Työpäivä Laosissa - Metsänhoitajaliitto ry

Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 1/2015
6
Biotalous
RATKAISEE GLOBAALEJA
ONGELMIA
14
METSÄISET EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAAT
Eduskuntavaalit 19.4.2015
18
JÄSENISTÖN PALKAT
Työmarkkinatutkimuksen
tuloksia 2014
28
PROFIILI
Olli Laitinen uskoo
metsäalan tulevaisuuteen
Pääkirjoitus
 Johanna Hristov
sisältö
1 | 2015
Päätoimittaja
Hyvää muutosta etsimässä
Myös ammattijärjestökentässä on tapahtumassa
muutoksia. Pääosin SAK:laiset ja STTK:laiset liitot ovat
käynnistäneet selvityksen tavoitteena uuden keskusjärjestön
perustaminen. Metsänhoitajaliiton hallitus pitää itsenäistä
Akavaa ja Akavaan kuulumista edelleen jäsenistön edunvalvonnan kannalta tärkeänä eikä siten osallistu
keskusjärjestöhankkeeseen.
Huolimatta palkansaajakeskusjärjestöjen lukumäärästä, on
yhteistyö niiden välillä jatkossakin tärkeää. Työnantajat ovat
vahvasti järjestäytyneitä omiin liittoihinsa ja järjestäytymisaste
lähentelee sataa. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä
ponnistettiinkin vuoden vaihteessa Mikä fiilis –kampanjalla,
jonka tavoitteena on korostaa järjestäytymisen tärkeyttä ja
nostaa palkansaajien järjestäytymisastetta. Sillä myös työelämä
muuttuu ja tässä muutoksessa pärjääminen edellyttää sitkeän
edunvalvonnan lisäksi myös palkansaajien yhteistyötä. Omaan
ammattijärjestöön kuuluminen on ensimmäinen askel kohti
parempaa työelämää.
6
12
TÄSSÄ NUMEROSSA
6 BIOTALOUS RATKAISEE GLOBAALEJA ONGELMIA
Suomen orastavasta biotaloudesta noin
puolet on metsäbiotaloutta
12 TYÖPÄIVÄ LAOSISSA
Metsänhoitaja Juha Anttila työskentelee
aluejohtajana Xeponissa.
15 LUONNONVARAKESKUS TÄHTÄÄ MONIPUOLISEMPAAN
BIOTALOUDEN JA LUONNONVAROJEN TUTKIMUKSEEN
Neljä organisaatiota yhdistyi. Niistä muodostettu
Luke on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos.
ILMESTYMISAJAT
Viikot 10, 22, 39, 50
KANNEN KUVA
Sitra, kuvassa Eeva Hellström
TILAUSHINTA
35 € kotimaassa
KIRJAPAINO
PunaMusta Oy
PL 99, 80141 Joensuu
ISSN 0355-7596
JULKAISIJA
Metsänhoitajaliitto ry
Forstmästareförbundet rf
TOIMITUS
Päätoimittaja Johanna Hristov
[email protected]
OSOITE
Salomonkatu 17 B, 10. krs
00100 Helsinki
2 | METSÄNHOITAJA 1•2015
OSOITTEENMUUTOKSET JA
ILMOITUKSET
Päivi Toivonen
puh. (09) 6840 8111
[email protected]
ULKOASU JA TAITTO
Total Layout Oy
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti.
Eduskuntavaalit pidetään 19.4.2015. Tutustu
metsäisiin ehdokkaisiimme.
Metsänhoitaja-lehti
on painettu puhtaalle
kierrätyskelpoiselle
puukuidulle.
Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara.
16 METSÄNHOITAJAT EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAINA
PEFC/02-31-151
18 JÄSENISTÖN PALKAT 2014
Työmarkkinatutkimuksen tuloksia.
20 ELÄKEKATTO EI TOISI HYVÄÄ
PALKANSAAJALLE – PÄINVASTOIN
Tavallisen palkansaajan kannalta eläkekatto
olisi haitallinen. Miksi?
28
VAKIOPALSTAT
4 LIITTOPALSTA
Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia
65. VUOSIKERTA
18
SHUTTERSTOCK
Iso osa meistä tekee työtä muutosten
keskellä. Metsäalalla rakennemuutos on
jyllännyt jo jonkun aikaa. Nyt biotalous tuo
valoa tunnelin päähän ja metsäalalla on
hyvää pöhinää. Metsänhoitajaliiton jäsenet
sijoittuvat työelämässä yhä laajemmin
metsäalalle ja sen ulkopuolelle. Me täällä
liitossa autamme jäseniämme kaikkialla
työelämää koskevissa kysymyksissä.
Vuoteen 2015 osuu muutamakin iso
organisaatiouudistus, joista jäsenistöämme koskettavat etenkin
Luonnonvarakeskuksen ja Tapio Oy:n perustaminen sekä Suomen
metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten uudistaminen. Myös
käynnissä olevat muutokset niin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, Ely-keskuksissa kuin monissa muissakin organisaatioissa vaikuttavat jäseniimme. Muutoksessa pärjääminen vaatii
yksilötasolla rohkeutta ja edunvalvonnan puolella sitkeyttä.
Muutoksessa oman ammattijärjestön tuki on kullan kallis.
23
OPISKELIJA
Liitosta apua työnhakuun
24 METSÄNHENKI
Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Seppo Leinonen
25 PAKINA
Liitoshulinat
26 LAKIPALSTA
Onko avioehtosopimus tarpeellinen?
28 PROFIILI
Metsä Forestin kehitysjohtaja Olli Laitinen uskoo
metsäalan tulevaisuuteen.
30 KERRO LUSTOLLE
Kuka käytti Curtaa?
31 HENKILÖUUTISET
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 3
liittopalsta
Palstalla Metsänhoitajaliiton
ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa.
Lisätietoa mento­
roinnista on Metsänhoi­
tajaliiton verkkosivuilla
www.metsanhoitajat.fi/
urapalvelut/mentorointi
VUOROTTELUVAPAAN
työhistoriavaatimus piteni
Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.
Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti
tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto
lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta.
Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammattitai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän
työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai
yli 55-vuotias.
KORVAUS PYSYY ENNALLAAN
KURSSILOUNAITA
H63 Helsingin Suomalainen Klubi,
Kansakoulukuja 3 A, 5 krs.
ke 18.3.2015 klo 12.00
4 | METSÄNHOITAJA 1•2015
Mikä ennakkoluuloton ja näkyvä metsäalaan liittyvä teko
ansaitsee mielestäsi tunnustusta?
Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsevat Vuoden metsätekopalkinnolla henkilön, ryhmän tai organisaation teosta, joka edistää
metsätaloutta tai yleistä tietämystä Suomen metsistä. Palkinto
voidaan myöntää myös aloitteellisuudesta tai Metsänhoitajaliiton
toiminnan edistämisestä. Palkinto on myönnetty vuosittain
vuodesta 1995 lähtien.
Vuonna 2014 Vuoden metsäteko -palkinto myönnettiin verkossa
Openmetsälle. Openmetsä, nimensä mukaan, on sekä avoin että
opetuskäyttöön tarkoitettu oppimisympäristö, joka kokoaa ja jakaa
metsiin liittyvää asian­tuntijatietoa.
Lähetä kirjallinen ehdotus palkinnon saajasta perusteluineen
Jukka Sippolalle 15.3.2015 mennessä ([email protected]).
Aiemmat Vuoden metsäteko -palkinnot luettavissa
Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: www.metsanhoitajat.fi/liitto/
vuoden-metsateko
SHUTTERSTOCK
Mentorointi on hyvä apu urasuunnitteluun ja oman osaamisen tunnistamiseen.
Edellytyksenä onnistuneelle mentorointikokemukselle on omien tavoitteiden tunnistaminen ja työstäminen sekä mentoroitavan
oma aktiivisuus. Siksi menetelmänä mentorointi sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin.
Mentorointiohjelma on saanut siihen
osallistuneilta erinomaista palautetta.
Metsänhoitajaliitto on tarjonnut
mentorointia jäsenilleen vuodesta 2000.
Haku syksyllä 2015 alkavaan ohjelmaan on
nyt käynnissä. Jos haluat mukaan ohjelmaan,
lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi
Metsänhoitajaliitoon Johanna Hristoville
([email protected])
viimeistään 23.3.2015. Kerro hakemuksessasi
miksi haet ohjelmaan ja mitä siltä odotat
sekä millaisia toiveita sinulla on mentorisi
työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi
myös ansioluettelo.
Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia
mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta.
Myös halukkaat mentorit voivat ilmoittautua
Johannalle.
EHDOTA VUODEN METSÄTEKOA
SHUTTERSTOCK
MENTOROINTI ON VÄLINE OMAN
OSAAMISEN TUNNISTAMISEEN
Vuorotteluvapaan kesto nousee 100−360 kalenteripäivään. Vapaan saa edelleen käyttää
miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan välillä viisi
vuotta töissä.
Myös vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan. Korvauksen
suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä
työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.
Lakimuutokset eivät koske vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vapaasta
on sovittu ennen syyskuun 2014 alkua. Näissä tapauksissa vuorotteluvapaan ehdot
määräytyvät sopimuksen tekohetken lainsäädännön mukaisesti.
Metsänhoitajaliiton
urapalveluista apua
työnhakuun
Etsitkö työtä? Olethan huomannut, että voit seurata uusimpia avoimia työpaikkoja Metsänhoitajaliiton urapalveluiden Facebook-sivulla.
Käy tykkäämässä sivusta, niin saat uusimmat työpaikat näkymään
omalla etusivullasi. Urapalveluiden Facebook-sivu on avoin eikä sen
katselu edellytä Facebook-tunnuksia.
Työnhaussa on tärkeää, kuinka oma asiantuntijuus ja osaaminen
tuodaan esille. Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden
saada kommentteja ansioluettelosta ja työhakemuksesta. Palvelu
toimii sekä suomeksi että englanniksi. Kommentit annetaan 10 työpäivän sisällä sähköpostin saapumisesta. Palvelu tarjoaa ulkopuolisen
näkemyksen siitä, minkälaisen vaikutelman hakuasiakirjat hakijasta
antavat.
Suomenkieliset kommentit antaa luottamuksellisesti uraohjaaja
FM, YTM Satu Roos. Englanninkieliset kommentit antaa Kevin Gardner,
jolla on ammattiyhdistystausta Englannista, ja joka on toiminut jo
vuosia englannin opettajana Suomessa.
Lähetä asiakirjat word tai rtf-muotoisina (ei pdf) osoitteeseen [email protected]. Tallenna ansioluettelo jäsennumerollasi
ja työhakemuksesi omalla nimelläsi. Lähetä myös työpaikkailmoitus
tai linkki, jos mahdollista. Jäsennumero osoittaa, että olet oikeutettu
palvelun käyttöön.
Apua työnhakuun saat myös koulutuskalenterin koulutuksista.
Vuonna 2015 tarjolla on mm. Työnhakupäivä luonnontieteilijälle sekä
kasvualat – piilotyöpaikat-koulutus.
Lisätietoa urapalveluista Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla
www.metsanhoitajat.fi.
URALLA ETEENPÄIN!
Tiedä, mistä työpaikka löytyy – treenaa taidot työhaastatteluun.
Tervetuloa liittojen uratilaisuuteen kuulemaan ja treenaamaan,
miten pääset uralla eteenpäin! Tilaisuudessa kuulemme työnhaun
asiantuntijan vinkkejä siitä, mistä työpaikkoja löytyy sekä pääsemme harjoittelemaan vuorovaikutusta työhönottotilanteessa.
Lopuksi verkostoidumme kuohuvan ääressä ja vastavalmistuneilla
on mahdollisuus saada Kansainvälinen metsänhoitaja -merkki
Tarjoamme sinulle laadukkaan ura-asioihin keskittyvän
tilaisuuden, jonne toivomme sinun osallistuvan ja tuovan mukanasi
henkilön, joka ei vielä ole ammattijärjestömme jäsen. Tilaisuuden
avulla haluamme kertoa myös kaverillesi, mitä iloa ja hyötyä on
alasi työmarkkinoita tuntevan ammattijärjestön toiminnasta.
Aika ja paikka: Keskiviikkona 3.6. klo 17, Vanha Ylioppilastalo,
Mannerheimintie 3, Helsinki
Kohderyhmä: Vastavalmistuneet ja valmistumisen kynnyksellä
olevat Agronomiliiton, Luonnontieteiden Akateemisten Liiton,
Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton
jäsenet sekä heidän kaverinsa.
Tilaisuus on maksuton ja mukaan pääsee 100 nopeinta.
Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivujen tapahtumissa.
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 5
SHUTTERSTOCK
 Mia Hemming
Biotalous
ratkaisee globaaleja ongelmia
Suomi on matkalla kohti bio­taloutta.
Biotalous ei kuitenkaan tule
vääjäämättä: tarvitaan toimia ja on
purettava joitakin esteitäkin.
K
ehittämispää llik kö Jussi
Manninen työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo, että
biotalous on talouden seuraava
aalto. Talouskasvu tulee tulevaisuudessa biotaloudesta.
– Biotaloudessa tavoitellaan edelleen
talouskasvua. Mutta kasvu ei tule enää
uusiutumattomien raaka-aineiden kustannuksella, sillä biotalouden perusta on uusiutuvissa luonnonvaroissa. Biotalous tarkoittaa myös sellaisten liiketoimintojen lisääntymistä, jotka eivät perustu raaka-aineiden
käyttöön. Toisin sanoen esimerkiksi koulutus- ja konsultointiosaamisesta sekä teknologiaosaamisesta ja osaamisen viennistä
tulee lisäarvoa, Manninen luettelee.
Puunjalostus, kemia, energia, rakentaminen, teknologia, ravinto ja hyvinvointipalvelut ovat keskeisiä aloja biotaloudessa.
Tällä hetkellä biotalouden osuuden Suomen
viennistä arvioidaan olevan 26 prosenttia ja
työllisistä 13 prosenttia.
Esimerkiksi kemianteollisuudessa ollaan
hyvin aktiivisia ja innovatiivisia keksimään
6 | METSÄNHOITAJA 1•2015
"Biotaloudessa tavoitellaan edelleen talouskasvua,
mutta kasvu ei enää tule uusiutumattomien
raaka-aineiden kustannuksella. Myös sellaisten
liiketoimintojen, jotka eivät perustu raakaaineiden käyttöön, kuten koulutus, konsultointi- ja
teknologiaosaaminen, lisäarvo kasvaa."
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 7
SITRA
Biotalouden tuotteet
"Väestönkasvun, luonnonvarojen niukkuuden
ja ilmastonmuutokset aiheuttamat ongelmat
vaativat radikaalia muutosta. Biotalouden ydin
ei ole biomassojen jalostuksessa vaan globaalien
ongelmien ratkaisemisessa."
Ioncell-kuidusta voi valmistaa esimerkiksi asusteita. Ioncell on
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun tutkimusryhmän
kehittämä kuitu. Sen materiaalina käytetään suomalaisista sellutehtaista saatavaa koivuperäistä selluloosaa. Uusiutuvan luonnonmateriaalin kasvattamiseen ei tarvita kasteluvettä ja viljelymaata.
Eeva Hellströmin mielestä Suomessa ajatellaan, että biologiset resurssimme sekä
biotuotejalostus- ja bioteknologiaosaamisemme ovat biotalouden menestystekijät.
Hellström kuitenkin huomauttaa, että menestykseen tarvitaan lisäksi
kokonaisvaltaisten kestävien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä.
mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia
luonnonvaroja tuotteissa. Puurakentaminen on lähtenyt hyvään nousuun, mikä on
loistava esimerkki biotaloudesta. Sementin
valmistushan kuluttaa runsaasti energiaa ja
vapauttaa hiilidioksidia, kun taas puu sitoo
rakenteisiinsa ilman hiilidioksidia.
– Suomen orastavasta biotaloudesta
noin puolet on metsäbiotaloutta. Uusiutuva
kotimainen resurssivaranto ja kestävän
metsätalouden perinteet ovat Suomen metsäpohjaisen biotalouden vahvuuksia. Johtava
asiantuntija, metsänhoitaja Eeva Hellström
Sitrasta lisää nopeasti kehittyvät teknologiat
metsäpohjaisen biotalouden edellytyksiin.
– Myös käynnissä oleva rakennemuutos
metsäteollisuudessa vahvistaa metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia. Lisäksi
puun globaali kysyntä raaka-aineena todennäköisesti nousee pitkällä tähtäimellä, Hellström mainitsee.
SEKTORIAJATTELUSTA PÄÄSTÄVÄ EROON
Kansallisen vahvan metsäosaamisen perustalle on hyvä lähteä yhteistyössä kehittämään uudenlaista osaamista, teknologioita
ja ratkaisuja. Jussi Manninen korostaa, että
biotalouteen siirtyminen edellyttää vanhojen sektorirajojen häviämistä.
8 | METSÄNHOITAJA 1•2015
– Esimerkiksi metsä- ja energiateollisuus
ovat jo hyvin limittäisiä aloja. Energiateollisuus on myös hyvin lähellä kemianteollisuutta. Kaikilla toimialoilla on haettava
kumppanuuksia läheltä ja kaukaa, unohtamatta hallintoa, tutkimusta ja koulutusta,
Manninen huomauttaa.
Eeva Hellström kuvaileekin biotalouden
yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi biopohjaisten sivuvirtojen käyttämistä toisten paikallisten tuotantoprosessien raaka-aineina.
Esimerkiksi hän nostaa biokaasulaitoksen,
joka hyödyntää läheisen kasvihuoneen ja
kalankasvattamon jätteitä sekä muita jätteitä. Laitos tuottaa lähiyhteisölle lämpöä
ja sähköä, sekä lannoitteita viljelijöille ja
kasvihuoneille.
– Metsäsektorillakin pitäisi luoda yhteistyöketjuja muiden bioalan toimijoiden
kanssa. Esimerkiksi Äänekoskelle suunniteltavan sellutehtaan ympärille kaavailtu
yritysten toiminnallinen kokonaisuus luo
uudenlaista yhteistyötä sivuvirtojen monipuoliseen käyttöön, Hellström sanoo.
Manninen kehottaa kehittämään metsäalan koulutusta huomioiden monialainen
yhteistyö. Jo opiskeluvaiheessa tulisi sisäistää, minkälaisia mahdollisuuksia metsä
tarjoaa.
– Opiskelijoiden tulee edelleen oppia hyödyntämään metsää mahdollisimman paljon,
mutta kestävästi – metsänhoitajat ovat tärkeimmän luonnonvaramme vartijoita. Metsänhoitajien on myös tulevaisuudessa vaalittava lisäksi metsän virkistys- ja luontoarvoja.
Hellströmkin vahvistaa, että tulevaisuuden metsänhoitajilta edellytetään kykyä
tarkastella kokonaisuuksia. Uusiutuvien
luonnonvarojen tuotanto, jalostus, kulutus,
varastointi, kierrätys ja luontoon palauttaminen ovat yhtä tärkeitä osa-alueita biotaloudessa. Yhden vaiheen toimijan täytyy
mahdollistaa seuraavan vaiheen toimenpiteiden kestävyys.
Uusissa puukengissä on hyödynnetty traditionaalista puuntaivutustekniikkaa. Wave-kenkien
pohjat valmistetaan huonekalutehtaassa ja kengät kootaan käsityönä. Muotoilija Marita Huurinainen sai vuonna 2009 Ornamo Design Award
-palkinnon Wave-mallistonsa ansiosta. Puuta
käytetään yleisesti ottaen jalkinemateriaalina
nykypäivänä melko vähän, lähinnä kiiloina ja
korkoina.
RATKAISUJA GLOBAALEIHIN
HAASTEISIIN
Muitakin haasteita, tai näkökulmasta riippuen kehittämismahdollisuuksia, liittyy
biotalouden edellytyksiin. Eeva Hellström
nostaa esimerkiksi, että tarvittaisiin panostuksia myös kestävään ainekiertoon. Kiertoa
pitäisi muun muassa saada useammin suljettua niin, että ei syntyisi lainkaan jätettä.
– Ei riitä, että vaikkapa puu on kasvatettu kestävästi. Täytyy myös katsoa,
miten sitä puuta käytetään. Lisäksi pitäisi
varmistaa, että kuitu kiertäisi tuotannossa
Biofore-konseptiautossa on lämpömuotoiltavasta puumateriaalista
valmistettu matkustamon lattia, keskikonsoli, mittariston kaaret ja
ovipaneelit. Valtaosa perinteisesti muovista valmistetuista osista on
korvattu konseptiautossa UPM:n biomateriaaleilla. Auton ovat suunnitelleet ja valmistaneet Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat.
Puusta ja biohajoavasta muovista valmistettu
Woodcast on myrkytön kipsausmateriaali.
Sitä kehutaan hyvin muotoutuvaksi, ja sitä voi
työstää ilman vettä tai kumihanskoja. Se soveltuu kaikkeen kipsaamiseen. Woodcast-kipsiä ei
tarvitse poistaa röntgenkuvauksen ajaksi. Sen
sanotaan olevan ympäristöystävällisempi ja
helppokäyttöisempi kuin markkinoita nykyisin
hallitsevat kipsausmateriaalit.
Marimekon Allu-mekko on valmistettu liukosellusta. Sitä valmistetaan Stora Enson Enocellin
tehtaalla Suomessa. Liukosellua on esitetty
puuvillan korvaajaksi. Puuvillapeltoja tarvitaan
viljalle, yli puolia maailman puuvillapelloista
keinokastellaan ja puuvillapeltoja myös lannoitetaan suhteellisen paljon. Kerrotaan vielä, että
puuvillan lehdet pudotetaan myrkyttämällä.
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 9
ANTONIN HALAS
Jussi Manninen kertoo, että monet
metsäalan yritykset ovat jo kehittäneet uutta sektorirajoja ylittävää
liiketoimintaa. Puuta hyödynnetään
monipuolisesti biomateriaaleiksi,
biokemikaaleiksi, biopolttonesteiksi
ja bioenergiaksi. Sellutehtaiden biokemikaaleja hyödynnetään edelleen
esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden
valmistuksessa.
10 | METSÄNHOITAJA 1•2015
ja että ei tuhlattaisi biomassaa, Hellström
havainnollistaa.
Hellströmkin korostaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen keskeistä roolia biotaloudessa. Palvelupuolella on paljon kehittämisen varaa ja liiketoimintamahdollisuuksia.
– Uusia palveluja tarvitaan esimerkiksi
luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämisessä, metsänhoidossa ja puunkorjuussa,
raaka-aineen ja sivuvirtojen hallinnassa.
Niitä kaivataan myös uusien biotuotteiden
kehittämiseen.
– Kansainvälisessä biotalouskeskustelussa metsä nauttii vähäistä arvostusta.
Kansainvälisesti biotaloutta tarkastellaan
enemmän maatalouden sekä elintarvike- ja
kemianteollisuuden näkökulmista kuin
metsätalouden.
– Silloin kun oivalletaan metsän tarjoamat
mahdollisuudet biotaloudelle, silloin sitä
arvostetaan. Mutta oivallukset ovat toistaiseksi olleet harvassa.
Hellström vielä muistuttaa, että tarvitsemme biotaloutta globaalien haasteiden
tähden. Väestönkasvun, luonnonvarojen niukkenemisen ja ilmastonmuutokset aiheuttamat
ongelmat vaativat radikaalia muutosta suhteessa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön.
Biomassojen jalostus ei ole biotalouden
ydin vaan globaalien ongelmien ratkaiseminen. Pitkällä tähtäimellä kilpailukyky voi
rakentua vain tälle pohjalle. •
Biotalous ja hyvinvointi
Maailma muuttuu ja me sen mukana. Muutoksen jäsentämisen avuksi Metsähyvinvointihanke on koonnut verkkosivustolleen
www.metsahyvinvointi.fi. Metsäalan tulevaisuus -osioon näkemyksiä asioista, jotka
vaikuttavat metsäalan työn tulevaisuuteen.
Yhteinen tekeminen ihmisten ja alan hyväksi
nostaa metsäalan profiilia ja sitä kautta varmistaa osaavien nuorten halua suunnata alalle.
Sivustolla on katsottavissa Sixten Sunabackan ajatuksia biotaloudesta. Sunabacka
toimii Metsäalan strategisen ohjelman johtajana Työ- ja elinkeinoministeriössä ja esiintyi
Metsähyvinvointi-seminaarissa syksyllä 2014.
– Biotalousstrategian pääteema on
kestävää kasvua biotaloudesta. Biotaloudessa
on kyse enemmästä kuin kestävyyden kolmesta
ulottuvuudesta. Biotaloudella luodaan kestävää hyvinvointia maapallolle, sanoi Sunabacka
seminaarissa.
– Biotalous tehdään yhteistyöllä. Yhteistyön luomisessa on oltava uskallus mennä ulos
sekä metsäalalta, että Suomesta. Biotalouden
tuotannon kasvattamisen avulla on mahdollisuus luoda jopa 100 000 uutta työpaikkaa 2025
mennessä.
Biotalousstrategiaan voi tutustua
Biotalous.fi-sivustolla. Biotalous.fi on kolmen
ministeriön ylläpitämä, suomalaisen biotalouden viestintäportaali. Sivuston tavoitteena
on konkretisoida esimerkein, mitä biotalous
Suomessa tarkoittaa. Biotaloutta edistää
myös Suomen Metsäsäätiön rahoittama Uusi
puu -hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä
ymmärrystä puupohjaisesta biotaloudesta: siitä
millaisia konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja
on jo nyt tarjolla, millainen yhteiskunnallinen
vaikutus nykyisillä tuotteilla on ja millaiset
kasvunäkymät alalla on tulevaisuudessa.
www.metsahyvinvointi.fi
www.biotalous.fi
www.uusipuu.fi
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 11
  Stoorisoppi
Peltometsäviljely on ympäristöystävällinen
maankäyttömuoto, jonka avulla vähennetään
perinteistä kaskiviljelyä ja tuotetaan enemmän
ruokaa kyläläisten tarpeeseen.
LAOS
Työpäivä
Laosissa
XEPON
Metsänhoitaja Juha Anttilan työskentelee alue­
johtajana Xeponissa Laosissa. Hyvä työpäivä on
sellainen, kun kaikki sujuu suunnitellusti.
A
Työnjohtaja Chan Tong (oik.) on merkinnyt pommilöydöksen ja raportoi siitä
räjähteiden raivauksesta vastaavalle Doug McInnesille (vas.). Pommia ei
liikuteta vaan se tuhotaan räjäyttämällä, kertoo Juha Anttila (kesk.)
12 | METSÄNHOITAJA 1•2015
Kutomistaidot siirtyvät Takorin kylässä äidiltä tyttärelle. Monoilla
menee yhden hamekankaan kutomiseen kolme päivää muiden
arkiaskareiden ohessa. Perheen pääelinkeino on riisinviljely.
Peltometsäviljelyssä puurivien välissä
kasvatetaan riisiä. Juha Anttilan
mukaan tropiikissa yksi kuukausi puun
kasvussa vastaa suurin piirtein yhtä
vuotta Suomessa. Eukalyptuspuu kasvaa mittaansa seitsemässä vuodessa.
amulla puoli seitsemältä, kun
aurinko on juuri noussut, metsänhoitaja Juha Anttila harppoo reippain askelin Xeponin
torille.
Xepon sijaitsee Laosin kaakkoisosassa
noin 50 kilometrin päässä Vietnamin rajasta.
Metsäjätti Stora Enso käynnisti siellä puuviljelyn vuonna 2007.
Torikauppa pienessä kyläpahasessa käy
vilkkaimmillaan. Maahan levitetyillä alustoilla on myytävänä tuoreita ruokatarvikkeita: vihanneksia, joesta nostettua kalaa,
eläviä sammakoita ja lähimetsästä pyydystettyjä liito-oravia.
Anttila tunkeutuu väkijoukon läpi vakikahvilaansa juomaan aamukahvia, joka
olomuodoltaan muistuttaa enemmänkin
moottoriöljyä.
Kahvin juotuaan hän suuntaa toimistolle,
jossa hän ensitöikseen ohjeistaa ja lähettää
harjoittelija Simon Edbergin tutkimusryhmineen viljelykselle. Tutkimuksen tavoitteena on eukalyptuspuiden juurikasvustojen
avulla muun muassa selvittää, miten optimoida puiden istutusvälit ja riisin kasvatus.
Nelivedolle onkin käyttöä hankalimmissa
paikoissa, kuten joen ylityksessä.
Työmaalla on käynnissä räjähteiden raivaus. Vaikka Laos ei ollut Vietnamin sodassa
osapuolena, yhdysvaltalaiset pudottivat
sen Vietnamin vastaiselle rajalle yli kaksi
miljoonaa tonnia pommeja, joita löytyy yhä
maaperästä.
- Meidän toiminnassa tämä tarkoittaa sitä,
että maa-alue on ennen mitään muita toimia
raivattava räjähtämättömistä pommeista,
kertoo Anttila.
Ammattimainen räjähteiden raivaus ei ole
niin vaarallista työtä kuin ensi kuulemalta
saattaa vaikuttaa. Yleensä pommit löytyvät
noin viidentoista sentin syvyydestä, eivätkä
aiheuta välitöntä vaaraa, mutta kun niitä
liikutetaan, ne voivat räjähtää.
Paikallisille ihmisille ne voivat kuitenkin
olla vaarallisia. Edelleenkin Laosissa sattuu
viitisenkymmentä onnettomuutta vuosittain: enimmäkseen pojille, jotka löytäessään
pesäpallonkokoisia rypälepommeja alkavat
pelata niillä palloa.
ENSIN RAIVATAAN POMMIT
Juha Anttilan seuraava kohde on Takorin
kylä, joka on yksi Stora Enson yhteistyökylistä. Maanhankinta tapahtuu siten, että
viranomaiset osoittavat yhtiölle peltometsäviljelykseen tarkoitettuja maita, joiden käy-
Sitten Juha Anttila käynnistää maasturinsa
ja lähtee tutustumaan yhteen Stora Enson
metsitystyömaista Nalongmaissa. Työmaat
sijaitsevat vaikeiden kulkuyhteyksien päässä.
PUUN JA RUUAN TUOTANTO
YHDISTYVÄT
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 13
JUHA ANTTILA
• 54 vuotta
• Työskentelee aluejohtajana
Stora Enson palveluksessa
Xeponissa, Laosissa.
• Koulutukseltaan hän on
metsänhoitaja.
• Anttilalla on yli 20
vuoden työkokemus mitä
eksoottisimmista maista, kuten
Indonesiasta, Kiinasta ja PapuaUusi-Guineasta.
• Hänen kotipaikkansa on
Padasjoella. Hänellä on vaimo ja
kolme aikuista lasta.
• Anttilalla on vuokra-asunto maan
pääkaupungissa, Vientianessa,
jossa hän käy joka toinen
viikonloppu. Työviikot hän asuu
hotellissa Xeponissa.
töstä se neuvottelee maat hallitsevan kylän
kanssa.
- Jos pääsemme sopimukseen, me kasvatamme mailla eukalyptuspuita ja maanviljelijät viljelevät yhdeksänmetristen puurivien
välissä riisiä tai muita ruokakasveja, selvittää
Anttila.
Sopimus Stora Enson ja kylän välillä tehdään viideksikymmeneksi vuodeksi. Maaalueiden koko vaihtelee 50-200 hehtaarin
välillä. Yhteensä Stora Ensolla on käytössään
noin 2 000 hehtaaria maita.
Korvaukseksi yhtiö maksaa kylälle kehittämisrahaa noin 260 euroa hehtaarilta. Kylä
päättää rahan käytöstä. Sillä on esimerkiksi
sähköistetty kyliä, rakennettu kaivoja ja
saniteettitiloja sekä parannettu teitä ja
koulutiloja.
- Itse toivoisin, että rahaa käytettäisiin
enemmän lasten koulutukseen, sillä sen
avulla kyläläiset voivat parantaa elintasoaan
pitkällä tähtäimellä.
Stora Enso myös työllistää kyläläisiä metsätöissä, kuten istutuksissa ja hakkuissa. Ja
samalla kun maanviljelijät hoitavat omaa rii-
siviljelmäänsä, he perkaavat puurivistöjä päiväpalkalla. Koska kyläläisten pääelinkeino
on maanviljelys, päivätyöt Stora Ensolla
tuovat heille kaivattua lisätuloa.
KALUSTON KEHITTYESSÄ HUOMIO
TYÖTURVALLISUUTEEN
Iltapäivällä Juha Anttila palaa toimistolle
paperitöihin ja tekee kalustotilauksen tulevia hakkuita varten. Hän tilaa muun muassa
moottorisahoja, jotka tulevat korvaamaan
kyläläisten kaarisahat ja viidakkoveitset.
Samalla se tarkoittaa, että työturvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
- Täällä on menty varvastossuilla tai
avojaloin metsään, mutta kun käsitellään
koneita, niin pitää olla työkengät ja muut
suojavarusteet.
Anttilan vastuualue on valtava. Hän vastaa viljelysalueista, metsänistutuksesta,
-hoidosta ja –hakkuista, taimitarhasta sekä
tutkimus- ja kehitystoiminnasta.
Työt hän aloitti viime kesäkuussa. Uutena
tulokkaana hänellä riittää kiirettä työhön
perehtyessä ja tutustuessa viljelysmaihin,
yhteistyökyliin ja tietysti alaisiinsa, joita on
70. Yhteensä Stora Enso työllistää Laosissa
140 henkilöä.
Viiden maissa iltapäivällä Anttila palaa
majapaikkaansa, käy suihkussa ja syömässä.
Illalla hän on netin kautta yhteydessä
perheeseensä ja ystäviinsä sekä opiskelee
Laosin kieltä yksityisopettajan avustuksella.
Muutoin elämä maaseudulla on rauhallista ja
aktiviteetteja on vähän.
- Täällä mennään nukkumaan aikaisin ja
herätään aikaisin. Eletään auringon mukaan,
kuvailee Anttila. •
LAOS
• Laos on kuusimiljoonainen vuoristoinen ja metsäinen sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa.
• Maan kommunistinen hallitus käynnisti 1980-luvun lopulla taloudellisia uudistuksia,
jotka ovat tuoneet maahan ulkomaisia sijoituksia ja synnyttäneet lupaavia elinkeinoja.
• Maan talous on kuitenkin riippuvainen luonnonvarojen, kuten puutavaran ja
jalometallien viennistä. Monet metsäalan hankkeet ovat aiheuttaneet arvostelua
muun muassa puiden laittomien hakkuiden ja raakapuun salakuljetuksen sekä
laajenevan metsäkadon takia.
• Viime vuosien rivakasta seitsemän prosentin talouskasvusta huolimatta, Laos on
maailman köyhimpiä maita. Väestöstä 26 prosenttia elää alle köyhyysrajan ja 73
prosenttia saa elantonsa pienviljelystä.
14 | METSÄNHOITAJA 1•2015
TERJE HEIESTAD / NORDFORSK
Juha Anttila (kesk.)
ohjeistaa harjoittelija Simon Edbergin
(vas.) ja tutkimus- ja
tuotekehitysasiantuntija Somphanith
Syochan (oik.)
kentälle. Edberg
opiskelee maa- ja
metsätaloustiedettä
Malmössa.
Pääjohtaja Mari Wallsin johtama Luonnonvarakeskus on
Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos heti VTT:n jälkeen.
Luonnonvarakeskus tähtää monipuolisempaan
biotalouden ja luonnonvarojen tutkimukseen
 Tapio Hankala
Metsänhoitajaliitto
M
etsäntutkimuslaitos, Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja
Maa- metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike yhdistettiin tämän vuoden
alusta Luonnonvarakeskukseksi. Näin
syntynyt , uuden pääjohtaja Mari Wallsin
johtama, Luke on Suomen toiseksi suurin
tutkimuslaitos heti VTT:n jälkeen.
Uudistus on osa käynnissä olevaa valtion
sektoritutkimuslaitosten uudistamista, joka
muokkaa merkittävästi tutkimuksenteon
rakenteita ja rahoitusta. Luken synnyttämisellä tavoitellaan entistäkin vahvempaa
ja monipuolisempaa luonnonvarojen ja
biotalouden tutkimusta, jossa metsällä ja
metsäntutkimuksen asiantuntemuksella on
jatkossakin keskeinen asema.
Suurempi ja tutkimusosaamiseltaan
monipuolisempi laitos voi tulla osiaan
merkittävämmäksi toimijaksi uusiutuvien
luonnonvarojen ja biotalouden asiantuntemuksen alueella niin kotimaassa kuin
kansainvälisesti. Muutos on haastava, sillä
uuden organisaation rakentaminen tapahtuu
samanaikaisesti kuin tutkimusrahoituksen
malli muuttuu.
Keskeinen sektoritutkimuksen uudelleen
organisoimista ohjaava tekijä on ollut valtion
päätös tutkimusrahoituksen uudistamiseksi.
Sektoritutkimuslaitoksille aiemmin suoraan
valtion budjetissa osoitetusta rahasta merkittävä osa siirtyy jatkossa kilpailtavaksi rahoitukseksi, jota kohdistetaan valtioneuvoston
ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen määrittelemällä tavalla. Menestyminen
kilpailussa kotimaisesta ja kansainvälisestä
tutkimusrahoituksesta edellyttää tutkimuslaitoksilta vahvaa asiantuntemusta, yhteistyötä ja kykyä toimia muuttuvassa rahoituksen toimintaympäristössä.
HENKILÖSTÖN ASEMA
MUUTOKSESSA TURVATTAVA
Henkilöstön edustajat ja liitot ovat osallistuneet Luken rakentamiseen tiiviisti useissa
työryhmissä. Akavalaiset muodostavat noin
puolet Luken henkilöstöstä ja Metsänhoitajaliitto on yksittäisistä akavalaista liitoista
suurin uudessa organisaatiossa. Liittojen
keskeisenä tehtävänä valmistelutyössä on
huolehtia henkilöstön aseman turvaamisesta
muutoksessa.
Vuodenvaihde merkitsi monien asioiden
muuttumista, mutta kaikkea ei saatu vielä
valmiiksi. Vuodenvaihteessa henkilöstö siirtyi
uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä. Henkilöstön kannalta on tärkeää, että
työsuojelu-, yhteistoiminta- ja luottamusmiessopimukset on saatu neuvoteltua, sillä näillä
sopimuksilla on suuri merkitys muutostilanteissa. Henkilöstön kannalta tärkeät palkkausjärjestelmää koskevat neuvottelut ovat vielä
kesken, mikä on valitettavan usein ollut asiantila vastaavissa valtion organisaatiouudistuksissa. Tärkeä muutostavoite on tietenkin myös
luoda yhdessä nopeasti oma yhtenäinen Luken
toimintakulttuuri aiempien erillisten laitosten
toisistaan poikkeavien kulttuurien tilalle.
Muutos jatkuu. Luke toimii nyt lähes 40
paikkakunnalla, pääpaikan ollessa Helsinki,
ja työntekijöitä on 1700 henkilöä. Lähivuosien rahoitusnäkymät aiheuttavat säästöpaineita niin toimipaikkaverkostoon kuin
henkilöstöönkin. Tässä työssä liitot ovat
jatkossakin tiiviisti mukana henkilöstön
asemaa turvaamassa. •
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 15
Metsänhoitajat
eduskuntavaaliehdokkaina
KIMMO TIILIKAINEN
Keskusta, Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 19.4.2015.
Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.–14.4.2015
ja ulkomailla 8.-11.4.2015. Esittelemme tässä
vaaleissa ehdolla olevat liiton jäsenet tai
metsänhoitajat, jotka ovat ilmoittaneet tietonsa
Metsänhoitajaliittoon puoluetoimistoille ja
jäsenkirjeessä tehdyn kyselyn tuloksena.
REETTA HULMI
Vihreät, Satakunnan vaalipiiri
ANNIINA KOSTILAINEN
Vihreät, Uudenmaan vaalipiiri
16 | METSÄNHOITAJA 1•2015
Olen 32-vuotias maailmanparantaja
Köyliöstä. Mielestäni politiikalla on taattava hyvän elämän edellytykset kaikille
ihmisille nyt ja tulevaisuudessa. Siksi
taloudellisten ratkaisujen on mahduttava
luonnon asettamiin rajoihin. Monimuotoisuuden hupenemista ja ilmastonmuutosta
on hillittävä – mitä aiemmin, sitä halvemmalla.
Haluan edistää resurssitehokasta kohtuutaloutta ja toisista välittämistä arjessa.
Hyvinvointia pitää mitata onnellisuutena
ja terveytenä, ei rahan liikkumisena eli
bkt:na. Perustulo voi auttaa työn jakamisessa tasaisemmin. Sen ansiosta työnteko
kannattaa aina. Kotimaisen uusiutuvan
energian lisäämisellä huoltovarmuus
paranee ja maakuntiin syntyy työpaikkoja.
Tällä hetkellä teen vihreitä päätöksiä
Köyliön teknisessä lautakunnassa ja
erilaisissa yhdistyksissä. Olen kahden
pienen pojan äiti ja työskennellyt mm.
opettajana, toiminnanjohtajana, kompostointi- ja jätevesineuvojana, toimittajana ja
pitopalvelutyöntekijänä – ihan perusmetsänhoitaja! Harrastan monenlaista ekoilua
ja taiteilua. Rakastan auringon lämpöä,
innostumista ja puuroa.
Suomi tarvitsee päättäjiä, joilla on
kokemusta tavallisesta elämästä ja
työstä, sekä ymmärrystä luonnonvarojen
käytöstä.
Olen 36-vuotias vantaalainen
kolmen lapsen äiti. Olen toisen kauden
kaupunginvaltuutettu, ja tällä hetkellä
toimin Vantaalla kaupunginvaltuuston
2. varapuheenjohtajana. Työskentelen
kansainvälisessä metsäsertifiointia
edistävässä järjestössä Suomen pääsihteerinä. Olen kokenut, yhteistyökykyinen ja
vastuuntuntoinen poliitikko.
Päätöksenteossa haluan edistää arjen
vihreitä valintoja ja talouden kestävää
kasvua. Vastuu ilmastonmuutoksen
hillitsemisestä sekä luonnonvarojen
kestävästä käytöstä kuuluu yhteiskunnan
lisäksi yrityksille ja yksilöille. Hupenevien
luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen ja
heikkenevän valtiontalouden aikana täytyy
löytää uusia, tehokkaampia ja kekseliäämpiä tapoja hyvinvoinnin luomiseen esim.
biotaloudesta.
HELI VIIRI
Keskusta, Lapin vaalipiiri
www.reettahulmi.weebly.com
www.anniinakostilainen.fi
AHTI WEIJO
Kokoomus, Keski-Suomen vaalipiiri
Olen kansanedustaja Kaakkois-Suomen
vaalipiiristä. Menossa on kolmas kausi ja
johdan keskustan eduskuntaryhmää.
Metsänhoitajaksi valmistuin Joensuusta 1991. Luomuvihannesten viljely oli
päätoimeni ennen kansanedustajuutta.
Joku tohti epäillä, oliko se koulutusta
vastaava työ. Vastasin että hyvinkin: tarvittiin luonnontieteellistä osaamista, että
sai luomuvihannekset kasvamaan sekä
taloustieteen ja markkinoinnin osaamista,
että homma kannatti.
Metsäisiä luottamustoimia minulla
oli niin Metsäliitossa kuin Metsänhoito­
yhdistyksessä. Olen toiminut myös
Luonnonsuojeluliitossa ja nykyisin WWF:n
hallintoneuvostossa.
Talouden ja ympäristön yhteensovittaminen on kulkenut kantavana ajatuksena
läpi elämän, koulutuksessa, työssä,
järjestötoiminnassa ja politiikassa. Siitä oli
kovasti hyötyä kun hoidin ympäristöministerin pestiä tovin 2007-2008.
Biotalous, kiertotalous ja uusiutuva
energia ovat vastauksia ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen.
Suomessa meillä on runsaat luonnonvarat,
kestävän käytön perinne, korkea osaaminen
ja edistynyt teknologia. Näillä vahvuuksilla,
yrittäjyyttä edistämällä ja tasapainoisella
aluekehityksellä voimme kääntää talouden
kasvuun ja saada lisää työpaikkoja Suomeen.
Olen MMT, eMBA ja kahden lapsen äiti.
Syntyjään olen maatalon tyttö Ylitornion
Mellakoskelta. Valmistuin metsänhoitajaksi Joensuusta 20 vuotta sitten. Tein
väitöskirjani ensimmäisessä Metsäekologian tutkijakoulussa.
Olen toiminut tutkijana Joensuun
yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksella
metsätuhojen, taimikoiden laadun
ja bioenergian korjuun parissa. Myös
professorina olen piipahtanut Joensuun
yliopistossa. Olen opettanut yliopistoissa
metsätuhoihin ja kasvinsuojeluun liittyviä
asioita. Lisäksi olen täydennyskouluttanut
metsäammattilaisia.
Vuosina 2013–2014 toimin Suomen
metsäkeskuksen viimeisenä Lapin
aluejohtajana. Olen ehdolla, koska koko
maata on kehitettävä tasapuolisesti.
Luonnonvaramme ja niihin liittyvät kasvun
eväät ovat maaseudulla.
Olen naimisissa oleva 4 lapsen isä.
Koulutukseltani olen MMM, metsänhoitaja. Minulla on 15 vuoden työkokemus
metsä– ja energia-alalta. Vuodesta 2008
olen hoitanut myös kotitilaani. 2013
siirryin päätoimiseksi yrittäjäksi toimien
erilaisissa asiantuntijatehtävissä.
Olen Luhangan kunnanvaltuuston
puheenjohtaja ja maakuntavaltuutettu.
Lisäksi olen Kokoomuksen piirihallituksessa, Keski-Suomen Metsänhoitajien
hallituksessa sekä Luhangan Ampujien
varapuheenjohtaja.
Halu antaa oma osaaminen ja kokemus
käytettäväksi työhön paremman huomisen
puolesta sai minut mukaan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tarvitsemme innovaatioita
ja ennakkoluulotonta suhtautumista
tulevaisuuteen. Vain menestyvät yritykset,
yrittäjyys ja osaavat työntekijät mahdollistavat hyvinvointimme tulevaisuudessakin
Tarvitsen Sinun tukeasi Suomen ja
Keski-Suomen nostamiseksi takaisin
kasvu-uralle! Ilman sitä meillä ei ole varaa
ylläpitää koulutus-, terveys ja sosiaalipalveluita edes nykytasolla.
Harrastuksiini kuuluu metsästys ja
kuntoliikunta eri muodoissaan. Lisäksi olen
mukana palokuntatoiminnassa.
www.tiilikainen.org
Vaaliteemojani ovat:
• Kotimaisen bioenergian käytön
lisääminen, energiaomavaraisuuden
parantaminen, luonnonvarojen kestävä
käyttö ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen.
• Omaishoidontuen siirtäminen Kelalle.
• Koko Suomea on kehitettävä tasapuolisesti tie-, satama- ja raideinvestoinneilla
elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.
www.heliviiri.fi
Vaaliteemat ovat:
• Suomesta kilpailukykyinen toiminta­
ympäristö vientiyrityksille
• Uusiutuva energia ja energiatehokkuus
• Metsien monipuolinen käyttö
www.ahtiweijo.fi
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 17
Taulukko 3. Toimiaseman vaikutus palkkaukseen yksityisellä sektorilla
METSÄNHOITAJALIITON JÄSENISTÖN PALKAT 2014
KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK
n
Toimiasema
Taulukko 1. Metsänhoitajaliiton jäsenten ansiotasot eri sektoreilla.
KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK
Työnantajan
sektori
Keskipalkka
F25
F50
F75
F90
ylin johto
32
8 810
5 600
6 829
8 270
9 970
12 400
johto
33
7 656
5 240
6 120
7 200
8 300
11 100
ylempi keskijohto
72
5 573
4 300
4 800
5 456
6 100
7 400
alempi keskijohto
68
4 667
2 885
3 590
4 700
5 400
5 868
erittäin vaativat
asiantuntijatehtävät
44
5 783
4 130
4 900
5 400
6 300
7 120
n
Keskipalkka
F10
F25
F50
F75
F90
kunta/
kuntayhtymä
40
4 555
3 000
3 637
4 500
5 324
6 100
valtio
211
4 575
3 070
3 780
4 400
5 254
6 230
yksityinen
299
5 221
3 000
3 626
4 700
5 700
8 000
opettaja
20
4 503
3 930
4 129
4 660
4 950
5 000
yliopisto
28
4 074
2 650
3 200
4 222
4 780
6 100
toimihenkilö
13
3 179
2 750
2 900
3 000
3 634
3 890
vaativat asiantuntijatehtävät
149
4 541
3 580
4 015
4 450
5 034
5 500
asiantuntijatehtävät
149
3 543
2 700
3 000
3 445
4 014
4 600
kaikki MHL
588
4 879
3 000
3 612
4 500
5 450
7 000
työntekijä
< 10
2 509
1 900
2 250
2 400
2 600
3 601
kaikki 4L
4 260
4 271
2 699
3 300
4 017
4 900
5 900
kaikki
299
5 221
3 000
3 626
4 700
5 700
8 000
Taulukko 2. Naisten ja miesten palkat Metsänhoitajaliitossa ja koko 4L-aineistossa.
Taulukko 3. Työkokemuksen vaikutus palkkaukseen valtiolla
KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK
KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK
Sukupuoli
F10
nainen MHL
n
Keskipalkka
F10
F25
F50
F75
F90
158
4 136
2 683
3 137
4 000
4 744
5 520
mies MHL
430
5 150
3 200
3 930
4 700
5 600
7 500
nainen 4L
2 510
3 948
2 552
3 148
3 800
4 537
5 330
mies 4L
1 750
4 735
3 000
3 600
4 400
5 376
6 710
Työmarkkinatutkimuksessa vastaajilta kysyttiin kokonaiskuukausiansioita (kuukausibruttotulot) lokakuussa 2014. Vastaajia
pyydettiin sisällyttämään palkkaan myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo muttei ylityökorvauksia, lomarahoja
tai omaisuustuloja. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain kokoaikaisesti työskenteleviin. Taulukoissa on käytetty
tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle
sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon.
Palkkaedunvalvonta on tärkeä osa ammattijärjestöjen edunvalvontatyötä. Tämän työn
pohjaksi Metsänhoitajaliitto tekee vuosittain
jäsenistölleen työmarkkinatutkimuksen,
jossa kysytään jäsenistön lokakuun palkkaa.
Tutkimuksen toteuttaa Taloustutkimus
ja se tehdään yhdessä Agronomiliiton,
Luonnontieteiden Akateemisten Liiton sekä
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton kanssa.
Syksyllä 2014 tutkimuksen vastausprosentti
Metsänhoitajaliiton osalta oli 45 %.
Työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliiton tutkinnon suorittaneilta ja pysyvästi
Suomessa oleskelevilta jäseniltä kysyttiin
18 | METSÄNHOITAJA 1•2015
heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Kuukausiansioon pyydettiin
sisällyttämään myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo, muttei mahdollisia ylityökorvauksia lomarahoja tai omaisuustuloja.
Metsänhoitajaliiton kokoaikatyössä olevien
palkansaajien keskipalkka on 4879 euroa.
Palkkauksessa on suuria sektorikohtaisia eroja.
Suurimmat palkat maksetaan yksityisellä
sektorilla ja pienimmät yliopistolla (taulukko 1).
Määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkat
ovat vakituisessa työsuhteessa olevien palkkoja
pienempiä kaikilla sektoreilla. Tämä selittyy
ainakin osittain määräaikaisten työsuhteiden
suurella osuudella uran alkuvaiheessa.
Metsänhoitajaliiton jäsenistössä naisen
euro on 85 senttiä. Ero selittyy osin naisten ja
miesten erilaisella sijoittumisella työmarkkinoille. Kaikista tasaisinta naisten ja miesten
sijoittuminen ja palkkaus on valtiosektorilla,
jossa naisen mediaanipalkka on 91 % miesten
mediaanipalkasta.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2014 heinä-
Kuinka monta vuotta
valmistumisesta?
0-1
n
Keskipalkka
F10
F25
F50
F75
F90
< 10
2 666
1 907
2 200
2 840
2 875
3 600
2-5
13
3 011
2 400
2 560
2 753
3 412
3 650
6-10
21
3 487
2 800
3 040
3 400
4 000
4 080
11-15
16
4 567
3 100
3 734
4 200
5 388
6 120
16-20
25
4 298
3 389
3 897
4 171
4 800
5 300
21-25
29
4 799
3 800
4 100
4 644
5 390
6 100
26-30
41
5 279
3 999
4 466
5 120
6 200
6 600
yli 30
60
5 025
4 000
4 226
4 713
5 500
6 900
kaikki
211
4 575
3 070
3 780
4 400
5 254
6 230
Löydät tutkimuksen kaikki palkkataulukot Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: www.metsanhoitajat.fi/edunvalvonta/tutkimukset
syyskuun välisenä aikana 1,3 prosenttia vuoden
2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko
Suomen palkansaajien ansiokehityksessä oli
vain pieniä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä
puolella palkat nousivat 1,4 prosenttia, valtiolla
0,9 prosenttia ja kunnilla 1,1 prosenttia.
Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksen perusteella jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat nousseet 3,4 prosenttia
vuoden takaisesta eli nousua on jonkin verran
enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Tämän
kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian
pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason
kehityksestä Metsänhoitajaliiton jäsenistön
keskuudessa, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimuksiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta.
Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat
eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta
toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä
mukana jonkin verran epätarkkuutta.
Vastaajien kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkinnon iPadin voitti
Eeva Nuotio ja leffaliput voittivat
Anne Ekholm, Sari Uusheimo, Antti
Kivilahti, Kalle Mikola, Henna Etula,
Mauri Timonen, Janne Uitamo, Minna
Korander, Vanamo Piirainen ja Anne
Tuovinen. Voittajille on ilmoitettu
voitosta henkilökohtaisesti.
Lämpimät onnittelut!
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 19
 Riitta Gullman
ELÄKEKATTO
Eläkekatto nousee aika ajoin esiin, kun puhutaan suurista palkoista ja muhevista eläkkeistä.
Tavallisen palkansaajan kannalta eläkekatto olisi kuitenkin haitallinen. Miksi?
ei toisi hyvää palkansaajalle –
päinvastoin
"Niissä maissa, joissa on
eläkekatto, paremmin
toimeentulevat ihmiset
ovat puhkaisseet katon
lisäeläkkeillä"
E
läkekatto nostaisi pieni- ja keskituloisen palkansaajan eläkemaksuja. Siksi
se olisi heidän kannaltaan haitallinen
hanke”, aloittaa Työeläkevakuuttajat Telan
johtaja Markku J. Jääskeläinen ja selittää
yhtälöä.
Jos eläkekatto tulisi voimaan, palkasta
kertyisi eläkettä vain johonkin määriteltyyn
euromäärään saakka. Työeläkemaksuakin
voitaisiin periä vain samaan rajaan saakka.
Suurituloiset siis käytännössä vapautettaisiin eläkemaksuista tuon rajan ylittävältä
palkkansa osalta.
Eläkemaksuja olisi siinä tilanteessa nostettava, jotta eläkkeellä olevien eläkkeet saataisiin maksetuksi. Eläkekatto ei nimittäin
leikkaisi pienemmäksi jo eläkkeelle jääneiden työeläkkeitä. Niitä suojaa perustuslakiin
kirjattu omaisuuden suoja, joka koskee kaikkia työeläkkeitä. Myös suuria.
Eläkekatto voisi vaikuttaa eläkkeiden
tasoon vasta voimaantulohetkestään eteenpäin. Tästä seuraa, että suuria eläkkeitä jouduttaisiin maksamaan niitä ansainneille eläkekaton määräämisen jälkeenkin vielä ehkä
pari vuosikymmentä. Samaan aikaan eläkejärjestelmän tulot eli kerättävä eläkemaksupotti kutistuisi. Väliä jouduttaisiin kuromaan umpeen nostamalla eläkemaksuja.
”Jos suurituloiset eivät enää maksaisi eläkemaksuja koko palkastaan, muut maksaisivat myös parhaillaan maksussa olevat suuret
työeläkkeet. Se olisi epäoikeudenmukaista
pieni- ja keskituloisia kohtaan”, Jääskeläinen
kiteyttää.
KAIKILLE SAMALLA MITALLA
Jääskeläinen ottaa esiin myös toisen näkökulman. Meikäläisen työeläkejärjestelmän
vahvuus on se, että jokaisesta työsuhteessa
ansaitusta eurosta karttuu eläkettä kaikille
samoilla säännöillä. Silloin kaikkien kannalta on järkevää pitää järjestelmä toimivana. Myös heidän, joilla olisi mahdollisuus
20 | METSÄNHOITAJA 1•2015
järjestää eläkeajan toimeentulonsa toisella
tavalla.
Eläkekattoa perustellaan monesti tulonjaon tasaamisella. Se ei kuitenkaan poistaisi
korkeita eläkkeitä.
”Niissä maissa, joissa on eläkekatto,
paremmin toimeentulevat ja vahvemmassa
yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset ovat puhkaisseet katon omilla lisäeläkkeillään. Ne ovat joko yksilökohtaisia tai
työnantajien ostamia, kollektiivisia vakuutuksia. Siitä seuraa eriarvoisuutta. Kaikki
ammattiryhmät eivät kuitenkaan ole sellaisessa asemassa, että ne pystyisivät saamaan
vakuutusta itselleen”, Markku J. Jääskeläinen kuvaa.
Meillä työpaikkaa ja ammattia voi myös
vaihtaa ilman, että eläke-edut menevät.
Monessa eläkekattomaassa lisäeläkkeet on
sidottu ammattialaan. Se pistää laskemaan
tarkkaan, kannattaako ammattia vaihtaa
varsinkaan myöhemmällä iällä.
SUOMESSA VÄHÄN KORKEITA ELÄKKEITÄ
Suomessa korkeita eläkkeitä on vähän, pieniä paljon. Tällä hetkellä eläkkeelle jäävien
keskieläke on yli 1 750 euroa kuukaudessa.
Kaikkien eläkkeellä olevien keskimääräinen lakisääteinen eläke on noin 1 500−1 600
euroa. Ero johtuu siitä, että työuran aikana
keskimäärin tienattu tulotasokin on kasvanut sukupolvi sukupolvelta. Tänään eläkkeelle jäävä saa hieman enemmän eläkettä
kuin viime kuussa eläköitynyt.
Puolella eläkeläisistä eläke jää noin tuhanteen euroon kuukaudessa. Tämä ryhmä on
suuri, sillä eläkkeellä on yhteensä 1,5 miljoonaa ihmistä. Sen sijaan tulojanan toisessa
päässä väkeä on vähän. Yli 4 000 euron eläkettä sai vuoden 2012 lopussa 1,6 prosenttia
kaikista eläkkeensaajista. Yli 3 000 euron
eläkettä sai 4,5 prosenttia eläkeläisistä.
Jos eläkekatosta tehtäisiin sellainen,
että se kohdistuisi esimerkiksi parhaiten
ansaitsevien eläkkeensaajien neljännekseen,
rajaksi tulisi noin 1700 euroa. Se olisi jo alle
vuonna 2013 eläkkeelle jääneiden keskimääräisen eläkkeen.
EI TASOITTAISI TULOEROJA
Markku J. Jääskeläinen pitää keskustelua
eläkekatosta osoituksena siitä, että ihmisten
mielestä tuloerot eivät saa kasvaa yhteiskunnassa liikaa.
”Jos yhteiskunnassa halutaan tasata
tuloeroja, eläkekatto on huono keino sen
saavuttamiseksi. Se aiheuttaa juuri päinvastaisia ilmiöitä. Eläkekatto ei paranna
heikoimmassa asemassa olevien ihmisten
asemaa. Sen sijaan se voi heikentää sitä
erityisesti työssäoloaikana eläkemaksujen
nousun kautta.” •
MITÄ ELÄKEKATTO VAIKUTTAISI
KÄYTÄNNÖSSÄ?
Työeläkemaksut nousisivat, mutta
eläkkeet eivät. Suhteessa eniten
eläkemaksujen nousu tuntuisi pienija keskituloisten palkkapussissa,
josta jäisi vähemmän käteen.
Lisäeläkkeiden suosio todennäköisesti kasvaisi. Ammattialakohtaiset lisäeläkkeet voisivat vaikeuttaa
palkansaajan ammatinvaihtoa ja
siirtymistä työnantajalta toiselle.
Hyvätuloiset voisivat hankkia
entistä enemmän yksilöllisiä
eläkkeitä. Hyvätuloisten kannuste
pidentää työuraa vähenisi, kun
tietyn rajan jälkeen eläke ei enää
paranisi vaikka uraa jatkaisi
pidemmälle.
LÄHDE: TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 21
Miten muualla?
KUPLAA
ELÄKEKATOSTA
Jos suuria eläkkeitä
leikattaisiin, pieniä voitaisiin korottaa.
Ei voitaisi. Suomessa eläke perustuu
henkilökohtaiseen työhistoriaan ja sitä
kautta ansaittuun palkkaan. Työssä
ollessa ansaituista palkasta siivu on
maksettu eläkevakuutusmaksuina
henkilökohtaiseen eläkepottiin. Koska
palkoissa on suuria eroja, myös eläkkeissä on eroja.
Eläkekatto poistaisi
ns. ylisuuret eläkkeet Suomesta.
Ei poistaisi. Jos eläkekatto tulisi voimaan, henkilökohtaisista tai ammatillisista lisäeläkkeistä tulisi keino ylittää
katto. Näin on niissä maissa, joissa eläkekatto on voimassa. Niissä lisäeläkkeet
ovat hyvin yleisiä, meillä ei. Ne, joilla
on vahva työmarkkina-asema, saisivat
neuvoteltua itselleen lisäeläkkeitä. Yksityisiä lisäeläkkeitä voi ostaa kotimaisilta
ja ulkomaisilta markkinoilta, eikä niitä
voida lailla kieltää
Peruspalkansaaja joutuu
kustantamaan johtajien korkeat eläkkeet.
Ei joudu. Lakisääteisten eläkkeiden maksamiseen
tarvittavat rahat kerätään sekä työnantajilta että
työntekijöiltä. Jokaisessa sukupolvessa on kaikkien
tulotasojen ihmisiä ja eläkemaksu on prosentuaalinen suhteessa palkkaan. Voidaan ajatella, että
myöhempien sukupolvien suurituloiset maksavat
aiempien sukupolvien suurituloisten eläkkeet.
Heidän eläkkeensä maksavat taas seuraavan sukupolven suurituloiset. Joidenkin johtajien suuret
eläkkeet johtuvat osaksi isoista, osaksi erilaisista
lisäeduista. Niihin ei voi vaikuttaa lakisääteistä
työeläkettä rajoittamalla ja niiden kustannukset
maksaa yksin työnantaja.
22 | METSÄNHOITAJA 1•2015
Monissa EU- ja OECD-maissa lakisääteisille työeläkkeille on säädetty
eläkekatto, mutta se kertoo vain osatotuuden eläkkeiden koosta.
Suurimmassa osassa EU- ja OECD-maista lakisääteinen työeläke on vain
yksi osa eläketurvaa.
Useimmissa maissa eläke muodostuu lakisääteisen eläkkeen lisäksi
erilaisista täydentävistä, ala- tai työnantajakohtaisista lisäeläkkeistä.
Niitä kutsutaan työmarkkinaeläkkeiksi. Niiden lisäksi on vielä vapaaehtoisia, yksilökohtaisia lisäeläkkeitä.
Eläkekatto on OECD-maissa yleensä toteutettu niin, että eläkettä
karttuu vain osasta palkkaa. Esimerkiksi Ranskassa lakisääteistä eläkettä
kertyy enimmillään 3000 euron palkkasummasta. Tätä peruseläkettä
kertyy korkeintaan 1500 euroa. Tämä 3000 euroa on siis periaatteessa
Ranskan eläkekatto. Käytännössä tilanne on toinen: peruseläkkeen
päälle tulee pakollinen lisäeläke. Ranskassa palkansaajan lisäeläke
kattaa kuukausitulot noin 9400 euroon saakka. Ylemmillä toimihenkilöiden lisäeläke kattaa kuukausitulot aina noin 25 000 euroon saakka.
Vauraassa Sveitsissä peruseläkkeen eläkekatto on noin 5000 euroa,
mutta pakollinen lisäeläke kerryttääkin eläketurvaa yli 61 000 euron
kuukausituloihin saakka.
Työmarkkinaeläkkeet ovat pakollisia noin puolessa OECD-maista.
Työmarkkinajärjestöt sopivat alakohtaisista työmarkkinaeläkkeistä
kollektiivisesti, ja ne kattavat pääsääntöisesti vain kunkin alan sopimuksen piiriin kuuluvat.
Työpaikkakohtaisesti sovittavat työmarkkinaeläkkeet voivat
vaihdella paljonkin yritysten välillä ja myös niiden sisällä. Eläketurva ei
siis määräydy kaikille samalla tavalla, vaan riippuu neuvotteluasemasta.
Vahvassa asemassa olevat ammattiryhmät ja yksittäiset ihmiset voivat
neuvotella itselleen muita paremmat eläke-edut, vaikka kyse onkin
lakisääteisestä lisäeläkkeestä.
LÄHTEET: ELÄKETURVAKESKUS, PENSIONS AT A GLANCE 2013, OECD
Eläkkeet rahoitetaan yhteispelillä
Työeläkkeen eli ansiosidonnaisen eläkkeen rahoittavat Suomessa työnantajat ja työntekijät yhdessä. Suurin osa kerättävistä eläkemaksuista
käytetään kulloinkin maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen.
Osa työeläkerahoista rahastoidaan ja sijoitetaan. Tällä hetkellä
yksityisaloilla osa sijoitusten tuotoista käytetään jo eläkkeiden maksamiseen, julkisilla aloilla tähän tullaan parin vuoden päästä. Sijoitusten rooli
eläkkeiden rahoituksessa kasvaa tulevat vuosikymmenet, kun väestö
ikääntyy ja eläkemenot kasvavat.
Valtio maksaa suomalaisessa järjestelmässä työeläkkeitä vain valtiolla työskennelleille. Työeläkkeitä maksetaan nyt vuodessa 25 miljardia
euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin puolikas valtion budjetista.
Vuonna 2015 työeläkemaksu on 24 prosenttia palkkasummasta.
Työnantajat maksavat tästä runsaat kaksi kolmasosaa, työntekijät vajaan
kolmanneksen.
Työeläkejärjestelmän alusta lähtien, 60-luvulta, osa eläkemaksuista
on rahastoitu. Rahat on sitten sijoitettu ”tuottavasti ja turvaavasti”,
kuten työeläkerahastoja koskeva laki edellyttää. Näiden rahastojen
sijoitusten tuottoja on kerrytetty 50 vuotta.
opiskelija
Olli Piiparinen
Opiskelija-asiamies,
Joensuun kampus
Liitosta apua työnhakuun
H
yvää alkanutta uutta vuotta opiskelijapalstan lukijoille. Kevät
on tunnetusti jopa syksyä kiireisempää aikaa opiskelijoille.
Osalla tavoitteena on saada tutkinto valmiiksi ja osalla saada
riittävästi opintopistesuorituksia ennen vappua ja kesän alkamista.
Keväälle painottuu myös valtaosa kesätyön tai harjoittelupaikan
hakemisesta ja tämä urakka jatkuu edelleen aina kesän alkuun asti.
Hakijoiden kannalta yritysten ja organisaatioiden eri ajankohtiin
osuvat hakuajat ovat sekä hyvä että huono juttu. Hakuaikojen
jakautuminen pidemmälle ajanjaksolle jakaa hakemusten laatimisurakkaa, jolloin liiallinen kertarypistys ei muodostu ylitsepääsemättömäksi ja haittaa muuta opiskelua. Opiskelijan on myös helpompi keskittyä jokaiseen hakemukseen yksityiskohtaisesti ja ajan
myötä parannella hakemustaan uusien ideoiden avulla. Toisaalta,
jos oman unelmatyöpaikan hakuaika on vasta viimeisten joukossa,
kiusaus varmistaa työllistyminen hakemalla aikaisempiin hakukohteisiin menee usein odottamisen edelle.
Kesätyön varmistuttua on aika vakavasti harkita työttömyyskassaan liittymistä. Kassamaksun kohonnut hinta on yksi indikaattori
lisääntyneestä työttömyydestä. Opiskelijana olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on aikaa kerryttää ansiosidonnaista
työttömyyspäivärahaa varten
tarvittavat työssäoloviikot koko
opiskeluajan aikana. Tarvittavat
26 työviikkoa saa helposti kasaan noin kahden kesän työskentelyllä.
Vaikka kukaan ei työttömyyttä heti valmistumisensa jälkeen toivokaan, niin useat tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri tällöin
työttömyysluvut ovat suurimmillaan. Kuitenkaan pelkkä kassamaksun maksaminen ei riitä ansiosidonnaisen päivärahan saantiin, vaan
jokaisen tulee muistaa säilyttää saamansa palkkatositteet ja työsopimukset esitettäväksi työttömyyskassalle.
Mikäli koet epävarmuutta työnhakemisessa tai siitä kuinka voit
tuoda osaamistasi esille, niin kannattaa tarkistaa liiton koulutuskalenteri. Menneen vuoden aikana on ollut monta koulutusta,
joista on saanut apua oman työnsaannin edistämiseen. Kannattaa
myös muistaa liiton mentorointiohjelma, jonka seuraava kierros
alkaa taas ensi syksynä haun tapahtuessa nyt keväällä. Lisätietoa
mentoroinnista, koulutuksista sekä työttömyyskassasta saa liiton
nettisivuilta tai tapahtumista, joissa liitto on kampuksilla mukana.
Mukavaa kevään jatkoa!
metsänhenki
 Seppo Leinonen
 Iiris Kivi
Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen
pakina
MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE?
Metsässä liikkuminen ja retkeily olivat tulleet tutuiksi partioharrastuksen myötä ja sitä kautta metsäala näyttäytyi mielenkiintoisena ja käytännönläheisenä alana, mikä sai sitten hakemaan Metsätalolle.
MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT?
Opiskelin Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi ja valmistuin vuonna
1980. Olen suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon.
Työssä on saanut opiskella varsinkin monenlaisia tietotekniikkataitoja
järjestelmien jatkuvasti muuttuessa.
KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN?
Olin ensin tutkija Metsäntutkimuslaitoksessa, sitten Metsähallituksen
yksityismetsäin osastolla muutaman vuoden, kunnes siirryin Lahteen
metsälautakunnan ja sittemmin Metsäkeskus Häme-Uusimaan
palvelukseen.
Metsäkeskuksessa olen toiminut erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Tehtävien monipuolisuus on pitänyt vireänä, vaikkakin
työkiertoja ja organisaatiomuutoksia on ollut liiaksi asti. Jatkuvat organisaatiomuutokset ja yt-neuvottelut heikentävät jaksamista ja kiinnittävät huomion työn sisällön kehittämisestä rakenteiden kehittämiseen.
Nyt alkukevään olen Suomen metsäkeskuksen edistämispäällikkönä, kunnes taas uudet päälliköt ja asiantuntijat valitaan. Metsäkeskuksessa kaikki tehtävät tulivat haettaviksi, kun siirryimme kolmestatoista alueesta viiteen alueeseen ja valtakunnallisiin prosesseihin
1.3.2015 alkaen.
MITÄ HARRASTAT?
Talvisin harrastan hiihtoa ja kesäisin suunnistusta viikoittain kuntorastien merkeissä.
Aiemmin harrastin myös koripalloa ja jalkapalloa ja olenkin siitä vitsaillut, että jalkapallossa saa tehtyä maalin muutaman kerran kaudessa, mutta suunnistuksessa tekee ”maaleja”
eli löytää rasteja koko ajan. Suunnistuksessa irtautuu myös hyvin työasioista, koska keskittyminen ei voi herpautua, jos haluaa ”pysyä kartalla”. Harrastan myös valokuvausta ja
retkeilyä. Nautin musiikista ja harrastan myös kuorolaulua silloin tällöin.
MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON?
Ensi kosketus taisi olla viimeistään heti valmistumisen jälkeen ensimmäistä työpaikkaa
hakiessa. Lahteen siirryttyäni Metsänhoitajaliiton jäsenyhdistykset Päijät-Hämeen Metsänhoitajat ja Yksityismetsätalouden Metsänhoitajat ottivat myös hyvin uuden tulokkaan
mukaan toimintaansa.
MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ?
Olin ensin metsälautakunnan metsänhoitajien varaluottamusmies ja sitten varsinainen
luottamusmies vuodesta 1996 alkaen ja nyt olen toiminut myös metsäkeskusten metsänhoitajien pääluottamusmiehenä vuodesta 1999 alkaen. Olen toiminut myös valtuuston jäsenenä
ja nyt hallituksen jäsenenä.
MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ?
Näin luottamusmiehenä jäsenten edunvalvonnan merkitys korostuu kyllä selvästi
tärkeimpänä tehtävänä, mutta siinä rinnalla myös koko metsäsektorin edunvalvonta ja
toimintaedellytysten edistäminen on tärkeää, jotta sektorilla on jatkossakin työpaikkoja
metsänhoitajille. Sektori- ja alueyhdistyksillä on myös oma merkityksensä metsänhoitajien
keskinäisen yhteyden ylläpitäjänä ja sitä toimintaa pitäisi myös kehittää.
24 | METSÄNHOITAJA 1•2015
Liitoshulinat
Seppo Leinonen on mukana
Metsänhoitajaliiton hallituksessa
toista vuotta. Metsäkeskuksen
pääluottamusmiehenä Seppo
pitää sekä jäsenten että koko
metsäsektorin edunvalvontaa
tärkeänä Metsänhoitajaliiton
toiminnassa.
Vuoden alusta alkoi uusi ajanlasku. Käpykonttorimme yhdistyi naapuripiirien kanssa. Meistä tuli uusi
ja uljas Organisaatio. Hikeä pukkasi kuin Stockkan hulluilla päivillä.
Ensimmäisenä työpäivänä tammikuussa meille ilmestyi uusi johtaja rinnallaan hemaiseva talouspäällikkö. Virtuaalisesti tietenkin, ei sellaiseen ihmeeseen tietenkään pysty kukaan kuolevainen, että
meidän kaikkiin maakuntiin repeäisi kerralla.
Saimme kuulla uuden JVT-mission. Joustavuus, Virtuaalisuus, Tehokkuus. ”Säästöjä on saatava,
joten matkojen päivärahat leikataan pois”, näin artikuloi uusi talouskamreeri huolellisesti punatulla
suullaan. Ja voi meitä poikia, myö tuijotettiin sitä missiä ruudulta ja ihmeteltiin. Yksi meistä kuitenkin
viittasi. Ja kun vihdoin ATK-tuen avulla saatiin äänet päälle niin että kuului pääkonttoriin asti, hän
kysyi että ”Mitenkä?”. Johtaja vastasi, että ”Kaikki yhteydenpito hoituu tästä edes virtuaalisesti”.
Siitä alkoivat uudenlaiset työpäivät. Ei ollut enää pitkiä ajomatkoja, ei metsäisiä mäkien kupeita tai
kepeitä järvenselkiä.
Kesällä havahduin. Olin istunut luurit korvilla koko kevään. Oli nettipalaveria heti aamusta ja lounaan jälkeen. Sitten pirkules, kun ne tulivat oveliksi. Koska me istuimme luurit korvilla kuin puhelinmyyjät päivät pitkät, niin ainoa paikka löytää vapaata kokousaikaa oli lounasaika. Ja siihenkö kokousta
pukkasi, yleensä ne kinkkisimmät hallinnolliset asiat. Kun maha joskus oikein kurnusi, kuiskasin
linjoille että pitää edes kusella käydä ja salaa juoksin kiireen vilkkaa viereisen korttelin ässämarkettiin.
Atrian rusinaton maksalaatikko ja kevytjuustomakaronilaatikko tulivat tutuksi. Ajoista naapurin
lounasravintelissa sai vain haaveilla ja itse asiassa sekin lopetti keväällä. Oli kuulemma huonot ajat ja
hallitus kaavaili lounasseteleitäkin leikattavaksi.
Tuli oudon hiljainen päivä. Kukaan ei juossut käytävällä lämmittämässä ruokaa palaverien välillä.
Tajusin, että taisinkin olla talossa yksin. Selasin työnantajan kaikille hankkimasta älypuhelimesta
sähköistä kalenteriani. Ei mitään tälle päivälle. Johan nyt!
Nostin katseeni työpöydän yli seinään ja ihmettelin seinäkalenterin päiviä. Ne eivät täsmänneet
kännykän kalenterin kanssa. Kellastunut kalenteri olikin viime vuodelta. Oli sekin tässä muutosrytäkässä jäänyt vaihtamatta uuteen. ”Hitto, tänään on juhannus! Mitä minä täällä teen?”
Organisaatiomuutos oli vaatinut niin paljon aikaa ja palavereja prosessien tehostamiseksi, että oma
ajanlaskuni oli kadonnut. Kadonnut oli moni muukin. Venyttelin työtuolissani pitkästä aikaa. Missä
olivat tauot nyt, kun olimme siirtyneet sähköiseen maailmaan? Outlookin kalenteri rytmitti koko
elämäni. Missä olivat joutilaat kahvihetket? En ollut nähnyt työkavereitani livenä pitkään aikaan. Roikuimme kaikki langoilla ja vessatauoilla juostessa peukutimme käytävällä pomon uusille innovaatioille.
Koko organisaatiokulttuuri oli muuttunut. Olimme olleet ylpeitä siitä, että teimme töitä oman
maakunnan eteen. Nyt kaikki oli virtuaalisälää. Enää ei ollut mitään organisaatioidenteettiä tai yhteishenkeä. Ei ollut yhteisiä juhlia, läsnäolokokouksia tai muutakaan yhteistä tekemistä.
Ryhdistäydyin tuolissani, tähän täytyy saada muutos. Olipa hyvä, että eksyin juhannuksena töihin.
Heti seuraavana arkipäivänä matkustaisin itse pääkonttoriin ja esittäisin megaluokan idean. Tahdoimme nähdä toisemme!
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 25
lakipalsta
 Sanna Poranen
Asianajaja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy
Onko
avioehtosopimus
tarpeellinen?
Puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella voidaan ennalta torjua sattumanvaraisia seikkoja
ja kohtuuttomia lopputuloksia, joita muutoin syntyisi omaisuuden jaossa avioeron tai puolison
kuoleman jälkeen. Avioehtosopimuksella voidaan sopia, että kummallakaan puolisolla ei ole aviooikeutta toisen puolison omistamaan omaisuuteen tai tiettyyn omaisuuserään.
A
SHUTTERSTOCK
viopuolisoilla on lain nojalla aviooikeus toistensa omaisuuteen. Tämä
tarkoittaa sitä, että avioeron (tai
puolison kuoleman) jälkeen toimitettavassa
omaisuuden jakamisessa, eli osituksessa,
kummankin puolison varat ja velat lasketaan
ensin yhteen. Yhteenlasketun omaisuuden
arvosta kummankin puolison osuus on puolet. Enemmän omistava puoliso joutuu aviooikeuden perusteella maksamaan toiselle
puolisolle ns. tasinkoa siten, että kumpikin
puoliso saa omaisuuden jaossa yhtä paljon.
Avioehtosopimuksen merkitystä voidaan
havainnollistaa seuraavalla esimerkillä.
Pirjo ja Pekka erosivat 18 vuoden avioliiton
jälkeen. Pirjon vanhemmat olivat kuolleet
syksyllä ja Pirjo oli saanut perinnöksi metsätilan, jonka arvo oli 300 000 euroa. Pekan
vanhemmat olivat vielä huippukunnossa
myytyään omistamansa ohjelmistoalan yrityksen. Pekka perisi jonain päivänä vanhempiensa miljoonaomaisuuden.
Pirjo ja Pekka omistivat yhteisesti asuntoosakkeen ja henkilöauton. Muuta omaisuutta
tai velkaa heillä ei ollut. Asunto ja auto myytiin eron yhteydessä 260 000 eurolla.
Koska puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta, puolisoiden varat oli osituksessa laskettava ensin yhteen. Leenan omaisuuden
arvo oli siis 430 000 euroa (perintö 300 000
ja osuus yhteisestä omaisuudesta 130.000
euroa) ja Markun omaisuuden arvo 130 000
euroa. Jaettava omaisuus oli siten arvoltaan
yhteensä 560 000 euroa
Tässä tapauksessa Pirjo joutui maksamaan Pekalle tasinkoa 150 000 euroa.
Tällöin molempien puolisoiden osuudeksi
tuli 280 000 euroa. Maksaakseen tasingon
Pirjo joutui myymään perinnöksi saamansa
metsätilan. Pekka rikastui jaossa ja rikastuu
edelleen miljoonilla vanhempiensa kuoltua.
Kaikki meni lain mukaan, mutta toteutuiko
oikeus ja kohtuus.
26 | METSÄNHOITAJA 1•2015
MÄÄRÄÄKÖ SATTUMA
OMAISUUDEN JAON?
Esimerkissä puolisoiden vanhempien kuolinjärjestys ratkaisi maksettavan tasingon
määrän. Jos Pirjon vanhemmat olisivat olleet
avioeron vireille tullessa elossa tai jos Pekan
vanhemmat olisivat kuolleet ennen avioeroa,
jaon lopputulos olisi ollut täysin erilainen.
Jos molempien puolisoiden vanhemmat olisivat olleet elossa avioeron vireille tullessa,
puolisoiden omistama yhteinen omaisuus
olisi jaettu tasan eikä kumpikaan puoliso
olisi maksanut tasinkoa. Myöhemmin puolisot olisivat perineet omat vanhempansa.
Jos Pirjo ja Pekka olisivat tehneet avioehtosopimuksen siitä, ettei kummallakaan ole
avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, Pirjon perintönä saama omaisuus olisi jätetty
omaisuuden osituksen ja jaon ulkopuolelle.
Tällöin vain puolisoiden yhteinen omaisuus,
asunto ja auto, olisi jaettu tasan puolisoiden
kesken eikä tasinkoa olisi tullut maksaa.
Tärkeä asia avioehdon laatimisen tai laatimatta jättämisen osalta on, että puolisoilla
on tieto siitä, miten omaisuus avioliiton päättyessä jaetaan. Jos puolisoiden tarkoituksena
on, että omaisuus jaetaan esimerkissä kuvatulla tavalla, avioehtosopimus ei ole tarpeen.
Pirjo ei luultavasti kuitenkaan pitänyt osi-
tuksen lopputulosta oikeudenmukaisena.
Myös Pirjon vanhemmilla olisi ollut mahdollisuus testamentilla määrätä, että Pirjon
puolisolla ei ole avio-oikeutta heiltä perintönä tulleeseen omaisuuteen.
Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen
avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimus
on tehtävä kirjallisesti ja molempien puolisoiden on allekirjoitettava se. Sopimus on
päivättävä ja kahden esteettömän henkilön
on todistettava se oikeaksi allekirjoituksillaan. Tämän jälkeen avioehtosopimus
on jätettävä rekisteröitäväksi maistraattiin. Avioehtosopimusta voidaan muuttaa
tekemällä uusi sopimus ja rekisteröimällä
se maistraattiin. Avioliiton aikana tehty
sopimus tulee voimaan siitä hetkestä alkaen
kun sopimus rekisteröidään maistraatissa.
Ennen avioliittoa tehty ja rekisteröity avioehtosopimus tulee voimaan avioliiton solmimisesta lähtien.
Eniten mielipahaa aiheutuu, jos osituksen
lopputuloksena on, että koko elämänkaaren
varallisuudella laskien tosiasiassa köyhempi
puoliso joutuu maksamaan rikkaammalle.
Tämän vuoksi on usein tarkoituksenmukaista keskustella avioehdosta ja sen laatimiseen liittyvistä asioista lakimiehen kanssa
hyvissä ajoin. •
LISÄTIETOA
Metsänhoitajaliiton jäsenille yksityisoikeudellista puhelinneuvontaa antanut Juridia
Bützow on liittynyt kansainväliseen Eversheds-asianajotoimistojen verkostoon.
Samalla yhtiön nimi on muuttunut ja vastedes se on Asianajotoimisto JB Eversheds
Oy. Jäsenpalvelut säilyvät ennallaan ja toimisto entisessä, kotimaisessa omistuksessa.
Asianajotoimisto JB Eversheds Oy on Suomessa ainoa asianajotoimisto, jolla on
toimisto viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Eversheds on yksi maailman johtavista asianajotoimistobrändeistä.
Sillä on 57 toimistoa 31 maassa Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa.
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 27
profiili
 Silja Pitkänen
 Seppo Samuli
Nimi:
Olli Laitinen
Valmistunut:
MMM, metsäteknologia, 1987
Työpaikka:
Metsä Forest, kehitysjohtaja
Tarvitsemme rohkeutta
kehittyä ja onnistua
Motto:
Muutosta ei voi estää, mutta sen suuntaan
voi vaikuttaa.
”Muuta pysyvää ei ole kuin muutos. Sitä ei kannata vastustaa, vaan mennä mukana. Mutta aina
kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että asiat muuttuvat oikeaan suuntaan”, sanoo Olli Laitinen.
O
lli Laitinen on seurannut metsäalaa
saman työnantajan palveluksesta
kolme vuosikymmentä. Tänä aikana
alalla on tapahtunut paljon. ”En ymmärrä
ollenkaan sitä ajatusta, että olisimme jotenkin vanhanaikaisia. Koko minun työurani
ajan metsäala on ollut voimakkaasti kehittyvä ja huipputeknologiaa hyödyntävä ala”,
Laitinen sanoo.
OPPIMISKÄYRÄ EI KATKEA
Laitinen palkattiin Metsäliittoon tekemään gradua vuonna 1984. Samaan aikaan
silloiselle hankintaosastolle hankittiin
ensimmäinen mikrotietokone, jonka käyttö
Laitinen pyydettiin opettelemaan. Yksi
ensimmäisiä titteleitä oli tietojenkäsittelyn
kehittämismetsänhoitaja.
Muutaman pääkonttorilla gradun ja tietokoneiden parissa vietetyn vuoden jälkeen
Laitinen lähti puunhankinnan operatiivisiin tehtäviin Äänekoskelle. ”Keski-Suomi
oli hyvä paikka opetella hommia. Se oli
Metsäliiton kehittämisalue ja puulle oli kova
imu. Töihin perehtyminen tapahtui varsin
luontevasti kokeneen korjuuammattilaisen
rinnalla”, Laitinen kertoo.
Laitisen seuraava asemapaikka oli Seinäjoki. ”Pohjanmaalla asioista keskusteltiin
suoraan ja kattavasti ennen päätöksentekoa.
Kun asiat oli sovittu, lähdettiin tosissaan
hommiin”, Laitinen kertoo. 2000-luvun
alussa Laitinen siirtyi Savonlinnaan, jossa
puun hankintamäärät kasvoivat tehdasinvestointien imussa.
Parinkymmenen eri puolilla Suomea vietetyn vuoden jälkeen Laitinen palasi takaisin
Espoon pääkonttorille ja toimii nyt Metsä
Forestin kehitysjohtajana. Toimenkuvaan
28 | METSÄNHOITAJA 1•2015
kuuluu puunhankinnan kehityshankkeet.
Erityisen hyödyllisenä koko metsäalan
kannalta Laitinen näkee erilaiset yhteistyöhankkeet yritysten, Metsätehon, yliopistojen
ja tutkimuslaitosten välillä.
Työtehtävien vaihtuminen on pitänyt
Laitisen motivoituneena. ”Liian pitkä aika
samassa työssä tekee siitä rutiinia, johon hiljalleen turtuu”, Laitinen sanoo. ”Olen joutunut koko ajan opettelemaan uutta. Totta kai
uuden oppiminen vaatii panostamista, mutta
se myös antaa hyvin paljon.”
JATKUVAA PARANTAMISTA
Uran alkuaikoina 80-luvun puolivälissä
puunkorjuun koneellistuminen kävi kuumana. ”Vuonna 1988 Keski-Suomen hankinta-alueella koneellisen hakkuun osuus
oli noin 50 prosenttia ja paria vuotta myöhemmin jo lähes 90 prosenttia”, Laitinen
muistelee.
Motokorjuun yleistyminen ja tietojärjestelmien hyödyntäminen korjuun suunnittelussa sekä laatu- ja määräseurannassa
tehostivat puunhankintaa valtavasti. Muutos
ei aina ollut täysin kivutonta. ”Vaikka välissä
on ollut vaikeitakin aikoja, koko ajan on ollut
selkeä tahtotila mennä eteenpäin”, Laitinen
sanoo.
Laitinen uskoo jatkuvaan parantamiseen. Hän toivoo metsätalouden tehostuvan
muun muassa yhteisten tietojärjestelmien
ja metsävaratietojen käytön kehittymisellä.
Teollisuuden metsänhoitajien toissa syksyn
opintomatkalla Uruguayhin Laitinen pääsi
näkemään läheltä viljelymetsätaloutta.
”Suomessa on upeat talousmetsät, mutta on
tässä vielä opittavaakin. Meillä on kaikki
kilpailukyvyn elementit olemassa, mutta
tehokkuutta ja tuottavuutta täytyy parantaa
koko ajan.”
USKOA OMAAN OSAAMISEEN
”Materiaaliköyhtyvässä maailmassa puusta
valmistettavia tuotteita tarvitaan yhä enemmän. Suomen metsät eivät jää käyttämättä,
kunhan vain metsiä hoidetaan hyvin ja
kilpailukyvystä pidetään huolta”, Laitinen
muistuttaa. Alalle tarvitaan kuitenkin tuoreita kykyjä. Heidän houkuttelemisekseen
pitäisi kertoa rohkeammin siitä, kuinka hyvin
asiat ovat. ”Ollaan ylpeitä siitä, että työskentelemme tällaisella tulevaisuuden alalla.”
Myös yksilötasolle Laitinen peräänkuuluttaa uskallusta. ”Omiin kykyihin ja
mahdollisuuksiin pitää uskoa ja tuoda omat
ajatukset rohkeasti esille.” Metsäalan opiskelijoille Laitinen haluaa antaa neuvon, joka on
vienyt häntä itseään eteenpäin: ”Kannattaa
mahdollisimman pian uran alussa pyrkiä
kentälle konkreettisiin hommiin. Se tuo valmiutta myös päällikkötehtäviin.”
HYVINVOINTIA BIOTUOTTEISTA
Metsä Group päättää kevään aikana, rakennetaanko Äänekoskelle uusi biotuotetehdas.
Tehtaasta tulisi niin kutsuttu teollinen
ekosysteemi, jossa päätuotteen sellun lisäksi
myös prosessin sivuvirrat on tarkoitus hyödyntää erilaisiksi biotuotteiksi.
Laitisen mielestä biotuotetehdasinvestointi symboloisi koko Suomen elinkeinoelämän muutosta tuomalla siihen kaivatun
piristysruiskeen. ”Aika on nyt kypsä uuden
luomiselle. Nokia nosti meidät edellisestä
lamasta, nyt metsäteollisuudella on mahdollisuus olla Suomen tulevan nousun ja hyvinvoinnin varmistajana”, Laitinen uskoo. •
Laitisen vapaa-aika jakautuu vuodenkierron
mukaan kolmen harrastuksen välillä. Syyskuussa alkava metsästyskausi vie metsään
kanalintujen, hirvien ja Viron villisikojen
perään. Tammikuussa metsästys vaihtuu hiihtolatuihin ja huhtikuussa siirrytään golf-kentille.
METSÄNHOITAJA 1•2015 | 29
kerro lustolle
henkilöuutiset
 Sari Jantunen
Amanuenssi, Lusto - Suomen Metsämuseo
TUONEN SATOA
TIMO KILPELÄINEN, LUSTO
Pauli Johannes Nyholm 18.6.1922 – 31.10.2014
Erkki Juhani Närä 24.9.1933 – 5.12.2014
Otto Antero Kekkonen 6.2.1936 – 19.12.2014
Osaisitko auttaa esineeseen liittyvien tietojen täydentämisessä? Oletko nähnyt tai kenties
jopa käyttänyt Curtaa työssäsi? Millaisena työvälineenä muistat Curtan? Millaisia tarinoita ja
muistoja esineen käyttöön liittyy? Kerro tietosi Lustolle, [email protected].
KUKA KÄYTTI CURTAA?
Luston esinekokoelmassa on pienikokoinen
mekaaninen laskukone Curta (E93089:543), joka
on saatu museoon Metsäntutkimuslaitoksen
Helsingin keskusyksiköstä vuonna 1993. Maailman ensimmäiseksi taskulaskimeksi kutsutun
laitteen tyyppihistoria, eli aika suunnittelusta
vuonna 1951 tai 1952 tapahtuneeseen valmistukseen tunnetaan jo hyvin, mutta valmistuksen ja
museoimisen väliin jäävät noin neljä vuosikymmentä ovat edelleen hämärän peitossa.
KEKSELIÄS CURTA
Curta on sylinterimuotoiseksi rakennettuun
yhteen/vähennys-rumpulaskuriin perustuva
laite, jolla voidaan suorittaa kymmenjärjestelmässä yhteen- ja vähennyslaskuja, kerto- ja
jakolaskuja sekä muita funktioita, jotka voidaan
muuntaa tai likiarvoistaa edellä mainituiksi
laskutehtäviksi. Wieniläinen Curt Herzstark
viimeisteli laitteen suunnitelmat ollessaan
2. maailmansodan aikana vangittuna keskitysleirille. Sodan jälkeen laskimen valmistus
aloitettiin maan kuninkaallisten vaikutuksesta
Liechtensteinissa, Contina AG Mauren -yrityk30 | METSÄNHOITAJA 1•2015
sessä. Curtia valmistettiin 1948–1970 välisenä
aikana kaikkiaan noin 150 000 kappaletta.
Luston Curta on aito ja autenttinen sekä
tavanomainen ja tunnistettava Curta I -laskintyypin alkupään tuotannon esimerkki. Metsämuseoon ei tuhansien metsäalaan liittyvien
esineiden joukossa ole kuitenkaan päätynyt
kuin tämä yksi ja ainoa Curta, ja siksi voidaan
epäillä sen olleen potentiaalisena käyttöaikanaan, 1950-luvun alusta 1970-luvun alkuun
metsäalalla kuitenkin vain vähän hyödynnetty
laite. Curta on lisäksi poikkeuksellisen hyväkuntoinen eikä siinä ole käytöstä kertovia jälkiä.
Siksi esine ei ilman lisätietoja vakuuta museon
näkökulmasta esimerkkinä metsässä liikkuvien
ammattilaisten tavanomaisesta työvälineestä.
Laskinten historiaa tuntevien mielestä Curta
on epäilemättä historiallisesti merkityksellinen,
onhan se laskinalan kehitystä koon, muodon
ja toimintamekanismin kautta aivan uuteen
suuntaan vienyt ensimmäinen todellinen
”taskulaskin”, joka vapautti laitteen käyttäjät
työskentelemään toimiston ja siellä olevien
työvälineiden rajoitusten kahlehtimatta. Curtan
seikkailuntäyteinen syntyhistoria natseineen,
keskitysleireineen ja Liechtensteinin prinsseineen sekä vahva sidos Eurooppaa koetelleeseen
toiseen maailmansotaan ja edelleen jälleenrakennuskauden teollistumiseen on myös omiaan
antamaan sille historiallista hehkua. Luston
näkökulmasta tämä ei kuitenkaan vielä riitä,
vaan metsähistoriaa ja -kulttuuria tallentavalle
museolle on tärkeää pystyä todistamaan
kokoelmissa olevan esineen yhteys ja merkitys
metsäalaan. Siksi kaikki lisätieto, mitä tästä
elämyksellisestä, huolellisesti valmistetusta
ja elegantisti toimivasta hienomekaanisesta
laitteesta voidaan saada, vahvistaa tämän
”kaikkien aikojen kekseliäimmäksi laskukoneeksi
ja sivilisaatiomme kallisarvoisimmaksi aarteeksi”
nimitetyn esineen asemaa myös valtakunnallisen metsämuseon kokoelmissa.
www.lusto.fi
Tutustu Luston
museokokoelmiin:
www.kantapuu.fi
Muistokirjoitus luettavissa verkossa www.metsanhoitajat.fi/
liitto/­metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset
*)
MERKKIPÄIVÄT • Päivämäärä/Nimi/Ikä
4.4.1965
5.4.1925
6.4.1935
6.4.1965
8.4.1965
9.4.1965
10.4.1965
14.4.1955
14.4.1965
15.4.1955
15.4.1965
23.4.1925
23.4.1940
23.4.1955
24.4.1955
29.4.1965
30.4.1965
2.5.1925
3.5.1965
4.5.1945
7.5.1935
8.5.1965
9.5.1930
11.5.1935
25.5.1955
1.6.1965
4.6.1940
5.6.1955
5.6.1965
8.6.1955
9.6.1955
10.6.1945
13.6.1945
14.6.1940
15.6.1935
16.6.1930
17.6.1965
20.6.1955
20.6.1955
20.6.1965
22.6.1945
27.6.1925
28.6.1935
29.6.1955
Forss Eero Matti Tapio
Kesäläinen Veijo Vilho
Lilja Timo Ilmari
Alhojärvi Eija Irmeli
Laitinen Jarmo Kalervo
Hypén Harri Tuomas
Pohja Heikki Juho Tapani
Kokkonen Anna-Maija
Borgström Heli Mirjam
Ropo Markku Olavi
Siekkinen Virpi Pia Helena
Salmi Yrjö Heikki
Kivimaa Timo Juhani
Mantere Jyrki Antero
Koukku Aapo Olavi
Vehmasto Aino-Elina
Kettula Kaisa Tellervo
Hyvärinen Paavo Eero Johannes
Leinonen Timo Juhani
Nakari Lauri Kauko Aukusti
Ebeling Jaakko Juhani
Häkkinen Pekka Antero
Arponen Pellervo
Heino Eero Emil
Korsulainen Esko Tapani
Ali-Raatikainen Antti Juhani
Koskinen Raimo Kari
Onttinen Sirpa Kristiina
Pouta Eija Sinikka
Repo Seppo Antero
Määttä Pauli Kalevi
Kokko Seppo Kalevi
Klen Antti Olavi Tapio
Rönkkö Pekka Eemeli
Lindroos Heikki Juhani
Johansson Pentti Harald
Miina Jari Kalervo
Nuutinen Kaisa Kyllikki
Vesterinen Aira Tuulikki
Haakana Helena Marjatta
Rautanen Juha Risto Ilmari
Torikka Yrjö Georg
Karjula Esa Kustaa
Vainikka Ari Pekka
50
90
80
50
50
50
50
60
50
60
50
90
75
60
60
50
50
90
50
70
80
50
85
80
60
50
75
60
50
60
60
70
70
75
80
85
50
60
60
50
70
90
80
60
NIMITYKSIÄ
Metsänhoitaja Tiina Rytilä on nimitetty maa-ja
metsätalousministeriön valtiosihteeriksi.
Krista Kimmo on nimitetty Metsä Groupin
Metsä Forestin viestintäpäällikköksi.
Ympäristötekniikan DI,
metsänomistaja, partiolainen,
maailmankansalainen, maailmanparantaja, äiti.
Kestävän
tulevaisuuden
tekijä
Ehdolla Oulun vaalipiirissä.
Tule mukaan kampanjaan:
[email protected]
tai tue: siljakeranen.fi/lahjoita
siljakeranen.fi
#silja2015
Ilmoituksen maksaja: Silja Keräsen tukiryhmä
Työssä käyvistä 12 prosenttia
suostuu korvauksettomiin ylitöihin.
mikäfiilis.fi
Koulutuskalenteri 2015
Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden
Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden
Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään
kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille:
Eila Ruonala, [email protected], puh. (09) 2511 1660.
Koulutukset ovat jäsenille ilmaisia mutta peruuttamatta jätetystä
poissaolosta peritään sakkomaksu.
u
Koulut
AKAVAN ESIMIESAAMUT
Oulu 12.3.2015
Kajaani 7.5.2015
Rovaniemi 22.5.2015
TYÖNHAKUPÄIVÄ
LUONNONTIETEILIJÄLLE
klo 8.30–16.00
Jyväskylä 11.3.
Joensuu 13.2.
Helsinki 20.3.
Turku 21.3.
s
Työeläm
ä
KASVUALAT –
PIILOTYÖPAIKAT
klo 16.30–20.00
Oulu 24.9.
Helsinki 30.9.
Kuopio 4.11.
TYÖHAASTATTELU
14.30–16.00
webinaari 29.10.2015
Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta
www.metsanhoitajat.fi/urapalvelut/koulutuskalenteri
MAALI