Ympäristö- ja luonnontieto

METSÄ VASTAA
HARJOITUKSIA OPPIAINEITTAIN
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
Ahkera kuin muurahainen
Mistä muurahaiset pitävät? Kokeile asettamalla muurahaiskeon laidoille esim. paperinpala, kuolleita
hyönteisiä ja kostutettu sokeripala. Tarkkaile muurahaisten toimia ja laadi kartta niiden poluista.
Mistä muurahaiskeko on rakennettu (pinnalta)? Vertaa lämpötilaa ilmassa ja muurahaiskeossa (pinnalta,
älä riko kekoa) kylmänä talvipäivänä.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Elämä kannossa
Kuori pois vähän vanhan kannon tai puupalan kaarnaa. Löytyykö kaarnan alta eläimiä? Tutki puun kuoren
alla eläneiden eliöiden jättämiä jälkiä. Jälkikuvioiden avulla voidaan märitellä, mikä otus on kulloinkin ollut
kyseessä.
Aseta paperi kuvion päälle ja hankaa kevyesti lyijykynällä kunnes saat kuvion esiin. Ota jäljennös mukaan
kouluun ja tarkista mikä hyönteinen on nävertänyt käytävät. Metsäntutkimuslaitoksen metsätuhooppaasta löytyy kuvia tuhonaiheuttajista, syöntikuvioista jne.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Harjoituksia metsän puilla
Vie oppilaat paikkaan, jossa on vähintään 5-10 puuta. Paikka voi olla puisto, koulun piha tai pieni metsäalue
koulun lähellä. Rajaa värillisellä kuitunauhalla alue, jonka sisällä oppilaat liikkuvat.
Oppilaat voivat työskennellä pareittain, ryhmissä tai itsenäisesti. Heillä on oltava paperia ja kyniä
muistiinpanoja varten. Jaa tehtävät oppilaille vasta, kun olette paikan päällä ja kerro samalla, kuinka paljon
heillä on aikaa käytettävissään.
Esimerkkejä tehtävistä:
 Kuinka monta puuta tehtävää varten rajatulla alueella on?
 Mitä puulajeja tehtävää varten rajatulla alueella on?
 Mikä on tavallisin puulaji?
 Mitkä ovat puulajien osuudet? Anna vastaus prosentteina.
 Millä puulla on kaikkein järein runko? Miten järeä kyseinen runko on? Mittaus tehdään
rinnankorkeudelta, eli 1,3 metrin korkeudelta maan pinnasta. Tästä näet ohjeen.
 Mikä puu on kaikkein pisin? Kuinka pitkä kyseinen puu on? Näin mittaat puun pituuden.
 Kuinka monella puulla on käpyjä?
 Millä puulajeilla on käpyjä?
 Minkä puun juurella on eniten maahan pudonneita käpyjä?
 Millä puulajilla on eniten jäkälää rungon pinnalla?
 Kuinka monta erilaista lehtipuun lehteä löytyy maasta?
 Millä lehtipuulla on kaikkein suurimmat lehdet?

Onko tehtävää varten rajatulla alueella kuolleita puita? Kuinka monta? Mikä on kuolleiden puiden
prosenttiosuus kaikista alueella olevista puista?
Lopuksi oppilaat valitsevat kauneimman puun. Kukin oppilas asettuu sen puun viereen, joka on hänen
mielestään kaikkein kaunein. Eniten oppilaita ympärilleen kerännyt puu on ”Kaikkein kaunein puu”.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 01.10.2010
Harvennus
Tulosta kuva ja harvenna metsikkö rastimalla
poistettavat puut.
Harvennustarve voidaan määrittää katsomalla elävän
latvuksen osuutta koko puunrungon pituudesta.
Männyllä se ei saisi olla alle 40 %, kuusella alle 60 %
ja koivulla alle 50 %.
Harvennuksessa poistetaan
 pienet yksilöt, jotka eivät pärjää puiden
välisessä kilpailussa
 käyrät ja vinoon kasvaneet puut
 poikkeavan oksaiset puut.
Harvennuksessa säästetään
 lahopuut
 pystyyn kuolleet puut
 jalot lehtipuut
 kolopuut
OIKEA VASTAUS:
Voit antaa oppilaiden leimata puustossa ja antaa plus- ja miinuspisteitä.
 Oikein poistetusta ja oikein jätetystä puusta annetaan 1 pluspiste.
 Väärin jätetystä ja väärin poistetusta puusta
annetaan 1 miinuspiste.
Puustossa, jossa leimataan, on myös
säästöpuita. Neljäs puu oikealta on kelo, joka
säästetään ja neljännessä puussa
vasemmalta on linnunpesä latvassa, ja se
tulee myös säästää. Nämä kaksi puuta ovat
arvokkaampia ja niistä saa 2 pluspistettä, jos
ne on jätetty jäljelle ja 2 miinuspistettä, jos
ne on poistettu.
 Pisteiden laskua ei aloiteta 0:sta vaan 30:stä.
Muuten jotkut saavat alhaisen pistemäärän, eikä se innosta oppilaita. Tämä tarkoittaa, että oppilas,
jolla on kaikki oikein, saa 56 pistettä.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Hyönteisimuri
Hyönteisimuri on kätevä, mikäli haluaa pyydystää esim. muurahaisia tai hämähäkkejä. Hyönteiset ja muut
ötökät ovat yleensä kuolleiden puunrunkojen tai kantojen kuoren alla tai kivien ja maassa makaavien oksien
ja runkojen alla. Hyönteisiä löytää parhaiten kesällä toukokuusta syyskuuhun.
Tarvitset:
 kannellisen muovipurkin
 2 muoviletkua, pituus 15 cm ja 30 cm, halkaisija vähän yli 1 cm
 vähän sideharsoa
 naula tai piikki, paksuus 10 mm
 vasara
 teippiä
Tee kanteen kaksi reikää naulalla/piikillä ja vasaralla. Reikien on oltava kannen molemmilla puolilla, ei liian
lähellä toisiaan eikä liian lähellä kannen reunoja. Kiinnitä sideharso lyhyemmän muoviletkun toiseen
päähän teipillä.
Pistä muoviletkut kumpaankin kannen reikään. Letkujen on oltava tiiviisti rei’issä, muuten ei synny
alipainetta, kun imet lyhyempää letkua, eikä imuri toimi. Voit maalata esim. värillä merkin tai laittaa teipin
palasen lyhyemmän letkun ympäri, jotta tiedät, kumpaa letkua on imettävä.
Hyönteisimuri on nyt valmis käyttöön otettavaksi. Suuntaa pidempi letku hyönteiseen, jonka haluat
pyydystää. Pidä letkua hieman hyönteisen yläpuolella, jotta et murskaa sitä. Ime voimakkaasti lyhyempää
letkua, jossa on sideharso purkin sisällä olevassa letkun päässä. Hyönteinen on nyt purkissa.
Imuri ei toimi, jos kansi tai letkujen kiinnityskohdat eivät ole tiiviit. Tiivistämiseen voi käyttää teippiä. Voit
harjoitella imurin käyttöä esim. imemällä herneitä.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio
Jätökset ja ruoka
Ota talteen noin 10-20 jäniksenpapanaa ja täyttäkää kukkaruukku mullalla. Painele papanat noin 2
senttimetrin syvyyteen multaan. Kastele ja odota pari viikkoa. Jos tehtävä onnistuu erilaiset rikkaruohot
tulevat esiin. Tämä on hyvä keino osoittaa kuinka jänis osallistuu siementen levittämiseen. HUOM! Käytä
suojakäsineitä.
Jänis
Jäniksenpapanat ovat vaaleanruskeita, hieman litteitä mutta muuten tasaisen pyöreitä, kiinteitä ja
halkaisijaltaan noin 15-20 millimetriä. Ne koostuvat karkeista kasvinosista, jotka erottuvat selvästi papanan
pinnalla. Usein löydät niitä jäniksen ruokailupaikoilta.
Lähde: Vinter och vår i uteundervisningen, Irmeli Palmberg & Sophia Palmberg. Suom. Gerd MattssonTurku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Kasvata puutaimi
Kylvöön tarvitset kukkamultaa ja kylvöruukuksi viilipurkin tai sopivaksi leikatun maitotölkin.
"Kukkaruukun" seiniin teet 3-4 reikää, läpimitaltaan n. 3 mm, noin yhden sentin korkeudelle pohjasta. Reiät
auttavat tasaamaan mullan kosteuden. Ruukun täytät valmiiksi kostutetulla mullalla, jonka tiivistät melko
hyvin. Ruukun keskelle teet sormella 4-6 kuoppaa, joiden syvyys on 0,5 cm. Jokaiseen kuoppaan panet
yhden siemenen ja siemenet peität ohuesti mullalla.
Ruukun panet valoisaan ja lämpimään paikkaan, esim. valoisalle ikkunanlaudalle. Siemenet ja multa eivät
saa missään vaiheessa kuivua kokonaan. Ensimmäiset kaksi viikkoa kylvön jälkeen ovat erityisen ratkaisevaa
aikaa. Kastelun teet suihkupullolla, mielellään ainakin kerran päivässä.
Kastelukertojen välillä on tärkeää muistaa peittää ruukun läpinäkyvällä muovikalvolla. Pistele muoviin
pieniä reikiä. Voit myös pistellä reikiä läpinäkyvän muovimukin pohjaan ja kääntää sen alussuin kylvöruukun
päälle pienoiskasvihuoneeksi.
Sirkkalehtien ilmestyttyä parin viikon kuluttua kylvöstä, et pidä ruukkua enää peitettynä. Tässä vaiheessa
voit myös kastelussa siirtyä suihkupullosta tavalliseen kastelukannuun. Anna taimelle päivittäin vettä n. 1/3
kahvikupillisen verran. Koulun päättyessä keväällä voit viedä taimesi kotiin ja istuttaa sen johonkin sopivaan
paikkaan.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Kuoren merkitys
Laita oksia veteen, esim. virvoitusjuomapulloihin (yksi puulaji pulloa kohti). Kuori joitakin oksia aivan pullon
suun yläpuolelta, niin että vaalea puuaines tulee näkyviin. Pane pullot valoisaan paikkaan ja vaihda vesi
kerran viikossa. Seuraa oksien kehitystä 1 - 4 viikon ajan. Mitä tapahtuu ja miksi?
Lähde: Uteundervisning i vår- och vinterbiologi. Irmeli Palmberg. Suom. Gerd Mattsson-Turku, Tapio
Päivitetty: 27.11.2007
Käpyjä ja siemeniä





Käpyjä on helpoin kerätä kaadetuista puista hakkuuaukealla.
Kuivaa kävyt sisällä lämpimässä, mutta varo, etteivät ne joudu
liian kuumaan. Jos lämpötila kohoaa yli 40 asteeseen,
siementen valkuaisaine tuhoutuu ja ne menettävät
itämiskykynsä.
Karistetut ja kuivatut siemenet säilytetään jääkaapissa tai
pakastimessa, kunnes ne kylvetään.
Tutki siemeniä. Kuinka monta siementä mahtuu yhteen
kuusenkäpyyn? Entä männynkäpyyn?
Miksi siemenillä on pieni siiveke? Päästä yksi siemen putoamaan. Miksi se pyörii?
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Kasvihuoneilmiö
Maapallon ympärillä on kerros ilmaa, jota kutsutaan ilmakehäksi. Ilmakehä ulottuu maan pinnalta monen
sadan kilometrin etäisyydelle kohti avaruutta, missä ei ole lainkaan ilmaa. Ilmakehässä on useita kaasuja;
vetyä (78 %), happea (21 %), hiilidioksidia (0,036 %) ja monia muita. Ihmiskunta on polttanut viimeisten
satojen vuosien aikana paljon hiiltä, öljyä ja maakaasua saadakseen energiaa ja lämpöä. Polttamisen
seurauksena ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt.
Hiilidioksidia kutsutaan kasvihuonekaasuksi. Se on ikään kuin peittona maapallon ympärillä ja sen vaikutus
on sama kuin kasvihuoneen laseilla. Auringon säteet tulevat läpi ja lämmittävät maan, mutta osa lämmöstä
ei pysty säteilemään takaisin avaruuteen, koska ympärillä on hiilidioksidia peittona. Sen takia lämpötila
maapallolla nousee.
Testi
Tarvitset:
 lasipurkki, jossa on kierrettävä kansi, purkkiin on mahduttava
lämpömittari
 kaksi lämpömittaria
 kaksi mustaa paperia, jotka ovat suurempia kuin
lämpömittarit
 aurinkoinen päivä
 kynä ja paperia, johon merkitään lukemat taulukkoon
 kello
Tee näin:
1. Varmista, että molemmat lämpömittarit näyttävät samaa lukemaa. Laita ne vierekkäin varjoiseen
paikkaan ja tarkista kummankin mittarin lukema.
2. Lasipurkki on pieni kasvihuone. Auringon säteet pääsevät purkin sisään, mutta lämpö ei pääse
säteilemään pois.
3. Laita toinen lämpömittari lasipurkkiin mustan paperipalan päälle. Kierrä korkki kiinni. Laita
lasipurkki sellaiseen paikkaan, että siihen tulee niin paljon säteilyä kuin mahdollista. Laita purkin
molemmille puolille pieniä kiviä, jotta se pysyy tukevasti paikoillaan.
4. Laita toinen lämpömittari mustan paperipalan päälle lasipurkin viereen. Varmista, että aurinko
paistaa suoraan mittariin.
Mitä luulet, että tulee tapahtumaan? Kirjoita paperille, mitä oletat tapahtuvan. Sitä kutsutaan hypoteesiksi.
Testaa nyt, pitääkö hypoteesisi paikkansa.
Tee taulukko, johon merkitset molempien lämpömittarien lukemat.
Aika
0 min
5 min
10 min
15 min
20 min
30 min
Lämpötila purkissa
Lämpötila lasipurkin ulkopuolella
Teksti: Malene Bendix. Piirros: Eva Wulff. Lähde: www.skoveniskolen.dk
Lajeja lähiympäristössä
Metsässä on paitsi puita, myös tuhansia muita lajeja. Lajien kirjo ulottuu mikroskooppisen pienistä
bakteereista suuriin nisäkkäisiin, kuten hirvi ja karhu.
Anna oppilaille tehtäväksi tutkia, mitä lajeja he löytävät lähiympäristöstään ja mitä tarkempaa tietoa he
löytävät niistä. Talvella jäljet ja jätökset lumessa paljastavat, mitkä eläimet ovat liikkuneet lähiympäristössä.
Sulan maan aikana oppilaat voivat tutkia myös pienempiä lajeja, joita löytyy esim. kivien alta tai kaatuneen
puunrungon kuoren alta.
Oppilaat voivat ensin valita ryhmän:
 suuret nisäkkäät
 pienet nisäkkäät
 linnut
 matelijat
 hyönteiset
 puut
 varvut
 sammalet
 jäkälät
 ruohokasvit
 sienet
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 26.04.2010
Metsä näyttäytyy moni eri tavoin
Suomessa on paljon metsää ja lähes kaikkialla kasvaa puita. Mänty, kuusi ja koivu ovat tavallisimpia
puulajejamme. Eteläisissä osissa kasvaa paikoitellen myös mm. tammia ja pähkinäpuita. Oppilaat voivat
tehdä tekstiä ja kuvia sisältävän kuvauksen siitä, miltä metsä näyttää siellä, missä he asuvat. Työ voidaan
tehdä henkilökohtaisesti, pareittain tai ryhmissä.
Tehtävää voidaan jatkaa työstämällä teemaa esim. siten, että tehdään kuvaus siitä, miltä metsä näyttää
 lähellä pohjoista puurajaa
 saarella tai luodolla ulkosaaristossa
 Tanskassa
 jossain muussa maassa
Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty merkkejä dinosauruksista, mutta niitä on voinut olla… Oppilaat
voivat tehdä tekstiä ja kuvia sisältävän kuvauksen siitä, millaiselta metsä olisi näyttänyt silloin, jos Suomessa
olisi ollut dinosauruksia. Oppilaat voivat käyttää vapaasti mielikuvitusta hyväkseen. Viimeiset dinosaurukset
kuolivat 65 milj. vuotta sitten.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 20.01.2010
Lunta, jäätä ja vettä
Tämän tehtävän avulla oppilaat voivat tutkia veden jäätymispistettä sekä jäätymispisteen muuttumista, kun
veteen laitetaan eri aineita.
Tehtävään tarvitaan:
 lämpömittari
 kierrekorkillisia muovipulloja
 vettä
 suolaa, sokeria, etanolia, muita aineita
 2 kpl n. kahden litran muoviastioita
Tehtävä 1:
Veden jäätymispiste alenee, kun veteen lisätään muita aineita. Näin käy esim. silloin, kun tielle levitetään
suolaa, joka alentaa veden jäätymispisteen -4 asteeseen. Sitä kylmemmässä tien suolaamisesta ei ole
mitään hyötyä. Talvella auton tuulilasin pesunesteeseen lisätään etanolia, jotta pesuneste ei jäädy.
Oppilaat voivat itse tutkia, saavatko he veden jäätymispisteen alenemaan. Tehtävään tarvitaan
kierrekorkillisia muovipulloja. Täyttäkää yksi pulloista puhtaalla vedellä ja muut pullot siten, että niihin
lisätään veden lisäksi kuhunkin joko sokeria, suolaa, etanolia tai muuta ainetta eri pitoisuuksina.
Alla on joitakin käytännön vinkkejä:
Jättäkää pullot ulos yhden pakkasyön ajaksi ja tutkikaa seuraavana päivänä, mitä on tapahtunut. Pelkällä
vedellä täytetyn pullon sisältö on jäätynyt ja pullo on laajentunut, koska jään tilavuus on 10 % suurempi
kuin veden.
Tehtävä 2:
Miten suola vaikuttaa sulamislämpötilaan? Täyttäkää kaksi pientä muoviastiaa lumella ja ottakaa ne sisään.
Laittakaa lämpömittari molempiin astioihin. Lukekaa mittarilukema molemmista mittareista ja merkatkaa
lukemat taulukkoon.
Lisätkää sen jälkeen toiseen astiaan lumen päälle suolaa. Lukekaa mittarilukema molemmista astioista
minuutin välein. Mitä tapahtuu?
Aika
Lumen lämpötila
Lämpötila lumessa, jossa
suolaa
0 min
1 min
2 min
3 min
4 min
5 min
6 min
7 min
8 min
Lähde: www.skoven-i-skolen.dk Päivitetty: 17.02.2011
Lämpötila
lumessa, jossa…
Lämpötila
lumessa, jossa…
Oravanjäljittäjä
Merkkejä, jotka kertovat paikalla olleesta eläimestä, kutsutaan jäljittämismerkeiksi. Ne voivat olla
painanteita ”jaloista”, puoliksi syöty käpy, merkkejä poikki purruista oksista, munankuoren palasia
linnunpesien lähellä, oksennuspalloja, ulostetta jne.
Yritä löytää erilaisia jäljittämismerkkejä. Tulet huomaamaan, että luonto on täynnä elämää. Jotta sinusta
tulisi oravanjäljittäjä, sinun tulee löytää kuusi erilaista jäljittämismerkkiä. Piirrä kuuden ruudun ruudukko.
Piirrä tai kuvaile ruuduissa, mitä jäljittämismerkkejä olet löytänyt.
Lähde: Vilt i skolan. Svenska Jägareförbundet. Ruotsi. Gerd Mattsson-Turku, Tapio Päivitetty: 27.11.2007
Myyrien ja hiirien käytävät
Myyrät ja hiiret elävät usein lumen alla, jonne ne tekevät käytäviä. Siellä ne ovat kylmältä suojassa. Ne
vahvistavat lumenalaisia käytäviään kuivalla heinällä. Kun lumi sulaa käytävät näkyvät pieninä tunneleina.
Kantojen, kivien ja pensaiden ympärillä lumessa on pieniä, käytäviin johtavia aukkoja.
Myyrien ja hiirien käytäviä voi nähdä paljaan maan aikaan heinässä, aivan maan tuntumassa.
Pikkujyrsijät siirtyvät käytäviä pitkin paikasta toiseen. Käytävät voivat kulkea pesästä ruokailupaikalle tai
pesästä toiselle.
Tehtävä:
On helppoa seurata myyrien ja hiirien käytäviä lumessa ja heinikossa. Yritä löytää myyrien ja hiirien
käytäviä. Seuraa niitä.
 Mistä käytävä alkaa ja mihin päättyy?
 Miksi käytävä on tehty juuri tähän paikkaan?
 Onko merkkejä siitä, että myyrä tai hiiri on juuri kulkenut käytävässä – papanoita, siemeniä, kuivaa
heinää? Älä koske papanoihin, niistä voi tarttua myyräkuume!
 Löydätkö myyrän tai hiiren pesän?
 Mitä on myyräkuume?
Suomessa on kolme myyrälajia: metsämyyrä, peltomyyrä ja vesimyyrä. Ne voivat vaurioittaa nuoria
puuntaimia syömällä kasvaimia ja nakertamalla kuorta. Kasvainten ja pienten taimien katkaisukohdat ovat
usein terävät ja viistot. Katkaisupinnalla voit nähdä jälkiä myyrien hyvin pienistä etuhampaista. Joskus
katkenneet kasvaimet ovat maassa taimen vieressä. Vesimyyrä nakertaa mieluiten taimien kuorta
maanpinnan alla. Ne voivat syödä puuntaimien juuriston, jolloin taimet kaatuvat.
Suomessa kotihiiri on miltei aina riippuvainen taloistamme. Kun syksy saapuu se muuttaa mielellään sisälle
ja kesäksi jälleen ulos. Se asuu seinissä, katoissa tai lattioissa ja sopeutuu hyvin, kun se löytää
pesäntekoainesta ja ravintoa lähettyviltä.
Päästäinen ei ole juurikaan sukua hiirille, vaan lähempi sukulainen maamyyrälle ja siilille. Päästäinen
muistuttaa ulkonäöltään hiirtä, mutta sillä on pitkä ja suippo kuono.
Usein näkee maassa kuolleita, ketun, lumikon tai kissan vahingoittamia päästäisiä. Luultavasti pedot ovat
luulleet päästäisiä myyriksi tai hiiriksi ja siksi pyydystäneet ne. Päästäisillä on kyljissä hajurauhaset, jotka
tekevät niistä sopimattomia ravinnoksi monille pedoille. Pöllöt eivät näytä tästä välittävän, vaan syövät
mielellään päästäisiä.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio Päivitetty: 27.11.2007
Pieneläimiä metsässä
Tarvitset:
 1 kirjoituspöytälampun
 2 metallipurkkia (esim. säilykepurkkeja)
 1 iso suppilo
 2 lasipurkkia
 1 ruuvimeisseli
 1 vasara
 vettä
 muistiinpanovälineitä
1. Lyö ruuvimeisselillä reikiä purkin pohjaan.
2. Ota purkki mukaasi ja valitse havumetsässä ja lehtimetsässä, vaihtoehtoisesti havupuun tai lehtipuun
alta paikka, jossa maanpinta on karikkeen peitossa (=kuihtuneita lehtiä ja kasveja, jotka eivät ole
maatuneet).
3. Täytä purkit puoleenväliin karikkeella (yhtä paljon molempiin purkkeihin).
4. Laita purkki kerrallaan suppiloon. Aseta lasipurkki suppilon alle ja lamppu purkin yläpuolelle.
5. Tutki purkkia säännöllisin väliajoin.
6. Pidä purkit yhtä kauan suppilossa ja laske lopuksi lasipurkkiin pudonneet eläimet.
7. Eroaako pieneläinten määrä karikkeessa havumetsän ja lehtimetsän välillä? Miksi/Miksi ei?
Harjoittelutaulukko pieneläinten luokitteluun >
Taulukko metsän pieneläinten luokittelemiseksi >
Metsän hyönteisten luokittelua >
Lähde: Sara Kåll, SKIM. Päivitetty: 27.11.2007
Siementen leviäminen
Kasveilla ja puilla on erilaisia siementen levittämistapoja. Leviämistapoja on
seuraavanlaisia:
 tuulen mukana; Siemenissä on siipiä tai karvoja, joiden avulla ne voivat
leijailla ja kulkeutua tuulen mukana. Sekä männyn että kuusen siemenet
leviävät tuulen mukana lenninsiipien avulla.
 vedessä virtausten mukana; Kasveilla ja puilla, jotka kasvavat virtaavien
vesien, purojen ja jokien varsilla, järvien ja meren rannoilla, on usein
siemeniä, jotka kelluvat.
 eläinten mukana; Joissain siemenissä on jäykkiä karvoja, piikkejä tms.,
joiden avulla ne tarttuvat helposti eläimen turkkiin. On myös siemeniä,
jotka leviävät eläimen ulosteen mukana. Tällaiset siemenet sisältävät yleensä myös
hyvältä maistuvaa hedelmälihaa, ja siksi eläimet mielellään syövät niitä. Siemenet
säilyvät vahingoittumattomina eläimen suolistossa. Esimerkiksi pihlaja ja mansikka
leviävät eläinten ulosteiden mukana.
Tulosta mallisiemen paperille, kopioi ja jaa se oppilaille. Voit suurentaa tai pienentää mallia
mielesi mukaan. Pyydä oppilaita leikkaamaan siemen paperista reunaviivoja pitkin ja
taittamaan se mallin mukaan. Pyydä heitä teippaamaan läppä yhteen mallin mukaan. Sitten
vain testaamaan ulos siemen lentokykyä. Mitä korkeammalta oppilaat lähettävät siemenen,
sitä pisimmälle se lentää.
Lähde: www.skoveniskolen.dk Päivitetty: 03.04.2012
Puun ikä
Pienen männyn ikä saadaan laskemalla oksakiehkurat. Lisää tulokseen kuitenkin 5
vuotta, koska siemen itää muutaman vuoden ennen kuin taimi on 10-20 cm
korkea.
Oksakiehkurat eivät ole yhtä selkeät kuusella. Koivulla taas oksat lähtevät
epäsäännöllisesti rungosta.
Tehtävä:
 Etsi mänty, joka on sinun ikäisesi. Kumpi on pitempi?
 Etsi mänty, joka on yhtä korkea kuin sinä. Kuinka vanha puu on?
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Syksyn merkkejä
Metsäaukiolla tai koulun pihalla voi nähdä merkkejä syksystä. Yksi keino on pyytää oppilaita etsimään ja
tuomaan luokkaan 10 syksyn merkkiä. Lopuksi kaikki saavat vuorollaan näyttää ja kertoa, miksi se on merkki
syksyn saapumisesta (vaihtoehtoisesti jokainen saa kertoa yhdestä keräämästään merkistä).
Miksi lehdet muuttavat syksyllä väriä?
Lehdissä oleva vihreä väri on puille elintärkeää. Niissä on nimittäin lehtivihreää, joka on lehtien ravintoa.
Jos lehdet säilyisivät puissa yli talven, ne jäätyisivät ja hajoaisivat. Kun vihreä väri siirtyy syksyllä oksiin ja
runkoon lehtien muut värit tulevat näkyviin: keltainen, oranssi ja punainen. Ruskea väri maistuu pahalta,
eläimet eivät mielellään syö ruskeita lehtiä.
Miksi syksyllä on runsaasti siemeniä?
Kasvien on levitettävä siemenensä ennen kuihtumistaan.
Miksi syksyllä tulee sieniä?
Sienet tarvitsevat runsaasti vettä ja lämpöä. Syksyisin on usein kosteaa ja maa on kesän jäljiltä lämmin.
Sienet ovat maassa ympäri vuoden, mutta ne ilmestyvät syksyisin maanpinnan yläpuolelle levittämään
itiöitään.
Miksi useimmat kasvit kuihtuvat syksyn tullen?
Kasvit, joilla ei ole paksuja runkoja tai oikein paksuja lehtiä, hajoavat jäätyessään. Niiden on kuitenkin
talvehdittava tavalla tai toisella.
Valitse 3–4 erilaista lehtipuuta tutkimusta varten. Numeroi teipinpaloin (1–10) kymmenen lehteä kunkin
puulajin puusta. Piirrä kaavio, johon merkitset milloin lehdet irtoavat puusta.
 Missä järjestyksessä eri lajit pudottavat lehtensä?
 Irtoavatko eri puiden lehdet tietyssä järjestyksessä (ensin alhaalta ja sitten ylhäältä – vai
päinvastoin jne.)?
Sara Kåll, SKIM. Päivitetty: 27.11.2007
Talven tuoksut
Poimi metsästä esimerkiksi suomyrtin nuppuja, männyn ja kuusen neulasia tai murskattuja katajanmarjoja,
jotka laitat kangaspusseihin. Harjoittele hajuaistia arvaamalla mitä pusseissa on.
Vaihtoehto:
Laita kangaspusseihin erilaisia tuoksuja, niin että sama tuoksu löytyy aina kahdesta pussista.
 Yksi pussi jokaisesta tuoksuparista ripustetaan narulle ja numeroidaan. Toiseen kirjoitetaan kirjain.
 Yritä hajuaistin avulla yhdistää numeropussit ja kirjainpussit. Arvaa myös pussien sisältö.
Lähde: Vinter och vår i uteundervisningen, Irmeli Palmberg & Sophia Palmberg. Suom. Gerd MattssonTurku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Talvinen nuotio
Talvella ulkona on kylmää, märkää ja kosteaa. Nuotion lämpö on
talvella erityisen mukavaa. Tosin metsästä löytyvät puutkin ovat
talvella kosteita ja niitä on vaikea saada palamaan. Sen takia on hyvä
tietää, mistä talvella löytää kuivaa puuta.
Maasta löytyvä puu on märkää pinnalta, mutta puun sisällä oleva
puuaines on kuivaa.
Kuusimetsässä maasta löytyvät oksat ovat kuivempia, koska
kuusimetsä on tiheä ja suuri osa kosteudesta ja lumesta jää puiden latvuksiin.
Elävissä puissa kiinni olevat kuivat oksat ovat kuivempia, kuin maasta löytyvät oksat.
Tehtävään tarvitset:
 kirveen
 sahan
 puukon
 sanomalehden
 tulitikkuja
Ensin on etsittävä hyvä nuotion paikka. Sen jälkeen on etsittävä hyviä sytykkeitä, kuten paksuja kuivia oksia.
Ne voivat tuntua läpimäriltä pinnalta, mutta
yleensä ne ovat sisältä kuivia. Kuiva puuaines on
vain otettava esiin.



Sahaa oksat 30-40 cm pituisiksi pätkiksi.
Halkaise ne keskeltä kahteen osaan ja
puolikkaat vielä kahteen osaan.
Vuole lastuja puun sisäosasta. Lastut ovat kuivia ja sopivat hyvin nuotion sytykkeiksi.
Kerää nuotioon vielä lisää oksia.
Rakenna nuotio siten, että laitat ensin kaksi paksua ja mahdollisimman kuivaa oksanpätkää n. 20 cm
päähän toisistaan. Laitan niiden väliin sanomalehdestä revittyjä sivuja, jotka olet rypistänyt kasaan. Laita
paperin päälle ohuita, kuivia oksia 20-30 kpl ristiin rastiin siten, että ne lepäävät kahden paksumman oksan
päällä. Laita sekaan myös vuolemiasi lastuja. Lisää päälle
kerroksittain koko ajan paksumpia oksia ristiin rastiin. Sytytä
paperi. Kun tuli palaa kunnolla, voit lisätä nuotioon isompia
puita.
Siivoa jäljet nuotiopaikalla sen jälkeen, kun tuli on sammunut.
Lähde: www.skoven-i-skolen.dk Päivitetty: 17.02.2011
Tutki karhunsammalta
Kaada kahteen lasiin vähän vettä ja laita molempiin laseihin vähän karhunsammalta. Peitä toinen lasi
muovipussilla. Anna kokeen olla paikallaan seuraavaan päivään. Kuinka karhunsammalet voivat
molemmissa laseissa?
Toivottavasti koe onnistuu, jolloin se sammal, jolla on ollut kosteaa ilmaa ympärillään, on tuore. Sen lehdet
ja runko ovat saaneet kosteutta. Sammal, joka on ollut vain tyvestään vedessä, on kuivunut.
Sammaleella ei ole juuria, jotka voisivat imeä kosteutta. Juurien sijasta niillä on ohuet lankamaiset
suortuvat, joilla ne pysyvät kiinni maassa tai muussa alustassa. Sammaleet ottavat vettä ja ravinteita
suoraan lehtisoluihinsa sateesta, kasteesta ja sumusta.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Tutkimuksia paperilla
Ympärillämme on paljon erilaista paperia; vessapaperia, talouspaperia, paperinenäliinoja, lehtiä, kirjoja,
vihkoja, kopiointipaperia, maitopurkkeja, jne. Kukin paperi tuntuu erilaiselta kädessä ja niillä on erilaisia
ominaisuuksia.
Paperin vedenimemiskyky
Ota esille erilaista paperia, kuten vessapaperia, sanomalehtiä, kopiointipaperia ja maitopurkkeja. Leikkaa 10
x 10 cm paloja eri papereista. Laita pipetillä yksi tai kaksi tippaa vettä kullekin paperipalalle. Voit ottaa joko
aikaa tai vain seurata, kuinka kauan kestää, ennen kuin vesi on imeytynyt paperiin.
Anna oppilaille tehtäväksi miettiä seuraavia kysymyksiä. Mikä merkitys paperin imukyvyllä on
jokapäiväisessä elämässä? Mistä johtuu, että eri paperilaaduilla on erilainen imukyky?
Miten valo vaikuttaa paperiin?
Ota esille erilaista paperia, kuten vessapaperia, sanomalehtiä, kopiointipaperia, paperinenäliinoja ja
mainoksia. Leikkaa 10 x 20 cm paloja eri papereista. Laita palat ikkunalaudalle, johon paistaa aurinko. Laita
kunkin palan päälle esine, josta ei näe läpi siten, että esine ei peitä koko paperia.
Anna palojen olla koskematta paikallaan kaksi viikkoa siten, että myöskään niiden päällä oleviin esineisiin ei
kosketa. Anna oppilaiden tutkia papereita kahden viikon kuluttua. Onko paperissa havaittavissa eroja
esineen alla olevan alueen ja esineen ulkopuolella olevan alueen kesken? Mikä paperilaatu on muuttunut
eniten? Mikä paperilaatu on muuttunut vähiten? Mistä tämä johtuu?
Kuinka vahvaa paperi on?
Ota esille erilaista paperia, kuten talouspaperia, sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kopiointipaperia ja
mainoksia. Leikkaa 10 x 20 cm paloja eri papereista. Anna oppilaiden ensin arvata, mikä paperi kuluu eniten
ja mikä vähiten.
Anna oppilaiden sen jälkeen hangata paperipaloja pyyhekumilla, jokaista palaa yhtä kauan. Miten eri
paperilaatujen pinta kuluu? Mikä paperi on kestävintä, eli mikä kestää parhaiten kulutusta?
Lähde: www.skogeniskolan.se Suom. Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 01.10.2010
Tuulimylly
Tuulimylly on mylly, joka käy tuulivoimalla. Tuulimylly keksittiin Persiassa n. 600 jKr. Tuulimylly ja vesimylly
olivat niiden ensimmäisten laitteiden joukossa, jotka kävivät jollain muulla kuin lihasvoimalla. Suomessa
tuulimyllyjen ja tuulivoimaloiden lukumäärä on kasvussa. Voit valmistaa itse pienen tuulimyllyn. Vie mylly
ulos ja tarkkaile, kuinka tuuli saa sen pyörimään.
Tarvitset:
 neliön muotoisen paperin
 kepin, esim. kukkakeppi
 2 pientä helmeä
 nuppineulan
 sakset
 teippi
1.
2.
3.
Tee näin:
1. Leikkaa paperista neliön muotoinen pala. Voit värittää ja koristella paperin
2. Leikkaa jokaisesta kulmasta kohti paperin keskustaa. Katso mallia piirroksesta.
3. Taivuta kulmat sisäänpäin ja teippaa kiinni. Jokainen kulma on tärkeää
4.
taivuttaa kullakin sivulla samalta puolelta.
4. Pujota toinen helmistä neulaan ja pistä se paperin keskelle niin, että kulmat
kiinnittyvät samalla. Pujota toinen helmi neulaan.
5. Kiinnitä tuulimylly keppiin. Paperissa oleva reikä ei saa olla liian ahdas,
mylly ei pyöri.
6. Vie mylly ulos ja testaa sitä. Sileä puoli pidetään vasten tuulta. Miksi mylly pyörii?
5.
muuten
Teksti: Malene Bendix. Lähde: www.skoven-i-skolen.dk. Päivitetty: 27.09.2010
Vesimylly
Liikkuvassa vedessä on paljon energiaa. Liikkuvaa vettä on luonnossa paitsi virtaavissa joissa ja koskissa
myös meren aalloissa. Ennen vanhaan liikkuvassa vedessä oleva energia otettiin talteen vesimyllyillä, joissa
oli vesipyörä. Nämä myllyt olivat nykyisten vesivoimaloiden edeltäjiä. Vesimylly keksittiin n. 2 000 vuotta
sitten. Ennen sitä viljan jyvät jauhettiin käsin joko vetävien eläinten avulla tai orjatyövoimalla. Ensimmäiset
sahalaitokset saivat energiansa vesimyllyistä.
Voit valmistaa vesimyllyn itse ja testata sitä purossa tai sadevesirännin alla. Tarvitset:
 muovinen kansi tai muovirasia
 pilli
 sukkapuikko tai vastaava
 sakset
Tee näin:
 Leikkaa ympyrän muotoinen levy kannesta tai rasian pohjasta
 Leikkaa levyyn keskelle reikä, johon pilli mahtuu ja jossa se pysyy
paikallaan.
 Merkitse tussilla siipien paikat. Siipien on oltava keskenään saman
suuruiset. Katso mallia piirroksesta.
 Käännä siipiä hieman sisään päin, jotta vedessä syntyy vastusta.
 Voit testata vesimyllyä purossa tai sateella vesirännin alla. Laita
sukkapuikko pillin sisään ja pidä puikosta kiinni – vesipyörä alkaa pyöriä.
Teksti: Malene Bendix. Piirros: Eva Wulff. Lähde: www.skoven-i-skolen.dk Päivitetty: 16.08.2010
Viljele sammalta
Hyvin pienestä sammaleen palasta voi kasvaa kokonaan uusi kasvi. Anna sammaleen kuivua sisällä huoneen
lämmössä. Murskaa kuiva sammal morttelissa.
Levitä pieni osa jauhemaisesta sammaleesta harvakseltaan jollekin kostealle alustalle, kuten kostealle
paperille tai pumpulille. Käytä mielellään sadevettä (tai ionisoitua vettä).
Aseta viljelys valoisaan paikkaan. Varmista, että korkea kosteuspitoisuus säilyy koko kasvatuksen ajan joko
laittamalla se läpinäkyvään kannelliseen purkkiin tai ylösalaisin käännetyn lasipurkin alle.
Kun sammaleen palasista alkaa kasvaa sammaleen taimia, tulee ensimmäisenä usein näkyviin samanlainen
sirkkataimi kuin pistokkaan itäessä.
Gerd Mattsson-Turku, Tapio. Päivitetty: 27.11.2007
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen voidaan kuvailla lyhyesti ja ytimekkäästi siten, että kyseessä on ”keittiö”, jossa puut ja muut
vihreät kasvit laittavat ”ruokaa” itselleen. Ne muodostavat sokeria vedestä ja hiilidioksidista käyttäen
aurinkoa energian lähteenä. Yhteyttäminen tapahtuu lehdissä ja neulasissa. Yhteyttämisen aikana vapautuu
happea, jota ihmiset ja eläimet tarvitsevat hengittämiseen.
Tämä testi osoittaa, kuinka vihreät lehdet vapauttavat happea yhteyttämisen aikana
Tarvitset:
 vihreän lehden
 lasipurkin
 vettä
 suurennuslasin
 kynän ja paperia
Tee näin:
 Täytä lasipurkki vedellä ja laita vihreä lehti veteen. Lehden on oltava kokonaan veden alla.
 Laita purkki aurinkoon tai paikkaan, jossa on paljon valoa.
 Anna purkin olla paikallaan tunnin ajan.
 Tutki lehteä suurennuslasilla.
Mitä näet?
Jos katsot oikein tarkkaan, näet pieniä kuplia lehden yläpinnalla ja purkin reunoilla. Kuplat ovat tulleet
hapesta. Miksi? Happi on vapautunut lehden yhteyttäessä.
Valon merkitys yhteyttämiselle:
 Täytä kolme lasipurkkia vedellä
 Laita kuhunkin purkkiin lehti
 Laita yksi purkki aurinkoon, toinen varjoon ja kolmas pimeään kaappiin
 Odota yksi tunti.
 Laita purkit riviin varjoisaan paikkaan.
 Tutki lehtiä suurennuslasilla. Missä lehdessä on eniten kuplia?
Lähde: www.skoveniskolen.dk Suom. Gerd Mattsson-Turku, Tapio Päivitetty: 07.09.2009