Hallitusohjelman pika-analyysi kuntavaikutuksista
lI LIITE Kuntaliiton tiedotteeseen 28.5.2015 29.5. klo 13.30 päivitetty versio Hallitusohjelman pika-analyysi kuntakentän näkökulmasta Yleisiä huomioita Hallitusohjelman strategisuus jäi puolitiehen. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteita on hyvin sisällytetty hallitusohjelmaan. Erityisesti normien purkaminen ja kokeilut saavat hallitusohjelmassa paljon tilaa. Uusia tehtäviä ja velvoitteita ei annettaisi kunnille hallituskaudella lainkaan, mutta osaamista ja koulutusta sekä hyvinvointia ja terveyttä koskevat osiot sisältävät paljon kehittämistoimintaa, jota voi olla vaikea panna täytäntöön ilman lisäsääntelyä ja -kustannuksia. Kuntarakenteet Hallitus edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Kumotaan kuntarakennelain säännökset, jotka koskevat selvitysvelvollisuuden kriteereitä, määräaikoja ja irtisanomissuojaa kuntaliitoksissa. Hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat sopivat yhteistyöstä metropolialueella. Kaupunkiseudut ovat jääneet vähälle huomiolle. Norminpurku Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan 1 mrd. euron edestä. Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella Mikäli valtionosuuksia leikataan, vähentää hallitus kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Sääntelypolitiikan periaatteet uudistetaan vuoden 2015 aikana. Hallitus tekee vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman poistettavista tehtävistä ja velvoitteista sekä antaa ensimmäiset konkreettiset esitykset. Ministeriöt laativat yksityiskohtaiset esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Prosessien, resurssien ja valvonnan sijasta siirrytään palveluiden tuloksiin perustuvaan ohjaukseen. Tarvittaessa säädetään sektorilait ohittava eri laki. Kelpoisuusehtoja joustavoitetaan: lähtökohtaisesti vain julkisen vallan käyttöön kuuluvien tehtävien kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin ja muutoin vain erityisen painavilla perusteilla. Kevennetään palveluiden henkilöstörakennetta koskevia velvoitteita. Suositusperusteisesta ohjauksesta luovutaan. Kunnille erillislainsäädännössä määrätyt raportit, suunnitelmat ja ohjelmat yhdistetään valtuustokausittaiseksi ohjelmaksi. Sääntelyn purkaminen on jatkuva tavoitteellinen poikkihallinnollinen vahvasti johdettu prosessi. Hallitus käynnistää vapaakuntakokeilun. 2 Vapautetaan kuntien maksupolitiikkaa. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyen määritellään julkinen palvelulupaus ja tehdään palveluiden kustannukset sekä laatu läpinäkyviksi. Lisätään kansallisia ohjauskeinoja lainsäädännön tehokkaammaksi toimeenpanoksi. Lisätään velvoitteita puuttua kiusaamiseen. Tulossa olevista uusista tehtävistä uudelleen arvioidaan: o Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (hallituksen esitys käsittelyssä) o Kuntouttavan työvoimatoiminnan maksimipäivien vähentäminen (laki voimaan heinäkuusta 2015 alkaen) o Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki. o Päivystysasetus suun terveydenhuollon osalta. o Toimeentulotukilain uudistaminen o Vammaislainsäädännön uudistaminen (tulossa voimaan 2017) o Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (laki hyväksytty) Kuntatalous Hallitusohjelman keskeinen sisältö on saada talous ja työllisyys kasvuun. Kuntavaikutusten yksityiskohtaisen kokonaisarvion esittäminen tai laskeminen tyhjentävästi on tällä hetkellä mahdotonta. Eri ministeriöiden toimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat monella tapaa myös kuntiin ja kuntatalouteen Hallitusohjelma on myös ehdollinen siinä mielessä, että mikäli yhteiskuntasopimus syntyy viimeistäin elokuussa, ehdollisia säästöjä ei toteuteta ja mikäli ei synny, lisäsäästöjä ja verokorotuksia pannaan toimeen noin 1,5 miljardin euron edestä. Kuntavaikutukset ovat tältä osin vielä täysin avoinna. Julkista taloutta sopeutetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla, josta kuntien osuus on n. 700 milj. euroa. Näiden lisäksi pidemmällä aikavälillä toteutetaan toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta 4 miljardilla eurolla ja vastaavat näin kestävyysvajeen tuomaan haasteeseen. Verotuksen osalta merkittävin huomio on, että kuntien korotettua yhteisöveroosuutta ei jatketa vuoden 2015 jälkeen. Tämä merkitsee kuntien tulopohjan heikentymistä n. 270 miljoonalla eurolla. Kun kiinteistöveroon tehdään tarkennuksia 100 miljoonan euron edestä ja verovähennykset kompensoidaan, niin kuntien veropohjaan tapahtuvat muutokset jäävät noin 170 miljoonaa miinukselle. Ohjelmassa on kirjaus selvityksen tekemisestä pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta sekä eri sijoitusmuotojen verokohtelusta. Tässä yhteydessä tulisi selvittää myös pääomaverotulojen jakautuminen eri veronsaajille. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin vahvistusta julkiseen talouteen. Miten tämä käytännössä toteutuu, on vielä epäselvää. 3 Kun valtion osuus peruspalvelujen rahoitukseen on noin 25 prosenttia, tärkeätä on, että kuntien valtionosuuksia alennetaan samassa suhteessa siitä summasta, jolla kuntien tehtävät euromääräisesti vähenevät. Vain näin toimimalla kuntien rahoitusasema pysyy suhteellisesti muuttumattomana. Kuntien valtionosuuksia vähennetään tehtävien vähentämiseen liittyvien kustannusvaikutusten arvioinnin perusteella ja ne tulee tehdä yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa. Indeksijäädytyksistä johtuen valtionosuuksien laskennallinen peruste eriytyy kuntien todellisista kustannuksista valtionosuuspohjaan sisältyvistä kustannuksista. Asiakasmaksutulojen osalta ehdottoman tärkeätä on, että ne vahvistavat kuntataloutta täysimääräisesti. Alustavan arvion mukaan kuntatalouden rahoitusasema paranisi vuoden 2019 tasossa noin 0,5 miljardia euroa mikäli hallitusohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset tehtävien ja velvoitteiden vähennykset sekä rakennemuutosten vaikutukset. Myös kansaneläkeindeksin jäädytys tulee vaikuttamaan kuntien verotuloihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisällytetään kustannusten tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä. Sote:ssa otetaan käyttöön sairaanhoitopiireihin kohdistuva kannustetukijärjestelmä. Aiemmin vastaavantyyppinen järjestelmä on ollut ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmässä. Tällaiset kannustimet poikkeavat merkittävästi nykyisen valtionosuusjärjestelmän perusideasta. Sosiaali- ja terveystoimi Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön mitoituksen ehdoton vähimmäismäärä 0,40-0,50 hoitotyöntekijää/asiakas nykyisen 0,50 sijaan. Opiskelijaharjoittelijat, oppisopimuskoulutettavat sekä ilman soten ammatillisen henkilöstön koulutusta olevat voidaan lukea hoitohenkilökuntaan nykyistä väljemmin perustein. Soten suunnitteluvelvoitteita vähennetään: asiakaskohtainen palvelusuunnitelma pitää laatia vain asiakkaan palvelutarpeen sitä edellyttäessä. Myös kuntien muut vastaavat suunnitteluvelvoitteet tulisi hallitusohjelman mukaan arvioida ja velvoitteita lieventää. Kohdennetaan määrärahoja lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Hallitus arvioi uudelleen joitain kuntien tehtäviä ja velvoitteita: Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (hallituksen esitys käsittelyssä) - Ei suuria kustannusvaikutuksia Kuntouttavan työvoimatoiminnan maksimipäivien vähentäminen - Asialla ei merkittävää kuntataloudellista vaikutusta, esitys pienensi hieman kuntien kustannuksia. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki - Asia on taloudellisesti merkittävä, nykyinen lakiluonnos kansa-arkistoinnista aiheuttaisi merkittävää kirjaamisvelvollisuuden lisäystä sekä tietojärjestelmähankintoja, kyseessä kymmenien miljoonien eurojen taloudellinen intressi. Päivystysasetus suun terveydenhuollon osalta - Säästää miljoonia euroja, kun päivystysvelvoitetta kevennetään, euromäärä riippuu kuntien päätöksistä. 4 Toimeentulotukilain uudistaminen - On epäselvää, tarkoitetaanko kela-siirtoa vai muuta uudistamista. Tämän hetken arvion mukaan Kela-siirron kustannusvaikutukset olisivat päinvastaiset kuin mitä tavoitellaan: kunnat köyhtyvät 5-20 miljoonaa uudistuksen myötä, julkinen sektori yli 50 miljoonaa. Vammaislainsäädännön uudistaminen (tulossa voimaan 2017) - Hyvä jos laki on kustannusneutraali, tämän hetkinen työryhmän esitys aiheuttaisi kunnille esityksen mukaan noin 25 miljoonan euron lisäkustannukset, Kuntaliiton mukaan summa on tätäkin suurempi. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (laki hyväksytty) - Jos erityisesti sosiaalityöntekijöiden sijaisjärjestelyjen hankaloittamisesta luovutaan, tämä on helpotus kunnille, kustannusvaikutus on epämääräinen. Kirjaus tietosuojalainsäädännön uudistamisesta moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi on erittäin tarpeellinen. On huolehdittava siitä, että tietosuojakysymyksiä tarkastellaan laajasti koko sote-sektorin osalta. Kuntien kustannusten karsiminen uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet on myönteinen tavoite. Hallitus toteuttaa valtakunnallisen kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittariston, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän sekä vertailukelpoisen. Standardointia ei tekstissä juurikaan mainita, vaikka se on keskeinen elementti kehitettäessä yhdenmukaisia ja yhteen toimivia palveluita. Nyt tehdään päällekkäisiä investointeja, jotka eivät välttämättä ole yhteentoimivia edes kuntatasolla. Hallituskauden tavoitteena on määritellä julkinen palvelulupaus yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn mukaisesti. Tämä on toteutettava tuottamatta lisäkustannuksia. Toisaalta ohjelmassa luvataan joustavoittaa mm. kiireettömän hoidon ja palvelun määräaikoja, joiden osalta on jo ollut ns. palvelulupaus. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Kärkihankkeeseen liittyvät toimenpiteet ovat haastavia toteutettaviksi, kun hallitus on samalla sitoutunut olemaan antamalla kunnille uusia tehtäviä tai velvoitteita. Erikoissairaanhoidon kannustustuki pienentämään kustannuseroja. Kannustetukea maksettaisiin, jos sairaanhoitopiirin asukaskohtaiset käyttökustannukset ylittävät enint. 15 %:lla maan keskiarvotason. Kannustetukeen varataan 250 milj.€/vuosi, joka leikataan kuntien valtionosuuksista. Erikoissairaanhoidon kannusteet eivät saa lisätä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kustannuksia. Kannuste tulisi kohdentaa perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kuntien ja väliportaan hallintoalueen lisäksi tarvittaisiin kolmas, vaativan erikoissairaanhoidon rahoitusjärjestelmä. Sote-palvelujen asiakasmaksujen korotuksen suuruudeksi arvioidaan 150 milj.€ vuodessa. Tämä tuntuu epärealistiselta. Asiakasmaksujen korotus lisää entisestään eriarvoisuutta eli toimii päinvastaiseen suuntaan kuin mihin sote-uudistuksella pyritään. Osa etuuksien leikkausten kustannussäästöistä valuu toimeentulotukeen, näin erityisesti indeksikorotusten jäädyttämisen sekä eläkkeensaajan asumistuen yleisen asumistuen kanssa sopeuttamisen osalta. Ikäihmisten perhehoidon ja omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelyjen kehittämiseen panostaminen on myönteistä, mutta kuntien kustannussäästöt on arvioitu erittäin tavoitteellisesti. 5 Sote-uudistukseen liittyviä huomioita Sote-järjestämislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään hallitusohjelman mukaan rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema. Tilanteesta tulee ongelmallinen kuntien maksukyvyn ja päätösvallan kannalta. Kokonaan auki olevia kysymyksiä ovat: Jaetaanko peruspalvelujen valtionosuuteen liittyvä sote-valtionosuus suoraan maakunnalle? Miten valtionosuus maakunnalle jaetaan, tarvekertoimien ja väkiluvun perusteella? Maakuntamalli tarkoittanee valtionosuusjärjestelmän jakoa kahteen osaan, maakunnan ja kuntien rahoitukseen? Kuntiin jäävien palvelujen osalta on tärkeä varmistaa, että kunnalla on riittävä rahoitus palvelujen järjestämiseen. Onko kuntien rahoitusosuus laskennallinen vai suoriteperusteinen? Opetus ja kulttuuri Varhaiskasvatus Kelpoisuusehtoihin tehtävät muutokset Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Suhdeluvun muutos yli 3-vuotiailla Esiopetuksen täydentävä toiminta kerhotoimintana Päivähoitomaksujen korottaminen Indeksikorotusten jäädyttäminen kotihoidontuen osalta Esi- ja perusopetus Perusopetuksen kärkihankkeet vastaavat hyvin pitkälle Kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa olevia tavoitteita. Uudet oppimisympäristöt ja digitaalisuus korostuvat, samoin hyvinvointi. Hallitusohjelman mukaan luovutaan perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen liittyvistä määrärahoista ja osittain yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnettävistä avustuksista (yhteensä 40 milj.€). Toisen asteen koulutus, aikuiskoulutus, korkeakoulutus Lukiokoulutusta ei mainita strategisessa hallitusohjelmassa eikä myöskään liitteissä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kirjaukset ovat epäselviä. Toisen asteen koulutukseen on kirjattu 190 Milj. euron säästö. Säästö koskee ammatillista koulutusta. Korkeakoulutukseen esitetyt toimet erittäin myönteisiä, mutta ns. 3T-mallin tulevaisuus jää avoimeksi vielä. 6 Yleinen kulttuuri, kirjastot, liikunta, nuoriso Painopisteet ovat taiteen perusopetuksen saatavuus ja laajennettu prosenttiperiaatteen käyttöönotto. Prosenttiperiaatetta on uudella tavalla kytketty sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja niin, että se kokonaisvaltaisesti tukee hyvinvointia. Nuorisotakuusta kehitetään malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. On syytä korostaa poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä. Johtaminen, kehittäminen ja demokratia Hallitusohjelmassa korostuu seuraava kuntakehityksen iso kuva Kunnan roolin muutos Alhaalta ylöspäin tapahtuva uudistaminen Kuntien liikkuma-alan lisääminen Kuntakokeilujen hyödyntäminen Kunta-valtiokumppanuuden vahvistaminen Uudistumista edistävä julkisjohtaminen Edellä olevat merkitsevät seuraavaa: Kunnan roolin muutos Hallitusohjelmalinjauksessa korostetaan paikallisuuden merkitystä sekä kunnan roolia ihmisten yhteisönä. Kunnan tehtävänä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Kunnan elinvoimatehtävä korostuu nykyisen palvelujen järjestämistehtävän sijasta. Hallitus valmistelee sote-uudistusta kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Ei ole määritelty tavoitteellista aikataulua, miten prosessi on tarkoitus viedä eteenpäin. Alhaalta ylöspäin tapahtuva uudistaminen Koko hallitusohjelma viestii kansalaisista, yhteisöistä, yrityksistä ja kunnista kumpuavaa uudistumista ja toimijuuden vahvistamista. Yksityiskohtana voi todeta, että myös kunta- ja uudistusministeri nimikkeenä viestii alhaaltapäin tapahtuvan uudistumisen merkitystä. Kuntien liikkuma-alan lisääminen Hallitusohjelma lisää kuntien liikkuma-alaa. Hallituskaudella hallitus sitoutuu, että se ei anna uusia tehtäviä ja velvoitteita sekä olemassa olevia normeja ja turhaa byrokratiaa karsitaan. Tavoiteltujen tulosten ohjausta resurssiohjauksen sijasta. Kuntakokeilujen hyödyntäminen Hallitusohjelman mukaan otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Tämä kirjaus ilmentää pyrkimystä pysyvämpien uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen ja jatkuvaan uudistamiseen, ei niinkään erillisen kokeiluhankkeen aikaansaamiseen. Kokeilussa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja (viittaa myös alhaalta ylöspäin tapahtuvaan kehittämiseen). Kunta- valtiokumppanuuden vahvistaminen Hallitusohjelman mukaan valtion kuntapolitiikka nojaa vahvaan yhteistyöhön kuntien kanssa. Hallitus edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia eli ei pakota kuntaliitoksiin eikä niiden selvittämiseen. Hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen, miten edistetään metropo- 7 lialueen kansainvälistä kilpailukykyä. Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn vahvistamista. Uudistumista edistävä julkisjohtaminen Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan hallinnonrajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista sekä toimeenpanoa. Käynnistetään ohjelma julkisen sektorin johtamisen laadun parantamiseksi. Innovatiivisuus ja palvelualttius nostetaan hyveeksi perinteisten virkamieshyveiden rinnalle. Maankäyttö ja rakentaminen Hallitusohjelman linjaukset tonttituotannon lisäämiseksi ja rakentamisen kustannusten alentamiseksi ovat hyvin pitkälle kuntien odotusten mukaisia. Kasvuseutujen jo tähän saakka onnistunutta sopimuksellisuutta aiotaan jatkaa. Linjaukset kuntien maankäyttöä ja rakentamista koskevien ohjausvälineiden ja lupien karsimisesta, joustavoittamisesta ja käytön tehostamisesta ovat kannatettavia. Linjauksissa on esitetty useita kaavoituksen menettelyjä keventäviä toimenpiteitä. Erityisesti luopuminen maakuntakaavan vahvistamismenettelystä on merkittävä ratkaisu. Ylipäätään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun seventäminen on tervetullutta. Rakentamista koskevien normien vähentäminen parantaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen ja olevan rakennuskannan hyödyntämiseen. Liikenne Liikenneverkon korjausvelan pienentämiseen on esitetty 600 milj. € neljän vuoden ajaksi vuoteen 2019 asti. Kohdentaminen ja ajoitus tulee toteuttaa alueellisesti tuottavasti ja alan markkinoita tasaisesti hyödyntäen. Perusväylänpitoon on taulukossa esitetty vuodesta 2017 alkaen n. 100 milj. € lisäys, joka on todella tarpeen verkon ylläpidolle. Rahoitus on kuitenkin otettu liikennehankkeista, joten uusien hankkeiden käynnistys vaikeutuu. Kuntien kannalta huolena on edelleenkin, miten valtion pystyy huolehtimaan liikenneverkkonsa rahoituksesta yhteiskunnan kehitysvaateita vastaten. Joukkoliikenteen valtion tukea vähennetään 15 milj. € vuodessa ensi vuodesta alkaen. Se tarkoittaa käytännössä, että joukkoliikenteen palvelut vähenevät ja niiden ylläpitäminen kaatuu vähitellen kuntien maksettavaksi. Henkilökuljetusten uudistusta jatketaan, tuloksia odotettavissa 2017 alkaen. Yksityistielaki on mainittu kuntien toimintavapauden edistämisen yhteydessä, mutta tämän lain kokonaisuudistus tulisi nyt käynnistää. Hallitusohjelman toimenpiteiden jatkotyöskentelyssä tulisi tarkastella liikenneverkon ylläpidon rahoitusta ja työnjakoa yhtenä kokonaisuutena ottaen huomioon myös kuntien katuverkon rahoitus. Samoin on huolestuttavaa ajaa alas joukkoliikennettä, jonka kehittäminen pitäisi olla yksi oleellinen osa henkilöliikenteen uudistuksessa ja rahoituksen hallinnassa. Säännelty asuntotuotanto Säänneltyyn asuntotuotantoon kohdistetaan sekä joustoja että kiristyksiä. Niistä muodostuva kokonaisuus tulee rakentaa niin, että toimenpiteillä ei vähennetä ARA -tuotannon 8 kiinnostavuutta entisestään. Erityisesti asukasvalintaa esitetty sääntely on omiaan johtamaan tähän. Sen sijaan säänneltyjen palveluasuntojen tuotannon ohjausta joustavoitetaan, mikä on kuntien kannalta erittäin tervetullutta. Jätehuolto Hallitusohjelmassa on linjattu, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Nykyisen vastuunjaon pohjalta kunnat ovat tehneet mm. satojen miljoonien investointeja jätteen energiahyödyntämiseen ja sitoutuneet pitkillä toimitusajoilla toimittamaan vastuupiiriinsä kuuluvia jätteitä ko. käsittelyyn. Vastuupiirin supistaminen johtaa kuntatalouden kannalta mahdottomaan yhtälöön, koska sovitut kustannusvastuut pysyvät jätevirtojen hävitessä. Yhdyskuntajätehuollon esitetty yksityistäminen johtaisi kuntien jätehuoltopalvelut kaaokseen ja nostaisi hallitsemattomasti kustannuksia. Pienten jätteenkuljetusyritysten toimintaedellytykset heikentyisivät oleellisesti, koska ne ovat tukeutuneet kuntien käsittelypalveluihin. Myös syrjäseutujen elinkeinoelämän jätehuolto joutuisi vaikeuksiin palveluntarjonnan puuttumisen johdosta. Kuntien jätehuolto on pystynyt turvaamaan jätehuollon palvelut kuntalaisille kohtuulliseen hintaan sekä julkisille palvelutehtäville ja toissijaisesti yrityksille koko Suomen kattavasti, niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Kansallisen huoltovarmuuden kannalta tälläkin on merkitystä. Kuntavastuun supistaminen ei edistä kiertotaloutta, vaan johtaa päinvastoin kuntainfran rapistumiseen ja kierrätyksen edellytysten heikkenemiseen. Korjausinvestoinnit Julkisen sektorin omaisuuden korjausvelka on suuri opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennuksissa. Korjausinvestoinneista etusijalle on syytä asettaa myös tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta parantavat rakennushankkeet. Valtion tukea tarvitaan kuntien korjausinvestointien aikaansaamiseksi rakennusaikaisin avustuksin. Rakentaminen vahvistaa hyvin työllistymistä. Elinkeinopolitiikka Yritystoimintaa tukevat verotoimet kohdistuvat vahvasti mikroyrityksiin (yrittäjävähennys, perintöveron keventäminen yritysten sukupolvenvaihdoksissa, metsävähennyksen parantaminen sekä kotitalousvähennyksen korottaminen ja soveltamisen laajentaminen), kun taas yritystukien leikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea Tekesin rahoitukseen. Yritysten rahoitusasemaa tullaan parantamaan toisaalta erillisillä rahastoilla. Yritysten kansainvälistymistä tuetaan vahvistamalla Team Finland toimintaa. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon Team Finland -verkoston kotimaan tartuntapinnan vahvistaminen kehittämisyhtiöiden kautta kuten selvitysmies Andersson on esittänyt. Hallitusohjelma korostaa tulevaisuuden kunnan roolia alueensa elinvoimaisuuden, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä. Työllisyyspolitiikkaa lukuun ottamatta tämän linjauksen sisältö jää kuitenkin täsmentämättä. 9 Aluehallinto Aluehallinnon uudistuksessa asetetaan ensisijaiseksi ratkaisun pohjaksi toimintojen keskittämisen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Ohjelmassa ei ole otettu kantaa sote-alueiden ja aluehallinnon keskinäiseen suhteeseen / yhteensovittamiseen. Kaupunkipolitiikka Edellisistä hallitusohjelmista tuttu kaupunkien sopimuksellinen kehittämien puuttuu, jolla aikaansaadaan kumppanuus nimenomaan kasvutavoitteiden toteutumiseksi. Asuntopoliittiset toimet tulevat olemaan merkittävä. Olennaista kuitenkin on, että strategisessa tavoitteessa ei todeta kasvukeskusten kohtuuhintaista asuntojen tarjonnan vahvistamisesta. Kokonaisvaltainen ote puuttuu, esimerkiksi valtion ja kaupunkiseutujen välisiin MAL-aiesopimuksiin sitoutumisen vahvistamien ja maapolitiikan kytkemien osaksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarjonnan lisäämistä. Myöskään kaupunkiseutujen eheyttä, yhdyskuntarakenteen tehokkuutta esim. liikennetarpeen, palveluverkkojen tuottavuuden ja kestävän kehityksen mielessä strategisena ei mainita. Sosiaalisen eheyden haaste esimerkiksi maahanmuuttokirjausten yhteydessä (osuu usein samoille alueille kuin kasautunut pitkäaikaistyöttömyys) puuttuu. Segregaation haittojen ehkäisemisessä tarvittavat toimet, esimerkiksi positiiviset alueelliset erityistoimet, olivat mukana aiemmassa hallitusohjelmassa. Pelastustoimi Pelastustoimen valtakunnallisen koordinaation vahvistaminen ei saa heikentää kuntien oikeutta päättää alueen pelastustoimesta. Sote-alueiden palveluiden tuottamista koskeva linjaus ei saa vaarantaa pelastuslaitosten ensihoitopalvelua, josta on sovittu Terveydenhuoltolain mahdollistamalla yhteistoimintasopimuksella. Ennakkoluvista luopumisen huono puoli on, että valvonta siirtyy jälkivalvontaan ja usein kuntien hoidettavaksi. Valvonnan kustannusvastaavuuden parantaminen on tervetullutta, tosin vaikea toteuttaa, kun puhutaan myös paljon työllistävistä haittailmoituksiin perustuvasta valvonnasta. Lainvalmistelun vaikutusarvioryhmän tarvitaan vahva kuntakentän edustus, jotta arviot todellisiksi esim. normipurun osalta. Kuntien ohjaus ja valvonta teknisellä sektorilla Hyvä, että edetään VIRSU:n pohjalta ja siinä esitettyjä tehtäväkokonaisuuksia edelleen arvioidaan. Valtion/elyjen kuntien ohjausta halutaan vähentää: ymp. puolella kuitenkin tarvitaan kuntien viranhaltijoiden ohjeistusta, koulutusta, nykyisinkin jo sitä annetaan liian vähän. Sen sijaan ympäristoterveydenhuollossa pitää poistaa kuntien valtionohjausta. 10 Vesienhoito – hajajätevedet Kuntien intresseissä on vesienhoitotavoitteiden saavuttaminen kirjausten mukaisesti. Tämä lisää elinvoimaa, turvaa raakaveden. Hajajätevesien käsittelyvelvoitteita halutaan lieventää koskemaan lähinnä uudis- ja korjausrakentamista. Hajajätevedet ovat toiseksi suurin kuormittaja ja ennen kaikkea riski talousvesikaivojen vedenlaadulle, ja niiden ympärille on syntynyt cleantechiä ja työtä. Lievennysten myötä pahimmillaan kunnat joutuvat vetämään keskitettyä vesihuoltoa huonon talousveden alueille, hajajäteveden käsittelyn työllistävä vaikutus poistuu ja aiheuttaa kustannuksia kunnille. Tuulivoiman syöttötariffin vähentäminen On päätettävä edistetäänkö ilmastopolitiikassa päästövähennyksiä syöttötariffeilla vai päästökaupalla. Nyt tariffi vääristää päästöoikeuden hintaa ja päinvastoin. Oikein toimiva päästökauppa on hyvä tavoite, mahdollistaisi esim. tuulivoiman osalta nykyistä johdonmukaisemman maankäytön suunnittelun. Työllisyys Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. Linjaus on kuntien kannalta hyvä. Tämä tukee sitä, että lisääntyviä työllisyydenhoidon vastuita seuraavat myös resurssit ja toimivaltuudet. Selvitystyö tulee toteuttaa kokonaan tai osittain uusien kokeilukulttuurilinjausten mukaisesti työllisyyden kuntakokeilua sisällöllisesti laajentamalla. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kirjaus on oikea, jos sillä tarkoitetaan myös koko aikuiskoulutuksen monikanavarahoituksen purkamista ja kokoamista yhteen kokonaisuuteen. Tämä sisältää kuitenkin riskejä kuntarahoituksen roolista aikuiskoulutuksessa. Erityisesti vaikeasti työllistyvien henkilöiden pääsy ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulee uudistuksen yhteydessä turvata ja myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus on huomioitava. Koulutuksen tarvelähtöisyys ja työelämäyhteydet on tässä yhteydessä varmistettava Työttömyysturvaa uudistetaan. Mikäli tässä yhteydessä ansiosidonnaista työttömyysturvaa rajataan, se saattaa johtaa kuntien työmarkkinatukikustannusten varhentumiseen ja nousuun. Työn vastaanottamisen ja aktiivitoimiin osallistumisen velvoittavuutta lisätään. Elementit tähän ovat jo olemassa, mutta resurssit ja työkulttuuri TE-toimistoissa linjausten täysimääräiseen soveltamiseen eivät vielä kohtaa tavoitetta. 11 Yksityisten työvoimapalveluiden roolia erityisesti helpoimmin työllistyvien palveluissa lisätään. Tämän suuntaista kehitystä on jo ollut ja se osaltaan edelleen kaventaa TEtoimistojen roolia työvälityksessä. TE-hallinnon perustehtävä työnvälityksessä korostuu ja vuoropuhelua työnantajien kanssa vahvistetaan. Tämä osaltaan viittaa siihen, että kuntien rooli muiden työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä korostuu. Olisikin tärkeää saada työvoimapalvelujen siirtoselvitys nopeasti toteutettua, jotta kuntien taakka ei kasva hallitsemattomasti ilman kompensaatiota. Aktivointipanosten vaikuttavuutta arvioidaan tieteellisellä tutkimuksella. Tämä on keskeistä palvelujen kehittämisen ja oikean kohdentamisen kannalta. Nuorisotakuuta kehitetään yhteisötakuun suuntaan. Nuorisotakuu näyttää saavan jatkoa hieman uusilla painotuksilla. Nuorisotakuun uusissa linjauksissa korostuvat kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. Selkeytetään sosiaaliturvajärjestelmää osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi. Joustavoitetaan kelpoisuusehtoja mm. tosiasialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen perustuen. Tämä on tarpeellinen uudistus erityisesti kuntien työnantajaroolista katsoen. Hallitus mm. pidentää koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa sekä kehittää muutosturvaa. Näillä toimilla voidaan parhaimmillaan joustavoittaa suomalaista työelämää, alentaa työnantajien rekrytointikynnystä ja lisätä näin työpaikkoja. EU-lainsäädännön kuntavaikutusten arviointi Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja vahvistaa Suomen kykyä arvioida EU-sääntelyn taloudellista merkitystä ja oikeudellisia ulottuvuuksia. Kirjausta tulisi täydentää niin, että kuntavaikutusten arviointi ja Kuntaliiton ja valtion neuvottelumenettely tulevat mukaan. Hallituksen EU-linjauksessa todetaan myös, että unionin on noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita eli päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia ja että komission on toimittava avoimesti ja kuultava kansalaisia. EU:n tulee keskittyä olennaisimpiin tavoitteisiin, eikä integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla integraation aloilla. Linjausta olisi täydennettävä niin, että komission kuulemisvelvoitteen tulee koskea myös kuntien ja alueiden edustajia. Hallitusohjelman mukaan Suomen EU-politiikan painopiste on talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Kuntaliitto kannattaa tätä painopistettä. Hallitusohjelman mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointisopimuksen solmiminen on tärkeä tavoite. Ohjelmassa mainitaan tiettyjä aloja, joihin liittyvät oikeudet on turvattava vapaakauppasopimuksessa. Luettelossa ei mainita julkisia palveluja. On välttämätöntä, että julkiset palvelut otetaan keskeisesti huomioon vapaakauppaneuvotteluissa. 12 Maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttopolitiikan osalta ei näyttäisi tulevan suuria muutoksia nykyisiin käytäntöihin. Hallitus tulee edistämään Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperäistä maahanmuuttoa. Hallitus pitää kiintiöpakolaisten määrän ainakin viime vuosien tasolla. On hyvä, että hallitus lisää valtion ja kuntien yhteistoimintaa ja mainitsee, että käytössä on riittävät resurssit. Hallitus myös tulee laatimaan riippumattoman selvityksen maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista. Ruotsinkielinen toiminta Hallitusohjelmassa todetaan että Suomella on rikas kieli- ja kulttuuriperintö ja meidän tulee vaalia kaksikielistä Suomea perustuslain ja arvojemme mukaisesti. Hallitusohjelmasta ei kuitenkaan käy ilmi, miten tämä konkreettisesti halutaan tehdä. Hallitusohjelma ei myöskään ota kantaa siihen jatkuuko kansalliskielistrategia, joka juuri kehottaa kielellisten vaikutusten ennakkoarviointiin lainsäädännön ja hallinnollisten muutosten valmistelussa. Digitalisaatio Kaksi digitalisaation kärkihanketta, digitalisoidaan julkiset palvelut ja rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö, ovat lähes suoraan ICT2015-ohjelman ehdotuksia, joiden laatimiseen myös Kuntaliitto on osallistunut. Julkisten palvelujen osalta maininnan ”Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitoinnin periaatteet” tarkka sisältö on epäselvä. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen on tuottavuuden lisäämiseksi erityisen tärkeää ns. perinteisissä palveluissa. Hallitusohjelmassakin on tähän viittaavia mainintoja toisaalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen yhteydessä. Kuntien palvelujen kehittämisen tulisi olla kuntien eikä ministeriöiden käsissä. Tiedon yhteiskäyttöä ja kansalaisten oikeutta tietoihinsa koskevat maininnat tarkoittanevat, että hallitus aikoo jatkaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamista. Digitalisaation yhteydessä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa on jo nyt valmisteilla kuntiin kohdistuvia normeja ja tehtäviä, joten tältä osin hallitusohjelmassa on pientä ristiriitaa. Hallitusohjelmassa tavoitteena on yhden luukun julkisen hallinnon digitaaliset palvelut, mutta se ei sisällä yhteispalveluhankkeen (Asiakaspalvelu2014) loppuun saattamista.
© Copyright 2024