1. No category

Meidän koulu
VAIHDOSSA
Meidän koulu
Meiltä
maailmalle
REHTORIN TERVEHDYS
Oiva reitti korkeakouluun
Koulutus on tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Suomi
erikoistuu yhä enemmän tuotantoaloihin, joissa tarvitaan osaamista ja luovuutta. Oppimaan oppiminen ja laaja yleissivistys on
edelleen paras turva työttömyyttä vastaan, sillä tulevaisuudessa nuoret joutuvat kouluttautumaan vaihtuviin tehtäviin myös
työuransa aikana.
Lukio antaa hyvät eväät
uralle kuin uralle.
Amerikkalaisena teininä
Vaihtovuoteni alkoi sillä, että
menin New Yorkiin ja siellä
tulikin muutama päivä patsasteltua. Sieltä sitten lennettiin Illinois´n osavaltioon
ja lopulta saavuinkin pikku
paikkakunnalle, Newtoniin.
Vaikka Amerikka-tietämystä
olikin minulla, tuli kulttuurishokkina ihmisten käytös.
Tapakulttuuri Yhdysvalloissa
voi saada meidät suomalaiset näyttämään hyvin kylmiltä ja epäsosiaalisilta. Esimerkiksi small talkin merkitys on kasvanut suuresti
vuosien varrella: tauot täytetään jutusteluilla ja hiljaisuus tuntuu tuskalliselta.
Amerikkalaiselle tulee negatiivisena yllätyksenä, kun ei
sanota “please”. Koska vastinetta sanalle ei suoranaisesti ole, niin monestihan se
aluksi minulla unohtui sanoa
lauseen loppuun.
A
Suomen koulujärjestelmä kirii
ensimmäiselle
sijalle.”
Vaihtovuoteni on kuitenkin
mennyt mahtavasti, varsinkin kun opin tavoille. Mitä oppimiseen tulee, tämän lukukauden aikana olen huomannut, että kyllä se Suomen
koulujärjestelmä kirii ensimmäiselle sijalle. High Schoolin järjestelmä onkin hieman
erikoinen: 3 minuutin välitunnit, “hall pass”-systeemi,
löyhä arvostelu ja itsenäistä
työtä ei ole paljon. Meidän
lukiojärjestelmä kuitenkin
vastaa heidän Community
Collegea.
On ollut tähän saakka mielenkiintoista kokea “amerikkalaisen teinin” elämää,
mutta ei haittaa palata takaisin kesän alussa koto-Suomeen.
Johannes Mattila
Tea Remahl, FT, opinto-ohjaaja, EASEL©Ohjaaja
Raahen lukion ylioppilas
1996
Kaksikymmentä vuotta
sitten olin lukion tokaluokkalainen. Ajatukset olivat varmaan tähän aikaan vuodesta
Wanhojen päivän juhlissa ja
autokoulussa. Olin pari vuotta sitten lukiossa opinto-ohjaajana ja huomasin, kuinka
vähän lukio on oikeastaan tänä aikana muuttunut. Lukio
on edelleen sama vaativa,
mutta myös palkitseva opinpaikka, jossa ajatukset siintelevät lakkiaisissa ja sitä seuraavassa vapaudessa.
Vapaus saattoi myös pelottaa. Itsellenikin tuotti kovasti päänvaivaa tulevan jatko-opiskelupaikan pähkäily.
Olin kiinnostunut niin monesta asiasta, että valinta oli
vaikeaa. Lopulta suunta selvisi ja aloin opiskella maantiedettä. Se onkin tieteenala,
joka käsittelee kirjaimellisesti kaikkea maan ja taivaan väliltä ja kai siksi sopi minulle.
Olen lukion jälkeen opiskellut kaiken kaikkiaan niin paljon, että en kehtaa sitä edes
tähän kirjoittaa.
Opinhalu ei ole loppunut
vieläkään. On mahtavaa löytää uusia näkökulmia maailmaan. Vaihtelevaa työuraani
yhdistää yksi tekijä: olen
työskennellyt aina koulutusorganisaatioissa, yliopistosta
ammattikouluun. Kiinnostus
oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen on siis
uraani seurannut punainen
lanka. Tässä onkin hyvä tilaisuus kiittää lukioaikaisia
opettajiani sekä luokkakavereita. Lukiovuosina luotiin
tukeva pohja tuleville ponnistuksille ja koettiin ne tuskan mutta myös onnistumisen hetket, jotka myöhem-
A
On mahtavaa
löytää uusia
näkökulmia
maailmaan.”
Tervetuloa lukioon!
Heikki Peltoniemi
Tea Remahl.
OPTI
Tea Remahl
min antoivat uskoa pärjäämiseen.
Johan Jaakkola, toimittaja
Raahen lukion ylioppilas
vuodelta 2003
Vuonna 2003 eräänä keväisenä päivänä säpsähdin
hereille. Vilkaisin ympärilleni
ja näin kymmeniä alaspäin
kääntyneitä ja keskittyneitä
katseita. Moni ihminen vierelläni huokaili syvään ja puri
hampaita yhteen.
Meneillään olivat ylioppilaskirjoitukset Raahen lukion
liikuntasalissa ja olin tapani
mukaan ottanut pienet tirsat
pulpetissani. Pää käsien
päälle pöytään ja ajatukset
tyhjäksi. Nokkaunista virkistyneenä käänsin itsekin katseen jälleen paperiin ja jatkoin kirjoittamista. Näin olin
toiminut koko lukioaikani ja
menetelmä toimi, vaikka
kaikki opettajat eivät sitä aina sietäneetkään. Varsinkaan
oppituntien aikana.
Lukioaikojeni jälkeen olen
ottanut tirsoja Oulun ammattikorkeakoulun opetustiloissa, Jyväskylän yliopiston luentosaleissa ja Kaarlen yli-
Mitä eroa on
yläkoululla ja lukiolla?
Yläasteen aikana omasta luokasta muodostuu tiivis porukka, jonka kanssa kuljetaan turvallisesti koko kolmivuotinen taival yhdessä luokasta luokkaan. Muutos on
suuri, kun siirrytään lukioon,
sillä siellä tilanne on toinen.
Enää ei tunneilla olla samojen ihmisten kanssa päivästä
toiseen, vaan joka tunnilla on
vastassa uudet ihmiset ja uudet kasvot.
Myöskään samoja oppiaineita ei enää opiskella koko
lukuvuotta, vaan ne vaihtuvat noin seitsemän viikon vä-
Lukio on käytetyin reitti korkea-asteen koulutukseen. Se tarjoaa
erityisesti niitä valmiuksia, joita tarvitaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnoissa. Opiskelu lukiossa vahvistaa osaamista
monin eri tavoin ja antaa runsaasti mahdollisuuksia yhteisöllisiin kokemuksiin, osallisuuteen ja sosiaalisten taitojen harjoittamiseen. Näin jokainen saa uudenlaista luottamusta omiin kykyihinsä.
lein. Tämän seitsenviikkoisen jälkeen on tiedossa
koeviikko, jolloin on jokaisesta opiskellusta aineesta koe.
Tätä ajanjaksoa kutsutaan
jaksoksi, ja yhtä tiettyä oppiainetta yhdeksi kurssiksi.
Yläasteen ja lukion välille
mahtuu monia muita eroavaisuuksia – niin pieniä
kuin suuria. Hyviä esimerkkejä pienistä eroavaisuuksista ovat muun muassa se, että
lukiossa ei ole käytössä jälkiistuntoa, läksyparkkia, pakollisia ulkovälkkiä eikä käytösnumeroa.
Raahen lukiossa on vertaansa vailla oleva opiskelijoiden tila eli
Opti.
Anna Kurikka.
Anna-Liisa Bergström.
Johan Jaakkola.
opiston luokkahuoneissa
Prahassa Tsekeissä.
Nykyään työskentelen toimittajana Ylen tv-uutisten
taloustoimituksessa ja tirsojen ottaminen hektisen uutispäivän aikana on mahdotonta. Mutta lähes kaikista
muista lukiossa oppimistani
taidoista on minulle yhä päivittäin hyötyä työssäni.
Suoran tv-raportin tekeminen on kuin puheen pitäminen äidinkielen tunnilla:
muutama tukisana itselle
etukäteen mieleen, tiukka
kontakti yleisöön ja jännitys
pois.
Uutisjutun tekeminen on
kuin ylioppilaskirjoituksiin
valmistautuminen: laaja perehtyminen aiheeseen, kokonaisuus päähän selväksi ja
tiukat faktat ylös paperiin.
Merkittävien yhteiskun-
nallisten juttuaiheiden löytäminen on kuin lukion välitunti: tupakkapaikalla kuulee
ne parhaat jutut.
veilemistani käänteistä. Tietysti liikunta oli aina vain kivaa!
Raahen koulussa Tuire
Pölkki ja Marja Leppikangas olivat liikunnanopettajina tärkeitä ja kannustavia,
kuten luokanvalvojani Inki
Kokko . Lukuaineissa Maria-Liisa Alamäki sai minut
kiinnostumaan psykologiasta. Kilpaurheilussa ymmärrys ihmisten käyttäytymisestä on hyödyllistä.
Myös historia oli lempiaineitani. Nykyäänkin voi iltalukemiseni olla sodista kertova kirja. Olen jopa kaivanut
vanhat koulumuistiinpanot
esille!
Kiinnostuksen sytyttivät
historianopettajat Alli Ronkainen ja Kristiina MutkaLeinonen ja uskontoon Maija-Leena Virta-Kangas. Ja
A
Lukiossa
opiskelusta on
vastuu itsellä,
eivätkä
opettajat ole
enää
“hengittämässä
niskaan”.”
Anna-Liisa Ansku Bergström, ammattitanssija
Raahen Lukion ylioppilas 2004
Jo 8-vuotiaalle Raahen
Rytmikkäisiin liittyneelle
pienelle tytölle tanssi ja liikunta olivat tärkeä osa elämää. Olenkin aina nauttinut
liikuntaan liittyvästä yhdessä
tekemisestä ja jo nuorena
unelmoin tanssijan urasta ja
valmentamisesta. Mietin
myös kasvatustieteisiin
suuntautumista ja liikuntatieteellisessä opiskelua. Lukio oli minulle näin itsestäänselvyys. Yleissivistävät
aineet olisivat hyödyksi ottaisi urani minkä tahansa haa-
Sen sijaan siellä on monia
perinteikkäitä tapahtumia,
joita peruskoulussa ei ollut,
kuten Wanhojen tanssit,
penkkarit, nahkapäivä, lukion bileet.
Suurimpiin eroavaisuuksiin kuuluu ehdottomasti
kasvanut vastuu sekä itsenäistymisen pakko. Lukiossa
opiskelusta on vastuu itsellä,
eivätkä opettajat ole enää
“hengittämässä niskaan”,
vaan luottavat että olet tarpeeksi kypsä ja itsenäinen,
että osaat itse huolehtia opiskelustasi.
Saat itse rakentaa lukujärjestyksesi, jota kautta saat itse päättää, milloin tuntisi
ovat. Jos et ole aamuihminen, voit rakentaa lukujärjestyksesi niin, että tuntisi pai-
nottuvat iltapäivään. Voit
myös keskittyä niihin oppiaineisiin, jotka kiinnostavat sinua, ja käyttää vähemmän aikaan niihin, joista et liiemmin välitä.
On sinun päätöksesi, mihin haluat keskittyä ja paneutua syvemmin, sekä voit
myös rauhassa tutustua eri
aineisiin, jonka takia lukio
onkin oiva vaihtoehto, ellet
vielä täysin tiedä mille alalle
haluat tulevaisuudessa suuntautua.
Julia Lahtinen
A
Lukioaika selkeytti ajatuksiani ja auttoi
päätöksenteoissa.
Lukion päättyessä aukenivat ovet tanssin saralla. Kilpatanssijana sain edustaa
Suomea maajoukkueessa, ja
urani johti Helsinkiin, missä
aloitin tanssin harjoittelemisen ammattimaisesti ja täyspäiväisesti. Nykyisin keskityn ammattitanssijan työhön
kilpatanssivalmentajana ja
esiintyjänä, esimerkiksi Kansallisoopperan operetissa Lepakko. Uusi haaste on lapsille
perustamani Move Kids
-tanssikoulu. Liikunta on elämäni samalla kun se auttaa
jaksamaan yrittäjän ja esiintyjän arjessa.
mikä hyöty tästä onkaan ollut
työssäni vaikka Kansallisoopperan, Aleksanterin teatterin lavalla tai TV:ssä tulkitessani eri aikakausiin sijoittuvia tanssirooleja.
Anna Kurikka, näyttelijä
Tummanvihreä rahtijoponi kyyditti minut joka aamu
Kummatin opiskelija-asunnoilta lukion pihalle. Vaikka
katu oli jäässä ja naamakar-
Anna Kurikka
vat huurteessa, lintsasin vain
yhdesti.
Nyt rahtijoponi on eläkkeellä ja Kummatti vaihtunut
Cabanyal-nimiseen kaupunginosaan, joka sijaitsee Espanjan Valenciassa. Välimeri
palmuineen kuohuu seitsemän minuutin kävelyma
tkan päässä ja terassillani
kasvaa kaktuksia, aloe veraa
ja viikunapuu.
Valmistujaisjuhlia seuraavana päivänä kiisin Turkuun
pääsykokeisiin.
Taideakatemiaan pääsy ei
kuitenkaan tärpännyt; niinpä
jatkoin matkaani Valenciaan
au-pairiksi. Tuolloin suunnitelmissani oli jäädä Valenciaan vuodeksi tai pariksi. Nyt
on kulunut kahdeksan ja
puoli vuotta ja ajatus Suomeen paluusta huimaa ja
tuntuu omituiselta.
Valmistuin näyttelijäksi
kaksi vuotta sitten suoritettuani espanjalaisen korkeakoulututkinnon. Vaikka kuvani
näyttelijänurasta ei koskaan
ollutkaan kovin idealistinen,
näiden kahden viimeisen
vuoden aikana olen todella
alkanut ymmärtää kutsumusammattini haasteet.
Työni koostuu aikatauluista,
poukkoilemisesta paikasta
toiseen, usean projektin harjoittelusta samanaikaisesti ja
omatoimisuudesta.
Tällä hetkellä kirjoitan ja
näyttelen omissa teatteriprojekteissani, työskentelen lastenmusikaaleissa, lyhytelokuvissa ja muissa teatteriprojekteissa. Nykyisestä kaoottisesta elämäntilanteestani
huolimatta, lukioaika selkeytti ajatuksiani ja auttoi
päätöksenteoissa.
Koeviikot
pähkinänkuoressa
Yläkoululaisille oikean jatkoopiskelupaikan löytäminen
voi tuottaa suurta päänvaivaa. Eri oppilaitoksissa voi
olla paljon houkuttelevia
ominaisuuksia, mutta jotkin
ominaisuudet saattavat myös
pelottaa tai aiheuttaa paineita. Ne saattavat ohjata väärän
jatko-opiskelu valintaan.
Lukio on yksi hyvä vaihtoehto jatko-opiskelulle, mutta
lukion koeviikot ovat usein
pelätty aihe yläkoululaisten
keskuudessa. Koeviikot ovat
kuitenkin yleensä paljon
odotettua helpompia, eikä
niiden pitäisi vaikuttaa oppilaiden jatko-opiskelupäätöksiin. Kokeisiin valmistautumiseen vaadittu aika on
yleensä yliarvioitu yläkoululaisten kuvassa lukio-opiskelusta.
Jos oppitunneilla jaksaa
kuunnella ja keskittyä, yleensä pärjää myös kokeessa toisinaan jopa vähäisellä lukemisella. Koeviikolla koulupäivät ovat lyhyitä, ja kurssimäärän mukaan aina jokaiselle päivälle ei välttämättä
osu koetta. Tällöin oppilaalle
voi jäädä enemmän vapaa-ai-
kaa myös kokeeseen valmistautumiseen. Jos oppilas on
opiskellut ennen koeviikkoa,
kokeiden aiheet voivat olla jo
täysin hallussa ennen koeviikon alkua. Tällöin koeviikot
voivat olla jopa rennompia
kuin normaalit kouluviikot.
Lukio on hyvä valinta jatko-opiskelua varten, ja se sopii lähes kaikille. Täytyy
muistaa, että lukion jälkeen
kaikki ovet ovat auki!
Jesse Karppinen ja
Jouni Karppinen
Inspiroidu Xboxista
Kävelen koulun käytävällä metsästämässä itselleni ajan-
viettopaikkaa. Tiedän että minulla taas yksi tyhjä seitsemänkymmentäviisi minuuttinen. Mietin mitä tekisin. Olen
juuri hakenut lämpimän choko-kahvin yläkerran kahvikoneesta. Mietin että nyt vähän väsyttää. Suuntaan matkani
kohti opiskelijoiden tilaa – Optia.
Avaan oven ja sisältä puhaltaa lämmin ilma. Puheensorina täyttää mieleni hetkessä.
Katson vasemmalle, näen heti oven vieressä sängyn,
jonka päällä istuu muutama nuori juttelemassa sekä ilmeisesti lukemassa ruotsin sanakokeisiin. Vähän pidemmällä
istuu kolme poikaa pelaamassa konsolilla uusinta NHL:ää.
Silmäni kohtaavat suuren mustan seinän, joka on kauttaaltaan opiskelijoiden kirjoitusten peitossa. Hymyilen ja tähyilen itselleni tyhjää istumapaikkaa.
Muutama poika ja yksi tyttö istuvat tuoleillaan ja selailevat nettiä. Muut sohvatkin ovat hemmottelua kaipaavien
oppilaitten käytössä. Päätän varata itselleni säkkituolin
luokkahuoneen lattialta. Laitan kuulokkeet korville, siemailen kahvini loppuun ja alan viettämään hyppytuntiani
loppuun.
Kymmenet opiskelijat viettävät päivittäin vapaa-aikaansa Optissa joko opiskellen tai ihan vain oleskellen. Opti on varustettu uusilla, mukavilla sohvilla, tietokoneilla sekä suuressa suosiossa olevalla Xbox-pelikonsolilla.
Optissa aamuihmiset, jotka joutuvat tulemaan kouluun
bussiaikataulujen vuoksi aikaisemmin, saavat jatkaa uniaan, jos tarvetta on.
Olen kysynyt muutamalta opiskelijalta, mitä positiivista
Raahen lukiossa on. Jokainen on vastannut ensimmäiseksi, että Opti. Kysyin myös, että miksi juuri Opti on niin hyvä
juttu.
Siellä voi viettää välkät ja hypärit ja on rennompaa eikä
tarvi istuu kovilla penkeillä ja on tyynyjä ja vilttejä ja muuta, arvara Badicheva 1C:ltä vastasi kysymykseeni.
Sara Alasuutari 1B-luokalta jatkaa samalla linjalla.
– Optissa on kiva viettää aikaa välkillä ja hypäreillä ja
siellä on näkee aina kavereita. Siellä voi myös ottaa vaikka
päiväunet hypärillä, jos siltä tuntuu!
– Opti on todella hyvä kohtaamispaikka ihmisille, siellä
on rentouttavaa ja siellä on helppo nähdä kavereita ja vaan
viettää aikaa, Janika Ahola 1E:ltä kertoi.
Optimme on täynnä mahdollisuuksia, on konsolia ja tietokoneita, ja ihan vain löhöilyä.
Ida Tiittanen