenä. Korjauksista
huolimatta suuri osa henkilöstöstä oireilee ja heitä on jouduttu
sijoittamaan parakkeihin ja muille paloasemille.
Haminan ja Kotkan alueelle
on suunnitelmien mukaisesti
nousemassa kolme uutta
paloasemaa.”
Tällä hetkellä Kymenlaakson pelastuslaitos toimii eteläisellä
toimialueellaan kahdelta paloasemalta, Kotkasta ja Haminasta.
Paloasemien yhteiskoko on noin 8900 m2. Paloasemaverkoston
uudistuessa tiloja pyritään supistamaan kolmasosan verran, eli
noin 3000 m2. Supistuksella saavutetaan vuodessa noin 300 000
euron säästöt.
Paloaseman rakennustyöt Kotkassa pyritään saamaan
aloitettua jo tämän vuoden kuluessa ja suunnitelmien mukaisesti tilat pyritään saamaan valmiiksi vuoteen 2016 mennessä.
Uusi paloasemarakennus sijoitetaan teollisuustontille Ratapihankadulle lähelle Kotkan rautatieasemaa sekä McDonald’sia.
Paloasema sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen nopeat lähdöt kaikkiin ilmansuuntiin. Alustavasti
satelliittipaloaseman kerrosala tulee olemaan noin 1100 kem²
ja se rakennetaan koillisen puoleisen tontin rajaan kiinni. Aseman kerrosluku tulee olemaan 2–3, letkutornia paloasemalle
ei rakenneta. Rakennukseen suunnitellaan autohalli kolmelle
paloautolle sekä yksi pesuhallipaikka. Lisäksi rakennukseen
tulee miehistön tilat, hallintotilat ja tarvittavat tekniset tilat.
Väestönsuojaa paloasemalle ei tarvitse rakentaa, sillä kerrosala
jää alle 1200 kerrosneliön.
Tilat toteutetaan uudisrakennuksena ja mitoituksessa hyödynnetään viimeaikaisten toteutettujen paloasemien mitoitusta
sekä huonetilaohjelmia. Suunnittelussa noudatetaan lisäksi
Kymenlaakson pelastuslaitoksen puhdas paloasema -tavoitteita.
Ruotsista Suomeen rantautuneiden tavoitteiden mukaisesti
miehistön altistuminen vaarallisille pienhiukkasille ja myrkyille vähenevät, sillä ne eivät imeydy tai tartu vaatteisiin ja
varusteisiin. Hälytystehtävältä palaavat palomiehet työntävät
likaiset sammutusasunsa suoraan likapyykkiastiaan, eivätkä tuo
nokisia tai haisevia varusteita paloaseman puhtaisiin tiloihin.
Puhtaita sammutusasuja säilytetään isossa lasiseinäisessä vaatehuoneessa, joka sijaitsee keskellä kalustohallia. Vaatehuoneessa
jokainen palomies on ripustanut sammutusasunsa nimettyihin
naulakoihin.
Haminan ja Miehikkälän paloasemahankkeita
suunnitellaan
Kotkan paloasema.
Kuva: Sasu Mäkinen
Haminassa paloasemahanke on suunnitteluasteella. Vuonna
2008 Haminan palomiehet siirrettiin nykyiseltä Summan paloasemalta väistötiloihin Husulaan kuljetusalan liikkeen halliin
ja toimistotiloihin. Viitteitä henkilöstön sairastumiseen saatiin
Haminassa keväällä 2008. Oireiden pahennuttua jouduttiin palomiehet siirtämään toisiin tiloihin. Osa Haminan paloaseman
tiloista on pystytty ottamaan uudelleen käyttöön korjaustöiden
jälkeen, mutta aseman pihassa on edelleen myös parakkeja.
Myös lähikuntaan Miehikkälään tarvitaan uusi paloasemarakennus puolivakinaiselle palokunnalle. Nykyinen paloasema on rakennettu vuonna 1955. Sitä on laajennettu 1970- ja
1980-luvuilla kahteen kertaan. Palvelutasopäätöksen mukaisesti Miehikkälän uusi paloasema valmistuu vuoteen 2017
mennessä. Kunnan päättäjät ovat suunnitelleet rakennukseksi
kustannuksiltaan edullista teräsrunkoista hallia.
palokuntalainen 64 27
Miehikkälän paloaseman nykyinen tontti on liian ahdas uutta
paloasemaa ajatellen, joten myös aseman sijainti on tällä hetkellä arvoitus.
Virolahden Ravijoella peruskorjattiin paloaseman tilat
talkootyönä kesän aikana. Noin 60 neliömetrin kokoisen
laajennuksen sekä peruskorjauksen kustannusarvio on noin
66 000 euroa. Hankkeeseen saatiin noin 40 000 euron avustus
Virolahden kunnalta sekä kehittämisyhdistys Sepralta.
Pohjoiselle toimialueelle yksi uusi paloasema
Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkon
mukaan Myllykosken sopimuspalokunnan aseman rakennushankesuunnitelma on hyväksytty vuosiksi 2016–2017. Myllykosken sopimuspalokunta toimii Myllykosken taajamassa Kouvolan
Anjalankoskella. Palokunta toimi aiemmin tehdaspalokuntana.
Myllykosken paloasema sijaitsee tällä hetkellä tehdasalueella,
josta käsin se ei kuitenkaan jatkossa voi toimia tehtaan sulkemisen vuoksi. Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuun
Itä-Suomen pelastuslaitosten teettämän selvityksen mukaan
Lappeenrantaan tarvittaisiin myös toinen uusi paloasema itäiseen osaan kaupunkia. Lauritsalaan rakennettavan paloaseman
paikka päätetään lähiaikoina, jonka jälkeen kaupunki ryhtyy
kaavoitustyöhön. Rakennustöihin Lauritsalan paloasemalla
päästäisiin vuosikymmenen vaihteessa. Kaupungin investointiohjelmassa on tällä hetkellä varattu 4,2 miljoonaa euroa
nykyisen keskuspaloaseman peruskorjaukseen. Osa itäisen
alueen uuden paloaseman noin kahdeksan miljoonan euron
rakennuskustannuksista voitaisiin rahoittaa keskuspaloaseman
tontista saatavilla myyntituloilla. Uusi paloasema vähentäisi
myös nykyisen Lauritsalan VPK:n paloaseman peruskorjaustarvetta, sillä pelastustoiminta siirtyisi sieltä uudelle paloasemalle. VPK:n tiloihin on kaavailtu 2,5 miljoonan euron
peruskorjausta vuodelle 2020.
Parikkalan kunnan alueella toimivan Särkisalmen VPK:n
nykyinen paloasemarakennus on laitettu osin käyttökieltoon.
Uusi paloasema on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2015
aikana. Savitaipaleen kunnan alueella sijaitsevan paloaseman
Uuden paloaseman
rakennuskustannukset
ovat noin 3 miljoonaa
euroa.”
Lappeenrannan
keskuspaloasema.
Kuva: Toni Kolhonen
alussa 1,2 miljoonan euron määrärahan paloaseman rakentamista varten. Tänä vuonna Pohjois-Kymenlaaksossa valmistui
myös Jaalan VPK:n paloaseman peruskorjaus ja laajennus, joka
sai Palosuojelurahastolta 250 000 euron avustuksen. Hankkeen
kokonaiskustannukset ovat yli 800 000 euroa.
Etelä-Karjalassa tilojen kunto vaihtelee paloasemittain
Etelä-Karjalassa on tänä vuonna otettu käyttöön yksi uusi paloasema. Imatralla toimiva Tainionkosken VPK sai uudet tilat
käyttöönsä vuoden 2014 alussa. Lappeenrannan länsialueelle
puolestaan suunnitellaan rakennettavaksi uutta paloasemaa
vuosina 2015–2016. Lappeenrannan lentokentän länsipäähän
rakennettavan paloaseman olisi tarkoitus valmistua 1. heinäkuuta 2016 mennessä. Uuden paloaseman rakennuskustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa.
28 palokuntalainen 64
laajennustyöt on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2016.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tilojen kunto vaihtelee
pelastusjohtaja Erkki Hokkasen mukaan eri paloasemilla.
– Paloasemien kunnot vaihtelevat hyvästä tyydyttäviin, hän
kertoo. Lappeenrannan nykyisen keskuspaloaseman peruskorjausta on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2018. Hokkasen
mukaan pelastuslaitos on kuitenkin esittänyt peruskorjauksesta
luopumista ja nykyisen aseman korvaamista uudella asemalla.
Uusi keskuspaloasema rakennettaisiin tarkoituksenmukaisempaan paikkaan vuosikymmenen vaihteessa.
Etelä-Savossa paloasemia laajennetaan
Etelä-Savossa pelastuslaitos ei ole ottanut uusia asemia
käyttöön vuoden 2014 aikana. Pelastusjohtaja Seppo Lokan
mukaan usealla paloasemalla on kuitenkin tehty vuoden aikana
Tampereella tilannekeskus toimii
entisissä hätäkeskuksen tiloissa.
Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos
Joutsan paloasemalla ei ole pelastuslaitoksen lisäksi muita käyttäjiä.
Kaikki kiinteistön tilat on vuokrattu pelastuslaitoksen käyttöön.
Kiinteistöön on tehty vuonna 1998
öljyntorjunta-välineiden varastohallin (88 m²) sekä väestönsuojan
(116 m²) laajennus. Väestönsuoja
toimii palokunnan koulutustilana.
Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos
korjaustöitä. Esimerkiksi Kerimäellä on parhaillaan menossa
täydellinen peruskorjaus, jonka kustannukset ovat lähes 1,2
miljoonaa euroa. Korjaustöihin saatiin Palosuojelurahastolta
250 000 euron suuruinen avustus.
Vuoden 2015 alussa pelastuslaitoksen kahdelle paloasemalle
valmistuu laajennuksen myötä uudet tilat. Lohikosken VPK saa
uudet sosiaali-/koulutustilat ja Oravin VPK uudet kalustotilat.
Vuonna 2016 on alkamassa Mäntyharjun paloaseman uudisrakentaminen, johon on varattu noin 1,1 miljoonaa euroa. Myös
Heinävedelle on tehty alustavia suunnitelmia uuden paloaseman rakentamiseksi, mutta uudisrakennuksen toteutusaikataulu on vielä avoin.
Pelastusjohtaja Lokka kertoo pelastuslaitoksen käytössä
olevan rakennuskannan olevan vanhaa, mutta pääsääntöisesti
hyväkuntoista.
– On jonkin verran ollut sisäilmaongelmia ja niitä on korjattu rakennusten omistajien, eli kuntien, toimesta kiitettävällä
tavalla esimerkiksi uusimalla tai korjaamalla rakenteita ja
parantamalla ilmanvaihtoa.
vuokrattu täysin pelastuslaitoksen käyttöön. Kiinteistöön on
tehty vuonna 1998 öljyntorjuntavälineiden varastohallin sekä
väestönsuojan laajennus. Väestönsuoja toimii myös palokunnan koulutustilana.
Myös Muurameen suunnitellaan uuden paloaseman rakentamista. Uuden paloaseman tarve on noin 1100–1200 huoneistoneliötä. Paloaseman sijoittamisesta on tehty selvitys, jossa on
tarkasteltu yhdeksää vaihtoehtoista paikkaa eri puolilla kuntaa.
Kunnan laatiman selvityksen mukaan paras sijoituspaikka on
Kinkovuorentien varrella Kaijalantien ja Paavalinvuorentien
välisellä alueella. Muuramen kunnanhallitus esitti lokakuussa
uuden paloaseman rakentamista. Rakennustyöt alkavat aikaisintaan vuonna 2017.
Riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntin mukaan Keski-Suomen paloasemat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa.
– Asemaverkosto on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa
vuonna 2012 valmistuneen paloasemien tila- ja vuokraselvityksen perusteella. Keski-Suomessa on 48 paloasemaa, joista neljä
on miehitetty ympärivuorokautisesti.
Keski-Suomeen uusi paloasema ensi vuonna
Pirkanmaan paloasemaverkosto voi hyvin
Keski-Suomessa ei vuoden 2014 aikana otettu käyttöön uusia
asemia. Laukaan uusi paloasema on valmistumassa vuonna
2015. Palosuojelurahasto myönsi 250 000 euron tuen lähes 4,8
miljoonaa euroa maksavaan paloasemahankkeeseen. Nykyisessä paloasemakiinteistössä toimii pelastuslaitoksen lisäksi muitakin käyttäjiä. Samanaikaisesti Hankasalmella peruskorjataan
ja laajennetaan nykyistä paloasemaa. Korjaustöihin on varattu
lähes 2,2 miljoonaa euroa.
Joutsan paloasemalle rakennettiin uusi ambulanssitalli,
joka maksoi noin 43 000 euroa. Palosuojelurahasto myönsi
hankkeelle 17 360 euron avustuksen. Joutsan paloasema on
Pirkanmaan pelastuslaitos otti vuoden 2014 aikana uusiokäyttöön Hätäkeskuslaitoksen hylkäämät Pirkanmaan hätäkeskuksen tilat, jotka muutettiin pelastuslaitoksen käyttöön sopivaksi.
Tampereen Kaupissa sijaitsevissa tiloissa toimii pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskus. Yhteistyökumppanina kiinteistössä
aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa Tampereen tieliikennekeskus. Vuoden 2013 aikana pelastuslaitos otti käyttöön myös
uudet paloasemat Akaassa ja Ylöjärvellä.
Tulevia paloasemahankkeita Pirkanmaalla ovat Valkeakosken uuden paloaseman rakentaminen sekä paloasemahanke
Hämeenkyrön ja Ikaalisen alueella.
palokuntalainen 64 29
Meri-Porin paloasemalle
suunnitellaan laajennus- ja
korjaustöitä.
Kuva: Satakunnan
pelastuslaitos
Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen pitää alueen paloasemaverkostoa hyvinvoivana, kunhan rakennuksista pidetään huolta.
– Paloasemaverkosto on hyvässä käyttökelpoisessa kunnossa, joskin osaltaan jo ikääntynyt, mikä aiheuttaa jatkuvaa
kunnossapidon ja korjauksen tarvetta, Ojanen kertoo.
Satakunnassa paljon iäkkäitä asemarakennuksia
Pirkanmaan ja Satakunnan rajan läheisyydessä toimiva
Huittisten VPK muutti omalle paloasemalleen vuonna 2014.
Sopimuspalokunta toimi aiemmin yhteisissä tiloissa vakinaisen
palokunnan kanssa. Satakunnan pelastuslaitos suunnittelee
myös useita peruskorjauksia paloasemarakennuksiin: MeriPorin paloasema laajennetaan ja korjataan, Noormarkun ja
Harjavallan paloasemat uudistetaan ja Lassilan paloaseman
kalustohallia jatketaan. Raumalla vaihtoehtoina on nykyisen
paloasemakiinteistön peruskorjaus tai uudisrakennus. Lisäksi
Suttilan VPK:lle rakennetaan uusi paloasema, jonka kokonaiskustannukset jäävät alle 100 000 euroon. Uudisrakennukselle
hyväksyttiin 39 512 euron tuki Palosuojelurahastosta. Myös
Huittisissa toimiva Huhtamon VPK sai Palosuojelurahastolta
10 910 euron suuruisen avustuksen paloaseman autotallin
laajennusta varten.
Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ilkka Vastamaa kertoo alueen asemaverkoston olevan kunnossa.
– Asemat ovat edellä mainittuja lukuun ottamatta jokseenkin hyväkuntoisia. Sisäilmaongelmia saattaa olla joillakin
asemilla johtuen ilmanvaihdon puutteista, jotka eivät ole
nykynormien mukaisia, Vastamaa kertoo. Hänen mukaansa
sisäilmaongelmat alueen paloasemilla saattavat johtua myös
joissakin tapauksissa rakenteista.
– Monet paloasemat ovat jo varsin iäkkäitä, mutta varsin
hyvin hoidettuja ja vastannevat silloista rakennustapaa. Nykyisten normien mukaan korjattavaa löytynee lähes joka asemalta.
30 palokuntalainen 64
Sisäilmaongelmat
alueen paloasemilla
saattavat johtua myös
joissakin tapauksissa
rakenteista.”
Etelä-Pohjanmaan paloasemaverkostoa parannetaan
uudisrakennuksilla
Etelä-Pohjanmaalla otettiin vuonna 2014 käyttöön neljä uutta
paloasemaa Jalasjärvellä, Kauhavalla, Lappajärvellä ja Jurvassa.
Seuraavana vuonna alueella alkavat kahden uuden paloaseman
rakennustyöt Alavudella ja Seinäjoella. Uuden paloaseman
rakennustyöt pyritään aloittamaan Seinäjoella ensi keväänä.
Kapernaumin teollisuusalueelle Kivistöntien varrelle nousevan
paloaseman olisi tarkoitus valmistua vuonna 2016. Rakentamista on suunniteltu useiden vuosien ajan. Etelä-Pohjanmaan
pelastuslaitos on tyytyväinen paloasemahankkeen etenemiseen
nykyisen paloaseman sisäilmaongelmien vuoksi.
Jurvan uusi paloasema otettiin käyttöön syksyllä 2014. Noin
kolme miljoonaa euroa maksaneen 1400 neliöisen paloaseman
suunnittelussa huomioitiin myös pelastuslaitoksen huoltoyksikön vaatimat tilat. Jurvan paloaseman ajoneuvohuollon
vastuualueella työskentelee kaksi vakituista työntekijää. Lisäksi
asemalla toimii 30 osa-aikaista palomiestä. Paloasemalle raken-
nettiin ajanmukaiset tilat Jurvan palokunnalle, autohalli, toimistot, kuntosali, pesutilat sekä sauna. Aseman uuteen huoltohalliin
mahtuu kaksi raskasta autoa kerrallaan.
Pelastuspäällikkö Keijo Kangastien mukaan ensi vuonna
aloitettavien uudisrakennusten valmistuessa pelastuslaitoksen
paloasemaverkko on hyvässä kunnossa.
– Toki pieniä sisäilmahaasteita varmaan jää vielä jäljellekin,
Kangastie toteaa.
Pohjanmaalla selvitetään sisäilman laatua
Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella ei vuoden 2014 aikana
otettu käyttöön uusia paloasemia. Alueella on vireillä Petolahden varikon toteuttaminen Maalahden kunnassa. Lähes puolen
miljoonan investointiin pelastuslaitos sai Palosuojelurahastolta
168 146 euron avustuksen. Rakennushankkeella korvataan
nykyisen paloaseman tilat.
Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 12 kuntaa.
Alueella toimii 39 paloasemaa, -varikkoa tai öljyntorjuntavarastoa. Pelastusjohtaja Tero Mäen mukaan paloasemilla on tehty
sisäilmaselvityksiä.
– Toiminnan tai alueen niin muuttuessa asemaverkostoa tarkistetaan tarvittaessa riskien tai toiminnan mukaan.
Sisäilmaongelmiin kiinnitetään huomiota ja joitakin selvityksiä on pääasemalla tehty ja niitä jatketaan tarpeen mukaan.
Mahdollisista rakenneongelmista sovitaan aina vuokranantajan
kanssa. Tällä hetkellä ei ole mitään varsinaista korjausprojektia
menossa, Mäki kertoo.
Keski-Pohjanmaalla paloasemaverkosto
on hyvässä kunnossa
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella ei vuoden 2014 aikana ole uusia paloasemia otettu käyttöön. Alueella on suunnitteilla uusi paloasema Kokkolaan. Hanke on luonnosteluvaiheessa
ja varsinainen suunnittelu on tarkoitus aloittaa vuoden 2015
alkupuolella. Rakentamiselle on varattu talousarviosuunnittelussa rahat vuosille 2016 ja 2017. Pelastuspäällikkö Jouni Leppälän
mukaan suurempia korjauksia paloasemakiinteistöihin ei ole
suunnitteilla, normaaleja ylläpitoremontteja lukuun ottamatta.
Keski-Pohjanmaalla paloasemaverkosto on muutamaa
asemaa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa.
– Muutama asema on aikojen kuluessa ja määrärahojen
puuttuessa päässyt vähän rapistumaan ja niissä olisi tarvetta
peruskunnostukselle. Varsinaisia sisäilmaongelmia ei Kokkolan
asemaa lukuun ottamatta ole, Leppälä kertoo.
Kokkolan paloasema toimii alueen pääpaloasemana. Rakennus on tiloiltaan aivan liian pieni nykyiselle henkilöstö- ja
kalustomäärälle. Keski-Pohjanmaalla toimii 17 paloasemaa,
joista kaksi on miehitetty ympärivuorokautisesti. Alueen uusin
paloasemarakennus on valmistunut vuonna 2012.
Pohjois-Savossa keskustellaan peruskorjauksista
Pohjois-Savossa otettiin käyttöön vuoden 2014 alussa uusi
paloasema Lapinlahdella. Uudella asemalla on viiden auton
kalustohallin lisäksi koulutus- ja miehistötilat sekä erillinen paloauton pesutila. Paloasemarakennuksen lisäksi tontille rakennettiin harjoitustorni korkealla työskentelyn ja laskeutumisen
harjoitteluun sekä erillinen öljyntorjuntavarasto. Lapinlahden
kunnan rakennuttama paloasema maksoi yli 2,5 miljoonaa
euroa. Tiloissa toimii kolme viranhaltijaa sekä 24 sivutoimista
palokuntalaista.
Kuopion Nilsiään suunnitellaan uutta paloasemarakennusta. Nykyisissä tiloissa kärsitään pahoista sisäilmaongelmista.
Rakennukseen ulkoapäin ajautunut kosteus on vahingoittanut rakenteita niin pahoin, että asemalla tehdään nyt vain
välttämättömimmät työt. Uusi paloasema oli tarkoitus rakentaa
Nilsiään vuonna 2017, mutta pelastuslaitos esitti kaupungille
rakennusaikataulun muutosta jo vuodelle 2015. Nilsiän paloasemalla toimii kolmen vakinaisen viranhaltijan lisäksi noin 30
sopimuspalokuntalaista.
Pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan peruskorjauksista
on keskusteltu Tuusniemen ja Rautavaaran paloasemien osalta.
Myös Kiuruveden aseman korjaustarpeet ovat selvityksen alla.
Koponen kertoo sisäilmaongelmien olevan vähäisiä PohjoisSavossa.
– 28 paloaseman verkostomme on pääosin kunnossa.
Mahdollisia sisäilmaongelmia on muutamalla paloasemalla,
Koponen kertoo.
Kiteelle uusi asema lähivuosina
Pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, ettei alueella ole otettu tänä vuonna käyttöön
uusia paloasemia. Juuan paloasemalle on tehty kuluvan vuoden
aikana laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä paloasemalle
rakennettiin henkilökunnan sosiaali-, koulutus- ja toimistotilat
uudisrakennukseen. Noin 1,5 miljoonaa euroa maksaneisiin
korjaustöihin saatiin Palosuojelurahastolta 347 932 euron
avustus.
Pohjois-Karjalassa suunnitellaan uutta paloasemaa Kiteelle.
Kaupungin nykyinen paloasema on rakennettu vuonna 1948
ja kalustohallitiloja on laajennettu vuonna 2003. Paloasema on laajuudeltaan yhteensä 665 neliömetriä, jonka lisäksi
pelastuslaitoksen käyttöön on vuokrattu erillinen 85 neliöinen
varastohalli Keisarinkujalta. Ensihoitotoiminnan ja kaluston
muutosten seurauksena nykyiset tilat ovat kuitenkin käyneet
ahtaiksi. Itä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 tekemässä työsuojelutarkastuksessa tilojen todettiin olevan toiminnan kannalta epäkäytännölliset. Myös tilojen ilmastoinnista ja
pakokaasujen poistojärjestelmistä löydettiin puutteita. Laajaa
peruskorjausta vaativa rakennus on nykymuotoisena huono
vaihtoehto pelastuslaitoksen käyttöön, sillä huonetilaohjelman mukaisesti pelastuslaitos tarvitsee yli 400 lisäneliömetriä
käyttöönsä. Kiteen kaupunki varasi vuodelle 2014 paloasemahankkeen suunnittelua varten 100 000 euroa ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2015 hankkeen toteuttamiseen 2,5 miljoonaa
euroa. Uuden paloaseman rakennustöihin päästäneen vuosina
2017–2018.
palokuntalainen 64 31
Pelastuspäällikkö Esko Hätisen mukaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on hyväkuntoinen palveluverkosto.
– Meillä on 26 paloasemaa käsittävä palveluverkosto, joka
on pääsääntöisesti hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Olemme
10 vuoden aikana ottaneet käyttöön neljä uutta paloasemaa ja
kahdelle paloasemalle on tehty laaja peruskorjaus. Sisäilman
laatuongelmien vuoksi teetämme vuosittain 1–2 paloasemalle
kartoitukset, joiden perusteella neuvottelemme kuntien kanssa
tarvittavista korjaustoimenpiteistä, Hätinen kertoo.
Jokilaaksojen paloasemille tehdään tilaa ambulansseille
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella ei ole vuoden 2014
aikana otettu käyttöön yhtään uutta asemaa. Pyhäjärven paloasemalle on tehty vuoden aikana suhteellisen suuri, muutaman
sadantuhannen euron suuruinen peruskorjausremontti. Rakennuksesta löytyi pienemmän remontin yhteydessä kosteusvaurio. Samalla asemaa laajennettiin vastaamaan nykyhetken
toimintoja.
Pelastuslaitoksella on parhaillaan meneillään useita uusia
paloasemahankkeita. Kärsämäelle rakennetaan uutta paloasemaa, joka valmistuu aikataulun mukaisesti maaliskuussa
2015. Paloaseman rakennuskustannukset ovat yhteensä noin
2,65 miljoonaa euroa, josta Palosuojelurahasto maksaa 250 000
euroa avustuksellaan. Siikalatvan kunnassa Ruukin taajamaan
remontoidaan vanhaa virastotaloa, jonka kylkeen rakennetaan
kalustohallia paloasemakäyttöön. Projekti valmistuu kesäksi
2015. Lisäksi suunnitteilla on paloaseman laajennus Raahessa ja Nivalassa. Pelastuslaitoksen tavoitteena on käynnistää
laajennushankkeet vuoden 2015 aikana, jotta ne valmistuisivat
keväällä 2016.
Haapajärven paloasemalla kärsitään sisäilmaongelmasta ja
mahdollisesta kosteusongelmasta kellarissa. Sisäilmaongelman
vuoksi Haapajärvellä on perustettu hankeryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa nykyisen paloaseman kunto. Kuntokartoituksen perusteella paloaseman tilat peruskorjataan, laajennetaan
tai uudistetaan.
Kalajoen kunnassa on myös käyty alustavia neuvotteluja mahdollisen nykyisen paloasemapaikan luovuttamisesta
liikekäyttöön. Samalla kuntaan rakennettaisiin uusi paloasema
sijainniltaan parempaan kohtaan alueen riskejä ajatellen. Lisäksi Jokilaaksoissa on käynnistymässä pienehköjä uudistus- ja
perusparannusremontteja muutamilla paloasemilla.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen eteläisen toimialueen
päällikkö Olli Korteniemi kertoo alueen paloasemaverkoston
olevan vaihtelevassa kunnossa.
– Verkosto käsittää 24 paloasemaa, joissa on hyväkuntoisia
vanhoja paloasemia sekä remontteja ja laajentamista vaativia
vanhoja ja uudehkoja paloasemia, Korteniemi kertoo.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri halusi pelastuslaitoksen toimittamaan ensihoitopalvelut mahdollisimman laajasti
pelastustoimen alueella. Ennen vuotta 2012 ambulanssit
operoivat kahdelta pelastuslaitoksen paloasemalta. Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitos sai hoidettavak-
32 palokuntalainen 64
Kärsämäelle rakennetaan uutta
paloasemaa, joka valmistuu
aikataulun mukaisesti
maaliskuussa 2015.”
seen ensihoidon palvelut vuoden 2012 alusta alkaen neljältä
uudelta paloasemalta. Vuoden 2015 alussa toiminta laajenee
edelleen kahdeksalle uudelle paloasemalle, eli vuodenvaihteessa pelastuslaitos operoi ensihoitoyksiköitä 14 paloasemalta.
Ensihoitotoiminnan laajeneminen on aiheuttanut tarpeen
tehdä paloasemille pieniä uudistuksia, jotka pelastuslaitos on
pyrkinyt toteuttamaan osana muita pieniä remontteja.
Kainuussa yhdellä asemalla sisäilmaongelmia
Kainuun pelastuslaitos ei vuoden 2014 aikana ottanut käyttöön
uusia paloasemia. Alueella on tehty alustava hankeselvitys kahdesta paloasemasta vuosille 2017–2020. Pelastusjohtaja Anssi
Parviaisen mukaan sisäilmaongelmat haittaavat päivittäistä
arkea Kainuussa.
– Yhdellä asemalla on sisäilmaongelmia ja tilojen käyttöä
tullaan rajoittamaan, Parviainen kommentoi. Alueella on
yhteensä 12 paloasemaa, joista 9 on miehitettyjä.
Oulussa toimii parakkipaloasema
Oulu-Koillismaalla ei ole otettu uusia paloasemia käyttöön
vuonna 2014. Pudasjärven paloaseman laajennus ja peruskorjaus valmistui viime vuoden vaihteessa. Alueella on suunnitteilla
Hailuodon paloaseman pieni laajennus ensi vuoden aikana.
Laajennuksen kokonaiskustannukset ovat noin 930 000 euroa.
Myös Ouluun sijoitettavan uuden keskuspaloaseman suunnittelu on käynnistetty. Pelastuspäällikkö Mika Haverinen arvelee
uuden keskuspaloaseman saatavan käyttöön tämän vuosikymmenen loppupuolella. Lisäksi Taivalkosken paloaseman
hankeselvitys on aloitettu.
– Jokaisella vanhemmalla paloasemalla on tarvetta eritasoisille ylläpitoremonteille tai peruskorjaukselle. Osa paloasemista on saanut tai on saamassa tiloihinsa ensihoidon uutena
toimijana, joten tästäkin syystä on tehty erilaisia muutoksia
paloasemille. Ensihoitoa varten on myös vuokrattu lisätilaa,
Haverinen kertoo.
Oulu-Koillismaalla on 22 pelastuslaitoksen vuokraamaa
paloasemaa ja lisäksi Oulun VPK:n paloasema, jonka omistaa
säätiö. Vuokratiloista kaksi pientä paloasemana toimivaa tilaa
on yksityishenkilöiden omistuksessa. Loput 20 paloasemara-
Oulun parakkipaloasema.
Kuva: Oulu-Koillismaan
pelastuslaitos
Alueella on
yhteensä 12
paloasemaa, joista
9 on miehitettyjä.”
kennusta on kuntien omistuksessa. Haverisen mukaan nykyisen
paloasemaverkon kunto on kohtuullisen hyvä. Usealla paloasemalla on ollut sisäilmaongelmia. Pahin tilanne on Oulun
keskuspaloasemalla, jossa on tilaelementeistä tehty tilapäinen
parakkipaloasema. Myös pelastuslaitoksen hallinto on siirretty
paloasemalta pois.
Suomen pohjoisin paloasema toimitettiin
kahdessa osassa
Teijo-Talot Lappi Oy toimitti Utsjoen kunnalle Nuorgamin
uuden paloaseman lokakuussa. Uudella paloasemalla on tilat
sammutus- ja miehistöautoille sekä toimisto- ja sosiaalitiloja.
Paloasema kuljetettiin paikalle kahdessa osassa. Leveän kuljetuksen toimitus Sodankylästä Nuorgamiin kesti noin 12 tuntia.
Uuden paloaseman rakennuskustannukset jäivät noin 400 000
euroon. Palosuojelurahasto avusti hanketta 157 408 eurolla.
Ennen uusien tilojen saamista Nuorgamin palokunta toimi koulun yhteydessä ahtaassa varastorakennuksessa. Utsjoen VPK:n
Nuorgamin kyläosastossa on mukana kymmenen sammutusmiestä ja 5–6 henkilöä ensivasteryhmässä.
Nuorgamin paloasemahankkeen jälkeen Lappiin ei ole
suunnitteilla uusia asemia tai peruskorjauksia taloustilanteen
vuoksi. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kertoo alueen
asemaverkoston olevan kohtuullisessa kunnossa tällä hetkellä.
– Akuutit sisäilmaongelmat pyritään mahdollisuuksien
mukaan korjaamaan. Korjausvelkaa kertyy kuitenkin kaiken
aikaa ja se laukeaa 2020-luvulla laajemmassa mittakaavassa,
Soudunsaari kertoo.
Myös Ahvenanmaalle rakennetaan uusi paloasema
Palosuojelurahasto myönsi myös Ahvenanmaalle yhden rakennushankeavustuksen. Saltvikin kunta haki avustusta 868
000 euroa maksavaa paloasemahanketta varten. Rakennustöitä varten myönnettiin 192 326 euron avustus. Paloasemarakennuksen käyttäjäksi tulee Västra Saltvik FBK. Asemahanke
sisältää kolmen ajoneuvon tilat sekä muun muassa pukeutumistilat, pesutilat, varustetilat ja kalustonhoitotilat sekä
pienen kokoushuoneen ja keittiön. Palokunnassa on aktiivista
nuorisotoimintaa, joten uudet 463,7 neliömetrin suuruiset
tilat ovat tarpeelliset.
palokuntalainen 64 33