lehti 2/2015 - Satakunnan kauppakamari

Satakunnan
KAUPPAKAMARI
Q
2015
-lehti
2
10
PORIN KUPARI-TEOLLISUUSPUISTO
YHTEISTYÖSTÄ TEHOKKUUTTA
6
14
16
SATAKUNTALAISUUS
YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN
MARKKINOINNISSA
KURKISTUS
YYTERIN GOLFKENTÄN
KULISSEIHIN
PUUTARHOISTA JA PIHOISTA
HUOLEHDITAAN
ISOJA INVESTOINTEJA
LYKÄTÄÄN
Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti!
Onko työterveyshuoltonne
hyvässä hoidossa?
Paikallisena työterveyshuollon kumppanina
olemme mukana asiakasyritystemme arjessa ja
tuemme niiden hyvinvointia.
Kaikki palvelut saman katon alla –
arvokasta työaikaa säästyy:
Meiltä työterveyssopimukset
aikataululla – juuri sinun yrityksellesi räätälöitynä.
IKOIMAT
LAAJAT VAL
T–
UKIOLOAJA
JA PITKÄT A
a!
Tervetulo
Pyydä tarjous tai jätä yhteydenottopyyntö
myynti@porinlaakaritalo.fi
Itsenäisyydenkatu 33, Pori
p. 622 622 porinlaakaritalo.fi
Suunnitelmissa
seuraava kasvuaskel?
Finnvera voi rahoittaa yritystä,
joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin
tai suuntaa uusille markkinoille.
Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580
tai katso www.finnvera.fi.
Pori, Valtakatu 6
KODIN TERRA PORI
Tikkulantie 4, 28100 Pori
Ma-pe 7–21, la 7–18,
su 12–18
www.kodinterra.fi
Omistajan käyntikortti
SISÄLTÖ
5
PUHEENVUORO
Maria Suomivirta
Kesä tuo tullessaan
jälleen runsaan
tapahtumatarjonnan!
6
SATAKUNTALAISUUS
YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN
MARKKINOINNISSA
Hyödyntävätkö yritykset
maakuntabrändiä
markkinoinnissaan ja onko sillä
vaikuttavuutta?
10
PORIN KUPARITEOLLISUUSPUISTO
YHTEISTYÖSTÄ
TEHOKKUUTTA
Aloitimme lehtemme viime
numerossa sarjan Satakunnan
teollisuuspuistoista. Tutustuimme
ensimmäiseksi Harjavallan
Suurteollisuuspuistoon.
Totesimme, että kilpailussa
pärjääminen on merkinnyt
aina, varsinkin kansainvälisillä
markkinoilla toimiville yrityksille,
toiminnan jatkuvaa tehostamista
kaikilla käytettävissä olevilla
keinoilla. Kilpailulle on ollut ja on
korostuneesti edelleen ominaista
sen jatkuva kiristyminen.
Yritysten välinen yhteistyö
on yksi merkittävä toiminnan
tehostamiskeino. Se on
osoittanut voimansa myös Porin
Kupariteollisuuspuistossa.
2/2015
14
KURKISTUS YYTERIN
GOLFKENTÄN
KULISSEIHIN
Yyteri Golfilla on myötätuuli
ja hyvä vire päällä, kenttä on
erinomaisessa kunnossa ja
palvelut toimivat. Osaava ja
ammattitaitoinen henkilöstö
mahdollistaa pelaamisen ja
kentällä viihtymisen.
16
PUUTARHOISTA JA
PIHOISTA HUOLEHDITAAN,
ISOJA INVESTOINTEJA
LYKÄTÄÄN
Kahden porilaisen kerrostalon
pihoissa työskentelee raavaita
työmiehiä. Lapiot heiluvat ja
raskaat työkoneet jyrisevät.
Jotain outoa kuvassa on –
miehet istuttavat kukkasia.
20
AURINKOENERGIASTA
TODELLINEN
LISÄMAHDOLLISUUS
Energiakeskustelu jatkuu koko
ajan vilkkaana. Asiantuntijatkin
esittävät toisistaan poikkeavia
mielipiteitä tulevasta energian
kulutuksesta – tarvitaanko,
kuinka paljon ja mitä?
Syöttötariffi ja valtion koko
tukipolitiikan tempoiluvuus
herättävät lisähämmennystä.
Uusiutuvat energialähteet
kiinnostavat entistä enemmän,
joskin niiden osuus
kokonaiskulutuksesta on vielä
pieni.
30
Tule mukaan tekemään
tieteestä hyvinvointia
Turun yliopiston varainhankinta
on käynnissä. Yliopisto tarvitsee
nyt oman vaikutusalueensa
toimijoiden tukea toimintansa
sekä alueellisen elinvoiman ja
hyvinvoinnin edistämiseksi.
23
KOLUMNI
Jouko Kauppila
Kivinen tie Impivaarasta
City-elämään
SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014
3
SISÄLTÖ
28
JÄSENYRITYS
Mukavat löylyt lähtevät
hyvistä kiuaskivistä
Tällä kertaa olemme jäsenyritysesittelyssä
lähellä suomalaisuuden sydäntä.
Kaikessa saunaa koskevassa kannattaa
olla tarkkana, ja pitää kieli keskellä
suuta. Onneksi asiantuntija on koko ajan
paikalla. Luvialainen Sauna-Eurox
on nimittäin kiuaskivien valmistuksessa
luonnonkivien osalta Suomen
markkinajohtaja.
33
VIERASTUOLI
Satakunnan Kansan vastaavaksi
päätoimittajaksi maaliskuun alusta alkaen
nimitetty Tomi Lähdeniemi
ehti sitä ennen hoitaa tehtävää
määräaikaisena lähes puoli vuotta.
Vakinaistaminen ei sinällään tuonut
Lähdeniemen toimenkuvaan muutosta,
vaan työ jatkui kuten aiemmin.
34
KANSANEDUSTAJAT KUULTAVINA
Satakunnan kauppakamarin
kevätkokouksen päätteeksi
maakuntamme kansanedustajat
olivat kauppakamarimme
puheenjohtaja Simo Kaupin ja
kokouksen osanottajien tentattavina
lähes puolentoista tunnin ajan.
Meille kaikille tuttuja ongelmia
ehdittiin käsitellä laidasta laitaan.
JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski
TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, 28100 Pori, puh. (02) 634 0700 www.sata.chamber.fi ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen,
puh. (02) 541 2070, 0400 560 506, [email protected].fi JAKELU: 4000 kpl, ISSN 0785-4579 OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder
-rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected].fi TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, 28101 Pori
PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, 28100 Pori, puh. vaihde 044 7300 200, www.brandid.fi SÄHKÖPOSTIOSOITE: painoaineistot@brandid.fi
TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Hyvänlaatuista kierrätyskuparia hyödyntävä UPCAST-lankavalulinja.
4
SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014
PUHEENVUORO
M A R I A S U OM I V I RTA
M y y n t i - j a
m a r k k i n o i n t i j o h t a j a
P o r i n S e u d u n
M a t k a i l u Oy M A I S A
Kesä tuo tullessaan
jälleen runsaan
tapahtumatarjonnan!
esä on Suomessa tapahtumien vilkkainta aikaa, niin myös Porin seudulla ja koko Satakunnassa. Luvassa on mm. festivaaleja, musiikkia, kesäteatteria, keskustelutilaisuuksia, kyläjuhlia
ja urheilutapahtumia eli tapahtumia kaikissa eri muodoissaan.
Pori markkinoi itseään tapahtumakaupunkina ja lunastaa tämän lupauksensa tänäkin vuonna.
Tässä muutamia poimintoja tulevasta tarjonnasta; Keski-Porin kirkossa on kesäkuun alussa jo
järjestyksessään 10. Pori Organ Festival, jolloin kirkossa konsertoi mm. Pariisin Notre-Dame
katedraalin urkuri. Niin ikään 10 vuotta täyttävässä SuomiAreenassa luvassa heinäkuussa 150 keskustelutilaisuutta ja 700 puhujaa. Pori Jazz juhlii 50. juhlavuottaan näyttävästi isojen nimien kuten mm. Kylie
Minoguen, Jessie J:n, Robert Plantin ja Paloma Faithin tahdissa.
Kesä-heinäkuussa Kirjurinluodossa järjestetään myös monia uusia tapahtumia. Kirjurinluodon viinikylä tarjoilee hyvää ruokaa, juomaa ja kulttuuria, MotoRockFest on moottoriurheilun ja viihteen vauhdikas
paketti ja Kirvatsin Jytä:ssä nostalgiaa ja ohjelmassa mm. K-50 disko. Urheilun ystäviä hemmotellaan Porissa
heinä-elokuun taitteessa, kun yleisurheilun kirkkaimmat tähdet kisaavat suomenmestaruuksista Porin stadionilla Kalevan Kisoissa.
SuomiAreena lähtee maakuntakiertueelle Satakuntassa heinäkuussa. Tapahtuma vierailee Huittisissa,
Kankaanpäässä, Raumalla, Siikaisissa ja Ulvilassa. Kankaanpäässä pureudutaan 11.7. SuomiAreenan pääteeman mukaisesti kulttuuriin. Se onkin osuvaa sillä Kankaanpäässä vietetään tänä vuonna musiikkiopiston, taidekoulun ja taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuotta. Merikarvialla nähdään kesäkuussa maailmankuulu Game
of Thrones TV-sarjan tähti Hafthjór ”The Mountain” Björnsson. Björnsson ja muut voimamiehet kilpailevat Merikarvialla televisioitavassa Strongman Champions Leaguen osakilpailussa. Kansainvälistä kisaa esitetään TV-kanavilla yli 90 maassa ympäri maailman.
Tapahtumien markkinointi osataan Satakunnassa. Vuoden 2014 lopussa Putous-hahmokisan voittajalle
Salme Pasille järjestettyyn voitonjuhlaan saapui 8000 katsojaa ja tapahtuma oli ehdolla valtakunnallisen Vuoden radiotapahtuma -palkinnon saajaksi. Salme Pasin karkeloiden aikaan THL julkaisi tutkimuksen, jonka
mukaan porilaiset ovat Suomen onnellisimpia. Tämän jälkeen tietysti järjestettiin onnellisten porilaisten
kansanjuhla. Tapahtumamarkkinoinnissa on otettu käyttöön myös humoristiset ja yllättävät keinot. Porispere-festivaali painatti keväällä tapahtumaan kohdistuneista kommenteista myytäviä festaripaitoja ja tempaus päätyi valtakunnan julkisuuteen. Harjavallassa järjestettävä Karmarock on taasen päättänyt olla julkistamatta esiintyjiä ennakkoon; erikoinen linjanveto sai julkisuutta ja kiitostakin.
Perinteen mukaisesti Porin kesäkausi käynnistyi, kun Kirjurinluodon oma maskotti Viksu Mustavaris
palasi kotiluodolleen. Viksu Mustavaris viettää jo 10. kesäänsä Kirjurinluodolla. Kaikkien kaveri Viksu sai
kesäkauden avausjuhlassa lapsilta toistasataa onnittelukorttia ja paikan päälle lapsiperheitä valtaisan määrän.
Viksu on tavattavissa Kirjurinluodolla joka päivä kesäaikaan. Perheen pienimmille Viksun tapaaminen voi
olla se kesän suurin tapahtuma! Porin alueen tapahtumia löydät osoitteesta www.maisa.fi sekä Pori tapahtumakaupunki Facebookista.
Hyppää mukaan tapahtumien kesään, valikoimaa riittää!
K
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
5
TEKSTI
JA
KUVAT:
AULI
AALTONEN
Satakuntalaisuus
yritysten ja yhteisöjen
markkinoinnissa
Hyödyntävätkö yritykset maakuntabrändiä markkinoinnissaan ja onko sillä
vaikuttavuutta? Seuraavassa viiden satakuntalaisen toimijan näkemyksiä
Satakunta-brändin vetovoimaisuudesta.
Satafood Kehittämisyhdistys ry
Elokuussa 1999 perustettu, Huittisissa toimiva Satafood Kehittämisyhdistys ry tarjoaa asiantuntijaja kehittämispalveluja sekä pienille
että suurille yrityksille. Satakuntalaisuus tulee esille jo yhdistyksen
nimessä, ja yhdistyksen logona on
tyylitelty sinitiainen, Satakunnan
maakuntalintu.
– Meillä on tällä hetkellä yli 20
jäsenyritystä, joista suurin osa on
Satakunnasta, mutta mukana on
yrityksiä myös maakunnan ulkopuolelta. Lähtökohtaisesti yhdistys on perustettu Satakunnan alkutuotannon ja teollisuuden edistämiseksi ja kehittämiseksi. Satakunta on erittäin vahva sekä ruoan
tuotannossa että jalostuksessa, ja
sillä on suuri työllistävä vaikutus.
Maakunnassa on lähiruokatyyppistä ja uudempaa tuotantoa sekä
valtakunnallisia brändejä, kertoo
Satafood Kehittämisyhdistys ry:n
toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara.
Satafoodin henkilökunta
koostuu asiantuntijoista, joista osa
tekee konsultointia lähinnä elintarvikealan yrityksiin ja osa työskentelee alkutuotantoon liittyvissä
EU-rahoitteisissa kehityshankkeissa.
– Teemme yhteistyökumppaneiden kanssa töitä tunnettuuden
lisäämiseksi. Pyhäjärvi-instituutin
6
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
kanssa teimme vuoteen 2020 ulottuvan elintarvikestrategian, jonka
toteuttamiseen osallistuvat kaikki
satakuntalaiset ruokatuotantoketjun toimijat alkutuotannosta jalostukseen.
Satafood on mukana myös Sikses parasta -hankkeessa, jossa edistetään satakuntalaisen ruoan tunnettuutta. Hankkeen kuluessa
ilmeni, että Satakunta ei ehkä ruokabrändinä ole kovin tunnettu valtakunnallisesti.
– Yleensä pienet ja keskisuuret yritykset panostavat enemmän
satakuntalaisuuteen, esimerkiksi
Kivikylän Kotipalvaamo toteutti
KUVA: SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS
Satafood Kehittämisyhdistys ry:n
toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara.
ison valtakunnallisen mainoskampanjan Satakunnasta. Suurimmat,
etenkin vientiyritykset tuovat esille
enemmän suomalaisuutta. Hankkeiden kautta teemme tuotteita
tunnetuksi, esimerkiksi lähiruokamessuilla Helsingissä tuomme
esille satakuntalaisia yrityksiä ja
brändejä, ja jotkut yritykset käyttävät myös sinitiais-merkkiä mainonnassaan.
Viime vuoden loppukesällä
Satafood toteutti Sikses parasta
-hankkeen puitteissa mielenkiintoisen kokeilun.
– Kutsuimme Turku-TampereHelsinki -akselilta ruokatoimittajia ja -bloggareita tutustumaan
satakuntalaiseen ruokatuotantoon.
Kiersimme heidän kanssaan eri
kohteita, toimme hyvin satakuntalaisuutta esille ja tarjosimme heille
satakuntalaista lounasruokaa. Toimittajat olivat erittäin kiinnostuneita ja tekivätkin ihan hyviä artikkeleita satakuntalaisista ruokaketjuista. Aikomuksena on jatkossa
toteuttaa vastaavanlainen kutsuvierailu kerran vuodessa.
Lehmusvaaran mukaan lähiruoka on noussut viime aikoina
esiin voimakkaasti ja kuluttajat
kysyvät lähiruokaa. Satakunnan
Osuuskauppa esimerkiksi on ottanut käyttöönsä Aitoa lähiruokaa
Satakunnasta -logon, jossa on tyy-
litelty haarukka. Maakunnallisuus
koetaan hyvänä asiana lähiruoan
tuotannossa, vaikka lähiruoka ei
välttämättä maakuntarajoja noudatakaan.
– Tunnettuuden lisäämiseksi
osallistumme sekä Satakunnassa
että eri puolilla Suomea järjestettäville ammattimessuille. Pienille tuottajille ongelma on mainostaminen ja sen kalleus ja niinpä
olemme vieneet heitä Elma-mes-
suille tunnetuksi tekemistä varten. Satakunnassa osallistumme
Porin ruokamessuille sekä lähiruoka- ja matkailumessuille. Viimeksi meillä oli messuilla nuoremmalle sukupolvelle peli, jossa piti
sijoittaa Satakunta Suomen kartalle. Huomasimme, että tiedon
puutetta oli paljonkin, pääkaupunkiseudun nuoriso ei tiennyt Satakunnan sijaintia.
Ensi kesänä SuomiAreena jär-
jestää Huittisissa ruoka-aiheisen
paneelikeskusteluun, johon Satafood osallistuu. Satakunta-brändi
pääsee jälleen hyvin esille.
– Tiedotustoiminnassa on tekemistä, ja yllättävää kyllä, myös
maakunnan sisällä. On erittäin
tärkeää, että myös maakunnan
sisällä ymmärretään satakuntalaisen ruoan laatu ja puhtaus ja tiedostetaan ruokaketjuun liittyvät
asiat.
Osuuskunta Satamaito
Kolme vuotta sitten 30-vuotisjuhliaan viettänyt maidontuottajien
omistama Osuuskunta Satamaito
tiedetään satakuntalaiseksi ja porilaiseksi.
– Satakuntalaisuus näkyy
nimessä, mutta markkinoinnissa
maakunnallisuutta ei varsinaisesti
hyödynnetä, sanoo Osuuskunta
Satamaidon markkinointi- ja
myyntipäällikkö Kari Karpale.
Satamaidon tuotteita toimitetaan Satakunnan alueen vähittäiskauppoihin ja valtakunnallisten
tukkukauppojen kautta tuotteita
on ravintoloissa ja muissa julkisissa paikoissa Etelä-Suomen alueelle saakka.
– Kuluttajamarkkinointi, joka
on samalla brändimarkkinointia,
keskittyy Satakuntaan ja maakuntahengen nostattamiseen. Liikevaihdon kasvun myötä jakelualuetta on laajennettu ja toimituksia on kaikille Suomessa toimiville tukuille ja muutamalle vähittäiskauppaketjullekin. Kuluttajakysyntää on alkanut tulla selkeästi
kahdesta suunnasta, pääkaupunkiseudulta ja Turusta, ja tavoitteena on päästä seuraavan vuoden aikana Turun vähittäiskauppaan mukaan.
Meneillään oleva lähiruokabuumi sopii Karpaleen mukaan
hyvin Satamaidolle, joka hakee
maidot läheltä ja vie ne lähelle.
– Keskisuurena toimijana pystymme toimimaan hyvin asiakaslähtöisesti ja tekemään nopeita
paikallistoimituksia. Asiakkaat
ovat tuttuja, ja heille on helppo
soittaa ja muuttaa tarvittaessa tilauksia joustavasti.
Toiminnan elinehto on, että
paikallista juodaan. Kaikki Satamaidon 203 maidontuottajaa
ovat noin 100 kilometrin säteellä
ja tiloilta haetaan maitoa viikon
jokaisena päivänä.
– Tuottajat ja juojat tulevat lähes
samalta alueelta, joka alkaa vahvan
tuottaja-alueen Karvian yläpuolelta ja jatkuu Laitilaan asti. Alueen jokaisessa vähittäiskaupassa on
Satamaidon tuotteita myynnissä.
Karpale arvelee, että maakunnan ulkopuolisille kuluttajille
Satamaito tuskin vahvistaa mielikuvaa satakuntalaisuudesta, vaan
pikemminkin lähiruoasta.
– Meillä pakkausulkonäkö on
selvästi muista poikkeava, hauska
ja omanlaisensa, Helli-lehmä osuu
silmään. Hellin kanssa jatketaan ja
seuraavaksi Helli osallistuu Pori
Jazzeihin ja elokuussa Kalevan
kisoihin.
Tapahtumiin Satamaito osallistuu harkiten ja resurssien mukaan.
– Olemme olleet vuodesta -95
lähtien mukana Pori Jazzeilla,
johon kutsumme valtakunnallisesti
meille tärkeitä asiakkaita ja kumppaneita. Tänä vuonna olemme
poikkeuksellisesti myös Kalevan
kisoissa, jotka ovat Porissa. Porin
Ässien kanssa olemme tehneet
yhteistyötä viitisentoista vuotta,
mutta muuten olemme viime vuosina näkyneet lähinnä urheiluseurojen nuorten toiminnassa.
– Kuluttajamessuilla emme ole
olleet muutamaan vuoteen, sillä
se on kallista. Lähinnä olemme
mukana tukkuliikkeiden ammattimessuilla, missä ostajat ja päättäjät
ovat mukana.
Yleisesti ottaen Satakuntabrändillä ei Karpaleen mielestä ole
valtakunnallista vaikuttavuutta,
sillä maakunnallisuudesta puuttuu
yhtenäisyys. Tuodaan esille yksittäisiä kaupunkeja, kuten Pori ja
Rauma, tai yksittäiset yritykset ja
tapahtumat tulevat esille.
– Satakunnasta pidetään välillä
meteliä, mutta kuitenkin se on
aika pienimuotoista. Pitäisi nähdä
kokonaisuus, Satakunta on paljon
muutakin kuin yksittäiset kaupungit tai halvat asunnot ja asuntomessut. Tarvitaan muutama selkeä
keihäänkärki, onko se sitten koulutuksellinen näkökulma vai alueen työpaikkojen esilletuominen
työn perässä liikkuville vai jokin
muu asia, mitä kaikkea Satakunta
mahdollistaa ja missä me oltaisiin
hyviä. Satakuntalaiset tunnetaan
sulkeutuneina, vähän kyrmyniskaisina ja suorapuheisina ihmisinä.
Se menee samaan tyyppikategoriaan kuin savolaisten kierous, se ei
ole oikeaa viestintää satakuntalaisuudesta. Meiltähän puuttuu pääkaupungin vetovoimaisuus valtavine opiskelu-, kulttuuri- ja urheilumahdollisuuksineen. Täältäkin
löytyy kyllä samaa, mutta pienemmässä koossa. Emme me haluakaan tänne miljoonia ihmisiä vaan
meille riittää kymmenet tuhannet.
Monilla markkinointikampanjoillakaan ei ole ollut Karpaleen
mukaan laajempaa vaikuttavuutta,
niitä on tehty lähinnä itselle. Tarvittaisiin enemmän resursseja,
leveämpää suunnittelua ja tyypitettyä, palvelevampaa ja pitkäkestoisempaa kampanjointia.
Osuuskunta
Satamaidon
markkinointi- ja
myyntipäällikkö
Kari Karpale.
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
7
Porin Leipä
Porilainen perheyhtiö Porin
Leipä Oy on leiponut satakuntalaisia makuelämyksiä lähes 70
vuoden ajan. Satakunta on ollut
selkeästi yrityksen taloudellinen
toiminta-alue, ja Porin Leipä
mielletään maakunnan keskuskaupungissa toimivana.
– Jakelualueet ovat paljolti
muodostuneet kaupparyhmien
mukaisten toimintojen kautta,
teemme kaikkia kaupan merkkejä. Läheltä lämmintä -tuotteita toimitetaan Vaasa-TurkuTampere -kehän sisäpuolelle.
Olemme Porin Leipä maakunnan ulkopuolellakin, eikä me
siellä mitenkään satakuntalaisuutta hävetä, kertoo Porin
Leipä Oy:n toimitusjohtaja
Timo Valli.
Porin Leivän brändituote
muodossa tai toisessa kautta
koko yrityksen historian on
ollut tälläkin hetkellä suosituin
tuote, Porin Poika.
– Porin Poika on sellainen
tuote, jota kysytään. Varsinkin ennen maakunnassa asuneet
tulevat kyllä hakemaan sitä seudulla käydessään. Paikkakunnankin nimeen liitettynä tuotteella on tuotearvo.
Omassa brändimainonnassa
yritys käyttää sanaparia Sydämellä Satakunnasta. Vallin
mielestä maakuntaa on tärkeä
tuoda esille ja Satakunta mielletään hyvin voimakkaana ruokamaakuntana, jossa on erittäin
monipuolinen elintarviketeollisuus ja laadukkaat tuotteet.
– Voimme olla ylpeitä, että
meillä on monipuolinen alkutuotanto ja jatkojalostus, koko
ketju alusta loppuun asti. Siitä
maakunta tunnetaan. Ehkä voisimme enemmänkin tuoda sitä
esille ja mennä rinta kaarella
maakunnan ulkopuolelle.
Maakuntanimenä Satakunnalla ei sinänsä Vallin mukaan
ole itseisarvoa, vaan se yhdistyy nimenomaan monipuoliseen osaamiseen myös elintarvikealalla, Satakunta tunnetaan
ruokamaakuntana. Valli viittaa
Satakunnan teollisuusvisioon
2020, jossa painotetaan kasvua
yli rajojen ja näkymistä entistä
enemmän yhteisenä brändinä.
– Voisimme kyllä rohkeammin yhteisesti painottaa satakuntalaisuutta.
Kesätapahtumissa, kuten
SuomiAreenassa ja jazzeilla
Porin Leipä pyrkii olemaan
mukana.
– Meitä on pyydetty maakuntaviikoillekin, mutta sinne
emme ole osallistuneet, koska
palveluja ja jakelualuetta pitäisi
laajentaa eikä meillä ole siihen
mahdollisuutta.
Porin Leipä tekee valtakunnallisesti yhteistyötä oululaisen
Antellin, tamperelaisen Linkosuon ja turkulaisen Rostenin
leipomoiden kanssa yhteisessä
elintarvikepoolissa, jossa hankitaan yhteisesti raaka-aineet.
– Se on yli maakuntarajojen
menevää yhteistyötä. Olemme
yhteistyössä myös monien
sidosryhmien kanssa, esimerkiksi Satakunnan Lääkäriau-
Porin Leipä Oy:n
toimitusjohtaja Timo Valli.
ton ja Satakunnan SPR-piirin
kanssa teemme yhteistyötä Nälkäpäivässä ja muissa tapahtumissa. Paikallisesti olen Satakunnan
Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja eli meillä on
täällä 11 jäsenyrittäjää, jotka
kuuluvat suoraan Leipuriliittoon. Viime kesänä liitolla oli
Leipuripäivät Porissa, yli 500
leipuria oli täällä pitämässä liittokokousta. Pori on osannut
hyvin suurtapahtumien brändäyksen, että maakuntaan saadaan
suurtapahtumia.
Yyterin Kylpylähotelli
Seppo Mäki-Ullakko.
8
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
Ensimmäisessä lauseessa Yyterin Kylpylähotellin kotisivuilla todetaan kylpylähotellin
sijaitsevan ainutlaatuisen kansallismaiseman
keskellä, Porin Yyterin ytimessä. Ympäröivä
luonto onkin kylpylähotellin olemassaololle
tärkein asia.
– Sanotaan, että Satakunta on Suomi pienoiskoossa. Meillä se tarkoittaa sitä, että
on meri tässä vieressä, ainutlaatuiset Yyterin hiekkarannat, joki lähellä ja on järviäkin, vaikka meidän asiakkaat tulevat meren
vuoksi. Satakuntalainen luonto on ykkösasia,
joka korostuu markkinoinnissamme, sanoo
Yyterin Kylpylähotellin yrittäjä, toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko.
– Toinen on ruoka, me korostamme satakuntalaista ruokaa ja lähiruokaa. Satakuntahan on Suomen ruoka-aitta, jossa ruoan
ympärillä on vahvoja toimijoita, erilaisia
lihataloja, Honkajoen vihannekset ja loistava leipä, ei pelkästään Porin Leipä, vaan on
monia muitakin. Miksi hankkisi ruokaa kauempaa, jos sen saa läheltä. Suurimman osan
ruoasta pystymme hankkimaan lähialueelta.
Meillä on tarjolla monipuolinen satakunta-
lainen saaristolaispöytä, jota kysytään paljon. Myös pöytiin tarjottavissa illallisannoksissa tuomme aina esiin satakuntalaista, on
kalaa alkuruokana ja tyrnistä tehtyä jälkiruokaa. Nämä korostuvat aterioissa.
Kolmanneksi Mäki-Ullakon satakuntalaisuuslistalla on itse yritys, jonka toiminnassa maakunnallisuus on ensi sijalla.
– Olemme satakuntalainen yritys, maksamme verot tänne ja ostamme täältä niin
paljon kuin mahdollista. Itse pyrimme käyttämään satakuntalaisia yrityksiä, ja uskon että
moni muukin satakuntalainen yritys ajattelee niin, että yritetään jättää raha ensin maakuntaan. Jos puhutaan kilpailijoista, niin välttämättä joku ketjuhotelli ei toimi näin, vaan
niiden on noudatettava ketjun toimintaperiaatteita.
Neljäntenä kohtana Mäki-Ullakko nimeää
markkinoinnissa tärkeinä henkilöt, jotka toimivat valtakunnallisten yhdistysten, liittojen ja yritysten hallituksissa tai toimielimissä.
Kun nämä organisaatiot järjestävät valtakunnallisia tapahtumia, niin satakuntalaiset
edustajat ajattelevat omaa maakuntaansa ja tuovat tilaisuuksia
tänne.
– Tällainen maakuntahenki on
meille erittäin tärkeää, meillä on
täällä puitteet ja mahdollisuus
järjestää näitä valtakunnallisia
tilaisuuksia.
Yyterin Kylpylähotellin asiakkaista yli 90 prosenttia on suomalaisia.
– Ulkomaalaisten osuus voisi
olla isompikin. Markkinoinnissa
ulkomaalaisille ei korostu pelkästään satakuntalaisuus. Esimerkiksi Venäjälle markkinoi-
daan isompaa kokonaisuutta,
koko rannikkoa Turun saaristoineen.
Juhannuksena Yyterin Kylpylähotellissa kajahtaa Midsummer Rock’n’Roll Jamboree, joka
houkuttelee paikalle sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita.
Ruosniemen Panimo
Käsintehtyyn ja omaleimaiseen
laatuolueen keskittyvän Ruosniemen Panimon nimestä ei
muualla asuva voi päätellä yritystä satakuntalaiseksi. Yrityksen porilaissyntyisen perustajan Juho-Matti Karpaleen
mukaan yrityksestä on tullut
neljässä vuodessa valtakunnallisesti tunnettu, mutta se tunnetaan porilaiseksi.
Diplomi-insinööri Karpale
kiinnostui oluen valmistuksesta
opiskellessaan Otaniemessä
prosessi- ja laitetekniikkaa.
– Prosessiin liittyvät ilmiöt
olivat jo osa koulutusta, mutta
oluen valmistaminen piti tietenkin opetella. Neljä teekkarikaveriani tuli mukaan oluen
tekoon ja harrastus laajeni yritystoiminnaksi vuonna 2011.
Olut valmistuu kiiltävissä
keittokattiloissa Karpaleen veljeltä vuokratussa vanhassa kivinavetassa, jossa Espoossa asuva
Karpale käy viikoittain. Viime
vuonna Karpale jätti päivätyönsä ja siirtyi kokopäiväiseksi
toimitusjohtajaksi ja pienpanijaksi.
– Meitä on nyt yhteensä seitsemän osakasta, joista muut toimivat omien toimiensa ohessa.
Entiset teekkarikaverit, nykyisin diplomi-insinööreistä tekniikan tohtoreihin, ovat osakkaina ja lisäksi on mukana kaksi
porilaista.
Karpale kertoo, että tuotebrändi syntyi insinööriporukan toimiston syövereistä. Tuotteiden nimet kuten
Insinööri, Sihteeri, Pikkupomo ja Piirimyyjä linkittyvät päivätyöhön. Myyntikanavia on eniten pääkaupunkiseudulla, mutta Insinööriä ja Sihteeriä myydään tukkuliikkeiden kautta päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomea. Tuotannon laajentuessa oluet ovat tänä
vuonna tulleet Satakunnankin
kauppoihin. Vahvemmat oluet
ovat myynnissä Alkon myymälöissä.
– Tilaustyönä teemme paljon ravintoloille, kaupoille ja
tapahtumille. Tien raivaaminen ravintoloihin oli kovan työn
takana, myös tukkuliike suhtautui kriittisesti ja vaati tuotteen
kehittämistä.
Satakunnassa Ruosniemen
Panimo osallistuu erilaisiin
olut- ja kesätapahtumiin, kuten
Porin Lähiruokapäiville, Rauman Suvipäivään ja Pub Winstonin oluttapahtumaan.
Yrityksellä on jo laajentamispaineita. Etelä-Suomi on
päämarkkina-aluetta, mutta
Karpaleen mukaan ei ole estettä
laajentaa lähellekin.
– Toimimme valtakunnallisesti, emme tuo satakuntalaisuutta esiin markkinoinnissa.
Tällaisella erikoistuotteella
voisi ehkä toimiakin paikallisena
toimijana, ellei Suomen alkoholilainsäädäntö olisi niin kireä.
Vierailijoille ei voi myydä olutta
mukaan, vaan pitäisi myydä
lisäksi elintarvikkeita ja sitä varten olisi hankittava monimutkaiset luvat.
Karpaleen mielestä Satakunta-brändi näkyy yleensä
yritysten nimissä ja ehkä kaupunkien nimistä, kuten Pori ja
Rauma, tulee enemmän mielleyhtymiä kuin maakunnan
nimestä.
– Itselleni Satakunnasta tulee
mieleen maaseutu ja kananmunat.
]
Ruosniemen Panimon
toimitusjohtaja, yrittäjä
Juho-Matti Karpale
valvomassa oluen
valmistusta.
Tule tutustumaan sivuillemme
Mahdollisuus
sija isautoon!
"$$!* /
JJorma Viljanen, myyntipäällikkö
&*
(#
,
&
[email protected].fi
"#%)*!()##--$)$).
r3VPTUFFOFTUPLÅTJUUFMZU
r"MVTUBKBQÅÅMMJQFTVU
r.BBMJQJOOBOLÅTJUUFMZU
r,FTUPWBIBVLTFU
r1VIEJTUVTBJOFJEFOKBBVUPWBIPKFONZZOUJ
KARTANON AUTOSUOJAUS
.ÅLJQVJTUPOUJF1PSJQVI
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
9
MATTI
HYYPPÄ
Porin kupariteollisuuspuisto
Yhteistyöstä
tehokkuutta
Aloitimme lehtemme viime numerossa sarjan Satakunnan teollisuuspuistoista.
Tutustuimme ensimmäiseksi Harjavallan Suurteollisuuspuistoon. Totesimme,
että kilpailussa pärjääminen on merkinnyt aina, varsinkin kansainvälisillä
markkinoilla toimiville yrityksille, toiminnan jatkuvaa tehostamista kaikilla
käytettävissä olevilla keinoilla. Kilpailulle on ollut ja on korostuneesti edelleen
ominaista sen jatkuva kiristyminen.
Yritysten välinen yhteistyö on yksi
merkittävä toiminnan tehostamiskeino. Se on osoittanut voimansa
myös Porin Kupariteollisuuspuistossa.
Kupariteollisuuspuistossa
toimii 14 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 1200 työntekijää. Puiston tuotannollisia isäntäyrityksiä ovat Luvata Pori Oy,
Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy ja Cupori Oy. Outotec
Research Oy:llä on puistossa suuri,
140 henkeä työllistävä tutkimuslaitos. Turun Kovakromi Oy jatkaa puistossa alueen vahvoja kromausperinteitä. Upcast Oy on teknologia-alan yritys, joka toimittaa
valuteknologiaa maailmanlaajuisesti. Muut puistossa toimivat yritykset ovat keskittyneet palvelutuotantoon – kuljetuksiin, kunnossapitoon, vartiointiin ja vastaaviin
tärkeisiin tuotantoa tukeviin palveluihin.
Boliden
Harjavalta Oy
Boliden Harjavalta Oy jalostaa
kuparia sekä Harjavallassa että
Porissa - Harjavallassa noin 300:n
ja Porissa noin 100:n työntekijän
voimin.
Yrityksen päätuotteet ovat kuparikatodi, kulta ja hopea. Kuparika10
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
todeja tuotetaan vuosittain Harjavallassa noin 135 000 tonnia.
Hopeaa tuotetaan vuodessa noin
130 000 kiloa ja kultaa 4 000 kiloa.
Harjavallan sulaton tuottamat kuparianodit jatkojalostetaan
kuparikatodeiksi kuparielektrolyysissä Porin Kupariteollisuuspuistossa. Kuparikatodit ovat tuotannon raaka-ainetta muille Porin
Kupariteollisuuspuiston isäntäyrityksille.
Bolidenin toimitusjohtaja Timo
Rautalahti kertoi viime numerossamme yhtiön saavan raaka-
aineestaan Suomesta vain 15 prosenttia. Vähäinen määrä aiheuttaa
kilpailukyvylle erityisiä paineita.
- Teollisuuspuistojen verkostoituneesta yritysmallista on meille
tuotannollisesti merkittävää hyötyä. Toimittajuus- ja asiakkuussuhteet ovat konkreettisesti lähellä.
- Palvelujen hinta, laajuus ja
laatu ovat meillekin avaintekijöitä.
Puistojen palvelujen tarjoajilla on
silti etulyöntiasema, koska he tuntevat alueen ja yritykset. Siten he
voivat tehdä paitsi kilpailukykyisiä
tarjouksia myös ehdotuksia ja ava-
uksia toiminnan kehittämiseksi.
- Palvelujen kokonaiskustannuksilla on jatkossakin suuri merkitys. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat hinnan lisäksi palvelujen
määrä, laatu, käytettävyys ja joustavuus. Lyhyesti sanottuna euron
suutari voi tehdä 50 euron virheen. Meillä mahdollisten virheiden kustannuksiin pitää ikävä
kyllä lisätä muutama nolla perään.
Omalta osaltamme pyrimme tekemään palvelujen tarjoajien kanssa
pitkäjänteistä ja kehittyvää yhteistyötä.
Luvata Pori Oy
KUVA: LUVATA PORI
Luvata Pori Oy:n toimitusjohtaja Jussi Helavirta arvioi realistisesti useimpien porilaisten
ja laajemmin satakuntalaistenkin pudonneen hieman kärryiltä
Kupariteollisuuspuiston yritysten
toiminnasta viime vuosien liiketoimintajärjestelyjen takia.
- Useimmat ajattelevat varmaan
toimintaa entisen Outokummun
kautta. Siksi aluksi muutama sana
Luvata Groupista, jolla on 6 300
työntekijää 36 tehtaassa kaikkiaan 17 maassa, konkreettisen joka
puolella maapalloa. Porissa meitä
on noin 330.
- Luvata Group on jaettu kolmeen divisioonaan. Ne tuottavat
lämmönvaihtimia, putkia ja eri-
Jussi Helavirta.
koistuotteita. Itse johdan Luvata
Pori Oy:n lisäksi yrityksen koko
erikoistuotedivisioonaa, jolla on
noin 1 200 työntekijää Porin
tehtaamme lisäksi 9 tehtaassa
USA:ssa, Brasiliassa, Englannissa,
Kiinassa ja Malesiassa. Porissa on
siten Luvata Pori Oy:n oman hallinnon lisäksi Luvatan erikoistuotedivisioonan pääkonttori.
- Luvatan erikoistuotteita ovat
esimerkiksi hitsauselektrodit, jotka
valetaan Porissa ja jatkojalostetaan
Englannissa USA:ssa, Brasiliassa
ja Kiinassa. Suuri osa maailman
autoista, erityisesti kalliit merkit,
hitsataan valmistamillamme elektrodeilla. Euroopassa niitä käyttävät esimerkiksi Mercedes- Benz,
BMW ja Audi. Aurinkopaneelien
piikennoihin valmistamme tinapinnoitettua erittäin puhtaasta
kuparista valmistettua virrankeräyslankaa. Olemme myös merkittävä suprajohtavien lankojen valmistaja. Niitä käytetään muun
muassa magneettikuvauslaitteissa.
Erikoisosaamista vaativia tuotteitamme ovat myös johdinputket,
joita käytetään generaattoreiden
jäähdytysjärjestelmissä. Viimeisenä voisi mainita metalli- ja kaivosteollisuudessa käytettävät jäähdytyselementit. Oikean mielikuvan varmistamiseksi kannattanee
Suprajohtimien valmistusta.
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
11
mainita, etteivät ne ole mitään
kevyttä hyllytavaraa, vaan
kokoonpantuna halkaisijaltaan
jopa kymmenmetrisiä erikoistuotteita.
Toimintastrategiamme voidaan tiivistää kahteen lauseeseen. Meidän on toimittava
siten, että asiakkaat haluavat
ostaa meiltä. Toiminnassamme
on varmistuttava siitä, että ihmiset haluavat olla meillä töissä.
Näiden vaatimusten valossa
meidän on arvioitava myös
Poria sijoituspaikkana, muistuttaa Jussi Helavirta.
- Olemme tyytyväisiä Poriin.
Osaavaa henkilöstöä on saatavilla. Elinkustannukset ovat
pääkaupunkiseutuun verrattuna edullisia. Logistisesti Pori
sijaitsee Suomen kartalla satamien takia hyvällä paikalla. Pitkän kupariteollisen historian
takia kupariosaaminen on korkealla tasolla.
- Luvata Group on sijoittanut perustuotteita valmistavat tehtaansa eri mantereille
lähelle asiakkaita. Tuotteita ei
kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Luvata Pori Oy on erikoistuotteiden valmistajana
siinä mielessä edullisessa asemassa, että korkean jalostusarvon tuotteet kestävät taloudellisesti pitkähkötkin kuljetusmatkat. Vientimaitamme ovat
Euroopan lisäksi USA, Kiina,
Intia, Turkki ja Taiwan.
- Kupariteollisuuspuistossa
toimivat palveluyritykset alentavat kokonaiskustannuksiamme.
Kuljetukset, vartioinnit, ruokailu, kunnossapito ja vastaavat kulut saadaan yhteistyössä
pidettyä paremmin kurissa. Se
edellyttää kuitenkin isäntäyrityksiltä tarkkaa kustannusseurantaa. Ilman sitä alun edelliset
palvelut saattavat alkaa nousta
huomattavastikin yleistä kustannustaso nopeammin. Siksi
myös palveluyritysten on koko
ajan tehostettava toimintaansa.
Tulevaisuutta on näinä
aikoina entistäkin vaikeampi
arvioida. Jussi Helavirrallakaan
ei toimivaa kristallipalloa ole.
Joitakin arvioita voi silti esittää.
- Kannaltamme tärkeät teollisuudenalat ovat maailmalla
kasvussa. Sairaalatuotteiden
kysyntä kasvaa 3-5 prosentin
vuosivauhtia. Olemme päätoimittaja kaikille autoteollisuuden laatubrändeille. Emme siis
tuota juurikaan osia autoihin,
vaan autojen valmistusprosessiin, vaikkakin sähköautot ovat
meille tärkeä tulevaisuuden segmentti. Sähkönjakelu kasvaa
kehittyvissä maissa ja muuallakin verkkoja uusitaan säännöllisesti. Näillä perusteilla tulevaisuutemme näyttää vakaalta.
Aurubis Finland Oy
Aurubis Finland Oy on osa maailmanlaajuista Aurubis-konsernia,
joka on saksalainen pörssiyhtiö.
Konserni työllistää 11 maassa noin
6 500 työntekijää 16 tuotantolaitoksessa. Sen tuotanto on keskittynyt Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, mutta myynti on käytännössä
maailmanlaajuista. Konsernin
merkityksestä maailman kuparija kuparituotemarkkinoilla kertonee se, että yritys on johtava integroitu kuparintuottaja ja maailman
suurin kierrätyskuparin käyttäjä.
Aurubis Finland Oy:n tarina
Porin Kupariteollisuuspuistossa
alkoi syyskuun alussa 2011 Luvata
Pori Oy:n myytyä kuparin valssaustuotantonsa Aurubikselle.
Yhtiön Porin tuotantoyksikköjä
12
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
ovat Kuparivalimo ja Valssaamo.
Tuotevalikoimaan kuuluvat valssatut kuparilevyt ja –nauhat sekä
kuparivalanteet erityisesti sähkö-,
elektroniikka- ja rakennusteollisuudelle. Yrityksen palveluksessa
on noin 210 työntekijää. Toimitusjohtaja Hannu Heiskanen
kertoo yrityksen tavoitteena olevan saada sinänsä kilpailukykyinen
tuotanto operatiivisella käyttökatteella mitattuna merkittävään kasvuun.
- Olemme päässet aloitushetken
negatiivisesta operatiivisesta käyttökatteesta jo positiivisen puolelle, noin 5,5 miljoonaan euroon.
Tavoitteenamme on nostaa kate
parin seuraavan vuoden aikana
noin 9 miljoonaa euroon.
- Pori on ammattitaitoisen työvoiman saannin kannalta hyvä
sijoituspaikka. Kupariteollisuuspuiston yritykset muodostavat
Hannu Heiskanen
kokonaisuutena toimivan yhtälön. Olemme itse Bolidenin asiakas ja toimitamme vastaavasti
tuotteitamme Luvatalle ja Cuporille. Tällaista alan yhtenäistä keskittymää ei tietääkseni ole muualla maailmassa. Ei ainakaan kovin
montaa. Puiston yritykset toimivat
aktiivisessa yhteistyössä ja keskustelevat yhteisistä asioista säännöllisesti. Kun lisäksi puistossa toimivien palveluyritysten tarjonta on
kattavaa, ovat toiminnan perusedellytykset kunnossa. Suomen
sijainti kaukana keskeisistä markkinoista on tosiasia, jonka kanssa
on tultava toimeen.
- Tulevaisuuden kannalta tuotantomme kasvattaminen on välttämätöntä. Mielestämme se on
myös mahdollista. Pyrimme jatkuvasti tehostamaan tuotantoamme
siten, että pystymme samalla työntekijämäärällä tuottamaan enemmän. Työntekijämme ovat jo osoittaneet ammattitaitonsa ja sitkeytensä. Myös joustavuutta on löytynyt tarpeen vaatiessa mukavasti.
- Kupari on jatkossakin ominaisuuksiensa ansiosta kilpailukykyinen raaka-aine. Omalta kohdaltamme odotan erityisesti kupariarkkitehtuurin nousua katto- ja
julkisivuverhoilussa.
- Haemme parhaillaan uutta
ympäristölupaa. Ehtojen kiristäminen aiheuttaa lisäkuluja. Toimintamme on jo nyt kansainvälisesti vertailuja ympäristöystävällisyyden kärkiluokkaa, joten lisäkustannuksia ei tässä tilanteessa enää
tarvittaisi.
Upcast Oy
Outokumpu niitti mainetta myös
keksintöjen ja tuotekehittelyn
ansiosta. Esimerkisksi elektrolyysi ja pystyvalumenetelmä tunnetaan kuparialan ammattipiireissä ympäri maailmaa. Pystyvalumenetelmä, jossa kuparilankaa pystytään valamaan keskeytymättä lähinnä kaapeliteollisuuden
tarpeisiin, kehitettiin 1960-luvun
lopussa. Vaikka sen patenttisuoja
päättyi 90-luvun puolivälissä,
on menetelmällä edelleen vahva
jalassija Kupariteollisuuspuiston
toiminnassa. Perinteitä on vuodesta 2006 jatkanut Upcast Oy,
jolloin toimiva johto ja pari sijoittajaa hankkivat liiketoimintakaupalla toiminnan omistukseensa.
Upcastin toimitusjohtaja Jukka
Lähteenmäki kertoo yrityksen
nykyisistä toimintamuodoista.
- Me toimitamme asiakkaille eri
puolilla maailmaa koko pystyvaluprosessin eli laitteet sekä kokoonpanossa että tuotannossa tarvittavan tietotaidon.. Me emme itse
valmista laitteita, vaan teetämme
ne alihankintana. Kaupan jälkeen
vastaamme asiakkaan varaosapalvelusta, annamme teknistä neuvontaa ja ratkaisemme esimerkiksi mahdollisia laatuongelmia.
Näitä tehtäviä hoitamassa on yrityksessämme 25 henkilöä. Lukuun
ei sisälly alihankkijoiden henkilökunta.
- Vaikka pystyvalumenetelmä
on keksintönä jo vanha, olemme
jatkuvalla prosessin kehittämisellä pystyneet parantamaan laitteistojemme tuottavuutta. Vaikka
emme kilpailekaan hinnalla, osaavat monet asiakkaat laskea laitteiston elinkaarikustannukset oikein.
Niissä laskuissa pärjäämme hyvin.
- Tällä hetkellä Aasiaan ei uusia
toimituksia juurikaan mene. Sen
sijaan Eurooppa, Etelä- ja Pohjois-Amerikka sekä Afrikka ovat
kannaltamme vilkastuneet. Liikevaihtomme on vaihdellut vuosit-
tain 10-15 miljoonan euron välillä.
Tilannettamme on auttanut myös
vanhojen linjojen monernisointi.
- Kupariteollisuuspuisto ja Pori
ovat kannaltamme hyvä paikka liiketoiminnan harjoittamiseen. Logistiikka ja puiston palvelut pelaavat.
Koska meillä ei ole omaa laitevalmistusta, on Satakunnan osaava
metalliteollisuus meille elintärkeä.
Heillä on kokemusta ja tietoa. Joudumme ostamaan maailmalta vain
joitakin erikoislaitteita.
- Olemme viimeisimpien kolmen
vuoden aikana palkanneet jonkin
verran myös uutta henkilökuntaa.
Olemme löytäneet paikoille osaavia
ihmisiä. Joissakin tapauksissa rekrytointi on epäonnistunut esimerkiksi
aviopuolison työnsaantivaikeuksien
takia. Puiston etuihin kuuluu olennaisesti myös se, että kaikki alueella
osaavat ja tietävät, mistä puhutaan –
kuparista ja sen käsittelystä. Vähätellä ei myöskään voi sitä vaikutusta,
minkä puisto antaa ympäri maailmaa tuleville asiakkaille. Vaikka
olemme vain pieni osa puistosta,
antaa alue massiivisen kuvan kuparista ja sen jalostuksen osaamisesta.
Ukrainassa
toiminnassa
oleva UPCASThybridilinja,
jolla asiakas
voi tarpeensa
mukaan valaa
sekä Cu-lankaa
että Cu-putkea
tietyin
osavaihdoin.
Jukka Lähteenmäki.
- Vaikka kilpailu kiristyy koko
ajan, katson tulevaisuuteen luottavaisesti. Näkymät ovat suhteellisen hyviä. Koska toimimme
joka puolella maailmaa, aina jossakin tapahtuu meidänkin alallamme jotain.
- Meidän henkilökuntamme
matkustaa paljon maailmalla.
Siksi toivon Porin lentoyhteyksien paranevan ja pysyvät jatkossa hyvinä, muistaa Jukka Lähteenmäki muistuttaa.
]
Paljon muuta
Porin Kupariteollisuuspuistosta
riittäisi asiaa paljon enemmänkin. Esimerkiksi Cupori on johtava kuparisten LV-asennusputkien toimittaja Pohjoismaissa ja
yksi suurimmista teollisuusputkien toimittajista Euroopassa. Yritys tekee tällä hetkellä 174 työntekijän voimin noin 100 miljoonan euron liikevaihdon. Toivo-
kaamme, että Satakunnan kuparijalka kestää murtumatta vielä pitkään koko maakunnan elinvoimaisuuden tärkeänä takaajana.
MATTI
HYYPPÄ
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
13
Kurkistus
TEKSTI
JA
KUVAT
AULI
AALTONEN
Yyterin golfkentän
kulisseihin
Yyteri Golfilla on myötätuuli ja hyvä vire päällä, kenttä on erinomaisessa
kunnossa ja palvelut toimivat. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö
mahdollistaa pelaamisen ja kentällä viihtymisen.
Yyteri Golf Links Oy:n toimitusjohtaja
Markus Björlin luonnonkauniissa
työympäristössään.
Yyteri Golf Links Oy:n toimitusjohtaja
Markus Björlin kertoo, että yhtiö ylläpitää kenttää ja vastaa kentän kunnosta
sekä alueen palveluista yhdessä yhteistyötahojen kanssa.
– Noin kahdenkymmenen ammattilaisen joukko pyörittää toimintaa. Asiakaslähtöisen palvelun takana ovat aina ihmiset ja siinä tarvitaan monenlaista ammattitaitoa ja oikeanlaista palveluasennetta.
Yyteri Golfilla on nyt juhlavuosi, 25
vuotta sitten kentällä pelattiin ensimmäiset kierrokset. Merkkivuotta juhlistetaan
pelaamisen merkeissä pitkin kautta, ja 8.
elokuuta pidetään juhlakilpailut.
– Julkisuudessa on paljon puhuttu,
että golfosakkeet eivät käy kaupaksi ja
että lajin ympärillä on Suomessa alavireisyyttä. Meidän tilanteemme on posi-
Kentänhoitajilla on käytössään spesiaalikoneistoa:
karheikkoleikkuri, viheriöleikkuri ja ruiskukone. Kierrokselle
lähdössä Jukka Kukkonen (vas.), Teemu Kiviharju, Jyri
Nordström, Jouni Duldin, Pertti Rostedt, Sirpa Muurinen ja
Kari Elonen.
14
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
tiivinen. Kenttäyhtiö on taloudellisesti
hyvässä kunnossa ja harrastajien määrä
on kasvussa. Uskon vahvasti, että kysyntä
myös golfosakkeista ja osakkeisiin liittyvistä pelioikeuksista tulee kasvamaan
Yyterissä. Tämä vaatii pitkäjänteistä
työtä myös tulevien vuosien aikana.
Björlin kehuu Yyterin ainutlaatuista
ympäristöä ja kenttää, jossa riittää sopivasti haastetta ja joka houkuttelee myös
vieraspelaajia.
– Sateetkaan eivät juuri haittaa, sillä
kangasmetsässä ja dyynialueella vesi
menee hyvin läpi ja myöhään syksylläkin kenttä on kuiva ja hyvin pelattavissa.
Viime vuonna kausi kesti lähes koko vuoden ja kierroksia pelattiin noin 30 000,
mikä on erinomaista tasoa 18-väyläiselle
kentälle.
Kentän on oltava kunnossa pelaajia varten ja siitä vastaa Jyri Nordström.
Kentänhoitoryhmän työpäivä alkaa
aamukuudelta palaverilla ja työnjaolla.
– Viheriöt hoidetaan ja reiät vaihdetaan kesäaikana joka päivä. Maanantai,
keskiviikko ja perjantai ovat perusteellisemmat hoitopäivät, kertoo Nordström.
– Lannoitukset, ilmastukset, kylvöt,
bunkkerien hoito ja muut esivalmistelut ovat suuritöisimpiä, sen jälkeen leikkuu on yhtä juhlaa. Nurmipintaa ilmastetaan vähintään kerran kuukaudessa, jotta
maasta tulee ilmava.
Pelaajille kävelyä tulee yhden kierroksen aikana noin 10 kilometriä, mistä saa
käsityksen työn suuruudesta.
Head caddiemaster Tiia
Viljanen toimistossaan.
Caddiemaster-toimisto on hermokeskus, jonka kautta kaikki
pelaajat tulevat ilmoittautumaan. Palvelutoimiston työntekijä voi olla ainut henkilö, jonka
esimerkiksi vieraspelaaja tapaa.
Asenne ja palvelualttius korostuvat vuorovaikutteisessa työssä.
Siistijä Katri Kuusimäki
viimeistelemässä
pukuhuoneiden tiloja.
Toimistossa
palvelevat
Tiia Viljanen, Ville Suvikas, Elli Lindgren ja Nelli
Heiska. Sesonkiaikana toimisto on avoinna aamukahdeksasta iltakahdeksaan ja työtä tehdään aamu- ja iltavuorossa.
– Peliaikojen varaaminen
pelaajille on keskeinen toiminta,
meillä on käytössä NexGolf -järjestelmä, jonka kautta varaukset tehdään. Meille tulee puhelimitse paljon erilaisia kyselyjä,
teemme rahastusta ja myymme
golfvälineitä.
Kilpailuihin
teemme lähtöjä ja tuloslaskentaa. Kilpailuja meillä pidetään
paljon, on yritysten kutsukilpailuja, seuran järjestämiä avoimia
kilpailuja ja jäsenille suunnattuja. Viime vuonna oli yli 130
kisaa, kertoo head caddiemaster
Tiia Viljanen.
Vastikään restonomiksi matkailupuolelta valmistuneella
Viljasella on asiakaspalvelutyöstä vankka kokemus, ja golfia hän on pelannut yli kymmenen vuotta.
Yyteri Golfissa työskentelee nyt
toista kautta oma siivooja, ja asiakkailta on tullut hyvää palautetta.
Siistijä Katri Kuusimäki
pitää paikat kunnossa arkipäivisin aamuseitsemästä kolmeen.
– Siistin hygieniatilat, wc:t,
saunat, pukutilat, yleistilat,
aulat, metsäwc:t ja taukotuvan
sekä myös omat tilat. Piha-alueella teen yleistä siisteyttä ja
perkausta, välillä kierrän kentällä, tyhjennän roskikset ja huolehdin lyöntipisteiden ja parkkipaikan siisteydestä.
Kuusimäki kertoo nauttivansa
itsenäisestä ja monipuolisesta
työstä.
22. KAUPPAKAMARIGOLF
Yyterissä 11.9.2015
Klubitalon toisessa kerroksessa sijaitsee 100-paikkainen täyden palvelun ravintola
19. reikä, jonka ravintolapalveluista vastaa Paulan Pidot. Restonomi Kaisa Blomster pyörittää ravintolaa yhdessä äitinsä,
Paula Blomsterin kanssa.
– Viides vuosi on meneillään tässä. Kesäaikana meillä on
kymmenkunta työntekijää, talvella puolet vähemmän. Ravintola on auki joka päivä kello
8–21. Teemme alusta saakka itse
kaiken ruoan leivästä lähtien.
Lounasasiakkaista suurin osa
tulee ulkopuolelta ja pelaajista
vieraspelaajat käyttävät enemmän lounaspalveluja. Lounasaikana on satakuntalainen pitopöytä ja lounaan jälkeen voi
tilata annoksia. Kahvila toimii
koko ajan ja kentälle voi saada
pientä suolaista mukaan. Lisäksi
pelaajien taukotuvassa on kesäaikana lähes päivittäin myyjä ja
muina aikoina automaateista
saa välipalaa ja juomista, kertoo
Kaisa Blomster.
Työpäivän päätteeksi Kaisa
Blomster usein ottaa golfvarusteensa ja lähtee kentälle rentoutumaan.
Porilainen Golf Pro Juuso
Pelkonen vastaa kolmatta
kautta Yyteri Golfin opetus- ja
valmennustoiminnasta.
– Aloittelijoille pidän alkeiskursseja. Kurssilla he suorittavat Green Cardin ja saavat
oikeuden liittyä seuran jäseniksi. Alkeiskurssin jälkeen voi
kehittää omaa peliään esimerkiksi jatkokurssilla tai yksityisopetuksessa, joissa keskitytään
tarkemmin yksittäisiin svingin
asioihin.
Yyteri Golf ry tarjoaa valmennustunteja seuran junioreille
ja senioreille. Pron tarjoamiin
palveluihin kuuluvat myös yritystapahtumat, joilla käydään
läpi erilaisia lyöntejä ja golfin
perusasioita.
Kauppatieteitä opiskelevan
Pelkosen tutkinto on gradua
vaille valmis. Golfin ohella hän
on kesätöissä pankissa ja näin
ollen kesäkuukausina golfkurssien pitäminen painottuu iltaan
ja viikonloppuihin.
– Olen ikäni harrastanut golfia ja osallistunut usein esimerkiksi nuorten SM-kilpailuihin.
Olen suorittanut liiton golfohjaajan perustutkinnot 1 ja 2.
Pelkonen toivottaa kaikki
innokkaat tervetulleiksi kursseille ja pelaamaan mukavaan
ilmapiiriin.
]
Yrittäjä Kaisa Blomster
viihtyy Yyteri Golfin
ravintolamiljöössä.
Yhteistyökumppaneina:
Kilpailuun voivat osallistua kauppakamarin
jäsenyhteisöjen edustajat.
Yhteislähtö klo 9.30
Ilmoittautumiset kauppakamariin
puh. 634 0700 tai sähköpostilla
[email protected].fi
viimeistään 4.9.2015.
Ilmoitathan seurasi ja tasoituksesi.
Porin Kuntoklubi
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
15
MATTI
HYYPPÄ
Puutarhoista ja pihoista huolehditaan,
isoja investointeja
lykätään
Kahden porilaisen
kerrostalon pihoissa
työskentelee raavaita
työmiehiä. Lapiot
heiluvat ja raskaat
työkoneet jyrisevät.
Jotain outoa kuvassa
on – miehet istuttavat
kukkasia.
Puutarhojen, piha-alueiden ja
yleensäkin ympäristön hoito on
levinnyt suomalaisten keskuuteen viime vuosikymmeninä ilahduttavalla tavalla. Vielä muutama
vuosikymmen sitten ulkomaalaiset valittivat, että pihamaisemat
muuttuivat Ruotsista Suomeen
tultaessa kuin veitsellä leikaten.
Mitä idemmäs mentiin sitä enemmän autonromuja, maatalouskoneita, maalaamattomia piharakennuksia ja hoitamatonta heinikkoa
talojen ympäristössä näkyi. Kyselemme, onko taloustilanne vienyt
puhdin myös lähiympäristön hoidosta.
- Työskentelin Porin puistotoimessa 41 vuotta. vastasin alueiden
suunnittelusta ja rakentamisesta.
Yhtenä esimerkkinä on Porin
tapahtuma-areena. Näin eläkepäivinä teen pihasuunnitelmia ja valvon töitä aina silloin tällöin. Tämä
kohde on poikkeuksellisen laaja ja
Isoja investointeja lykätään
Alussa mainittujen kerrostalojen
työmaasta vastaa Porin puistotoimesta eläkkeellä oleva insinööri
Matti Nurmi.
16
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
Matti Nurmi.
pitkäaikainen. Kolme taloyhtiötä
teetti yhteishankintana linjasaneeraukset ja muita kunnostustöitä.
Kustannus arvio taisi olla noin 4,5
miljoonaa euroa. Yksi taloyhtiö,
jossa on kaksi erillistä kerrostaloa,
päätti tehdä samassa yhteydessä
piha-alueiden perusteellisen kunnostuksen. Tein suunnitelmat ja
työt aloitettiin maaliskuussa 2014.
Työ valmistuu, kun sokkelirappaukset ja –maalaukset sekä talojen kuumavesipesu saadaan tehtyä kesäkuussa. Täällä on uusittu
kaikki sadevesiviemäreistä alkaen.
Piha-alueilta on poistettu 55 senttiä vanhaa pintakerrosta. Asfaltoinnit ja viheralueet on uusittu, uudet
aidat rakennettu ja niiden viereen
istutettu myös viheraita. Pihoja on
kivetty laajasti ja rakennettu kuk-
kaistutuksille omat altaat. Pihakunnostuksen kokonaiskustannukset ovat noin 120 000 euroa. Vanhat pihatkin tarvitsevat rakennusten tapaan kunnostusta.
- Oma arvioni on, että näin suuria pihakunnostuksia lykätään
taloustilanteen takia, mutta pienempiä kyllä tehdään entiseen
malliin.
Maanrakennus Mäenpää Oy:n
toimitusjohtaja Jarkko Mäenpää vahvistaa Matti Nurmen
arvion.
- Olimme mukana linjasaneerauksen edellyttämissä maansiirtotöissä. Siksi oli luontevaa jatkaa
työtä myös pihakunnostuksessa.
Näin isoja pihakunnostuksia mittavine maansiirtotöineen ei kovin
usein nykyisin eteen tule.
ATK-alalta yrittäjäksi
Marita Wallin.
Vielä muutama vuosi sitten piharakentamiseen keskittyneitä yrityksiä sai etsiä kissojen ja koirien kanssa. Pihoja tehtiin vähän
”vasemmalla kädellä” muiden
maansiirtotöiden yhteydessä. Nyt
tilanne on tässä suhteessa parantunut. Yksi esimerkki on yrittäjä Marita Wallin, joka perusti
vuonna 2006 PIHA.SI –nimisen
pihasuunnitteluun ja viherrakentamiseen keskittyneen yrityksen,
jonka kotipaikka on Luvia ja toimialue koko Satakunta.
- Minulla on vahva ATK-tausta
Teollisuuden Voimasta Olkiluodosta sekä Modultekista Porissa.
Osallistuin harrastusmielessä silloisen Huittisten aikuiskoulutuskeskuksen ulkoalueiden suunnittelukurssille. Tajusin heti, että tällaista konkreettista tekemistä olin
aina kaivannut. Opiskelin alalle ja
nykyisin opetan alan saloja yritystoiminnan ohessa myös Satedussa.
- PIHA.SI tekee kaiken pihasuunnittelusta salaojituksen ja
sadevesiviemäröinnin kautta puuja kivirakentamiseen asti. Teen
työtä kesäisin vähintään kolmen
vakituisen työntekijän kanssa.
Työn monipuolisuudesta johtuen
käytämme paljon eri yhteistyökumppanien palveluja.
- Hyvässä pihasuunnittelussa
otetaan kaikki tarpeet huomioon.
Hyvin suunniteltu kaunis piha on
viihtyisä, se lisää kiinteistön arvoa
tutkimusten mukaan jopa 11 prosenttia, se on turvallinen, toiminnallinen, hyvin valaistu, terapeuttinen tuoksuineen ja pienenkin kotipuutarhan tarjoamine makuineen.
Kun suunnittelijalle on lisäksi rohkeasti kertonut omat toiveensa, on
kokonaisuus vielä parempi.
Kustannukset
- Uudisrakentamisessa nyrkkisääntönä pidetään, että noin 10
prosenttia kokonaiskustannuksista
käytettään piha-alueisiin. Jos pihaalue on kasvipainotteinen, kustannukset ovat nopin 20 euroa/neliö,
jos kivipainotteinen (betoni) noin
50 euroa ja jos luonnonkivipainotteinen noin 100 euroa/neliö. Tällä
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
17
Tuorsniemen koulun
uusi huoltorakennus.
Topi Aggen kanssa
työskentelee työmies
Ville Vasama.
Topi Agge.
18
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
hetkellä 25-30 euroa/neliö on keskimääräinen pihakustannus, arvioi
Marita Wallin.
- Taloustilanne näkyy jonkun
verran yksityispuolella kysyntää
heikentävästi. Taloyhtiöt käyttävät, varsinkin uudisrakentamisessa, varoja enemmän piha-alueisiin. Eivät nekään silti hyvien aikojen malliin. Toisaalta trenditietoisuus on kasvanut ja ymmärrys
hyvin suunniteltujen pihojen merkityksestä kiinteistön arvolle. Pääkaupunkiseudulla taloustilanne ei
niinkään näy. Siellä on pikemminkin huutava pula tekijöistä. Porissa
Rakennusvalvontatoimisto vaatii uudisrakentamisen yhteydessä
pihasuunnitelman tekoa. Annan
tietenkin kaupungille tästä ison
plussan.
- Jos pihasuunnittelua ja muita
erikoistaitoja tarvitaan, pyydän
apua Marita Wallinilta. Yleisellä
tasolla toivoisin, että piharakentajat ottaisivat yhteyttä tarpeeksi
ajoissa ennen suunniteltua rakentamista. Ainakin meillä töitä riittää sen veran, etten ehdi tänäkään
kesänä pitää kesälomaa. Sinänsä
tilanteessa ei ole valittamista.
- Monesti asiakas haluaa myös
pientä kunnostusta –nurmikko
pitäisi uusia ja terassikin olisi
mukava olla. Jonkinlaisina alkaenhintoina voisin sanoa, että sadan
neliön nurmikon uusiminen maksaa noin 700 euroa ja noin 10
neliön terassin teko noin 1 500
euroa. Näistä lähdetään ylöspäin
pinta-alojen ja muiden vaatimusten kasvaessa.
Ei vieläkään kesälomaa
Pelot eivät ole käyneet toteen
Yrittäjä Topi Agge vastaa Asennus & Rakennus Agge Oy:n toiminnasta. Rakennusurakoiden
lisäksi yritys tekee terasseja, pergoloita ja viheralueita.
Myyjä Tiina Isokytö on vastannut Porin K-Raudan piha- ja puutarhaosastosta yli 10 vuoden ajan.
Sinä aikana osastoa on laajennettu
sekä tilojen että valikoimien osalta.
- Pihan ja puutarhan merkitys
asiakkaille on kasvanut vuosi vuodelta. Elämyksiä halutaan kokea jo
myymälässä. Siksi asiaan on myös
panostettu paljon alan eri liikkeissä. Talouden alamäki sai ainakin minulle perhosia vatsaan. Pelkäsin katselevani sesonkiaikanakin puolityhjää myymälätilaa.
Onneksi pelkoni eivät ole toteutuneet. Olen jopa tehnyt useista
tuotteista merkittäviäkin jatkotilauksia.. Kaikkien tuotteiden koh-
dalla se ei onnistu, kotimaisten
osalta onneksi usein.
- Suomalaiset satsaavat edelleen
laatuun. Kalleimmillekin tuotteille
löytyy edelleen ostajia. Yhtenä
esimerkkinä on grillausbuumi.
Otimme vähän aikaa sitten myyntiin myös todella halpoja grillejä. Lopulta siitä ei ostanut juuri
kukaan, mutta kalliit mallit menivät kaupaksi. Nykynuori saattaa
hyvin kertoa ilmeenkään värähtämättä harrastuksikseen salibandyn ja ruoanlaiton. Vielä parikymmentä vuotta sitten jälkimmäistä
olisi pidetty hieman outona.
- Toinen asia, jossa olin onneksi
väärässä, ovat istutukset. Oletin
suunnan olevan kohti ikivihreyttä.
Sen sijaan omenapuut, marjapensaat ja muut hyötykasvit tekevät
yllättävän hyvin kauppansa. En
tiedä, miten nettikauppa lopulta
vaikuttaa perinteiseen myymälämyyntiin. Ainakin tällä hetkellä
asiakkaat haluavat henkilökohtaista neuvontaa piha- ja puutarhaasioissa. Taantumakaan ei vaikuta,
koska ihmiset viihtyvät silloin
Tiina Isokytö.
enemmän kotona ja kiinnittävät
samalla huomionsa myös omaan
ympäristöönsä.
- Toukokuun alussa alkaneen
ja vuoteen 2018 kestävän hankkeen tavoitteena on edistää
työllistämistä tukevien Green
Care –menetelmien käyttöönottamista kunnallisessa työllistämisessä sekä työllistämis- ja
kuntoutuspalveluja tuottavissa
järjestöissä ja yrityksissä.
Vastaavasta toiminnasta on
saatu esimerkiksi Hollannissa
hyviä tuloksia.
Luonto on todellinen liittolaisemme. Hankkeeseen voi
tutustua tarkemmin osoitteessa
www.pori.fi/gc
]
Luonnollisesti töissä
–Green Care
Toisaalla lehtemme tässä
numerossa kansanedustajat
toivoivat lisälobbausta ollakseen asioista paremmin selvillä. Itse sain taannoin yli tunnin tehokasta lobbausta hankkeesta Luonnollisesti töissä –
Green Care. Hanke on laaja,
kunnianhimoinen ja kehittää
Satakunnassa täysin uusia toimintamalleja. Se liittyy olennaisesti luontoon ja kaupunkienkin viheralueisiin.
- Asian perinpohjainen selvittäminen tässä yhteydessä on
mahdotonta. Muutama mielestäni keskeinen kohta kannattaa tuoda julki, että päästään alkuun. Tiedot perustuvat
Porin kaupungin työllisyyden
hoidon päällikkö Juha Laineen sekä hankekoordinaattori
Pekka Stenforsin ja projektiasiantuntija Mikko Katajan
antamiin tietoihin.
Aluksi poimintoja tutkimustuloksista:
- Jo viiden minuutin oleskelu
luonnossa kohottaa merkittävästi mielialaa.
-20 minuutissa elinvoimaisuus lisääntyy ja verenpaine laskee.
- Kaupunkilaisten saama
”viheraltistus” vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin, kun viheralueita käytetään yli 5 tuntia
kuukaudessa.
- Keski-ikäisten miesten valkosopujen määrä veressä lisääntyi merkittävästi metsässä vietetyn päivän jälkeen.
- Nebraskassa havaittiin, että
jokainen kävely- ja pyöräteihin
käytetty dollari tuottaa lähes
kolmen dollarin säästön terveydenhuollon kuluissa.
Jne, jne, jne
Hankkeen toinen perusta on
pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu. Pitkäaikaistyöttömyys puolestaan vaarantaa paluun työelämään lopullisesti, edesauttaa syrjäytymistä ja
hävittää mielenkiinnon osallistua muutenkaan yhteiskunnan
rakentavaan toimintaan. Yhteiskunta on vaarassa menettää
kymmenien tuhansien ihmisten
rakentavan työpanoksen.
Pekka Stenfors, Mikko Kataja ja Juha Laine.
Onko
A
S
S
O
JOHD vika?
SILMÄT AUKI JA FOKUS TULEVAISUUTEEN!
TIISTAINA 14.7.
PROMENADIKESKUS
klo 10.30-11.45
Yrjönkatu 17, Pori
Milloin yrittäjyys ja omistajuus vihdoin nähdään Suomen pelastajana?
Miten suomalaisten yritysten tuotteet saadaan kaupaksi idässä ja lännessä?
Ketkä johdattavat Suomen seuraavaan teolliseen vallankumoukseen, asioiden internettiin?
JAN PEKKA
LEENA
BRUCE
HEIKKI
MÖRTTINEN
ORECK
SUTELA
AILISTO
VAPAAVUORI
Suomen
elinkeinoministeri
2012-2015
Venäjän-tuntija,
Professor of Practice
Lappeenrannan
teknillinen yliopisto
Toimitusjohtaja,
Perheyritysten liitto
Yhdysvaltain
suurlähettiläs
2009-2015
Tutkimusprofessori,
teollinen internet VTT
Talouspaneelia johtaa
LENITA
AIRISTO
Tietokirjailija, Dipl.ekon.
yh
y ös s ä
teist
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
19
MATTI
HYYPPÄ
Aurinkoenergiasta
todellinen lisämahdollisuus
Energiakeskustelu jatkuu koko ajan vilkkaana. Asiantuntijatkin esittävät
toisistaan poikkeavia mielipiteitä tulevasta energian kulutuksesta – tarvitaanko,
kuinka paljon ja mitä? Syöttötariffi ja valtion koko tukipolitiikan tempoiluvuus
herättävät lisähämmennystä. Uusiutuvat energialähteet kiinnostavat entistä
enemmän, joskin niiden osuus kokonaiskulutuksesta on vielä pieni.
Epävarmuus näkyy myös käytännössä. Fennovoiman Pyhäjoelle suunnitteleman Hanhikivi 1 –
ydinvoimalan rakentaminen ei ole
vielä kirkossa kuulutettu. Fortum
Oyj:n osallistuminen hankkeeseen riippuu vesivoimalakaupoista
Venäjällä. Teollisuuden Voima
Oyj:n hallitus on esittänyt, ettei
Olkiluoto 4 –ydinvoimalaitokselle haeta rakentamislupaa nykyisen periaatepäätöksen voimassaoloaikana. Fortum Oyj joko hakee
tai ei hae tällä vaalikaudella periaatepäätöstä omalle uudelle ydinvoimalalleen. Tuulivoimalle tuotantotukena maksettava syöttötariffi herättää kiivaita vastaväitteitä. Samalla harkitaan kokonaisten voimalaitosten ennenaikaista
sulkemista. Esimerkiksi Pohjolan
20
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
Voima harkitsee Porin hiilivoimalan sulkemista, koska laitoksen
käyttö ei ole kannattavaa nykyisessä säätö- ja huippuvoimakäytössä. Yhtiö on jo purkanut Mussalon maakaasuvoimalaitoksen Kotkassa kannattamattomana. Tämän
vuoden lopussa yhtiö sulkee öljyvoimalaitoksensa Kristiinankaupungissa ja Vaasassa. Jo tehtyjen päätösten vaikutuksesta sähkön tuotantoteho laskee lähes 700
MW. Energiakeitos todella porisee.
Aurinkoenergiaa Satakunnasta
Uusiutuvia energialähteitä ovat
muun muassa tuuli- ja vesivoima,
aurinkoenergia, biomassa ja maalämpö. Tutustumme tällä ker-
taa tarkemmin aurinkoenergian
hyväksikäyttöön. Satakunnassa
on alan vahvaa teollista osaamista
(esimerkkeinä Luvata Pori Oy
ja Satmatic). Toisaalta meillä on
myös panostettu sekä aurinkosähkön tuotantoon että sen hyväksikäyttöön erilaisissa rakennuskohteissa. Keksinnöistä on juuri
myönnetty maakuntaamme yksi
patenttikin. Koska energiakakku
on aivan liian suuri kerralla syötäväksi, haukkaamme siitä tällä kertaa vain toistaiseksi pienen aurinkoenergiapalan.
Motivan mukaan aurinkosäteilyn määrä Etelä-Suomessa on
samaa luokkaa kuin esimerkiksi
Pohjois-Saksassa. Etelä-Suomessa
jokainen neliömetri vastaanottaa
vuoden aikana vaakatasossa las-
kettuna noin 1000 kilowattituntia auringon säteilyä. Vaihtelut vuodenaikojen
mukaan ovat Suomessa paljon Eurooppaa suuremmat, koska meillä ei joulutammikuussa säteilyä ole juuri nimeksikään
Maansuurin aurinkovoimala
Aurinkoenergian tuotantovälineet ovat
kehittyneet teknisesti viime vuosina
todella paljon. Samalla varsinkin aurinkopaneeleiden hinnat ovat laskeneet
kymmeniä prosentteja, joka on lisännyt aurinkoenergian hintakilpailukykyä. Nakkilaan on suunnitteilla maamme
isoin aurinkovoimala. Voimalan taustayritys on nakkilalainen ENE, Ympäristöinsinöörit Oy, jonka toimitusjohtaja Juhani Kanerva kertoo hankkeen
taustoista.
- Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet vuoden 2009 tasosta noin 70 prosenttia. Samalla aurinkosähkön tuotannon hyötysuhde on kasvanut. Nykyisin paneelinvalmistajat antavat tuotteilleen minimissään 25 vuoden takuun. He
takaavat, että tuotantotehosta on tuolloin
vielä jäljellä vähintään 80 prosenttia.
- Otamme Nakkilassa käyttöön kolme
Suomessa uutta innovaatiota, jotka lisäävät hyötysuhdetta entisestään. Olemme
kehittäneet esimerkiksi sähkölogiikkaa
ulvilalaisen Satmatic Oy:n kanssa.Innovaatioiden käyttöönotto nostaa tuottoa
jopa 40 prosenttia verrattuna normaaleihin yksityistalousjärjestelmiin. Julkaisemme näillä näkymin asiasta positiivisia
uutisia kuukauden sisällä.
- Laskelmiemme mukaan investoinnista saadaan nykyiselläkin alhaisella
sähkön hinnalla noin viiden prosentin
tuotto. Tulemme tarjoamaan myös yksityisasiakkaille edullisen aurinkoenergiavaihtoehdon. Tämä mahdollistaa aurinkosähkön myös kerrostalojen energialähteeksi kilpailukykyiseen hintaan.
Laajentaminen mahdollista
- Nakkilan aurinkovoimala eli aurinkopuisto on alkuvaiheessa 20 hehtaarin
laajuinen. Puistoon asennetaan 26 800
kappaletta pinta-alaltaan kahden neliön
ja teholtaan 310 watin aurinkopaneelia. Siten voimalan kokonaisteho on 8,3
MW:a. Puisto on suunniteltu modulaariseksi siten, että sen pinta-alaa voidaan
laajentaa kolminkertaiseksi. Paneelien
lukumäärä nousisi silloin 75 000 paneeliin.
- Aurinkovoimalan rakentaminen ei
vaadi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Se on ympäristön kannalta hyvä
vaihtoehto. Voimala ei välkehdi, siinä ei
ole ilmarakentamista, siitä ei lähde ääntä,
siinä ei käytetä ympäristölle vaarallisia
nesteitä eikä se vaadi kiinteitä perustuksia. Kaikenlainen joutomaa voidaan hyö-
dyntää voimalan sijoituspaikkana. Esimerkiksi käytöstä poistetut turvetuotantoalueet on loistavia sijoitusvaihtoehtoja.
- Sähkön varastointi on edelleen
haaste. Ongelman ratkaisussa päästään
koko ajan pitkin harppauksin eteenpäin.
Muutama viikko sitten ilmoitettiin, että
USA:ssa on kehitetty uusi litium-akku,
joka on kolme kertaa nykyisiä tehokkaampi, mutta tuotantokustannuksiltaan
20 prosenttia nykyisiä halvempi. Tesla –
sähköauto kulkee niillä jo 1 500 kilometriä ilman latausta. Paineilman käytössä
varastona on myös päästy eteenpäin,
samoin vetyä ja hiilidioksidia hyödyntävissä tekniikoissa.
Nakkilan aurinkopuistossa varastointi
tehdään euroihin. Silloin kun aurinkoenergiaa tulee paljon, toimittaa Lammaisten Energia Oy ”ylimääräisen”
energian spot-hinnalla siirtoverkkoon.
Vastaavasti ostamme sähköä euroilla silloin, kun oma tuotantomme on vähäisempää.
- Uskon, että sähkön tuotannossa tarvitaan jatkossakin kaikkia vaihtoehtoja
ydinvoimasta aurinkoenergiaan. Sen
sijaan tuotanto on uskoakseni siirtymässä
vähitellen hajautettuun hybridimalliin,
jossa kaikki energian tuotantomuodot
ovat käytössä rinnakkain. Tulevaisuudessa lähellä tuotetun sähkön osuus kasvaa huimasti.
Juhani Kanerva.
Patentti myönnetty
Nakkilalaisen LVI-Energiakeskus Aron
toimitusjohtaja Sami Aro on tyytyväinen mies. Hänen keksintönsä maalämmön ja aurinkoenergian yhteiskäytön
hallintalogiikasta on saanut patentin.
- Valitusaika on vielä menossa, joten
ei ihan vielä nuolaista. Idea juolahti mieleen, kun aloitimme talon rakentamisen
muutama vuosi sitten. Rakensin tontille
ensin pienen hirsimökin rakennusaikaiseksi kodiksi. Nukuin puolitoista vuotta
konkreettisesti maalämpö- ja aurinkoenergialaitteistojen vieressä. Niitä tuli
usein tuijoteltua ja pohdittua niiden toimintaa. Äkkiä ajatus vain poksahti päähäni, ja siitä se alkoi. Tekeskin lähti tukemaan kehitystyötä.
- Olen perustanut ideani toteuttamiseksi Geotalot-nimisen tytäryhtiön.
Tuotenimi on Geotalo- Aurinkovarasto.
Geotalon toinen kattolape on aurinkopaneelia, joka tuottama sähkö käytetään
ensisijaisesti Geotalossa olevan ilmavesi- tai maalämpöpumpun tarpeisiin.
Jos sähkö tuotetaan yli lämpöpumpun
tai kodin taloussähkön tarvitsemien määrien, myydään ylimääräinen sähkö valtakunnan verkkoon. Geotalossakin ylimääräinen sähkö varastoidaan vielä euroihin.
- Kun esimerkiksi omakotitalon rakentaja ostaa Geotalon, hän saa siihen valmiiksi asennettuina sähköpääkeskuksen, kolmen kilowatin sähkövoimalan,
Sami Aro.
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
21
Mikko Haaslahti.
350 litran käyttövesivaraajan 400
litran lämmityksen puskurivaraajan, kiertopumput ja logistiikanmaalämpö- tai ilmavesilämpöpumpun, aurinkosähkön ja lämpöpumpun yhdistävän logiikan, vesipisteet, valaistuksen, varashälyttimet
sekä 8,5 neliötä lämmintä varastotilaa. Geotalo säästää varovaisestikin
arvioiden jo rakennusaikana kustannuksia lähes 20 000 euroa. Kalleinkin
Geotalo-vaihtoehto maksaa itsensä
takaisin 4-5 vuodessa. Geotalosta on
tarjolla myös halvempi ”mökkivaihtoehto”., muistuttaa Sami Aro.
- Olen käynyt esittelemässä Geotaloa kymmenessä messutapahtumassa.
Innostus on ollut suurta. Voi sanoa,
että kansa odottaa nyt isojen poikien
päätöksiä. kaikki kaipaavat selviä päätöksiä, joita ei muuteta joka toinen
vuosi. Vaikka tuotannon ja käytön ei
mielestäni pitkän päälle saa perustua tukiin, olisi pieni kannuste kestävin päätösten lisäksi todellinen lähtölaukaus Geotaloille. Joka tapauksessa
odotan ensi vuodelta paljon.
Hyvät kokemukset
Haaslahti
Oy:n
toimitusjohtaja Mikko Haaslahti on myös
yhtiön toimitilat Porin Savipajankadulle rakennuttaneen Keskinäisen Kiinteistö-Oy Aurinkopajan toi-
Messukäytössä ollut Geotalo-Aurinkovarasto.
22
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
mitusjohtaja. Vuonna 2014 valmistuneessa kiinteistössä on yhdistetty
maalämpö- ja aurinkosähköratkaisu.
valinta on osoittautunut onnistuneeksi.
- Aurinkosähkö ei ole yksinään
kannattava lämmitysmuoto. Yhdessä
maalämmön kanssa se on mielestäni
ylivoimainen vaihtoehto. Meillä on
kiinteistön katolla 210 aurinkopaneelia, joiden yhteinen tuottoteho
on 60 kilowattia. Kiinteistön tilavuus
on noin 10 000 kuutiota ja pinta-ala
noin 1 500 neliötä. Aurinkosähköjärjestelmä maksoi noin 70 000 euroa ja
maalämpö noin 60 000 euroa 0 ALVkannalla. Kokemusten mukaan säästö
on vuodessa noin 17 000 euroa eli
investointikustannukset tulevat katetuiksi 7-8 vuodessa. Parasta on, ettei
tilanteeseen vaikuta mitkään indeksit tai öljyn hinta. Lisäksi olimme viimeisiä, jotka saivat TEM:in energiainvestointitukea.
- Ylimääräisen sähkön myymme
spot-hinnalla verkkoon. Sähkövarasto on meilläkin euroina. Talvella
maksamme ja kesällä saamme. Käytännössä bruttotuotto kattaa lämmityskustannukset yli sataprosenttisesti.
Laitteistot ovat toimineet häiriöttömästi. Kun lisäksi ottaa huomioon,
että kyseessä on päästötön energian
tuotantomuoto, ratkaisua voi hyvällä
syyllä suositella muillekin.
]
KOLUMNI
J O U KO K A U P P I L A
a s i a n a j a j a
Kivinen tie
Impivaarasta
City-elämään
ATT:n hiljan julkistama selvitys hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteista (VATT Analyysi 70) on herättänyt keskustelua. Liekö sattumaa, että Suomen Kuvalehti julkaisi (15.5.) kaksi vastakkaista näkemystä aluepolitiikasta. VATT:n selvitys on myrkkyä Keskustapuolueen talousmaantieteelliselle pohdiskelulle, missä ehdotettiin Helsingin seudun asuntotuotannon rajoittamista.
Suomen Kuvalehti kertoi surullisen tarinan nuoresta perheestä, joka rakensi talon
keskelle metsää. Esikoisen tultua kouluikään kunta kieltäytyi järjestämästä taksikyytiä neljän kilometrin metsätaipaleelle. Turhan valituskierroksen jälkeen perhe muutti
taajamaan. VATT:n kielellä kyse on siitä kustannetaanko kaikille julkisista varoista
saman tasoinen palvelu asuinpaikasta riippumatta.
Toisessa jutussa Osmo Soininvaara pohtii teollisuuskaupungin muuttumista
cityksi. Teollisten työpaikkojen huvetessa uusia syntyy palveluihin ja korkeaa osaamista vaativiin tietotöihin. Ongelma on myös Porin seudulla ”grundelement”. Teollisuuskaupungin ja cityn ero käy ilmi vertaamalla Poria Tampereeseen. 1970-luvulla
teollisuuskaupunki Pori veti puoleensa tamperelaisia. Nyt suunta on kääntynyt. Porilaisille nuorille city-Tampere on Helsingin ohella vetovoimainen asuinpaikka. Tampereen kehitystä ovat voimistaneet yliopisto ja kaupungin vahva ohjaus kehityksen
suuntaa etsittäessä.
Cityalueen menestys perustuu ns. spillover-ilmiöön. Tiheään asutulle alueelle
keskittyy korkeasti koulutettua väkeä, jonka keskinäisestä vuorovaikutuksesta syntyy
uusia ideoita. Porissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Tamperetta pienempi. Ukkoutuvassa maaseututaajamassa spillover liittyy lähinnä panimoteollisuuden tuotteisiin.
VATT:n selvityksen mukaan valtionosuusjärjestelmä vahvistaa Impivaara-Suomea kahta kautta. Alueperusteiset tuet pitävät väestöä alhaisen tuottavuuden alueella. Lisäksi korkean tuottavuuden (palkkatason) alueella verot syövät osan muuton
aiheuttamasta tulonlisäyksestä.
Valtionosuuksia maksetaan 8,5 miljardia vuodessa. Summalla voi tehdä voimakasta
politiikkaa. Helsinkiläiseen verrattuna Tornionjokilaakson asukas saa vuodessa 2500
euroa enemmän valtionosuuksia. Elinkeinoelämän tulisi saada käyttöönsä paras osa
tarjolla olevasta työvoimasta. Helsingin seudun asuntotuotannon rajoittaminen on
city-aatteen kannattajalle mahdoton ajatus.
]
V
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
23
LUOTETTAVA PAIKALLINEN PALVELEVA
KAIKKEA KONTTORIISI!
Tiesitkö, että Nano Office Oy on paljon muutakin kuin toimistotarviketukku. Tuotevalikoimamme kattaa niin paperitarvikkeet ja kynät kuin
kahviotarvikkeet ja kalusteetkin. Käytännössä kaiken sen mitä toimivaan
ja viihtyisään toimistoon tarvitset.
Lisäksi saat kauttamme myös markkinointiviestinnän
tuotteet ja toteutukset kuten:
PAINOTUOTTEET: esitteet, lehdet, kutsut, julisteet, flyerit,
lomakkeet, käyntikortit, lahjakortit
SUURKUVATULOSTEET: tarrat, paperit, mainoskankaat,
banderollit, kuvatapetit, mainospainotuotteet, tasotulosteet
KETJUKONSEPTIT JA MYYMÄLÄILMEET: myymälämainonta, ikkunateippaukset, mainoskilvet ja opasteet, suurkuvatulosteet ja banderollit,
valomainokset, mainostelineet, hintamerkintätuotteet, erikoisratkaisut
MESSUT JA TAPAHTUMAT: rakenteet ja pop up -telineet,
messumateriaalit, suurkuvatulosteet
AJONEUVOTEIPPAUKSET: autoteippaukset, yliteippaukset,
ikkunatummennukset, heijastavat ajoneuvomerkinnät
LIIKEKIINTEISTÖT: sirpalesuoja- ja turvakalvot, auringonsuojakalvot
HYÖDYNNÄ LAAJA TUOTEVALIKOIMAMME
SEKÄ VANKKA AMMATTITAITOMME
PYYDÄ JUURI ILMESTYNTYT
YLI 200 SIVUINEN KUVASTOMME!
Ota yhteyttä ja kysy lisää:
Petri Valtala 044 569 0030
petri.valtala@nanooffice.fi
Raumanjuovantie 2, 28100 Pori | 02 624 4150 | www.nanoshop.fi
24
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
Kahviotar vikkeet
Työpäivästä
voi tehdä monin tavoin
nautinnollisempaa
Future kopiopaperit –
luonnollinen valinta.
8
Seriously
good office
paper!
Valikoima jatkuu osoitteessa paperipalvelu.fi
Paperit ja
Paperijalosteet
Paperista on alkanut
moni kaunis tarina.
Future paperi – uusiutuva, kierrätettävä, biologisesti hajoava.
Ympäristöasioissa uskomme elinkaariajatteluun! Yhä useammat kuluttajat tarkastelevat
tuotteen koko elinkaarta yksittäisten ympäristötekijöiden sijaan. EU-ympäristömerkki on
tällä hetkellä kaikkein kattavin ympäristömerkki niin ympäristökriteerien kuin maantieteellisen laajuuden suhteen.
Skannaa koodi puhelimellasi
ja lue lisää Future papereista.
124
EU-ympäristömerkin lisäksi Future premiumtech on FSC-sertifioitu ja Future multitech
FI/11/001
PEFC-sertifioitu.
Future paperit valmistaa UPM, yksi maailman johtavista paperinalmistajista.
Valikoima jatkuu osoitteessa paperipalvelu.fi
www.future-paper.com
Osta ene
emmän.
Maksa vä
ähemmän.
Pidä kulut kurissa alkuperäisillä
HP LaserJet X –kaseteilla
Nykypäivän tehovaatimukset ja kustannussäästöt vaativat paljon myös laserkaseteilta. Tarvitset vaihtoehdon,
joka säästää rahaa ja aikaa.
Säästät monella tavalla valitsemalla HP:n alkuperäiset
X-sarjan kasetit:
r+3/DVHU-HW;Y¿ULNDVHWLWvoivat alentaa sivukohtaista
hintaa jopa 35 % verrattuna tavalliseen värikasettiin.
Tulostusvärit
Tulostamisen koko
laajan valikoiman löydät
verkkokaupastamme,
tulostintarvikehaun
avulla.
r5LLWWRLVDPPDWY¿ULNDVHWLWNHVW¿Y¿WNDXHPPLQ1¿LQWXOHH
vähemmän kierrätettävää ja otat enemmän vastuuta
luonnon hyvinvoinnista.
r.¿\WW¿P¿OO¿ULLWWRLVDPSLD;NDVHWWHMDWDUYLWVHHXXVLD
värikasetteja tilata harvemmin. Säästät sekä aikaa e
rahaa hallinnoimisesta tarvikkeiden varastoarvoo
6LYXNRKWDLVHWODVNHOPDWSHUXVWXYDW,62,(&PRQRMD,62,(&VWDQGDUGLQY¿ULWXRWWRMDZHESRKMDLVHQ0563HQYHUUDWWDHVVD+3Q;Y¿ULNDVHWWHMDQLLGHQVWDQGDUGLHQ$YDVWDDYLLQ
NDVHWWHLKLQ(LNDWD;Y¿ULNDVHWWHMDMRLOODHLROH$YDVWDDYDDYHUWDLOXNRKGHWWD7RGHOOLQHQULLWWRLVXXVYDLKWHOHHN¿\WHW\QWXORVWLPHQWXORVWHWWXMHQNXYLHQMDPXLGHQWHNLMÑLGHQPXNDDQ
.DWVRRVRLWWHHVWDKSFRPJROHDUQDERXWVXSSOLHVOLV¿WLHWRMD7XORNVHWYHUUDWXLOOHY¿ULNDVHWHLOOHYRLYDWYDLKGHOOD
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
25
Toimistotar vikkeet
Tärkeimmät asiat
kirjoitetaan käsin.
Design &
Fine Writing
-tuotteet
saatavilla
huhtikuussa
2015.
E-MOTION “PURE
BLACK”
The dynamic shape and deepest, matt black shade, stirs passions.
A symbiosis of minimalist design and deep black, the e-motion is a striking eye-catcher.
The look and feel of the masculine aluminium barrel with its guilloche pattern
mesmerises tech-savvy pen-connoisseurs.
28
Valikoima jatkuu osoitteessa paperipalvelu.fi
Ergonomia
Istuminen tappaa!
Ergonimia ja vaihtuva
asento pitää meidät
vireessä.
Onko terveys sinulle tärkeää?
RollerMouse tuotteiden avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua
työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. RollerMouse tietokonehiiri
tuo helpotusta hiirityöskentelyyn. RollerMousella voit säästää sairauskuluissa 350€/päivä.
”KAIKISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ KALLEIN ON SE, JOKA EI OLE TÖISSÄ.”
Tuotenro: 150339
Tuotenro: 150340
Tuotenro: 150234
Liikelahjat
Lahjaksi ja iloksi,
työpäivän ja asiakkaiden
piristykseksi.
26
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
LUOTETTAVA PAIKALLINEN PALVELEVA
Tilaa näitä tuotteita luotettavasti netistä!
Teemme rekisteröinnin puolestasi ja
joustava palvelumme toimii,
tilaatpa tavarat puhelimella,
käynnin yhteydessä tai suoraan netissä.
Toimitamme tilaukset
haluamallasi tavalla ja oikeaan aikaan!
Ota yhteyttä tai
tilaa uusi kuvastomme:
Petri Valtala 044 569 0030
petri.valtala@nanooffice.fi
Raumanjuovantie 2, 28100 Pori | 02 624 4150 | www.nanoshop.fi
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
27
JÄSENYRITYS
TEKSTI
JA
KUVAT:
MATTI
HYYPPÄ
Mukavat löylyt
lähtevät hyvistä
kiuaskivistä
Tällä kertaa olemme jäsenyritysesittelyssä lähellä suomalaisuuden
sydäntä. Kaikessa saunaa koskevassa kannattaa olla tarkkana, ja
pitää kieli keskellä suuta. Onneksi asiantuntija on koko ajan paikalla.
Luvialainen Sauna-Eurox on nimittäin kiuaskivien valmistuksessa
luonnonkivien osalta Suomen markkinajohtaja.
Sauna-Eurox tunnetaan myös parhaat Löylyt
tuotenimellä. Yrityksen perusti nykyisen yrittäjän Vesa Rintalan isä Eero vuonna 1991.
Hän johti yritystään vuoteen 2002, josta lähtien
vetovastuu on ollut Vesa Rintalan harteilla.
Yrityksessä työskentelee vakituisesti Vesa
Rintalan lisäksi 8 henkilöä, joiden lisäksi yritys
käyttää myös vuokratyövoimaa. Liikevaihto on
1,5 miljoonan euron tienoilla.
Paljonko saunoja?
Suomen saunojen lukumäärää on Vesa Rintalan
mukaan vaikea tarkasti määritellä.
- Tarkkaa yhteismäärää on mahdoton sanoa.
Sitä eivät ehkä tiedä edes kiinteistöverojen
perijät. Eri kunnissa tehdyissä kiinteistötarkastuksissa ”pimeitä” saunoja löytyy aina pilvin pimein. Valistunut arvaus on, että niitä olisi
noin kaksi miljoonaa. Jotkut puhuvat kolmestakin. Näin kiuaskivien valmistajan näkökulmasta
Venäjä on Suomen ohella kova saunamaa. Saksa
ja Baltia ovat olleet tasaisessa kasvussa. Ruotsissa saunakulttuuri poikkeaa Suomesta.
- Suomessa kiuaskiviä luonnonkivistä valmistaa kaksi muuta yritystä. Me olemme alan markkinajohtaja. Päämarkkina-alueemme on tietenkin Suomi. Vientiin tuotannostamme menee
vuodesta riippuen 10-15 prosenttia ja suomalaisten asiakkaiden kautta vielä enemmän.
Vesa Rintala.
28
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
Konenäön
lisäksi kivet
tarkastetaan vielä
silmämääräisesti.
Kivi kuin kivi ei kelpaa
Laadukkaiden kiuaskivien tuotanto ei ole ihan niin
yksinkertaista kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Joka
pojan ”haepas tuolta tien varresta pyöreitä kiviä” ei
Vesa Rintalan mukaan ei menetelmänä ole paras mahdollinen.
- Kiuaskiven on ensinnäkin oltava kestävä eli sen on
kestettävä jatkuvia lämmönvaihteluja. Toiseksi sillä on
oltava hyvä lämmönvarauskyky. Kiuskiven on myös
oltava turvallinen käytössä. Hyvistä kiuaskivimateriaaleista yleisin on oliviinidiabaasi. Se osuus kiuaskivistä
on noin 80 prosenttia. Satakunnasta sitä löytyy linjalta
Rauma-Mäntyluoto. Muita hyviä kiuaskiviä ovat oliviinikivi ja vulkaniitti, jota löytyy muun muassa Ikaalisista.
Aiemmin käytettiin myös peridotiittiä, mutta nykyisin
se on hävinnyt markkinoilta. Kiuaskivien muoto on
perinteisesti ollut särmikäs. Nykyisin kiviä jatkojalostetaan myös pyöreiksi. Eliittikivet on tarkoitettu kovan
luokan käyttöön. Kestävyyden varmistamiseksi niitä
pidetään valmistusvaiheessa 30 tuntia 1000 celsiusasteen kuumuudessa. Perinteisesti kiuaskiviä valmistetaan kolmea eri kokoa. Kiuasmallien ja –kokojen lisääntyessä on kivien kokoluokkiakin täytynyt lisätä. Kun listaan lisätään vielä varsinaisten kiuaskivien päälle haluttaessa laitettavat koristekivet, alkaa tuotekirjo olla melkoinen.
kivet liotetaan. Seuraavaksi kivet seulotaan oikean koon
ja muodon varmistamiseksi. Konenäkölinjalla kiven
tasalaatuisuus varmistetaan värien perusteella. Lopullinen esteettinen varmistus värivikojen havaitsemiseksi
tehdään ihmissilmällä ja –käsin tuotantolinjalla. Prosessin läpäisseet kivet pääsevät automaattipakkaukseen.
Prosessin tarkkuutta kuvannee se, että kivistä noin 50
prosenttia ei läpäise prosessia.
Ohjeita
- Esimerkiksi sähkökiukaan kivet olisi vaihdettava vuoden kahden välein. Kiviin kohdistuu lämmönvaihtetelusta johtuen voimakas eroosio, jolloin niiden lämmön
varauskyky ja lämmön johtavuus heikkenee. Lopulta
kiuaskivet alkavat murentua. Jatkuva kuumeneminen ja
kylmeneminen aiheuttavat myös sen, että kivet hakevat koko ajan ”paikkaansa”. Siksi ne olisi ainakin kerran vuodessa ladottava uudelleen. Muuten kivimassasta
tulee liian tiivis, ilma ei pääse kunnolla kiertämään ja
vastukset kuumenevat liikaa. Se musta aine sähkökiukaan alla ei välttämättä ole lähtöisin kiuaskivistä, vaan
liikaa kuumenneista vastuksista.
- Kaupassa 20 kilon laatikko peruskiuaskiviä maksaa
7-8 euroa. Alennuksessa kiviä myydään yleisesti kaksi
laatikkoa kympillä. Mielestäni hinta on varsin kohtuullinen mukavien löylyjen varmistamiseksi.
Tuotantoprosessi
- Vaikka pihassamme näyttää olevan paljonkin kivikasoja, tuodaan raakakiviä meille päivittäin. Vaikka
kivet pyritään louhimoilla murskaamaan mahdollisimman tarkasti lopulliseen kokoon, ei tarkkuus silti riitä.
Luontoäiti ei myöskään ole tehnyt kivenvalmistuksessa
tasaista jälkeä, vaan kivissä on siellä täällä kiisun kaltaisia epäpuhtauksia.
- Me aloitamme valmistusprosessin kivien esipesulla.
Talvella kivet on ensin sulatettava vedessä. Sen jälkeen
Saunominen jatkuu
- Saunominen on kehittyvä trendi maailmalla. Vaikka
infrapuna- ja höyrysaunojen osuus kasvaakin, tarvitaan
kiuaskiviä jatkossakin uskoakseni entiseen tapaan. Taloudellisesti vaikeat ajat vähentävät kiuaskivienkin kohdalla erikoistuotteiden kysyntää. Sen sijaan muutaman euron säästöä vuodessa ei perustuotteiden osalta
haluta tehdä. On saunominen suomalaiselle ja nykyisin
jo muillekin sen verran tärkeä asia.
]
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
29
Tule mukaan
tekemään
tieteestä hyvinvointia
TARU
SUHONEN
KUVA: HANNA OKSANEN/TURUN YLIOPISTON VIESTINTÄ
suuria, joka on sijoittunut Turun
yliopiston kauppakorkeakoulun
Porin yksikköön.
- Turun yliopiston kaupallinen
koulutus on vakiintunut keskeiseksi osaksi Porin yliopistokeskuksen toimintaa. Haluamme omalta
osaltamme tehdä voitavamme,
jotta sitä voidaan edelleen kehittää
palvelemaan satakuntalaista elinkeinoelämää sekä tiede- ja opiskelijayhteisöä. Kokemukset ovat
osoittaneet, että Porin yliopistokeskuksesta valmistuneilla on erinomaiset valmiudet ja halu hyödyntää osaamistaan Satakunnassa, ja
tästä me haluamme pitää kiinni,
sanoo Satakunnan korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja
Sampsa Kataja.
Tee hyvä päätös
– lahjoita tulevaisuudelle
Turun yliopiston varainhankinta on käynnissä. Yliopisto tarvitsee nyt
oman vaikutusalueensa toimijoiden tukea toimintansa sekä alueellisen
elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Suomalaisyliopistoilla on jälleen mahdollisuus vastikkeelliseen varainhankintaan. Valtio on
varautunut pääomittamaan suomalaisten yliopistojen 1.11.201430.6.2017 keräämää pääomaa jopa
kolminkertaisella summalla. Vastinraha kohdennetaan suhteessa
yliopistojen keräämiin varoihin,
mikä asettaa suomalaisyliopistot
kilpailuasetelmaan keskenään.
- Turun yliopistolle valtion vastinrahaan oikeuttava varainhankintakausi on kehittämismahdollisuus, johon toivomme erityisesti
oman vaikutusalueemme – Varsinais-Suomen ja Satakunnan – yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden
tarttuvan, sanoo Turun yliopiston
rehtori Kalervo Väänänen.
30
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
Turun yliopisto on vahva
Satakunnan elinkeinoelämän
kumppani
Turun yliopiston varainhankinnassa kerätään lahjoituksia yksityishenkilöiltä sekä yrityksiltä ja
yhteisöiltä. Lahjoitetuilla varoilla
tuetaan yliopiston toimintaa ja
tavoitteita, ja kerätyt varat suunnataan suoraan opetus- ja tutkimusedellytysten sekä tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen.
Turun yliopiston toimintaa voi
tukea lahjoittamalla yliopiston
pääomaan tai tietylle koulutusalalle, kun lahjoitus on yli 10 000
euroa. Yhteisöt voivat tehdä
vähintään 850 euron ja enintään
250 000 euron lahjoituksesta verovähennyksen.
Ensimmäisen suuren lahjoituksen
Turun yliopiston joulukuussa 2014
käynnistyneessä varainhankinnassa teki Satakunnan korkeakoulusäätiö. Säätiö lahjoitti 200 000
euroa, jonka se kohdensi kauppatieteelliselle koulutusalalle. Säätiö on aiemminkin tukenut Turun
yliopiston toimintaa rahoittamalla
liiketaloustieteen alan liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden profes-
Turun yliopisto on 24 000 opiskelijan ja työntekijän aktiivinen, kansainvälinen akateeminen yhteisö ja
yksi Suomen johtavista tutkimusyliopistoista. Lahjoitus Turun yliopistolle on panostus sivistykseen, osaamiseen ja uuden tiedon synnyttämiseen.
Lisätietoja varainhankinnasta ja lahjoittamisesta osoitteessa www.utu.fi/
lahjoita.
]
Turun yliopisto toimii Satakunnassa Porin yliopistokeskuksessa ja
opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä.
LIITY JÄSENEKSI
SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN
Kauppakamarin jäsenyys kannattaa
YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET:
Liikevaihto
Henkilökunnan
Jäsenmaksu
lukumäärä
‹ 2 milj.euroa
› 2 milj.euroa
› 8 milj.euroa
1–25
› 25
1–50
› 50
Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja
henkilökunnan määrä on
alle
100 henkilöä
100 – 200 henkilöä
201 – 500 henkilöä
yli
500 henkilöä
PALAUTUSOSOITE:
Satakunnan kauppakamari,
Valtakatu 6
28100 PORI
www.sata.chamber.fi
Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko
140 euroa
270 euroa
350 euroa
440 euroa
540 euroa
maan. Jäseniä on 19.000 – yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin
konserneihin – useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden
ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palvelu- ja
edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua.
630 euroa
820 euroa
1100 euroa
1820 euroa
Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme
vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen
mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa.
TIEDOT YRITYKSESTÄMME:
Nimi:
Osoite:
Puhelin:
TOIMISTO:
Toimiala:
Valtakatu 6, 28100 Pori
Liikevaihto: alle 2 milj.euroa R 2–8 milj.euroa R 8–17 milj.euroa yli R 17 milj.euroa R
Postiosoite: PL 100, 28101 Pori
Telefax:
Puhelin: (02) 634 0700
Henkilökunnan määrä:
[email protected].fi
Toimitusjohtaja:
Yhteyshenkilö kauppakamariin:
/
2015
Allekirjoitus:
ETISSÄ
N
S
Ö
Y
M
YÄ
VOIT LIITT ata.chamber.fi
www.s
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
31
VIERASTUOLI
TEKSTI:
AULI
AALTONEN
KUVAAJA: JOONAS SALLI
Satakunnan Kansan vastaavaksi päätoimittajaksi maaliskuun
alusta alkaen nimitetty Tomi Lähdeniemi ehti sitä ennen hoitaa
tehtävää määräaikaisena lähes puoli vuotta. Vakinaistaminen ei
sinällään tuonut Lähdeniemen toimenkuvaan muutosta, vaan
työ jatkui kuten aiemmin.
32
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
TOMI LÄHDENIEMI
VASTAAVA
Tomi Lähdeniemi, Itä-Porista
kotoisin oleva Sampolan kasvatti
kävi Kuninkaanhaan lukion ja lähti
armeijan jälkeen Tampereen yliopistoon opiskelemaan Suomen historiaa.
– Opiskeluaikana olin Satakunnan
Kansassa kesätoimittajana. Valmistumisen jälkeen vierähti pari vuotta
Aamulehdessä, minkä jälkeen tein
mieluisan paluumuuton maakuntaan
ja tulin Satakunnan Kansaan reilu
kymmenen vuotta sitten. Olen tehnyt talossa lähes kaikkea, olen ollut
uutistoimittajana ja deskissä, vuoropäällikkönä ja uutispäällikkönä ja nyt
sitten päätoimittajana.
Lähdeniemi sanoo etenemisen
tapahtuneen ilman urasuunnitelmaa,
ikään kuin ajautumalla tehtävästä toiseen.
– Ehkä olen edennyt pikemminkin
niin, että toimittajana halusin tehdä
enemmän ja halusin päästä kehittämään lehteä. Käytännössä se tarkoitti, että pääsin deskiin käsittelemään ja taittamaan lehteä, ja sitten ura on askel askeleelta mennyt
samaan suuntaan, olen halunnut vaikuttaa enemmän. Tietysti viime syksynä sattumallakin oli suuri osuus,
kun tapahtui päätoimittaja OlliPekka Behmin traaginen menehtyminen.
Hektisyys työn suola
Sanomalehtityössä vaaditaan paineensietokykyä. Haasteellisinta päätoimittajan työssä Lähdeniemen
mukaan on aika.
– Aika ei riitä. Vaikka tekisi 24 tuntia vuorokaudessa, asiat eivät silti valmistu. Se on vain hyväksyttävä. Päätoimittajana pitää olla läsnä toimituksessa, yhteydessä sidosryhmiin
ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pitäisi olla joka puolella,
mutta kukaan ei pysty jakautumaan
kaikkeen.
Lähdeniemi on tottunut kestämään paineita toimiessaan yli viisi
vuotta uutisdeskissä, jossa joka ilta
taistellaan deadlinea vastaan.
– Työ on muuttunut verkon tulemisen myötä sellaiseksi, että oikeastaan deadline on koko ajan ja sitten
on vielä printtideadline. Vähitellen
stressistä ja kiireestä alkaa tykkäämään ja se onkin työn suola.
Tämän hetken akuuteista tehtävistä päällimmäisinä Lähdeniemi
mainitsee säästösyistä tehtävät jakelupiirien uudistukset sekä syksyllä
maksulliseen verkkopalveluun siirtymisen, joka työllistää tosi paljon.
Lisäksi on koko ajan tehtävä printin
kehitystyötä, lähinnä sisällön viilaamista.
Printti pitää pintansa
Hyvä esimerkki siitä, että printti on
edelleen todella voimakas, on SK:n
julkaisema Talvisota-erikoislehti,
jota Lähdeniemen mukaan jonotettiin kauppojen ovilla.
– Printin tärkeyttä osoittaa myös
alkuvuoden ilmoitusmyynnin piristyminen. Ilmoittajiemme, kuten
meidänkin näkemyksen mukaan
printti on edelleen vahvin mainosväline.
Toinen tärkeä asia on se, että SK
on pystynyt säilyttämään levikkinsä
sangen hyvin, mistä Lähdeniemi on
saanut ihmetteleviä kyselyjä kollegoiltaankin ympäri maata.
– Viime vuoden levikki oli miinuksella 2,5 %, kun tänä vuonna ensimmäisen kolmen kuukauden miinus
oli 1,1 %. Molemmat luvut ovat Suomen ennätyksiä seitsenpäiväisessä
lehdessä, sillä muilla vastaavat luvut
ovat 5–8 %. Se osoittaa, että teemme
täällä oikeita asioita.
Printin ohella kehitetään verkon
tarjontaa, joka muuttuu maksulliseksi ensi syksynä, ja sinne tehdään
myös erikoistuotteita.
– Etenemme mittaroidulla mallilla siten, että tietyn määrän voi
lukea ilmaiseksi, mutta teemme lehteä enemmän tilaajille. Ilmaistarjonta
vähenee pikku hiljaa.
Printille Lähdeniemi lupaa ainakin
kymmenen vuotta elinikää, samalla
hän näkee koko maakunnan paperilehden muuttuvan yhä enemmän statussymboliksi.
– Tämä liittyy yleisesti yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen.
Osa tilaajista ei työllisty ja syrjäytyy,
eivätkä tilaa myöskään lehteämme,
vaan sitä tilaavat aktiiviset, aikaansa
seuraavat ja kohtuullisen hyvätuloiset ihmiset.
Murroksesta voimavara
Mediamurroksesta puhutaan kaiken aikaa. Lähdeniemi korostaa, että
murros ei koske pelkästään mediaa,
vaan sama digitalisoituminen näkyy
PÄÄTOIMITTAJA,
SATAKUNNAN
KANSA
ihan joka paikassa, kaupassa, vakuutus- ja pankkialalla, matkatoimistoissa, kaikessa mahdollisessa.
– Kukaan ei tiedä, mihin kaikki
johtaa, mutta on älyttömän hienoa
saada olla mukana tällaisessa murroksessa. Sen voi kääntää voimavaraksi, ja olemme SK:ssakin etuoikeutetussa asemassa, kun saamme
olla mukana vaikuttamassa siihen
ja omaan työhömme. Vastaavanlaisia yhteiskunnallisia murroskohtia ei
kovin montaa ole ollut.
Lähdeniemi näkee maakuntalehdelle paljon tehtävää tulevaisuudessa.
Lukijamäärät ovat korkeammat kuin
koskaan, paljolti verkon takia.
– Nuoria moititaan usein hankaliksi, mutta tällä hetkellä he kuluttavat älypuhelimien kautta uutisia
enemmän kuin koskaan. Moni nuori
on enemmän perillä asioista kuin
kymmenen vuotta sitten vastaavassa
tilanteessa ollut nuori. He ovat meidän tulevia asiakkaita ja nyt jo verkon
kautta. Kyllä meillä tehtävää riittää,
mutta siinä on vielä tekemistä, miten
siitä tehdään taloudellisesti kannattavaa.
Enemmän irti töistä
Lähdeniemen henkilökohtaisena
tavoitteena on päästä irrottautumaan
hiukan useammin töistä ja muistaa
välillä perhettäkin, vaimoa ja kolmea
lasta.
– Lapsiltakin kuulee kommenttia, että isi on aina töissä. Niinhän
se tässä ammatissa on, että harmittavan usein tulee hakattua tietokonetta
kotonakin. Pitäisi muistaa levätäkin,
että jaksaa.
Hektinen henkinen työ vaatii vastapainoksi ruumiillista rasitusta.
– Käyn kuntosalilla hyvinkin säännöllisesti kolistelemassa kevyitä painoja. Se on tietyllä tavalla oma henkinen harrastukseni ja hiljentymiseni. Minulla on tapana herätä aikaisin, ennen kuin kukaan muu perheestä herää. Syön aamupalan, lähden kuntosalille ja tulen sieltä suoraan töihin. Sillä tavalla päivä alkaa
hyvin. Illalla taas on kiire hoitamaan
perhevelvoitteita, kuten hakemaan
lapsia päiväkodista.
Kulttuuria Lähdeniemi kertoo
harrastavansa mahdollisuuksien
rajoissa ja olevansa aika lailla kaikkiruokainen sen suhteen, ehkä eniten
tulee käytyä teatterissa.
]
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
33
MATTI
HYYPPÄ
Kansanedustajat
kuultavina
Satakunnan kauppakamarin kevätkokouksen päätteeksi maakuntamme kansanedustajat olivat
kauppakamarimme puheenjohtaja Simo Kaupin ja kokouksen osanottajien tentattavina lähes
puolentoista tunnin ajan. Meille kaikille tuttuja ongelmia ehdittiin käsitellä laidasta laitaan.
Päällimmäiseksi tunnelmaksi
tilaisuudesta jäi, että Kauko
Juhantalo, Timo Kalli,
Laura Huhtasaari, Ari
Jalonen, Krista Kiuru,
Kristiina Salonen ja Jaana
Laitinen-Pesola suhtautu-
vat Satakunnan ja koko Suomen
ongelmiin vakavasti ja positiivisia ratkaisuja yhdessä hakien.
Valtakunnan tasolla rintamalinjat muodostuvat jatkossa tietenkin hallitus/oppositio –asetelmasta. Toivottavasti linjat pysy-
Kokousyleisö seurasi mielenkiinnolla lähes puolitoista-tuntista
keskustelua.
34
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
vät suorina maakuntamme etuja
yhdessä ajettaessa.
Keskeiset asiat
Tässä yhteydessä on mahdotonta referoida seitsemän kansanedustaja puheenvuoroja
puolentoista tunnin ajalta. Jonkinlaiseen yhteenvetoon tila
antaa kuitenkin mahdollisuuden.
Satakunnan osalta muutama
asia nostettiin keskustelussa keskeisesti esille.
1. Satakunnan saavutettavuus
Teollisuuden ja erityisesti
vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen
2. Yritysten
toiminnan
edesauttaminen byrokratian
asettamia esteitä poistamalla
3. Erityisesti pk-yrityksiä koskevien rahoitusongelmien
helpottaminen
4. Koulutuskysymykset laajasti, Porin yliopistokeskus
erikseen
5. Laadukkaan terveydenhuollon varmistaminen soteuudistuksessa
1. Satakunnan saavutettavuudella tarkoitetaan liikenneyhteyksistä huolehtimista.
Tilaisuus järjestettiin paria päivää ennen hallitusohjelman julkistusta. Toivottavasti ohjelmassa luvatuista 600 miljoonan
euron lisäpanostuksista liikenneväyliin riittää rahaa muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle ja
Itä-Tohmavaaran moottoritiehen (anteeksi alatyylinen heitto).
2. Suomen hyvinvoinnin kivijalka on viennissä. Se nousee tai
laskee kilpailukyvyn mukana.
Kilpailukyvyn takaaminen merkitsee monien perusasioiden
kunnossa oloa. Töitä riittää.
3. Kun kaikkea säädellään
hyvän nimissä päädytään helposti helvettiin. Alamäkeä edesauttaa useasti säädösten ahdas
tulkinta. Pyhä byrokratia kasvattaa helposti oman papistonsa. Edes Stalin ei saanut
ongelmaa kuriin, vaikka teloitutti tuhansia byrokraatteja.
Onnea seitsenpäisen hirviön
tuhoamisessa.
4. Yritysrahoitus on Suomessa korostuneen pankkivetoista. Niiden vakavaraisuusvaatimuksia on kiristetty talouskuplien syntymisen ehkäisemiseksi. Toisaalta kasvuyritysten pitäisi saada rahoitusta.
Vaihtoehtona on liian usein
ollut koko yrityksen myyminen ulkomaille. Tukahduttava
kehä on saatava murretuksi.
5. Vaikka jotkut ovat jo
sitä mieltä, että Mikael Agricola aloitti Suomen sivistämisen ja Sanni Grahn-Laasonen
sen lopettaa, ei sitä tuhanteen
kertaan järveen heitettyä kirvestä kannata jälleen kerran
sinne viskata. Talouden kasvun yhtenä edellytyksenä on
koulutettu väestö. Mieluimmin koko väestö. Koulutuksen
rahoitus puolestaan edellyttää
vahvaa taloutta. Siksi koulutuksenkin rahoitusongelmat
ratkeavat talouden nousun
myötä. Toivottavasti nykyinen
nuorallakävelyn aika jää mahdollisimman lyhyeksi.
6. Sote, sote, sote. Huuto
on Suomessa suuri. Mutta
mitä se on se sote. Kas siinäpä
ongelma juuri.
Selvennykseksi todettakoon,
että kansanedustajat puhuivat näistä aiheista. Painotukset
ovat kirjoittajan kynästä.
Yhteistyötä ja lobbausta
Pienen maakunnan kaikkien
tahojen on edunvalvonnan
onnistumiseksi toimittava tiiviissä yhteistyössä. Satakunnassa voimalle on helposti
löytynyt aina vastavoima.
Ennen asiaa kuvattiin siten,
että aina kun jonkun pää nousee massasta, kakkosnelonen
heilahtaa, ja jälleen meno on
tasaista. Pystyykö Satakunta
yhteistyöhön vai ei?
Kristiina Salosen mielestä
vastavoimat syntyvät sanelusta. Todellisella toisten
kuuntelulla ja aidolla keskustelulla päästään asioita eteenpäin vievään yhteistyöhön.
Ari Jalonen kehui maakunnan yhteistyötä esimerkiksi
LNG-terminaaliasiassa. Toisaalta hän on havainnut, että
satakuntalaiset loistavat poissaolollaan eduskunnassa. Eri
tahojen on hänen mielestään
nimenomaan lobattava (vaikuttajaviestintää) kansanedustajia eri asioissa. Se auttaa viemään asioita eteenpäin.
Jaana
Laitinen-Pesolan
mielestä vastavoimaisuus on
tunnustettava tosiasia. Esimerkiksi hän otti Porin seudun kuntauudistuksen, jossa
todellinen yhteistyö oli
kateissa. Yhteistyön edellytykset on hänen mielestään
jatkossa pakko löytää.
Laura Huhtasaari kertoi havainneensa asuessaan
USA:ssa, että menestyjiä
arvostettiin. Meillä kannattaisi ottaa asiasta sen verran
mallia, että tajuttaisiin menestyvän talouden olevan elintärkeää meidän kakkien hyvinvoinnin kannalta. Talous ei voi
menestyä, jos yritykset eivät
menesty.
Krista Kiuru kannatti mahdollisimman laajaa lobbausta.
Se edistää asioiden osaamista
ja antaa joukkovoimaa. Ilman
voimaa maakunnan etuja ei
saada ajetuksi.
Timo Kallin ja Kauko
Juhantalon mielestä pieni sparraus on aina tervettä. Todellinen yhteisymmärrys löytyy
vasta keskustelun, joskus tiukankin väittelyn, jälkeen.
Keskustelussa
nousi
esiin myös kuluttajien ostovoiman varmistaminen. Uhkana
on ketju: vienti ei vedä – työttömyys kasvaa – kotimainen kysyntä heikkenee – julkinen talous supistuu – kotimainen kysyntä heikkenee –
työttömyys kasvaa. Miten me
pääsemme tilanteeseen, jossa
vienti kasvaa – työllisyys kasvaa – kotimainen kysyntä kasvaa - julkinen talous kasvaa –
kotimainen kysyntä kasvaa –
työllisyys kasvaa… Ei tästäkään silti ikiliikkujaa saa. Saataisiin edes liikettä parempaan
suuntaan.
]
www.veikkolehti.fi
Pidämme ympäristöä puhtaana
Veikko Lehti Oy:n asiakkaana nautit hyvin hoidetusta jätehuollosta, joka on
edullista ja luontoa säästävää. Toimintamme on usean vuoden ajan
tähdännyt kaatopaikalle menevän jätteen vähentämiseen ja kierrätyksen
lisäämiseen. Katso lisää palveluistamme www.veikkolehti.fi.
Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh 02 631 6100, fax 02 637 0287
Alikyläntie 74, 28220 PORI
Laadukkaat
puutuotteet
massiivipuusta
³ Puuportaat ³ Kaapit
0400-597 529 Fax 02 639 4236
ZZZSRULQSXXWXRWH¿
SRULQSXXWXRWH#GQDLQWHUQHWQHWSRVWL#SRULQSXXWXRWH¿
Tervetuloa
ympäristöystävällisen
sähkön käyttäjäksi!
Pori Energia toimittaa nyt kaikille kotitalouksille vain puhdasta
sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä – tuulella,
vedellä ja puulla. Virtaa puhtaasti samaan hintaan!
Virtaa
puhtaasti
TUULI | VESI | PUU
porienergia.fi
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
35
Tilitoimistot
Mutkatonta ja sujuvaa!
B
palvelevat
Net Accounting
www.birgits.fi
Pohjoisranta 11 28100 Pori, puh. 010 2922 250
www.satalaskenta.fi
Itsenäisyydenkatu 42, 28130 Pori
p. 02-632 5151
Auktorisoitu
Taloushallintoliiton jäsen
VIRPIABAKUS NICl\ www.abakus.name\ 02 633 0445, 050 557 3700
)SOLINNANKATU,6ALTAKATUKATUTASO0ORI
Tilintarkastus
Vero- ja lakipalvelut
Neuvontapalvelut
Gallen-Kallelankatu 8
28100 Pori
kpmg.fi
36
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
Erja Alanko
HTM ja KLT
p. 040 505 1463
www.sanbon.fi
PORI
Anne T. Hakala
KHT, JHTT
p. 040 551 3181
anne.t.hakala@kpmg.fi
PORI
Hannu Järvimäki
p. 0440 581217
[email protected]
EURA
Tapio Kuusisto
p. 040 521 8551
POMARKKU
tapio.kuusisto@tribonia.fi,
[email protected].fi
Kaarle Lempainen
HTM
p. 0400 594 3543
www.satatarkastus.fi
Markus Mäkelä
p. 040 590 428
markus.makela@kpmg.fi
Jyrki Määttä
HTM
p. 0400 325 806
jyrki.maatta@kpmg.fi
Teemu Peippo
p. 044 5374 315
teemu@satakunnantilintarkastus.fi
Esa Paananen
HTM
p. 050 5988 717
PORI
[email protected]
Ilpo Pirilä
HTM
p. 040 726 5872
[email protected].fi
PORI/NAKKILA
PORI
NAKKILA
PORI
Kaarina Pyydönniemi p. 0500 320 677
kaarina.pyydonniemi@fi.gt.com
Yksilölliset ja neuvovat
PALVELUMME
s +IRJANPITOYMTALOUSHALLINTO
s)SËNNÚINTI
s+ONSULTOINTIJAKOULUTUS
s6EROJAYHTIÚOIKEUDELLISETPALVELUT
Ota yhteys hyväksyttyyn
tilintarkastajaan
puh: 020 760 3000
email: [email protected]
PORI
Mervi Raitaniemi
p. 02 642 4980
[email protected]
Tiina Saarinen
HTM
p. 0500 322 824
tiina.saarinen@ulvilantilitoimisto.fi
ULVILA
Elina Salmivala
p. 040 544 7344
[email protected]
www.econia.com
ULVILA
Heikki Santavuo
p. 040 503 1603
heikki.santavuo@fi.gt.com
Hannu Suominen
p. 0500 722 312
[email protected]
Anja Vaalto
p. 040 531 5707
[email protected]
Eeva-Maija Ylikoski
HTM
p. 050 590 9869
KANKAANPÄÄ
[email protected]
Päivi Yli-Mattila
p. 040 5453 757
posti@tilipym.fi
Ammattilaiset apunasi
HTM-tilintarkastajat ry
PORI
PORI
RAUMA
PORI
HUITTINEN
Yllä olevat hyväksytyt tilintarkastajat
ovat HTM-tilintarkastajat ry:n
jäseniä Satakunnassa
MVR-Yhtymä Oy
Valtakatu 22,
28100 PORI
p. 02 633 4620
www.mvr-yhtyma.fi
AUTOHUOLTO OIVANEN
Korkeakoskentie 97, 32700 HUITTINEN
Puh. (02) 566 486
Matkapuh. 040 506 5836
[email protected]
Moderni tilitoimisto,
joka palvelee sinua
henkilökohtaisesti.
Lue lisää:
Satakunnan
KAUPPAKAMARI
-lehti
1.. Accounting
1
Accountiing Oy
Oy
Eteläkauppatori
4
IItsenäisyydenkatu
Itse
tsenä
näi
äisyy
isyyd
denk
de
nkat
katu
u A,
B, krs.
4. krs
krs
39 6.
B,
4.
28100 Pori
puh. 010 778 1900
fax
010 778 1910
› Taloushallintopalvelut
› Sähköiset palvelut
› Konsultiontipalvelut
NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA
www.norilsknickel.fi
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
37
Kuljetus
A. Vaajakari Oy
Palauttaa arvon
Sirppitie 3, Pori [email protected]
Olemme innovatiivinen ja vastuullinen kierrätyksen edelläkävijä. Työskentelmme intohimoisesti tarjotaksemme parhaat
kierrätysratkaisut ja -materiaalit
sinun tarpeisiin - luotettavasti ja
täsmällisesti.
c@A=C9LcEMJKC==LcKGJ9L
cN9A@LGD9N9CMDB=LMCK=L
HM@
Lähin palvelupisteesi:
Porin palvelupiste
Mäntyluoto, 28880 Pori
p. 020 781 7660, avoinna 8 - 16
www.kuusakoski.com
020 770 2520
www.porinleipa.fi
50
ZZZKDDYLVWRQVRUDÀ
SATAKUNTALIITTO
www.satakuntaliitto.fi
PL 260 (Pohjoisranta 11D), 28101 Pori
Puh. (02) 620 4300, [email protected]
www.immosentukku.fi
PORIN MIES-LAULUN TALO
Vapaudenkatu 10
www.pml.fi
Varaukset: puh. 0400 421 653
info@pml.fi
Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan.
29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601
-
KAUPUNGIN RAKENTAJA VUOKRA-ASUNNOT
s
OPISKELIJA-ASUNNOT
Annankatu 8, 28100 Pori | (02) 621 2400 | www.porinyhasunnot.ß
38
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
PESUAINEET
t,PUJNBJOFO
t5VSWBMMJOFO
t&LPMPHJOFO
www.pohjanneito.fi
5VUVTUVWFSLLPLBVQQBBNNF
Inspiraatiota siivoukseen
hyväntuoksuisilla ja
tehokkailla pesuaineilla!
Jos nyt pitäisi
käydä yhdessä
näyttelyssä
Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely
avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule
näkemään ja kokemaan miten sähköä syntyy!
Avoinna joka päivä. Olkiluodon
Vierailukeskus, 27160 Eurajoki. Näyttely
on maksuton. Opastetut vierailut
puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi
PVO-LÄMPÖVOIMA OY
www.pohjolanvoima.fi
SATAKU N NAN K AU P PAK AMAR I
39
BRÄNDI-ILMEEN TOTEUTTAJA NRO 1
TARRAT • MYYMÄLÄ-ILMEET • PAINOTUOTTEET
• SUURKUVATUOTTEET • MAINOSTEIPPAUKSET
UUTTA! Uusin tekniikka mahdollistaa kuvien tulostamisen mainoslevyjen ja muovin lisäksi lasiin,
metalliin, vaneriin, oviin ja muihin materiaaleihin 5 cm paksuuteen saakka. MAX KOKO 2X5M!
KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYTTÄ!
BRAND ID OY
Raumanjuovantie 2, 28100 PORI
puh. (02) 624 4100 | [email protected]
www.brandid.fi