Uusi hallitus on linjannut kärkihankkeita. Opetus- ja
Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen akateemisen vuoden 2015–2016 avajaiset 3.9.2015 Julkaisuvapaa 3.9.2015 klo 12.00 Tervetuliaispuhe Johtaja Vesa Virtanen Kajaanin yliopistokeskus Arvoisat herrat rehtorit, arvoisat kutsuvieraat, hyvät yliopistokeskuksen ystävät ja tukijat, ja hyvä yliopistokeskuksen henkilökunta Tervetuloa Kajaanin yliopistokeskuksen akateemisen vuoden 2015–2016 avajaisiin, Uusi hallitus on linjannut kärkihankkeita. Opetus- ja kulttuuriministeriöön kohdistuu kuusi kärkihanketta. Korkeakouluja koskevana kärkihankkeena on opintojen vauhdittaminen, tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen ja talouden pohjan vahvistaminen pääomittamalla korkeakouluja. Hallituksen kärkihankkeiden tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön organisaatiota uudistettiin. Koulutuspolitiikan osastosta muodostettiin yleissivistävän koulutuksen osasto ja ammatillisen koulutuksen osasto elokuun alusta 2015. Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön tehtävät integroitiin kiinteäksi osaksi eri osastojen toimintaa. Nähtäväksi jää miten tämä muutos heijastuu itse toimijoille. Hyvät kuulijat! Uusi hallitus on luonut oman hallitusohjelmansa, joka kantaa nimeä, Ratkaisujen Suomi. Hallitusohjelman mukaan visiona vuodelle 2025 on että Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Tavoitteena on että tuolloin vuonna 2025 yhteiskunnassamme vallitsee luottamus. Yhtenä Suomen vahvuutena mainitaan että koulutustaso on korkea, samoin teknologinen osaaminen. Yhtenä mahdollisuutena mainitaan se, että kykenemme hyödyntämään maailman megatrendejä, joita ovat mm. urbanisaatio, väestörakenteen muutos, ympäristö ja teknologian kehitys. Vahvuuksiamme ovat esimerkiksi biotalous, puhtaat teknologiat eli cleantech ja digitalisaatio. Kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi hallitus päättää ja panee toimeen talouspolitiikan kokonaisuuden, johon kuuluu muun muassa kasvua edistävät panostukset: eli tämä on aiemmin tarkoittanut innovaatioita ja tutkimuksen kautta saatavaa kasvua ja uudistumista. Miten on tilanne nyt? Millä toimenpiteillä hallitus aikoo saada kasvua aikaan? Hallitus käynnistää muutosohjelman hallituskauden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen luvataan panostaa kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategisina tavoitteina on mainittu hallitusohjelmassa mm. terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen esimerkiksi edistämällä digitaalisuutta ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Kärkihankkeiden joukossa on hallitusohjelmassa mainittu mm. ikäihmisten kotihoidon kehittäminen, biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edistäminen, työvoimahallinnon uudistaminen, pk-yritysten rahoituksen helpottaminen sekä kotimaisten ja ulkomaisten investointien edistäminen. Näiden kaikkien toimenpiteiden toivomme toteutuvan ainakin pienessä mittakaavassa myös Kainuussa. Hallitusohjelmassa mainitaan kohdassa osaaminen ja koulutus että hallituskauden aikana tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun sekä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. Lisäksi todetaan että ohjelmassa otetaan tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa. Tavoitteet ovat hyviä, mutta jos katsomme hallitusohjelman leikkauksia, niin nämä jo esille nostamani hallitusohjelman tavoitteet eivät ole samansuuntaisia leikkauslistan kanssa. TEKESin rahoituspottia leikataan rajusti ja etenkin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten TEKESiltä saamasta potista leikataan 100 miljoonaa euroa. Nämä tulevat siitä, että Tekesin Strategisen huippuosaamisen keskittymät eli Shokit ajetaan vaiheittain alas ja Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelma lopetetaan. Myös TEKESin perusrahoituspotista leikataan 95 M€ tutkimus ja kehitystoiminnasta ja suunnataan jäljelle jäävää rahoitusta yhä enemmän kasvuhakuisiin yrityksiin ja radikaaleihin innovaatioihin. SHOK-rahoitusta ja TEKESin kansallista rahoitusta on saatu myös Kainuuseen, etupäässä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen toimintojen toimesta. Lisäksi hallitus leikkaa yliopistoindeksin, joka tarkoittaa että saadulla rahalla reaaliarvo laske eli saadaan vähemmän hankittua materiaaleja tai palkattua tutkijoita tai opettajia. Myös Suomen Akatemialta leikataan varoja. TEKES ja Akatemia rahojen leikkaus kohdistuu eniten yliopistoihin. Nämä leikkaukset kohdistuvat myös tänne Kajaanin yliopistokeskukseen. Kysynkin miten on mahdollista että siltä suomalaiselta instituutiolta johon Suomen innovaatiotoiminta suurimmalta osalta nojautuu eli yliopistot, miten on mahdollista että siltä leikataan eniten tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Kysynkin, että meneekö tämä yksiin hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Hyvät kuulijat! Suomen erityispiirre on koko maan kattavan yliopisto- ja korkeakouluverkoston kehittäminen pitkäjänteisesti vuosikymmenten ajan, mikä on tuonut myös Itä- ja Pohjois-Suomeen merkittävää ja monipuolista osaamispääomaa, jota täydentävät sektoritutkimuslaitosten yksiköt. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti yliopistokeskuksista kehitetään aikuiskoulutuksen alueellisia koordinaatio- ja resurssikeskuksia sekä niiden tulee tehdä alueen elinkeinoelämää tukevaa ja kehittävää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Ministeriön edustaja onkin todennut jo useamman kerran että Kajaanin yliopistokeskus toteuttaa profiilivalintansa ansiosta aivan erinomaisesti tätä tavoitetta yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Hyvällä yhteispelillä, korostan sanaa hyvällä, meillä on mahdollisuus viedä aluetta, yliopistokeskusta ja alueen muita toimijoita eteenpäin. Onnistumisen avaimet ovat viime kädessä aina meillä itsellämme, yliopistokeskuksen toimijoilla, sidosryhmillä ja alueella. Tässä nykyisessä tilanteessa kaikki toimijat ovat joutuneet tai joutuvat sopeuttamaan toimintojaan nykytilanteeseen sopiviksi. Tuo on sanonta, jolla on yleensä negatiivinen kaiku. Muutoksia tehtäessä on kuitenkin muistettava mikä on tarpeen ja mitä pyritään sopeuttamisen kautta saavuttamaan? Toivotan yliopistokeskuksen työntekijöille, opiskelijoille, yhteistyöyliopistoille, ammattikorkeakoululle sekä maakuntahallinnolle ja muille yhteistyökumppaneille ja ystäville innostavaa ja tuloksellista ja tulevaisuusmyönteistä uutta akateemista vuotta.
© Copyright 2024