Työpäivä Laosissa - Metsänhoitajaliitto ry
Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 1/2015 6 Biotalous RATKAISEE GLOBAALEJA ONGELMIA 14 METSÄISET EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAAT Eduskuntavaalit 19.4.2015 18 JÄSENISTÖN PALKAT Työmarkkinatutkimuksen tuloksia 2014 28 PROFIILI Olli Laitinen uskoo metsäalan tulevaisuuteen Pääkirjoitus Johanna Hristov sisältö 1 | 2015 Päätoimittaja Hyvää muutosta etsimässä Myös ammattijärjestökentässä on tapahtumassa muutoksia. Pääosin SAK:laiset ja STTK:laiset liitot ovat käynnistäneet selvityksen tavoitteena uuden keskusjärjestön perustaminen. Metsänhoitajaliiton hallitus pitää itsenäistä Akavaa ja Akavaan kuulumista edelleen jäsenistön edunvalvonnan kannalta tärkeänä eikä siten osallistu keskusjärjestöhankkeeseen. Huolimatta palkansaajakeskusjärjestöjen lukumäärästä, on yhteistyö niiden välillä jatkossakin tärkeää. Työnantajat ovat vahvasti järjestäytyneitä omiin liittoihinsa ja järjestäytymisaste lähentelee sataa. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä ponnistettiinkin vuoden vaihteessa Mikä fiilis –kampanjalla, jonka tavoitteena on korostaa järjestäytymisen tärkeyttä ja nostaa palkansaajien järjestäytymisastetta. Sillä myös työelämä muuttuu ja tässä muutoksessa pärjääminen edellyttää sitkeän edunvalvonnan lisäksi myös palkansaajien yhteistyötä. Omaan ammattijärjestöön kuuluminen on ensimmäinen askel kohti parempaa työelämää. 6 12 TÄSSÄ NUMEROSSA 6 BIOTALOUS RATKAISEE GLOBAALEJA ONGELMIA Suomen orastavasta biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta 12 TYÖPÄIVÄ LAOSISSA Metsänhoitaja Juha Anttila työskentelee aluejohtajana Xeponissa. 15 LUONNONVARAKESKUS TÄHTÄÄ MONIPUOLISEMPAAN BIOTALOUDEN JA LUONNONVAROJEN TUTKIMUKSEEN Neljä organisaatiota yhdistyi. Niistä muodostettu Luke on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 KANNEN KUVA Sitra, kuvassa Eeva Hellström TILAUSHINTA 35 € kotimaassa KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov [email protected] OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs 00100 Helsinki 2 | METSÄNHOITAJA 1•2015 OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 [email protected] ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Eduskuntavaalit pidetään 19.4.2015. Tutustu metsäisiin ehdokkaisiimme. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. 16 METSÄNHOITAJAT EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAINA PEFC/02-31-151 18 JÄSENISTÖN PALKAT 2014 Työmarkkinatutkimuksen tuloksia. 20 ELÄKEKATTO EI TOISI HYVÄÄ PALKANSAAJALLE – PÄINVASTOIN Tavallisen palkansaajan kannalta eläkekatto olisi haitallinen. Miksi? 28 VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 65. VUOSIKERTA 18 SHUTTERSTOCK Iso osa meistä tekee työtä muutosten keskellä. Metsäalalla rakennemuutos on jyllännyt jo jonkun aikaa. Nyt biotalous tuo valoa tunnelin päähän ja metsäalalla on hyvää pöhinää. Metsänhoitajaliiton jäsenet sijoittuvat työelämässä yhä laajemmin metsäalalle ja sen ulkopuolelle. Me täällä liitossa autamme jäseniämme kaikkialla työelämää koskevissa kysymyksissä. Vuoteen 2015 osuu muutamakin iso organisaatiouudistus, joista jäsenistöämme koskettavat etenkin Luonnonvarakeskuksen ja Tapio Oy:n perustaminen sekä Suomen metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten uudistaminen. Myös käynnissä olevat muutokset niin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, Ely-keskuksissa kuin monissa muissakin organisaatioissa vaikuttavat jäseniimme. Muutoksessa pärjääminen vaatii yksilötasolla rohkeutta ja edunvalvonnan puolella sitkeyttä. Muutoksessa oman ammattijärjestön tuki on kullan kallis. 23 OPISKELIJA Liitosta apua työnhakuun 24 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Seppo Leinonen 25 PAKINA Liitoshulinat 26 LAKIPALSTA Onko avioehtosopimus tarpeellinen? 28 PROFIILI Metsä Forestin kehitysjohtaja Olli Laitinen uskoo metsäalan tulevaisuuteen. 30 KERRO LUSTOLLE Kuka käytti Curtaa? 31 HENKILÖUUTISET METSÄNHOITAJA 1•2015 | 3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. Lisätietoa mento roinnista on Metsänhoi tajaliiton verkkosivuilla www.metsanhoitajat.fi/ urapalvelut/mentorointi VUOROTTELUVAPAAN työhistoriavaatimus piteni Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammattitai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. KORVAUS PYSYY ENNALLAAN KURSSILOUNAITA H63 Helsingin Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 3 A, 5 krs. ke 18.3.2015 klo 12.00 4 | METSÄNHOITAJA 1•2015 Mikä ennakkoluuloton ja näkyvä metsäalaan liittyvä teko ansaitsee mielestäsi tunnustusta? Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsevat Vuoden metsätekopalkinnolla henkilön, ryhmän tai organisaation teosta, joka edistää metsätaloutta tai yleistä tietämystä Suomen metsistä. Palkinto voidaan myöntää myös aloitteellisuudesta tai Metsänhoitajaliiton toiminnan edistämisestä. Palkinto on myönnetty vuosittain vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2014 Vuoden metsäteko -palkinto myönnettiin verkossa Openmetsälle. Openmetsä, nimensä mukaan, on sekä avoin että opetuskäyttöön tarkoitettu oppimisympäristö, joka kokoaa ja jakaa metsiin liittyvää asiantuntijatietoa. Lähetä kirjallinen ehdotus palkinnon saajasta perusteluineen Jukka Sippolalle 15.3.2015 mennessä ([email protected]). Aiemmat Vuoden metsäteko -palkinnot luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: www.metsanhoitajat.fi/liitto/ vuoden-metsateko SHUTTERSTOCK Mentorointi on hyvä apu urasuunnitteluun ja oman osaamisen tunnistamiseen. Edellytyksenä onnistuneelle mentorointikokemukselle on omien tavoitteiden tunnistaminen ja työstäminen sekä mentoroitavan oma aktiivisuus. Siksi menetelmänä mentorointi sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin. Mentorointiohjelma on saanut siihen osallistuneilta erinomaista palautetta. Metsänhoitajaliitto on tarjonnut mentorointia jäsenilleen vuodesta 2000. Haku syksyllä 2015 alkavaan ohjelmaan on nyt käynnissä. Jos haluat mukaan ohjelmaan, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi Metsänhoitajaliitoon Johanna Hristoville ([email protected]) viimeistään 23.3.2015. Kerro hakemuksessasi miksi haet ohjelmaan ja mitä siltä odotat sekä millaisia toiveita sinulla on mentorisi työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi myös ansioluettelo. Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. Myös halukkaat mentorit voivat ilmoittautua Johannalle. EHDOTA VUODEN METSÄTEKOA SHUTTERSTOCK MENTOROINTI ON VÄLINE OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMISEEN Vuorotteluvapaan kesto nousee 100−360 kalenteripäivään. Vapaan saa edelleen käyttää miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan välillä viisi vuotta töissä. Myös vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan. Korvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Lakimuutokset eivät koske vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vapaasta on sovittu ennen syyskuun 2014 alkua. Näissä tapauksissa vuorotteluvapaan ehdot määräytyvät sopimuksen tekohetken lainsäädännön mukaisesti. Metsänhoitajaliiton urapalveluista apua työnhakuun Etsitkö työtä? Olethan huomannut, että voit seurata uusimpia avoimia työpaikkoja Metsänhoitajaliiton urapalveluiden Facebook-sivulla. Käy tykkäämässä sivusta, niin saat uusimmat työpaikat näkymään omalla etusivullasi. Urapalveluiden Facebook-sivu on avoin eikä sen katselu edellytä Facebook-tunnuksia. Työnhaussa on tärkeää, kuinka oma asiantuntijuus ja osaaminen tuodaan esille. Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden saada kommentteja ansioluettelosta ja työhakemuksesta. Palvelu toimii sekä suomeksi että englanniksi. Kommentit annetaan 10 työpäivän sisällä sähköpostin saapumisesta. Palvelu tarjoaa ulkopuolisen näkemyksen siitä, minkälaisen vaikutelman hakuasiakirjat hakijasta antavat. Suomenkieliset kommentit antaa luottamuksellisesti uraohjaaja FM, YTM Satu Roos. Englanninkieliset kommentit antaa Kevin Gardner, jolla on ammattiyhdistystausta Englannista, ja joka on toiminut jo vuosia englannin opettajana Suomessa. Lähetä asiakirjat word tai rtf-muotoisina (ei pdf) osoitteeseen [email protected]. Tallenna ansioluettelo jäsennumerollasi ja työhakemuksesi omalla nimelläsi. Lähetä myös työpaikkailmoitus tai linkki, jos mahdollista. Jäsennumero osoittaa, että olet oikeutettu palvelun käyttöön. Apua työnhakuun saat myös koulutuskalenterin koulutuksista. Vuonna 2015 tarjolla on mm. Työnhakupäivä luonnontieteilijälle sekä kasvualat – piilotyöpaikat-koulutus. Lisätietoa urapalveluista Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla www.metsanhoitajat.fi. URALLA ETEENPÄIN! Tiedä, mistä työpaikka löytyy – treenaa taidot työhaastatteluun. Tervetuloa liittojen uratilaisuuteen kuulemaan ja treenaamaan, miten pääset uralla eteenpäin! Tilaisuudessa kuulemme työnhaun asiantuntijan vinkkejä siitä, mistä työpaikkoja löytyy sekä pääsemme harjoittelemaan vuorovaikutusta työhönottotilanteessa. Lopuksi verkostoidumme kuohuvan ääressä ja vastavalmistuneilla on mahdollisuus saada Kansainvälinen metsänhoitaja -merkki Tarjoamme sinulle laadukkaan ura-asioihin keskittyvän tilaisuuden, jonne toivomme sinun osallistuvan ja tuovan mukanasi henkilön, joka ei vielä ole ammattijärjestömme jäsen. Tilaisuuden avulla haluamme kertoa myös kaverillesi, mitä iloa ja hyötyä on alasi työmarkkinoita tuntevan ammattijärjestön toiminnasta. Aika ja paikka: Keskiviikkona 3.6. klo 17, Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3, Helsinki Kohderyhmä: Vastavalmistuneet ja valmistumisen kynnyksellä olevat Agronomiliiton, Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenet sekä heidän kaverinsa. Tilaisuus on maksuton ja mukaan pääsee 100 nopeinta. Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivujen tapahtumissa. METSÄNHOITAJA 1•2015 | 5 SHUTTERSTOCK Mia Hemming Biotalous ratkaisee globaaleja ongelmia Suomi on matkalla kohti biotaloutta. Biotalous ei kuitenkaan tule vääjäämättä: tarvitaan toimia ja on purettava joitakin esteitäkin. K ehittämispää llik kö Jussi Manninen työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo, että biotalous on talouden seuraava aalto. Talouskasvu tulee tulevaisuudessa biotaloudesta. – Biotaloudessa tavoitellaan edelleen talouskasvua. Mutta kasvu ei tule enää uusiutumattomien raaka-aineiden kustannuksella, sillä biotalouden perusta on uusiutuvissa luonnonvaroissa. Biotalous tarkoittaa myös sellaisten liiketoimintojen lisääntymistä, jotka eivät perustu raaka-aineiden käyttöön. Toisin sanoen esimerkiksi koulutus- ja konsultointiosaamisesta sekä teknologiaosaamisesta ja osaamisen viennistä tulee lisäarvoa, Manninen luettelee. Puunjalostus, kemia, energia, rakentaminen, teknologia, ravinto ja hyvinvointipalvelut ovat keskeisiä aloja biotaloudessa. Tällä hetkellä biotalouden osuuden Suomen viennistä arvioidaan olevan 26 prosenttia ja työllisistä 13 prosenttia. Esimerkiksi kemianteollisuudessa ollaan hyvin aktiivisia ja innovatiivisia keksimään 6 | METSÄNHOITAJA 1•2015 "Biotaloudessa tavoitellaan edelleen talouskasvua, mutta kasvu ei enää tule uusiutumattomien raaka-aineiden kustannuksella. Myös sellaisten liiketoimintojen, jotka eivät perustu raakaaineiden käyttöön, kuten koulutus, konsultointi- ja teknologiaosaaminen, lisäarvo kasvaa." METSÄNHOITAJA 1•2015 | 7 SITRA Biotalouden tuotteet "Väestönkasvun, luonnonvarojen niukkuuden ja ilmastonmuutokset aiheuttamat ongelmat vaativat radikaalia muutosta. Biotalouden ydin ei ole biomassojen jalostuksessa vaan globaalien ongelmien ratkaisemisessa." Ioncell-kuidusta voi valmistaa esimerkiksi asusteita. Ioncell on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun tutkimusryhmän kehittämä kuitu. Sen materiaalina käytetään suomalaisista sellutehtaista saatavaa koivuperäistä selluloosaa. Uusiutuvan luonnonmateriaalin kasvattamiseen ei tarvita kasteluvettä ja viljelymaata. Eeva Hellströmin mielestä Suomessa ajatellaan, että biologiset resurssimme sekä biotuotejalostus- ja bioteknologiaosaamisemme ovat biotalouden menestystekijät. Hellström kuitenkin huomauttaa, että menestykseen tarvitaan lisäksi kokonaisvaltaisten kestävien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä. mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja tuotteissa. Puurakentaminen on lähtenyt hyvään nousuun, mikä on loistava esimerkki biotaloudesta. Sementin valmistushan kuluttaa runsaasti energiaa ja vapauttaa hiilidioksidia, kun taas puu sitoo rakenteisiinsa ilman hiilidioksidia. – Suomen orastavasta biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta. Uusiutuva kotimainen resurssivaranto ja kestävän metsätalouden perinteet ovat Suomen metsäpohjaisen biotalouden vahvuuksia. Johtava asiantuntija, metsänhoitaja Eeva Hellström Sitrasta lisää nopeasti kehittyvät teknologiat metsäpohjaisen biotalouden edellytyksiin. – Myös käynnissä oleva rakennemuutos metsäteollisuudessa vahvistaa metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia. Lisäksi puun globaali kysyntä raaka-aineena todennäköisesti nousee pitkällä tähtäimellä, Hellström mainitsee. SEKTORIAJATTELUSTA PÄÄSTÄVÄ EROON Kansallisen vahvan metsäosaamisen perustalle on hyvä lähteä yhteistyössä kehittämään uudenlaista osaamista, teknologioita ja ratkaisuja. Jussi Manninen korostaa, että biotalouteen siirtyminen edellyttää vanhojen sektorirajojen häviämistä. 8 | METSÄNHOITAJA 1•2015 – Esimerkiksi metsä- ja energiateollisuus ovat jo hyvin limittäisiä aloja. Energiateollisuus on myös hyvin lähellä kemianteollisuutta. Kaikilla toimialoilla on haettava kumppanuuksia läheltä ja kaukaa, unohtamatta hallintoa, tutkimusta ja koulutusta, Manninen huomauttaa. Eeva Hellström kuvaileekin biotalouden yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi biopohjaisten sivuvirtojen käyttämistä toisten paikallisten tuotantoprosessien raaka-aineina. Esimerkiksi hän nostaa biokaasulaitoksen, joka hyödyntää läheisen kasvihuoneen ja kalankasvattamon jätteitä sekä muita jätteitä. Laitos tuottaa lähiyhteisölle lämpöä ja sähköä, sekä lannoitteita viljelijöille ja kasvihuoneille. – Metsäsektorillakin pitäisi luoda yhteistyöketjuja muiden bioalan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Äänekoskelle suunniteltavan sellutehtaan ympärille kaavailtu yritysten toiminnallinen kokonaisuus luo uudenlaista yhteistyötä sivuvirtojen monipuoliseen käyttöön, Hellström sanoo. Manninen kehottaa kehittämään metsäalan koulutusta huomioiden monialainen yhteistyö. Jo opiskeluvaiheessa tulisi sisäistää, minkälaisia mahdollisuuksia metsä tarjoaa. – Opiskelijoiden tulee edelleen oppia hyödyntämään metsää mahdollisimman paljon, mutta kestävästi – metsänhoitajat ovat tärkeimmän luonnonvaramme vartijoita. Metsänhoitajien on myös tulevaisuudessa vaalittava lisäksi metsän virkistys- ja luontoarvoja. Hellströmkin vahvistaa, että tulevaisuuden metsänhoitajilta edellytetään kykyä tarkastella kokonaisuuksia. Uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto, jalostus, kulutus, varastointi, kierrätys ja luontoon palauttaminen ovat yhtä tärkeitä osa-alueita biotaloudessa. Yhden vaiheen toimijan täytyy mahdollistaa seuraavan vaiheen toimenpiteiden kestävyys. Uusissa puukengissä on hyödynnetty traditionaalista puuntaivutustekniikkaa. Wave-kenkien pohjat valmistetaan huonekalutehtaassa ja kengät kootaan käsityönä. Muotoilija Marita Huurinainen sai vuonna 2009 Ornamo Design Award -palkinnon Wave-mallistonsa ansiosta. Puuta käytetään yleisesti ottaen jalkinemateriaalina nykypäivänä melko vähän, lähinnä kiiloina ja korkoina. RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN Muitakin haasteita, tai näkökulmasta riippuen kehittämismahdollisuuksia, liittyy biotalouden edellytyksiin. Eeva Hellström nostaa esimerkiksi, että tarvittaisiin panostuksia myös kestävään ainekiertoon. Kiertoa pitäisi muun muassa saada useammin suljettua niin, että ei syntyisi lainkaan jätettä. – Ei riitä, että vaikkapa puu on kasvatettu kestävästi. Täytyy myös katsoa, miten sitä puuta käytetään. Lisäksi pitäisi varmistaa, että kuitu kiertäisi tuotannossa Biofore-konseptiautossa on lämpömuotoiltavasta puumateriaalista valmistettu matkustamon lattia, keskikonsoli, mittariston kaaret ja ovipaneelit. Valtaosa perinteisesti muovista valmistetuista osista on korvattu konseptiautossa UPM:n biomateriaaleilla. Auton ovat suunnitelleet ja valmistaneet Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat. Puusta ja biohajoavasta muovista valmistettu Woodcast on myrkytön kipsausmateriaali. Sitä kehutaan hyvin muotoutuvaksi, ja sitä voi työstää ilman vettä tai kumihanskoja. Se soveltuu kaikkeen kipsaamiseen. Woodcast-kipsiä ei tarvitse poistaa röntgenkuvauksen ajaksi. Sen sanotaan olevan ympäristöystävällisempi ja helppokäyttöisempi kuin markkinoita nykyisin hallitsevat kipsausmateriaalit. Marimekon Allu-mekko on valmistettu liukosellusta. Sitä valmistetaan Stora Enson Enocellin tehtaalla Suomessa. Liukosellua on esitetty puuvillan korvaajaksi. Puuvillapeltoja tarvitaan viljalle, yli puolia maailman puuvillapelloista keinokastellaan ja puuvillapeltoja myös lannoitetaan suhteellisen paljon. Kerrotaan vielä, että puuvillan lehdet pudotetaan myrkyttämällä. METSÄNHOITAJA 1•2015 | 9 ANTONIN HALAS Jussi Manninen kertoo, että monet metsäalan yritykset ovat jo kehittäneet uutta sektorirajoja ylittävää liiketoimintaa. Puuta hyödynnetään monipuolisesti biomateriaaleiksi, biokemikaaleiksi, biopolttonesteiksi ja bioenergiaksi. Sellutehtaiden biokemikaaleja hyödynnetään edelleen esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden valmistuksessa. 10 | METSÄNHOITAJA 1•2015 ja että ei tuhlattaisi biomassaa, Hellström havainnollistaa. Hellströmkin korostaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen keskeistä roolia biotaloudessa. Palvelupuolella on paljon kehittämisen varaa ja liiketoimintamahdollisuuksia. – Uusia palveluja tarvitaan esimerkiksi luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämisessä, metsänhoidossa ja puunkorjuussa, raaka-aineen ja sivuvirtojen hallinnassa. Niitä kaivataan myös uusien biotuotteiden kehittämiseen. – Kansainvälisessä biotalouskeskustelussa metsä nauttii vähäistä arvostusta. Kansainvälisesti biotaloutta tarkastellaan enemmän maatalouden sekä elintarvike- ja kemianteollisuuden näkökulmista kuin metsätalouden. – Silloin kun oivalletaan metsän tarjoamat mahdollisuudet biotaloudelle, silloin sitä arvostetaan. Mutta oivallukset ovat toistaiseksi olleet harvassa. Hellström vielä muistuttaa, että tarvitsemme biotaloutta globaalien haasteiden tähden. Väestönkasvun, luonnonvarojen niukkenemisen ja ilmastonmuutokset aiheuttamat ongelmat vaativat radikaalia muutosta suhteessa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Biomassojen jalostus ei ole biotalouden ydin vaan globaalien ongelmien ratkaiseminen. Pitkällä tähtäimellä kilpailukyky voi rakentua vain tälle pohjalle. • Biotalous ja hyvinvointi Maailma muuttuu ja me sen mukana. Muutoksen jäsentämisen avuksi Metsähyvinvointihanke on koonnut verkkosivustolleen www.metsahyvinvointi.fi. Metsäalan tulevaisuus -osioon näkemyksiä asioista, jotka vaikuttavat metsäalan työn tulevaisuuteen. Yhteinen tekeminen ihmisten ja alan hyväksi nostaa metsäalan profiilia ja sitä kautta varmistaa osaavien nuorten halua suunnata alalle. Sivustolla on katsottavissa Sixten Sunabackan ajatuksia biotaloudesta. Sunabacka toimii Metsäalan strategisen ohjelman johtajana Työ- ja elinkeinoministeriössä ja esiintyi Metsähyvinvointi-seminaarissa syksyllä 2014. – Biotalousstrategian pääteema on kestävää kasvua biotaloudesta. Biotaloudessa on kyse enemmästä kuin kestävyyden kolmesta ulottuvuudesta. Biotaloudella luodaan kestävää hyvinvointia maapallolle, sanoi Sunabacka seminaarissa. – Biotalous tehdään yhteistyöllä. Yhteistyön luomisessa on oltava uskallus mennä ulos sekä metsäalalta, että Suomesta. Biotalouden tuotannon kasvattamisen avulla on mahdollisuus luoda jopa 100 000 uutta työpaikkaa 2025 mennessä. Biotalousstrategiaan voi tutustua Biotalous.fi-sivustolla. Biotalous.fi on kolmen ministeriön ylläpitämä, suomalaisen biotalouden viestintäportaali. Sivuston tavoitteena on konkretisoida esimerkein, mitä biotalous Suomessa tarkoittaa. Biotaloutta edistää myös Suomen Metsäsäätiön rahoittama Uusi puu -hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä puupohjaisesta biotaloudesta: siitä millaisia konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja on jo nyt tarjolla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus nykyisillä tuotteilla on ja millaiset kasvunäkymät alalla on tulevaisuudessa. www.metsahyvinvointi.fi www.biotalous.fi www.uusipuu.fi METSÄNHOITAJA 1•2015 | 11 Stoorisoppi Peltometsäviljely on ympäristöystävällinen maankäyttömuoto, jonka avulla vähennetään perinteistä kaskiviljelyä ja tuotetaan enemmän ruokaa kyläläisten tarpeeseen. LAOS Työpäivä Laosissa XEPON Metsänhoitaja Juha Anttilan työskentelee alue johtajana Xeponissa Laosissa. Hyvä työpäivä on sellainen, kun kaikki sujuu suunnitellusti. A Työnjohtaja Chan Tong (oik.) on merkinnyt pommilöydöksen ja raportoi siitä räjähteiden raivauksesta vastaavalle Doug McInnesille (vas.). Pommia ei liikuteta vaan se tuhotaan räjäyttämällä, kertoo Juha Anttila (kesk.) 12 | METSÄNHOITAJA 1•2015 Kutomistaidot siirtyvät Takorin kylässä äidiltä tyttärelle. Monoilla menee yhden hamekankaan kutomiseen kolme päivää muiden arkiaskareiden ohessa. Perheen pääelinkeino on riisinviljely. Peltometsäviljelyssä puurivien välissä kasvatetaan riisiä. Juha Anttilan mukaan tropiikissa yksi kuukausi puun kasvussa vastaa suurin piirtein yhtä vuotta Suomessa. Eukalyptuspuu kasvaa mittaansa seitsemässä vuodessa. amulla puoli seitsemältä, kun aurinko on juuri noussut, metsänhoitaja Juha Anttila harppoo reippain askelin Xeponin torille. Xepon sijaitsee Laosin kaakkoisosassa noin 50 kilometrin päässä Vietnamin rajasta. Metsäjätti Stora Enso käynnisti siellä puuviljelyn vuonna 2007. Torikauppa pienessä kyläpahasessa käy vilkkaimmillaan. Maahan levitetyillä alustoilla on myytävänä tuoreita ruokatarvikkeita: vihanneksia, joesta nostettua kalaa, eläviä sammakoita ja lähimetsästä pyydystettyjä liito-oravia. Anttila tunkeutuu väkijoukon läpi vakikahvilaansa juomaan aamukahvia, joka olomuodoltaan muistuttaa enemmänkin moottoriöljyä. Kahvin juotuaan hän suuntaa toimistolle, jossa hän ensitöikseen ohjeistaa ja lähettää harjoittelija Simon Edbergin tutkimusryhmineen viljelykselle. Tutkimuksen tavoitteena on eukalyptuspuiden juurikasvustojen avulla muun muassa selvittää, miten optimoida puiden istutusvälit ja riisin kasvatus. Nelivedolle onkin käyttöä hankalimmissa paikoissa, kuten joen ylityksessä. Työmaalla on käynnissä räjähteiden raivaus. Vaikka Laos ei ollut Vietnamin sodassa osapuolena, yhdysvaltalaiset pudottivat sen Vietnamin vastaiselle rajalle yli kaksi miljoonaa tonnia pommeja, joita löytyy yhä maaperästä. - Meidän toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että maa-alue on ennen mitään muita toimia raivattava räjähtämättömistä pommeista, kertoo Anttila. Ammattimainen räjähteiden raivaus ei ole niin vaarallista työtä kuin ensi kuulemalta saattaa vaikuttaa. Yleensä pommit löytyvät noin viidentoista sentin syvyydestä, eivätkä aiheuta välitöntä vaaraa, mutta kun niitä liikutetaan, ne voivat räjähtää. Paikallisille ihmisille ne voivat kuitenkin olla vaarallisia. Edelleenkin Laosissa sattuu viitisenkymmentä onnettomuutta vuosittain: enimmäkseen pojille, jotka löytäessään pesäpallonkokoisia rypälepommeja alkavat pelata niillä palloa. ENSIN RAIVATAAN POMMIT Juha Anttilan seuraava kohde on Takorin kylä, joka on yksi Stora Enson yhteistyökylistä. Maanhankinta tapahtuu siten, että viranomaiset osoittavat yhtiölle peltometsäviljelykseen tarkoitettuja maita, joiden käy- Sitten Juha Anttila käynnistää maasturinsa ja lähtee tutustumaan yhteen Stora Enson metsitystyömaista Nalongmaissa. Työmaat sijaitsevat vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. PUUN JA RUUAN TUOTANTO YHDISTYVÄT METSÄNHOITAJA 1•2015 | 13 JUHA ANTTILA • 54 vuotta • Työskentelee aluejohtajana Stora Enson palveluksessa Xeponissa, Laosissa. • Koulutukseltaan hän on metsänhoitaja. • Anttilalla on yli 20 vuoden työkokemus mitä eksoottisimmista maista, kuten Indonesiasta, Kiinasta ja PapuaUusi-Guineasta. • Hänen kotipaikkansa on Padasjoella. Hänellä on vaimo ja kolme aikuista lasta. • Anttilalla on vuokra-asunto maan pääkaupungissa, Vientianessa, jossa hän käy joka toinen viikonloppu. Työviikot hän asuu hotellissa Xeponissa. töstä se neuvottelee maat hallitsevan kylän kanssa. - Jos pääsemme sopimukseen, me kasvatamme mailla eukalyptuspuita ja maanviljelijät viljelevät yhdeksänmetristen puurivien välissä riisiä tai muita ruokakasveja, selvittää Anttila. Sopimus Stora Enson ja kylän välillä tehdään viideksikymmeneksi vuodeksi. Maaalueiden koko vaihtelee 50-200 hehtaarin välillä. Yhteensä Stora Ensolla on käytössään noin 2 000 hehtaaria maita. Korvaukseksi yhtiö maksaa kylälle kehittämisrahaa noin 260 euroa hehtaarilta. Kylä päättää rahan käytöstä. Sillä on esimerkiksi sähköistetty kyliä, rakennettu kaivoja ja saniteettitiloja sekä parannettu teitä ja koulutiloja. - Itse toivoisin, että rahaa käytettäisiin enemmän lasten koulutukseen, sillä sen avulla kyläläiset voivat parantaa elintasoaan pitkällä tähtäimellä. Stora Enso myös työllistää kyläläisiä metsätöissä, kuten istutuksissa ja hakkuissa. Ja samalla kun maanviljelijät hoitavat omaa rii- siviljelmäänsä, he perkaavat puurivistöjä päiväpalkalla. Koska kyläläisten pääelinkeino on maanviljelys, päivätyöt Stora Ensolla tuovat heille kaivattua lisätuloa. KALUSTON KEHITTYESSÄ HUOMIO TYÖTURVALLISUUTEEN Iltapäivällä Juha Anttila palaa toimistolle paperitöihin ja tekee kalustotilauksen tulevia hakkuita varten. Hän tilaa muun muassa moottorisahoja, jotka tulevat korvaamaan kyläläisten kaarisahat ja viidakkoveitset. Samalla se tarkoittaa, että työturvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. - Täällä on menty varvastossuilla tai avojaloin metsään, mutta kun käsitellään koneita, niin pitää olla työkengät ja muut suojavarusteet. Anttilan vastuualue on valtava. Hän vastaa viljelysalueista, metsänistutuksesta, -hoidosta ja –hakkuista, taimitarhasta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Työt hän aloitti viime kesäkuussa. Uutena tulokkaana hänellä riittää kiirettä työhön perehtyessä ja tutustuessa viljelysmaihin, yhteistyökyliin ja tietysti alaisiinsa, joita on 70. Yhteensä Stora Enso työllistää Laosissa 140 henkilöä. Viiden maissa iltapäivällä Anttila palaa majapaikkaansa, käy suihkussa ja syömässä. Illalla hän on netin kautta yhteydessä perheeseensä ja ystäviinsä sekä opiskelee Laosin kieltä yksityisopettajan avustuksella. Muutoin elämä maaseudulla on rauhallista ja aktiviteetteja on vähän. - Täällä mennään nukkumaan aikaisin ja herätään aikaisin. Eletään auringon mukaan, kuvailee Anttila. • LAOS • Laos on kuusimiljoonainen vuoristoinen ja metsäinen sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. • Maan kommunistinen hallitus käynnisti 1980-luvun lopulla taloudellisia uudistuksia, jotka ovat tuoneet maahan ulkomaisia sijoituksia ja synnyttäneet lupaavia elinkeinoja. • Maan talous on kuitenkin riippuvainen luonnonvarojen, kuten puutavaran ja jalometallien viennistä. Monet metsäalan hankkeet ovat aiheuttaneet arvostelua muun muassa puiden laittomien hakkuiden ja raakapuun salakuljetuksen sekä laajenevan metsäkadon takia. • Viime vuosien rivakasta seitsemän prosentin talouskasvusta huolimatta, Laos on maailman köyhimpiä maita. Väestöstä 26 prosenttia elää alle köyhyysrajan ja 73 prosenttia saa elantonsa pienviljelystä. 14 | METSÄNHOITAJA 1•2015 TERJE HEIESTAD / NORDFORSK Juha Anttila (kesk.) ohjeistaa harjoittelija Simon Edbergin (vas.) ja tutkimus- ja tuotekehitysasiantuntija Somphanith Syochan (oik.) kentälle. Edberg opiskelee maa- ja metsätaloustiedettä Malmössa. Pääjohtaja Mari Wallsin johtama Luonnonvarakeskus on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos heti VTT:n jälkeen. Luonnonvarakeskus tähtää monipuolisempaan biotalouden ja luonnonvarojen tutkimukseen Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto M etsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Maa- metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike yhdistettiin tämän vuoden alusta Luonnonvarakeskukseksi. Näin syntynyt , uuden pääjohtaja Mari Wallsin johtama, Luke on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos heti VTT:n jälkeen. Uudistus on osa käynnissä olevaa valtion sektoritutkimuslaitosten uudistamista, joka muokkaa merkittävästi tutkimuksenteon rakenteita ja rahoitusta. Luken synnyttämisellä tavoitellaan entistäkin vahvempaa ja monipuolisempaa luonnonvarojen ja biotalouden tutkimusta, jossa metsällä ja metsäntutkimuksen asiantuntemuksella on jatkossakin keskeinen asema. Suurempi ja tutkimusosaamiseltaan monipuolisempi laitos voi tulla osiaan merkittävämmäksi toimijaksi uusiutuvien luonnonvarojen ja biotalouden asiantuntemuksen alueella niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Muutos on haastava, sillä uuden organisaation rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti kuin tutkimusrahoituksen malli muuttuu. Keskeinen sektoritutkimuksen uudelleen organisoimista ohjaava tekijä on ollut valtion päätös tutkimusrahoituksen uudistamiseksi. Sektoritutkimuslaitoksille aiemmin suoraan valtion budjetissa osoitetusta rahasta merkittävä osa siirtyy jatkossa kilpailtavaksi rahoitukseksi, jota kohdistetaan valtioneuvoston ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen määrittelemällä tavalla. Menestyminen kilpailussa kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta edellyttää tutkimuslaitoksilta vahvaa asiantuntemusta, yhteistyötä ja kykyä toimia muuttuvassa rahoituksen toimintaympäristössä. HENKILÖSTÖN ASEMA MUUTOKSESSA TURVATTAVA Henkilöstön edustajat ja liitot ovat osallistuneet Luken rakentamiseen tiiviisti useissa työryhmissä. Akavalaiset muodostavat noin puolet Luken henkilöstöstä ja Metsänhoitajaliitto on yksittäisistä akavalaista liitoista suurin uudessa organisaatiossa. Liittojen keskeisenä tehtävänä valmistelutyössä on huolehtia henkilöstön aseman turvaamisesta muutoksessa. Vuodenvaihde merkitsi monien asioiden muuttumista, mutta kaikkea ei saatu vielä valmiiksi. Vuodenvaihteessa henkilöstö siirtyi uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä. Henkilöstön kannalta on tärkeää, että työsuojelu-, yhteistoiminta- ja luottamusmiessopimukset on saatu neuvoteltua, sillä näillä sopimuksilla on suuri merkitys muutostilanteissa. Henkilöstön kannalta tärkeät palkkausjärjestelmää koskevat neuvottelut ovat vielä kesken, mikä on valitettavan usein ollut asiantila vastaavissa valtion organisaatiouudistuksissa. Tärkeä muutostavoite on tietenkin myös luoda yhdessä nopeasti oma yhtenäinen Luken toimintakulttuuri aiempien erillisten laitosten toisistaan poikkeavien kulttuurien tilalle. Muutos jatkuu. Luke toimii nyt lähes 40 paikkakunnalla, pääpaikan ollessa Helsinki, ja työntekijöitä on 1700 henkilöä. Lähivuosien rahoitusnäkymät aiheuttavat säästöpaineita niin toimipaikkaverkostoon kuin henkilöstöönkin. Tässä työssä liitot ovat jatkossakin tiiviisti mukana henkilöstön asemaa turvaamassa. • METSÄNHOITAJA 1•2015 | 15 Metsänhoitajat eduskuntavaaliehdokkaina KIMMO TIILIKAINEN Keskusta, Kaakkois-Suomen vaalipiiri Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.–14.4.2015 ja ulkomailla 8.-11.4.2015. Esittelemme tässä vaaleissa ehdolla olevat liiton jäsenet tai metsänhoitajat, jotka ovat ilmoittaneet tietonsa Metsänhoitajaliittoon puoluetoimistoille ja jäsenkirjeessä tehdyn kyselyn tuloksena. REETTA HULMI Vihreät, Satakunnan vaalipiiri ANNIINA KOSTILAINEN Vihreät, Uudenmaan vaalipiiri 16 | METSÄNHOITAJA 1•2015 Olen 32-vuotias maailmanparantaja Köyliöstä. Mielestäni politiikalla on taattava hyvän elämän edellytykset kaikille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa. Siksi taloudellisten ratkaisujen on mahduttava luonnon asettamiin rajoihin. Monimuotoisuuden hupenemista ja ilmastonmuutosta on hillittävä – mitä aiemmin, sitä halvemmalla. Haluan edistää resurssitehokasta kohtuutaloutta ja toisista välittämistä arjessa. Hyvinvointia pitää mitata onnellisuutena ja terveytenä, ei rahan liikkumisena eli bkt:na. Perustulo voi auttaa työn jakamisessa tasaisemmin. Sen ansiosta työnteko kannattaa aina. Kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisellä huoltovarmuus paranee ja maakuntiin syntyy työpaikkoja. Tällä hetkellä teen vihreitä päätöksiä Köyliön teknisessä lautakunnassa ja erilaisissa yhdistyksissä. Olen kahden pienen pojan äiti ja työskennellyt mm. opettajana, toiminnanjohtajana, kompostointi- ja jätevesineuvojana, toimittajana ja pitopalvelutyöntekijänä – ihan perusmetsänhoitaja! Harrastan monenlaista ekoilua ja taiteilua. Rakastan auringon lämpöä, innostumista ja puuroa. Suomi tarvitsee päättäjiä, joilla on kokemusta tavallisesta elämästä ja työstä, sekä ymmärrystä luonnonvarojen käytöstä. Olen 36-vuotias vantaalainen kolmen lapsen äiti. Olen toisen kauden kaupunginvaltuutettu, ja tällä hetkellä toimin Vantaalla kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajana. Työskentelen kansainvälisessä metsäsertifiointia edistävässä järjestössä Suomen pääsihteerinä. Olen kokenut, yhteistyökykyinen ja vastuuntuntoinen poliitikko. Päätöksenteossa haluan edistää arjen vihreitä valintoja ja talouden kestävää kasvua. Vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä kuuluu yhteiskunnan lisäksi yrityksille ja yksilöille. Hupenevien luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen ja heikkenevän valtiontalouden aikana täytyy löytää uusia, tehokkaampia ja kekseliäämpiä tapoja hyvinvoinnin luomiseen esim. biotaloudesta. HELI VIIRI Keskusta, Lapin vaalipiiri www.reettahulmi.weebly.com www.anniinakostilainen.fi AHTI WEIJO Kokoomus, Keski-Suomen vaalipiiri Olen kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Menossa on kolmas kausi ja johdan keskustan eduskuntaryhmää. Metsänhoitajaksi valmistuin Joensuusta 1991. Luomuvihannesten viljely oli päätoimeni ennen kansanedustajuutta. Joku tohti epäillä, oliko se koulutusta vastaava työ. Vastasin että hyvinkin: tarvittiin luonnontieteellistä osaamista, että sai luomuvihannekset kasvamaan sekä taloustieteen ja markkinoinnin osaamista, että homma kannatti. Metsäisiä luottamustoimia minulla oli niin Metsäliitossa kuin Metsänhoito yhdistyksessä. Olen toiminut myös Luonnonsuojeluliitossa ja nykyisin WWF:n hallintoneuvostossa. Talouden ja ympäristön yhteensovittaminen on kulkenut kantavana ajatuksena läpi elämän, koulutuksessa, työssä, järjestötoiminnassa ja politiikassa. Siitä oli kovasti hyötyä kun hoidin ympäristöministerin pestiä tovin 2007-2008. Biotalous, kiertotalous ja uusiutuva energia ovat vastauksia ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen. Suomessa meillä on runsaat luonnonvarat, kestävän käytön perinne, korkea osaaminen ja edistynyt teknologia. Näillä vahvuuksilla, yrittäjyyttä edistämällä ja tasapainoisella aluekehityksellä voimme kääntää talouden kasvuun ja saada lisää työpaikkoja Suomeen. Olen MMT, eMBA ja kahden lapsen äiti. Syntyjään olen maatalon tyttö Ylitornion Mellakoskelta. Valmistuin metsänhoitajaksi Joensuusta 20 vuotta sitten. Tein väitöskirjani ensimmäisessä Metsäekologian tutkijakoulussa. Olen toiminut tutkijana Joensuun yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksella metsätuhojen, taimikoiden laadun ja bioenergian korjuun parissa. Myös professorina olen piipahtanut Joensuun yliopistossa. Olen opettanut yliopistoissa metsätuhoihin ja kasvinsuojeluun liittyviä asioita. Lisäksi olen täydennyskouluttanut metsäammattilaisia. Vuosina 2013–2014 toimin Suomen metsäkeskuksen viimeisenä Lapin aluejohtajana. Olen ehdolla, koska koko maata on kehitettävä tasapuolisesti. Luonnonvaramme ja niihin liittyvät kasvun eväät ovat maaseudulla. Olen naimisissa oleva 4 lapsen isä. Koulutukseltani olen MMM, metsänhoitaja. Minulla on 15 vuoden työkokemus metsä– ja energia-alalta. Vuodesta 2008 olen hoitanut myös kotitilaani. 2013 siirryin päätoimiseksi yrittäjäksi toimien erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Olen Luhangan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja maakuntavaltuutettu. Lisäksi olen Kokoomuksen piirihallituksessa, Keski-Suomen Metsänhoitajien hallituksessa sekä Luhangan Ampujien varapuheenjohtaja. Halu antaa oma osaaminen ja kokemus käytettäväksi työhön paremman huomisen puolesta sai minut mukaan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tarvitsemme innovaatioita ja ennakkoluulotonta suhtautumista tulevaisuuteen. Vain menestyvät yritykset, yrittäjyys ja osaavat työntekijät mahdollistavat hyvinvointimme tulevaisuudessakin Tarvitsen Sinun tukeasi Suomen ja Keski-Suomen nostamiseksi takaisin kasvu-uralle! Ilman sitä meillä ei ole varaa ylläpitää koulutus-, terveys ja sosiaalipalveluita edes nykytasolla. Harrastuksiini kuuluu metsästys ja kuntoliikunta eri muodoissaan. Lisäksi olen mukana palokuntatoiminnassa. www.tiilikainen.org Vaaliteemojani ovat: • Kotimaisen bioenergian käytön lisääminen, energiaomavaraisuuden parantaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. • Omaishoidontuen siirtäminen Kelalle. • Koko Suomea on kehitettävä tasapuolisesti tie-, satama- ja raideinvestoinneilla elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. www.heliviiri.fi Vaaliteemat ovat: • Suomesta kilpailukykyinen toiminta ympäristö vientiyrityksille • Uusiutuva energia ja energiatehokkuus • Metsien monipuolinen käyttö www.ahtiweijo.fi METSÄNHOITAJA 1•2015 | 17 Taulukko 3. Toimiaseman vaikutus palkkaukseen yksityisellä sektorilla METSÄNHOITAJALIITON JÄSENISTÖN PALKAT 2014 KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK n Toimiasema Taulukko 1. Metsänhoitajaliiton jäsenten ansiotasot eri sektoreilla. KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK Työnantajan sektori Keskipalkka F25 F50 F75 F90 ylin johto 32 8 810 5 600 6 829 8 270 9 970 12 400 johto 33 7 656 5 240 6 120 7 200 8 300 11 100 ylempi keskijohto 72 5 573 4 300 4 800 5 456 6 100 7 400 alempi keskijohto 68 4 667 2 885 3 590 4 700 5 400 5 868 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 44 5 783 4 130 4 900 5 400 6 300 7 120 n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 kunta/ kuntayhtymä 40 4 555 3 000 3 637 4 500 5 324 6 100 valtio 211 4 575 3 070 3 780 4 400 5 254 6 230 yksityinen 299 5 221 3 000 3 626 4 700 5 700 8 000 opettaja 20 4 503 3 930 4 129 4 660 4 950 5 000 yliopisto 28 4 074 2 650 3 200 4 222 4 780 6 100 toimihenkilö 13 3 179 2 750 2 900 3 000 3 634 3 890 vaativat asiantuntijatehtävät 149 4 541 3 580 4 015 4 450 5 034 5 500 asiantuntijatehtävät 149 3 543 2 700 3 000 3 445 4 014 4 600 kaikki MHL 588 4 879 3 000 3 612 4 500 5 450 7 000 työntekijä < 10 2 509 1 900 2 250 2 400 2 600 3 601 kaikki 4L 4 260 4 271 2 699 3 300 4 017 4 900 5 900 kaikki 299 5 221 3 000 3 626 4 700 5 700 8 000 Taulukko 2. Naisten ja miesten palkat Metsänhoitajaliitossa ja koko 4L-aineistossa. Taulukko 3. Työkokemuksen vaikutus palkkaukseen valtiolla KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK Sukupuoli F10 nainen MHL n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 158 4 136 2 683 3 137 4 000 4 744 5 520 mies MHL 430 5 150 3 200 3 930 4 700 5 600 7 500 nainen 4L 2 510 3 948 2 552 3 148 3 800 4 537 5 330 mies 4L 1 750 4 735 3 000 3 600 4 400 5 376 6 710 Työmarkkinatutkimuksessa vastaajilta kysyttiin kokonaiskuukausiansioita (kuukausibruttotulot) lokakuussa 2014. Vastaajia pyydettiin sisällyttämään palkkaan myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo muttei ylityökorvauksia, lomarahoja tai omaisuustuloja. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain kokoaikaisesti työskenteleviin. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Palkkaedunvalvonta on tärkeä osa ammattijärjestöjen edunvalvontatyötä. Tämän työn pohjaksi Metsänhoitajaliitto tekee vuosittain jäsenistölleen työmarkkinatutkimuksen, jossa kysytään jäsenistön lokakuun palkkaa. Tutkimuksen toteuttaa Taloustutkimus ja se tehdään yhdessä Agronomiliiton, Luonnontieteiden Akateemisten Liiton sekä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton kanssa. Syksyllä 2014 tutkimuksen vastausprosentti Metsänhoitajaliiton osalta oli 45 %. Työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliiton tutkinnon suorittaneilta ja pysyvästi Suomessa oleskelevilta jäseniltä kysyttiin 18 | METSÄNHOITAJA 1•2015 heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Kuukausiansioon pyydettiin sisällyttämään myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo, muttei mahdollisia ylityökorvauksia lomarahoja tai omaisuustuloja. Metsänhoitajaliiton kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskipalkka on 4879 euroa. Palkkauksessa on suuria sektorikohtaisia eroja. Suurimmat palkat maksetaan yksityisellä sektorilla ja pienimmät yliopistolla (taulukko 1). Määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkat ovat vakituisessa työsuhteessa olevien palkkoja pienempiä kaikilla sektoreilla. Tämä selittyy ainakin osittain määräaikaisten työsuhteiden suurella osuudella uran alkuvaiheessa. Metsänhoitajaliiton jäsenistössä naisen euro on 85 senttiä. Ero selittyy osin naisten ja miesten erilaisella sijoittumisella työmarkkinoille. Kaikista tasaisinta naisten ja miesten sijoittuminen ja palkkaus on valtiosektorilla, jossa naisen mediaanipalkka on 91 % miesten mediaanipalkasta. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2014 heinä- Kuinka monta vuotta valmistumisesta? 0-1 n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 < 10 2 666 1 907 2 200 2 840 2 875 3 600 2-5 13 3 011 2 400 2 560 2 753 3 412 3 650 6-10 21 3 487 2 800 3 040 3 400 4 000 4 080 11-15 16 4 567 3 100 3 734 4 200 5 388 6 120 16-20 25 4 298 3 389 3 897 4 171 4 800 5 300 21-25 29 4 799 3 800 4 100 4 644 5 390 6 100 26-30 41 5 279 3 999 4 466 5 120 6 200 6 600 yli 30 60 5 025 4 000 4 226 4 713 5 500 6 900 kaikki 211 4 575 3 070 3 780 4 400 5 254 6 230 Löydät tutkimuksen kaikki palkkataulukot Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: www.metsanhoitajat.fi/edunvalvonta/tutkimukset syyskuun välisenä aikana 1,3 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko Suomen palkansaajien ansiokehityksessä oli vain pieniä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 1,4 prosenttia, valtiolla 0,9 prosenttia ja kunnilla 1,1 prosenttia. Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksen perusteella jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat nousseet 3,4 prosenttia vuoden takaisesta eli nousua on jonkin verran enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä Metsänhoitajaliiton jäsenistön keskuudessa, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimuksiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Vastaajien kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkinnon iPadin voitti Eeva Nuotio ja leffaliput voittivat Anne Ekholm, Sari Uusheimo, Antti Kivilahti, Kalle Mikola, Henna Etula, Mauri Timonen, Janne Uitamo, Minna Korander, Vanamo Piirainen ja Anne Tuovinen. Voittajille on ilmoitettu voitosta henkilökohtaisesti. Lämpimät onnittelut! METSÄNHOITAJA 1•2015 | 19 Riitta Gullman ELÄKEKATTO Eläkekatto nousee aika ajoin esiin, kun puhutaan suurista palkoista ja muhevista eläkkeistä. Tavallisen palkansaajan kannalta eläkekatto olisi kuitenkin haitallinen. Miksi? ei toisi hyvää palkansaajalle – päinvastoin "Niissä maissa, joissa on eläkekatto, paremmin toimeentulevat ihmiset ovat puhkaisseet katon lisäeläkkeillä" E läkekatto nostaisi pieni- ja keskituloisen palkansaajan eläkemaksuja. Siksi se olisi heidän kannaltaan haitallinen hanke”, aloittaa Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Markku J. Jääskeläinen ja selittää yhtälöä. Jos eläkekatto tulisi voimaan, palkasta kertyisi eläkettä vain johonkin määriteltyyn euromäärään saakka. Työeläkemaksuakin voitaisiin periä vain samaan rajaan saakka. Suurituloiset siis käytännössä vapautettaisiin eläkemaksuista tuon rajan ylittävältä palkkansa osalta. Eläkemaksuja olisi siinä tilanteessa nostettava, jotta eläkkeellä olevien eläkkeet saataisiin maksetuksi. Eläkekatto ei nimittäin leikkaisi pienemmäksi jo eläkkeelle jääneiden työeläkkeitä. Niitä suojaa perustuslakiin kirjattu omaisuuden suoja, joka koskee kaikkia työeläkkeitä. Myös suuria. Eläkekatto voisi vaikuttaa eläkkeiden tasoon vasta voimaantulohetkestään eteenpäin. Tästä seuraa, että suuria eläkkeitä jouduttaisiin maksamaan niitä ansainneille eläkekaton määräämisen jälkeenkin vielä ehkä pari vuosikymmentä. Samaan aikaan eläkejärjestelmän tulot eli kerättävä eläkemaksupotti kutistuisi. Väliä jouduttaisiin kuromaan umpeen nostamalla eläkemaksuja. ”Jos suurituloiset eivät enää maksaisi eläkemaksuja koko palkastaan, muut maksaisivat myös parhaillaan maksussa olevat suuret työeläkkeet. Se olisi epäoikeudenmukaista pieni- ja keskituloisia kohtaan”, Jääskeläinen kiteyttää. KAIKILLE SAMALLA MITALLA Jääskeläinen ottaa esiin myös toisen näkökulman. Meikäläisen työeläkejärjestelmän vahvuus on se, että jokaisesta työsuhteessa ansaitusta eurosta karttuu eläkettä kaikille samoilla säännöillä. Silloin kaikkien kannalta on järkevää pitää järjestelmä toimivana. Myös heidän, joilla olisi mahdollisuus 20 | METSÄNHOITAJA 1•2015 järjestää eläkeajan toimeentulonsa toisella tavalla. Eläkekattoa perustellaan monesti tulonjaon tasaamisella. Se ei kuitenkaan poistaisi korkeita eläkkeitä. ”Niissä maissa, joissa on eläkekatto, paremmin toimeentulevat ja vahvemmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset ovat puhkaisseet katon omilla lisäeläkkeillään. Ne ovat joko yksilökohtaisia tai työnantajien ostamia, kollektiivisia vakuutuksia. Siitä seuraa eriarvoisuutta. Kaikki ammattiryhmät eivät kuitenkaan ole sellaisessa asemassa, että ne pystyisivät saamaan vakuutusta itselleen”, Markku J. Jääskeläinen kuvaa. Meillä työpaikkaa ja ammattia voi myös vaihtaa ilman, että eläke-edut menevät. Monessa eläkekattomaassa lisäeläkkeet on sidottu ammattialaan. Se pistää laskemaan tarkkaan, kannattaako ammattia vaihtaa varsinkaan myöhemmällä iällä. SUOMESSA VÄHÄN KORKEITA ELÄKKEITÄ Suomessa korkeita eläkkeitä on vähän, pieniä paljon. Tällä hetkellä eläkkeelle jäävien keskieläke on yli 1 750 euroa kuukaudessa. Kaikkien eläkkeellä olevien keskimääräinen lakisääteinen eläke on noin 1 500−1 600 euroa. Ero johtuu siitä, että työuran aikana keskimäärin tienattu tulotasokin on kasvanut sukupolvi sukupolvelta. Tänään eläkkeelle jäävä saa hieman enemmän eläkettä kuin viime kuussa eläköitynyt. Puolella eläkeläisistä eläke jää noin tuhanteen euroon kuukaudessa. Tämä ryhmä on suuri, sillä eläkkeellä on yhteensä 1,5 miljoonaa ihmistä. Sen sijaan tulojanan toisessa päässä väkeä on vähän. Yli 4 000 euron eläkettä sai vuoden 2012 lopussa 1,6 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Yli 3 000 euron eläkettä sai 4,5 prosenttia eläkeläisistä. Jos eläkekatosta tehtäisiin sellainen, että se kohdistuisi esimerkiksi parhaiten ansaitsevien eläkkeensaajien neljännekseen, rajaksi tulisi noin 1700 euroa. Se olisi jo alle vuonna 2013 eläkkeelle jääneiden keskimääräisen eläkkeen. EI TASOITTAISI TULOEROJA Markku J. Jääskeläinen pitää keskustelua eläkekatosta osoituksena siitä, että ihmisten mielestä tuloerot eivät saa kasvaa yhteiskunnassa liikaa. ”Jos yhteiskunnassa halutaan tasata tuloeroja, eläkekatto on huono keino sen saavuttamiseksi. Se aiheuttaa juuri päinvastaisia ilmiöitä. Eläkekatto ei paranna heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Sen sijaan se voi heikentää sitä erityisesti työssäoloaikana eläkemaksujen nousun kautta.” • MITÄ ELÄKEKATTO VAIKUTTAISI KÄYTÄNNÖSSÄ? Työeläkemaksut nousisivat, mutta eläkkeet eivät. Suhteessa eniten eläkemaksujen nousu tuntuisi pienija keskituloisten palkkapussissa, josta jäisi vähemmän käteen. Lisäeläkkeiden suosio todennäköisesti kasvaisi. Ammattialakohtaiset lisäeläkkeet voisivat vaikeuttaa palkansaajan ammatinvaihtoa ja siirtymistä työnantajalta toiselle. Hyvätuloiset voisivat hankkia entistä enemmän yksilöllisiä eläkkeitä. Hyvätuloisten kannuste pidentää työuraa vähenisi, kun tietyn rajan jälkeen eläke ei enää paranisi vaikka uraa jatkaisi pidemmälle. LÄHDE: TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA METSÄNHOITAJA 1•2015 | 21 Miten muualla? KUPLAA ELÄKEKATOSTA Jos suuria eläkkeitä leikattaisiin, pieniä voitaisiin korottaa. Ei voitaisi. Suomessa eläke perustuu henkilökohtaiseen työhistoriaan ja sitä kautta ansaittuun palkkaan. Työssä ollessa ansaituista palkasta siivu on maksettu eläkevakuutusmaksuina henkilökohtaiseen eläkepottiin. Koska palkoissa on suuria eroja, myös eläkkeissä on eroja. Eläkekatto poistaisi ns. ylisuuret eläkkeet Suomesta. Ei poistaisi. Jos eläkekatto tulisi voimaan, henkilökohtaisista tai ammatillisista lisäeläkkeistä tulisi keino ylittää katto. Näin on niissä maissa, joissa eläkekatto on voimassa. Niissä lisäeläkkeet ovat hyvin yleisiä, meillä ei. Ne, joilla on vahva työmarkkina-asema, saisivat neuvoteltua itselleen lisäeläkkeitä. Yksityisiä lisäeläkkeitä voi ostaa kotimaisilta ja ulkomaisilta markkinoilta, eikä niitä voida lailla kieltää Peruspalkansaaja joutuu kustantamaan johtajien korkeat eläkkeet. Ei joudu. Lakisääteisten eläkkeiden maksamiseen tarvittavat rahat kerätään sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Jokaisessa sukupolvessa on kaikkien tulotasojen ihmisiä ja eläkemaksu on prosentuaalinen suhteessa palkkaan. Voidaan ajatella, että myöhempien sukupolvien suurituloiset maksavat aiempien sukupolvien suurituloisten eläkkeet. Heidän eläkkeensä maksavat taas seuraavan sukupolven suurituloiset. Joidenkin johtajien suuret eläkkeet johtuvat osaksi isoista, osaksi erilaisista lisäeduista. Niihin ei voi vaikuttaa lakisääteistä työeläkettä rajoittamalla ja niiden kustannukset maksaa yksin työnantaja. 22 | METSÄNHOITAJA 1•2015 Monissa EU- ja OECD-maissa lakisääteisille työeläkkeille on säädetty eläkekatto, mutta se kertoo vain osatotuuden eläkkeiden koosta. Suurimmassa osassa EU- ja OECD-maista lakisääteinen työeläke on vain yksi osa eläketurvaa. Useimmissa maissa eläke muodostuu lakisääteisen eläkkeen lisäksi erilaisista täydentävistä, ala- tai työnantajakohtaisista lisäeläkkeistä. Niitä kutsutaan työmarkkinaeläkkeiksi. Niiden lisäksi on vielä vapaaehtoisia, yksilökohtaisia lisäeläkkeitä. Eläkekatto on OECD-maissa yleensä toteutettu niin, että eläkettä karttuu vain osasta palkkaa. Esimerkiksi Ranskassa lakisääteistä eläkettä kertyy enimmillään 3000 euron palkkasummasta. Tätä peruseläkettä kertyy korkeintaan 1500 euroa. Tämä 3000 euroa on siis periaatteessa Ranskan eläkekatto. Käytännössä tilanne on toinen: peruseläkkeen päälle tulee pakollinen lisäeläke. Ranskassa palkansaajan lisäeläke kattaa kuukausitulot noin 9400 euroon saakka. Ylemmillä toimihenkilöiden lisäeläke kattaa kuukausitulot aina noin 25 000 euroon saakka. Vauraassa Sveitsissä peruseläkkeen eläkekatto on noin 5000 euroa, mutta pakollinen lisäeläke kerryttääkin eläketurvaa yli 61 000 euron kuukausituloihin saakka. Työmarkkinaeläkkeet ovat pakollisia noin puolessa OECD-maista. Työmarkkinajärjestöt sopivat alakohtaisista työmarkkinaeläkkeistä kollektiivisesti, ja ne kattavat pääsääntöisesti vain kunkin alan sopimuksen piiriin kuuluvat. Työpaikkakohtaisesti sovittavat työmarkkinaeläkkeet voivat vaihdella paljonkin yritysten välillä ja myös niiden sisällä. Eläketurva ei siis määräydy kaikille samalla tavalla, vaan riippuu neuvotteluasemasta. Vahvassa asemassa olevat ammattiryhmät ja yksittäiset ihmiset voivat neuvotella itselleen muita paremmat eläke-edut, vaikka kyse onkin lakisääteisestä lisäeläkkeestä. LÄHTEET: ELÄKETURVAKESKUS, PENSIONS AT A GLANCE 2013, OECD Eläkkeet rahoitetaan yhteispelillä Työeläkkeen eli ansiosidonnaisen eläkkeen rahoittavat Suomessa työnantajat ja työntekijät yhdessä. Suurin osa kerättävistä eläkemaksuista käytetään kulloinkin maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Osa työeläkerahoista rahastoidaan ja sijoitetaan. Tällä hetkellä yksityisaloilla osa sijoitusten tuotoista käytetään jo eläkkeiden maksamiseen, julkisilla aloilla tähän tullaan parin vuoden päästä. Sijoitusten rooli eläkkeiden rahoituksessa kasvaa tulevat vuosikymmenet, kun väestö ikääntyy ja eläkemenot kasvavat. Valtio maksaa suomalaisessa järjestelmässä työeläkkeitä vain valtiolla työskennelleille. Työeläkkeitä maksetaan nyt vuodessa 25 miljardia euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin puolikas valtion budjetista. Vuonna 2015 työeläkemaksu on 24 prosenttia palkkasummasta. Työnantajat maksavat tästä runsaat kaksi kolmasosaa, työntekijät vajaan kolmanneksen. Työeläkejärjestelmän alusta lähtien, 60-luvulta, osa eläkemaksuista on rahastoitu. Rahat on sitten sijoitettu ”tuottavasti ja turvaavasti”, kuten työeläkerahastoja koskeva laki edellyttää. Näiden rahastojen sijoitusten tuottoja on kerrytetty 50 vuotta. opiskelija Olli Piiparinen Opiskelija-asiamies, Joensuun kampus Liitosta apua työnhakuun H yvää alkanutta uutta vuotta opiskelijapalstan lukijoille. Kevät on tunnetusti jopa syksyä kiireisempää aikaa opiskelijoille. Osalla tavoitteena on saada tutkinto valmiiksi ja osalla saada riittävästi opintopistesuorituksia ennen vappua ja kesän alkamista. Keväälle painottuu myös valtaosa kesätyön tai harjoittelupaikan hakemisesta ja tämä urakka jatkuu edelleen aina kesän alkuun asti. Hakijoiden kannalta yritysten ja organisaatioiden eri ajankohtiin osuvat hakuajat ovat sekä hyvä että huono juttu. Hakuaikojen jakautuminen pidemmälle ajanjaksolle jakaa hakemusten laatimisurakkaa, jolloin liiallinen kertarypistys ei muodostu ylitsepääsemättömäksi ja haittaa muuta opiskelua. Opiskelijan on myös helpompi keskittyä jokaiseen hakemukseen yksityiskohtaisesti ja ajan myötä parannella hakemustaan uusien ideoiden avulla. Toisaalta, jos oman unelmatyöpaikan hakuaika on vasta viimeisten joukossa, kiusaus varmistaa työllistyminen hakemalla aikaisempiin hakukohteisiin menee usein odottamisen edelle. Kesätyön varmistuttua on aika vakavasti harkita työttömyyskassaan liittymistä. Kassamaksun kohonnut hinta on yksi indikaattori lisääntyneestä työttömyydestä. Opiskelijana olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on aikaa kerryttää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa varten tarvittavat työssäoloviikot koko opiskeluajan aikana. Tarvittavat 26 työviikkoa saa helposti kasaan noin kahden kesän työskentelyllä. Vaikka kukaan ei työttömyyttä heti valmistumisensa jälkeen toivokaan, niin useat tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri tällöin työttömyysluvut ovat suurimmillaan. Kuitenkaan pelkkä kassamaksun maksaminen ei riitä ansiosidonnaisen päivärahan saantiin, vaan jokaisen tulee muistaa säilyttää saamansa palkkatositteet ja työsopimukset esitettäväksi työttömyyskassalle. Mikäli koet epävarmuutta työnhakemisessa tai siitä kuinka voit tuoda osaamistasi esille, niin kannattaa tarkistaa liiton koulutuskalenteri. Menneen vuoden aikana on ollut monta koulutusta, joista on saanut apua oman työnsaannin edistämiseen. Kannattaa myös muistaa liiton mentorointiohjelma, jonka seuraava kierros alkaa taas ensi syksynä haun tapahtuessa nyt keväällä. Lisätietoa mentoroinnista, koulutuksista sekä työttömyyskassasta saa liiton nettisivuilta tai tapahtumista, joissa liitto on kampuksilla mukana. Mukavaa kevään jatkoa! metsänhenki Seppo Leinonen Iiris Kivi Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen pakina MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Metsässä liikkuminen ja retkeily olivat tulleet tutuiksi partioharrastuksen myötä ja sitä kautta metsäala näyttäytyi mielenkiintoisena ja käytännönläheisenä alana, mikä sai sitten hakemaan Metsätalolle. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Opiskelin Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi ja valmistuin vuonna 1980. Olen suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon. Työssä on saanut opiskella varsinkin monenlaisia tietotekniikkataitoja järjestelmien jatkuvasti muuttuessa. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Olin ensin tutkija Metsäntutkimuslaitoksessa, sitten Metsähallituksen yksityismetsäin osastolla muutaman vuoden, kunnes siirryin Lahteen metsälautakunnan ja sittemmin Metsäkeskus Häme-Uusimaan palvelukseen. Metsäkeskuksessa olen toiminut erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Tehtävien monipuolisuus on pitänyt vireänä, vaikkakin työkiertoja ja organisaatiomuutoksia on ollut liiaksi asti. Jatkuvat organisaatiomuutokset ja yt-neuvottelut heikentävät jaksamista ja kiinnittävät huomion työn sisällön kehittämisestä rakenteiden kehittämiseen. Nyt alkukevään olen Suomen metsäkeskuksen edistämispäällikkönä, kunnes taas uudet päälliköt ja asiantuntijat valitaan. Metsäkeskuksessa kaikki tehtävät tulivat haettaviksi, kun siirryimme kolmestatoista alueesta viiteen alueeseen ja valtakunnallisiin prosesseihin 1.3.2015 alkaen. MITÄ HARRASTAT? Talvisin harrastan hiihtoa ja kesäisin suunnistusta viikoittain kuntorastien merkeissä. Aiemmin harrastin myös koripalloa ja jalkapalloa ja olenkin siitä vitsaillut, että jalkapallossa saa tehtyä maalin muutaman kerran kaudessa, mutta suunnistuksessa tekee ”maaleja” eli löytää rasteja koko ajan. Suunnistuksessa irtautuu myös hyvin työasioista, koska keskittyminen ei voi herpautua, jos haluaa ”pysyä kartalla”. Harrastan myös valokuvausta ja retkeilyä. Nautin musiikista ja harrastan myös kuorolaulua silloin tällöin. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Ensi kosketus taisi olla viimeistään heti valmistumisen jälkeen ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Lahteen siirryttyäni Metsänhoitajaliiton jäsenyhdistykset Päijät-Hämeen Metsänhoitajat ja Yksityismetsätalouden Metsänhoitajat ottivat myös hyvin uuden tulokkaan mukaan toimintaansa. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Olin ensin metsälautakunnan metsänhoitajien varaluottamusmies ja sitten varsinainen luottamusmies vuodesta 1996 alkaen ja nyt olen toiminut myös metsäkeskusten metsänhoitajien pääluottamusmiehenä vuodesta 1999 alkaen. Olen toiminut myös valtuuston jäsenenä ja nyt hallituksen jäsenenä. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Näin luottamusmiehenä jäsenten edunvalvonnan merkitys korostuu kyllä selvästi tärkeimpänä tehtävänä, mutta siinä rinnalla myös koko metsäsektorin edunvalvonta ja toimintaedellytysten edistäminen on tärkeää, jotta sektorilla on jatkossakin työpaikkoja metsänhoitajille. Sektori- ja alueyhdistyksillä on myös oma merkityksensä metsänhoitajien keskinäisen yhteyden ylläpitäjänä ja sitä toimintaa pitäisi myös kehittää. 24 | METSÄNHOITAJA 1•2015 Liitoshulinat Seppo Leinonen on mukana Metsänhoitajaliiton hallituksessa toista vuotta. Metsäkeskuksen pääluottamusmiehenä Seppo pitää sekä jäsenten että koko metsäsektorin edunvalvontaa tärkeänä Metsänhoitajaliiton toiminnassa. Vuoden alusta alkoi uusi ajanlasku. Käpykonttorimme yhdistyi naapuripiirien kanssa. Meistä tuli uusi ja uljas Organisaatio. Hikeä pukkasi kuin Stockkan hulluilla päivillä. Ensimmäisenä työpäivänä tammikuussa meille ilmestyi uusi johtaja rinnallaan hemaiseva talouspäällikkö. Virtuaalisesti tietenkin, ei sellaiseen ihmeeseen tietenkään pysty kukaan kuolevainen, että meidän kaikkiin maakuntiin repeäisi kerralla. Saimme kuulla uuden JVT-mission. Joustavuus, Virtuaalisuus, Tehokkuus. ”Säästöjä on saatava, joten matkojen päivärahat leikataan pois”, näin artikuloi uusi talouskamreeri huolellisesti punatulla suullaan. Ja voi meitä poikia, myö tuijotettiin sitä missiä ruudulta ja ihmeteltiin. Yksi meistä kuitenkin viittasi. Ja kun vihdoin ATK-tuen avulla saatiin äänet päälle niin että kuului pääkonttoriin asti, hän kysyi että ”Mitenkä?”. Johtaja vastasi, että ”Kaikki yhteydenpito hoituu tästä edes virtuaalisesti”. Siitä alkoivat uudenlaiset työpäivät. Ei ollut enää pitkiä ajomatkoja, ei metsäisiä mäkien kupeita tai kepeitä järvenselkiä. Kesällä havahduin. Olin istunut luurit korvilla koko kevään. Oli nettipalaveria heti aamusta ja lounaan jälkeen. Sitten pirkules, kun ne tulivat oveliksi. Koska me istuimme luurit korvilla kuin puhelinmyyjät päivät pitkät, niin ainoa paikka löytää vapaata kokousaikaa oli lounasaika. Ja siihenkö kokousta pukkasi, yleensä ne kinkkisimmät hallinnolliset asiat. Kun maha joskus oikein kurnusi, kuiskasin linjoille että pitää edes kusella käydä ja salaa juoksin kiireen vilkkaa viereisen korttelin ässämarkettiin. Atrian rusinaton maksalaatikko ja kevytjuustomakaronilaatikko tulivat tutuksi. Ajoista naapurin lounasravintelissa sai vain haaveilla ja itse asiassa sekin lopetti keväällä. Oli kuulemma huonot ajat ja hallitus kaavaili lounasseteleitäkin leikattavaksi. Tuli oudon hiljainen päivä. Kukaan ei juossut käytävällä lämmittämässä ruokaa palaverien välillä. Tajusin, että taisinkin olla talossa yksin. Selasin työnantajan kaikille hankkimasta älypuhelimesta sähköistä kalenteriani. Ei mitään tälle päivälle. Johan nyt! Nostin katseeni työpöydän yli seinään ja ihmettelin seinäkalenterin päiviä. Ne eivät täsmänneet kännykän kalenterin kanssa. Kellastunut kalenteri olikin viime vuodelta. Oli sekin tässä muutosrytäkässä jäänyt vaihtamatta uuteen. ”Hitto, tänään on juhannus! Mitä minä täällä teen?” Organisaatiomuutos oli vaatinut niin paljon aikaa ja palavereja prosessien tehostamiseksi, että oma ajanlaskuni oli kadonnut. Kadonnut oli moni muukin. Venyttelin työtuolissani pitkästä aikaa. Missä olivat tauot nyt, kun olimme siirtyneet sähköiseen maailmaan? Outlookin kalenteri rytmitti koko elämäni. Missä olivat joutilaat kahvihetket? En ollut nähnyt työkavereitani livenä pitkään aikaan. Roikuimme kaikki langoilla ja vessatauoilla juostessa peukutimme käytävällä pomon uusille innovaatioille. Koko organisaatiokulttuuri oli muuttunut. Olimme olleet ylpeitä siitä, että teimme töitä oman maakunnan eteen. Nyt kaikki oli virtuaalisälää. Enää ei ollut mitään organisaatioidenteettiä tai yhteishenkeä. Ei ollut yhteisiä juhlia, läsnäolokokouksia tai muutakaan yhteistä tekemistä. Ryhdistäydyin tuolissani, tähän täytyy saada muutos. Olipa hyvä, että eksyin juhannuksena töihin. Heti seuraavana arkipäivänä matkustaisin itse pääkonttoriin ja esittäisin megaluokan idean. Tahdoimme nähdä toisemme! METSÄNHOITAJA 1•2015 | 25 lakipalsta Sanna Poranen Asianajaja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Onko avioehtosopimus tarpeellinen? Puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella voidaan ennalta torjua sattumanvaraisia seikkoja ja kohtuuttomia lopputuloksia, joita muutoin syntyisi omaisuuden jaossa avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. Avioehtosopimuksella voidaan sopia, että kummallakaan puolisolla ei ole aviooikeutta toisen puolison omistamaan omaisuuteen tai tiettyyn omaisuuserään. A SHUTTERSTOCK viopuolisoilla on lain nojalla aviooikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioeron (tai puolison kuoleman) jälkeen toimitettavassa omaisuuden jakamisessa, eli osituksessa, kummankin puolison varat ja velat lasketaan ensin yhteen. Yhteenlasketun omaisuuden arvosta kummankin puolison osuus on puolet. Enemmän omistava puoliso joutuu aviooikeuden perusteella maksamaan toiselle puolisolle ns. tasinkoa siten, että kumpikin puoliso saa omaisuuden jaossa yhtä paljon. Avioehtosopimuksen merkitystä voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Pirjo ja Pekka erosivat 18 vuoden avioliiton jälkeen. Pirjon vanhemmat olivat kuolleet syksyllä ja Pirjo oli saanut perinnöksi metsätilan, jonka arvo oli 300 000 euroa. Pekan vanhemmat olivat vielä huippukunnossa myytyään omistamansa ohjelmistoalan yrityksen. Pekka perisi jonain päivänä vanhempiensa miljoonaomaisuuden. Pirjo ja Pekka omistivat yhteisesti asuntoosakkeen ja henkilöauton. Muuta omaisuutta tai velkaa heillä ei ollut. Asunto ja auto myytiin eron yhteydessä 260 000 eurolla. Koska puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta, puolisoiden varat oli osituksessa laskettava ensin yhteen. Leenan omaisuuden arvo oli siis 430 000 euroa (perintö 300 000 ja osuus yhteisestä omaisuudesta 130.000 euroa) ja Markun omaisuuden arvo 130 000 euroa. Jaettava omaisuus oli siten arvoltaan yhteensä 560 000 euroa Tässä tapauksessa Pirjo joutui maksamaan Pekalle tasinkoa 150 000 euroa. Tällöin molempien puolisoiden osuudeksi tuli 280 000 euroa. Maksaakseen tasingon Pirjo joutui myymään perinnöksi saamansa metsätilan. Pekka rikastui jaossa ja rikastuu edelleen miljoonilla vanhempiensa kuoltua. Kaikki meni lain mukaan, mutta toteutuiko oikeus ja kohtuus. 26 | METSÄNHOITAJA 1•2015 MÄÄRÄÄKÖ SATTUMA OMAISUUDEN JAON? Esimerkissä puolisoiden vanhempien kuolinjärjestys ratkaisi maksettavan tasingon määrän. Jos Pirjon vanhemmat olisivat olleet avioeron vireille tullessa elossa tai jos Pekan vanhemmat olisivat kuolleet ennen avioeroa, jaon lopputulos olisi ollut täysin erilainen. Jos molempien puolisoiden vanhemmat olisivat olleet elossa avioeron vireille tullessa, puolisoiden omistama yhteinen omaisuus olisi jaettu tasan eikä kumpikaan puoliso olisi maksanut tasinkoa. Myöhemmin puolisot olisivat perineet omat vanhempansa. Jos Pirjo ja Pekka olisivat tehneet avioehtosopimuksen siitä, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, Pirjon perintönä saama omaisuus olisi jätetty omaisuuden osituksen ja jaon ulkopuolelle. Tällöin vain puolisoiden yhteinen omaisuus, asunto ja auto, olisi jaettu tasan puolisoiden kesken eikä tasinkoa olisi tullut maksaa. Tärkeä asia avioehdon laatimisen tai laatimatta jättämisen osalta on, että puolisoilla on tieto siitä, miten omaisuus avioliiton päättyessä jaetaan. Jos puolisoiden tarkoituksena on, että omaisuus jaetaan esimerkissä kuvatulla tavalla, avioehtosopimus ei ole tarpeen. Pirjo ei luultavasti kuitenkaan pitänyt osi- tuksen lopputulosta oikeudenmukaisena. Myös Pirjon vanhemmilla olisi ollut mahdollisuus testamentilla määrätä, että Pirjon puolisolla ei ole avio-oikeutta heiltä perintönä tulleeseen omaisuuteen. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja molempien puolisoiden on allekirjoitettava se. Sopimus on päivättävä ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi allekirjoituksillaan. Tämän jälkeen avioehtosopimus on jätettävä rekisteröitäväksi maistraattiin. Avioehtosopimusta voidaan muuttaa tekemällä uusi sopimus ja rekisteröimällä se maistraattiin. Avioliiton aikana tehty sopimus tulee voimaan siitä hetkestä alkaen kun sopimus rekisteröidään maistraatissa. Ennen avioliittoa tehty ja rekisteröity avioehtosopimus tulee voimaan avioliiton solmimisesta lähtien. Eniten mielipahaa aiheutuu, jos osituksen lopputuloksena on, että koko elämänkaaren varallisuudella laskien tosiasiassa köyhempi puoliso joutuu maksamaan rikkaammalle. Tämän vuoksi on usein tarkoituksenmukaista keskustella avioehdosta ja sen laatimiseen liittyvistä asioista lakimiehen kanssa hyvissä ajoin. • LISÄTIETOA Metsänhoitajaliiton jäsenille yksityisoikeudellista puhelinneuvontaa antanut Juridia Bützow on liittynyt kansainväliseen Eversheds-asianajotoimistojen verkostoon. Samalla yhtiön nimi on muuttunut ja vastedes se on Asianajotoimisto JB Eversheds Oy. Jäsenpalvelut säilyvät ennallaan ja toimisto entisessä, kotimaisessa omistuksessa. Asianajotoimisto JB Eversheds Oy on Suomessa ainoa asianajotoimisto, jolla on toimisto viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Eversheds on yksi maailman johtavista asianajotoimistobrändeistä. Sillä on 57 toimistoa 31 maassa Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa. METSÄNHOITAJA 1•2015 | 27 profiili Silja Pitkänen Seppo Samuli Nimi: Olli Laitinen Valmistunut: MMM, metsäteknologia, 1987 Työpaikka: Metsä Forest, kehitysjohtaja Tarvitsemme rohkeutta kehittyä ja onnistua Motto: Muutosta ei voi estää, mutta sen suuntaan voi vaikuttaa. ”Muuta pysyvää ei ole kuin muutos. Sitä ei kannata vastustaa, vaan mennä mukana. Mutta aina kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että asiat muuttuvat oikeaan suuntaan”, sanoo Olli Laitinen. O lli Laitinen on seurannut metsäalaa saman työnantajan palveluksesta kolme vuosikymmentä. Tänä aikana alalla on tapahtunut paljon. ”En ymmärrä ollenkaan sitä ajatusta, että olisimme jotenkin vanhanaikaisia. Koko minun työurani ajan metsäala on ollut voimakkaasti kehittyvä ja huipputeknologiaa hyödyntävä ala”, Laitinen sanoo. OPPIMISKÄYRÄ EI KATKEA Laitinen palkattiin Metsäliittoon tekemään gradua vuonna 1984. Samaan aikaan silloiselle hankintaosastolle hankittiin ensimmäinen mikrotietokone, jonka käyttö Laitinen pyydettiin opettelemaan. Yksi ensimmäisiä titteleitä oli tietojenkäsittelyn kehittämismetsänhoitaja. Muutaman pääkonttorilla gradun ja tietokoneiden parissa vietetyn vuoden jälkeen Laitinen lähti puunhankinnan operatiivisiin tehtäviin Äänekoskelle. ”Keski-Suomi oli hyvä paikka opetella hommia. Se oli Metsäliiton kehittämisalue ja puulle oli kova imu. Töihin perehtyminen tapahtui varsin luontevasti kokeneen korjuuammattilaisen rinnalla”, Laitinen kertoo. Laitisen seuraava asemapaikka oli Seinäjoki. ”Pohjanmaalla asioista keskusteltiin suoraan ja kattavasti ennen päätöksentekoa. Kun asiat oli sovittu, lähdettiin tosissaan hommiin”, Laitinen kertoo. 2000-luvun alussa Laitinen siirtyi Savonlinnaan, jossa puun hankintamäärät kasvoivat tehdasinvestointien imussa. Parinkymmenen eri puolilla Suomea vietetyn vuoden jälkeen Laitinen palasi takaisin Espoon pääkonttorille ja toimii nyt Metsä Forestin kehitysjohtajana. Toimenkuvaan 28 | METSÄNHOITAJA 1•2015 kuuluu puunhankinnan kehityshankkeet. Erityisen hyödyllisenä koko metsäalan kannalta Laitinen näkee erilaiset yhteistyöhankkeet yritysten, Metsätehon, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Työtehtävien vaihtuminen on pitänyt Laitisen motivoituneena. ”Liian pitkä aika samassa työssä tekee siitä rutiinia, johon hiljalleen turtuu”, Laitinen sanoo. ”Olen joutunut koko ajan opettelemaan uutta. Totta kai uuden oppiminen vaatii panostamista, mutta se myös antaa hyvin paljon.” JATKUVAA PARANTAMISTA Uran alkuaikoina 80-luvun puolivälissä puunkorjuun koneellistuminen kävi kuumana. ”Vuonna 1988 Keski-Suomen hankinta-alueella koneellisen hakkuun osuus oli noin 50 prosenttia ja paria vuotta myöhemmin jo lähes 90 prosenttia”, Laitinen muistelee. Motokorjuun yleistyminen ja tietojärjestelmien hyödyntäminen korjuun suunnittelussa sekä laatu- ja määräseurannassa tehostivat puunhankintaa valtavasti. Muutos ei aina ollut täysin kivutonta. ”Vaikka välissä on ollut vaikeitakin aikoja, koko ajan on ollut selkeä tahtotila mennä eteenpäin”, Laitinen sanoo. Laitinen uskoo jatkuvaan parantamiseen. Hän toivoo metsätalouden tehostuvan muun muassa yhteisten tietojärjestelmien ja metsävaratietojen käytön kehittymisellä. Teollisuuden metsänhoitajien toissa syksyn opintomatkalla Uruguayhin Laitinen pääsi näkemään läheltä viljelymetsätaloutta. ”Suomessa on upeat talousmetsät, mutta on tässä vielä opittavaakin. Meillä on kaikki kilpailukyvyn elementit olemassa, mutta tehokkuutta ja tuottavuutta täytyy parantaa koko ajan.” USKOA OMAAN OSAAMISEEN ”Materiaaliköyhtyvässä maailmassa puusta valmistettavia tuotteita tarvitaan yhä enemmän. Suomen metsät eivät jää käyttämättä, kunhan vain metsiä hoidetaan hyvin ja kilpailukyvystä pidetään huolta”, Laitinen muistuttaa. Alalle tarvitaan kuitenkin tuoreita kykyjä. Heidän houkuttelemisekseen pitäisi kertoa rohkeammin siitä, kuinka hyvin asiat ovat. ”Ollaan ylpeitä siitä, että työskentelemme tällaisella tulevaisuuden alalla.” Myös yksilötasolle Laitinen peräänkuuluttaa uskallusta. ”Omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin pitää uskoa ja tuoda omat ajatukset rohkeasti esille.” Metsäalan opiskelijoille Laitinen haluaa antaa neuvon, joka on vienyt häntä itseään eteenpäin: ”Kannattaa mahdollisimman pian uran alussa pyrkiä kentälle konkreettisiin hommiin. Se tuo valmiutta myös päällikkötehtäviin.” HYVINVOINTIA BIOTUOTTEISTA Metsä Group päättää kevään aikana, rakennetaanko Äänekoskelle uusi biotuotetehdas. Tehtaasta tulisi niin kutsuttu teollinen ekosysteemi, jossa päätuotteen sellun lisäksi myös prosessin sivuvirrat on tarkoitus hyödyntää erilaisiksi biotuotteiksi. Laitisen mielestä biotuotetehdasinvestointi symboloisi koko Suomen elinkeinoelämän muutosta tuomalla siihen kaivatun piristysruiskeen. ”Aika on nyt kypsä uuden luomiselle. Nokia nosti meidät edellisestä lamasta, nyt metsäteollisuudella on mahdollisuus olla Suomen tulevan nousun ja hyvinvoinnin varmistajana”, Laitinen uskoo. • Laitisen vapaa-aika jakautuu vuodenkierron mukaan kolmen harrastuksen välillä. Syyskuussa alkava metsästyskausi vie metsään kanalintujen, hirvien ja Viron villisikojen perään. Tammikuussa metsästys vaihtuu hiihtolatuihin ja huhtikuussa siirrytään golf-kentille. METSÄNHOITAJA 1•2015 | 29 kerro lustolle henkilöuutiset Sari Jantunen Amanuenssi, Lusto - Suomen Metsämuseo TUONEN SATOA TIMO KILPELÄINEN, LUSTO Pauli Johannes Nyholm 18.6.1922 – 31.10.2014 Erkki Juhani Närä 24.9.1933 – 5.12.2014 Otto Antero Kekkonen 6.2.1936 – 19.12.2014 Osaisitko auttaa esineeseen liittyvien tietojen täydentämisessä? Oletko nähnyt tai kenties jopa käyttänyt Curtaa työssäsi? Millaisena työvälineenä muistat Curtan? Millaisia tarinoita ja muistoja esineen käyttöön liittyy? Kerro tietosi Lustolle, [email protected]. KUKA KÄYTTI CURTAA? Luston esinekokoelmassa on pienikokoinen mekaaninen laskukone Curta (E93089:543), joka on saatu museoon Metsäntutkimuslaitoksen Helsingin keskusyksiköstä vuonna 1993. Maailman ensimmäiseksi taskulaskimeksi kutsutun laitteen tyyppihistoria, eli aika suunnittelusta vuonna 1951 tai 1952 tapahtuneeseen valmistukseen tunnetaan jo hyvin, mutta valmistuksen ja museoimisen väliin jäävät noin neljä vuosikymmentä ovat edelleen hämärän peitossa. KEKSELIÄS CURTA Curta on sylinterimuotoiseksi rakennettuun yhteen/vähennys-rumpulaskuriin perustuva laite, jolla voidaan suorittaa kymmenjärjestelmässä yhteen- ja vähennyslaskuja, kerto- ja jakolaskuja sekä muita funktioita, jotka voidaan muuntaa tai likiarvoistaa edellä mainituiksi laskutehtäviksi. Wieniläinen Curt Herzstark viimeisteli laitteen suunnitelmat ollessaan 2. maailmansodan aikana vangittuna keskitysleirille. Sodan jälkeen laskimen valmistus aloitettiin maan kuninkaallisten vaikutuksesta Liechtensteinissa, Contina AG Mauren -yrityk30 | METSÄNHOITAJA 1•2015 sessä. Curtia valmistettiin 1948–1970 välisenä aikana kaikkiaan noin 150 000 kappaletta. Luston Curta on aito ja autenttinen sekä tavanomainen ja tunnistettava Curta I -laskintyypin alkupään tuotannon esimerkki. Metsämuseoon ei tuhansien metsäalaan liittyvien esineiden joukossa ole kuitenkaan päätynyt kuin tämä yksi ja ainoa Curta, ja siksi voidaan epäillä sen olleen potentiaalisena käyttöaikanaan, 1950-luvun alusta 1970-luvun alkuun metsäalalla kuitenkin vain vähän hyödynnetty laite. Curta on lisäksi poikkeuksellisen hyväkuntoinen eikä siinä ole käytöstä kertovia jälkiä. Siksi esine ei ilman lisätietoja vakuuta museon näkökulmasta esimerkkinä metsässä liikkuvien ammattilaisten tavanomaisesta työvälineestä. Laskinten historiaa tuntevien mielestä Curta on epäilemättä historiallisesti merkityksellinen, onhan se laskinalan kehitystä koon, muodon ja toimintamekanismin kautta aivan uuteen suuntaan vienyt ensimmäinen todellinen ”taskulaskin”, joka vapautti laitteen käyttäjät työskentelemään toimiston ja siellä olevien työvälineiden rajoitusten kahlehtimatta. Curtan seikkailuntäyteinen syntyhistoria natseineen, keskitysleireineen ja Liechtensteinin prinsseineen sekä vahva sidos Eurooppaa koetelleeseen toiseen maailmansotaan ja edelleen jälleenrakennuskauden teollistumiseen on myös omiaan antamaan sille historiallista hehkua. Luston näkökulmasta tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan metsähistoriaa ja -kulttuuria tallentavalle museolle on tärkeää pystyä todistamaan kokoelmissa olevan esineen yhteys ja merkitys metsäalaan. Siksi kaikki lisätieto, mitä tästä elämyksellisestä, huolellisesti valmistetusta ja elegantisti toimivasta hienomekaanisesta laitteesta voidaan saada, vahvistaa tämän ”kaikkien aikojen kekseliäimmäksi laskukoneeksi ja sivilisaatiomme kallisarvoisimmaksi aarteeksi” nimitetyn esineen asemaa myös valtakunnallisen metsämuseon kokoelmissa. www.lusto.fi Tutustu Luston museokokoelmiin: www.kantapuu.fi Muistokirjoitus luettavissa verkossa www.metsanhoitajat.fi/ liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset *) MERKKIPÄIVÄT • Päivämäärä/Nimi/Ikä 4.4.1965 5.4.1925 6.4.1935 6.4.1965 8.4.1965 9.4.1965 10.4.1965 14.4.1955 14.4.1965 15.4.1955 15.4.1965 23.4.1925 23.4.1940 23.4.1955 24.4.1955 29.4.1965 30.4.1965 2.5.1925 3.5.1965 4.5.1945 7.5.1935 8.5.1965 9.5.1930 11.5.1935 25.5.1955 1.6.1965 4.6.1940 5.6.1955 5.6.1965 8.6.1955 9.6.1955 10.6.1945 13.6.1945 14.6.1940 15.6.1935 16.6.1930 17.6.1965 20.6.1955 20.6.1955 20.6.1965 22.6.1945 27.6.1925 28.6.1935 29.6.1955 Forss Eero Matti Tapio Kesäläinen Veijo Vilho Lilja Timo Ilmari Alhojärvi Eija Irmeli Laitinen Jarmo Kalervo Hypén Harri Tuomas Pohja Heikki Juho Tapani Kokkonen Anna-Maija Borgström Heli Mirjam Ropo Markku Olavi Siekkinen Virpi Pia Helena Salmi Yrjö Heikki Kivimaa Timo Juhani Mantere Jyrki Antero Koukku Aapo Olavi Vehmasto Aino-Elina Kettula Kaisa Tellervo Hyvärinen Paavo Eero Johannes Leinonen Timo Juhani Nakari Lauri Kauko Aukusti Ebeling Jaakko Juhani Häkkinen Pekka Antero Arponen Pellervo Heino Eero Emil Korsulainen Esko Tapani Ali-Raatikainen Antti Juhani Koskinen Raimo Kari Onttinen Sirpa Kristiina Pouta Eija Sinikka Repo Seppo Antero Määttä Pauli Kalevi Kokko Seppo Kalevi Klen Antti Olavi Tapio Rönkkö Pekka Eemeli Lindroos Heikki Juhani Johansson Pentti Harald Miina Jari Kalervo Nuutinen Kaisa Kyllikki Vesterinen Aira Tuulikki Haakana Helena Marjatta Rautanen Juha Risto Ilmari Torikka Yrjö Georg Karjula Esa Kustaa Vainikka Ari Pekka 50 90 80 50 50 50 50 60 50 60 50 90 75 60 60 50 50 90 50 70 80 50 85 80 60 50 75 60 50 60 60 70 70 75 80 85 50 60 60 50 70 90 80 60 NIMITYKSIÄ Metsänhoitaja Tiina Rytilä on nimitetty maa-ja metsätalousministeriön valtiosihteeriksi. Krista Kimmo on nimitetty Metsä Groupin Metsä Forestin viestintäpäällikköksi. Ympäristötekniikan DI, metsänomistaja, partiolainen, maailmankansalainen, maailmanparantaja, äiti. Kestävän tulevaisuuden tekijä Ehdolla Oulun vaalipiirissä. Tule mukaan kampanjaan: [email protected] tai tue: siljakeranen.fi/lahjoita siljakeranen.fi #silja2015 Ilmoituksen maksaja: Silja Keräsen tukiryhmä Työssä käyvistä 12 prosenttia suostuu korvauksettomiin ylitöihin. mikäfiilis.fi Koulutuskalenteri 2015 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, [email protected], puh. (09) 2511 1660. Koulutukset ovat jäsenille ilmaisia mutta peruuttamatta jätetystä poissaolosta peritään sakkomaksu. u Koulut AKAVAN ESIMIESAAMUT Oulu 12.3.2015 Kajaani 7.5.2015 Rovaniemi 22.5.2015 TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo 8.30–16.00 Jyväskylä 11.3. Joensuu 13.2. Helsinki 20.3. Turku 21.3. s Työeläm ä KASVUALAT – PIILOTYÖPAIKAT klo 16.30–20.00 Oulu 24.9. Helsinki 30.9. Kuopio 4.11. TYÖHAASTATTELU 14.30–16.00 webinaari 29.10.2015 Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta www.metsanhoitajat.fi/urapalvelut/koulutuskalenteri MAALI
© Copyright 2024