lehti 2/2015 - Satakunnan kauppakamari
Satakunnan KAUPPAKAMARI Q 2015 -lehti 2 10 PORIN KUPARI-TEOLLISUUSPUISTO YHTEISTYÖSTÄ TEHOKKUUTTA 6 14 16 SATAKUNTALAISUUS YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN MARKKINOINNISSA KURKISTUS YYTERIN GOLFKENTÄN KULISSEIHIN PUUTARHOISTA JA PIHOISTA HUOLEHDITAAN ISOJA INVESTOINTEJA LYKÄTÄÄN Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! Onko työterveyshuoltonne hyvässä hoidossa? Paikallisena työterveyshuollon kumppanina olemme mukana asiakasyritystemme arjessa ja tuemme niiden hyvinvointia. Kaikki palvelut saman katon alla – arvokasta työaikaa säästyy: Meiltä työterveyssopimukset aikataululla – juuri sinun yrityksellesi räätälöitynä. IKOIMAT LAAJAT VAL T– UKIOLOAJA JA PITKÄT A a! Tervetulo Pyydä tarjous tai jätä yhteydenottopyyntö myynti@porinlaakaritalo.fi Itsenäisyydenkatu 33, Pori p. 622 622 porinlaakaritalo.fi Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel? Finnvera voi rahoittaa yritystä, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi. Pori, Valtakatu 6 KODIN TERRA PORI Tikkulantie 4, 28100 Pori Ma-pe 7–21, la 7–18, su 12–18 www.kodinterra.fi Omistajan käyntikortti SISÄLTÖ 5 PUHEENVUORO Maria Suomivirta Kesä tuo tullessaan jälleen runsaan tapahtumatarjonnan! 6 SATAKUNTALAISUUS YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN MARKKINOINNISSA Hyödyntävätkö yritykset maakuntabrändiä markkinoinnissaan ja onko sillä vaikuttavuutta? 10 PORIN KUPARITEOLLISUUSPUISTO YHTEISTYÖSTÄ TEHOKKUUTTA Aloitimme lehtemme viime numerossa sarjan Satakunnan teollisuuspuistoista. Tutustuimme ensimmäiseksi Harjavallan Suurteollisuuspuistoon. Totesimme, että kilpailussa pärjääminen on merkinnyt aina, varsinkin kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille, toiminnan jatkuvaa tehostamista kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Kilpailulle on ollut ja on korostuneesti edelleen ominaista sen jatkuva kiristyminen. Yritysten välinen yhteistyö on yksi merkittävä toiminnan tehostamiskeino. Se on osoittanut voimansa myös Porin Kupariteollisuuspuistossa. 2/2015 14 KURKISTUS YYTERIN GOLFKENTÄN KULISSEIHIN Yyteri Golfilla on myötätuuli ja hyvä vire päällä, kenttä on erinomaisessa kunnossa ja palvelut toimivat. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistaa pelaamisen ja kentällä viihtymisen. 16 PUUTARHOISTA JA PIHOISTA HUOLEHDITAAN, ISOJA INVESTOINTEJA LYKÄTÄÄN Kahden porilaisen kerrostalon pihoissa työskentelee raavaita työmiehiä. Lapiot heiluvat ja raskaat työkoneet jyrisevät. Jotain outoa kuvassa on – miehet istuttavat kukkasia. 20 AURINKOENERGIASTA TODELLINEN LISÄMAHDOLLISUUS Energiakeskustelu jatkuu koko ajan vilkkaana. Asiantuntijatkin esittävät toisistaan poikkeavia mielipiteitä tulevasta energian kulutuksesta – tarvitaanko, kuinka paljon ja mitä? Syöttötariffi ja valtion koko tukipolitiikan tempoiluvuus herättävät lisähämmennystä. Uusiutuvat energialähteet kiinnostavat entistä enemmän, joskin niiden osuus kokonaiskulutuksesta on vielä pieni. 30 Tule mukaan tekemään tieteestä hyvinvointia Turun yliopiston varainhankinta on käynnissä. Yliopisto tarvitsee nyt oman vaikutusalueensa toimijoiden tukea toimintansa sekä alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 23 KOLUMNI Jouko Kauppila Kivinen tie Impivaarasta City-elämään SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 3 SISÄLTÖ 28 JÄSENYRITYS Mukavat löylyt lähtevät hyvistä kiuaskivistä Tällä kertaa olemme jäsenyritysesittelyssä lähellä suomalaisuuden sydäntä. Kaikessa saunaa koskevassa kannattaa olla tarkkana, ja pitää kieli keskellä suuta. Onneksi asiantuntija on koko ajan paikalla. Luvialainen Sauna-Eurox on nimittäin kiuaskivien valmistuksessa luonnonkivien osalta Suomen markkinajohtaja. 33 VIERASTUOLI Satakunnan Kansan vastaavaksi päätoimittajaksi maaliskuun alusta alkaen nimitetty Tomi Lähdeniemi ehti sitä ennen hoitaa tehtävää määräaikaisena lähes puoli vuotta. Vakinaistaminen ei sinällään tuonut Lähdeniemen toimenkuvaan muutosta, vaan työ jatkui kuten aiemmin. 34 KANSANEDUSTAJAT KUULTAVINA Satakunnan kauppakamarin kevätkokouksen päätteeksi maakuntamme kansanedustajat olivat kauppakamarimme puheenjohtaja Simo Kaupin ja kokouksen osanottajien tentattavina lähes puolentoista tunnin ajan. Meille kaikille tuttuja ongelmia ehdittiin käsitellä laidasta laitaan. JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, 28100 Pori, puh. (02) 634 0700 www.sata.chamber.fi ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) 541 2070, 0400 560 506, [email protected].fi JAKELU: 4000 kpl, ISSN 0785-4579 OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected].fi TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, 28101 Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, 28100 Pori, puh. vaihde 044 7300 200, www.brandid.fi SÄHKÖPOSTIOSOITE: painoaineistot@brandid.fi TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Hyvänlaatuista kierrätyskuparia hyödyntävä UPCAST-lankavalulinja. 4 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 PUHEENVUORO M A R I A S U OM I V I RTA M y y n t i - j a m a r k k i n o i n t i j o h t a j a P o r i n S e u d u n M a t k a i l u Oy M A I S A Kesä tuo tullessaan jälleen runsaan tapahtumatarjonnan! esä on Suomessa tapahtumien vilkkainta aikaa, niin myös Porin seudulla ja koko Satakunnassa. Luvassa on mm. festivaaleja, musiikkia, kesäteatteria, keskustelutilaisuuksia, kyläjuhlia ja urheilutapahtumia eli tapahtumia kaikissa eri muodoissaan. Pori markkinoi itseään tapahtumakaupunkina ja lunastaa tämän lupauksensa tänäkin vuonna. Tässä muutamia poimintoja tulevasta tarjonnasta; Keski-Porin kirkossa on kesäkuun alussa jo järjestyksessään 10. Pori Organ Festival, jolloin kirkossa konsertoi mm. Pariisin Notre-Dame katedraalin urkuri. Niin ikään 10 vuotta täyttävässä SuomiAreenassa luvassa heinäkuussa 150 keskustelutilaisuutta ja 700 puhujaa. Pori Jazz juhlii 50. juhlavuottaan näyttävästi isojen nimien kuten mm. Kylie Minoguen, Jessie J:n, Robert Plantin ja Paloma Faithin tahdissa. Kesä-heinäkuussa Kirjurinluodossa järjestetään myös monia uusia tapahtumia. Kirjurinluodon viinikylä tarjoilee hyvää ruokaa, juomaa ja kulttuuria, MotoRockFest on moottoriurheilun ja viihteen vauhdikas paketti ja Kirvatsin Jytä:ssä nostalgiaa ja ohjelmassa mm. K-50 disko. Urheilun ystäviä hemmotellaan Porissa heinä-elokuun taitteessa, kun yleisurheilun kirkkaimmat tähdet kisaavat suomenmestaruuksista Porin stadionilla Kalevan Kisoissa. SuomiAreena lähtee maakuntakiertueelle Satakuntassa heinäkuussa. Tapahtuma vierailee Huittisissa, Kankaanpäässä, Raumalla, Siikaisissa ja Ulvilassa. Kankaanpäässä pureudutaan 11.7. SuomiAreenan pääteeman mukaisesti kulttuuriin. Se onkin osuvaa sillä Kankaanpäässä vietetään tänä vuonna musiikkiopiston, taidekoulun ja taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuotta. Merikarvialla nähdään kesäkuussa maailmankuulu Game of Thrones TV-sarjan tähti Hafthjór ”The Mountain” Björnsson. Björnsson ja muut voimamiehet kilpailevat Merikarvialla televisioitavassa Strongman Champions Leaguen osakilpailussa. Kansainvälistä kisaa esitetään TV-kanavilla yli 90 maassa ympäri maailman. Tapahtumien markkinointi osataan Satakunnassa. Vuoden 2014 lopussa Putous-hahmokisan voittajalle Salme Pasille järjestettyyn voitonjuhlaan saapui 8000 katsojaa ja tapahtuma oli ehdolla valtakunnallisen Vuoden radiotapahtuma -palkinnon saajaksi. Salme Pasin karkeloiden aikaan THL julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan porilaiset ovat Suomen onnellisimpia. Tämän jälkeen tietysti järjestettiin onnellisten porilaisten kansanjuhla. Tapahtumamarkkinoinnissa on otettu käyttöön myös humoristiset ja yllättävät keinot. Porispere-festivaali painatti keväällä tapahtumaan kohdistuneista kommenteista myytäviä festaripaitoja ja tempaus päätyi valtakunnan julkisuuteen. Harjavallassa järjestettävä Karmarock on taasen päättänyt olla julkistamatta esiintyjiä ennakkoon; erikoinen linjanveto sai julkisuutta ja kiitostakin. Perinteen mukaisesti Porin kesäkausi käynnistyi, kun Kirjurinluodon oma maskotti Viksu Mustavaris palasi kotiluodolleen. Viksu Mustavaris viettää jo 10. kesäänsä Kirjurinluodolla. Kaikkien kaveri Viksu sai kesäkauden avausjuhlassa lapsilta toistasataa onnittelukorttia ja paikan päälle lapsiperheitä valtaisan määrän. Viksu on tavattavissa Kirjurinluodolla joka päivä kesäaikaan. Perheen pienimmille Viksun tapaaminen voi olla se kesän suurin tapahtuma! Porin alueen tapahtumia löydät osoitteesta www.maisa.fi sekä Pori tapahtumakaupunki Facebookista. Hyppää mukaan tapahtumien kesään, valikoimaa riittää! K SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 5 TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Satakuntalaisuus yritysten ja yhteisöjen markkinoinnissa Hyödyntävätkö yritykset maakuntabrändiä markkinoinnissaan ja onko sillä vaikuttavuutta? Seuraavassa viiden satakuntalaisen toimijan näkemyksiä Satakunta-brändin vetovoimaisuudesta. Satafood Kehittämisyhdistys ry Elokuussa 1999 perustettu, Huittisissa toimiva Satafood Kehittämisyhdistys ry tarjoaa asiantuntijaja kehittämispalveluja sekä pienille että suurille yrityksille. Satakuntalaisuus tulee esille jo yhdistyksen nimessä, ja yhdistyksen logona on tyylitelty sinitiainen, Satakunnan maakuntalintu. – Meillä on tällä hetkellä yli 20 jäsenyritystä, joista suurin osa on Satakunnasta, mutta mukana on yrityksiä myös maakunnan ulkopuolelta. Lähtökohtaisesti yhdistys on perustettu Satakunnan alkutuotannon ja teollisuuden edistämiseksi ja kehittämiseksi. Satakunta on erittäin vahva sekä ruoan tuotannossa että jalostuksessa, ja sillä on suuri työllistävä vaikutus. Maakunnassa on lähiruokatyyppistä ja uudempaa tuotantoa sekä valtakunnallisia brändejä, kertoo Satafood Kehittämisyhdistys ry:n toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara. Satafoodin henkilökunta koostuu asiantuntijoista, joista osa tekee konsultointia lähinnä elintarvikealan yrityksiin ja osa työskentelee alkutuotantoon liittyvissä EU-rahoitteisissa kehityshankkeissa. – Teemme yhteistyökumppaneiden kanssa töitä tunnettuuden lisäämiseksi. Pyhäjärvi-instituutin 6 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I kanssa teimme vuoteen 2020 ulottuvan elintarvikestrategian, jonka toteuttamiseen osallistuvat kaikki satakuntalaiset ruokatuotantoketjun toimijat alkutuotannosta jalostukseen. Satafood on mukana myös Sikses parasta -hankkeessa, jossa edistetään satakuntalaisen ruoan tunnettuutta. Hankkeen kuluessa ilmeni, että Satakunta ei ehkä ruokabrändinä ole kovin tunnettu valtakunnallisesti. – Yleensä pienet ja keskisuuret yritykset panostavat enemmän satakuntalaisuuteen, esimerkiksi Kivikylän Kotipalvaamo toteutti KUVA: SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS Satafood Kehittämisyhdistys ry:n toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara. ison valtakunnallisen mainoskampanjan Satakunnasta. Suurimmat, etenkin vientiyritykset tuovat esille enemmän suomalaisuutta. Hankkeiden kautta teemme tuotteita tunnetuksi, esimerkiksi lähiruokamessuilla Helsingissä tuomme esille satakuntalaisia yrityksiä ja brändejä, ja jotkut yritykset käyttävät myös sinitiais-merkkiä mainonnassaan. Viime vuoden loppukesällä Satafood toteutti Sikses parasta -hankkeen puitteissa mielenkiintoisen kokeilun. – Kutsuimme Turku-TampereHelsinki -akselilta ruokatoimittajia ja -bloggareita tutustumaan satakuntalaiseen ruokatuotantoon. Kiersimme heidän kanssaan eri kohteita, toimme hyvin satakuntalaisuutta esille ja tarjosimme heille satakuntalaista lounasruokaa. Toimittajat olivat erittäin kiinnostuneita ja tekivätkin ihan hyviä artikkeleita satakuntalaisista ruokaketjuista. Aikomuksena on jatkossa toteuttaa vastaavanlainen kutsuvierailu kerran vuodessa. Lehmusvaaran mukaan lähiruoka on noussut viime aikoina esiin voimakkaasti ja kuluttajat kysyvät lähiruokaa. Satakunnan Osuuskauppa esimerkiksi on ottanut käyttöönsä Aitoa lähiruokaa Satakunnasta -logon, jossa on tyy- litelty haarukka. Maakunnallisuus koetaan hyvänä asiana lähiruoan tuotannossa, vaikka lähiruoka ei välttämättä maakuntarajoja noudatakaan. – Tunnettuuden lisäämiseksi osallistumme sekä Satakunnassa että eri puolilla Suomea järjestettäville ammattimessuille. Pienille tuottajille ongelma on mainostaminen ja sen kalleus ja niinpä olemme vieneet heitä Elma-mes- suille tunnetuksi tekemistä varten. Satakunnassa osallistumme Porin ruokamessuille sekä lähiruoka- ja matkailumessuille. Viimeksi meillä oli messuilla nuoremmalle sukupolvelle peli, jossa piti sijoittaa Satakunta Suomen kartalle. Huomasimme, että tiedon puutetta oli paljonkin, pääkaupunkiseudun nuoriso ei tiennyt Satakunnan sijaintia. Ensi kesänä SuomiAreena jär- jestää Huittisissa ruoka-aiheisen paneelikeskusteluun, johon Satafood osallistuu. Satakunta-brändi pääsee jälleen hyvin esille. – Tiedotustoiminnassa on tekemistä, ja yllättävää kyllä, myös maakunnan sisällä. On erittäin tärkeää, että myös maakunnan sisällä ymmärretään satakuntalaisen ruoan laatu ja puhtaus ja tiedostetaan ruokaketjuun liittyvät asiat. Osuuskunta Satamaito Kolme vuotta sitten 30-vuotisjuhliaan viettänyt maidontuottajien omistama Osuuskunta Satamaito tiedetään satakuntalaiseksi ja porilaiseksi. – Satakuntalaisuus näkyy nimessä, mutta markkinoinnissa maakunnallisuutta ei varsinaisesti hyödynnetä, sanoo Osuuskunta Satamaidon markkinointi- ja myyntipäällikkö Kari Karpale. Satamaidon tuotteita toimitetaan Satakunnan alueen vähittäiskauppoihin ja valtakunnallisten tukkukauppojen kautta tuotteita on ravintoloissa ja muissa julkisissa paikoissa Etelä-Suomen alueelle saakka. – Kuluttajamarkkinointi, joka on samalla brändimarkkinointia, keskittyy Satakuntaan ja maakuntahengen nostattamiseen. Liikevaihdon kasvun myötä jakelualuetta on laajennettu ja toimituksia on kaikille Suomessa toimiville tukuille ja muutamalle vähittäiskauppaketjullekin. Kuluttajakysyntää on alkanut tulla selkeästi kahdesta suunnasta, pääkaupunkiseudulta ja Turusta, ja tavoitteena on päästä seuraavan vuoden aikana Turun vähittäiskauppaan mukaan. Meneillään oleva lähiruokabuumi sopii Karpaleen mukaan hyvin Satamaidolle, joka hakee maidot läheltä ja vie ne lähelle. – Keskisuurena toimijana pystymme toimimaan hyvin asiakaslähtöisesti ja tekemään nopeita paikallistoimituksia. Asiakkaat ovat tuttuja, ja heille on helppo soittaa ja muuttaa tarvittaessa tilauksia joustavasti. Toiminnan elinehto on, että paikallista juodaan. Kaikki Satamaidon 203 maidontuottajaa ovat noin 100 kilometrin säteellä ja tiloilta haetaan maitoa viikon jokaisena päivänä. – Tuottajat ja juojat tulevat lähes samalta alueelta, joka alkaa vahvan tuottaja-alueen Karvian yläpuolelta ja jatkuu Laitilaan asti. Alueen jokaisessa vähittäiskaupassa on Satamaidon tuotteita myynnissä. Karpale arvelee, että maakunnan ulkopuolisille kuluttajille Satamaito tuskin vahvistaa mielikuvaa satakuntalaisuudesta, vaan pikemminkin lähiruoasta. – Meillä pakkausulkonäkö on selvästi muista poikkeava, hauska ja omanlaisensa, Helli-lehmä osuu silmään. Hellin kanssa jatketaan ja seuraavaksi Helli osallistuu Pori Jazzeihin ja elokuussa Kalevan kisoihin. Tapahtumiin Satamaito osallistuu harkiten ja resurssien mukaan. – Olemme olleet vuodesta -95 lähtien mukana Pori Jazzeilla, johon kutsumme valtakunnallisesti meille tärkeitä asiakkaita ja kumppaneita. Tänä vuonna olemme poikkeuksellisesti myös Kalevan kisoissa, jotka ovat Porissa. Porin Ässien kanssa olemme tehneet yhteistyötä viitisentoista vuotta, mutta muuten olemme viime vuosina näkyneet lähinnä urheiluseurojen nuorten toiminnassa. – Kuluttajamessuilla emme ole olleet muutamaan vuoteen, sillä se on kallista. Lähinnä olemme mukana tukkuliikkeiden ammattimessuilla, missä ostajat ja päättäjät ovat mukana. Yleisesti ottaen Satakuntabrändillä ei Karpaleen mielestä ole valtakunnallista vaikuttavuutta, sillä maakunnallisuudesta puuttuu yhtenäisyys. Tuodaan esille yksittäisiä kaupunkeja, kuten Pori ja Rauma, tai yksittäiset yritykset ja tapahtumat tulevat esille. – Satakunnasta pidetään välillä meteliä, mutta kuitenkin se on aika pienimuotoista. Pitäisi nähdä kokonaisuus, Satakunta on paljon muutakin kuin yksittäiset kaupungit tai halvat asunnot ja asuntomessut. Tarvitaan muutama selkeä keihäänkärki, onko se sitten koulutuksellinen näkökulma vai alueen työpaikkojen esilletuominen työn perässä liikkuville vai jokin muu asia, mitä kaikkea Satakunta mahdollistaa ja missä me oltaisiin hyviä. Satakuntalaiset tunnetaan sulkeutuneina, vähän kyrmyniskaisina ja suorapuheisina ihmisinä. Se menee samaan tyyppikategoriaan kuin savolaisten kierous, se ei ole oikeaa viestintää satakuntalaisuudesta. Meiltähän puuttuu pääkaupungin vetovoimaisuus valtavine opiskelu-, kulttuuri- ja urheilumahdollisuuksineen. Täältäkin löytyy kyllä samaa, mutta pienemmässä koossa. Emme me haluakaan tänne miljoonia ihmisiä vaan meille riittää kymmenet tuhannet. Monilla markkinointikampanjoillakaan ei ole ollut Karpaleen mukaan laajempaa vaikuttavuutta, niitä on tehty lähinnä itselle. Tarvittaisiin enemmän resursseja, leveämpää suunnittelua ja tyypitettyä, palvelevampaa ja pitkäkestoisempaa kampanjointia. Osuuskunta Satamaidon markkinointi- ja myyntipäällikkö Kari Karpale. SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 7 Porin Leipä Porilainen perheyhtiö Porin Leipä Oy on leiponut satakuntalaisia makuelämyksiä lähes 70 vuoden ajan. Satakunta on ollut selkeästi yrityksen taloudellinen toiminta-alue, ja Porin Leipä mielletään maakunnan keskuskaupungissa toimivana. – Jakelualueet ovat paljolti muodostuneet kaupparyhmien mukaisten toimintojen kautta, teemme kaikkia kaupan merkkejä. Läheltä lämmintä -tuotteita toimitetaan Vaasa-TurkuTampere -kehän sisäpuolelle. Olemme Porin Leipä maakunnan ulkopuolellakin, eikä me siellä mitenkään satakuntalaisuutta hävetä, kertoo Porin Leipä Oy:n toimitusjohtaja Timo Valli. Porin Leivän brändituote muodossa tai toisessa kautta koko yrityksen historian on ollut tälläkin hetkellä suosituin tuote, Porin Poika. – Porin Poika on sellainen tuote, jota kysytään. Varsinkin ennen maakunnassa asuneet tulevat kyllä hakemaan sitä seudulla käydessään. Paikkakunnankin nimeen liitettynä tuotteella on tuotearvo. Omassa brändimainonnassa yritys käyttää sanaparia Sydämellä Satakunnasta. Vallin mielestä maakuntaa on tärkeä tuoda esille ja Satakunta mielletään hyvin voimakkaana ruokamaakuntana, jossa on erittäin monipuolinen elintarviketeollisuus ja laadukkaat tuotteet. – Voimme olla ylpeitä, että meillä on monipuolinen alkutuotanto ja jatkojalostus, koko ketju alusta loppuun asti. Siitä maakunta tunnetaan. Ehkä voisimme enemmänkin tuoda sitä esille ja mennä rinta kaarella maakunnan ulkopuolelle. Maakuntanimenä Satakunnalla ei sinänsä Vallin mukaan ole itseisarvoa, vaan se yhdistyy nimenomaan monipuoliseen osaamiseen myös elintarvikealalla, Satakunta tunnetaan ruokamaakuntana. Valli viittaa Satakunnan teollisuusvisioon 2020, jossa painotetaan kasvua yli rajojen ja näkymistä entistä enemmän yhteisenä brändinä. – Voisimme kyllä rohkeammin yhteisesti painottaa satakuntalaisuutta. Kesätapahtumissa, kuten SuomiAreenassa ja jazzeilla Porin Leipä pyrkii olemaan mukana. – Meitä on pyydetty maakuntaviikoillekin, mutta sinne emme ole osallistuneet, koska palveluja ja jakelualuetta pitäisi laajentaa eikä meillä ole siihen mahdollisuutta. Porin Leipä tekee valtakunnallisesti yhteistyötä oululaisen Antellin, tamperelaisen Linkosuon ja turkulaisen Rostenin leipomoiden kanssa yhteisessä elintarvikepoolissa, jossa hankitaan yhteisesti raaka-aineet. – Se on yli maakuntarajojen menevää yhteistyötä. Olemme yhteistyössä myös monien sidosryhmien kanssa, esimerkiksi Satakunnan Lääkäriau- Porin Leipä Oy:n toimitusjohtaja Timo Valli. ton ja Satakunnan SPR-piirin kanssa teemme yhteistyötä Nälkäpäivässä ja muissa tapahtumissa. Paikallisesti olen Satakunnan Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja eli meillä on täällä 11 jäsenyrittäjää, jotka kuuluvat suoraan Leipuriliittoon. Viime kesänä liitolla oli Leipuripäivät Porissa, yli 500 leipuria oli täällä pitämässä liittokokousta. Pori on osannut hyvin suurtapahtumien brändäyksen, että maakuntaan saadaan suurtapahtumia. Yyterin Kylpylähotelli Seppo Mäki-Ullakko. 8 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I Ensimmäisessä lauseessa Yyterin Kylpylähotellin kotisivuilla todetaan kylpylähotellin sijaitsevan ainutlaatuisen kansallismaiseman keskellä, Porin Yyterin ytimessä. Ympäröivä luonto onkin kylpylähotellin olemassaololle tärkein asia. – Sanotaan, että Satakunta on Suomi pienoiskoossa. Meillä se tarkoittaa sitä, että on meri tässä vieressä, ainutlaatuiset Yyterin hiekkarannat, joki lähellä ja on järviäkin, vaikka meidän asiakkaat tulevat meren vuoksi. Satakuntalainen luonto on ykkösasia, joka korostuu markkinoinnissamme, sanoo Yyterin Kylpylähotellin yrittäjä, toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko. – Toinen on ruoka, me korostamme satakuntalaista ruokaa ja lähiruokaa. Satakuntahan on Suomen ruoka-aitta, jossa ruoan ympärillä on vahvoja toimijoita, erilaisia lihataloja, Honkajoen vihannekset ja loistava leipä, ei pelkästään Porin Leipä, vaan on monia muitakin. Miksi hankkisi ruokaa kauempaa, jos sen saa läheltä. Suurimman osan ruoasta pystymme hankkimaan lähialueelta. Meillä on tarjolla monipuolinen satakunta- lainen saaristolaispöytä, jota kysytään paljon. Myös pöytiin tarjottavissa illallisannoksissa tuomme aina esiin satakuntalaista, on kalaa alkuruokana ja tyrnistä tehtyä jälkiruokaa. Nämä korostuvat aterioissa. Kolmanneksi Mäki-Ullakon satakuntalaisuuslistalla on itse yritys, jonka toiminnassa maakunnallisuus on ensi sijalla. – Olemme satakuntalainen yritys, maksamme verot tänne ja ostamme täältä niin paljon kuin mahdollista. Itse pyrimme käyttämään satakuntalaisia yrityksiä, ja uskon että moni muukin satakuntalainen yritys ajattelee niin, että yritetään jättää raha ensin maakuntaan. Jos puhutaan kilpailijoista, niin välttämättä joku ketjuhotelli ei toimi näin, vaan niiden on noudatettava ketjun toimintaperiaatteita. Neljäntenä kohtana Mäki-Ullakko nimeää markkinoinnissa tärkeinä henkilöt, jotka toimivat valtakunnallisten yhdistysten, liittojen ja yritysten hallituksissa tai toimielimissä. Kun nämä organisaatiot järjestävät valtakunnallisia tapahtumia, niin satakuntalaiset edustajat ajattelevat omaa maakuntaansa ja tuovat tilaisuuksia tänne. – Tällainen maakuntahenki on meille erittäin tärkeää, meillä on täällä puitteet ja mahdollisuus järjestää näitä valtakunnallisia tilaisuuksia. Yyterin Kylpylähotellin asiakkaista yli 90 prosenttia on suomalaisia. – Ulkomaalaisten osuus voisi olla isompikin. Markkinoinnissa ulkomaalaisille ei korostu pelkästään satakuntalaisuus. Esimerkiksi Venäjälle markkinoi- daan isompaa kokonaisuutta, koko rannikkoa Turun saaristoineen. Juhannuksena Yyterin Kylpylähotellissa kajahtaa Midsummer Rock’n’Roll Jamboree, joka houkuttelee paikalle sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita. Ruosniemen Panimo Käsintehtyyn ja omaleimaiseen laatuolueen keskittyvän Ruosniemen Panimon nimestä ei muualla asuva voi päätellä yritystä satakuntalaiseksi. Yrityksen porilaissyntyisen perustajan Juho-Matti Karpaleen mukaan yrityksestä on tullut neljässä vuodessa valtakunnallisesti tunnettu, mutta se tunnetaan porilaiseksi. Diplomi-insinööri Karpale kiinnostui oluen valmistuksesta opiskellessaan Otaniemessä prosessi- ja laitetekniikkaa. – Prosessiin liittyvät ilmiöt olivat jo osa koulutusta, mutta oluen valmistaminen piti tietenkin opetella. Neljä teekkarikaveriani tuli mukaan oluen tekoon ja harrastus laajeni yritystoiminnaksi vuonna 2011. Olut valmistuu kiiltävissä keittokattiloissa Karpaleen veljeltä vuokratussa vanhassa kivinavetassa, jossa Espoossa asuva Karpale käy viikoittain. Viime vuonna Karpale jätti päivätyönsä ja siirtyi kokopäiväiseksi toimitusjohtajaksi ja pienpanijaksi. – Meitä on nyt yhteensä seitsemän osakasta, joista muut toimivat omien toimiensa ohessa. Entiset teekkarikaverit, nykyisin diplomi-insinööreistä tekniikan tohtoreihin, ovat osakkaina ja lisäksi on mukana kaksi porilaista. Karpale kertoo, että tuotebrändi syntyi insinööriporukan toimiston syövereistä. Tuotteiden nimet kuten Insinööri, Sihteeri, Pikkupomo ja Piirimyyjä linkittyvät päivätyöhön. Myyntikanavia on eniten pääkaupunkiseudulla, mutta Insinööriä ja Sihteeriä myydään tukkuliikkeiden kautta päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomea. Tuotannon laajentuessa oluet ovat tänä vuonna tulleet Satakunnankin kauppoihin. Vahvemmat oluet ovat myynnissä Alkon myymälöissä. – Tilaustyönä teemme paljon ravintoloille, kaupoille ja tapahtumille. Tien raivaaminen ravintoloihin oli kovan työn takana, myös tukkuliike suhtautui kriittisesti ja vaati tuotteen kehittämistä. Satakunnassa Ruosniemen Panimo osallistuu erilaisiin olut- ja kesätapahtumiin, kuten Porin Lähiruokapäiville, Rauman Suvipäivään ja Pub Winstonin oluttapahtumaan. Yrityksellä on jo laajentamispaineita. Etelä-Suomi on päämarkkina-aluetta, mutta Karpaleen mukaan ei ole estettä laajentaa lähellekin. – Toimimme valtakunnallisesti, emme tuo satakuntalaisuutta esiin markkinoinnissa. Tällaisella erikoistuotteella voisi ehkä toimiakin paikallisena toimijana, ellei Suomen alkoholilainsäädäntö olisi niin kireä. Vierailijoille ei voi myydä olutta mukaan, vaan pitäisi myydä lisäksi elintarvikkeita ja sitä varten olisi hankittava monimutkaiset luvat. Karpaleen mielestä Satakunta-brändi näkyy yleensä yritysten nimissä ja ehkä kaupunkien nimistä, kuten Pori ja Rauma, tulee enemmän mielleyhtymiä kuin maakunnan nimestä. – Itselleni Satakunnasta tulee mieleen maaseutu ja kananmunat. ] Ruosniemen Panimon toimitusjohtaja, yrittäjä Juho-Matti Karpale valvomassa oluen valmistusta. Tule tutustumaan sivuillemme Mahdollisuus sija isautoon! "$$!* / JJorma Viljanen, myyntipäällikkö &* (# , & [email protected].fi "#%)*!()##--$)$). r3VPTUFFOFTUPLÅTJUUFMZU r"MVTUBKBQÅÅMMJQFTVU r.BBMJQJOOBOLÅTJUUFMZU r,FTUPWBIBVLTFU r1VIEJTUVTBJOFJEFOKBBVUPWBIPKFONZZOUJ KARTANON AUTOSUOJAUS .ÅLJQVJTUPOUJF1PSJQVI SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 9 MATTI HYYPPÄ Porin kupariteollisuuspuisto Yhteistyöstä tehokkuutta Aloitimme lehtemme viime numerossa sarjan Satakunnan teollisuuspuistoista. Tutustuimme ensimmäiseksi Harjavallan Suurteollisuuspuistoon. Totesimme, että kilpailussa pärjääminen on merkinnyt aina, varsinkin kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille, toiminnan jatkuvaa tehostamista kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Kilpailulle on ollut ja on korostuneesti edelleen ominaista sen jatkuva kiristyminen. Yritysten välinen yhteistyö on yksi merkittävä toiminnan tehostamiskeino. Se on osoittanut voimansa myös Porin Kupariteollisuuspuistossa. Kupariteollisuuspuistossa toimii 14 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 1200 työntekijää. Puiston tuotannollisia isäntäyrityksiä ovat Luvata Pori Oy, Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy ja Cupori Oy. Outotec Research Oy:llä on puistossa suuri, 140 henkeä työllistävä tutkimuslaitos. Turun Kovakromi Oy jatkaa puistossa alueen vahvoja kromausperinteitä. Upcast Oy on teknologia-alan yritys, joka toimittaa valuteknologiaa maailmanlaajuisesti. Muut puistossa toimivat yritykset ovat keskittyneet palvelutuotantoon – kuljetuksiin, kunnossapitoon, vartiointiin ja vastaaviin tärkeisiin tuotantoa tukeviin palveluihin. Boliden Harjavalta Oy Boliden Harjavalta Oy jalostaa kuparia sekä Harjavallassa että Porissa - Harjavallassa noin 300:n ja Porissa noin 100:n työntekijän voimin. Yrityksen päätuotteet ovat kuparikatodi, kulta ja hopea. Kuparika10 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I todeja tuotetaan vuosittain Harjavallassa noin 135 000 tonnia. Hopeaa tuotetaan vuodessa noin 130 000 kiloa ja kultaa 4 000 kiloa. Harjavallan sulaton tuottamat kuparianodit jatkojalostetaan kuparikatodeiksi kuparielektrolyysissä Porin Kupariteollisuuspuistossa. Kuparikatodit ovat tuotannon raaka-ainetta muille Porin Kupariteollisuuspuiston isäntäyrityksille. Bolidenin toimitusjohtaja Timo Rautalahti kertoi viime numerossamme yhtiön saavan raaka- aineestaan Suomesta vain 15 prosenttia. Vähäinen määrä aiheuttaa kilpailukyvylle erityisiä paineita. - Teollisuuspuistojen verkostoituneesta yritysmallista on meille tuotannollisesti merkittävää hyötyä. Toimittajuus- ja asiakkuussuhteet ovat konkreettisesti lähellä. - Palvelujen hinta, laajuus ja laatu ovat meillekin avaintekijöitä. Puistojen palvelujen tarjoajilla on silti etulyöntiasema, koska he tuntevat alueen ja yritykset. Siten he voivat tehdä paitsi kilpailukykyisiä tarjouksia myös ehdotuksia ja ava- uksia toiminnan kehittämiseksi. - Palvelujen kokonaiskustannuksilla on jatkossakin suuri merkitys. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat hinnan lisäksi palvelujen määrä, laatu, käytettävyys ja joustavuus. Lyhyesti sanottuna euron suutari voi tehdä 50 euron virheen. Meillä mahdollisten virheiden kustannuksiin pitää ikävä kyllä lisätä muutama nolla perään. Omalta osaltamme pyrimme tekemään palvelujen tarjoajien kanssa pitkäjänteistä ja kehittyvää yhteistyötä. Luvata Pori Oy KUVA: LUVATA PORI Luvata Pori Oy:n toimitusjohtaja Jussi Helavirta arvioi realistisesti useimpien porilaisten ja laajemmin satakuntalaistenkin pudonneen hieman kärryiltä Kupariteollisuuspuiston yritysten toiminnasta viime vuosien liiketoimintajärjestelyjen takia. - Useimmat ajattelevat varmaan toimintaa entisen Outokummun kautta. Siksi aluksi muutama sana Luvata Groupista, jolla on 6 300 työntekijää 36 tehtaassa kaikkiaan 17 maassa, konkreettisen joka puolella maapalloa. Porissa meitä on noin 330. - Luvata Group on jaettu kolmeen divisioonaan. Ne tuottavat lämmönvaihtimia, putkia ja eri- Jussi Helavirta. koistuotteita. Itse johdan Luvata Pori Oy:n lisäksi yrityksen koko erikoistuotedivisioonaa, jolla on noin 1 200 työntekijää Porin tehtaamme lisäksi 9 tehtaassa USA:ssa, Brasiliassa, Englannissa, Kiinassa ja Malesiassa. Porissa on siten Luvata Pori Oy:n oman hallinnon lisäksi Luvatan erikoistuotedivisioonan pääkonttori. - Luvatan erikoistuotteita ovat esimerkiksi hitsauselektrodit, jotka valetaan Porissa ja jatkojalostetaan Englannissa USA:ssa, Brasiliassa ja Kiinassa. Suuri osa maailman autoista, erityisesti kalliit merkit, hitsataan valmistamillamme elektrodeilla. Euroopassa niitä käyttävät esimerkiksi Mercedes- Benz, BMW ja Audi. Aurinkopaneelien piikennoihin valmistamme tinapinnoitettua erittäin puhtaasta kuparista valmistettua virrankeräyslankaa. Olemme myös merkittävä suprajohtavien lankojen valmistaja. Niitä käytetään muun muassa magneettikuvauslaitteissa. Erikoisosaamista vaativia tuotteitamme ovat myös johdinputket, joita käytetään generaattoreiden jäähdytysjärjestelmissä. Viimeisenä voisi mainita metalli- ja kaivosteollisuudessa käytettävät jäähdytyselementit. Oikean mielikuvan varmistamiseksi kannattanee Suprajohtimien valmistusta. SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 11 mainita, etteivät ne ole mitään kevyttä hyllytavaraa, vaan kokoonpantuna halkaisijaltaan jopa kymmenmetrisiä erikoistuotteita. Toimintastrategiamme voidaan tiivistää kahteen lauseeseen. Meidän on toimittava siten, että asiakkaat haluavat ostaa meiltä. Toiminnassamme on varmistuttava siitä, että ihmiset haluavat olla meillä töissä. Näiden vaatimusten valossa meidän on arvioitava myös Poria sijoituspaikkana, muistuttaa Jussi Helavirta. - Olemme tyytyväisiä Poriin. Osaavaa henkilöstöä on saatavilla. Elinkustannukset ovat pääkaupunkiseutuun verrattuna edullisia. Logistisesti Pori sijaitsee Suomen kartalla satamien takia hyvällä paikalla. Pitkän kupariteollisen historian takia kupariosaaminen on korkealla tasolla. - Luvata Group on sijoittanut perustuotteita valmistavat tehtaansa eri mantereille lähelle asiakkaita. Tuotteita ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Luvata Pori Oy on erikoistuotteiden valmistajana siinä mielessä edullisessa asemassa, että korkean jalostusarvon tuotteet kestävät taloudellisesti pitkähkötkin kuljetusmatkat. Vientimaitamme ovat Euroopan lisäksi USA, Kiina, Intia, Turkki ja Taiwan. - Kupariteollisuuspuistossa toimivat palveluyritykset alentavat kokonaiskustannuksiamme. Kuljetukset, vartioinnit, ruokailu, kunnossapito ja vastaavat kulut saadaan yhteistyössä pidettyä paremmin kurissa. Se edellyttää kuitenkin isäntäyrityksiltä tarkkaa kustannusseurantaa. Ilman sitä alun edelliset palvelut saattavat alkaa nousta huomattavastikin yleistä kustannustaso nopeammin. Siksi myös palveluyritysten on koko ajan tehostettava toimintaansa. Tulevaisuutta on näinä aikoina entistäkin vaikeampi arvioida. Jussi Helavirrallakaan ei toimivaa kristallipalloa ole. Joitakin arvioita voi silti esittää. - Kannaltamme tärkeät teollisuudenalat ovat maailmalla kasvussa. Sairaalatuotteiden kysyntä kasvaa 3-5 prosentin vuosivauhtia. Olemme päätoimittaja kaikille autoteollisuuden laatubrändeille. Emme siis tuota juurikaan osia autoihin, vaan autojen valmistusprosessiin, vaikkakin sähköautot ovat meille tärkeä tulevaisuuden segmentti. Sähkönjakelu kasvaa kehittyvissä maissa ja muuallakin verkkoja uusitaan säännöllisesti. Näillä perusteilla tulevaisuutemme näyttää vakaalta. Aurubis Finland Oy Aurubis Finland Oy on osa maailmanlaajuista Aurubis-konsernia, joka on saksalainen pörssiyhtiö. Konserni työllistää 11 maassa noin 6 500 työntekijää 16 tuotantolaitoksessa. Sen tuotanto on keskittynyt Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, mutta myynti on käytännössä maailmanlaajuista. Konsernin merkityksestä maailman kuparija kuparituotemarkkinoilla kertonee se, että yritys on johtava integroitu kuparintuottaja ja maailman suurin kierrätyskuparin käyttäjä. Aurubis Finland Oy:n tarina Porin Kupariteollisuuspuistossa alkoi syyskuun alussa 2011 Luvata Pori Oy:n myytyä kuparin valssaustuotantonsa Aurubikselle. Yhtiön Porin tuotantoyksikköjä 12 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I ovat Kuparivalimo ja Valssaamo. Tuotevalikoimaan kuuluvat valssatut kuparilevyt ja –nauhat sekä kuparivalanteet erityisesti sähkö-, elektroniikka- ja rakennusteollisuudelle. Yrityksen palveluksessa on noin 210 työntekijää. Toimitusjohtaja Hannu Heiskanen kertoo yrityksen tavoitteena olevan saada sinänsä kilpailukykyinen tuotanto operatiivisella käyttökatteella mitattuna merkittävään kasvuun. - Olemme päässet aloitushetken negatiivisesta operatiivisesta käyttökatteesta jo positiivisen puolelle, noin 5,5 miljoonaan euroon. Tavoitteenamme on nostaa kate parin seuraavan vuoden aikana noin 9 miljoonaa euroon. - Pori on ammattitaitoisen työvoiman saannin kannalta hyvä sijoituspaikka. Kupariteollisuuspuiston yritykset muodostavat Hannu Heiskanen kokonaisuutena toimivan yhtälön. Olemme itse Bolidenin asiakas ja toimitamme vastaavasti tuotteitamme Luvatalle ja Cuporille. Tällaista alan yhtenäistä keskittymää ei tietääkseni ole muualla maailmassa. Ei ainakaan kovin montaa. Puiston yritykset toimivat aktiivisessa yhteistyössä ja keskustelevat yhteisistä asioista säännöllisesti. Kun lisäksi puistossa toimivien palveluyritysten tarjonta on kattavaa, ovat toiminnan perusedellytykset kunnossa. Suomen sijainti kaukana keskeisistä markkinoista on tosiasia, jonka kanssa on tultava toimeen. - Tulevaisuuden kannalta tuotantomme kasvattaminen on välttämätöntä. Mielestämme se on myös mahdollista. Pyrimme jatkuvasti tehostamaan tuotantoamme siten, että pystymme samalla työntekijämäärällä tuottamaan enemmän. Työntekijämme ovat jo osoittaneet ammattitaitonsa ja sitkeytensä. Myös joustavuutta on löytynyt tarpeen vaatiessa mukavasti. - Kupari on jatkossakin ominaisuuksiensa ansiosta kilpailukykyinen raaka-aine. Omalta kohdaltamme odotan erityisesti kupariarkkitehtuurin nousua katto- ja julkisivuverhoilussa. - Haemme parhaillaan uutta ympäristölupaa. Ehtojen kiristäminen aiheuttaa lisäkuluja. Toimintamme on jo nyt kansainvälisesti vertailuja ympäristöystävällisyyden kärkiluokkaa, joten lisäkustannuksia ei tässä tilanteessa enää tarvittaisi. Upcast Oy Outokumpu niitti mainetta myös keksintöjen ja tuotekehittelyn ansiosta. Esimerkisksi elektrolyysi ja pystyvalumenetelmä tunnetaan kuparialan ammattipiireissä ympäri maailmaa. Pystyvalumenetelmä, jossa kuparilankaa pystytään valamaan keskeytymättä lähinnä kaapeliteollisuuden tarpeisiin, kehitettiin 1960-luvun lopussa. Vaikka sen patenttisuoja päättyi 90-luvun puolivälissä, on menetelmällä edelleen vahva jalassija Kupariteollisuuspuiston toiminnassa. Perinteitä on vuodesta 2006 jatkanut Upcast Oy, jolloin toimiva johto ja pari sijoittajaa hankkivat liiketoimintakaupalla toiminnan omistukseensa. Upcastin toimitusjohtaja Jukka Lähteenmäki kertoo yrityksen nykyisistä toimintamuodoista. - Me toimitamme asiakkaille eri puolilla maailmaa koko pystyvaluprosessin eli laitteet sekä kokoonpanossa että tuotannossa tarvittavan tietotaidon.. Me emme itse valmista laitteita, vaan teetämme ne alihankintana. Kaupan jälkeen vastaamme asiakkaan varaosapalvelusta, annamme teknistä neuvontaa ja ratkaisemme esimerkiksi mahdollisia laatuongelmia. Näitä tehtäviä hoitamassa on yrityksessämme 25 henkilöä. Lukuun ei sisälly alihankkijoiden henkilökunta. - Vaikka pystyvalumenetelmä on keksintönä jo vanha, olemme jatkuvalla prosessin kehittämisellä pystyneet parantamaan laitteistojemme tuottavuutta. Vaikka emme kilpailekaan hinnalla, osaavat monet asiakkaat laskea laitteiston elinkaarikustannukset oikein. Niissä laskuissa pärjäämme hyvin. - Tällä hetkellä Aasiaan ei uusia toimituksia juurikaan mene. Sen sijaan Eurooppa, Etelä- ja Pohjois-Amerikka sekä Afrikka ovat kannaltamme vilkastuneet. Liikevaihtomme on vaihdellut vuosit- tain 10-15 miljoonan euron välillä. Tilannettamme on auttanut myös vanhojen linjojen monernisointi. - Kupariteollisuuspuisto ja Pori ovat kannaltamme hyvä paikka liiketoiminnan harjoittamiseen. Logistiikka ja puiston palvelut pelaavat. Koska meillä ei ole omaa laitevalmistusta, on Satakunnan osaava metalliteollisuus meille elintärkeä. Heillä on kokemusta ja tietoa. Joudumme ostamaan maailmalta vain joitakin erikoislaitteita. - Olemme viimeisimpien kolmen vuoden aikana palkanneet jonkin verran myös uutta henkilökuntaa. Olemme löytäneet paikoille osaavia ihmisiä. Joissakin tapauksissa rekrytointi on epäonnistunut esimerkiksi aviopuolison työnsaantivaikeuksien takia. Puiston etuihin kuuluu olennaisesti myös se, että kaikki alueella osaavat ja tietävät, mistä puhutaan – kuparista ja sen käsittelystä. Vähätellä ei myöskään voi sitä vaikutusta, minkä puisto antaa ympäri maailmaa tuleville asiakkaille. Vaikka olemme vain pieni osa puistosta, antaa alue massiivisen kuvan kuparista ja sen jalostuksen osaamisesta. Ukrainassa toiminnassa oleva UPCASThybridilinja, jolla asiakas voi tarpeensa mukaan valaa sekä Cu-lankaa että Cu-putkea tietyin osavaihdoin. Jukka Lähteenmäki. - Vaikka kilpailu kiristyy koko ajan, katson tulevaisuuteen luottavaisesti. Näkymät ovat suhteellisen hyviä. Koska toimimme joka puolella maailmaa, aina jossakin tapahtuu meidänkin alallamme jotain. - Meidän henkilökuntamme matkustaa paljon maailmalla. Siksi toivon Porin lentoyhteyksien paranevan ja pysyvät jatkossa hyvinä, muistaa Jukka Lähteenmäki muistuttaa. ] Paljon muuta Porin Kupariteollisuuspuistosta riittäisi asiaa paljon enemmänkin. Esimerkiksi Cupori on johtava kuparisten LV-asennusputkien toimittaja Pohjoismaissa ja yksi suurimmista teollisuusputkien toimittajista Euroopassa. Yritys tekee tällä hetkellä 174 työntekijän voimin noin 100 miljoonan euron liikevaihdon. Toivo- kaamme, että Satakunnan kuparijalka kestää murtumatta vielä pitkään koko maakunnan elinvoimaisuuden tärkeänä takaajana. MATTI HYYPPÄ SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 13 Kurkistus TEKSTI JA KUVAT AULI AALTONEN Yyterin golfkentän kulisseihin Yyteri Golfilla on myötätuuli ja hyvä vire päällä, kenttä on erinomaisessa kunnossa ja palvelut toimivat. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistaa pelaamisen ja kentällä viihtymisen. Yyteri Golf Links Oy:n toimitusjohtaja Markus Björlin luonnonkauniissa työympäristössään. Yyteri Golf Links Oy:n toimitusjohtaja Markus Björlin kertoo, että yhtiö ylläpitää kenttää ja vastaa kentän kunnosta sekä alueen palveluista yhdessä yhteistyötahojen kanssa. – Noin kahdenkymmenen ammattilaisen joukko pyörittää toimintaa. Asiakaslähtöisen palvelun takana ovat aina ihmiset ja siinä tarvitaan monenlaista ammattitaitoa ja oikeanlaista palveluasennetta. Yyteri Golfilla on nyt juhlavuosi, 25 vuotta sitten kentällä pelattiin ensimmäiset kierrokset. Merkkivuotta juhlistetaan pelaamisen merkeissä pitkin kautta, ja 8. elokuuta pidetään juhlakilpailut. – Julkisuudessa on paljon puhuttu, että golfosakkeet eivät käy kaupaksi ja että lajin ympärillä on Suomessa alavireisyyttä. Meidän tilanteemme on posi- Kentänhoitajilla on käytössään spesiaalikoneistoa: karheikkoleikkuri, viheriöleikkuri ja ruiskukone. Kierrokselle lähdössä Jukka Kukkonen (vas.), Teemu Kiviharju, Jyri Nordström, Jouni Duldin, Pertti Rostedt, Sirpa Muurinen ja Kari Elonen. 14 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I tiivinen. Kenttäyhtiö on taloudellisesti hyvässä kunnossa ja harrastajien määrä on kasvussa. Uskon vahvasti, että kysyntä myös golfosakkeista ja osakkeisiin liittyvistä pelioikeuksista tulee kasvamaan Yyterissä. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä myös tulevien vuosien aikana. Björlin kehuu Yyterin ainutlaatuista ympäristöä ja kenttää, jossa riittää sopivasti haastetta ja joka houkuttelee myös vieraspelaajia. – Sateetkaan eivät juuri haittaa, sillä kangasmetsässä ja dyynialueella vesi menee hyvin läpi ja myöhään syksylläkin kenttä on kuiva ja hyvin pelattavissa. Viime vuonna kausi kesti lähes koko vuoden ja kierroksia pelattiin noin 30 000, mikä on erinomaista tasoa 18-väyläiselle kentälle. Kentän on oltava kunnossa pelaajia varten ja siitä vastaa Jyri Nordström. Kentänhoitoryhmän työpäivä alkaa aamukuudelta palaverilla ja työnjaolla. – Viheriöt hoidetaan ja reiät vaihdetaan kesäaikana joka päivä. Maanantai, keskiviikko ja perjantai ovat perusteellisemmat hoitopäivät, kertoo Nordström. – Lannoitukset, ilmastukset, kylvöt, bunkkerien hoito ja muut esivalmistelut ovat suuritöisimpiä, sen jälkeen leikkuu on yhtä juhlaa. Nurmipintaa ilmastetaan vähintään kerran kuukaudessa, jotta maasta tulee ilmava. Pelaajille kävelyä tulee yhden kierroksen aikana noin 10 kilometriä, mistä saa käsityksen työn suuruudesta. Head caddiemaster Tiia Viljanen toimistossaan. Caddiemaster-toimisto on hermokeskus, jonka kautta kaikki pelaajat tulevat ilmoittautumaan. Palvelutoimiston työntekijä voi olla ainut henkilö, jonka esimerkiksi vieraspelaaja tapaa. Asenne ja palvelualttius korostuvat vuorovaikutteisessa työssä. Siistijä Katri Kuusimäki viimeistelemässä pukuhuoneiden tiloja. Toimistossa palvelevat Tiia Viljanen, Ville Suvikas, Elli Lindgren ja Nelli Heiska. Sesonkiaikana toimisto on avoinna aamukahdeksasta iltakahdeksaan ja työtä tehdään aamu- ja iltavuorossa. – Peliaikojen varaaminen pelaajille on keskeinen toiminta, meillä on käytössä NexGolf -järjestelmä, jonka kautta varaukset tehdään. Meille tulee puhelimitse paljon erilaisia kyselyjä, teemme rahastusta ja myymme golfvälineitä. Kilpailuihin teemme lähtöjä ja tuloslaskentaa. Kilpailuja meillä pidetään paljon, on yritysten kutsukilpailuja, seuran järjestämiä avoimia kilpailuja ja jäsenille suunnattuja. Viime vuonna oli yli 130 kisaa, kertoo head caddiemaster Tiia Viljanen. Vastikään restonomiksi matkailupuolelta valmistuneella Viljasella on asiakaspalvelutyöstä vankka kokemus, ja golfia hän on pelannut yli kymmenen vuotta. Yyteri Golfissa työskentelee nyt toista kautta oma siivooja, ja asiakkailta on tullut hyvää palautetta. Siistijä Katri Kuusimäki pitää paikat kunnossa arkipäivisin aamuseitsemästä kolmeen. – Siistin hygieniatilat, wc:t, saunat, pukutilat, yleistilat, aulat, metsäwc:t ja taukotuvan sekä myös omat tilat. Piha-alueella teen yleistä siisteyttä ja perkausta, välillä kierrän kentällä, tyhjennän roskikset ja huolehdin lyöntipisteiden ja parkkipaikan siisteydestä. Kuusimäki kertoo nauttivansa itsenäisestä ja monipuolisesta työstä. 22. KAUPPAKAMARIGOLF Yyterissä 11.9.2015 Klubitalon toisessa kerroksessa sijaitsee 100-paikkainen täyden palvelun ravintola 19. reikä, jonka ravintolapalveluista vastaa Paulan Pidot. Restonomi Kaisa Blomster pyörittää ravintolaa yhdessä äitinsä, Paula Blomsterin kanssa. – Viides vuosi on meneillään tässä. Kesäaikana meillä on kymmenkunta työntekijää, talvella puolet vähemmän. Ravintola on auki joka päivä kello 8–21. Teemme alusta saakka itse kaiken ruoan leivästä lähtien. Lounasasiakkaista suurin osa tulee ulkopuolelta ja pelaajista vieraspelaajat käyttävät enemmän lounaspalveluja. Lounasaikana on satakuntalainen pitopöytä ja lounaan jälkeen voi tilata annoksia. Kahvila toimii koko ajan ja kentälle voi saada pientä suolaista mukaan. Lisäksi pelaajien taukotuvassa on kesäaikana lähes päivittäin myyjä ja muina aikoina automaateista saa välipalaa ja juomista, kertoo Kaisa Blomster. Työpäivän päätteeksi Kaisa Blomster usein ottaa golfvarusteensa ja lähtee kentälle rentoutumaan. Porilainen Golf Pro Juuso Pelkonen vastaa kolmatta kautta Yyteri Golfin opetus- ja valmennustoiminnasta. – Aloittelijoille pidän alkeiskursseja. Kurssilla he suorittavat Green Cardin ja saavat oikeuden liittyä seuran jäseniksi. Alkeiskurssin jälkeen voi kehittää omaa peliään esimerkiksi jatkokurssilla tai yksityisopetuksessa, joissa keskitytään tarkemmin yksittäisiin svingin asioihin. Yyteri Golf ry tarjoaa valmennustunteja seuran junioreille ja senioreille. Pron tarjoamiin palveluihin kuuluvat myös yritystapahtumat, joilla käydään läpi erilaisia lyöntejä ja golfin perusasioita. Kauppatieteitä opiskelevan Pelkosen tutkinto on gradua vaille valmis. Golfin ohella hän on kesätöissä pankissa ja näin ollen kesäkuukausina golfkurssien pitäminen painottuu iltaan ja viikonloppuihin. – Olen ikäni harrastanut golfia ja osallistunut usein esimerkiksi nuorten SM-kilpailuihin. Olen suorittanut liiton golfohjaajan perustutkinnot 1 ja 2. Pelkonen toivottaa kaikki innokkaat tervetulleiksi kursseille ja pelaamaan mukavaan ilmapiiriin. ] Yrittäjä Kaisa Blomster viihtyy Yyteri Golfin ravintolamiljöössä. Yhteistyökumppaneina: Kilpailuun voivat osallistua kauppakamarin jäsenyhteisöjen edustajat. Yhteislähtö klo 9.30 Ilmoittautumiset kauppakamariin puh. 634 0700 tai sähköpostilla [email protected].fi viimeistään 4.9.2015. Ilmoitathan seurasi ja tasoituksesi. Porin Kuntoklubi SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 15 MATTI HYYPPÄ Puutarhoista ja pihoista huolehditaan, isoja investointeja lykätään Kahden porilaisen kerrostalon pihoissa työskentelee raavaita työmiehiä. Lapiot heiluvat ja raskaat työkoneet jyrisevät. Jotain outoa kuvassa on – miehet istuttavat kukkasia. Puutarhojen, piha-alueiden ja yleensäkin ympäristön hoito on levinnyt suomalaisten keskuuteen viime vuosikymmeninä ilahduttavalla tavalla. Vielä muutama vuosikymmen sitten ulkomaalaiset valittivat, että pihamaisemat muuttuivat Ruotsista Suomeen tultaessa kuin veitsellä leikaten. Mitä idemmäs mentiin sitä enemmän autonromuja, maatalouskoneita, maalaamattomia piharakennuksia ja hoitamatonta heinikkoa talojen ympäristössä näkyi. Kyselemme, onko taloustilanne vienyt puhdin myös lähiympäristön hoidosta. - Työskentelin Porin puistotoimessa 41 vuotta. vastasin alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Yhtenä esimerkkinä on Porin tapahtuma-areena. Näin eläkepäivinä teen pihasuunnitelmia ja valvon töitä aina silloin tällöin. Tämä kohde on poikkeuksellisen laaja ja Isoja investointeja lykätään Alussa mainittujen kerrostalojen työmaasta vastaa Porin puistotoimesta eläkkeellä oleva insinööri Matti Nurmi. 16 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I Matti Nurmi. pitkäaikainen. Kolme taloyhtiötä teetti yhteishankintana linjasaneeraukset ja muita kunnostustöitä. Kustannus arvio taisi olla noin 4,5 miljoonaa euroa. Yksi taloyhtiö, jossa on kaksi erillistä kerrostaloa, päätti tehdä samassa yhteydessä piha-alueiden perusteellisen kunnostuksen. Tein suunnitelmat ja työt aloitettiin maaliskuussa 2014. Työ valmistuu, kun sokkelirappaukset ja –maalaukset sekä talojen kuumavesipesu saadaan tehtyä kesäkuussa. Täällä on uusittu kaikki sadevesiviemäreistä alkaen. Piha-alueilta on poistettu 55 senttiä vanhaa pintakerrosta. Asfaltoinnit ja viheralueet on uusittu, uudet aidat rakennettu ja niiden viereen istutettu myös viheraita. Pihoja on kivetty laajasti ja rakennettu kuk- kaistutuksille omat altaat. Pihakunnostuksen kokonaiskustannukset ovat noin 120 000 euroa. Vanhat pihatkin tarvitsevat rakennusten tapaan kunnostusta. - Oma arvioni on, että näin suuria pihakunnostuksia lykätään taloustilanteen takia, mutta pienempiä kyllä tehdään entiseen malliin. Maanrakennus Mäenpää Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Mäenpää vahvistaa Matti Nurmen arvion. - Olimme mukana linjasaneerauksen edellyttämissä maansiirtotöissä. Siksi oli luontevaa jatkaa työtä myös pihakunnostuksessa. Näin isoja pihakunnostuksia mittavine maansiirtotöineen ei kovin usein nykyisin eteen tule. ATK-alalta yrittäjäksi Marita Wallin. Vielä muutama vuosi sitten piharakentamiseen keskittyneitä yrityksiä sai etsiä kissojen ja koirien kanssa. Pihoja tehtiin vähän ”vasemmalla kädellä” muiden maansiirtotöiden yhteydessä. Nyt tilanne on tässä suhteessa parantunut. Yksi esimerkki on yrittäjä Marita Wallin, joka perusti vuonna 2006 PIHA.SI –nimisen pihasuunnitteluun ja viherrakentamiseen keskittyneen yrityksen, jonka kotipaikka on Luvia ja toimialue koko Satakunta. - Minulla on vahva ATK-tausta Teollisuuden Voimasta Olkiluodosta sekä Modultekista Porissa. Osallistuin harrastusmielessä silloisen Huittisten aikuiskoulutuskeskuksen ulkoalueiden suunnittelukurssille. Tajusin heti, että tällaista konkreettista tekemistä olin aina kaivannut. Opiskelin alalle ja nykyisin opetan alan saloja yritystoiminnan ohessa myös Satedussa. - PIHA.SI tekee kaiken pihasuunnittelusta salaojituksen ja sadevesiviemäröinnin kautta puuja kivirakentamiseen asti. Teen työtä kesäisin vähintään kolmen vakituisen työntekijän kanssa. Työn monipuolisuudesta johtuen käytämme paljon eri yhteistyökumppanien palveluja. - Hyvässä pihasuunnittelussa otetaan kaikki tarpeet huomioon. Hyvin suunniteltu kaunis piha on viihtyisä, se lisää kiinteistön arvoa tutkimusten mukaan jopa 11 prosenttia, se on turvallinen, toiminnallinen, hyvin valaistu, terapeuttinen tuoksuineen ja pienenkin kotipuutarhan tarjoamine makuineen. Kun suunnittelijalle on lisäksi rohkeasti kertonut omat toiveensa, on kokonaisuus vielä parempi. Kustannukset - Uudisrakentamisessa nyrkkisääntönä pidetään, että noin 10 prosenttia kokonaiskustannuksista käytettään piha-alueisiin. Jos pihaalue on kasvipainotteinen, kustannukset ovat nopin 20 euroa/neliö, jos kivipainotteinen (betoni) noin 50 euroa ja jos luonnonkivipainotteinen noin 100 euroa/neliö. Tällä SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 17 Tuorsniemen koulun uusi huoltorakennus. Topi Aggen kanssa työskentelee työmies Ville Vasama. Topi Agge. 18 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I hetkellä 25-30 euroa/neliö on keskimääräinen pihakustannus, arvioi Marita Wallin. - Taloustilanne näkyy jonkun verran yksityispuolella kysyntää heikentävästi. Taloyhtiöt käyttävät, varsinkin uudisrakentamisessa, varoja enemmän piha-alueisiin. Eivät nekään silti hyvien aikojen malliin. Toisaalta trenditietoisuus on kasvanut ja ymmärrys hyvin suunniteltujen pihojen merkityksestä kiinteistön arvolle. Pääkaupunkiseudulla taloustilanne ei niinkään näy. Siellä on pikemminkin huutava pula tekijöistä. Porissa Rakennusvalvontatoimisto vaatii uudisrakentamisen yhteydessä pihasuunnitelman tekoa. Annan tietenkin kaupungille tästä ison plussan. - Jos pihasuunnittelua ja muita erikoistaitoja tarvitaan, pyydän apua Marita Wallinilta. Yleisellä tasolla toivoisin, että piharakentajat ottaisivat yhteyttä tarpeeksi ajoissa ennen suunniteltua rakentamista. Ainakin meillä töitä riittää sen veran, etten ehdi tänäkään kesänä pitää kesälomaa. Sinänsä tilanteessa ei ole valittamista. - Monesti asiakas haluaa myös pientä kunnostusta –nurmikko pitäisi uusia ja terassikin olisi mukava olla. Jonkinlaisina alkaenhintoina voisin sanoa, että sadan neliön nurmikon uusiminen maksaa noin 700 euroa ja noin 10 neliön terassin teko noin 1 500 euroa. Näistä lähdetään ylöspäin pinta-alojen ja muiden vaatimusten kasvaessa. Ei vieläkään kesälomaa Pelot eivät ole käyneet toteen Yrittäjä Topi Agge vastaa Asennus & Rakennus Agge Oy:n toiminnasta. Rakennusurakoiden lisäksi yritys tekee terasseja, pergoloita ja viheralueita. Myyjä Tiina Isokytö on vastannut Porin K-Raudan piha- ja puutarhaosastosta yli 10 vuoden ajan. Sinä aikana osastoa on laajennettu sekä tilojen että valikoimien osalta. - Pihan ja puutarhan merkitys asiakkaille on kasvanut vuosi vuodelta. Elämyksiä halutaan kokea jo myymälässä. Siksi asiaan on myös panostettu paljon alan eri liikkeissä. Talouden alamäki sai ainakin minulle perhosia vatsaan. Pelkäsin katselevani sesonkiaikanakin puolityhjää myymälätilaa. Onneksi pelkoni eivät ole toteutuneet. Olen jopa tehnyt useista tuotteista merkittäviäkin jatkotilauksia.. Kaikkien tuotteiden koh- dalla se ei onnistu, kotimaisten osalta onneksi usein. - Suomalaiset satsaavat edelleen laatuun. Kalleimmillekin tuotteille löytyy edelleen ostajia. Yhtenä esimerkkinä on grillausbuumi. Otimme vähän aikaa sitten myyntiin myös todella halpoja grillejä. Lopulta siitä ei ostanut juuri kukaan, mutta kalliit mallit menivät kaupaksi. Nykynuori saattaa hyvin kertoa ilmeenkään värähtämättä harrastuksikseen salibandyn ja ruoanlaiton. Vielä parikymmentä vuotta sitten jälkimmäistä olisi pidetty hieman outona. - Toinen asia, jossa olin onneksi väärässä, ovat istutukset. Oletin suunnan olevan kohti ikivihreyttä. Sen sijaan omenapuut, marjapensaat ja muut hyötykasvit tekevät yllättävän hyvin kauppansa. En tiedä, miten nettikauppa lopulta vaikuttaa perinteiseen myymälämyyntiin. Ainakin tällä hetkellä asiakkaat haluavat henkilökohtaista neuvontaa piha- ja puutarhaasioissa. Taantumakaan ei vaikuta, koska ihmiset viihtyvät silloin Tiina Isokytö. enemmän kotona ja kiinnittävät samalla huomionsa myös omaan ympäristöönsä. - Toukokuun alussa alkaneen ja vuoteen 2018 kestävän hankkeen tavoitteena on edistää työllistämistä tukevien Green Care –menetelmien käyttöönottamista kunnallisessa työllistämisessä sekä työllistämis- ja kuntoutuspalveluja tuottavissa järjestöissä ja yrityksissä. Vastaavasta toiminnasta on saatu esimerkiksi Hollannissa hyviä tuloksia. Luonto on todellinen liittolaisemme. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.pori.fi/gc ] Luonnollisesti töissä –Green Care Toisaalla lehtemme tässä numerossa kansanedustajat toivoivat lisälobbausta ollakseen asioista paremmin selvillä. Itse sain taannoin yli tunnin tehokasta lobbausta hankkeesta Luonnollisesti töissä – Green Care. Hanke on laaja, kunnianhimoinen ja kehittää Satakunnassa täysin uusia toimintamalleja. Se liittyy olennaisesti luontoon ja kaupunkienkin viheralueisiin. - Asian perinpohjainen selvittäminen tässä yhteydessä on mahdotonta. Muutama mielestäni keskeinen kohta kannattaa tuoda julki, että päästään alkuun. Tiedot perustuvat Porin kaupungin työllisyyden hoidon päällikkö Juha Laineen sekä hankekoordinaattori Pekka Stenforsin ja projektiasiantuntija Mikko Katajan antamiin tietoihin. Aluksi poimintoja tutkimustuloksista: - Jo viiden minuutin oleskelu luonnossa kohottaa merkittävästi mielialaa. -20 minuutissa elinvoimaisuus lisääntyy ja verenpaine laskee. - Kaupunkilaisten saama ”viheraltistus” vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin, kun viheralueita käytetään yli 5 tuntia kuukaudessa. - Keski-ikäisten miesten valkosopujen määrä veressä lisääntyi merkittävästi metsässä vietetyn päivän jälkeen. - Nebraskassa havaittiin, että jokainen kävely- ja pyöräteihin käytetty dollari tuottaa lähes kolmen dollarin säästön terveydenhuollon kuluissa. Jne, jne, jne Hankkeen toinen perusta on pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu. Pitkäaikaistyöttömyys puolestaan vaarantaa paluun työelämään lopullisesti, edesauttaa syrjäytymistä ja hävittää mielenkiinnon osallistua muutenkaan yhteiskunnan rakentavaan toimintaan. Yhteiskunta on vaarassa menettää kymmenien tuhansien ihmisten rakentavan työpanoksen. Pekka Stenfors, Mikko Kataja ja Juha Laine. Onko A S S O JOHD vika? SILMÄT AUKI JA FOKUS TULEVAISUUTEEN! TIISTAINA 14.7. PROMENADIKESKUS klo 10.30-11.45 Yrjönkatu 17, Pori Milloin yrittäjyys ja omistajuus vihdoin nähdään Suomen pelastajana? Miten suomalaisten yritysten tuotteet saadaan kaupaksi idässä ja lännessä? Ketkä johdattavat Suomen seuraavaan teolliseen vallankumoukseen, asioiden internettiin? JAN PEKKA LEENA BRUCE HEIKKI MÖRTTINEN ORECK SUTELA AILISTO VAPAAVUORI Suomen elinkeinoministeri 2012-2015 Venäjän-tuntija, Professor of Practice Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto Yhdysvaltain suurlähettiläs 2009-2015 Tutkimusprofessori, teollinen internet VTT Talouspaneelia johtaa LENITA AIRISTO Tietokirjailija, Dipl.ekon. yh y ös s ä teist SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 19 MATTI HYYPPÄ Aurinkoenergiasta todellinen lisämahdollisuus Energiakeskustelu jatkuu koko ajan vilkkaana. Asiantuntijatkin esittävät toisistaan poikkeavia mielipiteitä tulevasta energian kulutuksesta – tarvitaanko, kuinka paljon ja mitä? Syöttötariffi ja valtion koko tukipolitiikan tempoiluvuus herättävät lisähämmennystä. Uusiutuvat energialähteet kiinnostavat entistä enemmän, joskin niiden osuus kokonaiskulutuksesta on vielä pieni. Epävarmuus näkyy myös käytännössä. Fennovoiman Pyhäjoelle suunnitteleman Hanhikivi 1 – ydinvoimalan rakentaminen ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Fortum Oyj:n osallistuminen hankkeeseen riippuu vesivoimalakaupoista Venäjällä. Teollisuuden Voima Oyj:n hallitus on esittänyt, ettei Olkiluoto 4 –ydinvoimalaitokselle haeta rakentamislupaa nykyisen periaatepäätöksen voimassaoloaikana. Fortum Oyj joko hakee tai ei hae tällä vaalikaudella periaatepäätöstä omalle uudelle ydinvoimalalleen. Tuulivoimalle tuotantotukena maksettava syöttötariffi herättää kiivaita vastaväitteitä. Samalla harkitaan kokonaisten voimalaitosten ennenaikaista sulkemista. Esimerkiksi Pohjolan 20 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I Voima harkitsee Porin hiilivoimalan sulkemista, koska laitoksen käyttö ei ole kannattavaa nykyisessä säätö- ja huippuvoimakäytössä. Yhtiö on jo purkanut Mussalon maakaasuvoimalaitoksen Kotkassa kannattamattomana. Tämän vuoden lopussa yhtiö sulkee öljyvoimalaitoksensa Kristiinankaupungissa ja Vaasassa. Jo tehtyjen päätösten vaikutuksesta sähkön tuotantoteho laskee lähes 700 MW. Energiakeitos todella porisee. Aurinkoenergiaa Satakunnasta Uusiutuvia energialähteitä ovat muun muassa tuuli- ja vesivoima, aurinkoenergia, biomassa ja maalämpö. Tutustumme tällä ker- taa tarkemmin aurinkoenergian hyväksikäyttöön. Satakunnassa on alan vahvaa teollista osaamista (esimerkkeinä Luvata Pori Oy ja Satmatic). Toisaalta meillä on myös panostettu sekä aurinkosähkön tuotantoon että sen hyväksikäyttöön erilaisissa rakennuskohteissa. Keksinnöistä on juuri myönnetty maakuntaamme yksi patenttikin. Koska energiakakku on aivan liian suuri kerralla syötäväksi, haukkaamme siitä tällä kertaa vain toistaiseksi pienen aurinkoenergiapalan. Motivan mukaan aurinkosäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa las- kettuna noin 1000 kilowattituntia auringon säteilyä. Vaihtelut vuodenaikojen mukaan ovat Suomessa paljon Eurooppaa suuremmat, koska meillä ei joulutammikuussa säteilyä ole juuri nimeksikään Maansuurin aurinkovoimala Aurinkoenergian tuotantovälineet ovat kehittyneet teknisesti viime vuosina todella paljon. Samalla varsinkin aurinkopaneeleiden hinnat ovat laskeneet kymmeniä prosentteja, joka on lisännyt aurinkoenergian hintakilpailukykyä. Nakkilaan on suunnitteilla maamme isoin aurinkovoimala. Voimalan taustayritys on nakkilalainen ENE, Ympäristöinsinöörit Oy, jonka toimitusjohtaja Juhani Kanerva kertoo hankkeen taustoista. - Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet vuoden 2009 tasosta noin 70 prosenttia. Samalla aurinkosähkön tuotannon hyötysuhde on kasvanut. Nykyisin paneelinvalmistajat antavat tuotteilleen minimissään 25 vuoden takuun. He takaavat, että tuotantotehosta on tuolloin vielä jäljellä vähintään 80 prosenttia. - Otamme Nakkilassa käyttöön kolme Suomessa uutta innovaatiota, jotka lisäävät hyötysuhdetta entisestään. Olemme kehittäneet esimerkiksi sähkölogiikkaa ulvilalaisen Satmatic Oy:n kanssa.Innovaatioiden käyttöönotto nostaa tuottoa jopa 40 prosenttia verrattuna normaaleihin yksityistalousjärjestelmiin. Julkaisemme näillä näkymin asiasta positiivisia uutisia kuukauden sisällä. - Laskelmiemme mukaan investoinnista saadaan nykyiselläkin alhaisella sähkön hinnalla noin viiden prosentin tuotto. Tulemme tarjoamaan myös yksityisasiakkaille edullisen aurinkoenergiavaihtoehdon. Tämä mahdollistaa aurinkosähkön myös kerrostalojen energialähteeksi kilpailukykyiseen hintaan. Laajentaminen mahdollista - Nakkilan aurinkovoimala eli aurinkopuisto on alkuvaiheessa 20 hehtaarin laajuinen. Puistoon asennetaan 26 800 kappaletta pinta-alaltaan kahden neliön ja teholtaan 310 watin aurinkopaneelia. Siten voimalan kokonaisteho on 8,3 MW:a. Puisto on suunniteltu modulaariseksi siten, että sen pinta-alaa voidaan laajentaa kolminkertaiseksi. Paneelien lukumäärä nousisi silloin 75 000 paneeliin. - Aurinkovoimalan rakentaminen ei vaadi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Se on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Voimala ei välkehdi, siinä ei ole ilmarakentamista, siitä ei lähde ääntä, siinä ei käytetä ympäristölle vaarallisia nesteitä eikä se vaadi kiinteitä perustuksia. Kaikenlainen joutomaa voidaan hyö- dyntää voimalan sijoituspaikkana. Esimerkiksi käytöstä poistetut turvetuotantoalueet on loistavia sijoitusvaihtoehtoja. - Sähkön varastointi on edelleen haaste. Ongelman ratkaisussa päästään koko ajan pitkin harppauksin eteenpäin. Muutama viikko sitten ilmoitettiin, että USA:ssa on kehitetty uusi litium-akku, joka on kolme kertaa nykyisiä tehokkaampi, mutta tuotantokustannuksiltaan 20 prosenttia nykyisiä halvempi. Tesla – sähköauto kulkee niillä jo 1 500 kilometriä ilman latausta. Paineilman käytössä varastona on myös päästy eteenpäin, samoin vetyä ja hiilidioksidia hyödyntävissä tekniikoissa. Nakkilan aurinkopuistossa varastointi tehdään euroihin. Silloin kun aurinkoenergiaa tulee paljon, toimittaa Lammaisten Energia Oy ”ylimääräisen” energian spot-hinnalla siirtoverkkoon. Vastaavasti ostamme sähköä euroilla silloin, kun oma tuotantomme on vähäisempää. - Uskon, että sähkön tuotannossa tarvitaan jatkossakin kaikkia vaihtoehtoja ydinvoimasta aurinkoenergiaan. Sen sijaan tuotanto on uskoakseni siirtymässä vähitellen hajautettuun hybridimalliin, jossa kaikki energian tuotantomuodot ovat käytössä rinnakkain. Tulevaisuudessa lähellä tuotetun sähkön osuus kasvaa huimasti. Juhani Kanerva. Patentti myönnetty Nakkilalaisen LVI-Energiakeskus Aron toimitusjohtaja Sami Aro on tyytyväinen mies. Hänen keksintönsä maalämmön ja aurinkoenergian yhteiskäytön hallintalogiikasta on saanut patentin. - Valitusaika on vielä menossa, joten ei ihan vielä nuolaista. Idea juolahti mieleen, kun aloitimme talon rakentamisen muutama vuosi sitten. Rakensin tontille ensin pienen hirsimökin rakennusaikaiseksi kodiksi. Nukuin puolitoista vuotta konkreettisesti maalämpö- ja aurinkoenergialaitteistojen vieressä. Niitä tuli usein tuijoteltua ja pohdittua niiden toimintaa. Äkkiä ajatus vain poksahti päähäni, ja siitä se alkoi. Tekeskin lähti tukemaan kehitystyötä. - Olen perustanut ideani toteuttamiseksi Geotalot-nimisen tytäryhtiön. Tuotenimi on Geotalo- Aurinkovarasto. Geotalon toinen kattolape on aurinkopaneelia, joka tuottama sähkö käytetään ensisijaisesti Geotalossa olevan ilmavesi- tai maalämpöpumpun tarpeisiin. Jos sähkö tuotetaan yli lämpöpumpun tai kodin taloussähkön tarvitsemien määrien, myydään ylimääräinen sähkö valtakunnan verkkoon. Geotalossakin ylimääräinen sähkö varastoidaan vielä euroihin. - Kun esimerkiksi omakotitalon rakentaja ostaa Geotalon, hän saa siihen valmiiksi asennettuina sähköpääkeskuksen, kolmen kilowatin sähkövoimalan, Sami Aro. SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 21 Mikko Haaslahti. 350 litran käyttövesivaraajan 400 litran lämmityksen puskurivaraajan, kiertopumput ja logistiikanmaalämpö- tai ilmavesilämpöpumpun, aurinkosähkön ja lämpöpumpun yhdistävän logiikan, vesipisteet, valaistuksen, varashälyttimet sekä 8,5 neliötä lämmintä varastotilaa. Geotalo säästää varovaisestikin arvioiden jo rakennusaikana kustannuksia lähes 20 000 euroa. Kalleinkin Geotalo-vaihtoehto maksaa itsensä takaisin 4-5 vuodessa. Geotalosta on tarjolla myös halvempi ”mökkivaihtoehto”., muistuttaa Sami Aro. - Olen käynyt esittelemässä Geotaloa kymmenessä messutapahtumassa. Innostus on ollut suurta. Voi sanoa, että kansa odottaa nyt isojen poikien päätöksiä. kaikki kaipaavat selviä päätöksiä, joita ei muuteta joka toinen vuosi. Vaikka tuotannon ja käytön ei mielestäni pitkän päälle saa perustua tukiin, olisi pieni kannuste kestävin päätösten lisäksi todellinen lähtölaukaus Geotaloille. Joka tapauksessa odotan ensi vuodelta paljon. Hyvät kokemukset Haaslahti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Haaslahti on myös yhtiön toimitilat Porin Savipajankadulle rakennuttaneen Keskinäisen Kiinteistö-Oy Aurinkopajan toi- Messukäytössä ollut Geotalo-Aurinkovarasto. 22 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I mitusjohtaja. Vuonna 2014 valmistuneessa kiinteistössä on yhdistetty maalämpö- ja aurinkosähköratkaisu. valinta on osoittautunut onnistuneeksi. - Aurinkosähkö ei ole yksinään kannattava lämmitysmuoto. Yhdessä maalämmön kanssa se on mielestäni ylivoimainen vaihtoehto. Meillä on kiinteistön katolla 210 aurinkopaneelia, joiden yhteinen tuottoteho on 60 kilowattia. Kiinteistön tilavuus on noin 10 000 kuutiota ja pinta-ala noin 1 500 neliötä. Aurinkosähköjärjestelmä maksoi noin 70 000 euroa ja maalämpö noin 60 000 euroa 0 ALVkannalla. Kokemusten mukaan säästö on vuodessa noin 17 000 euroa eli investointikustannukset tulevat katetuiksi 7-8 vuodessa. Parasta on, ettei tilanteeseen vaikuta mitkään indeksit tai öljyn hinta. Lisäksi olimme viimeisiä, jotka saivat TEM:in energiainvestointitukea. - Ylimääräisen sähkön myymme spot-hinnalla verkkoon. Sähkövarasto on meilläkin euroina. Talvella maksamme ja kesällä saamme. Käytännössä bruttotuotto kattaa lämmityskustannukset yli sataprosenttisesti. Laitteistot ovat toimineet häiriöttömästi. Kun lisäksi ottaa huomioon, että kyseessä on päästötön energian tuotantomuoto, ratkaisua voi hyvällä syyllä suositella muillekin. ] KOLUMNI J O U KO K A U P P I L A a s i a n a j a j a Kivinen tie Impivaarasta City-elämään ATT:n hiljan julkistama selvitys hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteista (VATT Analyysi 70) on herättänyt keskustelua. Liekö sattumaa, että Suomen Kuvalehti julkaisi (15.5.) kaksi vastakkaista näkemystä aluepolitiikasta. VATT:n selvitys on myrkkyä Keskustapuolueen talousmaantieteelliselle pohdiskelulle, missä ehdotettiin Helsingin seudun asuntotuotannon rajoittamista. Suomen Kuvalehti kertoi surullisen tarinan nuoresta perheestä, joka rakensi talon keskelle metsää. Esikoisen tultua kouluikään kunta kieltäytyi järjestämästä taksikyytiä neljän kilometrin metsätaipaleelle. Turhan valituskierroksen jälkeen perhe muutti taajamaan. VATT:n kielellä kyse on siitä kustannetaanko kaikille julkisista varoista saman tasoinen palvelu asuinpaikasta riippumatta. Toisessa jutussa Osmo Soininvaara pohtii teollisuuskaupungin muuttumista cityksi. Teollisten työpaikkojen huvetessa uusia syntyy palveluihin ja korkeaa osaamista vaativiin tietotöihin. Ongelma on myös Porin seudulla ”grundelement”. Teollisuuskaupungin ja cityn ero käy ilmi vertaamalla Poria Tampereeseen. 1970-luvulla teollisuuskaupunki Pori veti puoleensa tamperelaisia. Nyt suunta on kääntynyt. Porilaisille nuorille city-Tampere on Helsingin ohella vetovoimainen asuinpaikka. Tampereen kehitystä ovat voimistaneet yliopisto ja kaupungin vahva ohjaus kehityksen suuntaa etsittäessä. Cityalueen menestys perustuu ns. spillover-ilmiöön. Tiheään asutulle alueelle keskittyy korkeasti koulutettua väkeä, jonka keskinäisestä vuorovaikutuksesta syntyy uusia ideoita. Porissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Tamperetta pienempi. Ukkoutuvassa maaseututaajamassa spillover liittyy lähinnä panimoteollisuuden tuotteisiin. VATT:n selvityksen mukaan valtionosuusjärjestelmä vahvistaa Impivaara-Suomea kahta kautta. Alueperusteiset tuet pitävät väestöä alhaisen tuottavuuden alueella. Lisäksi korkean tuottavuuden (palkkatason) alueella verot syövät osan muuton aiheuttamasta tulonlisäyksestä. Valtionosuuksia maksetaan 8,5 miljardia vuodessa. Summalla voi tehdä voimakasta politiikkaa. Helsinkiläiseen verrattuna Tornionjokilaakson asukas saa vuodessa 2500 euroa enemmän valtionosuuksia. Elinkeinoelämän tulisi saada käyttöönsä paras osa tarjolla olevasta työvoimasta. Helsingin seudun asuntotuotannon rajoittaminen on city-aatteen kannattajalle mahdoton ajatus. ] V SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 23 LUOTETTAVA PAIKALLINEN PALVELEVA KAIKKEA KONTTORIISI! Tiesitkö, että Nano Office Oy on paljon muutakin kuin toimistotarviketukku. Tuotevalikoimamme kattaa niin paperitarvikkeet ja kynät kuin kahviotarvikkeet ja kalusteetkin. Käytännössä kaiken sen mitä toimivaan ja viihtyisään toimistoon tarvitset. Lisäksi saat kauttamme myös markkinointiviestinnän tuotteet ja toteutukset kuten: PAINOTUOTTEET: esitteet, lehdet, kutsut, julisteet, flyerit, lomakkeet, käyntikortit, lahjakortit SUURKUVATULOSTEET: tarrat, paperit, mainoskankaat, banderollit, kuvatapetit, mainospainotuotteet, tasotulosteet KETJUKONSEPTIT JA MYYMÄLÄILMEET: myymälämainonta, ikkunateippaukset, mainoskilvet ja opasteet, suurkuvatulosteet ja banderollit, valomainokset, mainostelineet, hintamerkintätuotteet, erikoisratkaisut MESSUT JA TAPAHTUMAT: rakenteet ja pop up -telineet, messumateriaalit, suurkuvatulosteet AJONEUVOTEIPPAUKSET: autoteippaukset, yliteippaukset, ikkunatummennukset, heijastavat ajoneuvomerkinnät LIIKEKIINTEISTÖT: sirpalesuoja- ja turvakalvot, auringonsuojakalvot HYÖDYNNÄ LAAJA TUOTEVALIKOIMAMME SEKÄ VANKKA AMMATTITAITOMME PYYDÄ JUURI ILMESTYNTYT YLI 200 SIVUINEN KUVASTOMME! Ota yhteyttä ja kysy lisää: Petri Valtala 044 569 0030 petri.valtala@nanooffice.fi Raumanjuovantie 2, 28100 Pori | 02 624 4150 | www.nanoshop.fi 24 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I Kahviotar vikkeet Työpäivästä voi tehdä monin tavoin nautinnollisempaa Future kopiopaperit – luonnollinen valinta. 8 Seriously good office paper! Valikoima jatkuu osoitteessa paperipalvelu.fi Paperit ja Paperijalosteet Paperista on alkanut moni kaunis tarina. Future paperi – uusiutuva, kierrätettävä, biologisesti hajoava. Ympäristöasioissa uskomme elinkaariajatteluun! Yhä useammat kuluttajat tarkastelevat tuotteen koko elinkaarta yksittäisten ympäristötekijöiden sijaan. EU-ympäristömerkki on tällä hetkellä kaikkein kattavin ympäristömerkki niin ympäristökriteerien kuin maantieteellisen laajuuden suhteen. Skannaa koodi puhelimellasi ja lue lisää Future papereista. 124 EU-ympäristömerkin lisäksi Future premiumtech on FSC-sertifioitu ja Future multitech FI/11/001 PEFC-sertifioitu. Future paperit valmistaa UPM, yksi maailman johtavista paperinalmistajista. Valikoima jatkuu osoitteessa paperipalvelu.fi www.future-paper.com Osta ene emmän. Maksa vä ähemmän. Pidä kulut kurissa alkuperäisillä HP LaserJet X –kaseteilla Nykypäivän tehovaatimukset ja kustannussäästöt vaativat paljon myös laserkaseteilta. Tarvitset vaihtoehdon, joka säästää rahaa ja aikaa. Säästät monella tavalla valitsemalla HP:n alkuperäiset X-sarjan kasetit: r+3/DVHU-HW;Y¿ULNDVHWLWvoivat alentaa sivukohtaista hintaa jopa 35 % verrattuna tavalliseen värikasettiin. Tulostusvärit Tulostamisen koko laajan valikoiman löydät verkkokaupastamme, tulostintarvikehaun avulla. r5LLWWRLVDPPDWY¿ULNDVHWLWNHVW¿Y¿WNDXHPPLQ1¿LQWXOHH vähemmän kierrätettävää ja otat enemmän vastuuta luonnon hyvinvoinnista. r.¿\WW¿P¿OO¿ULLWWRLVDPSLD;NDVHWWHMDWDUYLWVHHXXVLD värikasetteja tilata harvemmin. Säästät sekä aikaa e rahaa hallinnoimisesta tarvikkeiden varastoarvoo 6LYXNRKWDLVHWODVNHOPDWSHUXVWXYDW,62,(&PRQRMD,62,(&VWDQGDUGLQY¿ULWXRWWRMDZHESRKMDLVHQ0563HQYHUUDWWDHVVD+3Q;Y¿ULNDVHWWHMDQLLGHQVWDQGDUGLHQ$YDVWDDYLLQ NDVHWWHLKLQ(LNDWD;Y¿ULNDVHWWHMDMRLOODHLROH$YDVWDDYDDYHUWDLOXNRKGHWWD7RGHOOLQHQULLWWRLVXXVYDLKWHOHHN¿\WHW\QWXORVWLPHQWXORVWHWWXMHQNXYLHQMDPXLGHQWHNLMÑLGHQPXNDDQ .DWVRRVRLWWHHVWDKSFRPJROHDUQDERXWVXSSOLHVOLV¿WLHWRMD7XORNVHWYHUUDWXLOOHY¿ULNDVHWHLOOHYRLYDWYDLKGHOOD SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 25 Toimistotar vikkeet Tärkeimmät asiat kirjoitetaan käsin. Design & Fine Writing -tuotteet saatavilla huhtikuussa 2015. E-MOTION “PURE BLACK” The dynamic shape and deepest, matt black shade, stirs passions. A symbiosis of minimalist design and deep black, the e-motion is a striking eye-catcher. The look and feel of the masculine aluminium barrel with its guilloche pattern mesmerises tech-savvy pen-connoisseurs. 28 Valikoima jatkuu osoitteessa paperipalvelu.fi Ergonomia Istuminen tappaa! Ergonimia ja vaihtuva asento pitää meidät vireessä. Onko terveys sinulle tärkeää? RollerMouse tuotteiden avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. RollerMouse tietokonehiiri tuo helpotusta hiirityöskentelyyn. RollerMousella voit säästää sairauskuluissa 350€/päivä. ”KAIKISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ KALLEIN ON SE, JOKA EI OLE TÖISSÄ.” Tuotenro: 150339 Tuotenro: 150340 Tuotenro: 150234 Liikelahjat Lahjaksi ja iloksi, työpäivän ja asiakkaiden piristykseksi. 26 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I LUOTETTAVA PAIKALLINEN PALVELEVA Tilaa näitä tuotteita luotettavasti netistä! Teemme rekisteröinnin puolestasi ja joustava palvelumme toimii, tilaatpa tavarat puhelimella, käynnin yhteydessä tai suoraan netissä. Toimitamme tilaukset haluamallasi tavalla ja oikeaan aikaan! Ota yhteyttä tai tilaa uusi kuvastomme: Petri Valtala 044 569 0030 petri.valtala@nanooffice.fi Raumanjuovantie 2, 28100 Pori | 02 624 4150 | www.nanoshop.fi SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 27 JÄSENYRITYS TEKSTI JA KUVAT: MATTI HYYPPÄ Mukavat löylyt lähtevät hyvistä kiuaskivistä Tällä kertaa olemme jäsenyritysesittelyssä lähellä suomalaisuuden sydäntä. Kaikessa saunaa koskevassa kannattaa olla tarkkana, ja pitää kieli keskellä suuta. Onneksi asiantuntija on koko ajan paikalla. Luvialainen Sauna-Eurox on nimittäin kiuaskivien valmistuksessa luonnonkivien osalta Suomen markkinajohtaja. Sauna-Eurox tunnetaan myös parhaat Löylyt tuotenimellä. Yrityksen perusti nykyisen yrittäjän Vesa Rintalan isä Eero vuonna 1991. Hän johti yritystään vuoteen 2002, josta lähtien vetovastuu on ollut Vesa Rintalan harteilla. Yrityksessä työskentelee vakituisesti Vesa Rintalan lisäksi 8 henkilöä, joiden lisäksi yritys käyttää myös vuokratyövoimaa. Liikevaihto on 1,5 miljoonan euron tienoilla. Paljonko saunoja? Suomen saunojen lukumäärää on Vesa Rintalan mukaan vaikea tarkasti määritellä. - Tarkkaa yhteismäärää on mahdoton sanoa. Sitä eivät ehkä tiedä edes kiinteistöverojen perijät. Eri kunnissa tehdyissä kiinteistötarkastuksissa ”pimeitä” saunoja löytyy aina pilvin pimein. Valistunut arvaus on, että niitä olisi noin kaksi miljoonaa. Jotkut puhuvat kolmestakin. Näin kiuaskivien valmistajan näkökulmasta Venäjä on Suomen ohella kova saunamaa. Saksa ja Baltia ovat olleet tasaisessa kasvussa. Ruotsissa saunakulttuuri poikkeaa Suomesta. - Suomessa kiuaskiviä luonnonkivistä valmistaa kaksi muuta yritystä. Me olemme alan markkinajohtaja. Päämarkkina-alueemme on tietenkin Suomi. Vientiin tuotannostamme menee vuodesta riippuen 10-15 prosenttia ja suomalaisten asiakkaiden kautta vielä enemmän. Vesa Rintala. 28 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I Konenäön lisäksi kivet tarkastetaan vielä silmämääräisesti. Kivi kuin kivi ei kelpaa Laadukkaiden kiuaskivien tuotanto ei ole ihan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Joka pojan ”haepas tuolta tien varresta pyöreitä kiviä” ei Vesa Rintalan mukaan ei menetelmänä ole paras mahdollinen. - Kiuaskiven on ensinnäkin oltava kestävä eli sen on kestettävä jatkuvia lämmönvaihteluja. Toiseksi sillä on oltava hyvä lämmönvarauskyky. Kiuskiven on myös oltava turvallinen käytössä. Hyvistä kiuaskivimateriaaleista yleisin on oliviinidiabaasi. Se osuus kiuaskivistä on noin 80 prosenttia. Satakunnasta sitä löytyy linjalta Rauma-Mäntyluoto. Muita hyviä kiuaskiviä ovat oliviinikivi ja vulkaniitti, jota löytyy muun muassa Ikaalisista. Aiemmin käytettiin myös peridotiittiä, mutta nykyisin se on hävinnyt markkinoilta. Kiuaskivien muoto on perinteisesti ollut särmikäs. Nykyisin kiviä jatkojalostetaan myös pyöreiksi. Eliittikivet on tarkoitettu kovan luokan käyttöön. Kestävyyden varmistamiseksi niitä pidetään valmistusvaiheessa 30 tuntia 1000 celsiusasteen kuumuudessa. Perinteisesti kiuaskiviä valmistetaan kolmea eri kokoa. Kiuasmallien ja –kokojen lisääntyessä on kivien kokoluokkiakin täytynyt lisätä. Kun listaan lisätään vielä varsinaisten kiuaskivien päälle haluttaessa laitettavat koristekivet, alkaa tuotekirjo olla melkoinen. kivet liotetaan. Seuraavaksi kivet seulotaan oikean koon ja muodon varmistamiseksi. Konenäkölinjalla kiven tasalaatuisuus varmistetaan värien perusteella. Lopullinen esteettinen varmistus värivikojen havaitsemiseksi tehdään ihmissilmällä ja –käsin tuotantolinjalla. Prosessin läpäisseet kivet pääsevät automaattipakkaukseen. Prosessin tarkkuutta kuvannee se, että kivistä noin 50 prosenttia ei läpäise prosessia. Ohjeita - Esimerkiksi sähkökiukaan kivet olisi vaihdettava vuoden kahden välein. Kiviin kohdistuu lämmönvaihtetelusta johtuen voimakas eroosio, jolloin niiden lämmön varauskyky ja lämmön johtavuus heikkenee. Lopulta kiuaskivet alkavat murentua. Jatkuva kuumeneminen ja kylmeneminen aiheuttavat myös sen, että kivet hakevat koko ajan ”paikkaansa”. Siksi ne olisi ainakin kerran vuodessa ladottava uudelleen. Muuten kivimassasta tulee liian tiivis, ilma ei pääse kunnolla kiertämään ja vastukset kuumenevat liikaa. Se musta aine sähkökiukaan alla ei välttämättä ole lähtöisin kiuaskivistä, vaan liikaa kuumenneista vastuksista. - Kaupassa 20 kilon laatikko peruskiuaskiviä maksaa 7-8 euroa. Alennuksessa kiviä myydään yleisesti kaksi laatikkoa kympillä. Mielestäni hinta on varsin kohtuullinen mukavien löylyjen varmistamiseksi. Tuotantoprosessi - Vaikka pihassamme näyttää olevan paljonkin kivikasoja, tuodaan raakakiviä meille päivittäin. Vaikka kivet pyritään louhimoilla murskaamaan mahdollisimman tarkasti lopulliseen kokoon, ei tarkkuus silti riitä. Luontoäiti ei myöskään ole tehnyt kivenvalmistuksessa tasaista jälkeä, vaan kivissä on siellä täällä kiisun kaltaisia epäpuhtauksia. - Me aloitamme valmistusprosessin kivien esipesulla. Talvella kivet on ensin sulatettava vedessä. Sen jälkeen Saunominen jatkuu - Saunominen on kehittyvä trendi maailmalla. Vaikka infrapuna- ja höyrysaunojen osuus kasvaakin, tarvitaan kiuaskiviä jatkossakin uskoakseni entiseen tapaan. Taloudellisesti vaikeat ajat vähentävät kiuaskivienkin kohdalla erikoistuotteiden kysyntää. Sen sijaan muutaman euron säästöä vuodessa ei perustuotteiden osalta haluta tehdä. On saunominen suomalaiselle ja nykyisin jo muillekin sen verran tärkeä asia. ] SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 29 Tule mukaan tekemään tieteestä hyvinvointia TARU SUHONEN KUVA: HANNA OKSANEN/TURUN YLIOPISTON VIESTINTÄ suuria, joka on sijoittunut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikköön. - Turun yliopiston kaupallinen koulutus on vakiintunut keskeiseksi osaksi Porin yliopistokeskuksen toimintaa. Haluamme omalta osaltamme tehdä voitavamme, jotta sitä voidaan edelleen kehittää palvelemaan satakuntalaista elinkeinoelämää sekä tiede- ja opiskelijayhteisöä. Kokemukset ovat osoittaneet, että Porin yliopistokeskuksesta valmistuneilla on erinomaiset valmiudet ja halu hyödyntää osaamistaan Satakunnassa, ja tästä me haluamme pitää kiinni, sanoo Satakunnan korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Sampsa Kataja. Tee hyvä päätös – lahjoita tulevaisuudelle Turun yliopiston varainhankinta on käynnissä. Yliopisto tarvitsee nyt oman vaikutusalueensa toimijoiden tukea toimintansa sekä alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomalaisyliopistoilla on jälleen mahdollisuus vastikkeelliseen varainhankintaan. Valtio on varautunut pääomittamaan suomalaisten yliopistojen 1.11.201430.6.2017 keräämää pääomaa jopa kolminkertaisella summalla. Vastinraha kohdennetaan suhteessa yliopistojen keräämiin varoihin, mikä asettaa suomalaisyliopistot kilpailuasetelmaan keskenään. - Turun yliopistolle valtion vastinrahaan oikeuttava varainhankintakausi on kehittämismahdollisuus, johon toivomme erityisesti oman vaikutusalueemme – Varsinais-Suomen ja Satakunnan – yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden tarttuvan, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. 30 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I Turun yliopisto on vahva Satakunnan elinkeinoelämän kumppani Turun yliopiston varainhankinnassa kerätään lahjoituksia yksityishenkilöiltä sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Lahjoitetuilla varoilla tuetaan yliopiston toimintaa ja tavoitteita, ja kerätyt varat suunnataan suoraan opetus- ja tutkimusedellytysten sekä tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen. Turun yliopiston toimintaa voi tukea lahjoittamalla yliopiston pääomaan tai tietylle koulutusalalle, kun lahjoitus on yli 10 000 euroa. Yhteisöt voivat tehdä vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron lahjoituksesta verovähennyksen. Ensimmäisen suuren lahjoituksen Turun yliopiston joulukuussa 2014 käynnistyneessä varainhankinnassa teki Satakunnan korkeakoulusäätiö. Säätiö lahjoitti 200 000 euroa, jonka se kohdensi kauppatieteelliselle koulutusalalle. Säätiö on aiemminkin tukenut Turun yliopiston toimintaa rahoittamalla liiketaloustieteen alan liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden profes- Turun yliopisto on 24 000 opiskelijan ja työntekijän aktiivinen, kansainvälinen akateeminen yhteisö ja yksi Suomen johtavista tutkimusyliopistoista. Lahjoitus Turun yliopistolle on panostus sivistykseen, osaamiseen ja uuden tiedon synnyttämiseen. Lisätietoja varainhankinnasta ja lahjoittamisesta osoitteessa www.utu.fi/ lahjoita. ] Turun yliopisto toimii Satakunnassa Porin yliopistokeskuksessa ja opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä. LIITY JÄSENEKSI SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN Kauppakamarin jäsenyys kannattaa YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET: Liikevaihto Henkilökunnan Jäsenmaksu lukumäärä ‹ 2 milj.euroa › 2 milj.euroa › 8 milj.euroa 1–25 › 25 1–50 › 50 Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja henkilökunnan määrä on alle 100 henkilöä 100 – 200 henkilöä 201 – 500 henkilöä yli 500 henkilöä PALAUTUSOSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6 28100 PORI www.sata.chamber.fi Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko 140 euroa 270 euroa 350 euroa 440 euroa 540 euroa maan. Jäseniä on 19.000 – yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin konserneihin – useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palvelu- ja edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua. 630 euroa 820 euroa 1100 euroa 1820 euroa Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. TIEDOT YRITYKSESTÄMME: Nimi: Osoite: Puhelin: TOIMISTO: Toimiala: Valtakatu 6, 28100 Pori Liikevaihto: alle 2 milj.euroa R 2–8 milj.euroa R 8–17 milj.euroa yli R 17 milj.euroa R Postiosoite: PL 100, 28101 Pori Telefax: Puhelin: (02) 634 0700 Henkilökunnan määrä: [email protected].fi Toimitusjohtaja: Yhteyshenkilö kauppakamariin: / 2015 Allekirjoitus: ETISSÄ N S Ö Y M YÄ VOIT LIITT ata.chamber.fi www.s SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 31 VIERASTUOLI TEKSTI: AULI AALTONEN KUVAAJA: JOONAS SALLI Satakunnan Kansan vastaavaksi päätoimittajaksi maaliskuun alusta alkaen nimitetty Tomi Lähdeniemi ehti sitä ennen hoitaa tehtävää määräaikaisena lähes puoli vuotta. Vakinaistaminen ei sinällään tuonut Lähdeniemen toimenkuvaan muutosta, vaan työ jatkui kuten aiemmin. 32 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I TOMI LÄHDENIEMI VASTAAVA Tomi Lähdeniemi, Itä-Porista kotoisin oleva Sampolan kasvatti kävi Kuninkaanhaan lukion ja lähti armeijan jälkeen Tampereen yliopistoon opiskelemaan Suomen historiaa. – Opiskeluaikana olin Satakunnan Kansassa kesätoimittajana. Valmistumisen jälkeen vierähti pari vuotta Aamulehdessä, minkä jälkeen tein mieluisan paluumuuton maakuntaan ja tulin Satakunnan Kansaan reilu kymmenen vuotta sitten. Olen tehnyt talossa lähes kaikkea, olen ollut uutistoimittajana ja deskissä, vuoropäällikkönä ja uutispäällikkönä ja nyt sitten päätoimittajana. Lähdeniemi sanoo etenemisen tapahtuneen ilman urasuunnitelmaa, ikään kuin ajautumalla tehtävästä toiseen. – Ehkä olen edennyt pikemminkin niin, että toimittajana halusin tehdä enemmän ja halusin päästä kehittämään lehteä. Käytännössä se tarkoitti, että pääsin deskiin käsittelemään ja taittamaan lehteä, ja sitten ura on askel askeleelta mennyt samaan suuntaan, olen halunnut vaikuttaa enemmän. Tietysti viime syksynä sattumallakin oli suuri osuus, kun tapahtui päätoimittaja OlliPekka Behmin traaginen menehtyminen. Hektisyys työn suola Sanomalehtityössä vaaditaan paineensietokykyä. Haasteellisinta päätoimittajan työssä Lähdeniemen mukaan on aika. – Aika ei riitä. Vaikka tekisi 24 tuntia vuorokaudessa, asiat eivät silti valmistu. Se on vain hyväksyttävä. Päätoimittajana pitää olla läsnä toimituksessa, yhteydessä sidosryhmiin ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pitäisi olla joka puolella, mutta kukaan ei pysty jakautumaan kaikkeen. Lähdeniemi on tottunut kestämään paineita toimiessaan yli viisi vuotta uutisdeskissä, jossa joka ilta taistellaan deadlinea vastaan. – Työ on muuttunut verkon tulemisen myötä sellaiseksi, että oikeastaan deadline on koko ajan ja sitten on vielä printtideadline. Vähitellen stressistä ja kiireestä alkaa tykkäämään ja se onkin työn suola. Tämän hetken akuuteista tehtävistä päällimmäisinä Lähdeniemi mainitsee säästösyistä tehtävät jakelupiirien uudistukset sekä syksyllä maksulliseen verkkopalveluun siirtymisen, joka työllistää tosi paljon. Lisäksi on koko ajan tehtävä printin kehitystyötä, lähinnä sisällön viilaamista. Printti pitää pintansa Hyvä esimerkki siitä, että printti on edelleen todella voimakas, on SK:n julkaisema Talvisota-erikoislehti, jota Lähdeniemen mukaan jonotettiin kauppojen ovilla. – Printin tärkeyttä osoittaa myös alkuvuoden ilmoitusmyynnin piristyminen. Ilmoittajiemme, kuten meidänkin näkemyksen mukaan printti on edelleen vahvin mainosväline. Toinen tärkeä asia on se, että SK on pystynyt säilyttämään levikkinsä sangen hyvin, mistä Lähdeniemi on saanut ihmetteleviä kyselyjä kollegoiltaankin ympäri maata. – Viime vuoden levikki oli miinuksella 2,5 %, kun tänä vuonna ensimmäisen kolmen kuukauden miinus oli 1,1 %. Molemmat luvut ovat Suomen ennätyksiä seitsenpäiväisessä lehdessä, sillä muilla vastaavat luvut ovat 5–8 %. Se osoittaa, että teemme täällä oikeita asioita. Printin ohella kehitetään verkon tarjontaa, joka muuttuu maksulliseksi ensi syksynä, ja sinne tehdään myös erikoistuotteita. – Etenemme mittaroidulla mallilla siten, että tietyn määrän voi lukea ilmaiseksi, mutta teemme lehteä enemmän tilaajille. Ilmaistarjonta vähenee pikku hiljaa. Printille Lähdeniemi lupaa ainakin kymmenen vuotta elinikää, samalla hän näkee koko maakunnan paperilehden muuttuvan yhä enemmän statussymboliksi. – Tämä liittyy yleisesti yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen. Osa tilaajista ei työllisty ja syrjäytyy, eivätkä tilaa myöskään lehteämme, vaan sitä tilaavat aktiiviset, aikaansa seuraavat ja kohtuullisen hyvätuloiset ihmiset. Murroksesta voimavara Mediamurroksesta puhutaan kaiken aikaa. Lähdeniemi korostaa, että murros ei koske pelkästään mediaa, vaan sama digitalisoituminen näkyy PÄÄTOIMITTAJA, SATAKUNNAN KANSA ihan joka paikassa, kaupassa, vakuutus- ja pankkialalla, matkatoimistoissa, kaikessa mahdollisessa. – Kukaan ei tiedä, mihin kaikki johtaa, mutta on älyttömän hienoa saada olla mukana tällaisessa murroksessa. Sen voi kääntää voimavaraksi, ja olemme SK:ssakin etuoikeutetussa asemassa, kun saamme olla mukana vaikuttamassa siihen ja omaan työhömme. Vastaavanlaisia yhteiskunnallisia murroskohtia ei kovin montaa ole ollut. Lähdeniemi näkee maakuntalehdelle paljon tehtävää tulevaisuudessa. Lukijamäärät ovat korkeammat kuin koskaan, paljolti verkon takia. – Nuoria moititaan usein hankaliksi, mutta tällä hetkellä he kuluttavat älypuhelimien kautta uutisia enemmän kuin koskaan. Moni nuori on enemmän perillä asioista kuin kymmenen vuotta sitten vastaavassa tilanteessa ollut nuori. He ovat meidän tulevia asiakkaita ja nyt jo verkon kautta. Kyllä meillä tehtävää riittää, mutta siinä on vielä tekemistä, miten siitä tehdään taloudellisesti kannattavaa. Enemmän irti töistä Lähdeniemen henkilökohtaisena tavoitteena on päästä irrottautumaan hiukan useammin töistä ja muistaa välillä perhettäkin, vaimoa ja kolmea lasta. – Lapsiltakin kuulee kommenttia, että isi on aina töissä. Niinhän se tässä ammatissa on, että harmittavan usein tulee hakattua tietokonetta kotonakin. Pitäisi muistaa levätäkin, että jaksaa. Hektinen henkinen työ vaatii vastapainoksi ruumiillista rasitusta. – Käyn kuntosalilla hyvinkin säännöllisesti kolistelemassa kevyitä painoja. Se on tietyllä tavalla oma henkinen harrastukseni ja hiljentymiseni. Minulla on tapana herätä aikaisin, ennen kuin kukaan muu perheestä herää. Syön aamupalan, lähden kuntosalille ja tulen sieltä suoraan töihin. Sillä tavalla päivä alkaa hyvin. Illalla taas on kiire hoitamaan perhevelvoitteita, kuten hakemaan lapsia päiväkodista. Kulttuuria Lähdeniemi kertoo harrastavansa mahdollisuuksien rajoissa ja olevansa aika lailla kaikkiruokainen sen suhteen, ehkä eniten tulee käytyä teatterissa. ] SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 33 MATTI HYYPPÄ Kansanedustajat kuultavina Satakunnan kauppakamarin kevätkokouksen päätteeksi maakuntamme kansanedustajat olivat kauppakamarimme puheenjohtaja Simo Kaupin ja kokouksen osanottajien tentattavina lähes puolentoista tunnin ajan. Meille kaikille tuttuja ongelmia ehdittiin käsitellä laidasta laitaan. Päällimmäiseksi tunnelmaksi tilaisuudesta jäi, että Kauko Juhantalo, Timo Kalli, Laura Huhtasaari, Ari Jalonen, Krista Kiuru, Kristiina Salonen ja Jaana Laitinen-Pesola suhtautu- vat Satakunnan ja koko Suomen ongelmiin vakavasti ja positiivisia ratkaisuja yhdessä hakien. Valtakunnan tasolla rintamalinjat muodostuvat jatkossa tietenkin hallitus/oppositio –asetelmasta. Toivottavasti linjat pysy- Kokousyleisö seurasi mielenkiinnolla lähes puolitoista-tuntista keskustelua. 34 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I vät suorina maakuntamme etuja yhdessä ajettaessa. Keskeiset asiat Tässä yhteydessä on mahdotonta referoida seitsemän kansanedustaja puheenvuoroja puolentoista tunnin ajalta. Jonkinlaiseen yhteenvetoon tila antaa kuitenkin mahdollisuuden. Satakunnan osalta muutama asia nostettiin keskustelussa keskeisesti esille. 1. Satakunnan saavutettavuus Teollisuuden ja erityisesti vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen 2. Yritysten toiminnan edesauttaminen byrokratian asettamia esteitä poistamalla 3. Erityisesti pk-yrityksiä koskevien rahoitusongelmien helpottaminen 4. Koulutuskysymykset laajasti, Porin yliopistokeskus erikseen 5. Laadukkaan terveydenhuollon varmistaminen soteuudistuksessa 1. Satakunnan saavutettavuudella tarkoitetaan liikenneyhteyksistä huolehtimista. Tilaisuus järjestettiin paria päivää ennen hallitusohjelman julkistusta. Toivottavasti ohjelmassa luvatuista 600 miljoonan euron lisäpanostuksista liikenneväyliin riittää rahaa muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle ja Itä-Tohmavaaran moottoritiehen (anteeksi alatyylinen heitto). 2. Suomen hyvinvoinnin kivijalka on viennissä. Se nousee tai laskee kilpailukyvyn mukana. Kilpailukyvyn takaaminen merkitsee monien perusasioiden kunnossa oloa. Töitä riittää. 3. Kun kaikkea säädellään hyvän nimissä päädytään helposti helvettiin. Alamäkeä edesauttaa useasti säädösten ahdas tulkinta. Pyhä byrokratia kasvattaa helposti oman papistonsa. Edes Stalin ei saanut ongelmaa kuriin, vaikka teloitutti tuhansia byrokraatteja. Onnea seitsenpäisen hirviön tuhoamisessa. 4. Yritysrahoitus on Suomessa korostuneen pankkivetoista. Niiden vakavaraisuusvaatimuksia on kiristetty talouskuplien syntymisen ehkäisemiseksi. Toisaalta kasvuyritysten pitäisi saada rahoitusta. Vaihtoehtona on liian usein ollut koko yrityksen myyminen ulkomaille. Tukahduttava kehä on saatava murretuksi. 5. Vaikka jotkut ovat jo sitä mieltä, että Mikael Agricola aloitti Suomen sivistämisen ja Sanni Grahn-Laasonen sen lopettaa, ei sitä tuhanteen kertaan järveen heitettyä kirvestä kannata jälleen kerran sinne viskata. Talouden kasvun yhtenä edellytyksenä on koulutettu väestö. Mieluimmin koko väestö. Koulutuksen rahoitus puolestaan edellyttää vahvaa taloutta. Siksi koulutuksenkin rahoitusongelmat ratkeavat talouden nousun myötä. Toivottavasti nykyinen nuorallakävelyn aika jää mahdollisimman lyhyeksi. 6. Sote, sote, sote. Huuto on Suomessa suuri. Mutta mitä se on se sote. Kas siinäpä ongelma juuri. Selvennykseksi todettakoon, että kansanedustajat puhuivat näistä aiheista. Painotukset ovat kirjoittajan kynästä. Yhteistyötä ja lobbausta Pienen maakunnan kaikkien tahojen on edunvalvonnan onnistumiseksi toimittava tiiviissä yhteistyössä. Satakunnassa voimalle on helposti löytynyt aina vastavoima. Ennen asiaa kuvattiin siten, että aina kun jonkun pää nousee massasta, kakkosnelonen heilahtaa, ja jälleen meno on tasaista. Pystyykö Satakunta yhteistyöhön vai ei? Kristiina Salosen mielestä vastavoimat syntyvät sanelusta. Todellisella toisten kuuntelulla ja aidolla keskustelulla päästään asioita eteenpäin vievään yhteistyöhön. Ari Jalonen kehui maakunnan yhteistyötä esimerkiksi LNG-terminaaliasiassa. Toisaalta hän on havainnut, että satakuntalaiset loistavat poissaolollaan eduskunnassa. Eri tahojen on hänen mielestään nimenomaan lobattava (vaikuttajaviestintää) kansanedustajia eri asioissa. Se auttaa viemään asioita eteenpäin. Jaana Laitinen-Pesolan mielestä vastavoimaisuus on tunnustettava tosiasia. Esimerkiksi hän otti Porin seudun kuntauudistuksen, jossa todellinen yhteistyö oli kateissa. Yhteistyön edellytykset on hänen mielestään jatkossa pakko löytää. Laura Huhtasaari kertoi havainneensa asuessaan USA:ssa, että menestyjiä arvostettiin. Meillä kannattaisi ottaa asiasta sen verran mallia, että tajuttaisiin menestyvän talouden olevan elintärkeää meidän kakkien hyvinvoinnin kannalta. Talous ei voi menestyä, jos yritykset eivät menesty. Krista Kiuru kannatti mahdollisimman laajaa lobbausta. Se edistää asioiden osaamista ja antaa joukkovoimaa. Ilman voimaa maakunnan etuja ei saada ajetuksi. Timo Kallin ja Kauko Juhantalon mielestä pieni sparraus on aina tervettä. Todellinen yhteisymmärrys löytyy vasta keskustelun, joskus tiukankin väittelyn, jälkeen. Keskustelussa nousi esiin myös kuluttajien ostovoiman varmistaminen. Uhkana on ketju: vienti ei vedä – työttömyys kasvaa – kotimainen kysyntä heikkenee – julkinen talous supistuu – kotimainen kysyntä heikkenee – työttömyys kasvaa. Miten me pääsemme tilanteeseen, jossa vienti kasvaa – työllisyys kasvaa – kotimainen kysyntä kasvaa - julkinen talous kasvaa – kotimainen kysyntä kasvaa – työllisyys kasvaa… Ei tästäkään silti ikiliikkujaa saa. Saataisiin edes liikettä parempaan suuntaan. ] www.veikkolehti.fi Pidämme ympäristöä puhtaana Veikko Lehti Oy:n asiakkaana nautit hyvin hoidetusta jätehuollosta, joka on edullista ja luontoa säästävää. Toimintamme on usean vuoden ajan tähdännyt kaatopaikalle menevän jätteen vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen. Katso lisää palveluistamme www.veikkolehti.fi. Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh 02 631 6100, fax 02 637 0287 Alikyläntie 74, 28220 PORI Laadukkaat puutuotteet massiivipuusta ³ Puuportaat ³ Kaapit 0400-597 529 Fax 02 639 4236 ZZZSRULQSXXWXRWH¿ SRULQSXXWXRWH#GQDLQWHUQHWQHWSRVWL#SRULQSXXWXRWH¿ Tervetuloa ympäristöystävällisen sähkön käyttäjäksi! Pori Energia toimittaa nyt kaikille kotitalouksille vain puhdasta sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä – tuulella, vedellä ja puulla. Virtaa puhtaasti samaan hintaan! Virtaa puhtaasti TUULI | VESI | PUU porienergia.fi SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 35 Tilitoimistot Mutkatonta ja sujuvaa! B palvelevat Net Accounting www.birgits.fi Pohjoisranta 11 28100 Pori, puh. 010 2922 250 www.satalaskenta.fi Itsenäisyydenkatu 42, 28130 Pori p. 02-632 5151 Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen VIRPIABAKUS NICl\ www.abakus.name\ 02 633 0445, 050 557 3700 )SOLINNANKATU,6ALTAKATUKATUTASO0ORI Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut Gallen-Kallelankatu 8 28100 Pori kpmg.fi 36 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I Erja Alanko HTM ja KLT p. 040 505 1463 www.sanbon.fi PORI Anne T. Hakala KHT, JHTT p. 040 551 3181 anne.t.hakala@kpmg.fi PORI Hannu Järvimäki p. 0440 581217 [email protected] EURA Tapio Kuusisto p. 040 521 8551 POMARKKU tapio.kuusisto@tribonia.fi, [email protected].fi Kaarle Lempainen HTM p. 0400 594 3543 www.satatarkastus.fi Markus Mäkelä p. 040 590 428 markus.makela@kpmg.fi Jyrki Määttä HTM p. 0400 325 806 jyrki.maatta@kpmg.fi Teemu Peippo p. 044 5374 315 teemu@satakunnantilintarkastus.fi Esa Paananen HTM p. 050 5988 717 PORI [email protected] Ilpo Pirilä HTM p. 040 726 5872 [email protected].fi PORI/NAKKILA PORI NAKKILA PORI Kaarina Pyydönniemi p. 0500 320 677 kaarina.pyydonniemi@fi.gt.com Yksilölliset ja neuvovat PALVELUMME s +IRJANPITOYMTALOUSHALLINTO s)SËNNÚINTI s+ONSULTOINTIJAKOULUTUS s6EROJAYHTIÚOIKEUDELLISETPALVELUT Ota yhteys hyväksyttyyn tilintarkastajaan puh: 020 760 3000 email: [email protected] PORI Mervi Raitaniemi p. 02 642 4980 [email protected] Tiina Saarinen HTM p. 0500 322 824 tiina.saarinen@ulvilantilitoimisto.fi ULVILA Elina Salmivala p. 040 544 7344 [email protected] www.econia.com ULVILA Heikki Santavuo p. 040 503 1603 heikki.santavuo@fi.gt.com Hannu Suominen p. 0500 722 312 [email protected] Anja Vaalto p. 040 531 5707 [email protected] Eeva-Maija Ylikoski HTM p. 050 590 9869 KANKAANPÄÄ [email protected] Päivi Yli-Mattila p. 040 5453 757 posti@tilipym.fi Ammattilaiset apunasi HTM-tilintarkastajat ry PORI PORI RAUMA PORI HUITTINEN Yllä olevat hyväksytyt tilintarkastajat ovat HTM-tilintarkastajat ry:n jäseniä Satakunnassa MVR-Yhtymä Oy Valtakatu 22, 28100 PORI p. 02 633 4620 www.mvr-yhtyma.fi AUTOHUOLTO OIVANEN Korkeakoskentie 97, 32700 HUITTINEN Puh. (02) 566 486 Matkapuh. 040 506 5836 [email protected] Moderni tilitoimisto, joka palvelee sinua henkilökohtaisesti. Lue lisää: Satakunnan KAUPPAKAMARI -lehti 1.. Accounting 1 Accountiing Oy Oy Eteläkauppatori 4 IItsenäisyydenkatu Itse tsenä näi äisyy isyyd denk de nkat katu u A, B, krs. 4. krs krs 39 6. B, 4. 28100 Pori puh. 010 778 1900 fax 010 778 1910 › Taloushallintopalvelut › Sähköiset palvelut › Konsultiontipalvelut NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA www.norilsknickel.fi SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 37 Kuljetus A. Vaajakari Oy Palauttaa arvon Sirppitie 3, Pori [email protected] Olemme innovatiivinen ja vastuullinen kierrätyksen edelläkävijä. Työskentelmme intohimoisesti tarjotaksemme parhaat kierrätysratkaisut ja -materiaalit sinun tarpeisiin - luotettavasti ja täsmällisesti. c@A=C9LcEMJKC==LcKGJ9L cN9A@LGD9N9CMDB=LMCK=L HM@ Lähin palvelupisteesi: Porin palvelupiste Mäntyluoto, 28880 Pori p. 020 781 7660, avoinna 8 - 16 www.kuusakoski.com 020 770 2520 www.porinleipa.fi 50 ZZZKDDYLVWRQVRUDÀ SATAKUNTALIITTO www.satakuntaliitto.fi PL 260 (Pohjoisranta 11D), 28101 Pori Puh. (02) 620 4300, [email protected] www.immosentukku.fi PORIN MIES-LAULUN TALO Vapaudenkatu 10 www.pml.fi Varaukset: puh. 0400 421 653 info@pml.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan. 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 - KAUPUNGIN RAKENTAJA VUOKRA-ASUNNOT s OPISKELIJA-ASUNNOT Annankatu 8, 28100 Pori | (02) 621 2400 | www.porinyhasunnot.ß 38 SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I PESUAINEET t,PUJNBJOFO t5VSWBMMJOFO t&LPMPHJOFO www.pohjanneito.fi 5VUVTUVWFSLLPLBVQQBBNNF Inspiraatiota siivoukseen hyväntuoksuisilla ja tehokkailla pesuaineilla! Jos nyt pitäisi käydä yhdessä näyttelyssä Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään ja kokemaan miten sähköä syntyy! Avoinna joka päivä. Olkiluodon Vierailukeskus, 27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi PVO-LÄMPÖVOIMA OY www.pohjolanvoima.fi SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I 39 BRÄNDI-ILMEEN TOTEUTTAJA NRO 1 TARRAT • MYYMÄLÄ-ILMEET • PAINOTUOTTEET • SUURKUVATUOTTEET • MAINOSTEIPPAUKSET UUTTA! Uusin tekniikka mahdollistaa kuvien tulostamisen mainoslevyjen ja muovin lisäksi lasiin, metalliin, vaneriin, oviin ja muihin materiaaleihin 5 cm paksuuteen saakka. MAX KOKO 2X5M! KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYTTÄ! BRAND ID OY Raumanjuovantie 2, 28100 PORI puh. (02) 624 4100 | [email protected] www.brandid.fi
© Copyright 2024