1. No category

PikkuMusta 1/2015
PikkuMusta
1/2015
Suomen Englanninkääpiöterrierit ry jäsenlehti
PikkuMusta 1/2015
Suomen Englanninkääpiöterrierit ry toimihenkilöt 2015
Tässä lehdessä
Puheenjohtaja & PM
Marja-Leena Pentikäinen/mlp,
vastaava päätoimittaja 045 859 6333 Salo
Sihteeri &
Eija Jantunen, 0400 414 991 (erov. 2017)
Yhd. Postios.
Luhtimäki 3 C 1, 01660 Vantaa
Ÿ PJ Palsta
Ÿ Vuoden 2014 Pikkumustat
Ÿ Toimitus tiedottaa
Hallituksen jäsenet
Jennina Iivonen
Jaana Immonen
Sari Laitinen
Annika Sorri
Varapj Eine Tahko
Hallituksen email
050 919 7502 Tampere (erov. 2016)
050 357 6735 Laitila (erov. 2016)
044 750 4002 Kajaani (erov. 2015)
040 757 5747 Jyväskylä (erov. 2015)
0500 478 020 Veikkola (erov. 2017)
[email protected]
Rahastonhoitaja
Emmi Viuhko, [email protected]
Talolankatu 10 B 3, 20460 Turku
Ÿ Uusia tuomareita!
Ÿ SEKT ry:n Match Show Salossa
Ÿ Crufts 2015
Ÿ Masa — ensimmäinen BH-kokeen
suorittanut enkku!
Ÿ DNA-testauksesta
Pankki
FI06 1456 3500 0897 51 Nordea
Jäsensihteeri
Kati Toivanen, [email protected], 050 366 1166
Jalostustoimikunta
Sari Laitinen, Marja-Leena Pentikäinen, Tiina Kiviniitty
yhteinen email
[email protected]
Näyttelytoimikunta
Reetta Järvenpää [email protected]
Eija Jantunen
Lehtitoimikunta
Päivi Luttinen-Vainikainen /plv, Kati Toivanen/kt, VirvaPitsinki/vp,
Eine Tahko/et
[email protected]
Ÿ Uudet sertivoittajat
Kotisivut
www.englishtoyterriers.fi
Ÿ Näyttelytilasto
Ÿ Arin ja Remun kevättervehdys
Ÿ Enkun ja pupun ystävyydestä
Ÿ Kuulumiset Norjasta
Ÿ Builth Wells 2014
Ÿ Koira ja puutiaiset
Ÿ SEKT jäsenkasvattajat
Vauhtimustan on piirtänyt yhdistykselle
Kaisa Eskola
Ÿ Sääntömääräisen syyskokouksen
pöytäkirja
PikkuMusta 1/2015
Mediakortti 2015
PikkuMusta-lehti on Suomen Englanninkääpiöterrierit ry:n julkaisema sähköinen jäsenlehti. Se lähetetään jäsenille, terriereitä
arvosteleville suomalaisille ulkomuototuomareille, yhdistyksen yhteistyökumppaneille sekä kennelalan toimijoille ja sidosryhmille.
Osoitteellinen jakelu on 276 kpl.
Julkaisumuoto:
Selailtava sähköinen näköislehti Yudu-palvelussa
Aineistopäivät:
1/2015 28.02.
2/2015 17.05.
3/2015 31.08.
4/2015 15.11.
Ilmoitusaineisto:
Valmis pdf, kuviin 72 dpi riittävä
Yhteystiedot:
email [email protected]
Vastaava
päätoimittaja
Marja-Leena Pentikäinen, yhdistyksen puheenjohtaja
Toimituskunta
Eine Tahko, Päivi Luttinen-Vainikainen, Virva Pitsinki, Eija Jantunen , Kati Toivanen (taitto)
Maksuttomat
palstat jäsenille
Valioituneet, Pilven reunalla
Maksulliset ilmoitukset
jäsenille
Kennelmainos, pentuilmoitus, jalostusurosilmoitus jne
1/4 sivu 10 € - 1/2 sivu 20 € - koko sivu 35 €
Hinnat ei-jäsenille
Rahaliikeenteen
hoito
1/4 sivu (koko) 20 € - 1/2 sivu (koko) 50 € - kokosivu (koko) 100€
Vuosipaketti kokosivu x 4 lehdessä 350€ / vuosi
Emmi Viuhko email: [email protected]
Ruudullasi on uusiutunut PikkuMusta, Suomen Englanninkääpiöterrierit ry:n
jäsenlehti. Lehden tekeminen on haasteellista amatöörivoimin, mutta kun
tarpeeksi hullu ja peloton joukkio ryhtyy hommiin, tällaista jälkeä syntyy.
Lehden asu muuttuu ja toivottavasti kehittyy matkan varrella, kun taitoa ja
tietoa karttuu. Pienellä yhdistyksellä ei ole mahdollisuutta tehdä
printtilehteä, verkkolehti syntyy melkein ilmaiseksi ja ehkäpä saame pian
PikkuMustasta mobiiliversionkin.
Kakkosnumerosta tulee harrastelehti, kirjoita sinäkin omista
harrastuksistanne. Oikolukijanamme on ammattilainen, kynnys
kirjoittamiseen ei ole korkea - anna näppäimistölle kyytiä ja kerro rohkeasti
tarinanne!
Mukavia lukuhetkiä!
PikkuMusta 1/2015
Puheenjohtajan palsta
Hyvää elämää ETT:n kanssa
Harrastustoiminta
Suomen Englanninkääpiöterrierit ry:n yksi
tärkeistä tehtävistä on Kennelliiton
jäsenyhdistyksenä tukea englanninkääpiöterrierien kasvatusta ja jalostusta sekä
edistää
rodun
terveydentilaa.
Yhdistyksemme tekee työtä sen eteen, että
meillä olisi vielä 10 vuoden kuluttuakin terve
ja elinkelpoinen rotu lemmikiksi ja harrastustoimintaan. Rodun elinkelpoisuuden
turvaamiseksi kasvattajat ovat vastuussa
jalostusvalinnoistaan, ja yhdistyksen tulee
tukea kasvattajia heidän kasvatustehtävässään.
Näyttelyharrastus on yksi englanninkääpiöterrierin omistajien suosituimpia
harrastuksia,mikä
näkyy
näyttelykäynneissä. Vuonna 2014 oli 453
rekisteröityä näyttelytulosta. Näyttelyt on
yksi tapa pitää myös rotua esillä. 50-60
englanninkääpiö-terrieriä
yhdessä
näyttelyssä alkaa jo näkyä ja herättää
mielenkiintoa rotua kohtaan. Onnittelut
vuoden 2014 Pikku Musta-kisan voittaneille
englanninkääpiöterriereille ja omistajille!
Muutamia askeleita rodun turvaamiseksi
on jo tehty, kuten esimerkiksi JTOkokoaminen ja terveyteen liittyvät JCMnäytelähetykset.
Jalostustoimikunnan
puheenjohtaja Sari Laitinen on kirjoittanut näytteiden keräämisestä
ohjeet ja hoitanut käytännön järjestelyt näytteiden lähettämisen
suhteen. Olemme saaneet lähetettyä 30 näytettä JCM-tutkimuksiin
Yhdysvaltoihin. Näytteet ovat korvaamaton apu JCM:n eli juveniilin
kardiomyopatian (nuoruusiän sydänlihassairaus) tutkimuksissa.
Jäämme odottamaan tietoja tutkimustuloksista ja olemme valmiita
lähettämään uusia näytteitä heti kun niitä tarvitaan lisää. Jos sinulla
on kysyttävää asian tiimoilta, kannattaa olla yhteydessä jalostustoimikuntaan.
Uutisia meiltä ja muualta
Rotujärjestön tuomarikoulutus on järjestetty, ja se oli varsin
mielenkiintoinen
tilaisuus.
Paikalla
oli
noin
20
englanninkääpiöterrieriä. Sieltä löytyi kaikenlaisiä ja -näköisiä
enkkuja
liekkikorvista
jenkkikorviin,
suoraselkäisistä
kaarevaselkäisiin, pienimmistä isompiin.
KoiraExpoon on käyty tutustumassa, ja päällimmäisenä jäi mieleen
teema "hyvä elämä koiran kanssa". Kasvattajankin tulee miettiä,
missä tulee raja vastaan koiramäärissä – onko määrä kotikennelissä
viisi vai 15 yksilöä. Hyväksyttävää on, että vanhemmille koirille voi
etsiä ns. eläkeläiskotia, jossa ne saavat olla huomion keskipisteenä,
toisin kuin kasvattajan luona isossa laumassa. Muistutukseksi vielä,
että Suomessa ei ole sallittua häkittää koiria. Sitä voi tehdä
väliaikaisesti muutamia tunteja kerrallaan, mutta ei esimerkiksi
työpäivän ajaksi. Tämä voi joskus unohtua meiltä, kun sosiaalisessa
mediassa näkee ulkomaisten kasvattajien kuvia ja kertomuksia siitä,
miten hienot ”lepohäkit" heidän pikku lemmikeillään on.
Eläinsuojelulaki ei näköjään ole vielä yhtene-väinen Euroopassa.
TM/TMT-rekisteröinnin osalta Yhdysvalloista on kantautunut
huolestuttavia uutisia korviimme. Manchesterinterrierin (sisältäen
TMT-variaation) rekisteröintimäärät ovat laskeneet 10 vuoden aikana
458:sta 165 rekisteröityyn yksilöön. Rekisteröinneissä on ollut laskua
myös rodun kotimaassa Iso-Britanniassa, jossa rekisteröitiin vuonna
2014 vain 95 yksilöä. Rodun pienentyminen maailmalla voi vaikuttaa
tulevaisuudessa meidän jalostustoimintaamme. Vuonna 2014
Suomessa rekisteröitiin 51 uutta englanninkääpiöterrieriä, mitä
henkilökohtaisesti pidän minimitasona rodussa. Toivottavasti
saamme tänä vuonna hieman kasvua rekisteröintimääriin.
Näyttelykausi on päässyt tänäkin vuonna
jo hyvään vauhtiin. Yritämme jatkuvasti
kehittää toimintaamme, jotta mahdollisimman monella enkun omistajalla olisi
tasapuolisesti mahdollisuus osallistua
toimintaamme.
Olette
ehkä
jo
huomanneet, että PikkuMustan kasvattajakilpailua on uudistettu
siten, että se olisi mahdollisimman tasapuolinen kaikille PikkuMustakisaan osallistuville kasvattajille. Tietoa säännöistä löytyy ry:n
sivuilta. Uusia tulokkaita on esiintynyt junnukehissä ja ne ovat
saaneet vastaanottaa jo ensimmäiset sertit. Julkaisemme
uudistetussa lehdessä kuvan ensimmäisen sertinsä saaneista
enkuista, joten laittakaapa kuvia tulemaan lehden toimitukseen
koiran tietojen kera.
Uudet tuulet puhaltavat
Yhdistyksemme uusi hallitus on päässyt työn touhuun. Olemme
perustaneet
toimikuntia
hoitamaan
eri
osa-alueita.
Lehtitoimikunnassa päätoimittajana toimii allekirjoittanut, ja muita
jäseniä ovat Eine Tahko, Kati Toivanen, Päivi Luttinen-Vainikainen,
Eija Jantunen sekä Virva Pitsinki.
Työn tulokset ovat nyt jäsenistömme luettavana. Lähettäkää
juttuvinkkejä, kirjoituksia ja kehitysehdotuksia, jotta saamme tästä
julkaisusta mielenkiintoisen luettavan.
Näyttelytoimikuntaa vetää Reetta Järvenpää ja mukana on myös
Eija Jantunen. Toimikunta suunnittelee ja hoitaa 11.7 Oulussa
pidettävän PikkuMusta-näyttelyn järjestelyt. Muistattehan, että ry:n
nettisivuilta löytyy ilmoittautumislinkki näyttelyyn. Oulussa
järjestetään saman-aikaisesti kaksi KV-näyttelyä, joihin voi osallistua
samalla reissulla.
Harrastustoimikunnan tehtävänä on järjestää Match show-, agility-,
viehejuoksu- ja muita tapahtumia. Harrastustoimikunnassa ovat
mukana allekirjoittanut sekä Tiina Kovalainen, Eija Jantunen ja Kaisa
Karanko. Talkoolaisia tarvitaan aina, joten jos olet kiinnostunut
aktiivisesta toiminnasta yhdistyksessä, ota rohkeasti yhteyttä ry:n
hallituksen jäseniin. Yritämme jatkuvasti kehittää toimintaamme,
jotta mahdollisimman monella olisi tasapuolinen mahdollisuus
osallistua toimintaamme.
Muistakaa yhdistyksemme jäsenet, että me olemme teitä varten,
joten antakaa äänenne kuulua. Nähdään kevätkokouksessa Keravalla
18.4. Aktiivista harrastustoimintaa ja kevään odotusta toivottaen,
Marja-Leena Pentikäinen
PikkuMusta 1/2015
PikkuMusta Show 2015
lauantaina 11.7.2015 Oulussa Haukkukeitaalla (Urheilupuistontie, 90250 Oulu)
Yhdistyksen ensimmäinen oma epävirallinen näyttely PikkuMusta Show. Samaan aikaan on Oulun KVnäyttely. Aikataulut sovitetaan yhteistyössä niin, että voit osallistua molempiin tapahtumiin. PikkuMusta
Show:sta lasketaan vuonna 2015 erikoisnäyttelyä vastaavat pisteet PikkuMusta kilpailuun.
Tuomarina Marja Huttunen (Kennel Twinstripe) Ruotsista.
Mukana kaikki normaalit kilpailuluokat:
Ÿ pikkupennut 5-7 kk
Ilmoittaudu
tästä →
Ÿ pennut 7-9 kk
Ÿ juniorit 9-18 kk
Ÿ nuoret 15-24 kk
Ÿ avoin 15Ÿ valio 15Ÿ veteraanit yli 8 v
Ÿ kasvattaja (laitetaan automaattisesti)
Ÿ jälkeläisluokka. 4 saman isän/emän jälkeläistä
Lisäksi oma luokka Kotivalioille
(esim. purenta- tai kivesvikaiset)
Osallistumismaksut:
Veteraanit yli 10 v. 0 euroa, veteraanit 8-10 v.,
pennut ja kotivaliot 10 euroa, muut 15 euroa
Kasvattaja- ja jälkeläisluokka maksuton
Nordea FI06 1456 3500 0897 51 maksuviite 1122
Viimeinen ilmoittautumispäivä: to 25.6.2015
Tiedustelut:
Reetta Järvenpää, puh. 0407461127
Lisäksi järjestetään arpajaiset, vieheenvetoa ja muuta mukavaa yhdessäoloa.
Varaa jo nyt viikonloppu kesälomakalenteristasi koko perheelle, muista myös mahdollinen
majapaikan varaaminen hyvissä ajoin.
Tervetuloa!
PikkuMusta 1/2015
2014 PikkuMustat - onnittelut voittajille!
Uros Yurrugar Secret Agent "Jamppa" om. Tiina Kiviniitty
& Jaana Immonen
Narttu Great Bernina's Dilliputti "Laalaa" om. Anne-Mari
Suoniemi
Pentu Isamelin Daisy Heartbreaker "Daisy" om. MarjaLeena Pentikäinen
Veteraani Great Bernina's Ahti Nelitahti "Asterix" om.
Anne Klemola
Kasvattaja Great Bernina's om. Anne-Mari Suoniemi
Agilityenkku Twinstripe Heron "Veikko" om & ohj Tiina
Kovalainen
Kaikki vuoden 2014 PikkuMusta-tulokset löytyvät kotisivuilta tästä linkistä.
Vuoden 2015 PikkuMusta-säännöt löytyvät kotisivuillta tästä linkissä.
PikkuMusta 1/2015
Toimitukselta
TOIMITUSTIIMIN JÄSENET ESITTÄYTYVÄT:
Olen viittä vailla viidenkymmenen ikäinen, kahden täysi-ikäisyyden ylittäneen
tyttären ja paria kuukautta vajaa täysi-ikäisen pojan äiti. Asustelen mieheni ja
parin kotona vielä viihtyvän tenavani kanssa Iisalmen maaseudun rauhassa,
kahden kauniin järven välissä, mutten kuitenkaan kummankaan järven
rannassa.
Perheeseemme kuuluu myös erilaisen elämänilon omaava veljeni Ari.
Pihapiirissä ja mökissä taivastelee ja tallustelee sekalainen seurakunta
nelijalkaisia perheenjäseniä: puolivillistä kesäkissapentueesta kesytetty
kissamme Mörri, harmaa norjanhirvikoira Sumu, sveitsin valkoinenpaimenkoira
Rico, ja terrieri mitä parhain eli englanninkääpiöterrieri Remu.
Koirien kanssa on tullut telmittyä pienestä lettipäästä saakka, ja onneksi tuo
isäntäkin on samanlaisesta puusta veistetty. Koirien kanssa on tullut ja tulee
edelleen harrastettua mm. metsäjälkeä, ihmisten etsimistä, jos ovat sattuneet
eksymään, sekä hirven kahtelua esimerkiksi metsiköstä pyssy olalla pussissa
roikkuen. Niin, sitten nuo näyttelyjutut... Koiranäyttelyihin pääsimme
tutustumaan enkkumme lupaavan nupin ja kropan vietin viemänä sekä veljeni
ilmiselvän käskyn saattelemina. Nyt sitä on kuljettu, ja kuljetaan ristiin rastiin
Suomea ja vähän muissakin maissa. Mukavoo hommoo, etten sanois... Olenhan
minä haaveillut tuosta hyppy- ja pujotteluharrastuksesta eli agilitystä enkun
kanssa. Saas nähdä mihin meikäläisen ja isännän rahkeet nuissa koiraharrastuksissa
riittää, koirathan jaksaisivat harrastaa vaikka kuinka. Aika on vaan rajallista, välillä. Me
kun olemme päässeet tuohon mummo-/ukki-aikaankin ja vielä pitäis leipääkin pöytään käydä hankkimassa.
Piti kirjoittaa lyhyt esittely, meikäläisellä vähän venähti... Lyhyesti sanottuna olen lupsakka savolaisakka, joka karkas naimakaapan turvin
Suomen suurimmasta maitopitäjästä kaljoo ja kaijuttimia valmistavaan nuapurkaapunkiin.
-Päivi
Olen 45-vuotias espoolainen puolivuotiaan englanninkääpiöterrieri Kertun
emäntä. Isamelin Glorious Greta eli tuttavallisemmin kutsuttuna Kerttu
muutti luoksemme viime marraskuussa. Kertun lisäksi perheeseeni
kuuluvat puolisoni sekä 10- ja 12-vuotiaat pojat. Meillä oli mieheni
kanssa aikoinaan cockerspanieli ja kääpiökani, mutta lapsille Kerttu
on ihka ensimmäinen lemmikki.
Kertusta tuli heti saavuttuaan perheen lellikki. Pojat siirtyivät
pennun saapumisen myötä nukkumaan yhdessä, jotta saavat
kumpikin nukkua sen kanssa. Kerttu rakastaa peiton alla
möyrimistä, vinkulelujen riepottamista ja niiden hakemista, mutta
ulkoilusta se ei pidä yhtään. Toivon mukaan kesä muuttaa tilanteen,
ja saisimme Kertusta kunnon lenkkikaverin.
Olen tehnyt viimeiset 15 vuotta töitä kirjoittamisen ja editoinnin
parissa, joten sain osakseni PikkuMusta-lehden oikolukemisen.
Lehden sisältöihin paneutuminen onkin antanut varsin paljon
lisätietoa tästä valloittavasta rodusta ja sen luonteenpiirteistä.
Olemme todella tyytyväisiä siitä, että maltoimme tehdä pitkän
pohjatyön sopivaa koirarotua valitessamme ja päädyimme sen
myötä juuri meille sopivaan iloiseen, leikkisään, aktiiviseen ja
kompaktin kokoiseen rotuun eli englanninkääpiöterrieriin.
-Virva Pitsinki
PikkuMusta 1/2015
Kaksi uutta
ulkomuototuomaria
Historian ensimmäiset arvostelu- ja näyttökokeen läpäisseet
ulkomuototuomarit
ovat
saaneet
oikeudet
arvostella
englanninkääpiöterriereitä. Suomen Terrierijärjestö järjesti enkkujen
koulutustilaisuuden 17.1. Klaukkalassa, Kennelliiton koulutustilassa.
Koulutukseen osallistui viisi tuomarikokelasta, mutta heistä vain
kaksi uskaltautui testaamaan rotutuntemustaan.
käytäntöä on noudatettu SKKY:n aikaan. Nyt enkkuja on syntynyt
viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin yli 40 pentua vuosittain,
ja näyttelykäyntejä on vuosittain yli sata. Tämä määrää, että
koulutuksen ja harjoitusarvostelujen lisäksi rotutuntemus on mitattava
kokeella.
Koirien valinnasta koulutukseen ja kokeisiin Kennelliitto ohjeistaa
näin: ”Rotujärjestö tai sen nimeämä ulkomuototuomarikoulutuksesta
vastaava henkilö huolehtii koirien hankkimisesta tilaisuuteen.
Koiramääristä ja koirien tasosta on neuvoteltava kollegiotuomareiden
kanssa. Mukana tulisi olla aina rodun erinomainen edustaja sekä
keskitasoisia ja keskitasoa heikompia koiria. Arvostelukokeeseen tulee
pyrkiä saamaan yhteensä 5-15 koiraa rotua kohti. Koiramäärissä on
kuitenkin muistettava ko. rodun koiramäärä Suomessa ja pysyttävä
kohtuudessa. Koirat eivät saa olla kollegiotuomareiden, Kennelliiton
valvojan, arvostelukoetta suorittavan kokelaan tai näiden
perheenjäsenten omistamia tai kasvattamia koiria.”
Saimme paikalle mukavan määrän eli parikymmentä koiraa, joista
kouluttajat Juha Palosaari, Marja Salminen ja Hans Lehtinen valitsivat
kattavan tarjottimen: kaksi urosta ja kaksi narttua koulutusosioon sekä
4 + 4 arvostelukokeeseen. Kaikkia ei edes tarvittu kokeeseen ja paikalla
herätti ihmetystä, miten olimme saaneet liikkelle niin hyvän osanoton,
kun kyseessä on kuitenkin pieni rotu. Koirat arvostellaan pelkkinä
numeroina anonyymisti, ja arvostelut jäävät kokelaan ja kollegion
väliseksi tiedoksi, eli niitä ei julkisteta jälkeenpäin, eikä koiran
esittäjäkään kuule niitä. Sitäkään ei kerrota, mihin järjestykseen
kokelas koirat sijoittaa. Arvostelulla ei ole muuta merkitystä kuin
mitata miten kokelas on omaksunut rodun erityispiirteet.
Kaisa Metteri-Goldille ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1997, ja
sen jälkeen meillä ja maailmalla menestyneitä Masterbolt-amstaffeja
on syntynyt 26 pentueen verran. Kaisalla on siis vahva terrieritausta,
ja hän pätevöityi ulkomuototuomariksi viime vuonna. Nyt hänet on
merkitty historiaan ensimmäisenä tuomarikollegiolle arvostelukokeen
suorittaneena englanninkääpiöterrierituomarina.
Juha ja Laitisen Sari viimeistelivät edellisyönä koulutusmateriaalin,
ja oikein hyvä ja kattava siitä tulikin! Matti Luoso toimi Kennelliiton
valvojana ja hänkin kiitteli tietopaketin sisältöä. Koulutusmateriaali
keskittyy aina rodun erityispiirteisiin ja tunnusmerkkeihin –koiran
anatomia ja muut yleiset asiat käsitellään peruskoulutuksessa.
Kennelliiton sivuilla kohdassa:
Kennelliitto — Lomakkeet ja säännöt — Näyttelyt — Yleiset säännöt
löytyy
tietoa
ulkomuototuomareiden
koulutusohjelmasta
[http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/ulkomtuomareid
en_koulutus-_ja_patevoimisohjeet_2013_0_0.pdf].
Kiitokset vielä kerran kaikille koiria paikalle tuoneille! Päivästä tuli
pitkä, mutta Anne Eriksonin johdolla muonahuolto pelasi
erinomaisesti. Sari P:n porkkanapiirakka oli taas huippua. Kiitokset
Terrierijärjestölle järjestelyistä sekä Juhalle, Marjalle, Hasselle ja
Matille antoisasta päivästä! Lopuksi onnittelut Kaisalle ja Tuulalle,
toivotamme hyviä enkkuentryjä kehiinne! Seuraavan kerran
kokoontuminen samoissa merkeissä on noin vuonna 2016. /et
Hans Lehtinen, Tuula Savolainen, Juha Palosaari, Kaisa Metteri-Gold ja Matti Luoso
Tuula Savolainen kasvatti Wolfmann-nimellä irlanninsusikoiria
yksitoista pentuetta vv. 1985-2009 sekä pari dobermannipentuetta
kasvattajauransa alussa. Tuula on pätevöitynyt ulkomuototuomariksi
vuonna 1994 ja koska hänellä on jo suurimpaan osaan ryhmistä täydet
arvosteluoikeudet sekä suurin osa terriereistäkin, hän suoritti ns.
näyttökokeen. Tuulakin teki historiaa, sillä hän on ensimmäinen
näyttökokeella rodun arvosteluoikeudet saanut.
Enkkua ei enää lueta harvinaisiin rotuihin, jolloin rotujärjestö
myöntää pelkällä erikoiskoulutuksella oikeudet arvostella rotua. Tätä
PikkuMusta 1/2015
PikkuMusta 1/2015
Match Show Salon koirahallissa
Sunnuntaina 22. helmikuuta
Suomen
Englanninkääpiöterrierit ry järjesti match shown
Salon Koirahallilla. Mukaan uskaltautui runsain
määrin koiria eli noin 147 osallistumista kirjattiin
ilmoittautumislomakkeisiin.
Saman aikaisesti pyöri neljä kehää, ja kolme ja
puoli tuntia kestäneen koitoksen kauneimmaksi
koiraksi valittiin pinseri. Junior handleri -luokassa
oli mukana myös yksi englanninkääpiöterrieri.
Tuomareina toimivat Tuulikki Pajula kennel
Webstarista,
Hanna-Kaisa
Laukkanen
Karvakorvaamosta, Minna Tuominen sekä Marja-Leena
Pentikäinen ja junior handlereita arvosteli Anna Fälden.
Kehätoimitsijoina toimivat Teija Ahde, Reetta Järvenpää,
Eine Tahko ja Eija Jantunen. Pokaalit ja rusetit oli
tuunannut Jaa Immonen. Salon Eläinsuojeluyhdistys oli
yhteistyökumppanina pitämässä puffettia. Pokaaleiden
ja rusettien lisäksi luokissa sijoittuneille jaettiin pieni
tuotepaketti, jonka oli lahjoittanut Musti ja Mirri, minkä
lisäksi BIS-sijoittuneet saivat Mustin ja Mirrin lahjakortin.
PikkuMusta 1/2015
Tietoruutu
Crufts on instituutio, kaikkien koiranäyt-telyjen äiti
- vaikka ihan ensimmäinen järjestetty näyttely olikin
vuonna 1891 vain pointtereille ja settereille. Cruftsin
perustaja ja kehittäjä Charles Cruft antoi tuolloin
oman nimensä Royal Agricultural Hallissa
järjestämälleen näyttelylle. Se on televisoitu vuodesta
1950 lähtien. Aikaisempi näyttelypaikka oli Earls Court
Lontoossa, mutta vuodesta 1991 näyttely on pidetty
Birminghamin National Exhibition Centressä (NEC).
Nelipäiväisessä näyttelyssä esiintyy vuosittain yli
23.000 koiraa. Voidakseen osallistua Cruftsiin,
englantilaisen koiran tulee olla valio tai sillä on oltava
näyttely-sijoitus; esim. 1-3. luokassaan edellisen
vuoden aikana sertinäyttelyssä tai edel-lisessä
Cruftsissa jne. Vuodesta 2001 lähtien ovat myös
ulkomaiset koirat voi-neet osallistua määrätyin
ehdoin. Etukä-teen Cruftsin nimeämissä KV
näyttelyissä (esim. 2015 Messari, Hund, Baltic Winner
jne.) PU1/PN1 sekä parhaat juniorit saa-vat
osallistumisoikeuden. Kansainvälinen muotovalio
C.I.B. voi osallistua aina. Lisäksi on anottava
Kennelkubilta ATC (Authority To Compete), joka
vaaditaan ulkomaiselta koiralta osallistuessaan
brittinäyttelyyn, ellei se ole syntynyt ja ollut
rekisteröitynä Englannissa. http://www.crufts.org.uk/
Crufts 2015
Tänä vuonna Cruftsin retki oli helppo toteuttaa, sillä terrierit ja
toyt olivat peräkkäisinä päivinä. Lauantaina oli katseltavana 300
borderterrieriä. Sunnuntaina olivat vuorossa ETT:t, ja
ensimmäisen kerran hankimme liput myös Best In Show kilpailuun, jota ennen käytiin agilityfinaalit ja Toy- sekä Utilityryhmäkilpailut. Englannissa koirat on jaettu seitsemään ryhmään
(Gundog, Working, Toy, Terrier, Utility, Pastoral ja Hound). Siellä
ei tunnusteta läheskään kaikkia FCI:n rotuja, esim. jackrussell ei
ole virallinen rotu. Terrierit ja kääpiökoirat ehkä poikkeavat
vähiten meikäläisestä rotujaosta. Paitsi tietenkin ETT, kun se
kotimaassaan kuuluu toy-ryhmään. Matkakaveriksi lähti
Pöyhösen Sari, joka on Milan ja Mollyn ”mummo”.
PikkuMusta 1/2015
Annette Oliverille oli ilmoitettu 65 englanninkääpiöterrieriä.
Ulkomailta oli uskaltautunut mukaan saksalaisen Metzgerin Enjoy
Ken Howard ja Enjoy Ronald Mcdonald, Luxemburgissa asuva
Frokjarin Narjana's Fleur De Lis ja sen pentueveli Copain Filour, sekä
Tanskassa asuva Skovborgin Xpected Diamond Amasing 1 Lady.
Helsingin juniorimaailmanvoittaja Argoel Poricias Stoli Boli oli myös
paikalla.
Pentuluokassa esitetty Witchstone Storm Crowd Over (Gordon &
Leonard); Witchstone Free's A Crowd x Witchstone New Wave at
Tettoy, oli ROP pentu ja sai urosten sertin. Juniori- ja siitä seuraavien
luokkien uroksia seuratessa kauhu kuristi kurkkua, sillä näky oli aika
karmaiseva. Toivottavasti nuoret urokset olivat vain hankalassa
kehitysvaiheessa. Liian monelta puuttui takaa lihaksia, ne olivat
honkkeleita, korkeajalkaisia hankisääskiä. Sille ei voi mitään, jos
kasvuvaiheessa on välillä korkeampi edestä ja välillä takaa, mutta
takapää ei saa huojua ja pettää siksi, että lihaksia ei ole! Laihoja
olivat, törröttävät lantion luut näyttivät ikäviltä. Joissakin luokissa
oli ainakin katsomosta käsin vaikea sanoa, kuka oli luokassa vähiten
säälittävä ansaitakseen luokkavoiton. Crufts on myös enkun
karvapeitteen kannalta hankalaan vuodenaikaan. Siinä loihe
miettimään: mitä jos joku koiran hankintaa suunnitteleva tulee
kehän laidalle tutustumaan rotuun? Katsojanhan pitäisi ihastua
näkemäänsä, eikä tuntea sääliä moisten otusten puolesta. Olisivat
edes esiintyneet itsevarmasti ja rehvakkaasti, eivätkä väkisin perässä
vedettynä niin, että katsojaa jännittää, pysyykö koira ympyrän
mutkassa pystyssä. No, ehkä vähän kärjistäen, mutta kuitenkin.
Urosten varaserti meni avoimen luokan voittajalle CH One Word
Witchstonelle (Gordon & Leonard); Randallcarr Dream Lover x CH
Witchstone The Word's Out at
Etruria.
Sitten päästiin narttuihin ja
maailma muuttui! Nartut olivat
uroksia paljon parempia. Mikä
pari
olikaan
koko
koiramaailman valloittanut 12vuotias handleri Ryan Ross ja
Pepsi! Ryan sai vuonna 2014
tunnustuspalkinnon ”Shaun
McAlpine Young Person of The
Year”.
Pepsi,
viralliselta
nimeltään Witchstone China Girl
For
Poshpins
(Frost,
Leonard&Ross); AM CH Saint
Lazar's Diamond Jim at
Witchstone x Witchstone Three
of a Kind at Yarrum esitettiin
Limit Bitch -luokassa. Jo
luokkavoiton jälkeen hurmaava
The Word
1. Etruria Just
Ryan iloitsi vilpittömästi ja Valionarttujen
tunteensa näyttäen. Ryanin
olemus ja koiran esittäminen valloitti tämän kenneltädin – ja
muunkin yleisön sydämet täysin. Uskomaton poika – hänen
vanhempansa ja koiran kasvattajat saavat olla ja varmasti ovatkin
ylpeitä tästä nuoresta herrasmiehestä. Pepsi voitti narttujen sertin
ja oli ansaitusti rodun paras. Sen kolmas serti tietää valioitumista
vain 20 kuukauden ikäisenä.
Narttujen varaserti meni pentuluokan Witchstone Tanya Hyde at
Moddeyaalinille (Cracknell & Leonard); Randallcarr Royal Age x
Yarrum Careless Whisper at Witchstone. Itselleni olin merkinnyt
muistiin tämän pennun kohdalla plusmerkin ja ”hyvät etuliikkeet”.
Summa summarum, kaikki sertit menivät Witchstonen kasvateille.
Kun kuusi luokkavoittoa 14 mahdollisesta meni Witchstonelle, päivä
oli eittämättä heidän. Kaikki tulokset voi lukea tulossivujen linkistä.
Ennen isoja kehiä meille jäi
mukavasti aikaa shoppailuun ja
lounaaseen. Vahva punta merkitsi
korkeampia hintoja, mutta NECistä
löytää vähän eri tavaroita kuin
mantereen puolelta. Enkkutavaraa ei
ole juuri tarjolla, mutta löytö oli
Profiles Rangen osasto, josta löytyi
enkkuprofiililla varustettuja koukku-,
paperi- ja kirjekuoritelineitä yms.
Pyörivä
kananmunateline
oli
erikoisuus. Yrityksen omistajalla on
ETT ja siksipä kuva oli ihan hieno!
Jos engelsmannit ovat kiinni
vanhoissa kankeissa tavoissaan,
tapahtumajärjestelyissä on kenellä
tahansa heiltä paljon opittavaa.
Best In Show oli hieno näytelmä,
jossa koirat olivat pääosassa. Ensin
lämmiteltiin agilityfinaalilla, jossa
oli seitsemän koirakkoa kustakin
säkäluokasta. Rosvo ja Poliisi -näytös oli vauhdikas, mielenkiintoinen
ja hauskakin. Poliisikoirat olivat taitavia ja tekivät ohjaajansa kanssa
millintarkkaa työtä. Uhkaavasti käyttäytyneet rähinöitsijät
taltutettiin koirien toimesta helposti. Oikeakin välikohtaus nähtiin,
kun BIS-koira oli julkistettu, ja kehään ryntäsi mielenosoittaja
protestilakanan kanssa. Hänet tosin taltutettiin ihan miesvoimin,
mutta sekin tapahtui nopeasti ja tyylikkäästi.
PikkuMusta 1/2015
Ryan ja Pepsi esiintyivät loistavasti ja handlerin reaktiot olivat
liikuttavat, kun heidät poimittiin jatkoon. Cruftsissa palkitaan aina
ensin voittaja, joka oli upea meidän Maailmanvoittajastakin tuttu
maltankoira. Toiseksi kutsuttiin pomeranian ja kolmanneksi Pepsi!
Hallissa riemu repesi, sillä koko yleisö kannusti tätä huippuparia.
Ryan oli varmasti sekaisin raskaan päivän ja tunnekuohujen jälkeen,
mutta silti hän muisti käydä kättelemässä ja onnittelemassa voittajaa
ennen kuin asettui itse kuvattavaksi. Siinä on meille kaikille muille,
niin vanhoille kuin nuorillekin, hyvän ja kohteliaan käytöksen mallia.
Himoitun Best In Show -voiton borderterrierikasvattaja Ronnie
Irwing antoi skottiterrierille. Kun handleri nosti koiran pöydälle,
ajattelin että jopas oli outo veto nostaa koiraa kaulasta ja hännästä
juuri tässä kohdassa, kymmentuhatpäisen yleisön ja miljoonien tvja nettikatselijoiden silmien edessä. Koira varmaan nostetaan
samalla tavalla aina trimmipöydälle, eikä se siitä nytkään
hätkähtänyt, mutta someväki älähti. Ajatelkoon kukin nostotyylistä
mitä tahtoo, mutta jälkikohu oli täysin kohtuuton.
Myrkytystapaus ja koiran kuolema oli sekin valitettava ja järkyttävä.
Näitä valopäitä maailmassa kuitenkin riittää. Meidänkin leiriimme
nakattiin joku vuosi sitten rotanmyrkkylihapullia Tallinnan Kalevstadionilla. Koirat on aina pidettävä valvonnan alla, oli näyttely tai
tapahtuma missä tahansa. Harmi vain, että ikävät tapahtumat
jatkavat elämäänsä sosiaalisessa mediassa, ja trollit ruokkivat
keskustelua, jos se näyttää alkavan laantua.
Osallistuminen, sijoittuminen ja erityisesti voittaminen on
Cruftsissa valtavan hienoa. Voittajan olo syntyy pelkästään
katsomossa istumallakin. /et
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS lauantaina 18.4.2015 klo 13.00
Eläintarvike Jatapetin kokoustiloissa, osoite Palopellonkatu 1 04250 Kerava, toinen kerros.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esitetään hyväksyttäviksi tilinpäätös ja toimintakertomukset vuodelta 2014,
sekä tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle. Vuosikokouksessa esitellään ja käsitellään Jalostuksen
tavoiteohjelma ja palkitaan Vuoden 2014 PikkuMusta -kilpailuissa menestyneet. JTO:n voi tutustua etukäteen tästä
linkistä. Kokouksessa on äänioikeus vuoden 2015 jäsenmaksun maksaneilla.
TERVETULOA!
Hallitus
Tule kokeilemaan jäsenetuna koirallesi hierontaa!
Olemme kaksi koirahierojaopiskelijaa Annika ja Nina. Opiskelemme Tampereen koirahierojakoulussa, jossa aloitimme opiskelun
viime elokuussa ja valmistumme heinäkuussa 2015. Teemme opiskelijahierontoja ja tulemme vuosikokoukseenne tekemään
"minihierontoja" ( 25 min/koira). Normaalisti hieronta-aika olisi noin tunti. Jos olet kiinnostunut hieronnasta, ilmoittaudu Annikalle
sähköpostilla: [email protected]
Koirat otetaan hierontaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan mahtuu 12 ensimmäistä. Ilmoittautumisen yhteydessä saat
sähköpostilla esitietolomakkeen, joka tulee olla täytettynä, kun tulet hierontaan. Esitietolomakkeessa kysymme koiran
perustietoja terveydentilasta, liikunnasta, harrastuksista jne.
Tervetuloa kokeilemaan hierontaa! Hieronta on maksuton!
PikkuMusta 1/2015
Englanninkääpiöterrieri Masan
matka BH-kokeeseen
Syyskuussa 2013 ilmoitin Masan pentukurssille, jonka vetäjänä toimi
palveluskoirien kouluttaja Jari Keinänen. Hänen metodeistaan
innostuneena hurahdin englanninkääpiöterrierini kanssa tokon
maailmaan. Marraskuussa 2013 pääsimme Jarin valmennukseen
viikottaisella sopimuksella ja siitä lähti Masan matka kohti BH-koetta
syksylle 2014.
Masa on iloinen, herkkä, energinen, motivoitunut, mutta häiriöherkkä
nuori koira. Ensimmäiset harjoituskerrat menivät koiran reagoidessa
kaikkeen ympärillä tapahtuvaan haukkumalla. Masa haukkui
harjoitushallissa olevat ihmiset, koirat, peilit, esteet ja kaiken
ihmeellisen ympärillään. Pienin askelin haukkuminen väheni ja
tekeminen lisääntyi motivaation kasvaessa. Tammikuussa 2014
pääsimme harjoittelemaan jo kokeessa olevien liikkeiden alkeita Masan
luottaessa enemmän treeniympäristöönsä.
Masan motivaatio oli alusta saakka hyvä, mutta ei kuitenkaan
riittävän kestävä pitkien tokoliikkeiden suorittamiseen. Vähitellen
kasvatimme liikkeiden pituutta ja Masan kestävyyttä, keskittymistä ja
vireen pysyvyyttä. Kun palkkio oli näkyvillä, motivaatio pysyi mukavasti
yllä jo maaliskuun lopulla. Otimme vähitellen askelia palkkion
häivyttämiseen ja jouduimme palaamaan takaisin lähtöruutuun.
Jouduin lyhentämään harjoituksia todella pieniin palasiin ja
palkkaamalla Masan nopeasti taskusta heitetyllä pallolla. Lähtöruutuun
palaaminen tuntui minusta välillä todella turhauttavalta. Tässä
vaiheessa valmentajan tuki ja tietämys oli kullan arvoinen.
Pallo on toiminut hyvänä palkkiona Masalle, koska sen saalisvietti on
todella vahva. Purupatukalla taistelemisen olen joutunut Masalle
opettamaan, sillä pehmeänä ja herkkänä koirana Masa ei uskaltanut
haastaa minua taisteluun. Taistelutahto oli kuitenkin koirassa olemassa,
joten sen vahvistaminen oli lopulta aika helppoa saadessani siihen
oikeat ohjeet. Nykyisin Masa taistelee jo aivan täysillä kovasti muristen.
Taistelutahto nostaa koiran virettä todella hyvin, joka kantaa hienosti
moottorina treenien läpi.
Paikalla olevat ja jäävät liikkeet Masa oppi todella helposti hyvän
keskittymiskyvyn ja kuuliaisuuden vuoksi. Paikkamakuu piti harjoitella
varmaksi, sillä se on todella pitkä BH-kokeessa. Aloitin harjoittelun
kymmenen sekunnin pituisella paikkamakuulla ja yritin pitää vireen
mahdollisimman alhaisena. Palkitsin Masan aina rauhallisesti ja virettä
nostattamatta makuuasentoon. Ihan harjoittelukauden loppusuoralla
otin mukaan perusasentoon nousemisen virettä nostattavalla
käskytavalla ja nopealla palkalla perusasennosta. Tämän liikkeen
saimme hyvälle mallille ennen BH-koetta.
Jäävissä liikkeissä meillä ilmeni yksi ongelma. Ongelmana ei ollut
Masan liikkuminen, mutta minun kääntyessäni kävelemään koiraa kohti
Masa yleisesti väisti minua menemällä maahan. Masan pehmeän ja
herkän luonteen vuoksi tämä liike oli meille hieman haastava. Tähän
apuna olikin katseeni kohdistaminen muualle kuin koiraan ja toistojen
määrä. Vähitellen Masa oppi luottamaan itseensä ja ymmärtämään
lähestymiseni oikein. Tässä liikkeessä minun tuli muistaa olla itse todella
rauhallinen, pysähtyä heti ja toistaa käsky, jos Masa epäröi säilyttää
oman asentonsa. Masan kannustaminen ja kehuminen oli tämän
liikkeen harjoittelussa erittäin tärkeää.
BH-kokeen kaupunkikoetta varten harjoittelimme yksin jäämistä
esim. kaupan eteen muiden koirien ohittaessa Masan noin viiden metrin
etäisyydeltä. Minun oli oltava poissa näkyvistä tässä harjoituksessa.
Masa suoriutui tästä harjoituksesta odotuksiini nähden hyvin jo heti
ensimmäisestä kerrasta. Emme harjoitelleet tätä osuutta kovinkaan
ahkerasti, kävimme kaupan pihalla noin neljä kertaa.
Masan kanssa liikuimme paljon vilkkaalla pyörätiellä päivittäin, jotta
lenkeilijät, pyöräilijät, toiset koirat ja ihmisjoukot olisivat Masalle
tuttuja ennen koetta. Kävin mm. iltakävelyllä Prisman parkkipaikalla,
jossa on paljon yllättäviä tilanteita. Siellä oli paukkuvia auton ovia,
huutavia lapsia, ihmisiä ja ihmisryhmiä. Välillä toivoin, että joku
pysähtyisi kysymään neuvoa, koska tämäkin testataan BH-kokeen
kaupunkiosuudessa. Onnekseni niin tapahtuikin yhtenä aamu lenkillä
ollessa ja sain siitä luottamusta, koska Masa ei välittänyt tien kysyjästä
juurikaan. Masan reaktio oli juuri sellainen, mitä toivoinkin.
Näin eräänä päivänä rullalautailijapoikia koulun pihalla
harjoittelemassa. Säntäsin heti heiltä kysymään apua harjoitteluumme.
He katsoivat minua hieman hölmistyneenä. Pyysin heitä jatkamaan
rullailua normaaliin tapaan, mutta kurvailemaan myös meidän
läheltämme. Siinä sitten tökötin Masan kanssa keskellä koulun pihaa
ja pojat rullailivat hurjana puolelta ja toiselta. 15 minuutin seisoskelun
jälkeen totesin, että tämä ei tule olemaan meille ongelma. Masa ei
pelännyt rullalaudan ääntä eikä räminää. Peukut pystyssä lähdin kotia
kohti ja tältä osa-alueelta luottavaisena kohti BH-koetta.
Syyskuun alussa h-hetki alkoi lähestyä hurjaa vauhtia. Hermostus oli
melkoinen hurjasta harjoittelumäärästä huolimatta. Masan kanssa
tottelevaisuuskokeen osiot olivat hallussa, mutta loppumetreillä ilmeni
odottamattomia ongelmia. Ennen niin varma paikkamakuu levisi täysin
käsiin kenraaliharjoituksissa. Masa lähti toisen ohjaajan luo koirakon
suorittaessa luoksetuloa. Sain Masan pysäytettyä kovaäänisellä
käskyllä, mutta kokeessa se olisi ollut vakava virhe. Tästä sain sellaisen
ongelman ratkaistavaksi viimeiseksi viikoksi. Kuinka saisin Masan
tajuamaan, että îtänneî käsky ei tarkoita mitään, jos joku toinen ohjaaja
sen antaa! Kävin harjoituskentällä useampana päivänä harjoittelemassa
apuohjaaja mukanani. Apuohjaaja huuteli îtänneî käskyä minun
seistessäni selin 30 metrin päässä koirasta. Muutaman virheen jälkeen
Masa hoksasi asian ytimen ja paikkamakuu alkoi vaikuttaa taas
varmalta suoritukselta.
Viimeinen viikko ennen BH-koetta oli käsiä hikoiluttavan
hermostuttava. Olin treenannut Masan kanssa 10 kuukautta 3 kertaa
viikossa ja viimeiset 3 viikkoa jo melkein päivittäin, missä milloinkin ja
lyhyissä pätkissä. Viimeisen kahden viikon aikana kävin
harjoituskentällä aamulenkin jälkeen vain leikkimässä Masan kanssa
nostaakseni motivaatiota. Lyhyt leikki ja koira takaisin autoon ja kotiin.
Tätä harjoitteluvaihetta ei kotiväki enää ymmärtänyt yhtään. Pitivät
minua sekopäisenä.
Paikkamakuutin Masaa jalkapallokentän laidalla lentävien
jalkapallojen ja juoksevien lasten mennessä lähietäisyydeltä.
Luoksetuloja otin kaikissa paikoissa, missä se vaikutti turvalliselta.
Seuraamista harjoittelin ensin nuo pitkät 50 metrin vedot ja sen jälkeen
siirryin todella lyhytkestoisiin pätkiin nopeasti palkkaamalla, paikkaa
ja ympäristöä vaihtaen. Motivaatiota piti kasvattaa, nostattaa ja sitten
ymmärtää viimeiset päivät kävellä BH-kokeen seuraamiskaaviota
hermostuksissani - ilman koiraa. Masa sai viimeiset kolme päivää olla
tekemättä mitään; ei leikkiä, eikä juuri huomiotakaan.
PikkuMusta 1/2015
Koirien tottelevaisuus arvostellaan BH-kokeessa pareittain, kuten
palveluskoirakokeissakin. Masa sai arvonnassa numeron kolme.
Ennen tottelevaisuuskentälle siirtymistä ilmoittautumisen yhteydessä
tuomari tarkisti koiran luoksepäästävyyden. Tässä meillä ei ollut
ongelmia. Masa on kaikkien ihmisten kaveri. Vein Masan pieneksi
hetkeksi autoon odottamaan omaa vuoroaan, etten siirrä omaa
hermostustani koiraan.
Me aloitimme tottelevaisuusliikkeillä. Vanhana kilpaurheilijana,
satoja kisoja kolunneena, en muista milloin viimeksi olisin ollut niin
hermostunut. Hihnassa seuraaminen sujui ihan hyvin. Vapaana
seuraamisessa Masan seuraaminen olisi saanut olla tiiviimpää.
Kontakti kuitenkin säilyi hyvänä koko suorituksen ajan. Seuraamiset
suoritetaan ennalta sovitun kaavion mukaisesti, n. 50 metrin matka
kahteen kertaan. Seuraamiseen sisältyy neljän ihmisen ryhmä, jossa
pujotellaan kahdeksikko ja pysähdytään ihmisen viereen. Koiran tulee
istua rauhallisesti ja olla välinpitämätön ympärillä olevista ihmisistä.
Hihnassa pujottelussa Masa seurasi mallikkaasti, mutta vapaana
päätti nuuhkaista yhtä ihmistä. Masa palasi heti omalle paikalleen ja
kontaktiin minun antaessani uuden käskyn. Tämä ei ollut kuitenkaan
hylkäävä virhe, mutta alensi arvosanaa tästä osuudesta. Molemmat
seuraamiset olivat hyväksyttyjä.
Liikkeestä istuminen tuli suorittaa maahanmenon kautta. Masa
ennakoi luoksetuloa ja teki oman ratkaisunsa menemällä maahan.
Jaksotus ei myöskään ollut parhain mahdollinen hermoiluni vuoksi.
Käytin kaksoiskäskyä ja Masa nousi istumaan ja odotti paikallaan.
Tämän jälkeen oli liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Palasimme
uudelleen lähtöpisteeseen. Liikkeen suoritus alkoi perusasennosta.
Seuramisesta annoin topakan käskyn maahan. Masa suoritti tämän
puhtaasti, nopeasti ja halukkaasti. Masa odotti hienosti kävelyni,
kääntymiseni ja luoksekutsuni. Masan luoksetulo on ominaiseen
tapaan täydellä vauhdilla ja lujaa. Juuri 2 metriä ennen liikkeen loppua
Masa huomasi ja kauhistui paikkamakuussa olevaa pariaan. Jäi
tuijottamaan sitä pysähtyen niille jaloille. Tässä vaiheessa sydän nousi
kurkkuun ja epäonnistumisen mahdollisuus kävi mielessä. Toimin
nopeasti ja annoin toisen käskyn ”tänne”. Yhteys koiraan palasi
välittömästi ja Masa tuli istumaan tiiviisti eteeni ja siirtyi mallikkaasti
sivulle perusasentoon. Helpotuksen tunne valtasi minut ja olin jo tässä
vaiheessa mielestäni voittaja. Saimme hyväksytyn tästä osuudesta.
Tottelevaisuusosion viimeinen osa oli Masalla paikkamakuu. Kaikki
sujui hienosti. Ilma oli syksyinen, mutta onneksi ei satanut. Nurmikko
oli märkä, mutta ei jäässä. Jätin koiran jämäkällä rauhallisella käskyllä
îpaikkaî. Paikkamakuu kesti noin 8,5 min. Palatessani koiran luokse
Masa tärisi aivan valtavasti. Masan katse oli lähinnä anova, eihän enää
tarvitse tässä kylmässä olla. Masa suoritti paikkamakuun täydellisesti.
Vielä perusasentoon nousukin oli rinnuksia nostattava.
Tämän jälkeen saimme kuulla tuomarin palautteen hyväksytystä
tottelevaisuusosiosta
ja
siirryimme
kaupunkiosuuteen.
Kaupunkiosuudessa meillä ei ilmennyt mitään ongelmia. Masa on
tottunut ihmisiin, autoihin ja toisten koirien ohittamiseen
seuraamiskäskyllä, jonka sai antaa. Minä käytin tämän hyväkseni.
Yksinjääminen toisen koiran ohittaessa onnistui hyväksytysti, mutta
Masa haukkui hieman. Masan käyttäytymisessä ei ilmennyt
agressiota. Haukkuminen ei ollut tässä kohdassa hylkäävä virhe.
BH-koe loppui ihmisryhmään kaupunkiosuudella, jossa tuomari
onnitteli meitä hienosta suorituksesta.
PikkuMusta 1/2015
Olin todella onnellinen ja helpottunut. Olimme saavuttaneet
jotakin sellaista, mitä pidin 10 kuukautta sitten jopa mahdottomana.
Voitimme itsemme ja harjoittelumme palkittiin hienolla
suorituksella ja Masasta tuli Suomen ensimmäinen BH-tunnusta
kantava englanninkääpiöterrieri 1 vuoden ja 8 kuukauden iässä 17
päivänä syyskuuta 2014.
Suuret kiitokset Jari Keinäselle erittäin hyvästä valmennuksesta.
Ilman ammattitaitoista valmentajaa emme olisi onnistuneet.
Kiitokset Masan kasvattajalle Anne-Mari Suonimelle erittäin
onnistuneesta kasvatustyöstä. Olen saanut elämääni fyysisesti ja
pryykkisesti terveen koiran, jolla on erittäin hyvät
käyttöominaisuudet.
Saija Aksovaara & Masa (Great Bernina's Mega-Masa)
Tietoruutu
BH-koulutustunnus, käyttäytymiskoe:
Kaikki koirat tarvitsevat peruskoulutuksen ja niiden
tulee suhtautua ympäristöön ja liikenteeseen
välinpitämättömästi. Jokainen koiranomistaja voi
yhteiskuntakelpoisuuden
koiransa
mitata
osallistumalla käyttäytymiskokeeseen. Kokeeseen
saavat osallistua kaikki tunnistusmerkityt koirat, jotka
on rekisteröity johonkin Suomen Kennelliiton
hyväksymään koirarekisteriin tai Suomen Kennelliiton
ylläpitämään omistajarekisteriin (monirotuiset tai
koirat).
rekisteröimättömät
muuten
Käyttäytymiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran
yhteiskuntakelpoisuus, ja vain koulutustunnuksen
(BH) saavuttaneet koirat saavat myöhemmin
osallistua palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin.
Käyttäytymiskokeen tottelevaisuusosuus sisältää
seuraamisen sekä taluttimessa että vapaana,
liikkeestä istumisen, liikkeestä maahanmenon ja
luoksetulon sekä paikallaolon. Hyväksyttävään
%
70
vähintään
vaaditaan
suoritukseen
maksimipistemäärästä.
Käyttäytymiskokeen toinen osuus suoritetaan joko
kadulla, torilla, liikekeskuksessa tai muulla yleisellä
suhtautuminen
koiran
paikalla, jossa tarkistetaan
normaaliin liikenteeseen. Koiran tulee suhtautua
välinpitämättömästi ja positiivisesti ohikulkeviin
polkupyöriin,
autoihin,
koiriin,
ihmisiin,
lastenvaunuihin, rullaluistelijoihin ja muihin
tavallisesti liikenteessä kohdattaviin tilanteisiin.
Koetta ei arvostella pistein, vaan tuomari tarkkailee
koiraa eri tilanteissa ja niiden perusteella joko
hyväksyy tai hylkää sen suorituksen.
aseteta
ei
suorituksia
Koirien
paremmuusjärjestykseen, vaan kaikki hyväksytysti
kokeen suorittaneet koirat saavat koulutustunnuksen.
PikkuMusta 1/2015
Kesämekko vs. dna-testi
Sain ihmeteltäväkseni enkun MyDog DNA -testituloksen. Koska olen
vanha ja joissakin asioissa
vanhanaikainen ja varsin
epäilevä
Tuomas,
ensimmäinen ajatukseni oli,
että sillä rahalla olisi saanut
kivan kesämekon. Tämän
ikimuistoisen neuvon sain
nimittäin yli 15 vuotta sitten
Leena
SaijonmaaKoulumieheltä, kun vein
kapsuttelevan tuontinarttuni
hänen vastaanotolleen ja
epäilin allergiaa ja halusin
allergiatestauksen.
Ei
testattu, eikä ollut allergiaa,
ja ostinpa sen kesämekonkin.
Siitä lähtien en ole liputtanut
kaiken
maailman
hömppätesteille —
niin ihmisille kuin koirillekaan.
Koiran MyDogDNA-passia lukiessani selvisi monta uutta asiaa.
Raportti alkaa hyvillä uutisilla, löydökset kahdessa ”rodulla
tunnetussa sairaudessa” olivat normaa-leja.Nimittäin Ivermektiiniyliherkkyys ja pahanlaatuinen hypertermia. Moni maallikkokin on
kuullut, että collieille ei passaa pistää Ivomecia, sillä siinä voi käydä
hullusti. Pahanlaatuista hypertermiaa en tunne, mutta MyDog DNA
kertoo sairaudesta seuraavaa: ”Pahanlaatuinen hypertermia
(elimistön normaalia korkeampi lämpötila) on vallitsevasti periytyvä
tautitila, jonka laukaisevat yleisesti käytetyt nukutusaineet tai
lihasrelaksantti sukkinyylikoliini. Tälle sairaustilalle alttiille eläimelle
kehittyy
hyperkapniaa
(veren
tavallisista
suurempi
hillidioksidipitoisuus), takykardiaa (sydämen tiheälyöntisyys),
hypertermiaa ja liikalihasjännitystä, kun se on nukutuksen alaisena.
Tautitila on löydetty usealta rodulta ja yleinen näkemys on, että kaikki
koirat ovat potentiaalisesti alttiita sille, mikäli ne kantavat altistavaa
mutaatiota. Suosittelemme tätä testattavaksi, koska kaikkien rotujen
uskotaan altistuvan tälle mutaatiolle ja koska mahdollinen alttius on
hyvä olla tiedossa eläinlääkärin hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa.
”
Tuostahan se selvisi: kaikkien rotujen uskotaan altistuvan ko.
mutaatiolle – se ei ole vain englanninkääpiöterrierien vaiva.
Ivermektiiniherkkyydestä enkuilla en ole kuullut – jos tiedät enemmän
asiasta, laitapa viestiä jalostustoimikunnan emailiin!
Ominaisuuksien osuuden tulokset olivat hauskaa luettavaa. Koiran
genotyyppi AA/TT partaisuus / epätäydellinen turkki
(portugalinvesikoirilla): koira ilmentää todennäköisesti partaisuutta.
En aivan tajunnut tätä. Tarkoittaako, että partaisuus merkitsee
epätäydellistä karvapeitettä? Jos näin on, moni enkku taitaa olla tätä
genotyyppiä?
Värilokustulokset eivät kertoneet meikäläiselle mitään, mutta
kiharakarvaisuusgeeni kertoi, että koira on geneettisesti
suorakarvainen! Seuraava oli yhtä totta; koiran painoon vaikuttavan
IGF1-geenin variantti: ”Koira on homotsygootti alleelin suhteen, joka
tyypillisesti periytyy pienen painon kanssa. Tämä genotyyppi on
yleinen
esim.
yorkshirenterrierillä,
chihuahualla
ja
kiinanharjakoiralla.” Seuraavassa kohdassa pienikokoisuuteen
vaikuttava IGF1R-geenin tulos kertoi: ”Koirasi on homotsygoottinen
alleelin suhteen, joka tyypillisesti löytyy suurikokoisista roduista
(säkäkorkeus > 25,4 cm).” No nyt ei tarvitse ihmetellä enkkujen
vaihtelevaa kokoa, jos tällä geenillä syntyy yli 25-senttisiä,
”suurikokoisia” koiria!
Pystyt korvat ovat geeniensä mukaisessa asennossa: ”Koira on
homotsygootti geneettisen variantin suhteen, joka on yhdistetty
pystykorvaisuuden kanssa. Tämä genotyyppi on yleinen esimerkiksi
suomenpystykorvilla, saksanpaimenkoirilla, samojedinkoirilla,
terriereillä sekä collie-sukuisilla roduilla.”
Turkin pituus on juuri sitä mitä näemmekin: ”Koira kantaa kahta
kopiota alleelista, joka periytyy tyypillisesti lyhytkarvaisen turkin
kanssa.”
Tulokset muissa roduissa esiintyvistä verisairauksista olivat
nomaaleja. Pitkältä listalta löytyi mm. Von Willebrandin
verenvuototauti, hemofilian eri muotoja yms.
Sydän- ja verisuonitaudeista DCM eli dilatoiva kardiomyopatia, jota
löytyy dobermanneilta: ”normaali”. Sitten kun/jos JCM-geeni löytyy,
lupaan testauttaa kaikki koirani. DNA- passissa oli kuusi sivua erilaisia
sairauksia ja ominaisuuksia, joista suurin osa oli turhaa tietoa, koska
ne ovat joidenkin tiettyjen rotujen sairauksia. Varmasti oma
osuutensa hinnassa on myös cavalierkingcharlesinspanielin
lihasdystrofia (CKCS-MD), duchennen lihasrappeumatauti (DMD),
welsh corgi pembrokelta löydetty mutaatio, lagottojen nuoruusiän
epilepsia (BFJE), kultaisennoutajan etenevä verkkokalvon surkastuma
(GR_PRA 1), cmr1 (Canine Multifocal Retinopathy 1), mastiffirotujen
mutaatio jne., jotka tutkitulla koiralla olivat normaaleja.
Kaikkiaan DNA-tutkimuksen hinnaksi tulee 100-150 euroa riippuen
eläinlääkärin näytteenottokuluista.. Yrityksen sivut: http://
www.mydogdna.com
Tulevaisuudessa MyDog DNA saattaa oikeasti palvella, kun
yksilöiden tuloksia kertyy sen
tietopankkiin. Kirjautumalla
järjestelmään voi tarkistaa mitä perinnöllisyystekijäriskejä
suunnitellussa yhdistelmässä on. Tai tietenkin jättää kokonaan
käyttämättä yksilöä, jos se osoittautuu jonkun sairauden, vaikkapa
JCM:n kantajaksi.
Siihen saakka ostelen kesämekkoja./et
PikkuMusta 1/2015
KEVÄTTERVEISET
ARILTA JA REMULTA
PikkuMusta 1/2015
Pupun ja enkun ystävyys
Enpä olisi uskonut millainen ystävyystarina olisi tulossa, kun perheeseemme
muutti elokuussa 2014 jo kaksi kertaa lyhyen elämänsä aikana kotia vaihtanut
reilu 1-vuotias puputyttö Jassu. Vanhat koiramme olivat juuri lähteneet
viimeiselle matkalleen, ja koti tuntui tyhjältä. Jassu oli joutunut vaihtamaan
kotia, koska ensimmäisessä kodissa se alkoi tapella vuoden jälkeen samassa
häkissä olevan sisarensa kanssa, ja toisessa kodissa hankittiin koiranpentu,
joka ei hyväksynyt pupua metsästysviettinsä takia. Päätimme, että meiltä
Jassu tulisi saamaan loppuelämänsä kodin.
Perheessämme oli jo ennestään 16-vuotias kissamummo Simba, joka otti
Jassun heti hyvin vastaan. Jassu oli selvästi läheisyydenkaipuinen ja
hakeutuikin usein Simban viereen. Marraskuun lopussa 2014 saimme kovasti
toivotun ensimmäisen enkkupentumme Nalan (Jadinella´s Eliana). Jännitystä
hieman lisäsi se, että rotuyhdistyksen sivuilla mainitaan, että pienjyrsijät eivät
ole turvassa osuessaan ETT:n tielle ja että pupun sekä peuran perään ETT
saattaa sännätä. Uskoin kuitenkin, että pennusta asti lemmikkipupuun
tottuva enkku sopeutuu kyllä. Myös Jassu oli tottunut koiriin molemmissa
aikaisemmissa kodeissaan, joten arvelin siitäkin olevan hyötyä.
Alkuun molemmat olivat kovin uteliaita toisiaan kohtaan, ja pienen
välimatkan päästä oli turvallista seurata mitä toinen teki. Mutta mitäpä sitä
pikkuinen enkkupentu voisikaan muuta tehdä kuin juosta, mikä oli Jassusta
liian pelottavaa. Aina kun Jassu tuli häkkinsä ulkopuolelle jaloittelemaan, Nala
juoksi sitä kohti, jolloin Jassu säntäsi takaisin häkkiinsä. Tätä jatkui jokunen
viikko. Olin jo alkanut harkita Jassun häkin siirtoa olohuoneesta tyttäremme
huoneeseen, jossa se saisi pomppia rauhassa. Vuodenvaihteessa tapahtui
kuitenkin ihme. Jassu ei yhtäkkiä enää pelännytkään, kun Nala juoksi sitä
kohti, vaan kökötti rauhallisesti paikallaan. Niinpä Nalan mielenkiinto lopahti,
ja Jassu sai pomppia rauhassa asunnossamme. Parin viikon päästä tuli taas
uusi käänne, kun Jassu alkoi hakeutua jatkuvasti Nalan lähelle. Tästä
rohkaistuneena Nala alkoin haastaa Jassua leikkimään, Ja pupuhan oli innolla
leikeissä mukana. Tämän parivaljakon välille oli syntynyt selvä yhteys .
Eikä tässä vielä kaikki. Tammikuun lopussa huomasimme, että taas oltiin
menty astetta pidemmälle pupun ja koiran ystävyydessä, sillä Jassu ja Nala
alkoivat nuolla toisiaan. Siitä alkoikin jokailtainen iltapesu. Se ei usein ollut
mikään lyhyt toimitus, vaan siinä nuoltiin hartaasti ja antaumuksella.
Tallaisesta koiran ja pupun ystävyydestä en osannut edes haaveilla, sillä en
uskonut sen olevan edes mahdollista. Tulevaisuus enkun, pupun ja kissan
erikoisessa laumassa näyttää siis erittäin valoisalta. Tosi ystävyyttä on
hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on, välittämättä korvien tai hännän
pituudesta <3
Jaana Lundén, Akaa
PikkuMusta 1/2015
Norjan terveisiä
Marraskuussa piipahdimme Norjan Voittajassa ja Pohjoismaiden voittaja -näyttelyssä Lilleströmmissä. Lähdimme Iisan, Daisyn ja Riston
kanssa matkaan jo keskiviikkoiltana Viking Gracella. Muistoihin Norjasta jäi sateinen ja kostea reissu. Keli tuotti vaivaa, koska mukana
oli karvaturri havanaisuros Risto. Jouduin esimmäistä kertaa perehtymään sen turkin hoitoon, kampaamiseen ja suojaamiseen.
Selvisimme silti kunnialla, sillä Risto oli
avoluokan ykkönen ja Paras uros -kehässä neljäs
saaden varasertin. Hyvä suoritus, kun näyttelyyn
oli ilmoitettu yli 50 koiraa.
Norjan voittajassa yhdeksän kuukauden
ikäinen Daisy esiintyi hyvin ja oli ERI JUN2. Kaksi
ja puolivuotias Iisa oli valio PN2 saaden sertin ja
varacacibin. Mikä parasta, Iisa valioitui Norjan
valioksi.
Mukavaa oli myös tavata norjalaisia
englanninkääpiöterrierien kasvattajia. Piipahdin
myös englanninkääpiöterrierien rotuständillä.
Samalla keskusteltiin rodun tilanteesta ja
tulevaisuuden jalostusvalinnoista. Ständillä pyöri
tv:ssä enkkukuvavideo ja siellä oli esillä hieno
rollup-juliste agility-enkuista. Norjassakin
näyttää olevan aktiivista toimintaa rodun
esilletuomiseksi.
Kävin katsastamassa myös agilitykilpailua,
mutta valitettavasti Norjassa asustava kasvattini
Arwen ei ollut mukana. Täytyy kuitenkin sanoa,
että oli huikeaa nähdä enkku agilityradalla.
Livenä nähtynä vauhti oli todella hurja, eikä
mitään virheitä valituista juoksulinjoista annettu
anteeksi, vaan ne näkyivät heti tippumisena
kärkisijoituksista.
Tarjei ja hänen englanninkääpiöterrierinsä Galena olivatkin aglity mini
3 -luokassa kolmansia ja hyppyradan he voittivat. Illalla oli hienoa nähdä
isossa kehässä, kun Galena palkittiin vuoden parhaana miniluokan
koirana agilityssa.
Näyttelyjärjestelyt olivat ihan hyvällä tasolla. Kehäsihteereinä oli nuoria
koululaisia, ja joissakin kehissä tapahtui pieniä kömmähdyksiä. Minua
häritsi eniten kuitenkin se, ettei koirien ulkoilupaikkoja oikeastaan ollut.
Toisena päivänä löytyi autoparkkipaikan tuntumasta jalkakäytävän
vierestä neliön kokoinen läntti puruja. Eiväthän koirat suostu tekemään
tarpeitaan likaiseen, haisevaan paikkaan, joten siivouspartiolla riitti sen
vuoksi töitä näyttelyn sisätiloissa.
t Marja-Leena
PikkuMusta 1/2015
The Old School House Hotel
Maaseutumatkailua
Walesissa
Näyttelyn jälkeen suuntasimme kohti Leicesterin Markfieldiä, jossa
manssierkkari olisi lauantaina ja kehässä peräti 77/106 manssia! Koska
matkasuunnitelmamme oli joustava (lue: ei suunnitelmaa, ei
majapaikkaa jne.) ajelimme lähemmäksi seuraavan päivän
kohdettamme etsiäksemme sopivan majapaikan. Kun navigaattorin
ohjeiden mukaan ohitimme Birminghamin Curdworthissä, aloin epäillä,
että pian tulisi vastaan monivuotinen majapaikkamme Cruftsin aikaan.
Ja niinhän siinä kävi, että hotellin nimikyltti ehti pimeässä vilahtaa ohi
juuri kun oli puhetta asiasta.
Laitisen Sarilla oli tiedossa mieluinen pennunhakukeikka. Pennun ikää
ja brittinäyttelykalenteria verratessamme saatoimme hihkaista
”bingo”, sillä Builth Wellsissä olisi ajallisesti sopivana viikonloppuna
sertinäyttely, ja kolmipäiväisessä näyttelyssä vielä samana päivänä
terrierit ja toyt. Itse näkisin enkkujen lisäksi borderit ja Sari manssit!
Asia hoitui u-käännöksellä, ja ajoitus oli ihan nappi ovikellon
soittamiseen, sillä emäntämme oli juuri lähdössä pubiin! Saimme
huoneen ja painelimme kohta perässä samaan – ja ainoaan - kylän
pubiin, joka tosin oli sitten viime käynnin ketjuuntunut, eikä ruoka ollut
enää niin maukasta.
South Walesin kennelyhdistyksen järjestyksessään 78. sertinäyttely on
huimien maisemien ja kiemurtelevien tieyhteyksien päässä Builth
Wellsissä sijaitsevassa Royal Welsh maatalousyhdistyksen
tapahtumakeskuksessa. Lokakuiselle koiranäyttelylle Walesissa
tuotantoeläinten näyttelyhallit on sään puolesta varma ratkaisu. En ole
käynyt maatalousnäyttelyissä, joten en tiedä onko Suomessa vastaavia
keskuksia. Jos onkin, tuskin siinä mittakaavassa, sillä alue oli valtava, ja
näyttelykehiäkin oli viidessä eri hallissa.
Mansseja Markfieldissä
Nick Gourley (Witchstone) oli kutsuttu arvostelemaan 27/36
englanninkääpiöterrieriä. Ilmoittaumisluvut Englannissa näyttävät
kummalllisilta, silllä saman
koiran voi ilmoittaa sääntöjen
puitteissa
kilpailemaan
useampaan luokkaan. Paikalla
oli siis 27 eri enkkua, mutta
esitettäviä koiria yhteensä 36
(dogs/entries). Urosten sertin sai
oikein sievä pentu Cross &
O'Brienin Sulasky Meant to Be,
joka täytti näyttelypäivänä 7
kuukautta. Kuvassa sisarukset,
sisko Sulasky In The Stars
oikealla.
Brittinäyttelyssä
kaikki
luokkavoittajat
kilpailevat
sertistä, ja sen saa sukupuolensa
paras, oli sitten pentu, valio tai veteraani. Jos meillä mitataan koiran
hienous tittelien määrällä, britit kehuvat serteillään. Kymmeniä sertejä
voittaneet koirat ovat kuuluisuuksia, ja tulevat sukupolvet yrittävät
rikkoa niiden ennätyksiä. Rodun paras ja narttujen sertivoittaja oli
Haydonn Winesin Etruria Just The Word.
Ilokseni näin myös osan
borderterriereistä, joita oli
ilmoitettu 84/101, ja Sari
luonnollisesti odotti innoissaan manchesterinterrerien
kehää, vaikka paikalla oli vain
9/11
manssia.
Upea
yllätysuutinen oli, että
seuraavana päivänä olisi
manssien erikoisnäyttely
lähellä
Birminghamin
kyläpaikkaamme. Ennalta suunniteltu shoppailupäivä vaihtui lennossa
koiranäyttelyksi!
Manssien erkkarin näyttelypaikka, Tomlinsonin koirakeskus, oli sen
sijaan erityisen maukas! Hitto, jos olisin nuorempi, perustaisin sellaisen
Veikkolaan! Samassa perheyrityksen kompleksissa oli tarvikekauppa,
koirahoitola, vesiterapiaa, trimmausta, tapahtumahalli kokoustiloineen,
ohjattuja treenejä, valtavat aidatut ulkoilualueet ja agilitykenttä.
Erinomainen idea oli näyttelyhallissa sininen tausta yhdellä kehäsivulla,
jossa koiria seisotettiin. Kuvaajan unelma!
Näkemistäni mansseista en osaa sanoa mitään älykästä, mutta näistä
korvista toiset ovat lähtöisin
Amerikasta
ja
toiset
paikallista mallia.
Näyttelyn jälkeen ajoimme
hakemaan pennun, joka sai
ensimmäisen
ihailijansa
hotellin emännästä. Jos
joskus
tarvitset
Birminghamin
seudulla
majoitusta, koirat ovat
erittäin tervetulleita The Old
School House Hoteliin.
Paluulentomme
lähti
iltapäivällä, ja ehdimme kuin
ehdimmekin
tekemään
pikaisen kauppakierroksen.
Tällä kertaa muuta tavaraa ei
juuri tarttunut mukaan kuin
”kaksi
koiranäyttelyä
kolmessa päivässä” ja uskomattoman ihana ja reipas manssipentu. /Et
Täältä voit katsoa videon Builth Wells 2014-näyttelystä.
Näyttelyn tulokset puolestaan löytyvät täältä.
ja kaivaa leuoillaan tien verisuoneen. Lopuksi se kiinnittyy ja alkaa
veriateriaansa.
PikkuMustanauttia
1/2015
Kesä ja puutiaiset!
Puutiaiset ovat punkkeihin kuuluvia hämähäkkieläimiä.
Kansankielessä puutiaisia kutsutaan yleensä nimellä punkki. Vaikka
puutiainen on pieneltä ja mitättömältä vaikuttava ötökkä, on sen
aistinelimistö kehittynyt niin, että se löytää itselleen isäntäeläimen
muun muassa tärinän, lämpösäteilyn, äänentaajuuksien ja hajuaistin
perusteella. Kun sopiva isäntä on löytynyt, se puuduttaa purukohdan
Borrelioosi
Ÿ Aiheuttaa Borrelia burgdorferi sensu lato –ryhmän bakteerit
Ÿ Edellä mainittujen yleisoireiden lisäksi voi olla niveltulehduksia,
sydän- ja munuaisoireita, kiputiloja ja keskushermosto-oireita
Ÿ Hankala diagnosoida (vaihtelevat oireet, pitkä itämisaika)
Ÿ Diagnoosin varmistus vasta-aineista
Ÿ Voidaan hoitaa antibiooteilla, aina ei tehoa
Ÿ Voi jäädä piileväksi vaivaksi, jopa loppuelämäksi (oireet voivat
uusiutua)
Anaplasmoosi
Ÿ Aiheuttaa Anaplasma phagosytophilum-bakteeri
Ÿ Piiloutuu elimistön puolustussolujen sisään
Ÿ Oireet ilmenevät yleensä viikkojen sisällä puremasta
Ÿ Edellä mainittujen yleisoireiden lisäksi voi olla hermostoperäisiä
oireita, hengitystieoireita, verenvuotoja, ripulia ja oksentelua
Ÿ Diagnoosin varmistus vasta-aineista
Ÿ Hoidetaan antibiooteilla, tehoaa yleensä hyvin
Mitkä ihmeen borrelioosi ja anaplasmoosi?
Suomalaiset puutiaiset levittävät pääasiassa kahta sairautta, jotka
aiheuttavat oireita koiralle: borrelioosia ja anaplasmoosia. Kummatkin
ovat bakteerin aiheuttamia tauteja, jotka tarttuvat koiraan puutiaisen
pureman välityksellä. Mikäli koira sairastuu jompaankumpaan, oireet
eivät välttämättä ala heti, vaan saattavat ilmetä vasta kuukausien
kuluttua. Tavallista kummallekin sairaudelle on se, että niistä
aiheutuvat oireet ovat varsin epämääräisiä ja voisivat olla melkein
mihin
tahansa
sairauteen
liittyviä,
kuten
kuumetta,
ruokahaluttomuutta, väsymystä, heikkoutta sekä ongelmia
liikkumisessa. Koska bakteerit piiloutuvat varsin kekseliäästi eläimen
elimistöön, ei eläinlääkärin välttämättä ole helppo päätyä oikeaan
diagnoosiin. Borrelioosin ja anaplasmoosin
lisäksi puutiaiset levittävät myös muita ikäviä, harvinaisempia
sairauksia kuten esimerkiksi puutiaisaivokuumetta.
Mitenköhän näiltä sairauksilta voisi välttyä?
Puutiaiset alkavat heräillä horroksestaan kun lämpötila nousee
plussan puolelle ja lopettavat vaeltelunsa yöpakkasiin. Koska ilmasto
on muuttunut vuosikymmenten mittaan, on puutiainen saanut
otolliset elinolot myös sellaisilla alueilla missä sitä ei ole ennen
tavattu. Borrelioosia kantavien puutiaisten esiintyvyys vaihtelee
runsaasti paikkakunnittain. Vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa
Turun alueella todettiin joka 20. puutiaisen kantavan Borreliabakteereita.
Helpoin tapa välttyä puutiaisvälitteisiltä sairauksilta on
ennaltaehkäistä puutiaisten pitkä kiinnittyminen eläimeen. Tämä
onnistuu parhaiten hoitamalla lemmikki säännöllisesti puutiaisten
ehkäisyyn tarkoitetulla lääkevalmisteella sekä käymällä iho päivittäin
läpi puutiaisten varalta niinä kuukausina, kun puutiaiset liikkuvat
aktiivisesti. Ennaltaehkäisyyn on kehitetty monenlaisia valmisteita,
joista voi valita omalle koiralleen sopivan vaihtoehdon esimerkiksi
juttelemalla apteekkihenkilökunnan tai eläinlääkärin kanssa.
Asioita, joita kannattaa miettiä puutiaissuojaa valitessa, ovat
esimerkiksi se, miten usein koira käy uimassa, onko sitä tarvetta pestä
usein ja onko se ollut yliherkkä jollekin aikaisemmin käytössä olleelle
suoja-aineelle. Lisäksi valintaan vaikuttavat perheen muut lemmikit
ja valmisteen sopivuus niille.
Paikallisvaleliuoksista karkottavat spot-on valmisteet sopivat vain
koirille. Mikäli taloudesta löytyy kissa, tulee se pitää koirasta erillään
48 tuntia aineen laittamisen jälkeen. Fiproniilia sisältävät
paikallisvaleliuokset (esim. Frontline) ovat turvallisia käyttää sekä
kissoille että koirille.
PikkuMusta 1/2015
Lääkepantojen kanssa on syytä muistaa tarkistaa voiko pannan
kanssa uida, onko lasten turvallista koskettaa pantaa ja soveltuuko se
kissoille. Uusimpana puutiaisainerintamalla koirille on tullut suun
kautta kerran kuukaudessa otettavat tabletit, joista voi kysellä
lisätietoa eläinlääkäriltä. Koska vaikuttava aine vaikuttaa sisältäpäin,
ei säännöllinen uiminen tai peseminen heikennä sen tehoa. Koirille on
myös rokote borrelioosia vastaan. Siitäkin kannattaa kysellä lisätietoa
eläinlääkäriltä.
Lisäksi löytyy erilaisia yrttivalmisteita. Näiden tehoa ja turvallisuutta
ei ole kuitenkaan arvioitu, kuten lääkeainetta sisältävien tuotteiden.
Lemmikin puutiaistorjunnasta huolehtiminen ennaltaehkäisee myös
puutiaisten kulkeutumista kotiin ja ihmisiin; puutiainen kun voi mönkiä
myös ihmisen iholle, kiinnittyä siihen ja tartuttaa tauteja, kuten
borrelioosia ja vaarallisempaa puutiaisaivokuumetta.
Apua! Koirassani on puutiainen!
Puutiaistarkkailusta voi tehdä päivittäisen rutiinin vaikkapa juuri
ennen nukkumaanmenoa. Mikäli puutiaisia löytyy, ne tulee poistaa
heti, jotta bakteereilla olisi mahdollisimman vähän aikaa siirtyä
puutiaisesta eläimeen. Näin voidaan vähentää riskiä sairastua
puutiaisten levittämiin tauteihin. Suurin riski tautien leviämiselle on,
kun punkki saa olla kiinnittyneenä yli 36 tuntia. Irrotuksen jälkeen
puutiainen on syytä hävittää niin ettei se pääse takaisin luontoon.
Puutiaisnaaras munii jopa 4000 munaa, joten tuhoamalla puutiainen
estetään uuden puutiaissukupolven synty.
Puutiainen voi seikkailla koirasi iholla tai karvoissa, jolloin sen voi
koittaa napata vaikkapa märkää paperia apuna käyttäen ja hävittää.
Mikäli puutiainen on kerennyt tarttua leuoillaan kiinni eläimeen,
tarvitaan hieman apuvälineitä, että ötökkä kokonaisuudessaan
saadaan poistettua.
Puutiaisten poistoon on olemassa erilaisia pihtejä ja niitä voi ostaa
esimerkiksi
eläinlääkäriasemilta,
apteekeista
ja
lemmikkieläinliikkeistä. Kaikissa pihdeissä toimintaidea on sama:
punkki on saatava koirasta pois niin, ettei se halkea kahtia. Pihtejä
käyttäessä on siis syytä seurata käyttöohjeita. Mikäli puutiaista yrittää
vain repiä irti ilman pihtejä, voi sen pää jäädä kiinni eläimeen, jolloin
tämä kohta voi tulehtua. Mikäli näin kuitenkin käy, ei päätä kannata
yrittää kaivaa pois, vaan kohtaa voi desinfioida ja odottaa muutaman
päivän, kunnes eläimen oma keho on hoitanut tämän elimistölle
vieraan asian pois. Mikäli puutiaisen puremakohta tulehtuu, on syytä
ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.
Muistetaanhan kaikki suojata nelijalkaiset ystävämme puutiaisten
levittämiltä taudeilta, jotta voimme viettää huolettoman kesän
koiraharrastusten parissa. Puutiaisvapaata kesää kaikille lukijoille!
Ps. Tosi hyvät koiraihmisille suunnatut puutiais-infosivut löytyvät
esim. osoitteesta puutiaistieto.fi. Siellä voi vaikka ilmoittaa kartalle
omasta puutiaislöydöksestään tai katsella kartalta, onko omasta
kaupungista löytynyt puutiaisia!
Teksti: Puutiaistieto.fi
Enkkuharrastajan tuotteet Kerhokaupasta!
Kerhokaupasta saatavilla mm.:
Kätevä matkasäämiskä
karvapeitteen
killottamiseen ennen
kehään menoa, 12 €
Meikkipussukka 10 e
Juokseva riipus
Säämiskä
12 e
Seisova riipus
38 e
Kolikkopussi
8e
Juokseva rintakoru
48 e
Namipussi
9e
Seisova rintakoru
48 e
Trimmiessu
14 e
Pipo
Kännykkäpussi
10 e
Sukat
Magneetti
4,50 e
Passinkannet
personoitu
15 e
Passinkannet
yksivärinen
12 e
38 e
30 e
30 e
Pipoissa ja sukissa värit musta tai punainen.
Koot: naisten 34-35, 36-37, 38-39 ja 40.
miesten 41-42, 42-43, 44-45 ja 46
Pipoissa koot: päänympärys 53-54 cm S, 55-56 cm
M, 56 – 57 M+ ja 58-59 cm L
Kuvia tuotteista+ tilausohjeet löytyvät yhdistyksen sivuilta ja Facebookista
PikkuMusta 1/2015
Näyttelytilastot 2010-2014
Näyttelytilasto
2010
2011
2012
2013
2014
Koiria yhteensä
59
56
61
100
113
Uros
32
29
30
46
52
Narttu
27
27
31
54
61
Tulokset yhteensä
223
228
259
491
453
Junioriluokka
62
69
84
170
143
Nuorten luokka
56
39
34
77
60
Avoin luokka
49
43
48
85
101
Käyttöluokka
0
0
0
0
0
Valioluokka
53
74
93
132
118
Veteraaniluokka
3
3
0
27
31
Erikoisnäyttely
19
37
36
60
65
Kaikkien rotujen näyttely
48
46
37
73
68
Kansainvälinen näyttely
129
114
135
281
264
Ryhmänäyttely
27
31
51
77
56
Erikoisnäyttely
2
2
2
2
Kaikkien rotujen näyttely
14
13
16
19
Kansainvälinen näyttely
25
25
27
25
Ryhmänäyttely
13
14
20
15
Yhteensä
54
54
65
61
Tuomarit
46
46
55
50
Järjestetyt näyttelyt
ERI
67,00 %
79,00 %
83,00 %
73,00 %
77,00 %
EH
20,00 %
18,00 %
11,00 %
24,00 %
20,00 %
/PLV
PikkuMusta 1/2015
Uusia sertivoittajia
Nox Minor's Amethyst Amy ”Oili”
Tuusniemi 21.2.2015, Hanne-Laine Jensen
Om Annika Sorri
Valiotietojen ja kuvien julkaisukäytännöistä vuoden 2015 alusta lähtien
Lehdessä julkaistaan koiran valioitumiskuva, kun koira tulee
1. Suomen muotovalioksi, agility-, hyppy- tms. lajivalioksi.
2. Kansainväliseksi muotovalioksi (C.I.B.).
- Lähetä koirasi kuva ja voitettujen CACIBien ajat, paikat ja tuomarit sähköpostitse toimituksen emailiin. Myös kutsumanimi!
- Uutiskynnyksen ylittää myös ryhmä-, BIS- ja harrastelajien edustuskilpailujen hieno tulos. Varsinkin ulkomailla käydyistä
kilpailuista tieto ei välttämättä kulje toimituksen tietoon muuten kuin omistajan tai kasvattajan kautta. Arvo- ja
erikoisnäyttelyistä julkaistaan raportti (mieluiten lukijan tekemä), mutta kaikkien tapahtumien tuloksiin ei lähes ajantasaisen
jalostustietojärjestelmän vuoksi ole järkevää tuhlata resursseja.
- ROP/VSP-kuvia ja -tuloksia odotetaan FB-sivuille ETT Näyttelytuloksia. Ilmoita kaikki PU/PN-sijoittuneet ja -palkitut.
- Kun koirasi on saavuttanut valionarvon tai voittajatittelin, joka merkitään Koiranettiin, koiran kuva lisätään kotisivujen
valiogalleriaan ja linkitetään koiran tietoihin, missä tulokset pysyvät aina ajan tasalla. Katso lähetysohje kotisivuilta.
Nimeä aina lähettämäsi kuva koiran nimellä tai sen osalla tunnistamisen helpottamiseksi. Tietojen ja kuvien lähetysosoite on
[email protected]
PikkuMusta 1/2015
Jäsenkasvattajat
Kennel
Bonwild
Sari Laitinen
044 750 4002
Kajaani
Bothiensis
Tea Seitamaa
040 583 1420
Keminmaa
Flame Ear’s
Jaana Immonen
050 3576 735
Laitila
Great Bernina’s
Anne-Mari Suoniemi
040 050 5124
Rovaniemi
Grindstones
Eine Tahko
050 047 8020
Veikkola
Isamelin
Marja-Leena Pentikäinen
045 859 6333
Salo
Jadinella’s
Jennina Iivonen
050 919 7502
Tampere
Maraca
Marjo Ikonen
044 301 1520
Lahti
Nox Minor’s
Elina Sivula
050 363 0266
Kokkola
Stonemeadow’s
Tiina Kiviniitty
040 533 8945
Vaskio
PikkuMusta 1/2015
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS
Aika: 23.11.2014 klo 14.00
Paikka: Lautamiehenkatu 3, Tampere
Läsnä: 9 jäsentä
1
Kokouksen avaus
Kokouksen avasi puheenjohtaja Eine Tahko klo 14.16.
2
Puheenjohtajan ja sihteerin valinta
Valittiin Eine Tahko kokouksen puheenjohtajaksi ja Eija Jantunen sihteeriksi.
3
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkistajien ja ääntenlaskijoidenvalinta
Valittiin Marja-Leena Pentikäinen ja Annika Sorri pöytäkirjan tarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi.
Kokouskutsu on lähetetty jäsenille 4.11.2014 sähköpostitse ja julkaistu yhdistyksen kotisivuilla 15.10.2014. Paikalla oli 9 jäsentä. Kokous
todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
4
Työjärjestys
Hyväksyttiin kokouksen esityslista työjärjestykseksi
5
Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2015, sekä jäsenmaksut vuodelle 2015
Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015.
Hyväksyttiin jäsenmaksuehdotukset vuodelle 2015 seuraavasti:
- vuosijäseniltä 25 €
- perhejäseniltä 10 €
- kasvattajan liittämät pennunostajat 10 €
- ainaisjäseniltä 250 €.
6
Puheenjohtajan valinta vuodelle 2015
7
Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle
8
Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien valinta vuodelle 2015
Toiminnantarkastajiksi valittiin Kyösti Kärkkäinen ja Kaisa Karanko sekä varatoiminnantarkastajaksi Sari Pöyhönen.
9
Edustaja ja varaedustaja Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n alaisiin tehtäviin rotujärjestössä, Kennelpiirissä ja
Kennelliitossa.
Valittiin Suomen Terrierijärjestön hallitukseen ja Helsingin seudun kennelpiirin terrierijaoston edustajaksi Marja-Leena Pentikäinen ja
varaedustajaksi Eine Tahko.
Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Marja-Leena Pentikäinen vuodeksi 2015.
Valittiin hallituksen jäseniksi Eine Tahko ja Eija Jantunen kaudeksi 2015-2017 erovuorossa olevien Eija Jantusen ja Tiina Kiviniityn tilalle.
Marja-Leena
Pentikäisen tilalle valittiin kaudeksi 2015-2016 Sari Laitinen.
10 Muut asiat
Tuomarikoulutusta ja kollegio Kennelliiton koulutustiloissa Klaukkalassa 17.1.2015.
11 Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja Eine Tahko päätti kokouksen klo 14.58.
Vantaalla 25.11.2014
Eine Tahko
Puheenjohtaja
Eija Jantunen
Sihteeri
Marja-Leena Pentikäinen
Pöytäkirjantarkastaja
Annika Sorri
Pöytäkirjantarkastaja
PikkuMusta 1/2015
Univet Tammisto Eläinsairaalan tarjoamat
luennot yhdessä HSKP:n kanssa
Tervetuloa kuuntelemaan!
ELL Emmi Syrjänen luennoi
urheilukoirien vammoista.
ELL Eeva Länsisola luennoi
hammastapaturmista ja niiden
aiheuttimista vammoista.
Paikka ja aika : Tuomarinkylän
Vinttikoirakeskus torstaina 16.4.
klo 17.30 – 19.30
Ilmoittaudu mukaan:[email protected]
www.univet.fi
UNIVET TAMMISTO
ELÄINSAIRAALA
Valimotie 29
01510Vantaa
Avoinna 24 h
Puh: 020 1800 730
PikkuMusta 1/2015
PIKKUMUSTA 2/2015
ILMESTYY KESÄKUUSSA!
Kakkosnumerosta tulee harrastelehti – kirjoita sinäkin omista harrastuksistanne.
Toimitus editoi jutut julkaisukuntoon, joten kynnys kirjoittamiseen ei ole korkea – anna näppäimistölle
kyytiä ja kerro rohkeasti tarinanne!
MATERIAALIT PYYDETÄÄN TOIMITTAMAAN OSOITTEESEEN
[email protected]
17.5.2015 MENNESSÄ
Palautteet ja kehitysehdotukset voi lähettää samaan osoitteseen, otamme niitä mielellämme vastaan!
PikkuMusta 1/2015