hyvä pöhinä - Metsänhoitajaliitto ry

Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/2015
6
METSÄTEOLLISUUDEN
hyvä pöhinä
11
TYÖHYVINVOINTI
ON TIIMITYÖTÄ
Miten työhyvinvointia
voidaan tukea?
18
METSÄPÄIVÄT
5.–6.11.2015
Messukeskuksessa
24
TYÖPÄIVÄ
Metsäalan kehitysyhteistyön
asiantuntija Vesa Kaarakka
Pääkirjoitus
 Jaakko Kittamaa
3 | 2015
Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja
sisältö
Uutta liittoa suunnittelemassa
valtuuston seminaarissa 14.10. Nykyisellä aikataululla ja suunnitelmalla ratkaisun paikka on marraskuussa, Metsänhoitajaliiton
valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa, jossa valtuutettujemme on viimeistään otettava kantaa mahdollisesta liitto­
fuusioon asti etenevästä yhteistyön syventämisestä.
Lähikuukausina jäsenistömme etua tullaan liitossamme ja
sen toimielimissä puntaroimaan tosissaan. Itsestään selvää on,
että mahdollisen liittofuusion kautta synnytettävän uuden liiton
on oltava jäsenistömme kannalta nykyistä selkeästi parempi.
Silloin olisi hyväksyttävää päättää tarinamme itsenäisenä ja
muista riippumattomana jäsenliittona.
En mene tässä pääkirjoituksessani liittoselvitystyön
varsinaiseen sisältöön, vaan kuvaan sen etenemistä aktivoidakseni sillä jäsenistöämme osallistumaan keskusteluun liittomme
tulevaisuudesta. Luontainen väylä osallistua ovat jäsenyhdistyksemme. Liittomme luottamus- ja toimihenkilöt arvostavat myös
jäsentemme suoraa palautetta niin tässä kuin kaikissa muissakin
asioissa.
Yhteistyöterveisin
Jaakko Kittamaa, valtuuston pj
11
20
TÄSSÄ NUMEROSSA
6 METSÄTEOLLISUUDEN HYVÄ PÖHINÄ
ISSN 0355-7596
JULKAISIJA
Metsänhoitajaliitto ry
Forstmästareförbundet rf
TOIMITUS
Päätoimittaja Johanna Hristov
[email protected]
OSOITE
Salomonkatu 17 B, 10. krs
00100 Helsinki
2 | METSÄNHOITAJA 3•2015
TILAUSHINTA
35 € kotimaassa
OSOITTEENMUUTOKSET JA
ILMOITUKSET
Päivi Toivonen
puh. (09) 6840 8111
[email protected]
ULKOASU JA TAITTO
Total Layout Oy
KIRJAPAINO
PunaMusta Oy
PL 99, 80141 Joensuu
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti.
Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara.
PEFC/02-31-151
4 LIITTOPALSTA
Metsänhoitajaliiton hallituksen
jäsen Anna Salminen
11 TYÖHYVINVOINTI ON TIIMITYÖTÄ
Krista Pahkin tutki väitöskirjassaan metsäteollisuuden
työntekijöiden hyvinvointia
Metsänhoitaja-lehti
on painettu puhtaalle
kierrätyskelpoiselle
puukuidulle.
KANNEN KUVA
Satu Natunen, kuvassa Stora Enson
Varkauden tehtaat
VAKIOPALSTAT
Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia
14 YHTEISTYÖTÄ METSÄELINKEINON PUOLESTA
Metsäsäätiömaksua on kerätty jo 20 vuotta
ILMESTYMISAJAT
Viikot 10, 22, 39, 50
28
Mitä kolmen metsäjätin johtajat ovat mieltä metsäteollisuuden
tulevaisuudesta?
65. VUOSIKERTA
22
INGIMAGE
Metsänhoitajaliiton viime kevään
valtuustonkokouksessa päätettiin
käynnistää selvitys nykyistä merkittävästi
syvemmästä yhteistyöstä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton (LAL) ja
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton
(YKL) kanssa. Tämä selvitystyö aloitettiin
perustamalla liittojen eri toiminnot,
edunvalvonta, järjestöasiat, opiskelijaasiat, talous, tutkimus- ja urapalvelut
sekä viestintä, kattavat kuusi työryhmää.
Alkukesän aikana työryhmät ovat koostaneet toimintokohtaiset loppuraporttinsa liittojen välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista
yhteistyön syventämiseksi aina mahdolliseen liittofuusioon asti.
Elokuun lopussa liittojen hallitusten yhteisessä seminaarissa
työryhmien jäsenet esittelivät selvitystyönsä tulokset, joista
käytiin vilkasta keskustelua myös seminaarin jälkeen pidetyissä
liittokohtaisissa hallitusten kokouksissa.
Syksyn aikana yhteistyösuunnitelmaa työstetään hallituksilta
saatujen evästysten turvin ja seuraavaksi yhteistyön syventämistä
LAL:n ja YKL:n kanssa käsitellään laajemmin Metsänhoitajaliiton
16 OPINNOT VOI RAHOITTAA ANSIOSIDONNAISELLA PÄIVÄRAHALLA
22 TYÖPÄIVÄ
Myanmarista ja Laosista Helsingin
toimiston kautta Barcelonaan ja
Burkina Fasoon
Työtön työnhakija voi olla päätoiminen opiskelija jos
kouluttautuminen edistää työllistymistä
18 METSÄPÄIVÄT 2015
13 METSÄNHENKI
25 OPISKELIJA
Suhteilla töihin
26 PAKINA
Metsäpäiviltä vastauksia metsä- ja biotalouden ajankohtaisiin kysymyksiin ja Metsänhoitajaliiton Urafoorumista vinkkejä työnhakuun.
Forever young
Kuka vastaa kiinteistön
laatuvirheestä?
20 MIKÄ ON KOVINTA VALUUTTAA KUN ETSII TYÖPAIKKAA?
Työelämän asiantuntija Petri Rajaniemi ja näyttelijä Sari Havas
avarsivat kuulijoiden ajatuksia Uralla eteenpäin -tilaisuudessa
28 TYÖTÄ TAUOTTA?
Työn fysiologisesta ja psykologisesta kuormituksesta palauttavia
taukoja tarvitaan sekä työpäivän aikana että sen jälkeen
27 LAKIPALSTA
30 KERRO LUSTOLLE
"Kutsetin lehessä luki.."
31 HENKILÖUUTISET
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 3
liittopalsta
Palstalla Metsänhoitajaliiton
ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa.
NUORET EIVÄT TUNNE
TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ
SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisen Kesäduunariinfon päivystäjä, lakimies, Rina Knape harmittelee, etteivät nuoret tunne työelämän pelisääntöjä
kovin hyvin.
Nuorille on esimerkiksi usein epäselvää, mikä
on työehtosopimus ja mistä oman alan sopimus
löytyy. Monia Kesäduunari-infoon soittaneita
työntekijöitä mietityttää, kuuluuko jokin asia
tietyn alan työehtosopimuksen tai vaihtoehtoisesti lain perusteella työntekijöille.
Neuvontapuhelimeen soittaneita kesätyöntekijöitä askarruttivat myös muut työelämän
perusasiat, kuten työaika, työsopimus ja työsuhteen päättäminen. He hakivat usein neuvoja
tilanteisiin, joissa työnantaja perui jatkuvasti
työvuoroja huonoihin säihin vedoten.
Useimmiten yhteydenotto tuli nuorelta itseltään. Neuvoja kysyivät myös nuorten vanhemmat
tai muut läheiset sekä jonkin verran työnantajat.
Kesäduunari-info avautuu taas ensi vuoden
toukokuussa ja päivystää koko kesän. Talven aikana
apua voi pyytää Metsänhoitajaliitosta.
KUKA ON VUODEN 2015 METSÄNHOITAJA?
Ehdota Vuoden metsänhoitaja –palkinnon saajaa
1.10.2015 mennessä sähköpostilla Jukka Sippolalle
([email protected]). Vuoden metsänhoitaja -palkinto myönnetään Metsänhoitajaliiton
jäsenelle, joka työssään tai muulla toiminnallaan
osoittaa korkeatasoista osaamista.
Vuoden 2014 metsänhoitajana palkittiin
maatalous-metsätieteiden tohtori Jyrki Kangas.
Aiemmat Vuoden metsänhoitaja -palkinnon saaneet löytyvät Metsänhoitaja­liiton verkkosivuilta.
KANSALLINEN ETÄTYÖPÄIVÄ 8.10.2015
Microsoft, DNA ja Työterveyslaitos järjestävät Kansallisen etätyöpäivän torstaina
8.10.2015. Jo aiempien vuosien Etätyöpäivät
ovat olleet suosittuja noin 20 000 suomalaisen
osallistuessa kampanjaan vuosittain. Vastuun
ja vapauden antaminen työntekijöille lisää
työmotivaatiota ja -tehokkuutta. Löytyykö
etätyöstä aineksia tuottavuushyppyyn?
Ilmoita itsesi tai organisaatiosi mukaan Kansalliseen etätyöpäivään, www.etatyopaiva.fi.
4 | METSÄNHOITAJA 3•2015
Palveleva
Vuoden metsäteko -palkintoa luovuttamassa olivat Jaakko Kittamaa (oik.)
ja Tapio Hankala Metsänhoitajaliitosta sekä Timo Jaakkola Nordeasta.
Kuvassa vasemmalla Seppo Vuokko.
”ANTAA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA”
Seppo Vuokko saa elämäntyöstään
Vuoden metsäteko -palkinnon
Filosofian maisteri, kasvitieteilijä ja luontotoimittaja Seppo Vuokko palkittiin
Vuoden metsäteko -palkinnolla 21.5.2015 Helsingissä elämäntyöstään luonnon ja
metsien parissa. Metsänhoitajaliitto ja Nordea ovat vuodesta 1995 lähtien palkinneet
Vuoden metsäteko -palkinnolla ennakkoluulottoman ja näkyvän teon, joka edistää
metsätaloutta tai yleistä tietämystä Suomen metsistä.
– Seppo Vuokko on innostava kouluttaja, joka on saanut sekä metsäammattilaiset
että ympäristöihmiset näkemään metsän monimuotoisuuskysymyksiä uudessa
valossa, kuvailee Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala Vuoden metsäteko -palkinnon saajaa Seppo Vuokkoa. Vuokolle luonnon monimuotoisuus ja eläinten
sekä kasvien välinen vuorovaikutus ovat rakkaita aiheita. Ohjeeksi metsänhoitajille ja
muidenkin ammattien harjoittajille Vuokko sanoo: ”Antaa kaikkien kukkien kukkia.”
Vuokko on niin suuren yleisön tuntema kuin metsä- ja luontoalan toimijoiden
arvostama luontoasioiden asiantuntija. Hän oli mukana Yleisradion luontoillassa
kasviasiantuntijana kolmenkymmenen vuoden ajan ja on toiminut myös Suomen
luonnon ja Metsälehden toimittajana. Vuokon oivaltavia kolumneja on julkaistu
Maaseudun tulevaisuudessa jo kymmenen vuotta. Vuokko elää puhumisesta ja
kirjoittamisesta. Hänen mielestä kuitenkin hienoin osa omaa työtään on opastus ja
opetus luonnossa. Vuokko on tehnyt lukuisia luontoretkiä niin ammattilaisten kuin
harrastelijoidenkin kanssa.
– Retkillä pääsee ennennäkemättömiin paikkoihin ja keskusteluissa eri alojen
ammattilaisten kanssa syntyy aivan uusia näkökulmia, kertoo Vuokko.
Seppo Vuokko on aina nauttinut luonnossa liikkumisesta ja ”ollut kiinnostunut
kaikista maailman ötököistä”. Vuokko nauttii maalla asumisen väljyydestä:
– Tilaa pitää olla sen verran että pihalla voi käyskennellä pukeutumatta.
Maalta käsin, sivustakatsojan roolista, Vuokko tekee teräviä havaintoja maailman
menosta.
Asiakaskeskeinen
Monimuotoinen
Metsänhoitajaliitto
valmistelee yhdistymistä
LAL:in ja YKL:n kanssa
Metsänhoitajaliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto (LAL) ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) valmistelevat valtuustojensa toimeksiantojen
mukaisesti mahdollista yhdistymistä. Tavoitteena on parantaa jäsenpalveluja ja
edunvalvontaa.
Liittojen kesken on jo pitkään tehty yhteistyötä erityisesti jäsenpalvelujen
tuottamisessa, opiskelijatoiminnassa ja viestinnässä. Liittojen hallitukset
kokoontuivat 28.–29.8. seminaariin, jossa pohdittiin yhteistyön syventämistä.
Yhdistymisellä ei tavoitella säästöjä, vaan yhteisten resurssien tehokkaampaa käyttöä. Voimavarat yhdistämällä voidaan tarjota monipuolisempia ja
laadukkaampia jäsenpalveluita. Isommassa liitossa edunvalvonta vahvistuu ja
vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Nykyisten kolmen liiton henkilökunta siirtyy
kokonaisuudessaan uuteen liittoon.
Yhdistymisen valmistelua jatketaan laatimalla esitys sitovasta aiesopimuksesta liittojen valtuustojen syyskokousten käsiteltäväksi. Vielä ratkaistavia
kysymyksiä ovat muun muassa perustettavan liiton sisäiset järjestörakenteet
sekä liittyminen muihin akavalaisiin yhteisöihin sekä opiskelijatoiminnan
organisointi.
Metsänhoitajaliiton valtuusto käsittelee yhdistymistä seminaarissaan
14.10.2015 ja päätösasiana syyskokouksessaan 26.11.2015. Uusi liitto aloittaisi
näillä näkymin toimintansa vuonna 2017.
LUONNONTIETEIDEN
AKATEEMISTEN LIITTO LAL
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto - Akademiska
Naturvetarförbundet LAL ry. on luonnon­tieteellisen
yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alaa opiskelevien
ammattijärjestö.
Liittoon kuuluu 8 000 luonnontieteilijää eri aloilta:
kemistejä, biokemistejä, biologeja, matemaatikkoja,
fyysikkoja ja monia muita. Jäsenistä 45 prosenttia
työskentelee yksityisellä sektorilla, 14 prosenttia
valtiolla, 30 prosenttia yliopistoissa ja 9 prosenttia
kunnissa, loput 2 prosenttia mm. ulkomailla.
www.lal.fi
YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN
KESKUSLIITTO YKL
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry on
ympäristöalalla toimivien luonnon- ja ympäristötieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja
näitä aloja opiskelevien edunvalvontajärjestö.
Liittoon kuuluu noin 5 000 jäsentä mm. biologeja
ja mikrobiologeja, geologeja, ympäristötieteilijöitä,
akvaattisia tieteitä opiskelleita sekä maantieteilijöitä.
Jäsenistöstä 49 % työskentelee valtiolla, 23 % yksityisellä sektorilla, 17 % kuntasektorilla ja yliopistolla 10 %.
www.ykl.fi
UUSI LIITTO
Metsänhoitajaliiton, LAL:in ja YKL:n yhdis­tyessä
uudessa liitossa olisi 15 000 jäsentä ja sen vuosi­
budjetti olisi 4 milj. euroa.
Yhdistymisen tavoitteena on vahvempi edunvalvonta ja vakaampi talous sekä paremmat jäsenpalvelut
nykyisillä mutta uudelleen allokoiduilla resursseilla.
Tämä tapahtuu mm. päällekkäisten toimintojen
poistolla sekä toimenkuvien rakentamisella siten, että
erikoistuminen ja asiantuntemuksen syventäminen
mahdollistuu.
Tämän hetkisten suunnitelmien valossa näyttää
todennäköiseltä, että uuden liiton jäsenmaksu on
useimpien Metsänhoitajaliiton jäsenten kohdalla
nykyistä jäsenmaksua pienempi.
Liittojen hallitukset seminaarissa 28.8. Kuvassa etualalla
Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Ahti Paavonen.
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 5
 Paavo Lyytikäinen
 Metsä Group, Stora Enso ja UPM
Metsäteollisuuden
hyvä pöhinä
Viime vuosien uutiset Suomen metsäteollisuudesta ovat olleet pääosin erittäin valoisia. Uudet investoinnit
ovat kääntäneet pitkään alavireisenä jatkuneen uutisvirran erittäin positiiviseksi. Mitä kolmen metsäjätin
johtajat ovat mieltä metsäteollisuuden nykytilasta sekä tulevaisuudesta?
K
eväällä 2014 alkoi tippua isoja uutisia metsäteollisuudesta, kun kaikki
kolme suurta metsäyhtiötä uutisoivat
mittavista kotimaan investoinneista. Investoinnit tuovat luonnollisesti mukanaan myös
paljon uusia työpaikkoja, joten alalla on tällä
hetkellä niin sanotusti ”hyvä pöhinä” päällä.
Investointibuumi on tarttunut muihinkin
metsäyhtiöihin ja suuren kokoluokan investointeja on suunnitteilla myös Kuopioon ja
Kemijärvelle. Tässä investointimyllyssä on
hyvä ottaa hetki happea ja kuulla, mitä mieltä
Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä,
Stora Enson resurssijohtaja Sami Honka-
nen ja UPM-Kymmenen metsäjohtaja Sauli
Brander ovat yhtiöidensä nykytilanteesta ja
metsäteollisuuden tulevaisuudesta Suomessa.
SUURIA MUUTOKSIA METSÄTEOLLISUUDESSA JA METSÄTALOUDESSA
Metsäteollisuus ja metsätalous ovat muuttuneet viime vuosien aikana paljon. Mäntylä
ja Brander korostavat paperiteollisuuden
muuttumista haastavaksi toimialaksi, minkä
seurauksena myös paljon kapasiteettia on
suljettu etenkin Euroopassa ja PohjoisAmerikassa. Samalla kuitenkin sellun, kartongin ja pehmopaperin kysyntä on kasvanut
vahvasti. Mäntylän mukaan yksi suurimpia
metsätalouden muutoksia on ollut metsänomistajakunnan kaupungistuminen.
Brander nostaa metsätalouden muutoksen
osalta esille metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutokset, jotka ovat monipuolistaneet
metsänomistajien mahdollisuuksia päättää
oman metsäomaisuutensa hoidosta ja käytöstä.
Honkanen korostaa metsän asemaa uusiutuvan raaka-aineen lähteenä, ja samalla
puussa nähdään koko ajan enemmän jalostusmahdollisuuksia. Honkasen mukaan
myös vastuullisuuden näkökulmat ovat
korostuneet metsätaloudessa.
METSÄ GROUP
• Äänekosken biotuotetehdas
1,2 mrd. euroa
• Tehdas käyttää vuosittain
puuta 6,5 milj. m3
• Tuottaa 1,3 milj. t selluloosaa
• Sivuvirrat hyödynnetään
kokonaan korkean jalostus­
arvon biotuotteina joko itse tai
tehtaan ympärille syntyvässä
yritysverkostossa
• Biotuotetehdas pyritään
saamaan käyttöön vuonna 2017
Metsä Groupin metsäjohtaja
Juha Mäntylän mukaan yksi
suurimpia metsätalouden
muutoksia on ollut metsänomistajakunnan kaupungistuminen
6 | METSÄNHOITAJA 3•2015
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 7
Suomi on hyvä maa metsäteollisuuden investoinneille, koska täällä
on vakaa toimintaympäristö ja saatavilla huippulaatuista raakaainetta, korkealaatuista teknologiaa sekä osaavaa työvoimaa.
SUOMI ON TURVALLINEN MAA
INVESTOIDA
STORA ENSO
Stora Enson resurssijohtaja Sami Honkanen
kertoo Stora Enson
vähentäneen paperiliiketoiminnan osuutta
tuotannosta ja panostaneen pakkauskartonkeihin, biomateriaaleihin ja
puutuotteisiin.
8 | METSÄNHOITAJA 3•2015
• Varkauden tehtaan hienopaperikone muutetaan tuottamaan
ensikuituun pohjautuvaa
aaltopahvin raaka-ainetta.
Muunnostyö tehdään pääasiassa syksyllä 2015 ja uusi
kone käynnistyy vuoden 2015
viimeisellä neljänneksellä.
• LVL-viilupuuelementtien
tuotantolinjan investointi
Varkaudessa. Tuotantolinja
käynnistyy kesällä 2016.
• Imatran tehtaiden investointi
kuluttajapakkauskartonkikoneen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä
tuotannon nostamiseksi.
Vielä viisi vuotta sitten trendinä tuntui
olevan tuotannon siirto pois Suomesta, tai
näin ainakin tilannetta kuvattiin uutisoinnissa. Viime vuosina kelkka on kääntynyt
täysin. Sen sijaan, että toimintaa vietäisiin
pois Suomesta, tehdäänkin kokonaan uusia
investointeja. Miksi nyt on hyvä aika investoida kotimaassa?
– Investointien ajoitukseen vaikuttavat
mm. yhtiön taloudellinen tilanne, markkinoiden näkymät sekä paikallisen toimintaympäristön mahdollisuudet. Metsäteollisuuden toimintaympäristön vakaus ja
ennustettavuus Suomessa suhteessa muihin
maihin, on yksi merkittävä syy investointeihin nimenomaan Suomessa. Luonnollisesti
myös Suomen kasvavat metsävarat ovat
luoneet edellytykset uusille investoinneille,
sanoo Honkanen.
Myös Brander pitää Suomea turvallisena
maana investointien suhteen:
– Lopputuotemarkkinat ovat kehittyneet hyvin ja puuraaka-aineen saatavuus
ja puukauppa ovat toimineet kotimaassa.
Maariski Suomessa on yleisesti hyvin pieni,
puuvarat hyvät, infrastruktuuri kohtuullisen
hyvä sekä osaaminen ja ammattitaito ovat
erinomaista.
Mäntylä näkee suurimmat syyt kotimaan
investointeihin korkeassa laadussa:
- Puuraaka-aineemme Suomessa on huippulaatuista, teknologiamme korkeatasoista
ja työvoimamme osaavaa. Lisäksi asiakkaat
arvostavat suomalaisia tuotteita, niiden laatua sekä vastuullista tapaa toimia.
YHTIÖIDEN LIIKETOIMINNAN
YDINALUEET MUUTTUNEET
Metsä Group on toteuttanut vuodesta 2005
alkaen merkittävää rakennemuutosta ja
liiketoiminnan fokusointia valittuihin
ydinalueisiin: pehmopaperiin, kartonkiin,
selluun ja puutuotteisiin.
– Rakennemuutos on tarkoittanut erityisesti vuonna 2006 aloitettua paperiliiketoiminnan strategista tarkastelua, joka merkitsi
myös paperiliiketoiminnan rankkaa supistamista, kertoo metsäjohtaja Juha Mäntylä.
Mäntylän mukaan Metsä Groupin rakennemuutos ei ole kuitenkaan koskenut ainoastaan
paperiliiketoimintaa, vaan määrätietoista
työtä on tehty kaikilla liiketoiminta-alueilla.
– Esimerkiksi Metsä Groupin pehmopaperi- ja kartonkiteollisuutta on kasvatettu
rakennemuutoksen seurauksena.
Paperiliiketoiminnan muutosta on tapahtunut myös Stora Ensossa. Resurssijohtaja
Sami Honkasen mukaan Stora Enson tavoitteena on ollut vähentää paperiliiketoiminnan osuutta tuotannosta ja panostaa paperin
sijaan pakkauskartonkeihin, biomateriaaleihin ja puutuotteisiin.
– Yhtiö on onnistunut tehdyssä muutoksessa varsin hyvin. Kymmenessä vuodessa
paperiliiketoiminnan osuus liikevaihdosta
on pudonnut merkittävästi, kun samaan
aikaan on kehitetty tuotantoa strategisilla
kasvualueilla, kertoo Honkanen.
Metsä Groupin ja Stora Enson tavoin myös
UPM on keskittänyt voimiaan oman liiketoimintamallinsa kehittyviin ydinalueisiin:
– UPM on investoinut viime vuosina
merkittävästi puupohjaiseen dieseliin, sellutehtaiden kapasiteetin nostoon Suomessa
ja Uruguayssa, Raflatacin tuotantoon sekä
Kaakkois-Aasian paperintuotantoon, kertoo
Sauli Brander.
TUOTEPALETTI JÄLLEEN UUDISTUMASSA
Tulevaisuudessa metsäyhtiöiden edustajat
luottavat oman yhtiönsä liiketoimintamallin mukaisiin tärkeisiin ydintuotteisiin.
Yhtiöiden liiketoimintamallien muutos
on seurausta tulevaisuuden tarpeiden
ennakoimisesta.
UPM:n Sauli Brander uskoo ihmisten
ydintarpeisiin perustuvien kierrätettävien
ja uusiutuvien tuotteiden olevan kysyttyjä
tulevaisuudessa.
– UPM:n puupohjainen biodiesel tulee
olemaan kysyttyä, kuten myös erilaiset
tarralaminaatit ja komposiittivalmisteet.
Puupohjaiset tuotteet tulevat korvaamaan
öljypohjaisia tuotteita tulevaisuudessa,
sanoo Brander.
Juha Mäntylän mukaan kartongit, pehmopaperit ja puurakentamisen tuotteet tulevat
olemaan Metsä Groupin puunjalostuksen
ydintuotteita jatkossakin, mutta myös
uusien biotuotteiden valmistus aloitetaan
vaiheittain.
– Metsä Groupissa tutkimukset ovat keskittyneet esimerkiksi biokaasun, lannoitteiden, rikkihapon, tekstiilikuitujen ja biokomposiittien valmistukseen, toteaa Mäntylä.
Sami Honkanen luottaa Stora Enson
uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaan
pakkaamiseen ja rakentamiseen.
– Uudet teknologiat voivat kuitenkin luoda
mahdollisuuksia aivan uudenlaisille puuhun
perustuville tuotteille.
METSÄALALLE LISÄÄ VAUHTIA
HYVÄLLÄ METSÄPOLITIIKALLA
Uutisoinnissa on noussut esiin kysymys kotimaisen puun riittävyydestä suurien tehdasinvestointien jälkeen. Kolmen suurimman
kotimaisen metsäyhtiön mukaan kotimainen
kuitupuu tulee riittämään suunniteltuihin
investointeihin, jos vaan puuta saadaan
tarpeeksi markkinoille myytäväksi. Metsä
Groupin Juha Mäntylän mukaan tähän
tulisi vaikuttaa lisäämällä myös tukkipuun
käyttöä.
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 9
Työhyvinvointi on tiimityötä
Työpaikan hyvä yhteishenki, esimiehen tuki ja oma ammatillinen itsetunto
rakentavat hyvää työhyvinvointia. Organisaatiomuutos on aina haaste
hyvinvoinnille, mutta vahva sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus tekevät
muutoskokemuksestakin myönteisemmän.
 Krista Korpela-Kosonen
UPM-KYMMENE
TUE TYÖHYVINVOINTIA
• Pietarsaaren sellutehtaan
investointi vuonna 2014
• Alholman sahan investointi
uuteen rimoituskoneeseen 2014
• Korkeakoskelle rakennettiin
uusi biovoimalaitos 2014
• Kymin sellutehtaan investointi
valmistuu loppusyksystä 2015.
• Lappeenrannan biodiesel­
tehdas käynnistyi tammikuun
alussa 2015.
• Seikun sahan investointi uuteen
tukkilajittelijaan 2015.
• Arvosta omaa osaamistasi ja
ole siitä ylpeä.
• Tunnista vahvuutesi, mutta
ole myös valmis kehittymään. Opettele ja kokeile
rohkeasti uutta.
• Hyvä työtiimi on osiensa
summa: tue, kuuntele ja
kannusta muita. Muista
myös arjen ystävällisyys.
• Tunne rajasi. Kun työtä on
liikaa tai et hallitse sitä, ota
asia puheeksi esimiehesi
kanssa.
• Huolehdi terveydestäsi.
Säännöllinen ruokailu,
riittävä uni ja liikunta ovat
hyvinvoinnin perusta.
INGIMAGE
UPM-Kymmenen metsäjohtaja
Sauli Brander uskoo puupohjaisten
tuotteiden korvaavan öljypohjaisia
tuotteita tulevaisuudessa.
Haastateltavilla henkilöillä on myös
esittää toiveita valtiolle, jotta puunhankintaa ja yhtiöiden investoimishalukkuutta
helpotettaisiin.
– Valtion pitäisi kannustaa sekä puun
tuotantoa että puun markkinoille tuloa
metsäpoliittisilla keinoilla. Keinovalikoima
tulisi valita siten, että se suosisi aktiivisia
ja ammattimaisia metsänomistajia. Lisäksi
tukipolitiikalla ei saisi häiritä markkinaehtoista puukauppaa, toteaa Juha Mäntylä.
Stora Enson Sami Honkanen ja UPM:n
Sauli Brander jakavat huolen Suomen tieverkoston kunnosta, koska investointien
seurauksena myös tiet joutuvat entistä suuremmalle rasitukselle. Valtiolta toivotaan
jatkossa entistä parempaa tieverkoston ja
rautateiden kunnossapitoa.
Brander ja Honkanen pitävät myös tärkeänä, että valtio varmistaisi metsätalous10 | METSÄNHOITAJA 3•2015
yrittäjien sekä koneenkuljettajien osaamisen
kehittämisestä nykyisiä ja tulevia tarpeita
vastaavaksi.
– Toivon valtiolta myös toimenpiteitä
ehkäisemään tilakoon pirstoutumista ja
tukemaan liiketalouspohjalta lähtevää metsäomaisuuden hoitoa ja metsätaloutta, sanoo
Sami Honkanen.
Sauli Branderin mukaan valtion tulee pystyä turvaamaan puukaupan volyymin nosto
ja tasaisuus läpi vuoden.
– Lisäksi metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia on vauhditettava, veropohjan
laajennusta harkittava ja verotuksen kannustavuutta parannettava.
POSITIIVINEN TULEVAISUUS
Mäntylällä, Honkasella ja Branderilla on kaikilla vahva usko metsäalan tulevaisuuteen
Suomessa.
– Suomessa on suotuisa poliittinen ympäristö metsien kestävälle käytölle, toteaa
UPM:n Sauli Brander.
Metsä Groupin Juha Mäntylän mukaan
suomalaisella metsäteollisuudella on halua
ja kykyä kehittää liiketoimintaansa
– Puuraaka-aine on uusiutuvana materiaalina tulevaisuuden kestomenestyjä, toteaa
Mäntylä.
Myös Stora Enson Sami Honkanen uskoo
Suomeen, vaikka myöntääkin, ettei toimiala
ole helpoin
– Metsäteollisuudella on jatkossakin hyvät
mahdollisuudet toimia Suomessa. Haasteita
on, mutta niihin on mahdollisuus löytää ratkaisuja, jos yhteistä tahtoa löytyy.
Yhteinen sanoma on selvä: Suomalainen
metsäteollisuus voi erittäin hyvin nyt, ja
vielä paremmin tulevaisuudessa. •
H
yvinvoiva henkilöstö on työpaikan
tärkein voimavara. Työhyvinvoinnin
kehittäminen on parhaimmillaan
tiimityötä, jossa jokaisella työntekijällä,
esimiehillä ja johdolla on oma roolinsa.
Tiimipäällikkö Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta sanoo, että pitkäaikaisen
työhyvinvoinnin rakentamisessa korostuvat
yksilöllisten voimavarojen lisäksi etenkin
sosiaaliset tekijät.
– Elämänhallinnan tunne ja ammatillinen
itsetunto ovat yhdessä hyvän esimiestyön ja
hyvän työilmapiirin kanssa pilareita, jotka
tukevat yksilöllistä työhyvinvointia.
Krista Pahkinin viime keväänä valmistu-
nut väitöskirja osoittaa, että työntekijöiden
työhyvinvointi säilyy pitkän ajan kuluessa
melko muuttumattomana. Työntekijät,
joiden työhyvinvointi oli heikompi lähtötilanteessa, voivat muita huonommin vielä
kymmenen vuoden kuluttuakin.
– Huonosti voivilla työntekijöillä oli
vähemmän sekä yksilöllisiä että työhön liittyviä voimavaroja kuin hyvinvoivilla työntekijöillä. Heidän elämänhallinnan tunteensa
oli heikompi ja heidän työssä kokemansa
sosiaalinen tuki oli vähäisempää kuin hyvinvoivilla työntekijöillä, Pahkin kertoo.
Väitöskirjan tutkimusaineisto on kerätty
vuosina 1986–2009 ja se kattaa yli 4 000
suomalaista metsäteollisuuden työntekijää. Tutkittavaan ajanjaksoon sisältyi niin
taloudellisesti vakaan kasvun, voimakkaan
kansainvälistymisen kuin taloudellisen
taantumankin kausi.
VALMIUS OPPIA UUTTA
Pahkinin mukaan työntekijän asema organisaatiossa vaikuttaa jonkin verran työhyvinvointiin. Toimihenkilöillä on enemmän
työuupumusta, kun taas suorittavassa työssä
näkyy fyysisesti raskaan työn tuomat haasteet terveydelle.
Yhteinen nimittäjä hyvinvoivalle työntekijälle on valmius oman osaamisen tehokkaaMETSÄNHOITAJA 3•2015 | 11
metsänhenki
Lue lisää:
Krista Pahkinin väitöstutkimus:
Staying well in an unstable world
of work – Prospective cohort study
of the determinants of employee
well-being. Työterveyslaitos,
tutkimusraportteja 107/2015.
MUUTOS ON HAASTE HYVINVOINNILLE
Tämän päivän työelämälle on tyypillistä jatkuva muutos. Työhyvinvointia tukevat tekijät auttavat työntekijöitä myös muutoksen
pyörteissä. Pahkinin väitöstutkimuksessa vahva elämänhallinnan
tunne ja sosiaalinen tuki olivat yhteydessä sekä työhyvinvointiin että
myönteiseen muutoskokemukseen organisaatiomuutoksen aikana.
– Organisaatiomuutos on aina haaste työhyvinvoinnille, olipa
kyseessä sitten organisaation toiminnan laajeneminen tai supistuminen. Muutostilanteessa on vaikea välttyä epävarmuudelta, ja se
edellyttää aina sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen.
Pahkinin väitöstutkimuksessa työntekijän arvio muutoksen
merkityksestä itselle eli muutoskokemus osoittautui merkittäväksi
terveyden ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Hyväkään sosiaalinen
tuki työkavereilta ennen organisaatiomuutosta ei suojannut työntekijää työhyvinvoinnin heikkenemiseltä, jos hän itse koki muutoksen
kielteisesti.
– Organisaatio voi vaikuttaa muutoskokemukseen tarjoamalla
työntekijälle vaikuttamismahdollisuuksia omaa työtä koskeviin
muutoksiin. Muutoksia koskeviin päätöksiin ei ehkä voi vaikuttaa,
mutta niiden käytännön toteutuksesta on hyvä käydä keskusteluja
myös työntekijöiden kanssa, Pahkin sanoo.
MUUTOS VAATII VIESTINTÄÄ JA VUOROVAIKUTUSTA
Muutostilanteissa korostuu erityisesti toimivan viestinnän merkitys.
Keskusteleva, vuorovaikutteinen viestintä luo edellytyksiä myönteisille muutoskokemuksille.
– Työntekijöillä on tarve saada vastauksia epävarmuutta aiheuttaviin kysymyksiin ja organisaation johdolla ja esimiehillä on oltava
valmiudet antaa niitä. Kun työntekijä saa vastauksia ja ymmärtää,
miksi muutos tehdään ja mitä sillä tavoitellaan, hän pystyy paremmin
hyväksymään muutostarpeen, Pahkin korostaa.
Koko työyhteisö tarvitsee yleensä tukea muutoksen läpikäymiseen. Tukimuodot sovitellaan organisaation ja työyhteisön tarpeiden
mukaan. Niihin voi sisältyä tukea muutoksen aiheuttamien tunteiden
12 | METSÄNHOITAJA 3•2015
Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen
MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE?
Hyvinvoivalla työntekijällä on valmius
oman osaamisen
tehokkaaseen hyödyntämiseen ja
halukkuus kehittymiseen sekä uuden
oppimiseen.
seen hyödyntämiseen, mutta myös halukkuus kehittymiseen ja uuden
oppimiseen. Esimiehillä on työyhteisössä valmentajan rooli.
– Hyvä esimies jakaa työtehtäviä tasapuolisesti työntekijöiden
vahvuuksia kuulostellen ja kunnioittaen. Samakin työnimike voi
mahdollistaa monenlaisia työtehtäviä. Yksi tehtävä voi tuntua toisesta tylsältä rutiinilta, mutta olla toiselle äärimmäisen motivoivaa.
Sopivan haastavat työtehtävät tukevat hyvää työhyvinvointia samoin
kuin se, että esimieheltä saa tukea oman osaamisen kehittämiseen,
Pahkin sanoo.
 Anna Salminen
käsittelyyn sekä kouluttautumismahdollisuuksia niille työntekijöille,
joiden työtehtävät muuttuvat tai jotka tulevat irtisanotuiksi.
Myönteisen muutoskokemuksen mahdollisuutta kannattaa edistää, sillä kielteinen muutoskokemus kuormittaa työntekijöitä, mutta
heikentää myös myönteistä, motivationaalista hyvinvointia.
– Hyvän muutosjohtamisen elementtejä ovat riittävä vuorovaikutus, tuki ja oikeudenmukainen toiminta. Olipa työtehtävä yrityksessä
mikä tahansa, muutosprosessin läpikäymisen kannalta on tärkeää
kokemus oman työn arvostuksesta sekä kuulluksi tuleminen, Pahkin
tiivistää. •
Työyhteisön hyvinvoinnin johtaminen on esimiehen
tärkeimpiä tehtäviä. Mitkä asiat vaikuttavat tietotyöläisen hyvinvointiin ja miten niitä johdetaan?
Tervetuloa Akavan esimiesaamuun oppimaan uusia
työhyvinvointijohtamisen taitoja ja vaihtamaan
kokemuksia alueesi esimiesten kanssa.
Esimies,
osaatko johtaa työhyvinvointia?
Myönteisten mielikuvien perusteella. Olin jo lukiossa ajatellut pyrkiä tiedekuntaan, mutta päädyin ensin lukemaan germaanista filologiaa, koska sinne
pääsin pitkän saksan lukeneena ja vaihto-oppilaspohjalta sisään suuremmin
valmistautumatta. Kielitieteen parissa metsäopintojen ja töiden käytännönläheisyys ja soveltuvuus alkoivat tuntua yhä houkuttelevammilta. Muistan
myös opinnonohjaajan koulussa kehuneen tiedekuntaa ja kertoneen sinne
tulevan opiskelijoita runsaasti myös muualta. Abivuonna tein töitä ruokakaupassa metsäylioppilaan kanssa, ja se taisi sinetöidä valinnan kallistumisen metsäekologiaan. Ja olihan lähisuvussakin yksi mukava metsänhoitaja.
Aloitin opinnot syksyllä 2003 ja viihdyin täydellisesti.
MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT?
Luin pääaineena metsäekologiaa ja tein graduni metsänhoitotieteeseen
liittyen. Lyhyet sivuainekokonaisuudet tein neuvontaopista (viestintää ja
johtamista) ja puuteknologiasta sekä kielikeskuksen kautta venäjän kielestä. Joensuun yliopistossa luin lisäksi Venäjän metsätaloutta. Valmistuin
hirveällä loppukirillä helmikuussa 2008.
KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN?
Opiskeluaikana olin kesätöissä oppaana Punkaharjulla Metsämuseo
Lustossa, Kouvolassa Stora Enson puunhankinnassa ja viimeisen kesän
inventoin etelärannikon taimikoita graduani varten. Aloitin heti valmistuttuani vuorotteluvapaasijaisena ja sittemmin pysyvässä työsuhteessa
Rannikon metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiantuntijana. Talo
oli minulle tuttu jo graduni kautta, työkieleksi opettelin ruotsin. Vuonna 2012 Metsäkeskuksesta
tuli valtakunnallinen organisaatio ja minä hain ja tulin yllätyksekseni valituksi juuri toisen
äitiyslomani kynnyksellä vasta käynnistettyyn viestintätiimiin, jossa aloitin hoitovapaalta palattuani. Viestinnän asiantuntijan tehtävissä olen työskennellyt nyt kaksi vuotta. Työni on mukava,
mutta usein vauhdikas yhdistelmä peruspuurtamista tiedotteiden, julkaisujen ja verkkotekstien
parissa ja uuden kehittämistä ja suunnittelua. Minun vastuullani on Metsäkeskus.fi -palvelu ja
tapahtumatyön kautta teen myös paljon yhteistyötä muiden metsäalan organisaatioiden kanssa.
MITÄ HARRASTAT?
•
Helsinki, ke 23.9.2015 klo 9–11
Lähinnä perheen kanssa ulkoilua, lukemista ja ruoanlaittoa. Konserteissa ja teatterissa käyn
mielelläni ystävien kanssa ja retkeillä voisin enemmänkin. Myös verkkaiset viestinnän opinnot
avoimessa yliopistossa voi varmaan laskea harrastukseksi.
•
Turku, ke 7.10.2015 klo 7.30–10
MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON?
•
Tampere, to 29.10.2015 klo 7.30–10
•
Hämeenlinna, ti 10.11.2015 klo 7.30–10
Osallistuin liiton järjestämään esittelytilaisuuteen Pasilassa ja minulle oli luontevaa liittyä heti
myös jäseneksi. Työttömyyskassaan liityin, kun aloitin kesätyöt. Metsäylioppilaiden hallituksen
kautta päädyin ensimmäisenä vuotena myös varaopiskelijajäseneksi valtuustoon ja vastaperustettuun Metsänhoitajaliiton opiskelijatoimikunta Motoon.
Akava järjestää tilaisuudet yhteistyössä
Työturvallisuuskeskuksen kanssa.
MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ?
Opiskeluaikana olin vara- ja varsinaisena valtuutettuna ja opiskelijaedustajan varajäsenenä liiton
hallitukseen. Valmistuttuani olin ensin valtuutettuna ja nyt toista kautta hallituksen jäsenenä
Yksityismetsätalouden metsänhoitajien listoilta.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa
www.akava.fi/esimiesverkosto
Akava_ Esimies osaatko johtaa työhyvinvointia_ 94 x132mm TA 20082015.indd 1
Metsänhoitajaliiton
hallituksen jäsen Anna
Salminen pitää liiton
jäsenten oikeuksien
puolustamista työelämässä liiton tärkeimpänä tehtävänä.
MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ?
Huolehtia jäsentensä oikeuksista työelämässä. Olen hieman huolissani siitä, kuinka hyvin
onnistumme valvomaan määräaikaisissa työsuhteissa ja työuransa alkuvaiheessa olevien etuja.
Pysyvässä työsuhteessa olevien edunvalvonta saattaa joskus olla jopa ristiriidassa alkuvaiheessa
olevien edunvalvonnan kanssa. •
21.8.2015 9:26:20
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 13
 Päivi Mäki
Metsänhoitoyhdis­
tys Lakeuden
toiminnanjohtaja
Jussi Parviainen
kertoo, että lasten
metsäkasvatus on
hyvin tunnettu
Metsäsäätiön toimintamuoto, jonka
metsänomistajat
kokevat tärkeäksi.
"Metsäsäätiö on
erinomainen osoitus
siitä, miten yhteistä
intressiä voidaan
viedä eteenpäin",
sanoo Suomen Metsä­
säätön hallituksen
puheenjohtaja
Jorma Länsitalo.
kimusta sekä viestintää metsäalan sisällä ja
suurelle yleisölle.
YHTEISTYÖSSÄ PUURAKENTAMISEN ETEEN
Metsäsäätiömaksua on kerätty jo 20 vuotta
Yhteistyötä
METSÄELINKEINON PUOLESTA
Metsänomistajat ja puunostajat ovat jo 20 vuoden ajan antaneet
puukaupoista vapaaehtoista metsäsäätiömaksua. Varoilla on tehty
pitkäjänteistä työtä oman toimialan elinvoimaisuuden hyväksi.
M
etsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä intressiä
voidaan viedä eteenpäin, sanoo
Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva metsäpäällikkö Jorma
Länsitalo Stora Ensosta.
– Hyvä perinne, yhteinen arvomaailma ja
ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet metsäalan toimijat puhaltamaan yhteen
hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden
ajan. Säätiön varat kertyvät pienistä puroista,
mutta yhdessä saadaan paljon aikaan.
TOIMIALAN OMAA RAHAA
Viime vuonna metsänomistajat lähtivät
mukaan metsäsäätiömaksuun 37 000 puukaupassa. Kun puunmyyjä päättää osallistua,
14 | METSÄNHOITAJA 3•2015
niin myös puunostaja maksaa saman summan säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi
1,9 miljoonaa euroa.
Kerättyjen varojen käytöstä päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan tulevaisuuden
puolestapuhujana on huomattava, sillä se
rahoittaa vuosittain noin 1,5 miljoonalla
eurolla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä projekteja.
Säätiön rahoituksesta suurimmat potit
saavat puunkäytön ja puurakentamisen
edistäminen sekä koululais- ja nuorisotyö.
Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa viestintää
päättäjille ja yhteiskunnan vaikuttajille,
PEFC-sertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosiaalista ja taloudellista tut-
Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa
kuin kansainvälisesti on aina ollut Metsäsäätiön ykköstehtävänä.
– Mitä ymmärrettävämpiä ja läheisempiä
hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja
Jussi Parviainen.
– Erityisesti maakunnalliset keräykset
tietyn puurakentamishankkeen hyväksi ovat
lisänneet innostusta niin metsänomistajissa
kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä.
Maakunnallisia keräyksiä on ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa
eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan
hyväksi niin myös tukeakseen paikallista
elinkeinoelämää ja työllisyyttä.
Parhaillaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla
on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta
saatavat varat käytetään puurakentamisen
liiketoimintaprofessuurin perustamiseen
Vaasan yliopistoon. Hankkeen tavoite on
lisätä puun käyttöä kerrostalo- ja julkisessa
rakentamisessa.
– Vaikka hanke voi kuulostaa abstraktilta, niin tosiasiassa metsänomistajalla on
harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa
puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti,
Parviainen muistuttaa.
LAPSILLE JA NUORILLE
INNOSTAVAA METSÄKASVATUSTA
– Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö on ollut Metsäsäätiön
päiville joka vuosi. Kaikkiaan Metsäsäätiön
koululaisyhteistyö kohdistuu noin 50 000
koululaiseen vuosittain.
– Lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu
Metsäsäätiön toimintamuoto ja metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi, Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä.
LUPA KUKOISTAA
loistavimpia rahoituskohteita. On tärkeää,
jos olemme saaneet annettua pienenkin ruiskeen metsäalasta tulevaisuuden osaajille,
Länsitalo iloitsee.
Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa ja
5–6-luokkalaisten tutustumista metsäalan
töihin Yrityskylä-oppimisympäristössä.
Tärkeä ja kouluissa hyvin vastaanotettu on
säätiön kuljetusavustus, joka mahdollistaa noin 8 000 koululaisen osallistumisen
metsäammattilaisten järjestämille metsä-
Viime aikoina on kuulunut useita positiivisia
uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi
kotimaahan. Metsäelinkeinon kannalta
tilanne on lupaava ja innostava. Toimialalla
riittää mahdollisuuksia.
– Metsäsäätiön toiminnan mahdollistavat
valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa yhteiseen pottiin
sekä kaikki keräämistyöhön sitoutuneet
toimihenkilöt. Metsäalalla on hyvä draivi
päällä ja tulevaisuus näyttää hyvältä, kiittelee Länsitalo. •
INGIMAGE
Opinnot voi rahoittaa
ansiosidonnaisella
päivärahalla
Työttömälle maksetaan päätoimisten opintojen ajalta ansiosidonnaista päivärahaa
enintään kaksi vuotta, jos viranomainen uskoo kouluttautumisen edistävän työllistymistä.
 Paula Launonen
T
yötön työnhakija on Suomessa voinut
vuodesta 2010 ryhtyä päätoimiseksi
opiskelijaksi päivärahaoikeuttaan
menettämättä.
AKAVALAINEN HYÖTYY
Irtisanotulle akavalaiselle opiskelu mahdollistaa työttömyysajan tehokkaan hyödyntämisen, kun ansiosidonnaisen päivärahan
turvin voi esimerkiksi saattaa loppuun
keskeneräisen tutkinnon, hankkia virkakelpoisuuden edellyttämän pätevyyden tai
kouluttautua kokonaan uudelle alalle.
– Myös perusopetus ja lukio-opinnot ovat
mahdollisia, jos niiden puuttuminen on
este ammatilliselle kehittymiselle. Samoin
vapaan sivistystyön oppilaitoksissa järjestettävä ammatillisesti suuntautunut koulutus
tulee kyseeseen. Näiden lisäksi työttömyysetuudella voi opiskella yksityisten koulutuspalvelujen tuottamissa ammatillisesti
suuntautuneissa koulutusohjelmissa, jos
ne muutoin täyttävät lain ehdot, luettelee
neuvotteleva virkamies Markku Virtanen
työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja
yrittäjyysosastolta.
– Tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa työttömyysetuudella ei kuitenkaan voi suorittaa.
Mahdollisia ovat vain ylempään korkeakoulututkintoon johtavat tai sitä alemmat
opinnot.
VIRANOMAINEN PÄÄTTÄÄ
Virtanen kertoo, että yli 20 000 työtöntä
aloittaa tällaiset omaehtoiset opinnot
vuosittain.
– Suosio on kasvanut jatkuvasti, ja järjestelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi.
Vuosi sitten ilmestyneen selvityksen mukaan
kahdeksan kymmenestä oli saavuttanut
tavoittelemansa päämäärän, ja puolen vuoden kuluttua opiskelujaksosta reilut 60 prosenttia oli saanut työpaikan.
Työtön ei kuitenkaan itse päätä, voiko hän
osallistua koulutukseen työttömyyspäivärahan turvin. Asian ratkaisee viranomainen
siinä TE-toimistossa, jonka asiakas työtön on.
– Vaakakupissa painavat puhtaasti työmarkkinatekijät. Viranomainen tarkastelee
ennen kaikkea sitä, mikä on osaajien tarve
alalla, jolle työtön haluaisi pätevöityä.
SISÄLTÖ RATKAISEE
Virtanen tähdentää, ettei kenelläkään ole
subjektiivista oikeutta työttömyysetuuteen
opintojen ajalta.
– TE-toimisto ratkaisee asian henkilön
toimittamien tietojen sekä oman kokonaisarvionsa perusteella.
Viranomainen selvittää ammatillisen
koulutuksen tarpeen yksilöllisten työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta ja varmistaa opinnoissa etenemisen edellytykset.
Omaehtoisen opiskelun ajalta maksetut päivät
lasketaan mukaan ansio­päivärahan 500 päivän
enimmäismaksu­aikaan.
16 | METSÄNHOITAJA 3•2015
– Opintojen sisällön on oltava sellaisia,
että niillä todella on vaikutusta henkilön osaamiseen ja tuleviin mahdollisuuksiin saada työtä tai aloittaa
yritystoiminta.
Virtasen mielestä on ymmärrettävää, että lähtökohdiltaan selkeän järjestelmän käytännön toteutus aiheuttaa runsaasti myös hämmennystä. Ristiriitatilanteita syntyy, kun työttömän ja viranomaisen
näkemykset koulutuksen tarpeellisuudesta
eivät kohtaa.
VASTUU YHDELLÄ
Ei ihme, että kielteisen päätöksen saanut
työtön epäilee systeemin oikeudenmukaisuutta, jos vastaavassa tilanteessa ollut tuttu
on voinut aloittaa päätoimisen opiskelun
etuuksien turvin.
– Ratkaisuun vaikuttavat ihmisen koko työ- ja koulutushistoria,
soveltuvuus ja elämäntilanne; esimerkiksi se, haluaako hän muuttaa
toiselle paikkakunnalle työn perässä.
Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja eri alojen työllistymismahdollisuudet eri puolilla
maata vaihtelevat, Virtanen taustoittaa.
Päätöksen tekee yleensä sama TEtoimiston asiantuntija, jonka kanssa
työtön muutoinkin asioi.
Monien mielestä päätöksenteko pitäisi siirtää
yhdeltä ihmiseltä ryhmälle,
jotta ratkaisuun saataisiin
riittävän laaja näkemys.
– Suurimmassa osassa toimistoja näin
menetelläänkin, kun kysymys on monimutkaisista tapauksista tai uusintakäsittelypyynnöistä, Virtanen toteaa. •
LAKI SANELEE EHDOT
Työvoimaviranomainen voi kieltäytyä maksamasta työttömyysetuutta opiskeluajaltasi vaikkapa siksi, ettei
sinulle ole laadittu työllistymissuunnitelmaa kahden viikon kuluessa työttömyytesi alkamisesta. Jos olet työtön
ja haluat opiskella täysiaikaisesti, tarkista lakisääteiset ehdot:
• Olet vähintään 25-vuotias.
• Sinut on irtisanottu tai työsuhteesi on päättynyt konkurssin tai viransijaisuuden päättymisen vuoksi.
• Olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi.
• Sinulle on TE-toimistossa laadittu työllistymissuunnitelma 2 viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Tässä
suunnitelmassa sovitaan myös opinnoista.
• Et ole aloittanut opiskelua etkä ole kirjoilla oppilaitoksessa ennen ilmoittautumistasi TE-toimistoon.
(Opiskelun tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen, jos ne on aloitettu työsuhteen aikana tai
työvoimakoulutuksena. Lisäksi tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen, jos siihen on painava
syy. Jos olet esimerkiksi saanut opiskelupaikan varasijalta peruutuspaikkana tai TE-toimisto ei ehdi tehdä
työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa ennen opiskelun alkamista.)
• Et ole saanut irtisanomisen yhteydessä rahallista korvausta, jonka takia sinulle ei makseta työttömyysetuutta.
PEREHDY TYÖMARKKINOIHIN
Kun pystyt vakuuttamaan TE-toimiston virkailijan sillä, että opiskelu auttaa työllistymään uudestaan joko
työsuhteessa tai yrittäjänä, parannat mahdollisuuksiasi opintojen rahoitukseen työttömyystuella.
• Selvitä, mitä juuri sinun kannattaa opiskella työmarkkinakelpoisuutta vahvistaaksesi.
• Tutki, millä aloilla tekijöitä tarvitaan.
• Mieti, oletko valmis muuttamaan opiskelun ja työn vuoksi.
LAAJA TARJOTIN
Voit opiskella päätoimisesti enintään 24 kuukautta työttömyyspäivärahaasi menettämättä, kun:
• Aiot vahvistaa ammatillista osaamistasi opinnoilla, joiden laajuus on vähintään 5 opintopistettä tai
3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden. (Jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä
tai -viikkoina, vähimmäismäärä on 25 tuntia viikossa.)
• Opintosi johtavat ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon,
yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai
tutkintojen osien suorittamiseen.
• Opinnot voivat olla myös ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta tai avointa yliopisto- tai
ammattikorkeakouluopetusta tai perus- ja lukio-opintoja.
TULIKO KIELTEINEN PÄÄTÖS?
Jos omaehtoisen, työttömyyspäivärahalla tuetun täysipäiväisen opiskelun
kriteerit eivät TE-toimiston mielestä täyttyneet, et voi valittaaa päätöksestä.
Lain mukaan ”oikaisua ei saa hakea eikä päätöksestä saa valittaa, jos
päätös koskee ratkaisua olla tukematta työnhakijan omaehtoista opiskelua”.
OPISKELE SIVUTOIMISESTI
Voit opiskella sivutoimisesti päivärahaoikeuttasi menettämättä. Sivutoimista on
opiskelu, jonka laajuus on alle viisi opintopistettä tai alle kolme opintoviikkoa
kuukaudessa tai alle 25 tuntia viikossa. Myös sivutoimisilla opinnoilla voit vahvistaa osaamistasi ja hankkia lisävalmiuksia työmarkkinoilla menestymiseen.
Olennaista on, että TE-toimisto hyväksyy opiskelun sivutoimiseksi, joka ei
estä kokoaikaisen työpaikan vastaanottamista.
KYSY TYÖLINJALTA
Puntaroi koulutusvaihtoehtoja työvoimahallinnon
valtakunnallisen asiantuntijan
kanssa:
• Puhelin 0295 020 702
ma-to klo 8–17, pe klo 10–17
• koulutusneuvonta@
te-toimisto.fi
• www.facebook.com/
koulutusneuvonta
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 17
Tapahtumia
SHUTTERSTOCK
VASTAVALMISTUNEET, TYÖTTÖMÄT
JA OPISKELIJAT METSÄPÄIVILLE
ERIKOISHINTAAN
Urafoo
ru
5.11.201 mi
5
Messuk
eskukse
ssa
Metsäpäivät 2015
vähemmästä enemmän!
Urafoorumilta
verkostoja ja apua työnhakuun
Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 5.–6. marraskuuta 2015. Avajaisissa
kuullaan valtiovallan tervehdys sekä metsä- ja
biotalouden kysymyksiin liittyvä ajankohtaiskatsaus. Ministeri Kimmo Tiilikaisen puheen
lisäksi luvassa on kolme lyhyttä puheenvuoroa,
joissa biotaloutta käsitellään kolmesta eri
näkökulmasta: Sitran johtaja Mari Pantsar
globaalista ja yhteiskunnallisesta, VTT:n johtaja
Anne Ritschkoff tutkimuksen sekä Metsä Groupin
tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn elinkeinoelämän näkökulmasta. Avajaisten lisäksi torstain
ohjelmaan kuuluu kaksi seminaaria.
Talousmetsät – stressin paikka vai terveyden
lähde? -seminaarissa tarkastellaan asiantuntijoiden johdolla metsiä ja hyvinvointia sekä tämän
yhdistelmän viestintää eri vinkkeleistä. Mistä
syntyy metsäammattilaisen työmotivaatio? Jos
motivaatio katoaa, ketä siitä voi syyttää? Miten
sen voi saada takaisin? Pystyykö talousmetsässä
rentoutumaan? Voidaanko metsien käsittelyllä
lisätä terveysvaikutuksia?
Lopuksi puntaroimme metsän tuotteiden,
kuten marjojen ja sienten merkitystä omaan ja
jopa kehittyvien maiden työntekijöiden terveyteen.
Kaipaako ansioluettelosi päivitystä?
Jäitkö viime kesänä ilman kesätyöpaikkaa?
Tule kuulemaan vinkkejä kesätyönhakuun ja
työpaikkahaastatteluun sekä tapaamaan metsäalan työnantajia ja verkostoitumaan Metsänhoitajaliiton ja Metsäylioppilaiden Urafoorumiin
Messukeskukseen kongressin tilaan 204-205
torstaina 5.11.2015 klo 15.30–18.00. Tilaisuuden
alussa palkitaan Vuoden metsänhoitaja.
Metsätalouden kannattavuuden mittaus – järkee vai ei? -seminaarin tavoitteena on vahvistaa
metsäammattilaisten valmiuksia käsitellä metsätalouden kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä.
Miten pienmetsänomistajat mittaavat kannattavuutta, entä sijoitusammattilainen? Pitäisikö
mittarin olla sama? Entä miten kannattavuutta
tulisi mitata eri-ikäis- ja tasaikäisrakenteisessa
metsätaloudessa? Seminaarin puheenjohtajana
toimii Päättäjien Metsäakatemian johtaja Tiina
Rytilä.
Torstain ohjelmassa on myös Metsämessujen
avajaiset. Metsäbileissä metsäväkeä viihdyttää
Suomen terveellisin bändi Sallad.
Perjantain ohjelmaan kuuluvat Metsäkustannuksen sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa
järjestetyt kaksi seminaaria. Lisäksi perjantaina
on ohjelmassa Metsäopetuksen kehittämisseminaari, Suomi 100 vuotta tilaisuus sekä Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhlaseminaari.
Ajankohtaisin tieto Metsäpäivien ohjelmasta
ja lippujen hinnoista löytyy aina osoitteesta
www.metsapaivat.fi.
Urafoorumissa myös ennakkoajanvarauksella toimiva CV-klinikka, jossa ura-asiantuntija
Satu Roos antaa vinkit ansioluettelosi
parantamiseksi. Otathan työnhakupaperisi
(hakemus, ansioluettelo tai molemmat) mukaan
paperiprinttinä.
Urafoorumissa kannattaa myös vierailla
Metsänhoitajaliiton ständillä, jossa jaossa
sadalle ensimmäiselle ilmaislippu Meidän
viikonloppu -messuille perjantaille 6.11 sekä
vastavalmistuneille metsänhoitajille Kansainvälinen metsänhoitaja -merkki.
Lisätietoa Urafoorumista sekä ajanvaraukset
CV-klinikalle Metsänhoitajaliiton verkkosivujen
tapahtumissa.
Urafoorumiin on vapaa pääsy eikä osallistuminen edellytä Metsäpäivien lippua.
Urafoorumissa jaossa 100 kappaletta Metsämessujen
ilmaislippuja. Tule hakemaan omasi!
TULEVAISUUDEN TORI – MENESTYSTÄ BIOTALOUDESTA
Metsämessuilla vuonna 2014 ensimmäisen kerran toteutettu Tulevaisuuden tori
esittelee Metsäteollisuuden ja biotalouden kehitystä sekä ammattilaisille että kuluttajille. Metsämessujen jälkeen Tulevaisuuden tori- konsepti jatkaa Euroopan suurimpaan
kasvuyritys- ja sijoitustapahtumaan Slushiin.
Lisätietoa tapahtumista:
www.helsinginmetsamessut.fi ja www.slush.org.
18 | METSÄNHOITAJA 3•2015
Työttömät sekä vuosien 2014 ja 2015
aikana valmistuneet Metsänhoitajaliiton
jäsenet pääsevät Metsäpäiville 40 euron
erikoishintaisella lipulla (norm. 200 euroa).
Kampanjahinta sisältää kaikki Metsäpäivien
tilaisuudet sekä torstaina aamukahvin
ja lounaan. Metsänhoitajaliitto lähettää
edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville liiton
jäsenille kutsun, jota vastaan erikoishintaisen lipun voi lunastaa Metsäpäivien infosta
Messukeskuksesta. Kutsu postitetaan
Metsänhoitajaliiton rekisterissä olevaan
osoitteeseen.
Metsäpäivien opiskelijalippu maksaa 10
euroa. Alennuksen ehtona on alennukseen
oikeuttava kortti tai muu todistus, joka
tulee esittää sisäänkäynnin yhteydessä.
KURSSILOUNAAT 2015
Metsänhoitajien kurssilounaiden suositusajankohta on perjantaina 6.11.2015 iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounastietoja myös
verkkosivuillamme tapahtumakalenterissa.
Kurssilounaista voi ilmoittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle (paivi.toivonen@
metsanhoitajat.fi).
Torstaina 5.11.2015 pidettävät kurssilounaat
• H55 Helsingin suomalainen klubi,
Kansakoulukuja 3 klo 13
Perjantaina 6.11.2015 pidettävät
kurssilounaat:
• H54 Paikka ja aika vielä auki, ilmoitetaan
liiton verkkosivulla.
• H64 Kellarikrouvi, Pohjoinen Makasiinikatu
6 klo 12.30
• H73 Ravintola Emo, Kasarminkatu 44 klo 12.30
• H75 Ravintola Kappeli, Esplanadi klo 12.00
• H80 Ravintola Salutorget, Pohjoisesplanadi
15 klo 13.00
• H05/K97 Ravintola Ravintola Sea Horse
(Musta Hevonen-kabinetti) Kapteeninkatu
11 klo 19.15. Etkot klo 17.00 alkaen.
Keskieuroopasta valmistuneet metsänhoitajat Ravintola Zinnkeller , Meritullinkatu
25 klo 12. Tervetulleita ovat myös muut mm.
Erasmus-vaihdossa metsäalaa opiskelleet
metsänhoitajat.
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 19
 Maija Soljanlahti
MIKÄ ON KOVINTA VALUUTTAA,
KUN ETSII TYÖPAIKKAA?
Lähes sata vastavalmistunutta ja opintojaan päättävää nuorta kokoontui Vanhalle ylioppilastalolle hakemaan
näkökulmia työelämässä pärjäämiseen. Illan aikana he pääsivät tuulettamaan ajatuksiaan työelämän
asiantuntija Petri Rajaniemen kanssa ja alentamaan pelkokynnystään näyttelijä Sari Havaksen johdolla.
TYÖELÄMÄN MUUTOS ON SYVÄ
– Työelämän muutosta on katsottava kokonaisvaltaisesti. Se elämä, jota pääsääntöisesti länsimaissa eletään, on keskellä
suurta muutosta. Sitä maailmaa, jossa
pystyi luottamaan koulutukseen ja keskiluokkaisuuteen, ei enää ole, kärjistää Petri
Rajaniemi.
– Lapsuudessani mikään ei ollut niin
turvattua kuin isän ja äidin työpaikka
Lennätinlaitoksella. Ja vielä 1980-luvulla
luvattiin, että tutkintotodistus ja kielitaito
turvaavat hyvän työpaikan. Vuodesta 2008
alkaen tilanne on ollut aivan toinen. Eikä ole
kysymys vain taloussuhdanteesta. Muutos
on nopea, syvä ja pysyvä.
UUTTA LUOVUUTTA ETSIMÄSSÄ
Työelämän asiantuntija Rajaniemi ihmettelee retoriikkaa, kuten ”puheet saavat nyt
riittää, kääritään hihat ja aletaan töihin!”.
Mihin töihin? Työttömyys on kasvanut ja
hyvät, koulutetut tyypit eivät löydä töitä.
Hän vertaa nykyisiä ja tulevia työuria cocktailpaloihin. Leipää ei enää ole tarjolla, ei valtiolla pitkää ja kapeaa tai yrityksissä leveää ja
hieman vähemmän varmaa.
– Jos haluamme, että asiat muuttuvat
paremmaksi, on tehtävä erilaisia juttuja.
Mutta ensin pitää ajatella uudella tavalla,
sillä teot syntyvät ajatuksista.
Rajaniemi työntää kyseenalaistamaan
sen, mitä työltä ja elämältä kukin ajattelee ja
odottaa.
Mikä on konkreettisesti muuttunut?
Esimerkiksi se, että uusimmat menestyvät
yritykset eivät keskity omistamiseen vaan
sisältöön tai palveluun. Rajaniemi muistuttaa sisältöpalvelu Facebookista, joka ei
tuota omaa sisältöä, Über-taksipalvelusta,
jolla ei ole yhtään autoa ja yöpymispalvelu
Airbnb:stä, jolla ei ole yhtään kiinteistöä.
Rajaniemi konkretisoi digitalisaation muutoksen yksinkertaisesti: Summan paperiteh-
Tilaisuuteen kutsuttiin liittojen jäseniä sekä aloilta valmistuneita
verkostoitumaan ja tutustumaan liitojen tarjoamiin jäsenpalveluihin.
20 | METSÄNHOITAJA 3•2015
taaseen on asennettu Googlen palvelimia ja
Nelosen uutisryhmä, joka teki aiheesta jutun
telkkariin, on irtisanottu.
MISSÄ OLET HYVÄ?
Mikä ratkaisuksi? Rajaniemi kehottaa pohtimaan itsekseen tai kuuntelemaan kavereitaan, jotta saa selville sen, missä itse on hyvä.
Siihen pitää uskaltaa tarttua ja siitä kertoa.
Kun oma juttu, jonkinlainen intohimo on selvillä, jonkun pitäisi olla halukas maksaman
siitä. Työelämässä ei makseta pätevyydestä
vaan teoista, tuloksista.
– Uutta pitää keksiä. Työtä ei löydy apteekin hyllyltä. Nyt korkeasti koulutetuilta vaaditaan uudenlaista luovuutta. Valitettavasti
luovuutta ja kyseenalaistamista ei Suomessa
ole opetettu tai harjoiteltu, vaan koulussa ja
armeijassa on opetettu istumaan suorassa ja
tekemään, kuten käsketään.
Rajaniemi tiivistää, että työelämä tarvitsee ihmisiä, joilla on asiantuntijuutta ja rele-
vanttia kyvykkyyttä sekä valmiutta toimia
uudella lailla.
Hän nostaa ilmaan yrittäjyyden.
– Itselläni kesti kahdeksan vuotta, kun
arvoin, uskallanko lähteä yrittäjäksi. Sitten
tajusin, että yrittäjät ovat tavallisia ihmisiä, ihan niin kuin minäkin. Suomessa on
280 000 yrittäjää, ja heitä yhdistää se, että
he arvostavat työtä ja ovat innostuneita
työstään. Muuten joukkoon mahtuu hyvin
erilaisia ihmisiä.
Hän muistuttaa, ettei yrittäjäksi ryhtyminen ole elämän mittainen päätös, vaan voi
toimia työura ”tasohyppelynä” – yrittäjyys
opettaa uusia asioita, joita palkansaajana
voi taas myöhemmin tarjota työnantajan
hyödyksi.
niemi sanookin, että verkostossa on tulevaisuuden työllistymisen kannalta tärkein
voima:
– Tänä päivänä turvan tuovat muut ihmiset: ystävät, tutut, työtutut, opiskelukaverit,
some-seuraajat. Siksi verkostoituminen
erilaisissa tilaisuuksissa ja välineissä on
kaikkien etu.
Mitä laajempi verkosto on ja mitä paremmin tuntee erilaisia ihmisiä ja työpaikkoja,
sitä varmemmin löytyy töitä. Työelämän
konkarit kehottavakin työtä etsivän tai
muutosta hakevan osallistumaan oman ainejärjestön ja ammattiyhdistyksen tai muun
ammatillisen porukan tapahtumiin. Liiton
järjestämiin tapahtumiin on aina sisällytetty
aikaa verkostoitumiseen.
VERKOSTON VAHVUUS
ASIANTUNTIJUUDELLA ON ARVOA
Petri Rajaniemi muistuttaa, että myös korkeakoulututkinnon merkitys on muuttunut.
Pelkällä tutkintotodistuksella on vaikea saada
töitä, mutta verkoston avulla työllistyminen
on varmempaa.
– Tutkintotodistus on ollut sertifikaatti
tuntemattomalle työnhakijalle. Nykyään
maailma on niin pieni ja verkostoitunut, ettei
tuntemattomia työnhakijoita juurikaan ole.
Siksi rekrytointi alkaa kysymyksellä tunteeko joku jonkun, joka olisi hyvä..?
Ihmisten välisistä suhteista, verkostoista
ja digitalisaation myötä niiden laajentumisesta kannattaa ottaa ilo ja hyöty irti. Raja-
– Tieto on palasina ja kaikkien saatavilla, ja
jokaiselle mielipiteelle löytyy aina jonkinlainen viite – viimeistään googlettamalla.
Mikä siis on totta? Totuuden löytämiseksi
tarvitaan korkeasti koulutettuja osaajia, sillä
ihmiset haluavat päätöstensä tueksi tietoa.
Alojemme osaajia tarvitaan yhä avoimemmassa yhteiskunnassa. Kyse on yhteiskuntavastuusta, joka koskee kaikkia toimijoita
pienimmästä pajasta monikansalliseen
yritykseen.
– Kaikki ikävä ja epäonnistumiset tulevat
aina ilmi ja leviävät verkon kautta supernopeasti koko maailman tietoon. Mikä tähän
auttaa? Ei ainakaan salailu. Hommat täytyy
tehdä niin hyvin, ettei Talvivaaroja tapahdu.
Teidän alanne ihmisiä tarvitaan nimenomaan näihin tehtäviin!
– Suurin trendi on nyt se, miten maapallo
voi. Milloinkaan ennen ei maapalloa ole
uhattu, kuten nyt. Siksi teidän alan osaamiselle on tilausta myös huomenna, muistuttaa
Rajaniemi.
HARJOITUKSELLA USKOA JA USKALLUSTA
Kun näyttelijä Sari Havas päästetään
lavalle, hän muistuttaa, että meillä on paljon enemmän luovuutta ja kapasiteettia
kuin uskallamme ajatella. Hän sanoo, että
ihminen on luovimmillaan, kun hän kokee
olevansa turvassa. Pelko kaventaa meitä.
Ihmisten kohtaamisen harjoitteleminen ja
rento suhtautuminen uusiin tilanteisiin lisää
luovuutta ja omia mahdollisuuksia pärjätä
jännittävissä tilanteissa.
– Itseään voi alkaa puhutella: selviän ja
pystyn. Toisen kohtaamista voi harjoitella ja
muistaa, ettei se toinenkaan ole täydellinen,
hän kannustaa. Tätä taitoa tarvitaan verkostoitumiseen ja vaikkapa työhaastattelussa.
Jokainen riittää sellaisena kuin on, mutta
omia tapoja kohdata ihminen kannattaa
pohtia ja treenata. Ihminen on toiselle paras
turva, oli kyseessä sitten työllistyminen tai
oman osaamisen kirkastaminen. Siksi kannattaa harjoitella heittäytymistä. Verkosto
kannattelee. •
Uralla eteenpäin -tilaisuus tarjosi
osallistujille työkaluja työelämässä
etenemiseen. Tilaisuuden juonsivat
Johanna Hristov Metsänhoitajaliitosta
sekä Henri Annila Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitosta.
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 21
Työpäivä
 Krista Korpela-Kosonen
 Krista Korpela-Kosonen ja Vesa Kaarakka
11:00
Kello 11 alkavassa videoneuvottelussa käydään läpi
Myanmarin hankesuunnitelmia. Unikkoviljelmiä
yritetään suunnitellussa
hankkeessa korvata laillisilla ja kestävillä tuotantotavoilla ja -kasveilla, kuten
kahvilla.
8:30
Metsäala on ollut tärkeä
osa Suomen toteuttamaa
kehitysyhteistyötä 1970luvun puolivälistä lähtien.
Vesa Kaarakka on työskennellyt ulkoministeriössä
metsäalan kehityspolitiikan neuvonantajana
vuodesta 2008 lähtien.
Vesa Kaarakka on
metsäalan
kehitysyhteistyön
asiantuntija
Suomi on metsäalan kehitysyhteistyössä arvostettu kumppani.
Ulkoministeriön metsäalan kehityspolitiikan neuvonantaja Vesa
Kaarakka matkustaa maailmalla 60-80 päivää vuodessa.
22 | METSÄNHOITAJA 3•2015
S
ini-valkoinen maailmanpyörä piirtyy
Helsingin Katajanokalla ylväänä vasten aamutaivasta, kun metsänhoitaja,
MMT Vesa Kaarakka avaa vastapäätä
sijaitsevan työpaikkansa ulko-oven. Kello
on 8.30, ja Kaarakka on aloittamassa työpäiväänsä ulkoministeriön kehityspoliittisella
osastolla.
Vesa Kaarakka on työskennellyt ulkoministeriön toimialapolitiikan yksikössä metsäalan kehityspolitiikan neuvonantajana
vuodesta 2008 lähtien. Hän on asiantuntijana toteuttamassa ja valvomassa Suomen
tukemaa metsäalan kehitysyhteistyötä
kahdenvälisissä, alueellisissa ja laajemmissa
kansainvälisissä hankkeissa. Pääkohdemaat
sijaitsevat Aasiassa ja Afrikassa.
Aamun ensihetket Kaarakka käy läpi sähköpostia, jota saapuu päivittäin kaikkialta
maailmasta. Kaarakan kansainvälinen työ
merkitsee jatkuvaa matkustelua, matkapäiviä kertyy 60–80 vuodessa. Valtaosa matkoista suuntautuu muille mantereille.
Kehitysyhteistyökohteiden lisäksi Kaarakka käy säännöllisesti kansainvälisten
asiantuntija- ja työryhmien kokouksissa.
Kansainvälinen työ vaatii kielitaitoa ja vieraiden kulttuureiden
ymmärrystä. Indonesialaiset,
tanskalaiset ja suomalaiset
yhteisömetsätalouden ja metsien kartoituksen asiantuntijat
suunnittelevat yhdessä metsäalan hanketta Indonesian
Kalimantanille.
Hän on tänä vuonna osallistunut mm. EU:n
laittomia hakkuita ja laitonta puukauppaa
ehkäisevän työryhmän kokoukseen Brysselissä sekä YK:n aavikoitumisentorjuntasopimuksen teknillis-tieteellisen komitean
kokoukseen Meksikossa.
Viimeisin työmatka suuntautui Myanmariin ja Laosiin, josta Kaarakka palasi vasta
muutama päivä sitten.
– Myanmarissa on juuri käynnistynyt
Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma, joka
on ensimmäinen uusi käyntiin laitettu maaohjelma sitten 1990-luvun puolivälin. Olin
paikallisten viranomaisten kanssa suunnittelemassa, millaista metsä- ja ympäristöalan
kehitysyhteistyötä Suomi voisi ohjelman
puitteissa Myanmarissa lähivuosina tehdä,
Kaarakka kertoo.
SUOMI ON ARVOSTETTU KUMPPANI
Suomella on tällä hetkellä seitsemän kehitysyhteistyön pitkäaikaista kumppanimaata:
Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania,
Nepal ja Vietnam. Toimintaa keskitetään
kumppanimaihin, jotta rahoitus on tehokkaampaa ja työn pirstaloitumista vähen-
Vesa Kaarakka on aikaisemmin
toiminut lehtorina ja professorina Helsingin yliopistossa.
Hän on halunnut säilyttää
kontaktin akateemiseen maailmaan myös nykyisessä työssään. Monet entiset opiskelijat
ovat nykyisiä kollegoita.
netään. Suurimmassa osassa kohdemaita
on käynnissä myös metsäalaan liittyviä
kehityshankkeita.
– Metsäala on ollut tärkeä osa Suomen
toteuttamaa kehitysyhteistyötä 1970-luvun
puolivälistä lähtien. Suomalaisilla on metsäsektorin kehitysyhteistyöhankkeista siis
pitkä kokemus ja maineemme maailmalla on
hyvä, Kaarakka sanoo.
Hän kertoo, että Suomen metsäalan kehitysyhteistyön vuosibudjetti on ollut 35 miljoonaa euroa vuodessa.
– Ison-Britannian 250 miljoonaan ja Saksan 500 miljoonaan vuosittaiseen euroon
verrattuna panostus voi vaikuttaa vaatimattomalta. Erityisesti metsäalan kehitysyhteistyössä Suomen painoarvo on kuitenkin suurempi kuin tämän kokoisella maalla yleensä
on. Suhteellisesti olemme siis suurempi
tekijä kuin luvut antavat ymmärtää.
Kaarakka kantaa huolta siitä, miten
Suomen valtiontalouden säästötavoitteet
vaikuttavat metsäalan kehitysyhteistyöhön.
Hallituksen linjausten mukaan Suomen
kehitysyhteistyöhön käyttämä rahamäärä
laskee ensi vuonna 330 miljoonalla eurolla.
Se merkitsee yli 40 prosentin laskua nykyisiin varoihin.
– Myös metsäalan kehitysyhteistyöhön
käytettävissä oleva rahamäärä tulee laskemaan. Uusia hankkeita ei aloiteta ja käynnissä oleviakin joudutaan supistamaan,
Kaarakka pahoittelee.
VIERASTA KULTTUURIA KUNNIOITETTAVA
Kello 11 Kaarakka alkaa valmistautua päivän ensimmäiseen kokoukseen. Se käydään
videoneuvotteluna ja aiheena on Myanmarin
yhteistyösuunnitelmien edistäminen. Kokoukseen osallistuu Kaarakan lisäksi asiantuntijoita sekä Suomesta että Myanmarista.
Työkielenä on englanti, sen lisäksi Kaarakka
taitaa myös espanjan kielen.
Pitkä kokemus kansainvälisissä tehtävissä
on opettanut Vesa Kaarakalle kielitaidon
lisäksi myös muita hyödyllisiä taitoja. Neuvottelutilanteessa ei esimerkiksi koskaan
tule asettaa vastapuolta kiusalliseen tilanteeseen, vaikka asioista oltaisiin eri mieltä.
– Kielteistä vastausta pidetään epäkohteliaana etenkin Aasiassa. Siksi ei koskaan
vastata suoraan ei, vaan parempi on edetä
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 23
opiskelija
17:30
Kello 17.30 Vesa Kaarakan
työpäivä ulkoministeriössä päättyy. Aktiivisesti
liikkuva Kaarakka taittaa
työmatkat kävellen, sillä
vaativassa työssä kunnosta ja terveydestä on
huolehdittava hyvin.
VESA KAARAKKA
• 57 vuotta
• Valmistunut Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi
vuonna 1984, MML 1994 ja MMT 1997.
• Työskentelee ulkoministeriön kehityspoliittisella
osastolla metsäalan neuvonantajana.
• Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi
aikuista lasta.
• Harrastaa aktiivisesti maantiepyöräilyä ja hiihtoa.
Kehitysmaiden maaseudulla metsiä ja puita
hyödynnetään mm. polttopuuna, karjan rehuna ja
laitumena. Suurimmassa
osassa Suomen kehitysyhteistyön kohdemaita on
käynnissä myös metsäalan
kehityshankkeita.
kiertotietä kyllä mutta -vastauksella, Kaarakka havainnollistaa.
Vesa Kaarakka valmistui Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi vuonna 1984. Jo
silloin professori Olavi Luukkanen korosti
nuorille opiskelijoilleen vieraiden kulttuureiden ymmärryksen taitoa.
– Suomalainen virkamies ja asiantuntija
edustaa ulkomailla aina paitsi itseään ja työyhteisöään, myös kotimaataan. Hienotunteisuus vierasta kulttuuria kohtaan on huomioitava esimerkiksi käyttäytymisessä, pukeutumisessa ja kielenkäytössä. Nykyisellä nuorella
kaartilla on kansainvälisyyteen hyvät valmiudet, mutta ennen 1980-lukua valmistuneita
sukupolvia sattui joskus ylilyöntejäkin.
YHTEYS AKATEEMISEEN MAAILMAAN
Vesa Kaarakka on työuransa aikana toiminut
lähes kymmenen vuotta lehtorina Helsingin
yliopistossa ja hoitanut 1990-luvulla muutaman vuoden myös trooppisen metsänhoidon
professuuria. Hän on halunnut säilyttää
kontaktin akateemiseen maailmaan myös
nykyisessä työssään. Siksi hän käyttää
lounastauon jälkeen pari tuntia gradutyön
tarkistamiseen.
24 | METSÄNHOITAJA 3•2015
– Haluan pysyä kärryillä siitä, mitä nykyiset metsäalan yliopisto-opiskelijat tekevät.
Mielestäni meidän senioritoimijoiden velvollisuus on antaa omaa osaamistamme
opiskelijoiden käyttöön. Osa entisistä opiskelijoistani on nykyisiä kollegoita ja yhteistyökumppaneita, sillä heitä työskentelee
täällä ulkoministeriössä, mutta myös muissa
ministeriöissä ja metsäalan konsulttiyhtiöissä, Kaarakka kertoo.
LIIKENNE ON SUURIN
RISKITEKIJÄ
Ennen työpäivän päättymistä Kaarakka ehtii
paneutua vielä Myanmarin ja Laosin matkalaskun laatimiseen. Kolme viikkoa kestäneen
monivaiheisen matkan kulujen raportointiin
kuluu lähes tunti.
– Suurin osa matka-ajastani menee tyypillisesti erilaisissa neuvotteluissa sekä autossa
istumiseen, sillä Afrikan ja Aasian maissa
välimatkat ovat pitkiä ja tiet huonoja. Myanmarissa ja Laosissa ehdin viettää onneksi
kuusi päivää maastokohteissa.
Kaarakan mukaan yksi työn suuri vaikeus
useimmissa kehitysyhteistyön kohdemaissa
on syvään juurtunut korruptio ja hyvän hal-
linnon puute. Se merkitsee usein haasteita
asioiden edistämisessä.
– Varsinaisiin vaaratilateisiin en ole
matkoillani joutunut, vaikka osassa maita
poliittiset ja hallinnolliset olot ovat epävakaat. Keniassa pisti kotitalossa skorpioni,
mutta siitä selvittiin antihistamiinilla ja pistokohtaan levitetyillä sipulirenkailla. Oman
työni kannalta merkittävin riskitekijä on silti
liikenne. Pyrimme välttämään ajomatkoja
pimeän aikaan ja yritämme korvata pitkiä ja
hankalia reittiosuuksia myös lentomatkoin,
Kaarakka kertoo.
Vesa Kaarakka haluaa pitää kunnostaan
hyvää huolta. Mannerten väliset lentomatkat
vaativat jopa 12-13 tuntia istumista. Myös aikaja lämpötilaerot vaativat elimistöltä toistuvasti
sopeutumiskykyä. Siksi Kaarakka tykkää
vapaa-ajallaan liikkua paljon, omia lajeja ovat
maantiepyöräily ja hiihto. Työmatkat kodin ja
ulkoministeriön välilläkin taittuvat kävellen.
Kello 17.30 Kaarakka sulkee työpaikkansa
oven ja suuntaa lähellä sijaitsevaa kotiaan
kohti. On taas aika pakata matkalaukku.
Ensin on tiedossa lomamatka Barcelonaan,
sen jälkeen kutsuu työ ja Länsi-Afrikan Burkina Faso. •
Suhteilla
töihin
V
erkostoituminen on termi,
joka nostattaa niskavillat pystyyn. Se ei kuulosta ystävälliseltä, ei lämpimältä, sosiaaliselta
eikä edes toverilliselta. Verkostoituminen kuulostaa siltä, että ympärillä olijat olisivat pelinappuloita
uralla etenemiseen, silti se koetaan
tärkeäksi työelämätaidoksi.
Kesätyöt ovat metsänhoitajaopiskelijoille tärkeitä paitsi
tietotaitojen kerryttämisen, myös
verkostoitumisen kannalta. Edellisiltä työnantajilta saatetaan kysyä kuinka työt sujuivat, ja hyväksi havaittu tuttu henkilö on
helpompi palkata kuin tuntematon. Vaikeinta monelle onkin saada se rautakärkinen
metsurinsaapas oven väliin ensimmäisen kerran.
Onneksi kesätyöt eivät ole ainoa verkostoitumisen mahdollisuus. Joskus opiskelunopeudestakin kannattaa uhrata aikaa ja osoittaa aktiivisuuttaan myös lukukausien
aikana. Erilaiset luottamustoimet ovat opettaneet minulle ajanhallintaa, suunnitelmallisuutta ja muita tärkeitä työelämätaitoja. Yksi mahdollisuus Metsänhoitajaliiton
jäsenelle on hakeutua mukaan opiskelija-aktiiviksi. Näin tapaa myös työelämässä
toimivia metsänhoitajia leppoisassa hengessä. Samalla saa paremman kuvan
oman alan työkentästä. Mahdollisuudet ovat laajemmat kuin äkkiseltään arvaisi.
Metsänhoitajaliitto pyrkii tukemaan työelämään verkostoitumista muun muassa
mentorointiohjelman avulla. Ohjelmassa jo työelämässä oleva metsänhoitaja ja
opiskelija keskustelevat opiskelijan tavoitteista ja toiveista. Kuulemani palautteen
perusteella ohjelma on pidetty erittäin hyvänä. Se selkiyttää tavoitteita ja siten lisää
myös opiskelumotivaatiota.
Sosiaalinen media kasvattaa merkitystään myös työelämässä. Tämän päivän
opiskelijalle on etu seurata aktiivisesti sosiaalista mediaa, sillä osa työpaikoista
julkistetaan vain siellä. Tätä varten kannattaa tykätä Facebookissa Metsänhoitajaliiton Urapalvelut -sivusta ja varmistaa että Linkedin-profiili on päivitetty ja herättää
positiivista mielenkiintoa. Linkedin on hyvä myös siitä syystä, että se helpottaa
asiantuntijoiden välistä keskustelua. Nykyään kun metsänhoitajia ei välttämättä ole
yhdellä työpaikalla monia.
Kutsut yhdessäoloa opiskelijoiden ja kollegojen kanssa verkostoitumiseksi, hengailuksi, tutustumiseksi tai mikä tilanteeseen sopiikaan, on vuorovaikutus keskeistä
työssä viihtymisen kannalta ja mieleiseen työhön pääsemisessä. Kannattaa muistaa,
että sosiaalisuus ei ole ominaisuus, vaan se on taito, jota voi ja on hyvä kehittää. •
OPISKELIJAMATKA
BRYSSELIIN
Metsänhoitajaliitto järjestää
lukuisten rahoittajien avustuksella opiskelijoille matkan
23.-24.9. Matkalla tutustumme
metsäpoliittiseen vaikuttamiseen
ja päätöksentekoon. Brysselin kuulumisia on luettavissa seuraavassa
Metsänhoitajassa.
URAFOORUMI
Työnantajat tutuiksi ja CV-kuntoon! Järjestämme opiskelijoille
tilaisuuden tutustua kesätyömahdollisuuksiin Helsingin
Messukeskuksessa, metsäpäivien
yhteydessä 5.11.2015. Tervetuloa!.
Satulotta Ansiomäki
Helsingin opiskelija-asiamies
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 25
pakina
 Iiris Kivi
lakipalsta
 Mikael Sunell
OTM, lakimies • Eversheds Asianajotoimisto Oy
KUKA VASTAA KIINTEISTÖN
LAATUVIRHEESTÄ?
Kiinteistön ostaja havaitsee toisinaan kaupanteon jälkeen, ettei kiinteistö
vastaakaan kaikkia odotuksia. Rakennuksessa saattaa esimerkiksi olla vaikeasti
korjattavia rakennusvirheitä tai jokin rakenne saattaa yllättäen olla käyttöikänsä
päässä. Jos kiinteistö poikkeaa olennaisesti vastaavanlaisista kiinteistöistä,
kyseessä saattaa olla laatuvirhe. Ostajalla voi laatuvirheen vuoksi olla oikeus
vaatia myyjältä hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai kaupan purkua.
MILLOIN ON KYSEESSÄ LAATUVIRHE?
Forever young
Pian on se päivä. Jännittää, viisikymppiset. Pitäisi järjestää juhlat. Tulee vieraita, ainakin
Metsähoitajaliiton paikallisyhdistyksen delegaatio jonkinlaisen puupötikän kanssa. Siinä me sitten
istumme emännän keittämiä kaffeita ja muita virvokkeita nauttien ja pähkäilemme, että näin siinä
pääsi käymään. Että sitä on tullut miehen ikään.
Ennen oli tapana tuoda lahjaksi sankarille kiikkustuoli. Sitä aikaisemmin tekohampaat. On ihan pakko
kokeilla kielellä hampaita, että hyvin ovat pysyneet, eivät heilu. Huh. Onneksi ajat ovat muuttuneet.
Kiikkustuoli ei sovi vaimon sisustukseen millään, niin kuin en aina minäkään.
Olen vähän hukassa. Vaan kerrankos mies on tienhaarassa? Takana railakkaat opiskeluvuodet,
Hyytiälän bileet ja räminärokki, pihkantuoksuiset mäntykankaat ja pitkääkin pidemmät työvuodet.
Sanotaan että mies on nyt parhaassa kukoistuksessaan. Menomono saattaisi kutkuttaa. Viimeistään
nyt pitäisi hankkia alle Harley Davidson, musta nahkatakki ja heilua stagen edessä, kun Paula
Koivuniemi laulaa aikuista naista, miestä.
Mutta joskus se kellohelma heilahtaa liiankin kanssa. Siivoaa koko elämän uuteen uskoon. Meillä oli
firmassa isot YT:t ja löysin itseni puolen vuoden päästä työttömänä.
Oli se iso häpeä tämän ikäiselle ammattimiehelle. Kukaan ei oikein osannut suhtautua. Entiset kaverit
vaihtoivat vaivihkaa kadun toiselle puolelle, jos sattuivat tulemaan vastaan. Osa taas kyseli aina
kaupan maitohyllyllä, että mitäkäs nyt kuuluu? Minä vain pudistin päätäni, on ilmoja pidelty, nääs.
Hakemuksia olen laitellut, mutta tällä työhistorialla en pääse edes haastatteluun.
Ei, kiikkustuoliin minusta ei vielä ole, sen tunnen selvästi. Pitää vielä yrittää, sanoi äitimuori.
Huomenna kaikki on paremmin.
26 | METSÄNHOITAJA 3•2015
Kiinteistössä on laatuvirhe ensinnäkin, jos se
ei vastaa sitä, mistä on sovittu. Oleellista on,
mitä kauppakirjassa ja myynnin yhteydessä
muuten on sovittu. Jos rakennusta esimerkiksi markkinoidaan huonokuntoisena,
ostaja ei voi odottaa, että se on uutta vastaavassa kunnossa. Myyjän vastuuta voidaan
myös rajoittaa kauppakirjassa. Rajoituksen
tulee kuitenkin olla yksilöity.
Toiseksi kiinteistössä on laatuvirhe, jos
kiinteistö ei vastaa myyjän antamia tietoja.
Myyjä on voinut antaa ostajalle harhaanjohtavan tai virheellisen tiedon, myyjä on voinut
jättää kertomatta ostajalle jostain kiinteistön
arvoon tai käyttöön vaikuttavasta asiasta tai
myyjä on voinut jättää oikaisematta ostajan
virheellisen käsityksen.
Hyvin tavallista on, että myyjä ei ole tahallaan yrittänyt harhauttaa ostajaa, vaan kiinteistössä ilmenneet ongelmat tulevat yllätyksenä paitsi ostajalle myös myyjälle. Tällaisen
salaisen virheen yhteydessä törmätään usein
epätietoisuuteen siitä, mikä vaikutus myyjän
tietoisuudella virheestä on. Salainen virhe
voi olla kyseessä, jos kiinteistö poikkeaa
laadultaan siitä, mitä myydyn kaltaiselta
kiinteistöltä voidaan perustellusti edellyttää. Myyjä on lain mukaan tietoisuudestaan
riippumatta vastuussa salaisesta virheestä,
jos virhe on merkittävä.
Rakennuksissa on käytännössä aina
jonkinlaisia vikoja tai puutteita – suihkun
sekoittaja on vioittunut, valaisin on mennyt
epäkuntoon, piipunhattu on tippunut myrskyssä ja niin edelleen. Tällaiset pienet virheet
kannattaa unohtaa myyjän vastuuta mietittäessä, koska myyjän vastuun edellytyksenä
on, että virhe on olennainen tai merkittävä.
Toisin sanoen virheen tulee olla sellainen,
että se olisi vaikuttanut kauppaan. Virheen
arvioinnissa pitää ottaa huomioon myös se,
että kyseessä ei ole virhe, jos ostaja olisi voinut havaita sen kiinteistön tarkastuksessa
ennen kauppaa.
Kiinteistön virheellisyys määräytyy
kaupantekohetken mukaan. Myyjä vastaa
kiinteistössä kaupantekohetkellä olevasta
virheestä, vaikka se ilmenisikin vasta kaupanteon jälkeen. Toisaalta myyjä ei ole vastuussa
esimerkiksi piankin kaupanteon jälkeen ilmenevästä vesivahingosta, jos se johtuu kaupanteon jälkeen syntyneestä vahingosta.
VIRHEILMOITUS
Lain mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen,
ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hänen olisi pitänyt
havaita virhe. Kohtuullinen aika virheestä
ilmoittamiseen on käytännössä korkeintaan
joitain kuukausia. Jollei ostaja vetoa virheeseen viiden vuoden kuluessa kiinteistön hallinnan saamisesta, hän ei voi pääsääntöisesti
enää vedota virheeseen lainkaan, vaikka se
olisikin ilmennyt vasta myöhemmin. Viiden
vuoden kuluttuakin virheeseen voidaan kyllä
vedota tietyissä hyvin poikkeuksellisissa
tilanteissa – kuten, jos myyjä on menetellyt
petollisesti. Virheilmoitus on syytä tehdä
kirjallisesti ja todisteellisesti myöhemmin
mahdollisesti tarvittavan todistelun varalta.
VIRHETILANTEIDEN RATKAISEMINEN
Jos ostaja epäilee laatuvirhettä, kannattaa
hänen vähintään konsultoida asianajajaa
siitä, onko kyseessä laissa tarkoitettu laatuvirhe. Asianajaja osaa myös neuvoa virheilmoituksen ja erityisesti siinä esitettävien
vaatimusten yksityiskohdissa. Vastaavasti,
jos myyjälle on esitetty vaatimuksia kiinteistökaupasta, kannattaa hänen pyytää asianajajaa punnitsemaan esitetyt vaatimukset ja
sovinnon edellytykset. Usein suuri osa asianajajan käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista saadaan takaisin kotivakuutukseen
kuuluvasta oikeusturvavakuutuksesta tai
vastapuolelta.
Lähes aina parhaaseen, nopeimpaan
ja edullisimpaan ratkaisuun molempien
osapuolten kannalta päästään, kun asiassa
saadaan neuvottelemalla sovinnollinen ratkaisu. Sovinnon edellytykset ovat parhaat,
kun toimitaan alusta asti mahdollisimman
avoimesti ja ratkaisulähtöisesti. Jos sovintoon päästään, on sovintosopimus syytä
tehdä kirjallisesti. Sovintosopimuksessa
on syytä olla hyvin täsmällinen ja yksiselitteinen. Esimerkiksi sen suhteen tulee olla
täsmällinen, onko sovittu vahingonkorvauksesta vai hinnanalennuksesta ja mitä nimenomaista virhettä sopimus koskee. •
Toiminimemme muuttui 6.7.2015
Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:sta
Eversheds Asianajotoimisto Oy:ksi.
Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenillä
on jäsenetunaan oikeus saada JB
Evershedsin lakimiehiltä neuvontaa
puhelimitse yksityiselämäänsä
liittyvissä oikeudellisissa asioissa.
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 27
 Krista Korpela-Kosonen
SHUTTERSTOCK
Mitä työaikalaki
sanoo lepoajoista?
Työaikalaki on yleislaki, jota sovelletaan
sekä yksityisellä että julkisella sektorilla
työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön.
Työaikalain mukaan säännöllinen
työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lepoajat tarkoittavat vapaa-aikaa, joka työnantajan
tulee työntekijälle antaa. Lepoaikoja ovat
päivittäiset lepoajat, vuorokausilepo ja
viikoittainen vapaa-aika eli viikkolepo.
Työtä
tauotta?
RUOKA- JA KAHVITAUOT
Työ ei saa olla jatkuvaa puurtamista, vaan akkuja lataavia taukoja tarvitaan säännöllisesti.
Jopa muutaman minuutin mikrotauot ovat hyödyksi.
M
iten työpäiväsi sujui tänään?
Ehditkö pitää rauhassa
lounastauon vai hotkitko
pikaisesti eväsleivän kahden
palaverin välissä? Saitko
työasiat hoidettua ajallaan vai jatkatko päivän sähköposteihin vastaamista vielä kotona
iltauutisten jälkeen?
Työstä on tullut yhä rajattomampaa. Globaali yhteiskunta on avoinna 24/7, mikä lisää
työntekijänkin paineita olla koko ajan saatavilla. Työtä voi periaatteessa tehdä missä ja
milloin vain, sillä älypuhelin ja taulutietokone kulkevat näppärästi mukana vaikka
kesämökin laiturille tai kuntokeskuksen
pukuhuoneeseen.
– Koska meillä on mahdollisuus työn teon
rajattomuuteen, oma kykymme asettaa rajat
työlle korostuu. On riski, että voimme tehdä
liikaa työtä, jolloin palautumiselle jäävä aika
vähenee, sanoo työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta.
Kinnunen muistuttaa, että työn fysiologisesta ja psykologisesta kuormituksesta
palauttavia taukoja tarvitaan sekä työpäivän
aikana että sen jälkeen. Työpäivän mittaan
tarvittavien taukojen määrä riippuu työn
vaativuudesta.
TEE TAUOILLA MITÄ HALUAT
Tyypillisiä työpäivää rytmittäviä taukoja
ovat kahvi- ja lounastauko, mutta sen lisäksi
työssä jaksamista edistävät lyhyet, spon28 | METSÄNHOITAJA 3•2015
taanit tauot sekä sekunneista muutamaan
minuuttiin kestävät mikrotauot.
– Suhteellisen useat, lyhyet tauot ylläpitävät hyvinvointia ja tuottavuutta. Ideaalitilanne olisi, että tauon voisi pitää sillä
hetkellä, kun tuntee väsymystä. Jos tauko
katkaisee mieluisan työtehtävän juuri, kun
on päässyt työn imuun, sillä voi olla jopa eienergisoiva vaikutus, Kinnunen kertoo.
Kinnusen mukaan palautumisen näkökulmasta on oleellista, että työntekijällä on
mahdollisuus vaikuttaa tauon toimintoihin.
Esimerkiksi sosiaaliset aktiviteetit voivat
edistää hyvinvointia etenkin silloin, kun ne
ovat oma valinta. Itsekseen puurtava luultavasti nauttii muiden seurasta kahvitauolla,
mutta joku toinen taas voi kaivata tauollaan
nimenomaan hiljaisuutta ja yksinoloa.
– Tauoilla on palautumisen kannalta
merkitystä, mutta myös sillä, miten tauko
vietetään.
TERVE TYÖ VÄHENTÄÄ KUORMITTUMISTA
Pidempien taukojen lisäksi työpäivään
kannattaa sisällyttää lyhyitä, spontaaneja
taukoja. Työssä jaksamista edistävät jopa
vain sekunneista muutamaan minuuttiin
kestävät mikrotauot. Mikrotauon aikana voi
esimerkiksi katsella hetken ikkunasta ulos,
kipaista hakemaan kahvikupillisen tai venytellä jumiutuneita lihaksia.
– Energiaa ylläpitävä mikrotauko voi liittyä
myös työn tekemiseen. Esimerkiksi tehtävälistan teko tai uuden työtavoitteen asettami-
nen palvelevat työssä jaksamista, Kinnunen
täydentää. Kun työ on terveellä tavalla organisoitu, se estää haitallisen kuormituksen
kasautumista työpäivän aikana. Terveelle
työn kuvalle on ominaista vaihtelevuus, vaikutusmahdollisuudet ja sosiaalinen tuki.
– Terveellä tavalla organisoidussa työssä
voi pitää spontaanin tauon ja sovittaa työtehtäviä palautumistarpeen mukaan, Kinnunen
kuvailee.
LYHYITÄ LOMIA YMPÄRI VUODEN
Hyväkään työn organisointi ja työpäivän tauottaminen eivät silti poista vapaa-ajan tarvetta, jotta työn kuormitustekijöistä pääsee
irrottautumaan riittävästi. Fysiologista ja
psykologista palautumista tapahtuu etenkin
yöunen aikana, mutta myös viikonloppuisin,
lomilla ja muina vapaahetkinä on osattava
päästää irti työhön liittyvistä velvoitteista.
– Työaikakulttuurista huolehtiminen on
tärkeää ja siinä työnantajalla on iso rooli.
Lähettääkö pomo sähköpostia vielä työpäivän jälkeen vai onko vapaa-aika pyhitetty
työstä elpymiselle?
Moni suomalainen pitää mielellään pitkän, 4–5 viikon kesäloman. Se ei Kinnusen
mielestä ole välttämättä paras tapa edistää
työssä jaksamista.
– Loman palauttava vaikutus menee ohi
2–3 viikossa työhön palaamisen jälkeen.
Kuormittumisen hallinnan kannalta voisi
siksi olla viisasta jakaa lomia tasaisemmin
vuoden ympäri, hän sanoo. •
Työaikapankilla joustoja ja hyvinvointia
Metsänhoitajaliiton syksyn 2014 työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton jäsenten
toteutunut viikkotyöaika on keskimäärin kolme tuntia ja 30 minuuttia työsopimuksessa
tai muutoin sovittua työaikaa pidempi. Jäsenten keskimääräinen työsopimuksessa
tai muutoin sovittu viikkotyöaika on 37 tuntia ja 40 minuuttia ja todellinen työaika on
keskimäärin 41 tuntia ja 10 minuuttia.
Tilastokeskuksen viimeisimmän työolotutkimuksen mukaan 26 prosentilla kaikista
palkansaajista ja 36 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä ei ole lainkaan työajanseurantaa. Työajanseuranta voidaan toteuttaa monella tavalla ja sen järjestäminen on
työaikalain mukaan työnantajan velvollisuus. Toimiva työajanseuranta on edellytys myös
omalle työpaikalle sopivan työaikapankin suunnittelulle ja käyttöönotolle.
Työaikapankki on yritys- tai työpaikkatason sopimusjärjestely, jolla sovitetaan yhteen
työtä ja vapaa-aikaa. Pankkiin voi tallettaa työaikapankista tehdyssä sopimuksessa
määriteltyjä eriä kuten osan vuosilomapäivistä, lomarahan vaihtovapaita, vapaa-ajaksi
muutettuja ylityövapaita sekä liukuvan työajan kerryttämiä plussatunteja. Työntekijälle
työaikapankki tarjoaa tavan siirtää tehtyä työaikaa ja ansaittua vapaata pidettäväksi
myöhemmin palkallisena vapaana sovittana ajankohtana. Työnantajalle työaikapankki
tarjoaa tavan tasata ruuhkahuippuja ja huolehtia työntekijöiden jaksamisesta.
Työmarkkinatutkimuksen Metsänhoitajaliitolle
toteutti Taloustutkimus marraskuussa 2014.
Tutkimuksen tulokset ovat kokonaisuudessaan
luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta.
Jos työntekijän päivittäinen työaika
kestää yli kuusi tuntia, työntekijälle
tulee varata vähintään tunnin kestävä
lepoaika, jolloin hänellä on lupa poistua
työpaikalta. Käytännössä tämä tarkoittaa
yleensä ruokataukoa. Työntekijä ja
työnantaja voivat sopia lyhyemmästäkin
lepoajasta, jonka on kuitenkin kestettävä
vähintään puoli tuntia. Lepoaikaa ei saa
sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun
tai loppuun.
Työaikalaki ei tunne erityisiä kahvi­taukoja. Kahvi-, tupakka- ym. tauot
perustuvat yleensä työpaikalla noudatettuun käytäntöön, jota työnantaja ei
voi yksipuolisesti muuttaa. Työnantaja
voi kuitenkin kieltää tupakoinnin
työpaikalla.
VUOROKAUSI- JA VIIKKOLEPO
Työntekijälle on eräitä poikkeustilanteita
lukuun ottamatta annettava jokaisen työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin
aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika eli vuorokausilepo.
Työaika on lisäksi järjestettävä niin, että
työntekijä saa kerran viikossa vähintään
35 tuntia kestävän keskeytymättömän
vapaa-ajan. Tämä viikkolepo on pyrittävä
sijoittamaan sunnuntain yhteyteen.
PROFESSORI ULLA KINNUSEN
TAUKOTEESIT
1.
Hyödynnä tauot ja mikrotauot.
2.
Tee tauoillasi mitä itse haluat.
3.
Muista myös työpäivän jälkeinen
palautuminen: irrottaudu työstäsi ja
rentoudu.
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 29
kerro lustolle
henkilöuutiset
 Marko Rikala
Museoassistentti, Lusto - Suomen Metsämuseo
MERKKIPÄIVÄT • Päivämäärä/Nimi/Ikä
Metsämuseo Luston kirjastokokoelmassa mielenkiintoisen, mutta valitettavan puutteellisen,
kokonaisuuden muodostavat metsäalan yritysten tiedotuslehdet. Tee metsäkulttuuriteko ja
lahjoita nurkissa pyörivät henkilöstö- ja asiakaslehdet Luston kokoelmia täydentämään!
”KUTSETIN LEHESSÄ LUKI…”
Metsäyhtiöiden henkilöstölle, asiakkaille ja
sidosryhmille suunnatut, usein ilmaisjakelussa
olevat tiedotuslehdet ovat eräänlainen välimuoto kausijulkaisusta ja pienpainatteesta.
Jälkimmäisethän eivät ole niinkään kooltaan
tai painosmäärältään pieniä painotuotteita,
vaan julkaisutyyppi, jolla on usein laaja levikki,
mutta lyhyehkö käyttöikä. Kausijulkaisu taas
määritellään periaatteessa päättymättömäksi,
jatkuvasti toisiaan seuraavina osina säännöllisin
tai epäsäännöllisin väliajoin ilmestyväksi
julkaisuksi.
Yrityskauppojen myötä yhtiönlehtien
nimekkeet ja julkaisijat ovat vaihtuneet taajaan,
eivätkä monet lehdet olleet pitkäikäisiä. Ilmestymistiheys puolestaan on vaihdellut muutamasta
numerosta vuodessa lähes kuukausittaiseen
aviisiin. Jos muistat tai hallussasi on metsäalan
organisaatioiden tuntemattomammiksi jääneitä
lehtiä, kerro Lustolle niistä.
Suomen metsäyhtiöiden vanhin henkilöstölehti lienee Enso-Gutzeit Osakeyhtiön tammikuusta 1930 alkaen julkaisema Enso-Gutzeit, joka
jaettiin ilmaiseksi jokaiselle yhtiön vakituiselle
työntekijälle tavoitteena tehdä yhtiötä tunnetuksi henkilöstön keskuudessa. Avausnumeron
pääkirjoituksessa yhtiön silloinen toimitusjohtaja V. A. Kotilainen tähdensi, että ”julkaisun
30 | METSÄNHOITAJA 3•2015
tarkoituksena ei ole vaikuttaa lukijoittensa
maailmankatsomukseen eikä puuttua siihen,
mitä yhteiskunnassa yhtiön toiminnan ulkopuolella tapahtuu.”
Ensimmäisen vuosikerran mittaan lehdessä
käsiteltiin mm. yhtiön historiaa, puunhankintaa,
henkilöstöuutisia, henkilökunnan urheilu- ja
kerhotoimintaa ja työturvallisuutta. Tuohon
aikaan monilla paikkakunnilla yhtiö hallitsi koko
tehdasyhteisön elinpiiriä. Se järjesti terveyspalveluja sekä harrastusmahdollisuuksia, ylläpiti
lastentarhoja ja kouluja, tarjosi ammattikoulutuksen ja monille työuran tehtaan huomassa
nuoruudesta eläkeikään asti. Enson lehti
ilmestyi neljänä numerona vuodessa, kunnes
talvisota katkaisi ilmestymisen loppuvuonna
1939. Joulunumero 1942 palautti lehden elävien
kirjoihin. Jatkossa se ilmestyi vaihtelevasti,
yleensä viisi-kuusi kertaa vuodessa, mutta 1980luvun lopulla yhdeksän, kymmenenkin numeroa
vuodessa.
1990-luvulle tultaessa lehden nimi typistyi
Ensoksi. Tässä muodossa yhtiön henkilöstölehden tarina loppui elokuun 1998 numeroon. Sen
pääkirjoituksessa kerrottiin kesäkuun alussa
solmitusta sopimuksesta, joka liitti Enson
yhteen ruotsalaisen metsäyhtiö Storan kanssa.
Nykyisin tuntemamme metsäjätti Stora Enso
Oyj oli syntynyt. Kaikkiaan tätä metsäyhtiöiden
henkilöstölehtien pioneeria ehti ilmestyä 68.
vuosikerran verran.
Muidenkin nykyisten metsäjättiemme
tiedotuslehdillä on pitkä historia. Kaukasnimistä henkilöstölehteä julkaisi vuodesta 1958
alkaen Lappeenrannan seudulla toiminut Oy
Kaukas Ab. Siitä tuli 1986 osa Kymmene Oy:tä,
joka puolestaan fuusioitui Repola Oy:n kanssa
vappuna 1996 UPM-Kymmeneksi. UPM-etuliite
tuli Repolaan kuuluneiden Yhtyneitten Paperitehtaiden englanninkielisestä nimestä (United
Paper Mills). YP:n henkilöstölehden virkaa
toimitti Työn äärestä (1931-1996). Rauma-Repola
oli 1987 ostanut osake-enemmistön porilaisesta
perinteikkäästä Rosenlew-yhtiöstä, jonka henkilöstölehtenä ilmestyi Työ ja toimi (1941-1998).
Osuuskunta Metsäliiton jäsenille suunnatun
tiedotuslehden Metsäliiton Viestin ensimmäinen
numero pulpahti painokoneesta vuonna 1949 ja
ilmestyy nykyään nimellä MetsäGroupin Viesti.
www.lusto.fi
1.10.1955
5.10.1935
5.10.1945
8.10.1955
9.10.1945
10.10.1945
10.10.1955
11.10.1955
13.10.1945
15.10.1915
15.10.1965
18.10.1965
19.10.1925
22.10.1920
27.10.1965
28.10.1935
31.10.1935
31.10.1955
2.11.1945
3.11.1955
4.11.1955
6.11.1965
9.11.1945
10.11.1935
10.11.1945
11.11.1955
11.11.1965
13.11.1945
16.11.1955
16.11.1955
16.11.1965
20.11.1920
20.11.1925
21.11.1965
22.11.1965
23.11.1945
24.11.1955
26.11.1945
28.11.1955
30.11.1965
1.12.1965
3.12.1965
5.12.1965
9.12.1935
15.12.1930
17.12.1955
18.12.1940
19.12.1955
22.12.1955
25.12.1935
25.12.1940
25.12.1965
29.12.1965
30.12.1945
Vainio Markku Johannes
Tsokkinen Jouko Ensio
Nikander Tuomo Antero
Leinonen Seppo Juhani
Veijola Pertti Juhani
Liimatainen Yrjö Antero
Laaksonen Markku Kalevi
Hulkkonen Jukka Tapani
Serén Kristian Erik
Mikola Peitsa Untama
Itkonen Kirsi Marjut Kaarina
Savolainen Varpu Helena
Tiainen Veikko
Päivärinta Pekka Pellervo
Laakko Anne Päivi Sinikka
Hämäläinen Kalervo
Simonen Veli Juhani
Palén Tarja Katriina
Koivurinne Jorma Antero
Palén Markku Olavi
Kärkkäinen Pekka Juhani
Rutanen Juha Sakari
Airaksinen Simo Pekka Juhani
Leikola Matti Eino Henrik
Niemi Asko Jukka
Paunila Mauri Lauri Ilmari
Hirvelä Hannu Tapio
Jukkola Seppo Erkki
Häme Tuomas Päiviö
Pelkonen Juho Heikki
Heino Petri Juhani
Taivainen Eero Sakari
Haapaporras Toivo Olavi
Tavaila Timo Antero
Kankaanpää Hannu Lauri Juhani
Lillandt Arne Karl Martin
Halttunen Jussi Antti Juhani
Kärkkäinen Matti Kalervo
Lindh Kaj Tapani
Miina Saija Anita
Sahlberg Sari Petra Hannele
Tuomasjukka Tomi Simeoni
Myllynen Anna-Liisa
Erkkilä Lauri Henrik
Hytönen Lauri Veikko
Makkonen Jyri Atso
Wall Matti Jorma Juhani
Saarimaa Jorma Tapio
Ådjers Paul Göran
Puhtila Ossi Vihtori
Tidenberg Veijo Risto Heikki
Robertsson Natalia
Hyvönen Pekka Pellervo
Pullinen Jorma Matti Kalevi
60
80
70
60
70
70
60
60
70
100
50
50
90
95
50
80
80
60
70
60
60
50
70
80
70
60
50
70
60
60
50
95
90
50
50
70
60
70
60
50
50
50
50
80
85
60
75
60
60
80
75
50
50
70
TUONEN SATOA
Airaksinen Eino Sakari 15.4.1921 – 6.7.2015
Arponen Pellervo 9.5.1930 – 9.5.2015
Roiko-Jokela Pentti Tuomas * 21.12.1941 – 1.7.2015
Puukko Antti Kari Pentti * 19.8.1955 – 10.2.2015
Kiiskinen Olli Antero 8.4.1940 – 21.4.2015
Huikari Ransa Olavi 26.3.1923 – 2.5.2015
Saarnio Markku Juhani 10.4.1947 – 15.7.2015
Sivonen Heimo Tapio 2.4.1928 – 3.7.2015
Ervasti Seppo Mikael * 3.8.1924 – 26.4.2015
Metsänhoitajaliiton kunniajäsen, puumarkkinatieteen
professori Seppo Ervasti kuoli Vantaalla 26.4.2015
90-vuotiaana. Seppo oli yliopistollisen metsäopetuksen
väsymätön kehittäjä.
Muistokirjoitus on luettavissa Metsänhoitajaliiton
verkkosivuilla www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/
muistokirjoitukset.
*)
Tutustu Luston
museokokoelmiin:
www.kantapuu.fi
METSÄNHOITAJA 3•2015 | 31